Sinnittelet ja sinnittelet kunnes vihdoin uskaltaudut lääkäriin. Lopputuloksena masennusdiagnoosi, viikko sairauslomaa ja resepti ilopillereihin. Näinkö se työuupumus helpottaa? Jaksossa Heta pohtii miksei työuupunut koe saavansa apua lääkäriltä. Onko kyseessä lääkärien ammattitaidottomuus vai kenties se, ettei heillä ole välineitä korjata ihmisiä rikkovaa työelämää?

Joukkoon kuuluminen on yksi ihmisen perustarpeista. Mutta mitä tapahtuu jos yksilön sosiaaliset tarpeet eivät pääse täyttymään työssä?  Tässä jaksossa sukelletaan työyksinäisyyden käsitteeseen. Mitä termi tarkoittaa, mitä siitä seuraa ja kuka asiaan voisi vaikuttaa? Heta kertoo myös omista työyksinäisyyden kokemuksistaan.  Jaksossa viitataan Vaasan yliopiston tutkimukseen: Yhdessä etä- ja hybridityössä! Tutkimus työyksinäisyydestä ja ennaltaehkäisevän ja korjaavan toimintamallin kehittäminen  https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/15130/978-952-395-065-8.pdf?sequence=2&isAllowed=y Jaksoa varten on myös jututettu työyksinäisyyteen erikoistunutta viestinnän asiantuntijaa Johanna Vireniä. Johannan löytää esimerkiksi Linkedin:stä.

Miten siitä teknologiasta, jonka piti vapauttaa aikaamme luovaan tekemiseen, onkin tullut yksi stressiä aiheuttava työelämäkommervenkki? Tässä jaksossa Heta sukeltaa teknostressin syövereihin ja pohtii kuka hyötyy koukuttavista digipalveluista.  Jaksossa mainitaan seuraavat asiantuntijat, laittakaas googletellen:  Gloria Mark (keskittymiskyky) Riikka Gassen (digitaalinen työympäristö) Tristan Harris (eettinen teknologia)

Työuupumus voi näkyä ensimmäisenä kotona ja läheisissä ihmissuhteissa. Työpaikalla sitä tsemppaa viimeiseen saakka, mutta puolison suuntaan pinna voi olla kireällä ja energiatasot matalalla jo pidemmän aikaa.  Uppoavan laivan historian ensimmäisessä haastattelujaksossa Hetan puoliso kertoo, miten työuupumus hänelle näyttäytyi. Millaisia tunteita puoliso kokee ja miten hän voi uupunutta auttaa?

Syyskausi startataan syyllisyydellä! Miksi niin moni tuntee syyllisyyttä työelämässä tapahtuvista asioista? Kuka syyllisyydestä hyötyy? Entä pääseekö siitä jotenkin eroon? Jaksossa suositeltu kirja: Tunteella.Häpeä - Emilia Kujala

Ainahan se on mielessä, loma. Kevään viimeisessä jaksossa Heta pohtii kesäloman merkitystä suomalaisessa työelämässä. Monelle se on ainoa tilaisuus palautua raskaasta työvuodesta. Onko työelämän tarkoitus vain vuodesta toiseen odottaa seuraavaa lomaa, kun saa jälleen tuntea olevansa elossa?

Tämä on taas sarjassamme helpommin sanottu kuin tehty. Mutta miksi työelämä ylipäätään on muodostunut sellaiseksi, että sille täytyy yksilön toimesta asettaa rajat? Eikö työnantaja voisi myös osallistua rajaamiseen?

Työuupumus korventaa ja nykyinen työpaikka tökkii. Pitäisikö kuitenkin sinnitellä nykyisessä siihen asti kunnes löytää uuden työn? Vai irtisanoutua ja luottaa asioiden järjestyvän? Entä uskaltaako sitä kertoa omasta uupumuksestaan avoimesti?  Tässä jaksossa Heta kertoo miksi halusi avoimesti kertoa omasta työuupumuksestaan uutta työtä etsiessään.  Jaksossa mainitut työkavereille tai ystäville esitettävät kysymykset, joiden avulla saattaa saada uutta perspektiiviä omaan osaamiseen (siis siihen hetkeen, kun uupunut mieli väittää “etten minä varmaan mitään osaa”) :  - Millaista substanssiosaamista minulla mielestäsi on? (esim. opiskelun tai työn kautta saadut taidot) - Millaista kanssani on tehdä töitä tai muuta yhteistyötä?  - Millaista erikoisempaa osaamista minulta löytyy, sellaista jota en ehkä itse näe? (esim. tapa tehdä asioita, tapa kohdata ihmisiä, erityinen harrastus) - Miksi suosittelisit minua työkaveriksi? 

Perhe on paras! Ei kun pahin… Miten se nyt menikään?  Tässä jaksossa pohditaan perhemäisen työyhteisön hyviä ja huonoja puolia. Luoko perhemäinen työyhteisö turvaa ja sitoutumista, vai kenties epätervettä velvollisuuden tunnetta? Entä miten käy kun joku “perheessä” uupuu?

Media ja some saattavat helposti vääristää kuvaa työuupumuksesta. Siitä kirjoitetaan sankaritarinoita, joissa päähenkilö voittaa koettelemukset ja palaa työelämään entistä ehompana, 2.0 -versiona. “Työuupumus oli minulle lahja, se sai minut arvostamaan elämää”. Niin, kukapa ei ala arvostaa elämää kun meinaa menettää henkensä? Tässä jaksossa Heta perustelee, miksi kaunisteleva puhetapa tekee hallaa koko työuupumusongelman ratkaisemiselle. Mutta pakkohan se on myöntää, että harva asia elämässä on pelkästään hyvä tai paha. Heta keksii myös muutaman asian, jotka ovat hänen elämässään paremmin työuupumuksen kokemisen jälkeen.

