Kesäisiä luontotarinoita on kerätty Luonto-Suomen Tarinailloista vuosilta 2010-2013. Kuuntelijoiden kertomuksia ja havaintoja kommentoivat Pekka Laaksonen sekä toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

Laitoin lokakuussa siemeniä lintulaudalle, kun pakkaset saapuivat. Runsaan tali-, hömö- ja sinitiaisjoukkoon eksyi kuvan lintu. Se tyytyi etsimään maasta syötävää, ei mennyt koskaan laudalta hakemaan. Lintu on ehkä aavistuksen talitiaista pienempi. Musta kravatti, kuvasta väritys näkyy muutoin hyvin. Paikka: Ylitornio, Miekojärvi, Tarranlinna Luontoilta vastasi 11.11.2015 tähän arvoitukseen.

Luontoilta vastasi 11.11.2015 kuopiolaisen Artun lähettämään kuvalliseen kysymykseen. Voiko sammakko kuolla jäykistyneenä istuvaan asentoon? Ja ovatko muurahaiset saapuneet paikalle siivoamaan paikat? Vai ovatko muurahaiset joukolla saaneet saaliiksi sammakon ja jotenkin pitäneet sen pystyssä ja helpommin kaluttavana? Kuuntele vastaus.

Kuuntele, kuinka Luontoilta vastasi 15.10.2015 Jani Hartosen lähettämään kuvalliseen kysymykseen.

Luontoilta vastasi 16.9.20154 Anu Korpisen lähettämään kuvalliseen kysymykseen: "Lähetän tässä kuvan heinäsirkasta, jonka väritys pisti silmään. Kyseessä on pieni nymfi, n. 1-1,5 cm pitkä. Hiukan googlettelmalla sain selville että vaaleanpunainen ei ole mitenkään poikkeuksellinen sirkan väritys. En muista kuitenkaan koskaan aikaisemmin nähneeni kuvan kaltaista sirkkaa. Mikä värin aiheuttaa? Säilyykö sirkka vaaleanpunaisena koko ikänsä, vai onko kyseessä jokin toukkavaiheen oikku? Onko poikkeuksellisesta väristä haittaa sirkalle?" Luontoillan asiantuntija Jaakko Kullberg kertoo, että jostain syystä monilla heinäsirkkalajeilla nymfit ovat punertavia. Hän ei osaa sanoa, mistä punertava väri nymfeillä johtuu, "saattaa olla jotakin lämmönsäätelyyn liittyvää". Poikkeuksellisesta väristä tuskin on haittaa, hän toteaa.

Luontoilta vastasi 16.9.2015 Riku Sormusen kuvalliseen kysymykseen:"Olin elokuussa kuvaamassa järven rannalla tähtitaivasta Kiteen Pyhäjärvellä, kun lepakot alkoivat lentämään rantaa myöten. Joten minulla olisi muutama kysymys: mikä lepakko on kyseessä, montako lajia niitä on Suomessa ja meidän kissa jahtaa iltaisin lepakkoja, voiko niistä tarttua tauteja kissaan ja sitä kautta kulkeutua myös ihmiseen?" Luontoillan asiantuntijan Heidi Kinnusen mukaan ulkomuodosta ja lentopaikasta voi päätellä kyseessä olevan vesisiippa. Sillä on vesisiipalle tyypillinen muoto ja vaaleanpunerva nenä. Se näyttää olevan "hyvässä lihassa", valmis talvehtimaan. Se lentää veden yllä saalistaen. Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, joista 5 on yleisiä: pohjanlepakko, vesisiippa, isoviiksisiippa ja viiksisiippa sekä korvayökkö. Harvakseltaan tavattavia on 8 ja ne ovat kimolepakko, lampisiippa, pikkulepakko, isolepakko, ripsisiippa, vaivaislepakko, kääpiölepakko ja etelänlepakko. Lepakot voivat kantaa raivotautia. Jos raivotautinen lepakko puree kissaa, voi tauti tarttua kissaan ja sitä kautta ihmiseen. Villieläimen pureman saaneen on hakeuduttava välittömästi lääkäriin.

