Romaani Katri Valan ja Olavi Paavolaisen vaiheista sotakeväänä 1942 on haikeuden täyttämä kuvaus nuoruudesta ja unelmista. Katria vaivaa parantumaton keuhkotauti, samoin huoli perheestä ja sodan uhreista. Pommejakin enemmän helsinkiläiset pelkäävät puhua. Katrin lähipiiri ryhtyy uhkarohkeasti vastarintaan rauhan puolesta. Kameleonttimainen Olavi pakenee sodan ristiriitoja omiin muistoihinsa. Hän haluaa vielä kerran tavata nuoruudenystävänsä Katrin ja pelastaa tämän viimeiset runot. 1920-luvulla Katri ja Olavi elivät valon juhlaa, mutta nälkätalvena 1942 suursodan synkkä varjo pimentää koko Euroopan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

Sensuuri on iskenyt populaarimusiikkiin sen satavuotisen historian aikana joka puolella maailmaa. Se ei ole ainoastaan totalitarististen järjestelmien vaan myös länsimaisten demokratioiden todellisuutta. Levyjä on kielletty niin politiikan, uskonnollisen puhdasoppisuuden kuin sodan takia. Milloin on haluttu rajoittaa seksiin, huumeisiin tai alkoholiin liittyviä tekstejä, milloin motiivit ovat olleet puhtaasti rasistisia. Musiikkitoimittaja Jake Nymanin kirjoittama 'Kielletyt levyt' kuljettaa lukijaansa maailman ympäri toinen toistaan erikoisempiin kieltotapauksiin 1920-luvun Yhdysvalloista natsi-Saksaan ja Euroopan rautaesiripun taakse. Eikä sensuurin aika missään nimessä ole ohi. Suomea koskeva luku kuvaa, kuinka meillä sensuurin vaikuttimena oli paitsi yleinen moralismi myös ulkopolitiikka. Kiinnostavat arkistolöydöt todistavat surkuhupaisasta mekanismista, jolla musiikkia kiellettiin itsevaltaisin päätöksin. Kirjasta kertoo tuttuun tapaansa Juha Pikkarainen. (Kuva: Gummerus)

Osa Tove Janssonin teksteistä ei koskaan päätynyt kirjoiksi. Hän julkaisi ensimmäiset novellinsa 1930-luvulla lehdissä, joita hän samaan aikaan kuvitti. Moni varhaisnovelli sijoittuu Euroopan kaupunkeihin; ne kertovat rakastavaisista ja nuorten taiteilijoiden kommelluksista Pariisissa, syrjäytyneen naisen Veronasta tai yksinäisestä miehestä Dresdenin rautatieasemalla. Myös Juha Pikkarainen on avannut Janssonin kirjan. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

Botswanassa on mennyt hyvin jo 50 vuotta, koko itsenäisyyden ajan. Ei sotia naapureiden kanssa eikä varsinkaan maan sisällä. Botswana on noussut köyhyydestä keskituloisten maiden joukkoon eikä tarvitse kehitysapua. Lapset ovat ilmaisessa koulussa ja ilmainen terveydenhuolto toimii erinomaisesti. Maan johto on aina vaihtunut demokraattisesti ja vaalituloksia kunnioitetaan. Korruptio on Afrikan vähäisintä ja rikollisuus kohtuuden rajoissa. Eteläisestä Afrikasta jo vuosikymmeniä kirjoittanut Pekka Peltola on tehnyt viime vuosina kolme matkaa Botswanaan selvittääkseen menestyksen syyt. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Into Kustannus Oy)

Rovaniemeläisen Jarmo Huhtalan eräkirja vie Lapin jokivarsille tarinoin ja kuvin. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannus HD)

Svetlana Aleksijevits sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015. Hänen toinen teoksensa "Sodalla ei ole naisen kasvoja" on tunnustus, dokumentti ja muistelma. Siinä saa äänen yli 200 toiseen maailmansotaan osallistunutta tyttöä ja naista, jotka unelmoivat opinnoista ja avioliitosta, mutta joista vuonna 1941 tulikin sotilaita. Yli puoli miljoonaa neuvostonaista osallistui toiseen maailmansotaan, ei ainoastaan sairaanhoitajina vaan etulinjassa tarkka-ampujina, sillanräjäyttäjinä, tappajina. He kokivat velvollisuudekseen tappaa vihollisia, jotka olivat julmasti hyökänneet heidän maansa, kotiensa ja lastensa kimppuun. Rehellisesti kuvatut sodan kauhut ja niiden vaikutus yksilön myöhempään elämään tekevät kirjasta voimakkaasti sodanvastaisen, ja sen julkaiseminen sallittiin Neuvostoliitossa vasta 1985 Gorbatsovin tultua valtaan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Tammen Keltainen Kirjasto)

'Barbarian paluu' on tunnetun kulttuurikriitikon Timo Vihavaisen arvio yhteiskunnasta, jossa elämme. Vihavaisen tarkastelussa ovat eurooppalaisen sivilisaation murrokset, jotka ovat viitoittaneet tietä nykytilaan. Onko Eurooppa matkalla suvaitsevaisuudesta pysyvään konfliktiin ja kansanryhmien eriytymiseen – ja uuteen barbariaan? Onko eurooppalainen sivilisaatio vielä pelastettavissa? Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

Jenni Linturin kolmas romaani on teos äidinrak­kaudesta ja painosta, jonka edelliset sukupol­vet pakottavat seuraaville. Teoksen henkilöhahmot rakentuvat usko­mattomalla tarkkuudella kaikessa hellyydes­sään, heikkoudessaan, hädässään. Vaikka sota on päättynyt, tulevaisuutta ei heille näy. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusoakeyhtiö Teos)