Tällä kertaa seilataan dystooppisilla vesillä. Heta on osallistunut webinaariin, jossa työelämän tehostusvaatimuksiin on ehdotettu ratkaisuksi psykedeelejä ja aivodopingia. Johtaisiko työtrippailu parempaan työelämään vai entistä kovempaan kilpailuun? Vai irtisanoutuisimmeko kaikki ja lähtisimme (taika)sieneen?

Mistä tietää, että on valmis palaamaan työuupumussairauslomalta takaisin työelämän aallokkoon? Miten kannattaa varautua työterveysneuvotteluun? Entä miten esihenkilö ja työkaverit voivat helpottaa uupuneen töiden pariin palaamista? Tässä jaksossa Heta kertoo miten hänen töihinpaluunsa ovat sujuneet ja mitä virheitä ei enää toistaisi.

Täytyykö aina pyrkiä olemaan "paras versio itsestään"? Kuka siitä oikeastaan hyötyy? Tällä kertaa Heta pohtii syntyjä syviä flunssan kourissa. Miksi koko maailma kehottaa aina tekemään parhaansa? Eikö ihan totta vähempi riitä?

Esihenkilöt, johtajat, päälliköt, leaderit, toimarit. Isot pomot, väliportaan pomot, pienet pomot ja pikkumaiset pomot. Tämä jakso on teille. Uppoavassa laivassa pohditaan, miltä työntekijän uupumus voi esihenkilölle näyttää. Mistä tunnistaa, että kohta karautetaan kiville?

Oispa jo TORSTAI. Silloin nimittäin alkaa monen nelipäiväistä viikkoa puurtavan viikonloppu.  Tässä jaksossa Heta käy läpi nelipäiväistä työviikkoa niin tutkimusten kuin oman kokemuksenkin pohjalta. Ketä palvelee se, että ajatustyöntekijä yrittää ajatella 7,5 h päivässä? Onko se ylipäätään mahdollista? Jaksossa mainittu kirja: Mona Vannevuo - Ihmiskone töissä, 2020, Gaudeamus.

Ketä työuupumuksesta saa syyttää? Yhteiskuntaa? Työpaikkaa? Pomoa? Yksilöä?  Ehkä vikaa on kuitenkin kaikissa. 

Uppoavassa laivassa järjestetään arvobingo. Arvaatko mikä arvo yhdistää kaikkia jaksossa lueteltuja 37 organisaatiota?  Vinkki: se ei ole "kohtuus".

Tämä ei ole hauska jakso. Heta muistelee kevättä 2021 ja kertoo miltä tuntui olla työuupumuksen takia sairauslomalla.

Tervetuloa Uppoavan v***n laivan LinkedIn-koulutukseen, joka tekee sinusta ajatusjohtajan puolessa tunnissa! 🔥🔥🔥 Saat konkreettisia välineitä siihen, miten kääntää jokapäiväinen arki perunankeitosta pyllyn pyyhkimiseen tukemaan uutta rooliasi suunnannäyttäjänä. Valmennuksessa opit muun muassa: 🔑 Kuinka valjastaa lapsesi todisteeksi omasta erinomaisuudestasi 🔑 Miten puhua lomasta, kuolemasta tai asiakaspalvelutilanteista niin, että muut huomaavat ajattelusi muita korkeamman tason 🔑 Miten maksimoida verkostoitumisen tehokkuus LinkedInin etikettiä ja ammattikieltä käyttäen

"Lopeta vaan se stressaaminen ja ajattele positiivisesti." 🤦‍♀️🤦‍♀️ Tässä jaksossa Heta listaa omia työuupumukseen liittyviä inhokkilauseitaan sekä keksii niille paremmat vaihtoehdot. Jaksossa mainittu työuupumusta tutkinut professori ja sosiaalipsykologi on nimeltään Christina Maslach. Siitä vaan copy + paste ja googletellen menemään.

Helsingin Sanomat paljasti viestintätoimisto Ellun Kanojen entisten harjoittelijoiden kokemuksia vuoden mittaisesta, nollatuntisopimuksella pyörineestä harjoittelujaksosta. Harjoittelijoiden massiivinen määrä johti työtehtävistä kilpailuun ja epäreiluun jakautumiseen. Motivaattorina toimi se pieni mahdollisuus, että saatoit saada jatkoa konsulttiurallesi mikäli hoidit hommasi hyvin ja mukisematta… Mutta ovatko tällaiset käytännöt todella poikkeuksellisen huonoja vai pikemminkin business as usual? Tässä jaksossa käydään läpi nuoren korkeakouluopiskelijan tyypillistä urapolkua harjoittelun kautta määräaikaisputkeen tai kevytyrittäjäksi. Hesarin jutun voi lukea täältä (se on syystäkin maksumuurin takana, sillä TYÖSTÄ KUULUU MAKSAA): https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009255538.html

Työuupumus on uusi flunssa! Tarttuva ja v-mäinen eikä auta, vaikka kuinka kiskoo c-vitamiinia ja suorittaa syviä hengityksiä. Tietoa aiheesta löytyy vaikka millä mitalla, mutta silti työuupumuksen oireet on kauhean vaikea tunnistaa itsessään. Usein ne tajuaa vasta, kun on jo ajettu karille ja jouduttu sairauslomalle. Tässä jaksossa Heta on jälkiviisas ja kuvailee omia työuupumuksen oireitaan. Merkkejä oli pitkin matkaa, mutta uupumuksen sumussa ne alkoivat tuntua normaaleilta. Tällaistahan työelämän kuuluukin olla!

No työelämähän se.