Winamp Logo
Tulevaisuuden Lääketiedettä Cover
Tulevaisuuden Lääketiedettä Profile

Tulevaisuuden Lääketiedettä

Finnish, Sciences, 1 season, 25 episodes, 14 hours
About
Suomen Lääketieteen Säätiö tukee lääketieteellistä tutkimusta sen kaikilla aloilla. Haluamme antaa lääketieteen tutkijoille mahdollisuuden muuttaa maailmaa.
Episode Artwork

Lääketieteen työjuhdat

Saatat mennä naimisiin puoliksi keinotekoisen miehen tai naisen kanssa, valita lapsesi sukupuolen, muuttaa muistojasi ja elää 150 vuotiaaksi — ellei tieteellinen vallankumous tuhoa meitä sitä ennen. Muun muassa tähän tyyliin vuonna 1968 ilmestyneessä kirjassa "Biologinen aikapommi" peloteltiin ihmisiä geenitekniikoiden vaaroista. Tuolloin bioteknologian ala oli vasta alkuvaiheessa ja viruksen perimää oli ensimmäistä kertaa pystytty monistamaan. Nyt tiedetään, ettei aikapommi räjähtänyt. Sen sijaan dna-teknologioiden kehittyminen ja mikrobien valjastaminen lääketieteen apulaisiksi on ollut valtava edistysaskel. Mikrobien ansiosta on saatu valtavasti uutta tietoa ja mahdollisuuksia vaikeiden sairauksien hoitamiseen. Iso osa uusista lääkkeistä on biologisia lääkkeitä, kuten vasta-aineita ja geenihoitoja, joiden valmistuksessa hyödynnetään mikrobeja. Yksi esimerkki on joulukuussa 2022 Yhdysvaltain lääkeviranomaisten hyväksymä, Suomessa kehitetty virtsarakkosyövän geenihoito. Tulevaisuudessa tällaisten lääkkeiden määrä edelleen kasvaa. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan kuudennessa jaksossa puhutaan mikrobien hyödyntämisestä lääketieteen tutkimuksessa ja lääkkeiden valmistamisessa. Millaisia nämä uskolliset apulaisemme ovat ja mihin kaikkeen niitä käytetään? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat molekyylilääketieteen professori, geenihoitoja vuosikymmenten ajan kehittänyt Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopiston biokemian professori Mikko Metsä-Ketelä, joka tutkii muun muassa uusia antibiootteja. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan kuudes jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project: Stronghold by Phat Sounds, Free download: https://filmmusic.io/song/10645-stronghold, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/ Carefree by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3476-carefree, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://incompetech.com
3/31/202349 minutes
Episode Artwork

Räjähtävät säilyketölkit

Kesällä 2007 Yhdysvalloissa havaittiin outo ilmiö: chilikastiketta sisältävät säilyketölkit alkoivat pullistella ja räjähdellä. Samaan aikaan kahdeksan ihmistä eri puolilla maata joutui sairaalaan vakavien oireiden vuoksi. Potilailla oli lihasheikkoutta, vaikeuksia puhua ja niellä. He kaikki olivat syöneet saman valmistajan chilikastiketta. Pian selvisi, että syyllinen oli Clostridium botulinum-bakteeri, joka tuottaa botuliini-nimistä hermomyrkkyä. Se oli päässyt lisääntymään säilykkeissä riittämättömän kuumennuskäsittelyn vuoksi. Yksi sairastuneista kuoli. Kymmeniä miljoonia säilyketölkkejä vedettiin markkinoilta ja tuhottiin. Botulismitapaukset ovat onneksi Suomessa hyvin harvinaisia, mutta muita elintarvikevälitteisiä epidemioita meillä on vuosittain kymmeniä. Kesällä 2021 yli 600 päiväkotilasta sairastui Jyväskylän alueella vatsatautiin syötyään saman keskuskeittiön valmistamaa salaattia. Syylliseksi paljastui salmonella. Viime vuosina Suomessa on havaittu myös aiempaa enemmän Chryptosporidium-alkueläimen aiheuttamia tartuntoja. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan viidennessä jaksossa puhutaan ruokamyrkytyksistä. Mistä ja millaisia mikrobeja elintarvikkeisiin päätyy? Millaisia ruoka- ja vesiepidemioita Suomessa esiintyy? Ja miltä näyttää tulevaisuus, tuleeko ruokamyrkytysepidemioista yhä laajempia? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat epidemiologieläinlääkäri, zoonoosiepidemiologian dosentti Ruska Rimhanen-Finne Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden yksikön erityisasiantuntija Elina Leinonen Ruokavirastosta. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan viides jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project:
Lithium by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3983-lithium, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/ Groove Grove by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3831-groove-grove, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Western Streets by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/4617-western-streets, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license
2/17/202348 minutes, 59 seconds
Episode Artwork