Fjodor Dostojevski kuuluu venäläisen ja koko länsimaisen kirjallisuudenhistorian tärkeimpiin nimiin. Hänen vaikutuksensa psykologisen romaanin kehitykseen ja moderniin ihmiskuvaan on keskustelun yläpuolella, mutta siitä huolimatta hänestä keskustellaan jatkuvasti. Oliko hän profeetta vai väärä profeetta? Oliko hän anteeksiannon apostoli vai antisemiitti ja kiihkonationalisti? Toisin kuin moni niin sanottu klassikko, Dostojevski tuntuu jatkuvasti ajankohtaiselta. Miksi? Muun muassa näihin kysymyksiin etsivät vastausta 'Dostojevski – kiistaton ja kiistelty' -esseekokoelman neljätoista kirjoittajaa, jotka ovat kaikki alojensa arvostettuja vaikuttajia. Kirjan ovat toimittaneet Martti Anhava, Tomi Huttunen ja Pekka Pesonen. Ja kirjasta kertoo tuttuun tyyliinsä Kirjakammin isäntä Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Siltala Oy)

Uusi auto loistaa jalokiven lailla lapsen silmissä. Pikkupoika ei tiedä, että sellaiseen aarteeseen on sodanjälkeisessä Virossa varaa vain valtion turvallisuuspalvelulla. Autonkuljettaja ajeluttaa autoista innostunutta pikkupoikaa. Luottavainen lapsi tulee kyydissä kertoneeksi perheestään yhtä ja toista, asioita jotka myöhemmin johtavat isän katoamiseen. Ilmar Taskan esikoisromaani "Pobeda 1946" on ajankuva sodanjälkeisestä Virosta, jossa ihmiset yrittivät elää normaalia elämää puutteen ja pelon keskellä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

'Suon neljä vuodenaikaa ja muita kertomuksia´ on novellikokoelma ihmisen ja luonnon välisestä kanssakäymisestä. Taisto Tammelan esikoisteoksessa hehkuu metsän taika vesineen, kasveineen ja eläimineen. Kirjakammimies Juha Pikkarainen on kirjan parissa. (Kuva: Jukka Brusila)

Yksi sekunti voi muuttaa koko elämän. Rakastettunsa luo kiireellä ajava Aamu vilkuilee ratissa kännykkäänsä eikä huomaa Miroa ja Nadjaa, jotka lähestyvät pyörällä risteystä. Onnettomuus on kuin pommi, jonka sirpaleet tekevät tuhoa kaikkialla minne lentävät. Annamari Marttinen kuvaa tarkkavaistoisesti henkilöitään, jotka pahaa aavistamatta kulkevat kohti hetkeä, joka mullistaa heidän elämänsä. Olisiko ollut mahdollista valita toisin? Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

Entinen vapaaottelija, nykyinen taksikuski Riku Salo odottaa Helsingin masentavassa syyssäässä asiakkaita. Rutiinin katkaisee puhelinsoitto: tuttava on yritetty raiskata. Kyllästyttyään poliisin toimettomuuteen Salo alkaa selvittää asiaa ja ajautuu vapaaottelukehää julmempaan häkkiin, ammattimaisen huumerikollisuuden maailmaan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Like Kustannus Oy)

Kai Ekholmin, Päivikki Karhulan ja Tuomo Olkkosen kirja käy läpi suomalaisia tabuja ja suomalaisen ihannekansan kasvatusta itsenäisyyden ajan Suomessa. Kirja nostaa esiin suomalaisen sensuurin pääteemat: Jumala, Kekkonen, itsesensuuri, Neuvostoliitto ja tietenkin seksi. Näitä aiheita kirjassa käsittelevät Jörn Donner, Janne Virkkunen, Jukka Rislakki ja Pekka Gronow. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Into Kustannus Oy)

Esseekokoelmassaan Leif Salmén palaa eurooppalaisuuden ääreen. Sen ytimessä häntä kiinnostavat erityisesti orientaalinen kulttuuri ja Välimeren maat. Yhdessä esseistä Salmén kirjoittaakin kuuluisasta maanmiehestään, itämaiden tuntijasta ja tutkimusmatkailijasta Georg August Wallinista, ja pohtii tämän suhdetta eurooppalaiseen ja islamilaiseen kulttuuriin. Kirjasta kertoo tuttuun tapaansa Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Teos)

Tuuve Aron yhdeksännen teoksen novelleissa kaikki etsivät sitä jotakin joka tekee minästä minän. Rekka syöksyy nurkan takaa eivätkä jalat löydä pitävää otetta. Niin homokaraoke kuin synnytyssairaalakin voi paljastua odottamattomien tapahtumien näyttämöksi. Olipa pääosassa kiusattu lapsi tai tavarataloa putsaava vanhus, teroitettu mielikuvitus käy aseesta paremmin kuin kirves. Kirjasta kertoo tuttuun tapaansa Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

Akateemisen Karjala-Seuran perustaja, fasistisen IKL:n nuorisojohtaja, sisällissodan valkoinen veteraani – Elias Simojoki (1899–1940) oli kiihkeä äärioikeistolainen. Miika Siirosen teos piirtää kuvan jyrkästä ja traagisesta hahmosta, joka eli uskonnon ja äärinationalismin ristipaineessa. Yksilön kuvauksesta teos laajenee kertomukseksi luterilaisen uskon, rasismin ja fasismin epäpyhästä kolminaisuudesta. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Atena Kustannus)

Harrastelijamaalari Klingsor maalasi vain tavallisia esineitä. Nyt innokkaat elämäkerturit yrittävät kirjoittaa hänestä kirjaa. Heitä on kaksi, ehkä enemmänkin, ja kenties juuri tämä kirja on Klingsorin elämäkerta. 'Taiteilija Klingsor' on kirja elämästä, tavoista elää ja taiteesta, joka limittyy elämään. Se on täynnä Torgny Lindgrenille ominaista huumoria ja ymmärrystä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Tammen Keltainen Kirjasto)

Ru­noilijana ehkä paremmin tunnettu Peter Mickwitz on kirjoittanut vuosien varrella viljalti myös esseitä ja muuta proosaa, ja tässä valikoi­massa hänen laaja-­alaisuutensa viimeistään paljastuu. Kristiina Lähteen suomennok­sissa Mickwitzin ihmettelevä ja rakastava ote kieleen paistavat kirjan jokaisella si­vulla. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Teos)