Luontoilta vastasi 16.9.2015 Juhani Naumasen kuvalliseen kysymykseen: "Olin vaimoni kanssa 30.8.2015 veneellä Kustavin Katanpäässä. Kävimme luontopolun päässä olevilla rantakallioilla ja löysimme sieltä paljon kotilonkuoria. Arvelimme, että ne ovat ehkä olleet jonkun linnun ruokana. Kuoret olivat sen verran kaukana rannasta, että ei niitä ainakaan merivesi ole siihen käsittääksemme tuonut. Kysymys kuuluukin: ovatko kotilot jonkin linnun tai muun eläimen ruokana ja jos, niin minkä?" Luontoillan asiantuntija Ari Saura kertoo, että kuvassa on sinisimpukan kuoria. Sinisimpukat ovat yksi Itämeren runsaslukuisimpia eliöitä. Meri on tuonut kuolleiden sinisimpukoiden kuoret myrskyn mukana rantaan. Kuoret saattavat kerääntyä jopa puolen metrin paksuisiksi patjoiksi. Sinisimpukat ovat tärkeimpiä ravintokohteita monille Itämeressä eläville eliölajeille. Niitä syövät monet linnut, mm. haahkat ja allit. Myös kampeloille sinisimpukat ovat lähes pääasiallista ravintoa.

Juha Laaksonen kertoi vastauksessaan Luontoillassa, että telkkäemot voivat hylätä poikasensa, koska poikaset voivat selvitä yksin vaikka alusta lähtien. Laaksosen mukaan yksinäiset poikaset voivat kerääntyä yhteen. Kuuntele asiantuntijoiden koko keskustelu. Luontoilta vastasi 12.8.2015 Liisa Järvisen kuvalliseen kysymykseen: Miksi tällä telkkäemolla ui 26 poikasta perässään? Onko osa poikueesta adoptiopoikasia? Lintukirjan mukaan telkkä munii 6-11 munaa ja tässä on yli puolet enemmän kuin tuo suurin määrä on. Kuva on otettu 25.5.2015 Suomenojan lintulammikolla Espoossa.

Juha Pöysä kertoi lähettämästään kuvasta: Pertunmaalla siskonmies kaatoi ojanpenkalta kuusen. Rupesi sitten tarkemmin kantoa tutkimaan ja huomasi lustojen olevan aika erikoiset. Mikähän moisen ilmiön on saanut aikaan? Luontolllan asiantuntijan Henry Väreen mukaan kyseessä on erittäin harvinainen visakuusi. Väre kertoi, että erikoinen poikkileikkauskuvio tarkoittaa häiriintynyttä jakautumista. Lustoista näkee, että puu on kasvanut normaalisti vain nuorempana. Kuuntele koko Luontoillassa 12.8.2015 kerrottu vastaus. Kuva: Juha Pöysä

Presidentti Sauli Niinistö soitti Luonto-Suomen Luonnonkukkien loistetta -lähetykseen 22.7.2015 ja kysyi palsternakan yleistymisestä. Asiantuntijat ovat havainneet palsternakkaa tienvarsilla mm. Hämeessa ja Itä-Uudellamaalla. Sitä on paikoitellen hyvin runsaasti. Biologi Leena Luoto arvelee palsternakan yleisyyden johtuvan siitä, että talvet ovat olleet vähäroutaisia. Kuva: Tiina Kokko/Yle

Lepakot kuivuvat herkästi, joten vedensaanti on niille tärkeää, kertoi Heidi Kinnunen Luontoillassa 12.8.2015. Hän kertoi esimerkin oudoistakin juomisyrityksistä sekä varoitti pihapiirien kannettomista vesitynnyreistä. Kuuntele koko vastaus Pirjo Vedenojan kuvakysymykseen. Kuva: Pirjo Vedenoja

Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Kuuntele Osmo Kivilahden jännittävä luontokokemus, jossa hän kohtasi kurkiparven ja loi siihen erikoisen yhteyden. Tarina on poimittu 30.1.2013 kuullusta ohjelmasta. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luontoillan asiantuntijakaarti vastaa Pirjo Kalliomäen kysymykseen: "Tällainen minulle ennennäkemätön rakennelma löytyi tänä kesänä Kuusamon Koskenkylästä. Kuvata se piti ja mielelläni kuulisin teidän kommenttinne, eli oletteko nähneet vastaavaa? Pesäpaikkana hento kuusenoksa tuntui perin kummalliselta. Uteliaisuuttani kopsautin kevyesti pesän päälle ja siinä samassa asukkaita pörräsi katsomaan, että kuka siellä koputtaa. Anteeksi, minä utelias vain..."