Vain yksi on joukosta poissa

Elokuussa 1978 Birminghamin yliopiston lääketieteen valokuvaaja Janet Parker kärsi kovasta kuumeesta ja kivuista. Myöhemmin hänelle alkoi kehittyä rokkonäppylöitä ympäri kehoa. Kenellekään ei aluksi tullut mieleen, että kyseessä voisi olla isorokko, sillä tauti oli tuolloin jo saatu hävitettyä maailmasta. Oireet vain pahenivat, ja lopulta tauti tunnistettiin. Tarkka tartuntareitti ei koskaan selvinnyt, mutta Parker oli työskennellyt yliopistolla kerrosta alempana kuin tutkijat, jotka käsittelivät tutkimuksissaan isorokkoa aiheuttavaa variola-virusta. Syyskuussa 1978 Janet Parker kuoli isorokkoon. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan neljännessä jaksossa puhutaan ihmiskuntaa piinaavista viruksista ja siitä, miten niitä vastaan voidaan taistella. Karmean viimeisen comebackin jälkeen isorokosta on onneksi päästy kokonaan eroon, mikä on yksi lääketieteen suurimmista läpimurroista. Mutta miksi emme ole onnistuneet rokotusten avulla hävittämään myös muita viruksia, kuten poliota ja tuhkarokkoa? Keskustelemme myös siitä, miten virukset — jotka ovat vain pätkä perimää paketissa —osaavat aiheuttaa niin erilaisia oireita, esimerkiksi rotavirus ja norovirus mahatautia, korona ja influenssa hengitystieoireita. Ja miksi korona-virukselle saadaan kehitettyä rokote vuodessa, mutta hiville ei edes vuosikymmenissä? Entä miksi viruslääkkeitä on niin vähän? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinen johtaja Mika Rämet ja Jyväskylän yliopiston professori, virustutkija Varpu Marjomäki. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan neljäs jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project:
Daudir by Alexander Nakarada, Free download: https://filmmusic.io/song/7893-daudir, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/ Africa by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5489-africa, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Dreams Of Vain by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5293-dreams-of-vain, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-licensem, Artist website: https://www.orchestralis.net/
1/20/202348 minutes, 41 seconds
Episode Artwork

Loman jälkeen maljalla kasvoi vihreää hometta

Syyskuussa 1928 Alexander Fleming palasi lomalta ja havaitsi, että hänen bakteerimaljallaan kasvoi ihan väärän näköinen otus, vihreä home. Bakteeriviljelmä oli pilalla. Fleming havaitsi kuitenkin mielenkiintoisen ilmiön: homeen läheltä bakteerikasvusto oli kuollut. Hän tajusi, että home tuotti jotain bakteereja tappavaa. Hän sille nimen penisilliini. Antibioottien löytäminen mullisti terveydenhuollon. Monet aiemmin kuolemaan johtaneet infektiot pystyttiin nyt parantamaan. Toisaalta jo hyvin pian penisilliinin löytämisen jälkeen Fleming varoitti, että bakteerit voivat kehittyä sille vastustuskykyisiksi — ja näin myös tapahtui. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan kolmannessa jaksossa puhutaan antibiooteille vastustuskykyisistä eli resistenteistä bakteereista. Vuonna 2019 noin 1,3 miljoonaa ihmistä kuoli suoraan ja noin 5 miljoonaa välillisesti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien vuoksi. Ongelma pahenee jatkuvasti — mutta miksi? Miten antibioottiresistenssi kehittyy? Puhumme myös uudesta menetelmästä, faagihoidoista, joilla voidaan nujertaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Sitä kokeillaan jo Suomessakin. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat antibioottiresistenssiin ja faagihoitoihin perehtynyt akatemiatutkija Matti Jalasvuori ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan kolmas jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project:
Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/
12/2/202248 minutes, 6 seconds
Episode Artwork

Ai, nämä voivatkin olla ystäviä?