Kapitaali hyökkää, ei Neuvostoliitto, uskoi Tornionjokilaakson ensimmäinen kommunistijohtaja Eemeli Lakkala talvisodan kynnyksellä. Arvo Myllymäen kirjoittama elämäkerta 'Korpikommunisti' kertoo miehestä, joka nousi 1920-luvulla taistelemaan työttömyyttä ja eriarvoisuutta vastaan. Lakkala loi salaisen SKP:n puolueorganisaation Länsi-Lappiin vaikealla 1930-luvulla. Monien aatetovereidensa tavoin hän joutui Tammisaaren vankilaan. Kolarilainen kulki pitkän marssin illegaalisen ajan kommunistijohtajasta sotien ajan turvasäilöjen, 'Pärmin pirujen', työleirien ja kuritushuonetuomion kautta vapauteen syksyllä 1944. Vuoden 1945 kunnallisvaaleissa Eemeli Lakkala valittiin välittömästi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi, kunnanesimieheksi. Lakkalan kaltaiset maakunnalliset voimahahmot loivat pohjan SKDL:n sotien jälkeiselle suurmenestykselle. Myöhemmin Lakkalasta tuli tasavallan presidentin valitsijamies ja kansanedustaja. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Into Kustannus)

Miltä sota näytti juoksuhaudasta katsottuna? Millaista oli elää jatkuvan sattumanvaraisen kuolemanvaaran alla? Miten sota näkyi kotirintaman arjessa, jossa enemmistö väestöstä eli peläten pommituksia ja rintamalla olevien läheistensä puolesta? Millaisia jälkiä usein kasvoton väkivalta, stressi ja menetykset jättivät mieleen, muistoihin ja koko kulttuuriin? Anssi Männistön ja Ville Kivimäen tietokirja valaisee näitä kysymyksiä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

Mistä suomen kieli on tullut? Miten se on muokkautunut nykyiselleen? Entä minne kielemme on matkalla? Lari Kotilaisen kirja vie lukijan matkalle kielen alkukodista tulevaisuuden digitaalisiin kielimaisemiin. Suomen kielen vuosituhantiset seikkailut paljastavat sekä tuttuja nimiä Agricolasta Lönnrotiin että hykerryttäviä yllätyksiä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Siltala)

Hammaskartta ohjaa vastustamatonta tarinaa kadonneen isän jäljillä maasta ja mantereelta toiselle. Onni Kirnuvaara häipyi jo varhain poikansa elämästä kauppareissulle eikä hänestä puhuttu enää. Vuosikausia myöhemmin juurihoidossa paljastuu, että pojalla on paitsi huonokarmainen purukalusto myös hammaslääkäriveli, lapsena yhtä lailla jätetty. Veljekset lähtevät selvittämään isänsä kohtaloa matkalle, joka vie monen mutkan kautta aina Australian peräkylille. Sillä isä se on vähän huonompikin isä. Reitillä Darwiniin suvun salaisuudet avautuvat, löytyy uusia perheenjäseniä ja kuluu metreittäin hammaslankaa. Juurihoito sattuu mutta eteläisen tähtitaivaan alla alkaa kummasti helpottaa. Miika Nousiaisen romaanista kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

Juha Pikkarainen esittelee vuoden ensimmäisessä Kirjakammissa Matti Remeksen dekkarin 'Regatta', jossa hiljaiseloa Hangossa elävä Ruben Waara ajautuu vaarallisille vesille. (Kuva: Tammi)

Suomen historia on täynnä erehdyksiä, kämmejä ja tunarointeja. Joskus virheet on pyritty aktiivisesti unohtamaan, toisinaan mokasta on hampaat irvessä väännetty menestystarina. Mokaamisen syynä voi olla huono onni, mutta useammin kysymyksessä on jääräpäisyys tai silkka tyhmyyys. Vesa Sisätön kirja kertoo 50 tarinaa kämmäilyistä ja kommelluksista, joista myös nykyajan päättäjillä ja projekti-Paavoilla olisi opittavaa. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: SKS)

Ruotsalasislehtien Studentbladet, Arbetarbladet sekä Aftonbladet ovat lehtiä, joissa kirjailija ja toimittaja Yrsa Stenius on toiminut päätoimittajana. Näiltä näköalapaikoilta hän on nähnyt, että Ruotsin journalisteilla on paljon valtaa ja jämäkät otteet. Entäpä miten tiedeuutisia pitää lukea? Milloin nettiotsikko kannattaa klikata auki? Koska on paras kääntää sivua, kun uutinen ei täytä hyvän jutun vaatimuksia? Yrsa Steniuksen kirjasta 'Sanojen valtias' sekä tiedetoimittajien Ulla Järven ja Tuukka Tammen kirjasta 'Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia' kertoo yhdessä ja erikseen Juha Pikkarainen. (Kuva: Teos &Förlaget sekä Vastapaino)

Lauri Viidan 100-­vuotisjuhlan kynnyksellä ilmestyvä Olli Löytyn toimittama 'Luojan palikkaleikki' ei olekaan muis­to­- tai juhlakirja kuolleesta kirjailijasta, vaan keskustelua hänen elävien tekstiensä kanssa. Kirjan nimi on peräisin ´'Moreenista', jossa se kuvaa Pispalan asemakaavaa – tai oikeastaan sen puutetta. Luojan palikkaleikki viittaa myös moniin hänen tuotantoaan luonnehtiviin vastakohtaisuuksiin, kuten suuruus ja pie­nuus, kaikkivaltius ja lapsenomaisuus. Samal­la se kuvaa taiteellista työtä. Viita oli kirjailija­nakin rakentaja, lauseiden kirvesmies. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Teos)

Tyko Sallinen (1879–1955) on suomalaisista taiteilijalegendoista suurin ja värikkäin, Suomen August Strindberg ja Edvard Munch. Hän on yhä suomalaisen taiteen suuri mysteeri, aikansa taiteen uudistaja, kapinallinen, proletaari ja nero, mutta myös ihmishirviö ja uhri. Ja lopulta hän oli suomalaisista suomalaisin, taiteilijana kansakunnan kaapin päälle nostettu ihailtu mestari. Tuula Karjalaisen kirjoittama elämäkerta 'Tyko Sallinen - Suomalainen tarina' osoittaa, miten Tyko Sallisen ja hänen perheensä elämänvaiheet kytkeytyivät tiiviisti ajan lakeihin ja moraalikäsityksiin. Kirjan esittelee Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