Luontoillan asiantuntijakaarti vastaa Ari Kalisen kysymykseen: "Olin viikonlopulla sahaamassa polttopuita eräällä metsäaukolla Outokummun Valkeavaaran kylässä. Yhden metsäkoneen jättämän tyvipöllin kuoren alta löytyi kuvien kaltainen "jääränpesä". Toukat olivat ilmeisesti syötyään tarpeeksi kuusen nilakerrosta tehneet "pesän" ja koteloituneet. Valmiit jäärät olivat sitten syöneet itsensä ulos kaarnan läpi. Yksi kaveri oli vielä elossa pesässään. Lähti heti kuvauksen jälkeen vilkkaasti karkuun."

Luontoillan asiantuntijakaarti vastaa Marin kysymykseen: "Tällainen kaunis korallimainen sienikö, löytyi metsäretkellämme Hollolasta. Se kasvoi sammaloituneen kaatuneen haavan rungolla."

Luontoillan asiantuntijakaarti vastaa Satu M. Saukkosen kysymykseen: "Minulla on aika masentava luontohavainto liittyen fasaaniin. Eli tänä keväänä asuntoni pihamaalle ilmestyi koiras-fasaani. Sillä oli haaremissaan kaksi naarasta. Kovin pitkää iloa ei kyseisistä eläimistä esim. allekirjoittaneelle ja muille lähialueen eläinten ystäville ehtinyt olla, sillä jo muutaman päivän kuluttua vapaana ollut kissa tappoi kummatkin naaras-fasaanit. Nyt on koiras-fasaanikin kadonnut lopullisesti. Tämän saman kohtalon ovat kokeneet myös tästä muutaman kilometrin päässä olevan kotipaikkani pihalla päivittäin vierailleet fasaanit. Paikalle ilmaantunut irtokissa tappoi naaraat poikasineen. Onko niin, että vapaana liikkuva kotikissa pystyy tappamaan lähes kaikki itsensä kokoiset ja sitä pienemmät luonnonvaraiset eläimet sekä niiden poikaset, jos vain ne kiinni saa? Kaupungissa ja taajamissa kissalla ei edes ole vihollisia. "

Luontoillan asiantuntijakaarti vastaa Esa Palmin kysymykseen: "Olin matkalla Kilpisjärvellä ja 3.9.2013 aamulla autoa tankatessani vastassa oli tämä näky. Kello oli noin 08.00 aamulla. Edellinen yö oli ollut melko lämmin ja aamulla lämpöä oli noin +10 astetta. Bensa-aseman katoksen alla maassa oli kasoittain kuolleita perhosia. Bensakatoksen katoksessa (ylhäällä), tankkausautomaatissa ja muualla ympäristössä oli myös runsaasti eläviä perhosia, jotka pyrkivät tekemään jotain / etenemään johonkin ja lopulta päätyivät kuolleeseen perhoskasaan. Myöhemmin iltapäivällä tulin takaisin Norjan puolelta tankkaamaan samaan paikkaan ja tällöin elävät perhoset olivat kadonneet. Jäljellä olivat vain kuolleiden kasat. Yleensähän perhoset kai tankkaavat kukista, mutta oliko tässä tarvetta kovempaan menoveteen?"

Luontoillan asiantuntijakaarti vastaa Hilkka Laajalan kysymykseen: "Kun pöllönpoikaset saavuttavat lentokyvyn ja lähtevät pesästä niin käyttävätkö ne vielä pesäpönttöä levähdyspaikkana? Pihapiirissämme pesi helmipöllö, jossa oli viisi poikasta, jotka rengastettiin. Pesä tyhjeni heinäkuun alussa, jolloin hilasin pöntön puusta alas ja puhdistin. Sitä en vienyt vielä takaisin puuhun, koska pönttö on korjattava. Teinkö pöntön poistamisen liian aikaisin?" Ohessa kuva rengastustapahtumasta.