Bakteereita on pidetty vuosisatoja lääketieteessä pahiksina, viheliäisinä taudinaiheuttajina. Vasta viime vuosikymmeninä tutkijat ovat kiinnostuneet hyvien bakteerien merkityksestä ihmisen terveydelle. Suolistossa meillä on noin puolitoista kiloa bakteereita. Ne tuottavat vitamiineja ja niillä voi olla aivo-suoliakselin kautta vaikutusta jopa mielenterveyteemme. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan toisessa jaksossa puhutaan ystävistämme suolistobakteereista. Millaisia otuksia suolistossamme majailee? Pitäisikö suolistomikrobistoa ryhtyä muokkaamaan paremmaksi — ja miten? Puhumme muun muassa ulosteensiirtojen, probioottien, stressin, liikunnan, paaston ja ruokavalion vaikutuksista suolistomikrobistoon. Tiedätkö muuten mitä ovat psykobiootit? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat bakteeriopin professori Pentti Huovinen ja bakteriologian dosentti, yliopistonlehtori Satu Pekkala. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan toinen jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on podcast-sarjan tekemistä. Tuotanto: Mari Heikkilä/Narratiivi The following music was used for this media project: Carefree by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3476-carefree, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://incompetech.com Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/ Silly Intro by Alexander Nakarada, Free download: https://filmmusic.io/song/4786-silly-intro, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.serpentsoundstudios.com/
11/11/202235 minutes, 35 seconds
Episode Artwork

Kun tutkija kolerabakteereja nielaisi

1800-luvulla Euroopassa riehui paha koleraepidemia. Ei tiedetty, mistä tauti johtui ja miten se levisi. Saksalainen hygienian professori Max Pettenkofer uskoi, että vika oli maaperässä. Hän vastusti kiivaasti maamiehensä Robert Kochin ajatusta, jonka mukaan taustalla oli tämän löytämä kolerabakteeri. Osoittaakseen näkemyksensä oikeaksi 73-vuotias Petterkofer teki omakohtaisen kokeen: hän sai käsiinsä viljelmän kolerabasilleja, jonka kulautti kurkkuunsa vesilasillisessa. Huikka sisälsi miljardeja bakteereita. Mikrobiologian historiasta ja tulevaisuudesta kertovan sarjan “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” ensimmäisessä jaksossa kerrotaan tarinoita tieteenalan alkuvaiheista ja kurkistetaan tulevaisuuteen. Alan pioneeritutkijoilla oli aikoinaan kivinen tie, kun he yrittivät osoittaa, että mikrobit aiheuttavat kulkutauteja. Vallalla oli paljon vääriä käsityksiä ja epäluuloja. Nykyisin tutkijat puolestaan pähkäilevät, millainen rooli mikrobeilla on kroonisten sairauksien synnyssä — ja miten osoittaa se. Tiedetään, että esimerkiksi Parkinsonin tai Alzheimerin taudissa suolistomikrobisto on muuttunut jo vuosia ennen taudille tyypillisten oireiden kehittymistä. Todennäköisesti tulevaisuudessa ulostenäytteet antavat meille arvokasta tietoa terveydentilastamme ja auttavat tunnistamaan sairauksia jo varhaisessa vaiheessa. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat bakteeriopin professori Pentti Huovinen ja neurologian dosentti Filip Scheperjans. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan ensimmäinen jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project: Dark Universe by Frank Schroeter, Free download: https://filmmusic.io/song/9338-dark-universe, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist on Facebook: https://www.facebook.com/frank.schroeter.52 Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/ Atmosphere 1 Desert Wind by Frank Schroeter, Free download: https://filmmusic.io/song/7679-atmosphere-1-desert-wind, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist on Facebook: https://www.facebook.com/frank.schroeter.52 Dreams Of Vain by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5293-dreams-of-vain, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/ Smooth Criminal by John Bartmann, Free download: https://filmmusic.io/song/9483-smooth-criminal, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://johnbartmann.com/
10/14/202236 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Ilmastotoimissa ja terveyden edistämisessä on win-win-tilanteita