Romaani muutamasta kuohuvasta viikosta Euroopan hulluna vuonna, valheista ja hylkäämisistä mutta myös uudelleen viriävästä toivosta. Sirpa Kähkösen kirjan on avannut Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

Peliriippuvainen isä hukkaa sukupolvien rikkaudet ja karkaa rakastajattaren kanssa. Suurperheen äiti kuolee häpeään ja suruun. Orpo sisarussarja hajoaa maailmalle. Jo ennen murrosikää Gustaf Mannerheim menee tolaltaan. Hän oireilee koulukiusattuna ja -kiusaajana sekä huligaanina. Lyseo tyssää potkuihin 12-vuotiaana. Varattomuus pakottaa Gustafin vapaaoppilaaksi Haminan kadettikouluun. Lapsuudenkoti Louhisaaren kartanolinna vaihtuu henkisesti ja fyysisesti tunkkaiseen kasarmiin pikkukaupungin ”myyränkolossa”. Toverit tuntuvat surkimuksilta, päällystö ”perhananmoisen sikamaiselta pahuksen roskajoukolta”. Mikä tällaisesta ongelmakimpusta voi tulla isona? Sitä valottaa Teemu Keskisarjan kirja, josta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Mika Tuominen / Siltala)

Mitä merkitsee äidinkieli vieraalla maalla, mitä on olla venäläinen kirjailija Euroopassa? Monia palkintoja kahminut Mihail Šiškin (s. 1961 Moskovassa) on äärimmäisen suosittu Venäjällä ja ylistetty myös Keski-Euroopassa. Šiškinin novellikokoelmasta kertoo nyt Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

Tällä kertaa Juha Pikkarainen pohtii Kirjakammissaan toisinajattelijoita ja älykköjä. Pohdintojen pohjana on tietokirjailija Matti Salmisen teos 'Toisinajattelijoiden Suomi - tarinoita yhden totuuden maasta'. (Kuva: Into Kustannus Oy)

Heidi Mäkisen esikoisteos kertoo kerrostalonaapureista, 35-vuotiaasta Sinistä ja kuusikymppisestä Eevasta sekä Eevan nirppanokkaisesta rotukissasta Kyllikistä. Sini hoitaa mummoja terveyskeskuksen vuodeosastolla ja elää jatkuvaa häähuumaa – sulhasta hänellä ei tosin ole. Eeva on ruvennut leskeksi jäätyään suunnittelemaan omia hautajaisiaan, vaikkei kuoleminen kuulukaan hänen suunnitelmiinsa. Kummankin polulle osuu seikkailuja, osa astelee vastaan miehen hahmossa, osa hämmentää muuten vain arkista elämänjärjestä. Kyllikille nämä tapahtumat aiheuttavat närkästystä ja vakavia syömishäiriöitä, niin että sen kunto on toden totta koetuksella! Heidi Mäkisen romaanista kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Karisto)

Antti Eskola, yli 80-vuotias sosiaalipsykologian professori emeritus, kertoo vanhuudesta omakohtaisesti ja tutkijan silmin. Millaista on, kun eläkkeelle jääminen helpottaa elämää? Entä kun seuraelämä vähenee? Kuinka suhtautua huoleen ja pelkoon? Eskola on aina innostunut ja ilkikurinen. Asenne tarttuu: lukija saa kirjasta koko joukon vinkkejä, joilla ikääntymisen ilmiöihin voi suhtautua kiinnostuneesti. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Vastapaino)

Antti Tuurin uusin romaani on nuoren miehen siirtolaistarina 1960-luvulta, kun suuri muutto tyhjensi Suomen maaseudun ja vei Ruotsiin satojatuhansia suomalaisia. Sauli tekee sekalaisia töitä ja soittaa haitaria orkesterissa Pohjanmaalla. Laulusolisti, Saulin morsian, lähtee Ruotsiin ja orkesteri hajoaa. Sauli värväytyy Volvon valimoon hakkaamaan valuja puhtaiksi. Työ on raskasta, finnjävelit paarialuokkaa jugoslaavien kanssa. Sauli alkaa soittaa työn ohessa tanssiorkesterissa. Maineen kasvaessa Tangopojat alkaa kulkea suurilla suomalaispaikkakunnilla soittamassa tansseissa, jotka vetävät jopa tuhansia tanssijoita. Orkesterin pojilla on vientiä keikkamatkoilla, ja monenlaiset siirtolaiskohtalot tulevat Saulille tutuiksi. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

Kyltyyri, kyltyyri, kyltyyri! Puheesi on kärpäsen surinaa korvissani. Hattivatit ja katajainen kansa, aika velikultia. Tutulta kuulostaa, mutta mistä nämä lentävät lauseet ovat peräisin? Tuula Uusi-Hallilan ja Anne Helttusen toimittama kirja 'Sitaattien salat' herättää henkiin kirjallisuuden tutut henkilöt, paikat ja sanonnat. Kuka onkaan Kauppa-Lopo tai Shemeikka? Kenen päässä syntyivät siniset ajatukset? Onko Impivaara hyvä vai paha paikka? Älä jää tuleen makaamaan vaan ota sitaateista selvää, niinkuin Juha Pikkarainen on tehnyt. (Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Uskonto, ateismi, maahanmuutto, feminismi, tasa-arvo, rasismi. Lena Anderssonin Dagens Nyheterissä julkaisemat kolumnit käsittelevät tarkasti ja lennokkaasti nykyajan keskeisiä kiistakysymyksiä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Elina Warsta)