Helleaaltoja, äärimmäisen kylmää, myrskyjä, kaupunkitulvia ja lumi-inferno — ilmastokriisin vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Mihin meidän pitää varautua, mitä on odotettavissa? Ilmastokriisiä ja sen terveyshaittoja pohtivat Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola ja ympäristöepidemiologian professori, THL:n johtava tutkija Timo Lanki. Osa 2/2: Miten ilmastokriisi vaikuttaa maailmanlaajuisesti ihmisten terveyteen? Mitä meidän pitäisi tehdä? Kuuntele myös osa 1, jossa keskustellaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa: https://soundcloud.com/laaketieteensaatio/ilmastokriisi-vaikuttaa-suomalaistenkin-terveyteen-hellekuolemia-punkkitauteja-allergioita?utm_source=clipboard&utm_campaign=wtshare&utm_medium=widget&utm_content=https%253A%252F%252Fsoundcloud.com%252Flaaketieteensaatio%252Filmastokriisi-vaikuttaa-suomalaistenkin-terveyteen-hellekuolemia-punkkitauteja-allergioita Kaikki Suomen Lääketieteen säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin jaksot ovat kuunneltavissa myös Spotifyssä ja muilla podcast-alustoilla.
4/1/202226 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Ilmastokriisi vaikuttaa suomalaistenkin terveyteen — hellekuolemia, punkkitauteja, allergioita

Helleaaltoja, äärimmäisen kylmää, myrskyjä, kaupunkitulvia ja lumi-inferno — ilmastokriisin vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Mihin meidän pitää varautua, mitä on odotettavissa? Ilmastokriisiä ja sen terveyshaittoja pohtivat Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola ja ympäristöepidemiologian professori, THL:n johtava tutkija Timo Lanki. Osa 1/2: Mitä muutoksia on jo tapahtunut Suomessa ja miten ne vaikuttavat meidän terveyteemme?
3/25/202226 minutes, 54 seconds
Episode Artwork

Kemikaalit, sähkö, sisäilma — miksi ihminen herkistyy ympäristötekijöille?

Podcastissa keskustelemme, millaisia mekanismeja on ympäristöherkkyyksien taustalla. Osa 1/2: Määritelmän mukaan ympäristöherkkä oirehtii ympäristössä, joka ei suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Oireet ovat kuitenkin aivan todellisia ja voivat rajoittaa elämää. Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja neurologian dosentti Markku Sainio Työterveyslaitoksesta keskustelevat tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa, mistä oireet voivat johtua. Suomen Lääketieteen Säätiön podcast, kesto 30 min.
 Kuuntele myös osa 2/2, jossa keskustellaan, mistä ja millaista apua ympäristöherkkyyksiin on saatavilla. (19 min).
Lue myös juttu aiheesta Suomen Lääketieteen säätiön sivuilta: https://laaketieteensaatio.fi/ymparistoherkkyys-liittyy-ihmisen-luontaiseen-tapaan-reagoida-uhkiin/
11/26/202130 minutes, 32 seconds
Episode Artwork

Sairauskoodi puuttuu — ympäristöherkkien hoidon ja kuntoutuksen saaminen takkuilee

Osa 2/2: Ympäristöherkkyyteen on viime vuosina kehitetty hoitoa ja kuntoutusta. Husissa on aloittanut Toiminnallisten häiriöiden poliklinikka. Toiveena on, että vastaavia saadaan myös muihin sairaaloihin. Myös terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa on kehitetty tukimuotoja. Mutta miten hyvin apua on tarjolla ja millaista se on? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja neurologian dosentti Markku Sainio Työterveyslaitoksesta. Suomen Lääketieteen Säätiön podcast, kesto 19 min.
 Kuuntele myös keskustelun ensimmäinen osa https://soundcloud.com/laaketieteensaatio/kemikaalit-sahko-sisailma-miksi-ihminen-herkistyy-ymparistotekijoille ja lue juttu aiheesta Suomen Lääketieteen säätiön sivuilta: https://laaketieteensaatio.fi/ymparistoherkkyys-liittyy-ihmisen-luontaiseen-tapaan-reagoida-uhkiin/
11/26/202119 minutes, 21 seconds
Episode Artwork

Miksi juuri nämä piikit pistetään?

Osa 2/2: Rokottaminen perustuu siihen, että elimistölle esitellään taudinaiheuttaja etukäteen, jolloin se pystyy nujertamaan vihollisen nopeasti. Uusien rna-rokotteiden myötä rokotteiden kehitys voi tulevaisuudessa helpottua. Mitä uusia rokotuksia on tulossa käyttöön? Millä perusteella on päätetty, mitä vastaan kaikki suomalaiset rokotetaan? Ja mitkä rokotteet kannattaisi ainakin ottaa? Entä, jos rokotuksista tulee haittavaikutuksia, miten niitä korvataan? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat THL ylilääkäri Hanna Nohynek ja Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen. Suomen Lääketieteen Säätiön podcast, kesto 26 min. Kuuntele myös keskustelun ensimmäinen osa ja lue juttu aiheesta Suomen Lääketieteen säätiön sivuilta: https://laaketieteensaatio.fi/rokotusten-hyodyt-ja-haitat-puntarissa/
10/29/202123 minutes, 58 seconds
Episode Artwork

Rokotusten hyödyt ja haitat puntarissa

Onko rokotuksista varmasti enemmän hyötyä kuin haittaa? Podcastissa keskustelemme rokotuksista. Osa 1/2: Meillä on iso joukko hävinneitä tauteja, kuten kurkkumätä, hinkuyskä ja tuhkarokko, joita emme edes muista, sillä niihin on rokotukset. Lisäksi koronaepidemian keskellä rokotteet pelastavat jatkuvasti satojatuhansia ihmishenkiä. Toisaalta rokotuksilla on myös haittavaikutuksia. Esimerkiksi koronarokotteisiin liittyen niitä on ilmoitettu paljon. Millaisia haittoja rokotuksilla on? Miten riskejä oikein kannattaisi puntaroida? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat THL ylilääkäri Hanna Nohynek ja Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen. Suomen Lääketieteen Säätiön podcast, kesto 26 min. Kuuntele myös osa 2/2, jossa keskustellaan, millaisia ovat taudit, joita vastaan saamme rokotteet kansallisessa rokotusohjelmassa, mitä uusia rokotuksia on tulossa käyttöön ja milloin voi saada korvauksia rokotehaitoista (23 min). Lue myös juttu aiheesta Suomen Lääketieteen säätiön sivuilta: https://laaketieteensaatio.fi/rokotusten-hyodyt-ja-haitat-puntarissa/
10/29/202126 minutes, 50 seconds
Episode Artwork

Entä jos alkaisi karppaamaan, gluttamaan tai ryhtyisi vegaaniksi?

“Tutkittua tietoa, kiitos!”-podcast-sarjassa käydään läpi vaikeita ja paljon keskustelua herättäviä terveysaiheita. Toisessa jaksossa aiheena on ravitsemus - mitä oikein pitäisi pistää suuhunsa? Osa 2/2: Moni on valinnut jonkin erityisruokavalion, esimerkiksi karppaamisen tai gluttaamisen. Mitä pitäisi ottaa huomioon? Voiko dieeteissä piillä riskejä? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa vaihtoehtoisista ruokavalioista keskustelevat THL tutkimusprofessori Suvi Virtanen ja Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola. (27 min) Suomen Lääketieteen Säätiön podcast, kesto 25 min. Kuuntele myös osa 1/2, jossa keskustellaan ravitsemussuosituksista ja ravintoaineista. Lue myös juttu aiheesta Suomen Lääketieteen säätiön sivuilta https://laaketieteensaatio.fi/laatu-ratkaisee-niin-rasvoissa-hiilareissa-kuin-proteiineissakin/!
10/8/202127 minutes, 15 seconds
Episode Artwork

Ravitsemussuositusten taustalla on vuosien tieteellinen urakka - kovaa rasvaa ei moitita turhaan

Mitä oikein pitäisi suuhunsa pistää? Podcastissa keskustelemme ravitsemuksesta ja ravitsemussuosituksista. Osa 1/2: Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uudistetaan parhaillaan yli 300 asiantuntijan voimin. Mutta mihin viralliset ravitsemussuositukset oikein perustuvat ja miten ne syntyvät? Suositukset herättävät myös kritiikkiä etenkin somessa. Moni on valinnut ihan erilaisen ruokavalion, esimerkiksi karppaamisen tai gluttaamisen. Miksi tyydyttynyttä rasvaa pidetään haitallisena ja miksi suositellaan ravinnoksi hiilihydraatteja? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat THL tutkimusprofessori Suvi Virtanen ja Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola. Suomen Lääketieteen Säätiön podcast, kesto 25 min. Kuuntele myös osa 2/2, jossa keskustelemme vaihtoehtoisista ruokavalioista. Mitä pitäisi ottaa huomioon, jos haluaa esimerkiksi karpata, glutata tai ryhtyä vegaaniksi? (27 min) Lue myös juttu aiheesta Suomen Lääketieteen säätiön sivuilta: https://laaketieteensaatio.fi/laatu-ratkaisee-niin-rasvoissa-hiilareissa-kuin-proteiineissakin/!
10/8/202125 minutes, 37 seconds
Episode Artwork