Kesäviikonloppu ja kahdeksan miestä mökillä – uhka vai mahdollisuus? Tarmon polttarit kokoavat lapsuudentoverit yhteen jo kymmenettä kertaa, kaihoamaan nuoruutta, kavahtamaan keski-ikää. Tänä kesänä juhlien sävy on kuitenkin toinen. Onko ikä jäykistänyt välit, ovatko kalavelat pilanneet ystävyyden vai miksi meren aalloilla liplattaa myös tummia laineita? Roope Lipastin romaanista kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Atena kustannus Oy)

Onni-pojan kesäloma alkaa olla lopuillaan, ja kohta alkaa eskari. 'Onko eskarissa helppoa' Onni kysyy pihan Einolta. 'Se on helppoa kun sen osaa', vastaa Eino salaperäisesti. Illalla Onnia jännittää enemmän kuin koskaan, mutta onneksi isillä on hyvä lääke eskarijännitykseen. Sanna Pelliccionin Onni-poika -kirjasarjan yhdestoista kirja kertoo ensimmäisestä eskaripäivästä, joka jännittää joka ikistä. Kirjan on lukenut myös Juha Pikkarainen. (Kuva: Minerva Kustannus Oy)

Mitä taustalla häärivä takapiru voi saada aikaan? Maritta Lintusen novelleissa ihmiset toimivat yllykkeiden vieminä: kirjailija saa viestejä tuntemattomalta ja alkaa työstää romaaniaan tämän antamien vihjesanojen mukaan. Opettajan luokalle tulee välkky poika, jonka ärsyttämänä opettaja paljastaa omat heikkoutensa. Menneisyyttä ei kukaan pääse pakoon: tyttöystävä vuosien takaa tupsahtaa vastaan kiusallisessa tilanteessa, tai yhtäkkiä joutuu muistamaan jonkun, jolla ei kuvitellut olevan merkitystä. Maritta Lintusen novellikokoelmasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

Kuka on Lempi? Mitä on lempi? Lapin sota pyöräyttää ihmisten elämät kuin ruletissa. Viljami joutuu jättämään vastavihityn vaimonsa piikatytön kanssa kaksin kotiin ja lähtemään rintamalle. Kaikkien on uskallettava lähteä, tartuttava tilaisuuteen ja elettävä hetkessä tehtyjen päätösten kanssa. Rakkaus kannattelee, tuhoaa ja muuttuu syyllisyydeksi. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Teksti ja kuva: Gummerus)

Palkitun rikosromaanisarjan kolmas osa vie lukijan entisestään kiristyviin tunnelmiin 1930-luvun Suomessa. Otso Kekki selvittää ristiriitoja herättäneen harrastajanäyttelijän kuolemaa. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva ja teksti: Karisto)

Olli Heikkosen viides runokokoelma Regional-Express piirtää kirjan sivuille säkeistä rakentuvia kuvioita. Peilikuvina keskeltä jakautuvat runot vievät Saksan rautateille, joenrannan toreille, metsään ja kievareihin – mullan ja rännän ristivaloon. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva ja teksti: Teos)

Menneisyyden painama Anna Fekete matkustaa kotikaupunkiinsa Serbian unkarilaisalueille ja alkaa tutkia nuoren romanimiehen kuolemaa. Vähitellen Annalle paljastuu myös Euroopan pakolaiskriisin todellisuus. Kotikaupungin kesäisissä viinijuhlissa Annan käsilaukku varastetaan, mutta varas löytyy heti seuraavana päivänä - kuolleena joen rannasta. Paikalliset poliisit ovat haluttomia tutkimaan tapausta kovin tarkasti, joten Anna ottaa ohjat käsiinsä. Yllättäen Annan seuraamat johtolangat kietoutuvat hänen oman perheensä historiaan. Samalla tilanne kaupungissa kiristyy, kun seudulle alkaa virrata pakolaisia. Kati Hiekkapellon dekkarista kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

'Routakuun aika' on pieni kirja jolla on suuri historia. Keskelle toista maailmansotaa pohjoiseen pikkukaupunkiin sijoittuva vahvasti väkivallan vastainen romaani kertoo miehittäjistä ja miehitetyistä sekä kiristyvästä tilanteesta heidän välillään. Alkuteos julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1942, ja Saksan miehittämissä Euroopan maissa sen kielletyt käännökset nousivat merkittäviksi propagandan välineiksi, joiden hallussapidosta saattoi saada kuolemantuomion. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Tammi)

Ensimmäistä kertaa suomeksi julkaistavat Georges Simenonin 28 rikoskertomusta on kirjoitettu 1930-luvun puolivälin ja 1950-luvun alun välillä. Ne näyttävät Simenonin olevan myös lyhyen proosan taitaja. Kirjailijanlaadulle ominaiset viipyilevät, tunnelmaa luovat kuvaukset sateisista kanavarannoista ja sumuisista kaduista aamutuimaan löytyvät novelleista. Mutta Maigretille rikollinen on epäonnistunut ihminen, ei sankari. Mysteeri nouseekin Simenon kuvaamasta tavanomaisuudesta, siitä avautuu avautuu railo: arkinen draama ei nouse sankarihahmojen taistelusta vaan pikemminkin tavallisten ihmisten välisestä hankauksesta ja kompuroinnista. Kirjasta kertoo nyt Juha Pikkarainen. (Kuva Teos)

Miksi muistojesi maisema ei ole enää sama, vaikka se ei oikeastaan ole muuttunut? Miten karttaa luetaan, ja miksi eksyminen on hyväksi? Mikä tekee paikasta pyhän tai muuten vain erityisen? Mitä eroa on matkanteolla ja siirtymisellä? Jukka Laajarinteen esseekokoelma pohtii mielen, kehon ja ympäristön suhdetta. Laajarinne kuljettaa leppoisasti tarinoiden lukijaa läpi mielen tilojen, ylittää aitoja, kotiutuu muumitaloon, kiipeää vuorille ja tunkeutuu maan alle. Esseitä yhdistää kysymys siitä, miten mieli ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa. Paikka on sinussa yhtä paljon kuin sinä paikassa. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Atena)