Aivot koulutetaan uusiksi — itsehoitokeinot tärkeitä fibromyalgian ja väsymysoireyhtymän hoidossa

“Tutkittua tietoa, kiitos!”-podcast-sarjassa käydään läpi vaikeita ja paljon keskustelua herättäviä terveysaiheita. Ensimmäisessä jaksossa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa fibromyalgiasta ja kroonisesta väsymysoireyhtymästä keskustelevat reumatologi Markku Mali ja neuropsykiatri Risto Vataja. Osa 2/2: Mistä apua kipu- ja väsymysoireisiin? Onko hoitoa saatavilla ja miten se on järjestetty? Yleistyvätkö oireet? Suomen Lääketieteen Säätiö, kesto 25 min. Kuuntele myös osa 1: Millaisia ovat fibromyalgian ja kroonisen väsymysoireyhtymän oireet? Mitä tiedetään taustatekijöistä? (22 min) Lue aiheeseen liittyen kysymyksiä ja vastauksia säätiön sivuilta: https://laaketieteensaatio.fi/asiantuntijat-vastaavat-kysymyksiin-fibromyalgiasta-ja-kroonisesta-vasymysoireyhtymasta/
9/17/202125 minutes, 24 seconds
Episode Artwork

Pitkittynyt korona ei ole yllätys — samoja mekanismeja kuin fibromyalgiassa ja väsymysoireyhtymässä

“Tutkittua tietoa, kiitos!”-podcast-sarjassa käydään läpi vaikeita ja paljon keskustelua herättäviä terveysaiheita. Ensimmäisessä jaksossa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa fibromyalgiasta ja kroonisesta väsymysoireyhtymästä keskustelevat reumatologi Markku Mali ja neuropsykiatri Risto Vataja. Osa 1/2: Millaisia ovat fibromyalgian ja kroonisen väsymysoireyhtymän oireet? Mitä tiedetään taustatekijöistä? Suomen Lääketieteen Säätiön podcast, kesto 22 min. Kuuntele myös osa 2: Mistä apua kipu- ja väsymysoireisiin? Onko hoitoa saatavilla ja miten se on järjestetty? Yleistyvätkö oireet? (25 min) Lue aiheeseen liittyen kysymyksiä ja vastauksia säätiön sivuilta: https://laaketieteensaatio.fi/asiantuntijat-vastaavat-kysymyksiin-fibromyalgiasta-ja-kroonisesta-vasymysoireyhtymasta/
9/17/202123 minutes, 28 seconds
Episode Artwork

Korona ahdistaa - tarvitaan toivoa ja puhetta onnistumisista

Korona-aika rassaa hermoja ja mieltä. Suomen Lääketieteen säätiön podcastissa pohdimme, mistä löytyisi helpotusta. Voidaanko ihmisten resilienssiä eli selviytymiskykyä parantaa - millainen merkitys on medialla ja viranomaisilla? Kuulemme, miten korona on vaikuttanut suomalaisten mielenterveyteen. Nuoret aikuiset näyttäisivät kärsivän eniten. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa juttelevat psykiatri, THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari sekä vaativan erityistason ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Krisse Lipponen, jolta ilmestyi viime vuonna Duodecimin kustantama kirja ”Resilienssi arjessa”.
4/9/202130 minutes, 48 seconds
Episode Artwork

Suomessa pystyttäisiin tuottamaan koronarokotteita vaikka heti

Suomessa on kehitteillä uusi koronarokote, joka voisi parhaimmillaan tulla markkinoille vuodenvaihteessa. Millainen tämä rokote on? Kuopiossa on geenilääketehdas, joka pystyisi jo nyt valmistamaan miljoonia rokotteita. Miksi tätä kapasiteettia ei jo hyödynnetä? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela ja Itä-Suomen yliopiston molekyylilääketieteen professori Seppo Ylä-Herttuala. Osa 2/2. Suomen Lääketieteen säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa pohdimme lääketieteen tulevaisuutta ja käymme läpi ajankohtaisia ilmiöitä.
3/3/202130 minutes, 43 seconds
Episode Artwork

Uudet koronarokotteet valjastavat ihmisen omat solut rokotetehtaiksi

Uudet koronarokotteet ovat niin sanottuja geenirokotteita eli rna- ja dna-rokotteita, joiden vaikutusmekanismi poikkeaa perinteisistä rokotteista — mutta miten? Entä kuinka käy, kun virus muuntuu? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela ja Itä-Suomen yliopiston molekyylilääketieteen professori Seppo Ylä-Herttuala. Osa 1/2. Suomen Lääketieteen säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa pohdimme lääketieteen tulevaisuutta ja käymme läpi ajankohtaisia ilmiöitä.
2/17/202130 minutes, 15 seconds
Episode Artwork

Lisää elinvuosia ja lihavuusepidemia kuriin

Suomalaisten keskimääräinen elinikä on 1940-luvulta tähän päivään kasvanut yli 20 vuotta. Mutta miltä näyttää tulevaisuus — voisimmeko tulevaisuudessa elää vaikkapa 150 vuotta? Tiedetoimittaja Mari Heikkilä keskustelee geriatrian professori Timo Strandbergin kanssa keinoista, joilla elinikää voidaan pidentää. Toinen haastateltava on lihavuustutkija, professori Kirsi Pietiläinen, jonka kanssa pohditaan, miten lihavuusepidemia saadaan kuriin.
12/4/202049 minutes, 50 seconds
Episode Artwork

Ihmisen varaosat — haimasoluja diabeetikoille, verkkokalvoja 3D-tulostuksella ja sydämiä sioilta?

Kantasoluista saadaan tehtyä mitä tahansa ihmiselimistön soluja ja niitä pystytään nykyisin jopa tulostamaan 3D-printterillä. Mutta mihin kaikkiin sairauksiin kantasoluhoidoista voisi tulevaisuudessa olla apua? Tästä keskustelee tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa Tampereen yliopiston professori Katriina Aalto-Setälä. Husin sydänkirurgi Karl Lemström puolestaan kertoo, millaisia varaosia on näköpiirissä elimistä tärkeimmälle, sydämelle. Puhumme muun muassa tekosydämistä sekä ksenografteista eli eläimiltä ihmisille siirrettävistä elimistä.
11/20/202047 minutes, 34 seconds
Episode Artwork

Pandemioita tulee jatkossakin — voimme oppia paljon koronasta

Korona jyllää nyt, mutta miltä näyttää tulevaisuus? Millaisia pandemioita ja biouhkia ihmiskunta voi kohdata ja miten niistä selviämme? Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin tässä jaksossa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat kliinisen mikrobiologian erikoislääkärit, dosentti ja lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen Sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä professori, osastonjohtaja Simo Nikkari Sotilaslääketieteen keskuksesta.
11/6/202039 minutes, 45 seconds
Episode Artwork

Kymmenen vuoden päästä geenihoitoja on kymmenittäin

Geenilääkkeitä on jo markkinoilla ja lisää on luvassa, mutta millaisiin tauteihin niitä on näköpiirissä? Entä miksi tulevaisuudessa todennäköisesti kaikille meille tehdään geenitesti ennen lääkehoidon aloittamista? Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilä haastattelee akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualaa Itä-Suomen yliopistosta ja Abomics oy:n lääketieteellistä johtajaa, sisätautilääkäri Jari Forsströmiä.
10/23/202045 minutes, 29 seconds
Episode Artwork

Tekoälystä tulee lääkärin Pikku apulainen

Miten tekoäly tulee muuttamaan terveydenhoitoa ja lääkärien työtä? Alkavatko robotit tehdä päätöksiä lääkäreiden puolesta? Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilä haastattelee Husin innovaatiojohtaja, neurokirurgi Miikka Korjaa ja Helsingin yliopiston FIMM:n dosentti Nina Linderiä tekoälyn hyödyntämisestä terveydenhuollossa.
10/9/202042 minutes, 13 seconds
Episode Artwork

Tiiseri Tulevaisuuden Lääketiedettä -podcast

Ihmisen varaosat, tekoäly, geenihoidot, biouhkat, lihavuusepidemia, eliniän pidentäminen. Suomen Lääketieteen Säätiön viisiosainen podcast-sarja avaa, millaista on tulevaisuuden lääketiede. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa podcastissa keskustelevat eri lääketieteen alojen tutkijat ja asiantuntijat. Podcast alkaa 9.10., tässä tiiseri.
10/1/202056 seconds