'He olivat natseja' on toimittaja Katarina Baerin kertomus isovanhemmistaan, ennen muuta isoisästään, josta tuli lapsuuden ja nuoruuden dramaattisten maailmanhistoriallisten tapahtumien myötä Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen jäsen, aatteellinen ja aktiivinen natsi. Baer kertoo tarinaa sekä aikalaisten että omasta 2010-luvun näkökulmastaan ja ajautuu 1900-luvun mysteereistä kauheimman äärelle. Jää kalvava kysymys: miten oma isoisä saattoi olla mukana siinä kaikessa, vaikka ilmiselvästi oli tietoinen myös natsismin hirveimmästä lopputuloksesta, holokaustista? Kirjasta kertoo Juha Paikkarainen. (Kuva: Teos)

18-vuotias Astrid Ericsson odottaa naimisissa olevan rakastajansa lasta. 1920-luvulla ruotsalaisessa pikkukaupungissa se tietää vain yhtä asiaa - skandaalia. Nuoren naisen on paettava Tukholmaan ja jätettävä lapsi muiden huostaan. Poika pääsee palaamaan äitinsä luo vasta kolmevuotiaana, kun tämä on mennyt naimisiin. Pojan hylkääminen painaa äitiä ja tekee hänestä lopulta Astrid Lindgrenin, suuren kirjailijan ja lasten puolesta taistelijan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

Antti Tuuri kiinnostui isoisiensä Amerikan vaiheista ja ryhtyi tutkimaan siirtolaisuutta 1980-luvulla. Hän kulki Pohjois-Amerikan mannerta Floridasta Yellowknifeen ja New Yorkista Los Angelesiin pohjanmaalaisia siirtolaisia haastatellessaan, tapasi sukulaisia ja sai uusia ystäviä. Matkojen tuloksena Tuuri kirjoitti neljä kirjaa Amerikan mantereelta. Matkakirja 'Ameriikan raitilla' kertoo muutoksesta jonka hän näki neljännesvuosisadassa tapahtuvan, värikkäistä kokemuksista ja mielenkiintoisista siirtolaiskohtaloista. Ja uudesta mummosta, joka löytyi Sudburystä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

Kun yrityksellä alkaa mennä huonosti, on haaskalle tungosta. Näissä tilanteissa löytyy rahamaailmasta sekä yksityisiä että julkisia tekijöitä, jotka helposti käyttävät hädänalaisen tilannetta hyväkseen. Taustalla ovat ahneus ja omanvoitonpyyntö. Metallialan alihankintayritystä pyörittävä Aimo lähtee stressilomalle Lappiin ja kiinnostuu samalla vanhemman yrittäjätuttavan jälkeensä jättämästä maatilasta. Ilmari oli aikanaan menestyvä yrittäjä, mutta jostain syystä hänen asiansa alkoivat mennä pieleen ja pankki ajoi Ilmarin yrityksen konkurssiin. Ilmarin kuolemaan johtaneet olosuhteet jäivät aikanaan kunnolla selvittämättä. Seppo Meriläisen rikosromaanista kertoo Kirjakammistaan Juha Pikkarainen. (Kuva: Nordbooks)

'Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet' on ajankohtainen teos fasismin suomalaisesta historiasta. Kirja kertoo, mistä fasismissa oli ja on kysymys, ja millaista yhteiskuntaa suomalaiset 1920-1930 -lukujen fasistit tavoittelivat. Käsittelyssä ovat niin henkilöt, aatteet kuin toimintakin. Kirjan ovat kirjoittaneet dosentit Oula Silvennoinen ja Marko Tikka sekä filosofian tohtori Aapo Roselius. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

Teatterisukuun syntynyt Jussi Jurkka (1930–1982) oli sukupolvensa suurin tähti, jonka elämää varjostivat kova lapsuus, sota ja jyrkkien roolihahmojen maine sekä tupakka ja alkoholi. Lukuisilla elokuvillaan ja rooleillaan Jurkka jäi ikuisesti suomalaisten sydämiin. Lauri Meri on kirjoittanut Jurkan elämäkerran, josta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

Nobelistin niukka, terävä ja paljastava romaani äidin ja tyttären suhteesta, lapsuuden merkityksestä ja syyllisyyden taakasta. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Tammi)

Vuosina 1950–1989 Neuvostoliiton kanssa käyty idänkauppa on 2010-luvun some-sukupolven suussa kirosana, muistutus häpeällisestä 1970-luvun itään kumartavasta Suomesta. Myös poliitikot ruoskivat vastustajiaan syytteillä suomettuneisuudesta ja idänkauppatapojen haikailusta. Kolumnistien mukaan idänkaupassa ostettiin ja myytiin nöyrästi roskaa Moskovan komennossa. Ja kaiken kukkuraksi tuon ajan autoilijan suosikkimerkki oli Lada. Jyrki Koulumies on haastatellut kirjaansa "Kaikki ajoi Ladalla" keskeisissä asemissa olleet idänkaupan vuorineuvokset ja muut toimijat. Heidän muistonsa noista ajoista ovat sekä haikeita että raadollisen rehellisiä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Siltala)

Jarmo Ihalaisen romaani kertoo pienistä ihmisistä, joilla on sopivan kokoisia unelmia. Ihalaisen tarkka ja lempeä lause nakuttaa elämää paikoilleen: Miksi onnen lyhyet hetket huomaa vasta aivan liian myöhään? Kuka meiltä haluaa niin paljon? Ja ennen muuta – mitä kaikkea miehen pitäisi olla? Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Atena Kustannus Oy)

Suomenruotsalaisen kirjailijan Johan Bargumin esikoisteos ilmestyi tasan viisikymmentä vuotta sitten. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan 'Novelleja 1965-2015', jossa on mukana kaksi ennen julkaisematonta novellia sekä yksi aiemmin suomentamaton novelli esikoiskoelmasta Svartvitt. Käsillä oleva valikoima edustaa Bargumin novellistiikkaa parhaimmillaan. Kirjailijalle ominainen konkreettinen kieli taipuu absurdeihinkin tilanteisiin ja ihmissuhdekiemuroihin. Bargumin kertomuksissa tehdään matkaa ja heitetään hyvästejä, avioliitot narahtelevat liitoksissaan ja maisemat vaihtuvat: lähtö, hyvästijättö ja ero toistuvat usein. Novellikokoelmasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: TEOS)

Vuonna 1965 kuolleen Lauri Viidan arkistoista löytyneistä runoista on ilmestynyt uusi runokokoelma. Osa runoista on julkaistu aikaisemmin lehdissä, mutta mukana on monta ennen julkaisematonta runoa, jotka kirjailija on kirjoittanut kirjeessä tuttavalle tai vaimolle. Kokoelman on toimittanut Sakari Katajamäki ja siitä kertoo nyt Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

Jo 15. yksityisetsivä Otto Kuhalasta kertova dekkari vie jyväskyläläiskytän Helsinkiin. Helleaalto saa Kallion kadut hehkumaan polttavan kuumina, kun rakkaudessa pettynyt Kuhala saapuu pääkaupunkiin tapaamaan vanhaa ihastustaan Anastasia Maz-Abunzjahia. Kirjasta kertoo tuttuun tapaansa Kirjakammistaan Juha Pikkarainen. (Kuva: Tammi)

Kansalaissodan ensipäivinä 1.2.1918 punaiset murhasivat Vihdissä seitsemäntoista valkoista. Tienposkeen ammuttujen joukossa oli kolme kuuluisaa veljestä: arkkitehdit Valter ja Ivar sekä metsänhoitaja William Thomé. Jokaisen ura oli vahvassa nousussa: arkkitehtiveljekset olivat voittaneet Stockmannin tavaratalosta järjestetyn kilpailun ja Williamista povattiin metsähallituksen uutta johtajaa. Filosofian tohtori Marko Paavilainen on kirjoittanut aiheesta tutkielman nimeltään 'Murhatut veljet', josta kertoo nyt Kirjakammissaan Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Siltala)

Mauno Kyllin ja Markku Torkon toimittama 'II Lapin Kaskukirja' todistaa, että lappilainen huumori elää ja voi hyvin. Pohjoisen jokivarsilla ja palkisilla elää huumorintajuinen, leikinlaskuun taipuvainen kansa. Kirjaan on koottu yhteensä noin 270 sivua lappilaista huumoria, joka yhdistää pohjoisen ihmiset ja etelän väärtit. Lapin Kaskukirja 2 on tehty kaikkien meidän iloksi. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Mauno Kylli ja Markku Torkko)

Jyrki Lappi-Seppälän (s. 1945) muistelmat on yhden miehen huikea matka vinhana pyöriviä tuulimyllyjä vastaan. Alussa oli aineellisesti turvattu lapsuus etelähelsinkiläisessä porvarisperheessä tunnetun kokoomusvaikuttajan poikana. Sitten tuli pikatrippi suomalaisen elokuvan lapsitähtenä, lukiolaisena herännyt kapinamieli, opintojen rahoittaminen satamatyömiehenä ja kehitysmaiden vapautusliikkeiden tukeminen. Mukaan on mahtunut matkoja eri puolille maailmaa ja toimintaa kansainvälisen Chile-solidaarisuusliikkeen kärkipaikoilla. Samalla on ponnisteltu oman maan ja yhteiskunnan muuttamiseksi, siitä kymmenen vuotta järjestäytyneen radikaalivasemmiston riveissä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Into Kustannus Oy)

Huutolaistytön outo matka vie yliluonnollisten voimien äärelle Jaakko Yli-Juonikkaan uusimmassa romanissa. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

Verevä romaani ajalta, jolloin ihmisten onnea uhkasivat toisenlaiset vaarat kuin nykyisin. Se on kertomus petoksesta ja luottamuksesta, urheudesta ja himosta, jotka ohjaavat ihmisen suhdetta toiseen ajasta riippumatta. Näin kaikki olisi voinut tapahtua, kun esi-isämme ja heidän henkensä matkasivat nykyisille asuinsijoilleen. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Gummerus Kustannus Oy)

Rajanaapuri on kertomus kahdesta miehestä, naapurista joka tekee ja kertojasta joka ei tee. Kertojalla on asiat hyvin ja järjestyksessä: hän katselee valmistalonsa ikkunoista, miten naapuri ryhtyy tuumasta toiseen. Hillittömän hauskassa ja elämää humaanisti tarkastelevassa Rajanaapurissa naapuruksia yhdistää yksi asia: pelko. Toinen heistä pelkää kuolemaa, toinen elämää. Kirjan teemaan perehtyy Juha Pikkarainen. (Kuva ja teksti: Atena Kustannus Oy)

Konkurssin tehnyt Kerttula aikoo valmistaa maailman parhaan viinin, joka tulee lyömään laudalta Bordeaux n, Burgundin ja Toscanan kuuluisimmat tuotokset. Hän päättää viedä viinitilansa pörssiin ja uskoo osakkeen nousevan puolessa vuodessa 600 prosenttia. Kerttulan optimismille lyö vertoja vain hänen itsetuhoisuutensa. Tämä aihe on yksi yhdeksästä kertomuksesta, jotka löytyvät Jari Järvelän novellikokoelmasta "Château Inkeroinen". Kirjasta kertoo enemmän Kirjakammistaan Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

Amerikkalainen menestyskirjailija Jonathan Franzen muistelee ja analysoi esseekirjassaan "Epämukavuusalue - Henkilökohtainen historia" lapsuuttaan ja nuoruuttaan, opiskeluaikojaan, rakkauttaan saksalaiseen kirjallisuuteen, eroon päättynyttä avioliittoaan sekä lintuharrastustaan. Tarkkaa kuvaa piirtyy niin Keskilännen 1960- ja 70-lukujen esikaupunkimaailmasta arvoineen kuin nykyamerikkalaisesta yhteiskunnasta - ja kirjailijasta itsestään. Kirjasta ja kirjailijasta kertoo lisää Kirjakammistaan Juha Pikkarainen. (Teksti ja kuva: Kustannusosakeyhtiö Siltala)

Johanna Sinisalon romaani on hurja tutkielma lähitulevaisuudesta, joka voi olla totta jo huomenna. Se on hyytävä kannanotto aikamme suuresta eettisestä kysymyksestä: miten suhtautua luontoon ja eläimiin. Samalla se on maaginen sukellus kuoleman ja kuolemattomuuden myyttiin, ihmisen sokeuteen suurten valintojen ja väistämättömyyksien edessä. Tarina alkaa ajasta 2010-luvun jälkipuoliskolla. Ennennäkemättömän laaja ja tuhoisa mehiläisten joukkokatoaminen ravistelee Yhdysvaltoja. (Teksti ja kuva: Kustannusosakeyhtiö Teos) Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen.

Liza Marklund käsittelee useissa kirjoituksissaan Ruotsidemokraattien nousua, sen vaikutusta ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja julkiseen keskusteluun. Näistä teksteistä on helppo löytää yhteyksiä Suomen tämänhetkiseen poliittiseen tilanteeseen.

Kuinka keräillä rakastamaansa naista? Sitä miettii Hector, joka on tavaroiden Don Juan. Hän on keräillyt kaikkea: metrolippuja, vaalikampanjamerkkejä, jäniksenkäpäliä, kroatialaisia sananparsia, cocktailtikkuja, aamuviiden ääniä jne. Kaikkea yhtä innokkaasti, koko olemassaolo huokuen kiihkoa ja vimmaa puhtaan euforian ja äärimmäisen masennuksen kausineen. Siinä ainekset romaaniin, joka on tällä viikolla Kirjakammissa Juha Pikkaraisen suurennuslasin alla. (Kuva: Gummerus Kustannus Oy)

Jäämeren kansa, nuo sisukkaat ruijansuomalaiset rakensivat Pohjois-Norjaan, Jäämeren rannoille omaleimaisia kalastajakyliä, esimerkiksi Varanginvuonon etelärannalla sijaitsevan Pykeijan, joka on norjaksi Bugøya -niminen. Tarja Lappalaisen historiikki kertoo 1700- ja 1800-luvuilla sinne muuttaneiden suomalaisten ja heidän jälkeläistensä elämästä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen.

Kuka murhasi Kaarle XII:n? Kuka kuuluisa sotapäällikkö uskoi elefantin saattavan hänet raskaaksi? Entä mistä syystä kevätsiivoukset saivat alkunsa 1800-luvulla? Ruotsalainen kirjailija Peter Englund keskittyy esseekokoelmassaan kahteen laajaan teemaan. Suurta historiaa käsittelevissä esseissään hän tarkastelee sotia ja vallankumouksia, poliittisia murhia, muinaisia ja myöhempien aikojen sotapäälliköitä sekä heidän kuuluisia taistelutantereitaan. Pienen historian osuus puolestaan avaa kiinnostavia näkemyksiä muun muasta ajasta, yksinäisyydestä ja liasta. (Teksti ja kuva: WSOY) Juha Pikkarainen kertoo kirjasta enemmän.

Kumpi on sinulle tutumpi, Odysseus vai sen kirjoittaja Homeros? Tiedät romaanisankari Don Quijoten, mutta mitä tiedät sen kirjoittajasta Miguel de Cervantesista? Entäpä alikersantti Rokka, onko tutumpi kuin Väinö Linna? Näitä pohtii Kirjakammissaan Juha Pikkarainen, seuranaan kirjaston henget. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

Rovaniemeläisen toiminnanjohtajan Anneli Laineen (kuvassa) toinen kirja kuljettaa lukijan Ounasjokivarren maisemiin 1950–1960 -lukujen taitteessa. Kieliasu on tekijän lapsena äidiltään oppimaa Peräpohjolan murretta. Millaisena tarinoiden pieni tyttö havainnoi aistiensa avulla ympärillään olevaa? Millaiset asiat häntä kantavat, mitkä jäävät kasvun varalle? Sodanjälkeinen köyhyys, suuret ikäluokat, ylisukupolvisuus, eläimet, työtavat ja perinteet tuovat tarinoihin oman mausteensa. (Teksti: Mediapinta Oy. kuva: Mediapinta Oy / YLE)

Tomi Kontion uusin runokokoelma "Ilman nimeä olisit valoa" vie lähelle toista: kuuntelemaan, katsomaan, tutkimaan ja sanomaan. Runojen kielen leikkivyys luo niiden ympärille huumoria ja vinoa valoa, mutta myös tarkkanäköisyyttä, johon vain toinen ihminen pystyy. Runot puhuvat rakastamisesta ja rakkaudesta. Mutta myös valosta, valoon tulemisesta ja sen kokemisesta. (Kuva ja teksti: Kustannusosakeyhtiö Teos) Juha Pikkarainen kertoo kirjasta tarkemmin.

Rosa Liksomin "Hytti nro 6" on Juha Pikkaraisen tutkittavana Kirjakammissa. Itä on itä ja länsi on länsi, on tyttö ja tytöllä on unelma. On Neuvostoliitto, sen kulahtanut ja absurdi todellisuus, lannistetut mutta kekseliäät ihmiset, korruptio ja tyly lähihistoria. Tähdet kolisevat jääkuutioina vihreällä taivaalla ja räkäinen kissa naukaisee yössä. (Kuva ja teksti: WSOY)

Vavisuttava ja karmea kertomus suomenruotsalaisen toimittajan omista kokemuksista suomalaisilta keskitysleireiltä jatkosodan ajalta. Lukija toivoo loppuun asti, että tarina olisi tekaistu, mutta kertomuksen aitoudesta on olemassa vahvoja todisteita Suomen historiassa. Kirja on julkaistu alunperin vain ruotsiksi vuonna 1949. (Kuva ja teksti: Like Kustannus Oy) Juha Pikkarainen kertoo kirjasta enemmän.

"Kätilö" on tosipohjainen kertomus Suomalaisnaisen ja SS-upseerin yhteentörmäyksestä Lapin sodan kynnyksellä. Se on väkevä todistus siitä mihin ihminen on valmis rakkauden tähden. Romaani taikoo esiin vaietun historian, vankileirien ja saksalaissotilaiden sotamorsiamien Suomen. (Teksti ja kuva: WSOY) Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen.