Ensimmäinen Mahadura & Özberkan -lähetys kuultiin Yle Puheen taajuudella syksyllä 2016. Tässä toistaiseksi viimeisessä Mahadura & Özberkan -jaksossa pohditaan yhteisön, kasvun ja unelmoinnin käsitteitä. Voidaanko edes puhua suomalaisesta poc-yhteisöstä ja miten sitä määritellään? Miten keskustelukulttuuri on muuttunut viiden vuoden aikana? Vieraina studiossa ovat Fatima Verwijnen ja Pazilaiti Simayijiang, jotka molemmat haluavat päästä eroon aktivisti-tittelistä – miksi? Lisäksi jaksossa kuullaan ääniviesti Maryan Abdulkarimilta.

Mahadura & Özberkanissa pohditaan suomalaista musiikkiskeneä ja esikuvia. Millaista käytöstä esikuvalta odotetaan? Onko kaikilla samanlaiset mahdollisuudet menestyä artistina Suomessa? Vieraina studiossa ovat artisti Rosa Coste ja hoppari Ege Zulu, jotka paljastavat oman tuotantonsa suosikkilyriikat. Milloin kantaaottavuus voi olla muusikolle myös riski? Lisäksi jaksossa kuullaan ääniviesti Sony Music Finlandin A&R-koordinaattori Nosh A Lodylta.

Mahadura & Özberkan sukeltavat suomalaiseen taidekenttään. Taideinstituutiot ovat perinteisesti hyvin valkoisia tiloja – kuka tekee taidetta ja kenelle? Vieraina studiossa ovat näyttelijä ja esitysten tekijä Noora Dadu ja näyttelijä ja kouluttaja Sara Salmani, joiden kanssa pohditaan, kenen tehtävä on murtaa taidemaailman normit. Miten vapaudutaan toiseuttavista tarinoista ja tavoitellaan taiteellista vapautta? Jaksossa kuullaan myös ääniviesti ohjaaja Khadar Ahmedilta.

Moka. Virhe. Kämmi. Sählääminen. Tunarointi. Möhliminen. Töppäily. Epäonnistuminen. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tällä kertaa Mahadura & Özberkanissa puhutaan epäonnistumisista ja mokista. Noloimmat hetkensä studiossa jakavat sisällöntuottaja Alharith Obaid sekä Ilmatilaa kirjan kirjoittanut kirjailija ja huumorikukka ​​Kashmeera Lokuge. Lisäksi jaksossa kuullaan ääniviestit Lloyd Libisolta ja Luyeye Konssilta.

Ahdistusta, häpeää, masennusta – rasismin vaikutukset mielenterveyteen voivat olla vakavia, mutta keskustelu aiheesta on Suomessa vasta alussa. Millaisia ovat suomalaisen terveydenhuollon rasistiset rakenteet? Miksi toiset potilaat kohdataan yksilöinä ja toiset stereotypioina? Vieraina studiossa ovat lääkäri Hibo Abdulkarim ja THL:n tutkimuspäällikkö Shadia Rask. Puheenaiheena on myös somekohujen kuormittavuus: Kuka saa näyttää tunteita julkisessa keskustelussa? Jaksossa kuullaan lisäksi ääniviesti rap-artisti Pastori Pikeltä.

Media on valkoista ja keskiluokkaista. Tähän näkemykseen törmää säännöllisin väliajoin, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Miten valkoisuus näkyy toimituksissa ja lopulta myös lopputuloksissa eli valmiissa jutuissa? Näkökulmista ja representaatiosta on jo puhuttu jonkin verran, mutta ei niinkään median tekijöistä. Millaista on olla ruskea tai musta toimittaja suomalaisessa mediassa? Vieraina studiossa ovat Rare Median päätoimittaja Orna Ben Lulu sekä journalisti Ndéla Faye. Jaksossa kuullaan myös ääniviesti Sveriges Radion toimittajilta Palmira Koukkari Mbengalta ja Maya Abdullahilta. Jaksossa on lyhyt englanninkielinen osuus.

Suomalaista koulujärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaimmista. Mutta onko koulu kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertainen paikka? Tarjotaanko opettajankoulutuksessa riittävästi tietoa rasismin kohtaamiseen? Entä miten oppikirjojen normatiivisuutta voisi purkaa? Vieraina studiossa ovat opettaja Mina Khan sekä antirasismin ja yhdenvertaisuuden asiantuntija Ulkar Aghayeva Rauhankasvatusinstituutista. Lisäksi jaksossa kuullaan ääniviestit 18-vuotiaalta lukiolaiselta sekä opettaja Johanna Lestelältä, jonka Tuikku-kirjasarja haastaa käsitystä siitä, miltä suomalainen lapsuus näyttää. .

Urheilujournalismissa rakastetaan narratiivia, jossa urheilu on tarjonnut henkisen kodin ruskealle tai mustalle nuorelle, joka on kokenut muualla yhteiskunnassa syrjintää ja rasismia. Mutta millaista on rasismi urheilun rakenteissa? Mikä on seurojen ja valmentajien vastuu? Entä miten urheilu ja aktivismi sopivat samaan lauseeseen? Vieraina studiossa ovat jalkapalloerotuomari Mohammad Al-Emara sekä entinen jalka- ja koripalloilija Nasim Selmani, joka työskentelee nykyään inkluusioasiantuntijana. Lisäksi jaksossa kuullaan ääniviesti entiseltä amerikkalaisen jalkapallon pelaajalta Efe Evwarayelta. Millaiset kokemukset varjostivat Efen lapsuuden suosikkilajia eli jääkiekkoa?

Miten rakentaa omaa identiteettiä, jos joutuu jatkuvasti toiseutetuksi eikä sovi kapeisiin käsityksiin kansallisuuksista? Mahadura & Özberkan syventyvät pohtimaan, millaista on elämä mixed-race-identifioituvana Suomessa. Mitä kaikkea ruskea eurooppalaisuus tai ruskea suomalaisuus voisi olla? Studiossa ovat vieraina näyttelijä, lavarunoilija ja aktivisti Laura Eklund Nhaga sekä tuottaja ja toimittaja Miia Laine. Lähetyksessä kuullaan myös ääniviesti Alice Jäskeltä, joka on yksi Mixed Finns Instagram-tilin perustajista.

Mahadura & Özberkan tekevät odotetun paluun taajuudelle! Paluujakson teemana on ensimmäisyys. Millaista oli olla ruskea tai musta suomalainen julkisuuden henkilö 1990-luvulla? Lola Odusoga nousi julkisuuteen vuonna 1996, kun hän voitti Miss Suomi-tittelin. Ihonväriin liittynyt mediamyllytys oli jotain, mihin 18-vuotias Lola ei mitenkään osannut valmistautua. Nuoruusvuosia leimasi halu kuulua joukkoon ja ulkopuolisuuden tunne seuraa häntä edelleen. Amira Khalifa on työskennellyt suomalaisen tv-, elokuva- ja teatteritaiteen kentällä viimeiset kaksikymmentä vuotta. Hän kertoo haastattelussa kokemuksistaan Teatterikorkeakoulussa, roolituksiin liittyvistä stereotypioista sekä unelmistaan elokuva-alalla. Jaksossa kuullaan myös ääniviesti Tino Singhiltä, joka sai kokea suursuosion Passi ja hammasharja -ohjelman myötä.

Tämä on toistaiseksi viimeinen Mahadura & Özberkan lähetys. Tässä lähetyksessä käydään läpi, mitä Mahadura&Özberkan on neljän vuoden aikana kokenut ja minkälaisia askeleita keskusteluissa on otettu moninaisemman Suomen eteen. Lähetyksessä fiilistellään, muistellaan ja myös paljastetaan pieni syy sille, miksi M&Ö jää tauolle.

Mahadura & Özberkanissa pureudutaan rakenteelliseen rasismiin ja selvitetään, millä tavalla rakenteellinen rasismi toimii ja minkälaisia vaikutuksia sillä on vähemmistöihin. Lähetyksessä unelmoidaan tasa-arvoisesta Suomesta ja kysytään, minkälaisia askeleita maamme tulisi ottaa, jotta yhteiskunta olisi aidosti yhdenvertainen kaikille. Haastattelussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Shadia Rask, aktivisti Ajak Majok, Veikkausliigan erotuomari Mohammad Al-Emara ja oikeusministeriön erityisasiantuntija Panu Artemjeff, joka on erikoistunut yhdenvertaisuuskysymyksiin.

Me ollaan täällä. Ei enää kysymässä lupaa, vaan ottamassa tila haltuun. Mahadura &Özberkanissa tartutaan Yleisradion suunnitteilla olevaan draamasarjaan, joka kulkee nimellä Ainoa huoneessa. Kyseessä on sarja, joka keskittyy ruskeisiin tyttöihin ja heidän äänensä löytämiseen. Kyseessä olisi ensimmäinen sarja Suomessa, jonka päähenkilöt ovat kaikki ruskeita tyttöjä. Mahadura&Özberkanissa puhutaan representaatiosta ja sen merkityksestä. Ohjelmassa haastateltavina ohjaaja Jani Toivola, elokuvatuottaja Mete Sasioglu, sekä psykologian maisteri ja mielenterveystyön asiantunija Ewan Kunchev.

Mahadura & Özberkanissa keskustellaan ikäerosuhteista. Ikäero on kumppaneiden välinen yksityisasia, mutta silti se jaksaa kiinnostaa yllättävän monia. Lähetyksessä pohditaan muuan muassa sitä, miksi suuri ikäero parisuhteissa ja suhteissa aiheuttaa usein ihmetteleviä ja negatiivisia reaktioita muilta ihmisiltä ja miten asianomaiset itse siihen suhtautuvat. Ohjelmassa haastateltavina ovat Sexpon Ihmissuhdeterapiakeskuksen johtaja Kliininen seksologi Tiina Vilponen, toimittaja ja Luksusongelmia blogin kirjoittaja Kirsi Hytönen sekä toimittaja Venla Rossi.

Mahadura & Özberkanissa keskustellaan kuluttamisesta. Mikä saa ihmiset ryntäämään Lidliin lenkkareiden perässä koronan aikana? Millaista on kestävä kuluttaminen? Entä mitkä asiat ovat yritysten vastuulla? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaavat uskontotieteen väistöskirjatutkija Mikko Kurenlahti, Sitran asiantuntija Emma Hietaniemi ja Eettisen kaupan puolesta ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme.

Kevättä rinnassa, rakkautta ilmassa ja seksihalut mielessä. Mahadura & Özberkanissa lähdetään selvittämään, pitääkö paikkansa, että kevät on ihmisen kiimaisinta aikaa ja mitä ihmismielessä ja kropassa tapahtuu, kun valon määrä lisääntyy. Lisääntyvätkö seksihalut keväisin? Minkälaista aikaa kevät on sinkuille? Miten saada kipinät leiskumaan pitkässä suhteessa? Yagmurin ja Susanin ohella ohjelmassa mukana Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori TImo Partonen, toimittaja Maija Ilmoniemi sekä Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen.

Mahadura & Özberkan lähtevät selvittämään juurisyitä kehovihalle. Millä tavalla kehoviha vaikuttaa elämäämme ja miten päästä kehovihasta kehorauhaan. Vieraana lääkäri ja somevaikuttaja Anni Saukkola, sosiaalisen median vaikuttaja Anna Penttilä, fysioterapeutti ja personal trainer sekä Sieluni silmin blogin kirjoittaja Veli Koo eli Tuomo Kasanen.

Kristallipalloja, tarot-kortteja ja patriarkaatin murskaamista. Instagrammissa löytyy noin 4,2 miljoonaa julkaisua hashtagilla #witchesofinstagram Moderni noituus on löytänyt tiensä feminismin ytimeen. Mahadura & Özberkan lähtevät tutkimusmatkalle noituuden mystiseen maailmaan ja selvittävät, mistä noituuden trendissä on oikein kyse. Ohjelmassa haastateltavina ovat Noitapiiri-podcastin Adile Sevimli, Sysimaan noita ja Näkymättömän Akatemian opettaja Elina Sjöblom sekä historiantutkija Mirkka Lappalainen.

Mies ajattelee koko ajan seksiä. Mies on seksipeto. Tosimiehellä seisoo aina. Kunnon mies ei kieltäydy seksistä koskaan. Näin saatetaan tosi usein ajatella miesten seksuaalisuudesta ja tämä on väärä ajattelu. Mahadura & Özberkanissa keskustellaan miesten seksuaalisuudesta ja pohditaan miten haitalliset stereotypiat ja myytit vaikuttavat miehiksi identifioituviin? Vieraana Herkkä mies -blogin kirjoittaja Samuel Jyrkinki ja bloggaaja Joonas Pesonen.

Etäsuhde, pettäminen, haluttomuus, raha ja korona. Mahadura & Özberkanissa keskustellaan erilaisista ihmissuhdekriiseistä ja pohditaan, voiko niistä selvitä ja miten? Lähetyksessä äänessä seksuaaliterapeutti, pariterapeutti ja tietokirjailja Elina Tanskanen

Miten korona vaikuttaa ihmisten mieliin? Minkälaisia seurauksia kriiseillä on yhteiskunnille? Voiko kriisistä seurata jotain hyvää? Mahadura & Özberkanissa syvennytään pohtimaan koronan jälkeisestä aikaa ja kuvitellaan tulevaisuuden utopioita. Millä tavalla yhteiskunnat muuttuvat koronan jälkeen? Tämä lähetys on omistettu kaikille niille, joita korona ahdistaa. Studiossa vieraana lääkäri ja somevaikuttaja Anni Saukkola sekä puhuja, kirjailija Perttu Pölönen.

Mahadura & Özberkanissa keskutellaan uskosta, Jumalasta, Allahista ja tasa-arvosta. Rajoittaako uskonto ihmisen seksuaalista suuntautumista tai oman sukupuolen määrittämistä? Entä minkälaista keskustelua esimerkiksi mediassa käydään uskonnoista ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä tänä päivänä ja kenellä on tilaa keskusteluissa? Studiossa vieraana Helsingin yliopistolaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappi Laura Mäntylä sekä muslimitaustainen queer-aktivisti ja Islamia Queeristi -hankkeen perustaja Mire Mroué.

Mahadura&Özberkan juhlistavat Naistenpäivää ja naiseuden moninaisuutta kutsumalla studioon naisia, jotka muuttavat maailmaa ja ravisuttelevat rakenteita. Naisista, vallasta ja politiikasta ovat puhumassa Naisasialiitto Unionin Fatim Diarra sekä saamelaisaktivisti Petra Laiti. Representaatiosta, kehojen moninaisuudesta ja itsensä rakastamisesta ovat puhumassa Pehmee-kollektiivin Caroline Suinner sekä Meriam Trabelsi. Viimeisenä studioon saapuu historiaa tehnyt Kelet, joka on ensimmäinen musta transnainen, jonka tarina on dokumenttielokuvan muodossa. Keletin kanssa puhutaan rohkeudesta, esikuvien merkityksestä ja siitä, miten naiset voisivat tukea toisiaan paremmin.

Mahadura & Özberkanissa sukelletaan taas ihmissuhteiden saloihin. Tällä kertaa studiossa pohditaan avoimia suhteita. Millä tavalla avoimet suhteet toimivat käytännössä? Kenelle avoimet suhteet sopivat? Miten ottaa toive avoimesta suhteesta puheeksi kumppanin kanssa? Susanin ja Yagmurin kanssa aiheesta keskustelemassa toimittaja Riikka Suominen ja väitöskirjatutkija Kitti Suoranta.

Mahadura & Özberkanin vieraaksi saapuu liuta historiaa tekeviä artisteja, joiden kanssa puhutaan artistiudesta, luomisesta ja suomalaisesta musabisneksestä. Vieraana studiossa palkittu Jesse Markin, Yeboyah sekä Isaac Sene.

Mahadura & Özberkanissa puhutaan ikäihmisten seksuaalisuudesta. Kuka saa haluta seksiä? Mitä oletuksia tai harhakäsityksiä liitetään ikäihmisten seksuaalisuuteen? Studiovieraiden kanssa puhutaan rakkaudesta, deittailusta ja seksistä. Studiossa Bad Ass Grandma Maricca Kero sekä psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti Jussi Nissinen.

Mahadura & Özberkan nostaa esille vakavan yhteiskunnallisen ongelman, yksinäisyyden. Joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä jossain kohtaa elämässä ja joka kymmenes kärsii pitkäaikaisesta ja vaikeasta yksinäisyydestä. Mitkä tekijät voivat vaikuttaa yksinäisyyteen entä mitä meidän tulisi tehdä, jotta kukaan ei kokisi yksinäisyyttä? Studiossa vieraana toinen Lähde-liikkeen perustajista Emil Salovuori sekä toimittaja, kirjoittaja ja radiojuontaja Maija Ilmoniemi.

Mahadura & Özberkanissa keskustellaan sukupuolittuneesta vallankäytöstä ja väkivallasta. Pohditaan studiovieraiden kanssa, miten seksuaalista vallankäyttöä voi purkaa elokuvan keinoin? Me too -kampanja alkoi isosti 2017 lokakuussa, missä ollaan nyt? Studiossa elokuvatuottaja ja ohjaaja Elli Toivoniemi sekä toimittaja ja käsikirjoittaja Maryan Abdulkarim.

Mahadura & Özberkanissa keskustellaan yliopiston syrjivästä kulttuurista sekä uudesta opiskelijajärjestöstä SOCosta eli Students Of Colourista. Minkälaista syrjintää yliopistossa esiintyy ja mitä vaikutuksia sillä on nuorten hyvinvointiin? Entä miten syrjintään tulisi puuttua akatemian maailmassa? Studiossa vieraana Socon yksi perustajista politiikan ja viestinnän opiskelija Mustapha Ceesay sekä Socon hallituksenjäsen ja kasvatustieteiden opiskelija Aminta Jobe Ohjelma on uusinta tammikuulta 2020

Mahadura & Özberkan käsittelee vuoden ensimmäisessä jaksossaan alkaneen vuoden kohutuimpia puheenaiheita. Trump ja Iran, Harry ja Meghan, Australian maastopalot. Mihin tämä vuosi ja uusi vuosikymmen oikein johtavat, kun meillä on jo nyt monta kriisiä meneillään? Mahaduran ja Özberkanin lisäksi äänessä on liuta erilaisia asiantuntijoita.

Tämän vuosikymmenen viimeisessä Mahadura & Özberkanissa puhutaan rohkeudesta, jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Mitä vaatii aloittaa keskusteluja vaikeista, jopa vaietuista, asioista? Miten pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja kuinka tunnistaa omat rajansa? Lähetyksessä ovat äänessä toimittaja, juontaja, aktivisti Renaz Ebrahimi, Pehmee kollektiiviin Caroline Suinner, afrosuomalainen, aktivisti, Good Hair Day jäsen Akunna Onwen sekä Ruskeiden Tyttöjen Head of self care Sophia Wekesa.

Työterveyslaitoksen mukaan jopa yli 100 000 ihmistä kokee joutuvansa kiusaamisen kohteeksi joka päivä työpaikallaan. Miten tunnistaa työpaikkakiusaamisen ja miten siihen tulisi puuttua? Studiossa vieraana viestintäasiantuntija ja vurovaikutusvalmentaja Ira Koivu, Hr-ammatilainen ja työpsykologi Tarja Turtio sekä työyhteisösovittelun erityisosaaja Harri Väisänen.

Mahadura & Özberkanissa keskustellaan yhdestä maailman vanhimmista ammateista, seksityöstä. Lähetyksessä kuullaan seksityön historiasta Suomesssa. Minkälaista seksityö oli 1800-luvun alkupuolella ja mitä tarkoitettiin tarkastusnaisella? Omasta ammatistaan lähetyksessä kertoo ammattirakastaja Tiia Forsström. Studiossa vieraana Sexpon puheenjohtaja sekä seksityöntekijä Tiia Forsström sekä historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen. Lähetyksessä äänessä myös Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen.

Mitä valta voi tehdä ihmiselle? Minkälaisissa tilanteissa tai ihmissuhteissa valtaa voi esiintyä entä miten tunnistaa vallan väärinkäytön? Miten purkaa valtarakenteita? Mahadura & Özberkanissa keskustellaan vallasta, vallan väärinkäytöstä sekä vallan väärinkäytön eri muodoista. Vieraana väkivaltatutkija Satu Lidman, kasvatustieteen tohtori, valta- ja vuorovaikutustutkija Eevastiina Gjerstad, sekä ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Saara Pihlaja

Narsistinen exä. Narsistinen pomo. Narsistinen anoppi. Narsismi on termi, joka tuntuu yleistyneen ja narsistileiman voi saada aika helpoin kriteerein, mutta mistä tietää, onko hankala henkilö ihan tavallinen k*sipää vai narsisti? Elääkö länsimaalainen yhteiskunta narsismin kultakautta? Mahadura & Özberkanissa selvitetään, mitä narsismilla tarkoitetaan ja miten tunnistaa narsisti. Minkälaisesta ihmisestä puhutaan, kun puhutaan narsistista ja minkälainen on ihmissuhde tällaisen henkilön kanssa? Voiko narsismia hoitaa? Vieraana filosofian lisensiaatti, tietokirjailija ja vuorovaikutuksen tutkija Paula Salomaa.

Me kaikki kiihotumme jostain. Se mistä sytymme on täysin henkilökohtaista eikä sitä voi kukaan muu sanella. Fantasioilla ja seksuaalisilla mieltymyksillä ei ole rajoja. Joskus omat fantasiat voivat aiheuttaa häpeää tai ahdistusta. Mahadura & Özberkanissa sukelletaan seksuaalisten fantasioiden maailmaan. Miten löytää omat seksuaaliset fantasiat? Uskaltaako kumppanille kertoa fetisseistä? Mistä on ok kiihottua? Vieraana somepersoonaksi Sita Salminen ja Herkkä mies -blogin kirjoittaja Samuel Jyrinki. Äänessä myös Sexpon puheenjohtaja, seksuaaliterapeutti Tiia Forsström.

Joker-elokuva on Todd Phillipsin ohjaus ja tulkinta Batmanin arkkivihollisesta Jokerista. Elokuva ei ole pelkkä antisankarin splättertarina, vaan teoksessa syvennytään mielenterveyshäiriöistä kärsivän ja yhteiskunnan syrjimän miehen tarinaan. Elokuva on kauhistuttanut ja myös aiheuttanut keskustelua syrjäytymisestä ja mielenterveysongelmista. Miksi kuvaus syrjäytyneestä ja mielenhäiriöistä kärsivästä miehestä kauhistuttaa? Mahadura & Özberkanissa syvennytään pohtimaan poikien ja nuorten miesten hyvinvointia. Miten yhteiskunta voi auttaa syrjäytyviä miehiä? Miten poikien ja miesten mielenterveyshäiriöihin suhtaudutaan? Vieraanan lääkäri Jonne Juntura ja kansalaisaktivisti Arto Sivonen.

Maailmalla leviää trendi-ilmiö alkoholittomasta elämästä. Ilmiö näkyy myös Suomessa ja se kiinnostaa Mahadura & Özberkania. Tilastot kertovat, että nuoret käyttävät entistä vähemmän alkoholia niin meillä Suomessa kuin maailmalla. Nuorten keskuudessa puhutaan sober curious -ilmiöstä. Tällä tarkoitetaan sitä, että nuoret luopuvat alkoholinkäytöstä ja esittelevät raitista elämäänsä sosiaalisessa mediassa. Mahadura & Özberkanissa pohditaan, miten alkoholinkäytön vähentäminen onnistuu Suomessa, jossa vallitsee erittäin vahva alkoholikulttuuri ja alkoholia tarjoillaan lähes kaikkialla. Entä voiko alkoholin käytön jättää pois ilman suurempaa syytä ja miten siihen suhtaudutaan? Studiossa vieraana toimittaja ja radiojuontaja Laura Haimila sekä sosiaalisen median asiantuntija ja tubettaja Mikko Toiviainen eli Kalenterikarju.

Uskottomuutta tuomitaan jyrkemmin kuin koskaan mutta uskottomuus ei siltikään ole hävinnyt. Miehistä 39 prosenttia ja naisista 30 prosenttia on pettänyt kumppaniaan. Miten perhetausta voi vaikuttaa pettämiseen? Minkälaisia traumoja pettäminen voi jättää, pitääkö pettämisestä aina kertoa entä missä menee pettämisen raja? Studiossa vieraana näyttelijä Chike Ohanwe ja yksi Ubuntu Film clubin vetäjistä Alice Mutoni

" Synnytystalkoot?! " " Kuka teitä hoitaa ja kuka maksaa teidän eläkkeet?! " Siinä on kuumimmat puheenaiheet tällä hetkellä ja niistä keskustellaan myös Mahadura&Özberkanissa. Mitä tarkoitetaan hedelmällisyysahdistuksella? Minkälaisia paineita kokee ihminen, joka ei välttämättä halua lapsia entä ihminen, joka haluaa lapsia? Lähetyksessä pohditaan myös lasten vaikutusta, minä kuvaan, uraan, parisuhteeseen ja ystävyyteensuhteeseen. Studiossa vieraana yrittäjä ja somepersoona Linda Juhola sekä Tyyliä metsästämässä-bloggaaja Veera Korhonen

Minkälainen suhde sinulla on rahaan? Oletko varautunut pahan päivän varalle ja piilottanut muutaman setelin patjan alle tai kenties sijoittanut? Vai meneekö raha joka kuukauden lopussa nollille, koska parempi elää hetkessä ja käyttää rahaa, nyt ja tässä, kun vielä ollaan elossa? Mahadura&Özberkanissa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia rahalla on identiteettiin ja ihmissuhteisiin. Miten käyttää rahaa fiksusti? Özberkanilla on kultakätkö, Mahadura taas ei halua kiintyä rahaan, koska buddhalaisuus, mutta silti raha ahdistaa. Raha vaikuttaa kaikkeen. Siltä emme voi välttyä. Se vaikuttaa parisuhteeseen, perheeseen, ystävyyssuhteisiin, tulevaisuudensuunnitelmiin ja melkein jokaiseen arkiseen päätökseen. Mahadura&Özberkanissa puhutaan rahasta. Avoimesti ja rehellisesti. Studiossa vieraana Kaikki rahasta - kirjan kirjoittaja Julia Thurén ja bloggaaja Natalia Salmela.

"Jokaisessa yhteiskunnassa on ryhmiä, joilla on enemmän poliittista, yhteiskunnallista tai taloudellista valtaa kuin toisilla. Tällaiseen ryhmään syntyminen tuo mukanaan etuja." Mahadura&Özberkanissa keskustellaan valkoisuudesta, rakenteista sekä normeista. Mistä me puhumme kun puhumme valkoisuudesta entä mitä tarkoitetaan valkoisella etuoikeudella? Miksi on ongelmallista sanoa, ettei näe ihonväriä, entä miksi ihonväristä pitää puhua? Studiossa vieraana Fem-R puheenjohtaja Aurora Lemma sekä koreografi ja taiteellinen johtaja Sonya Lindfors

Muistatko sen tunteen, kun söit jäätelöä sydän särkyneenä sohvalla ja kuuntelit kerta toisensa perään Adelen Someone Like You -biisiä? Mahadura & Özberkanissa sukelletaan syvälle erojen syövereihin. Studiossa pohditaan, mikä on paras tapa erota tai jättää toinen ihminen. Lähetyksessä analysoidaan myös erotapoja ghostaamisesta tekstarilla jättämiseen. Miten ero vaikuttaa identiteettiin? Miten selvitä erosta? Saako exän perheen kanssa hengailla ja kuinka nopeasti kannattaa hypätä uuteen suhteeseen? Tätä kaikkea puidaan studiossa yhdessä kirjailija ja toimittaja Koko Hubaran sekä bloggaaja Jenni Rotosen eli Pupulandian kanssa. Tämä jakso on omistettu kaikille niille, joiden sydän on särkynyt kerran, jos toisenkin.

Aika monella sellainen on jalkojen välissä, mutta aika vähän siitä silti moni tietää. Tunnetko sinä oman pillusi? Millä nimellä kutsut sitä? Puhutko pillusta koskaan kavereiden kanssa? Mitä olet oppinut pillustasi ja mistä tämän tiedon olet saanut? Mahadura ＆ Özberkanissa puhutaan pimperoista, pimpsoista ja pilluista. Jaksossa puretaan myyttejä ja uskomuksia liittyen pilluun, puhutaan pillun mediarepresentaatiosta ja poliittisesta ja yhteiskunnallisesta tilasta sekä pohditaan, mitä pillulle tapahtuu esimerkiksi synnytyksen ja iän myötä. Susanin ja Yagmurin vieraana seksuaalineuvoja Amu Urhonen ja HS Hyvinvoinnin kolumnisti Pinja Päivänen.

Maailman suurimmat hiilinielut ovat tulessa Etelä-Amerikassa ja Keski-Afrikassa. Metsien suojelu on yksi tämän hetken suurimmista ilmastokysymyksistä. Mahadura ＆ Özberkanissa selvitetään, mistä metsäpaloissa on kyse ja minkälaisia vaikutuksia niillä on maapallollemme. Mikä on päättäjien tehtävä metsien suojelussa ja mitä tavallinen kansalainen voi tehdä? Studiossa otetaan myös selvää, millä tavalla metsäpalot polkevat alkuperäiskansojen oikeuksia. Vieraana kansanedustaja Mai Kivelä, Greenpeace Nordicin maajohtaja Sini Harkki sekä saamelaisaktivisti Petra Laiti.

Nyt se vihdoin tapahtui. Özberkan pääsi vihdoin vihille rakastamansa kumppanin kanssa yhdeksän vuoden odottelun jälkeen. Özberkanin päälle sateli seteleitä ja Mahadura hikoili etsiessään kultaa työparilleen. Tässä jaksossa kuullaan kaikki Özberkanin häistä ja perinteisistä Turkki-Kurdi rituaaleista, joita juhlissa nähtiin. Minkälaiset ovat häät, joiden eteen on pitänyt taistella vuosikausia, jotta ne edes toteutuisivat? Syksyn ensimmäisessä Mahadura ＆ Özberkanissa puhutaan rakkaudesta ja yritetään selvittää mistä tuossa kummassa voimassa on kyse. Vieraana studiossa kulttuurituottaja, transaktivisti ja podcastaaja Mira Eskelinen sekä valmistuva seksuaalikasvattaja ja seksibloggaaja Kaisa Merelä.

"Jääprinsessat, misuehdokkaat, noidat", näin on politiikoista puhuttu sekä kirjoitettu. Mahadura&Özberkan tarttuvat aiheeseen ja puhuvat seksismistä politiikassa. Kevään viimeisessä Mahadura&Özberkanissa pohditaan sitä, mitä tarkoitetaan seksismillä politiikassa? Millä tavalla seksismi, sukupuoleen liittyvät stereotypiat ja epätasa-arvo näkyvät politiikassa? Entä miten seksismi ja epätasa-arvoinen keskustelukulttuuri voidaan kitkeä? Mahadura&Özberkanin lisäksi äänessä ovat politiikkaradion toimittaja Linda Pelkonen, politiikan tutkija Johanna Kantola sekä kansanedustaja Iiris Suomela.

Sidewaysissa säväyttänyt parivaljakko Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan selvittävät, miten feminismi muuttaa hip hop -kulttuuria ja sen sanoituksia. Jääkö räppiskenen misogynia historiaan uusien artistien ravistellessa rakenteita? Keskustelemassa ovat toimittaja-kirjailija Heini Strand, kirjoittaja Maryan Abdulkarim sekä räppäri ja DJ Rebekka Kuukka eli Yeboah.

Naisolettujen kehoon ja seksuaalisuuteen on aina kohdistunut paljon ulkopuolelta asetettuja määritelmiä ja rajoituksia. Naisolettu on joko yliseksuaalinen mutta katuva, tai epäseksuaalinen ja haluton madonna ja äiti. Miksi näin on, ja miten purkaa stereotypioita liittyen ihmisten seksuaalisuuteen? Mahadura & Özberkanissa puhutaan seksuaalisuudesta ja rikotaan tabuja. Keskustellaan muuttuvasta seksuaalisuudesta iän sekä esimerkiksi vanhemmuuden myötä. Pohditaan muun muassa sitä, miten raskaus ja synnytys vaikuttavat ihmisen seksuaalisuuteen? Studiossa vieraana seksuaaliterapeutti ja Puhu muru-bloggaaja Marja Kihlström sekä tuore äiti Fatima Verwijnen

Mahadura&Özberkan kysyivät kuulijoiltaan, mistä he haluavat studiossa keskusteltavan ja kuulijat vastasivat seuraavasti: maailmanmestaruus, Eurovaalit, aktivismi ja pahuus. Studiossa pohditaan jääkiekon maailmanmestaruuden merkitystä Suomelle, EU:n tulevaisuutta eurovaalien jälkeen, miten saadaan ihmiset aktiivisiksi ja sitä onko maailma oikeasti niin paha paikka? Mahadura&Özberkan ovat kahdestaan studiossa mutta äänessä ovat myös urheilutoimittaja Joska Saarinen, Eurooppa tutkija Timo Miettinen, kansalaisaktivisti Arto Sivonen sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Ihminen hei, tuhoamme luontoa kiihtyvällä vauhdilla ja tämä tulee vaikuttamaan meihin ja jälkipolviimme erittäin voimakkaasti. YK:n tuore raportti maailman luonnon ja lajiston tilasta kertoo sen, että jopa miljoona lajia on vaarassa tuhotua lähivuosikymmeninä. Mahadura & Özberkanissa pohditaan ihmiskunnan tulevaisuutta. Mitkä ovat ne suuret kysymykset, mitä meidän pitäisi nyt miettiä? Entä millä tavalla meidän pitäisi rakentaa tulevaisuutta? Onko meillä toivoa? Studiossa vieraana keksijä, säveltäjä ja futuristi Perttu Pölönen sekä Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann Saini.

Mahadura & Özberkanin kuukausittaiseen henkilökuvaan saapuu jokaisen ruskean tytön esikuva, Lola Odusoga.

Mahadura & Özberkanissa pohditaan ystävyyttä. Pitääkö ystävyyssuhteista pitää huolta, voiko ystävästä erota, entä onko kaikki ystävyys hyvästä? Studiossa vieraana vuorovaikutussuhteiden tutkija Ira Virtanen, joka on erikoistunut ystävyyteen sekä toimittaja ja tuottaja Ida Huurtela.

Mahadura & Özberkanissa kysytään, miten saavuttaa uskontojen välinen rauha vai onko se utopia, josta voi vain unelmoida. Mitä jos ainoa ratkaisu rauhalle olisi, että kaikki luopuisivat uskosta ja ideologioistaan? Studiossa vieraana Hare Krishna-nuori ja Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann Saini sekä Nuoret Muslimit ry:n yksi perustajista Muttaqi Khan

Mahadura & Özberkanin vieraaksi saapuu vihreiden uusi kansanedustaja Bella Forsgrén. Eduskuntavaalien voittajia olivat muun muassa naiset, sillä uudessa eduskunnassa on historiallisen suuri määrä naisia kansanedustajina. Vihreiden Bella Forsgrén on yksi heistä. Bellaa on hehkutettu myös siksi, että hän on ensimmäinen ulkomailta adoptoitu sekä ensimmäinen tummaihoinen nainen eduskunnassa. Mitä Bella itse ajattelee tästä kaikesta? Haastattelussa syvennytään Bellan elämään ja unelmiin ja kysytään Bellalta, mitä hän odottaa tulevalta neljältä vuodelta eduskunnassa?

Mahadura & Özberkanissa puretaan vaalien jälkeisiä fiiliksiä ja spekuloidaan, mihin suuntaan Suomi nyt lähtee. Vieraina politiikan tutkija Pasi Saukkonen ja sovittelija, depolarize.fi -liikkeen MIriam Attias.

Vaalipaneeleita on ollut pitkin kevättä yllin kyllin, mutta mistä tietää, puhuvatko ehdokkaat totta? Mahadura&Özberkan kysyvät asiantuntijoilta mitä meidän pitäisi ajatella ilmastonmuutoksesta, tasa-arvosta, maahanmuutosta ja eriarvoistumisesta. Sitran johtaja Mari Pantsar vastaa kysymyksiin ilmastonmuutoksesta. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo vastaa kysymyksiin eriarvoisuudesta ja köyhyydestä. Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija Pia Puu Oksanen vastaa kysymykseen tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen vastaa kysymyksiin maahanmuutosta.

Suomi on EU:n rasistisin maa, kertoo Euroopan unionin perusoikeusviraston tuore selvitys. Paljon puhutaan siitä miten maahanmuutto on uhka Suomen turvallisuudelle mutta vähemmän puhutaan siitä, onko Suomi turvallinen Suomessa asuville maahanmuuttajataustaisille sekä rodullistetuille suomalaisille? Vaalien alla sopinee kysyä, kiinnostaako päättäjiä ja viranomaisia rodullistettujen suomalaisten turvallisuus? Tuntevatko täällä asuvat rodullistetut suomalaiset olonsa turvalliseksi? Miten viharikokset ovat muuttuneet viime aikoina? Tuoreimpia tapauksia: Mellunmäen moskeija, joka on töhritty useaan otteeseen vihapuheella ja uhkauksilla sekä se, että useampi kansanedustajaehdokas on joutunut solvausten ja hyökkäysten kohteeksi. Mahadura&Özberkanissa pohditaan, miten taataan tulevaisuudessa se, että Suomi pysyy turvallisena meille kaikille ja minkälaista dialogia yhteiskunnassa tulisi käydä, jotta voitaisiin kitkeä vihapuhe, rasismi ja väkivallan pelko. Miten rakennetaan Suomi, jossa kaveria ei jätetä? Studiossa vieraana ylikomisario Jari Taponen sekä monimuotoisuusasiantuntija Sara Salmani

Mahadura & Özberkanissa on vuorossa kuukauden henkilöhaasttattelu. Studioon saapuu menevä stylisti Patisse A Lody, jonka nauru valloittaa kaikkien sydämet Mitä stailaus merkitsee Patisselle, entä mitä hän haluaa työssään erityisesti korostaa? Miten tehopakkaus pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan arjen ja työn keskellä?

Mahadura & Özberkan lähtevät selvittämään, mikä ajaa tämän päivän homo sapiensin burnoutin partaalle? Miksi meistä on tullut elämää suorittavia ihmisraunioita? Miten mielemme kestää jatkuvaa stressiä ja miten ajauduimme tilanteeseen, jossa stressi hallitsee elämää? Mahadura&Özberkanissa laaditaan selviytymissuunnitelma kaikille niille sieluille, joita vaivaa ahdistus. Tämä jakso kannattaa kuunnella, liittyi suorittamisesi ja ahdistuksesi sitten ilmastonmuutokseen tai maailmanloppuun, ihmissuhdekoukeroihin tai työstressiin, elämäntarkoitukseen tai vaikeisiin päätöksiin. Lähetyksessä vieraina toimittaja Iida Rauhalammi ja toimittaja, aktivisti Meriam Trabelsi.

Naistenpäivän kunniaksi Mahadura & Özberkan kutsuivat studioon mimmejä, jotka rikkovat lasikattoja, murskaavat patriarkaattia ja taistelevat valtarakenteita vastaan. Studiossa vieraina toimittaja Ina Mikkola, räppäri Rebekka Yeboah sekä vaikuttaja Salma Jama.

Mahadura & Özberkanissa kuullaan kerran kuussa henkilöhaastattelu erittäin mielenkiintoisesta ja inspiroivasta henkilöstä, ja tällä kertaa vuorossa on Suomen Saamelaisnuoret Ry:n puheenjohtaja Petra Laiti.

Minkälaisia jälkiä ja muistoja elämä jättää kehoomme? Minkälaista kipua ja luopumista kehoon liittyy? Onko omaa kehoa pakko rakastaa? Mahadura & Özberkanissa pohditaan, mitä tabuja ihmisen kehoon liittyy ja miten niitä tulisi murtaa. Miltä tuntuvat suru, rakkaus, kaipuu tai historia kehossamme? Studiossa vieraana Koko Hubara ja Jani Toivola.

Reetta sai kuulla olevansa vääränlainen muslimi, koska hän rakastui naiseen. Stina ja Caroline pitävät sateenkaariyhteisöä ongelmallisena sen valkoisuuden vuoksi. Mahadura & Özberkanissa puhutaan vähemmistöistä vähemmistöjen sisällä, siitä millaista on elää marginaalin marginaalissa. Mitä tarkoitetaan moniperusteisella syrjinnällä, mitä voi tapahtua jos syrjintää ei tunnisteta entä miten päällekkäiset vähemmistöidentiteetit voivat vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin? Studiossa vieraana saamelaisaktivisti ja taiteilija Stina Roos, vapaa taiteilija Caroline Suinner sekä sateenkaarimuslimi Reetta Lintinen.

Seksuaalisuus on jollain tavalla läsnä kaikissa ihmisissä. Jokaisen pitäisi saada toteuttaa seksuaalisia halujaan juuri niin kuin itse haluaa, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Vammaisten seksuaalioikeudet ovat yhteiskuntamme suurimpia tabuja - niistä ei juurikaan puhuta. Vielä vähemmän puhutaan jos kuulut seksuuali- ja sukupuolivähemmistöön. Vammaiset eivät itsekään välttämättä tiedä omista seksuaalioikeuksistaan ja useasti saatetaan myös unohtaa, se että seksuaalisuus ja sukupuolisuus on moninaista. Mitä tarkoittaa avusteinen seksi? Onko kaikilla mahdollisuus siihen? Entä mitkä ovat avusteisen seksin suurimmat haasteet? Mahadura&Özberkanissa pohditaan yhdessä studiovieraiden kanssa, miten vammaisten seksuaalioikeuksia voitaisiin parantaa. Studiossa vieraana seksuaalikasvattaja Raila Riikonen sekä vammaisaktivisti Jaana Tiiri.

Mahadura & Özberkanin vieraaksi saapuu räppäri ja vaatesuunnittelija Pastori Pike. Haastattelussa syvennytään Pastori Piken elämään ja unelmiin. Missä Pike olisi, jos ei olisi löytänyt teinivuosinaan rauhaa kirkosta ja musiikista? Mitä tyyli merkitsee Pikelle? Minkälainen isä hän haluaa olla lapsilleen?

Kuukautiset. Täysin normaali ja luonnollinen asia ja samalla niihin tuntuu liittyvän ihan valtavasti häpeää. Miksi niistä äänen puhuminen tuntuu aina yhtä haasteelliselta? Miten kuukautisiin suhtaudutaan eri kulttuureissa entä minkälaisia uskomuksia kuukautisiin liittyy, jotka harvemmin pitävät paikkansa? Millä tavalla kuukautiset ovat ihmisoikeuskysymys? Ja mitä on kuukautisköyhyys ja ketkä siitä kärsii? Vieraina opettaja ja kuvittaja Elina Tuomi sekä sukupuoleton ihmisoikeusaktivisti Havu Härmä.

Mahadura & Özberkanin kevään ensimmäisessä jaksossa käsitellään ajankohtaista puheenaihetta, eli lapsiin ja nuoriin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Miten seksuaalirikoksia pitäisi torjua? Kiinnostaako mediaa enemmän maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset kuin kantasuomalaisten? Miten keskustelua seksuaalirikoksista tulisi johtaa ilman pelon lietsontaa, mutta ratkaisukeskeisesti ongelmia vähättelemättä? Mahadura & Özberkan pohtivat studiossa yhdessä studiovieraiden kanssa, miten poliitikkojen tulisi tarttua tähän ongelmaan. Miten voimme luoda turvallisen yhteiskunnan meille kaikille ja tarjota tarvittavaa apua seksuaalirikosten uhreille? Vieraina väkivaltatutkija ja tietokirjailija Satu Lidman, konfliktiratkaisujärjestö CMI:n rauhanvälittäjä Hussein Al Tae sekä kansalaisjärjestö Fenix Helsinki ry.n toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed.

Mikä sen parempi tapa lopettaa tämä vuosi kuin pohtimalla, että mitä se tulevaisuus tuo tullessaan erityisesti meidän vällyjen väliin eli petipuuhiin. Mahadura & Özberkanissa pohditaan mikä on seksin, rakkauden, ihmissuhteiden ja intohimon tulevaisuus? Korvaavatko seksirobotit ihmisen? Tuleeko meille geenitinder, joka valikoi meille täydellisen kumppanin? Tarvitsemmeko ylipäätään kumppaneita, jos voimme tilata nettikaupasta robotin, joka on ohjelmoitu rakastamaan meitä? Lähetyksessä kuullaan lyhyitä haastatteluita, joissa perehdytään seksitrendien ja masturboinnin tulevaisuuteen, seksinukkebordelleihin sekä ihmisten asenteisiin seksirobotteja vastaan. Kommentaattoreina Kaverin puolesta kyselen -podcastin tekijät Tiia Rantanen sekä Anna Karhunen.

Mahaduran ensirakkaus oli Prätkähiirien Vinski. Onko outoa haaveilla häistä ja kielareista piirretyn hahmon kanssa? Özberkan puolestaan otti tequilapäissään tatuoinnin, koska luuli pääsevänsä muhinoimaan kuuman tatuoijan kanssa. Too much? Ehkä vähän. Mahadura & Özberkanin joulujaksossa pureudutaan ihmiskunnan suurimpaan mysteriin, eli ihmissuhteisiin, rakkauteen ja kumppanuuteen. Studiossa muistellaan ensirakkauksia, ekoja kertoja, sinkkuelämää ja pohditaan mihin kumppaneita tarvitaan. Tarvitseeko jokaisen suhteen kestää ikuisesti niin, että kuollaan yhdessä lusikassa samaan aikaan? Miksi ihmeessä sinkkuus mielletään tilaksi, jossa etsitään sitä oikeaa? Tarvitseeko ihminen rinnalleen toisen ollakseen onnellinen ja onnistunut elämässä? Pitääkö parisuhteen kestää ikuisesti? Voimmeko olettaa, että yksi ja sama ihminen voi tarjota toiselle kaiken? Miten polyamorinen suhde toimii ja missä kohtaa avoin suhde voisi olla toimiva vaihtoehto? Studiossa vieraana moninaisuuskouluttaja Kasper Kivistö, kulttuurituottaja ja drag-artisti Mira Eskelinen sekä kirjoittaja ja puhetaiteilija Jenni Janakka.

Suomalaiset eivät osaa suhtautua kuolemaan ja pelkäävät kuoleman kohtaamista sanovat asiantuntijat. Kuolema on osa elämää, mutta silti siitä puhuminen koetaan araksi, vaikeaksi ja pelottavaksi, miksi? Minkälaisia tabuja kuolemaan liittyy? Pitäisikö jokaisen terveen ihmisen valmistautua omaan kuolemaan? Mitä ajattelee saattohoidossa oleva ihminen kun aikaa on jäljellä viikkoja tai päiviä ja mistä tukea läheiselle? Miksi surutyö on tärkeää? Studiossa vieraana toimittaja Maria Veitola, suomalaisesta surusta väitellyt Mari Pulkkinen sekä saattohoitokoti Koivikko-kodin johtaja Riikka Koivisto.

Suomi on YK:n tuoreen raportin mukaan maailman onnellisin maa. Samaan aikaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusiutuu. Miten tämä on mahdollista? Miten Suomi näyttäytyy maailmalle? Mitä korkeat masennusluvut kertovat meidän yhteiskunnasta? Miten masennuksesta puhutaan entä mitä asialle pitäisi tehdä? Vieraina toimittaja, käsikirjoittaja ja jalkapalloselostaja Ville Makkonen sekä vloggaaja Mansikka, eli Maiju Voutilainen.

Mahadura & Özberkanissa keskustellaan suomalaisten luontosuhteesta. Sanotaan, että suomalaiset ovat luontokansaa. Kuitenkin reilu 70% suomalaisista asuu kaupungeissa, onko suhteemme luontoon romantisoitu? Millä tavoin luonto määrittelee suomalaisten identiteettiä vai määritteleekö se enää tänä päivänä? Miten metsämme ja sen asukit voivat ja millä tavoin ilmastonmuutos ja ihminen uhkaa luontomme monimuotoisuutta? Studiossa vieraana biologi, eräopas ja ympäristökasvattaja Sini Malminiemi sekä toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen.

Tilastojen mukaan suomalaiset harrastavat vähemmän seksiä mutta sooloseksi maistuu yhä useammalle. Mahadura & Özberkan kysyvät, miksi näin on? Harrastatko sinä masturboimista, runkkausta vai sooloseksiä? Rakkaalla harrastuksella voi olla monta nimeä, mutta miksi siitä puhuminen tuottaa häpeää? Seksihalut eivät ole kadonneet mihinkään, mutta jostain kumman syystä oma käsi houkuttelee meitä enemmän kuin seksikaveri. Mitä hyötyä sooloseksistä voi olla yksilölle tai suhteelle? Miten päästää irti häpeästä ja ajatuksesta siitä, että sooloseksi on jotenkin paha ja likainen asia? Millä tavoin itsetyydytys on tärkeä osa seksuaaliterveyden ylläpitämistä? Saako kumppanin itsetyydytyksestä tuntea mustasukkaisuutta? Studiossa vieraana koomikko Juuso Kekkonen, Sexpon seksuaaliterapeutti Henriikka Sundell sekä kirjailija Rosa Meriläinen.

Mahadura & Özberkanin jaksossa pohditaan, millä tavoin rasismi vaikuttaa rodullistettujen suomalaisten mielenterveyteen. Onko rasismin vaikutuksia mielenterveyteen tutkittu ja tunnistettu Suomessa ja mitä siitä tiedetään? Millä tavoin terveydenhuollossa pystytään auttamaan ihmisiä, jotka kohtaavat rasismia arjessaan? Mitä tarkoitetaan vähemmistöstressillä? Mitä seurauksia rasismilla voi olla? Minkälaisia työkaluja rasismia kohdanneet ihmiset tarvitsevat? Miten yhteiskunta voi tukea rasismia kohdanneita ihmisiä? Studiossa vieraana psykologian maisteri ja aikuispsykiatrissa työskennellyt Ewan Kunchev, lääketieteen opiskelija Aurora Lemma sekä media-alan opiskelija Leif Hagert.

Suomessa on laajimman intersukupuolisuuden määritelmän mukaan lähes 100 000 intersukupuolista ihmistä eli ihmisiä joiden keholliset, anatomiset tai muut sukupuolen tunnusmerkit eivät ole yksiselitteisesti nais - tai miestyypilliset. Minkälaisia asioita intersukupuoliset ihmiset kohtaavat työpaikalla, parisuhteessa tai harrastuksissa? Mitkä ovat intersukupuolisten ihmisten oikeudet Suomessa ja miten edistää niitä? Studiossa vieraana Setan TIKA-hankekoordinaattori Jaana Pirskanen, toimittaja, vapaa taitelija, aktivisti Melissa Mäntylä sekä mediakasvattaja, DJ, aktivisti Aikku Meura.

Mahadura & Özberkanissa keskustellaan vanhemmuudesta isien ja isäksi identifioituvien näkökulmasta. Kuinka paljon yhteiskunnassa puhutaan monimuotoisista perhemalleista ja vanhemmuudesta ja kuinka paljon annetaan tilaa tuoreille isille? Lähetyksessä kysytään, mikä on isän rooli tänä päivänä ja minkälaisia tunteita vanhemmuus tuo tullessaan. Saako vanhempi myöntää tarvitsevansa apua ja mistä saada tukea vanhemmuuteen? Keskustelemassa ovat mukana kansanedustaja Jani Toivola, Silmu-toiminnan isä työntekijä - Nuoret isät kehittämishankkeesta Jussi Vehniäinen sekä transtaustainen kahden lapsen isä Emil. (Ensilähetys 8.11.2018)

Mahadura & Özberkanissa pohditaan mitä poliittinen korrektius oikeastaan tarkoittaa ja kysytään, onko kansalaisten sananvapaus uhattuna? Mitä vaikutuksia vihapuheella on yhteiskuntaan ja miten kitkeä sitä? Vieraina toimittaja ja aktivisti Maryan Abdulkarim, ylikomisario Jussi Huhtela sekä Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson.

Mahadura & Özberkan tekevät tutkimusmatkan orgasmin huipulle. Miksi orgasmi on tasa-arvokysymys? Miten huipulle päästään ilman paineita? Kenen orgasmilla on väliä? Orgasmioppaiksi tälle tutkimusmatkalle lähtevät seksuaaliterapeutti, kirjailija ja Puhu muru -blogin kirjoittaja Marja Kihlström sekä parisuhdebloggaaja ja kirjailija Sami Minkkinen.

Onko kirkossa tilaa sateenkaariväelle? Onko Jumala tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannattaja? Mikä on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema kristinuskossa? Mahadura&Özberkanissa keskustellaan uskosta, Jumalasta ja tasa-arvosta. Studiossa vieraana pappi Laura Mäntylä sekä teologian opiskelija ja aktivisti Mio Kivelä, joka tekee sateenkaarevaa työtä kirkossa.

Ilmastoraportin mukaan ihmiskunnalla on suunnilleen 12 vuotta aikaa välttää ilmastokatastrofi. Mahadura & Özberkanissa pohditaan, pystyykö ihmiskunta siihen ja millä keinoin? Miten päättäjien tulisi nyt reagoida ilmastonmuutokseen? Ollaanko kauniiden puheiden lisäksi valmiita tekemään konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen lämpenemisen hidastamiseksi? Kuinka ongelmaan tulisi reagoida globaalisti ja mikä on yksilön vastuu? Vieraana toimittaja Jari Hanska, Greenpeace Nordicin maajohtaja Sini Harkki sekä kansanedustaja Hanna Kosonen, joka on ympäristövaliokunnan jäsen sekä keskustan ilmasto-, energia- ja ympäristötyöryhmän puheenjohtaja.

Elämme ihmeellisiä aikoja. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen maailmalla on yksi vahvoja painopisteitä Suomen ulko- ja kehityspolitiikassa. Ulkoministeri Soinin oma kanta aborttioikeuteen liittyen vei kuitenkin uskottavuuden asiasta. Kirsikkana kakun päälle eduskunnassa äänestettiin ulkoministeri Timo Soinin luottamuksen puolesta kaiken hänen sanomisensa jälkeen. Oi voi. Miten uskottava on hallitus, joka puhuu toista ja tekee toista? Abortti laillistettiin Suomessa 50-luvulla ja lakia uudistettiin 70-luvulla ja edelleen aiheesta väitellään. Mahadura & Özberkan pohtivat lähetyksessä mikä mättää aborttikeskustelussa taas kerran ja kuka saa päättää abortista? Suomessa tehdään vuosittain vajaat 10 000 aborttia. Suurin osa tehdään sosiaalisista syistä. Julkisessa keskustelussa esiin nousevat seuraavat kysymykset: onko abortti oikein tai väärin. Kiristetäänkö lakia vai löysätäänkö? Päätyvätkö naiset aborttiin liian kevein perustein? Mahadura & Özberkan selvittävät lähetyksessä minkälainen aborttiprosessi on Suomessa? Minkälaista vertaistukea meidän yhteiskunta tarjoaa abortin tehneille entä olisiko aika uudistaa 48 vuotta vanha aborttilaki? Studiossa vieraana Väestöliiton asiatuntijalääkäri Miila Halonen, pappi Minna Jaakkola sekä Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Sallamaari Muhonen.

Spike Leen ohjaama elokuva BlacKkKlansman nousi Suomen katsotuimpien elokuvien joukkoon ensi-iltanaan ja yhtä kova menestys on muuallakin Euroopassa, Yhdysvalloista puhumattakaan. Elokuvan tarina on aika erikoinen ja vielä tositapahtumiin pohjautuva. Elokuva kertoo 1970-luvun Colorado Springsin poliisilaitoksen ainoasta afroamerikkalaisesta poliisista Ron Stallworthista, joka kyllästyy päivittäin kohtaamaansa rasismiin ja päättää soluttautua Ku Klux Klaniin. Mahadura & Özberkanissa pureudutaan BlacKkKlansmaniin ja pohditaan, miten elokuva ei kerro pelkästään 70-luvun Amerikasta, vaan on oikeastaan aika osuva kuvaus myös tästä päivästä. Mikä on elokuvan merkitys aikansa kuvaamisessa? Voiko elokuvalla muuttaa yhteiskunnan ilmapiiriä? Miksi vähemmistöjen tarinoita tulee kertoa? Lähetyksen toisessa osiossa pureudutaan äärioikeiston nousuun Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Spike Leen mukaan hänen elokuvansa on kannanotto vihan kasvulle, joka tapahtuu globaalisti. Mahadura & Özberkanissa pohditaan, mitä ilmapiirin muutos tarkoittaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa asuville vähemmistöille? Mitä on tehtävissä? Vieraina historiantutkija Oula Silvennoinen, tanssija sekä aktivisti Ajak Majok sekä Ruskeat Tytöt Median päätoimittaja Koko Hubara.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 68,1 % oli naisia, syylliseksi epäillyistä 77,8% oli miehiä. Mahadura & Özberkanissa pureudutaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Mitä väkivallalla tarkoitetaan? Mitä eri väkivallan muotoja on? Miksi väkivaltaa tapahtuu? Onko Suomi epäonnistunut turvaamaan naiselle väkivallattoman elämän? Vieraina väkivaltatutkija ja tietokirjailija Satu Lidman, Monika-naiset liitto ry:n kriisikeskuksen johtaja Natalie Gerbert sekä Miessakit ry:n Lyömättömän linjan psykoterapeutti Matti Kupila

Netti pursuaa seksiä. Mainokset tihkuvat seksiä. Elokuvat, sarjat, kirjat ja pelit ovat kyllästetty seksillä. Seksi myy, seksiä on kaikkialla ja vaikuttaisi siltä, että koko yhteiskuntamme olisi seksualisoitumassa. Ja silti Väestöliiton teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten yhdyntämäärät ovat vähentyneet. Mahadura & Özberkan kysyvät, miksi suomalaiset harrastavat vähemmän seksiä? Mikä aiheuttaa haluttomuutta? Onko seksi parisuhteen ja elämän peruspilari, joka hävitessään pilaa kaiken? Onko suhdetta ilman seksiä? Vieraina Sexpon seksuaaliterapeutti ja -kouluttaja, Suomen seksologisen seuran tiedottaja Veera Uusoksa, seksuaalineuvoja ja seksologi Satu Söderström sekä seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Roni Grinberg.

"Suurin osa maahanmuuttajista on liikkeellä taloudellisten syiden takia" "Saksan mielenosoitukset johtuvat hallitsemattomasta maahanmuutosta" "Päättäjien pitää ottaa huomioon suomalaisten pelot" Pääministeri Juha Sipilän kommentit maahanmuutosta saivat Mahadura & Özberkanin pohtimaan, millä tavalla poliitikot puhuvat maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja suomalaisuudesta. Keskustelussa otetaan selvää, millä tavalla narratiivia maahanmuuttajista rakennetaan Suomessa. Minkälaista retoriikkaa käytetään, kun puhutaan maahanmuuttajista? Mitä tekemistä on populismilla ja maahanmuuttokeskustelulla? Onko rasismista tullut salonkikelpoista vai heilutteleeko media turhaan ja liian usein rasismikorttia? Millä tavoin poliitikkojen puheet maahanmuuttajista vaikuttavat kansalaisiin? Studiossa vieraina tutkijatohtori Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista, dosentti, yliopistotutkija Tuija Saresma Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta sekä feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestö Fem-R:n puheenjohtaja Nitin Sood.

"Oletko sä mies vai nainen vai mikä sä oikein olet? " Tämän saattaa kuulla henkilö, joka ei yksinkertaisesti koe olevansa nainen tai mies vaan muunsukupuolinen. Muunsukupuolinen voi olla sekä että jotakin naiseuden ja mieheyden väliltä tai tyystin ulkopuolella tätä jakoa. "Virallisesti" näitä ihmisiä ei kuitenkaan ole olemassa, koska kolmannen vaihtoehdon saaminen juridiseksi sukupuoleksi ei ole mahdollista Suomessa. Minkälaista on elää yhteiskunnassa, missä olet "näkymätön"? Muunsukupuolisten oikeuksissa otettiin surullista takapakkia, kun transpoliklinikoiden uusi linjaus vei mahdollisuuden sukupuolenkorjaushoitoihin muunsukupuolisilta. Mitkä ovat ennen kaikkea muunsukupuolisten oikeudet Suomessa? Studiossa vieraana tuottaja, taiteilija ja aktivisti Kasper Kamppuri, vaikuttaja Kuisma Ilves sekä Setan varapuheenjohtaja, lääketieteen opiskelija ja transaktivisti Sakris Kupila.

"...otaksumme, että jokainen nainen haluaa itselleen miestä, sillä ne poikkeukset, etteivät jotkut naiset tahdokkaan päästä naimisiin ovat siksi harvoja, ettei tarvitse kiinnittää niihin huomiota." Näin kirjoitettiin vuonna 1929 parisuhdeoppaassa, jossa jaeltiin naisille käteviä neuvoja päästä morsiameksi. Sitähän kaikki haluavat. Edelleen. Löytää sen oikean. Ja tottakai elää elämä onnellisena loppuun asti sen oikean kanssa. Vai? Aihetta ruotimassa studiossa Mielikuvituspoikaystävän ja Bikinirajatapauksen kirjoittaja Henriikka Rönkkönen sekä somekersantti Joonas Pesonen.

Minkälaisia kehoja tulee vastaan, kun selailet naistenlehtiä tai Netflixin tarjontaa? Minkälaisia naisten representaatioita on lempisarjoissasi, elokuvissa, musiikkivideoissa, catwalkeilla, televisiossa tai mainoksissa? Aivan. Varsin heikosti tuntuu olevan edustettuna naiseuden monimuotoisuus yhteiskunnassa, mediassa ja muodissa. Mahadura & Özberkanin syksyn ensimmäisessä jaksossa kapinoidaan yhteiskunnan kapeita kauneusihanteita vastaan, puhutaan marginalisoiduista kehoista ja naiseuden monimuotoisuudesta. Vieraina vapaa taiteilija ja yksi Ruskeiden tyttöjen perustajista Caroline Suinner, kehopositiivisuusaktivisti Saara Sarvas sekä Meriam Trabelsi.

Kielletty rakkaus, kielletty himo, kielletty ystävyys. Kevään viimeisessä jaksossa Mahadura & Özberkan puhuvat kaikista niistä asioista, joista ei saisi puhua ääneen. Vieraina Patisse A Lody sekä Muttaqi Khan.

Minkälaisia kulttuureja syntyy, kun elät marginaalin marginaalissa, vähemmistönä vähemmistön sisällä, rodullistettuna seksuaali- tai sukupuolivähemmistön edustajana? "Make that pussy pop", huutaa Vogue Ballin juontaja mikkiin, kun vogue-tanssijat astelevat lavalla ja kilpailevat parhaasta kävelytyylistä, asenteesta ja poseerausasennoista. Vogue-tanssi syntyi New Yorkin kaduilla 60-luvulla rodullistettujen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tarpeesta luoda turvallinen ympäristö yhteisölleen. Nimensä mukaisesti vogue-tanssi sai inspiraationsa muotimaailmasta, malleista ja mallien poseerausasennoista. Vogue houset olivat rodullistettujen queer-ihmisten kokoamia perheitä, jotka kilpailivat toisiaan vastaan Vogue Ball -tanssikilpailuissa. Mahadura & Özberkan syventyvät Vogue-skeneen ja ottavat selvää, miten tanssityyli on kehittynyt ja löytänyt tiensä 60-luvun New Yorkista Helsinkiin ja mikä merkitys vogue-skenellä on ollut rodullistettujen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteiskunnallisen aseman määrittämisessä. Sideways festivaalilla nauhoitetussa ohjelmassa vieraana vogue-artistit ovat Lola Mizrahi, Kelet Mizrahi sekä vaatesuunnittelija ja kirjoittaja Ervin Latimer.

"Mitä extremempi sen parempi", sanoo useamman kauneusleikkauksen tehnyt ja aikuisviihdealalla työskentelvä Amanda Ahola. Joni Virtanen puolestaan haluaa näyttää barbien Kenilta. Mahadura & Özberkan syventyvät plastikkakirurgian mielenkiintoiseen maailmaan. Kauneuskirurgia on arkipäiväistynyt ainakin kevyiden toimenpiteiden osalta, esimerkiksi kasvojen pistoshoidot ovat kasvava trendi Suomessa ja yleisempiä kuin kauneusleikkaukset. Suurin osa ihmisistä tavoittelee mahdollisimman luonnollista lopputulosta, kun puhutaan kauneuskirurgiasta. Amandaa ja Jonia on kutsuttu kumisiskoiksi ja heitä ei luonnollisuus kiinnosta vaan nimenomaan mitä muovisempi sen parempi! Mikä kauneusleikkauksissa niin viehättää? Mitä leikkauksissa tavoitetaan? Minkälaisia ennakkoluuloja liitetään ihmisiin, jotka ovat tehneet todella extreme kauneusleikkauksia? Minkälaisia riskejä kauneusleikkauksissa on, entä kuinka pitkälle henkilö on valmis menemään kauneusleikkausten takia? Lähetyksessä kuullaan kultturiantropologi Taina Kinnusen sekä plastikkakirurgi Heikki Kupin haastattelut, jotka kertovat trendeistä, asenteiden muutoksista sekä kauneuskirurgian riskeistä. Studiossa vieraana Amanda Ahola sekä Joni Virtanen.

Behdad on asunut Suomessa vuodesta 2009 ja hakenut turvapaikkaa, sillä Iran ei ole turvallinen maa poliittisesti aktiiviselle kurdille. Iranin hallinto sortaa kurdivähemmistöään ja erityisesti mielipiteitään avoimesti julkituovat poliittisesti aktiivisesti kurdit ovat sortotoimien kohteena. Amnesty Internationalin mukaan Iran teloittaa Kiinan jälkeen eniten ihmisiä maailmassa ja hirttotuomiot ovat arkipäivää Iranissa. Tampereen poliisi otti Behdadin kiinni ja sulki turvasäilöön Tampereella maanantaina 21.5.2018, aikeenaan palauttaa Behdad Iraniin. Miksi yhdeksän vuotta Suomessa asunut Behdad palautetaan takaisin Iraniin, jos häntä odottaa hengenvaara? Miten Behdadin käy, jos hänet palautetaan takaisin Iraniin? Kuka ottaa vastuun Behdadin kohtalosta, jos hänet palautetaan? Mahadura & Özberkan perehtyvät poliittisesti aktiivisten kurditurvapaikanhakijoiden tilanteeseen. Lähetyksessä vieraana Behdadin veli Fabe, Turun kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi sekä asianajaja Ville Punto.

Isomahainen, tummaihoinen nuori tyttö poseeraa puun juuressa ja katsoo suoraan kameraan ja kuvatekstinä lukee: 12-vuotiaan äitiysvaatteet. Muistatko nähneesi kyseisen kuvan esimerkiksi bussipysäkillä? Kyseessä oli palkittu Plan international Suomen kehitysyhteistyökampanja lapsiäitiyden vähentämiseksi. Tutkija ja hyväntekeväisyysjärjestö Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkwesha kritisoi palkittua kampanjaa rasistiseksi. Tutkija Mkwesha kysyy, olisiko kampanjaa toteutettu, jos kyseessä olisi ollut valkoinen lapsi? Faith Mkweshan mukaan lapsia tulisi suojella eikä käyttää mainoskampanjassa, joka toistaa stereotyyppistä kuvaa afrikkalaisista passiivisina toimijoina, jotka tarvitsevat valkoisen ihmisen pelastusta. Tutkija nostaa myös huolensa kampanjan vaikutuksista Fridahin tulevaisuuteen sekä kampanjan vaikutuksia afrosuomalaisiin ja rodullistettuihin henkilöihin. Millä tavalla hyvää tarkoittava ihminen voi oikeasti aiheuttaa harmia? Mahadura & Özberkanissa puhutaan valkoisista pelastajista, hyväntekeväisyydestä ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kuvastoista, jotka käyttävät ruskeita kehoja ja tällä tavalla ylläpitävät stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaista on olla ruskea, musta tai rodullistettu ihminen? Lähetyksessä syvennytään white savior complexiin. Mistä puhumme, kun puhumme valkoisista pelastajista? Mitä tekemistä ilmiöllä on kolonialismin ja valtasuhteiden kanssa? Lähetyksen aikana kuullaan useampi kommentti tutkija ja hyväntekeväisyysjärjestö Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkweshanilta. Studiossa vieraana Antroblogi verkkojulkaisun uutistoimituksen jäsen ja Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailija Liina Mustonen, markkinointivastaava sekä freelance-kirjoittaja Mirna Shampemba, feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestön Fem-R:n puheenjohtaja Nitin Sood sekä Plan international Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.

Tomi Ros ajautui seksityöntekijäksi, koska hän oli hyvin kiinnostunut seksistä ja omasta seksuaalisuudestaan. Ensimmäinen kokemus oli vanhemman naisen kanssa, toinen miehen kanssa ja siitä lähti Tomin yli kymmenen vuotta kestänyt ammatti miesseuralaisena. Kymmenen vuoden aikana Tomi palveli naisten, miesten sekä pariskuntien seksuaalisia tarpeita Suomessa, Euroopassa ja jopa Arabiemiraateissa. Mitä asiakkaat haluavat miesseuralaiselta? Kuka ostaa seksiä mieheltä Suomessa? Miten miesseuralainen valmistautuu työpäiväänsä? Kun puhutaan seksityöntekijöistä, asetelma on yleensä se, että nainen myy ja mies ostaa. Kun asetelma on toinen eli mies myy ja nainen ostaa, voidaan olla melko vaikean puheenaiheen parissa. Mies seksin myyjänä on suuri tabu Suomessa, kielletty aihe. Vielä suurempi tabu on nainen, joka haluaa seksiä ja on valmis maksamaan siitä miehelle. Mahadura & Özberkan pohtivat, kuinka paljon miesseuralaisille on kysyntää ja minkälainen on miesseuralaisen elämä Suomessa? Mitkä ovat seksityön hyvät puolet entä varjopuolet? Lähetyksessä syvennytään miespuolisten seksityöntekijöiden asemaan Suomessa. Miten seksityöntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta, entä miten seksityöntekijöiden asemaa tulisi parantaa? Studiossa vieraana yli kymmenen vuotta mies seuralaisena työskennellyt Tomi Ros sekä Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen.

"Jääkiekkopiireissä ei homoja ole" Näin on kylillä joskus huudeltu. Tubettaja Tuure Boelius teki kappaleen, joka käsittelee homoseksuaalisuutta jääkiekossa ja kuinka kävi? Joidenkin mielestä Tuure häpäisi leijonat ja sai tappouhkauksia. Mahadura & Özberkan pohtivat tällä viikolla mikä on seksuaalivähemmistöjen asema urheilussa? Miksi urheilu ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät sovi yhteen? Nyrkkeilyn MM-mitalisti Elina Gustafssonille on ihan suoraan sanottu ettei tämä saisi olla julkisesti lesbo. Elina olisi itse kaivannut roolimallia nuorena seksuaalivähemmistön urheilijana, mutta niitä ei ollut. Elina tuli julkisesti kaapista ulos kun hän osallistui vuonna 2015 Miss Gay Finland kisaan, johon silloinen valmentaja sanoi, ettei tule enää sponsoreita, ei tule enää mitään. Elina joutui taas kerran kohtaamaan jonkun toisen pelot. Minkälaista on urheilijan taakka, kun hän joutuu elämään piilottaen oman seksuaalisen suuntautumisensa? Mitä seurauksia sillä voi olla? Kenellä on vastuu edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa urheilun maailmassa? Studiossa vieraana nyrkkeilyn MM-mitalisti Elina Gustafsson, valtion liikuntaneuvoston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaoston jäsen Minna Minkkinen sekä vastuullisuus- ja yhteisömanageri Elina Laine olympiakomiteasta.

Herra Heinämäki ja Lato-orkesterin Punanata on puhuttanut somekansaa hullun lailla jo useamman päivän ja loppua ei näy. Kyllä, puhumme lastenohjelmasta. Punanatan hahmo on koettu ongelmalliseksi, koska kyseessä on stereotyyppinen karikatyyri Amerikan alkuperäiskansoista, jota esittää valkoinen mies päässään intiaanipäähine ja joka esiintyy yhdellä repliikillä: "Ugh ". Mahadura & Özberkan kysyvät, miksi lastenohjelman hahmo on muka ongelmallinen? Kyseisen ohjelman käsittely alkoi, kun Suomen Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti otti kantaa ohjelmassa nähtävän Punanata-hahmon tarpeellisuuteen Twitterissä ja Yle reagoi siirtämällä lastenohjelman Ylen Elävään arkistoon. Yleä on syytetty sensuurista sekä ylireagoinnista ja lähetyksessä pureudutaankin siihen, miten lastenkulttuurien tulisi kehittyä yhteiskunnallisten muutosten kanssa. Onko julkisesti käyty onnistuneesti keskustelua kulttuurisesta omimisesta ja sen vaikutuksista alkuperäiskansoihin? Mitä tekemistä asuttajakolonialismilla on kulttuurisen omimisen kanssa ja mitä alkuperäiskansojen kovat itsemurhaluvut kertovat? Mahadura & Özberkan syventyvät lähetyksessä vieraiden kanssa alkuperäiskansojen kansallisesti ja kansainvälisesti määriteltyihin oikeuksiin ja siihen miten valtiot todellisuudessa noudattavat näitä sopimuksia. Lähetyksessä kuullaan Herra Heinämäen ja Lato-orkesterin tekijän Heikki Salon ajatuksia muun muassa siitä minkälaista keskustelua aiheesta on käyty ja miksi Punanata oli ongelmallinen. Studiossa Suomen Saamelaisnuorten ry.n puheenjohtaja Petra Laiti, Suomen Akatemian tutkijatohtori Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta Reetta Humalajoki sekä antropologian yliopistonlehtori ja etnologian dosentti Jukka Jouhki.

Heitä fanitetaan. Heitä kuunnellaan. Heillä on vaikutusvaltaa. He ovat somevaikuttajia ja he tienaavat rahaa olemassaolollaan sekä mielipiteillään. Temptation Islandista tuttu ja "influenceriksi" eli vaikuttajaksi itseään tituleeraava Eveliina sai julkaisemallaan videolla somemylläkän aikaan, sillä hän käytti rasistista slurria markkinoidessaan rusketusvoidetta. Videon julkaisemisesta seurasi kaupallisen yhteistyön päättyminen kyseisen yrityksen kanssa, Eveliinan julkisen Instagram-profiilin muuttaminen yksityiseksi ja somemylläkkä. Mahadura & Özberkan syventyvät somevaikuttamisen maailmaan. Keitä somevaikuttajat ovat ja miten he vaikuttavat? Millä tavalla kehopositiivisuudesta bloggaava xs-koon fitness-malli oikeasti vaikuttaa? Mikä on somevaikuttajan vastuu? Ovatko seuraukset somessa tehdyille virheille liian ankarat? Vieraina studiossa fitnessmalli ja somevaikuttaja Erna Husko, somekonsultti Fatima Hussein sekä mediatutkija Janne Matikainen.

Joka kolmas nainen kuluttaa säännöllisesti pornoa, silti pornosta puhuminen tai siihen suhtautuminen voi olla joskus kiusallista. Mahadura & Özberkan ottavat selvää minkälainen porno kiihottaa naisia, mikä on naisten suhde pornoon ja miten se on muuttunut ajan myötä? Kuuluvatko feminismi ja porno samaan lauseeseen? Voiko tasa-arvoa kannattava nainen diggailla pornoa, jossa pomo piiskaa ja alistaa sihteeriään tuntematta siitä syyllisyyttä ja ristiriitaa? Lähetyksessä selvitetään onko valtavirtaporno naisten mieleen. Studiossa pornon pioneeri ja seksologi Satu Söderström, seksuaaliterapeutti Henriikka Sundell Sexposta sekä juontaja-maskeeraaja, pornonirso Saara Sarvas.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt huomattavasti, osoittaa Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti, Turun Yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja yhdenvertaisuusvaltuutetun tuore pilottitutkimus. Jos tarkastellaan numeroita niin luvut ovat kääntyneet täysin päälaelleen. Ajanjaksolla 2015 turvapaikanhakijoista 86 prosenttia sai myönteisen päätöksen, kielteisen sai 14 prosenttia. Ajanjaksolla 2017 puolestaan hakijoista 79 prosenttia sai kielteisen ja 21 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Tutkimus tehtiin nopealla aikataululla, ja tekijät näkevät tarvetta laajemmalle tutkimukselle. Kesällä 2016 hyväksytty ulkomaalaislain muutos ei myöskään ole parantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja varsinkin turvapaikanhakijoiden oikeusapu arveluttaa erittäin paljon. Syyttävät sormet osoittavat muun muassa kohti maahanmuuttovirastoa, toiset poliittisia päättäjiä, hallitusta ja lainsäädännön muutoksia. Mahadura&Özberkan vaatii vastuunkantajia. Kuka ottaa vastuun ja miten tilanne ratkaistaan? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentymiseen? Miten oikeusavun uudistus on vaikuttanut turvapaikanhakijoihin? Studiossa vieraana turvapaikanhakijoiden edustamiseen erikoistunut asianajaja Ville Punto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sekä hallitusneuvos Merja Muilu oikeusministeriöstä.

Rangaistus ei raitista, sanoo toipunut päihderiippuvainen. Huumekeskustelu on ollut esillä viime päivinä ja myös huumeiden dekriminalisointi on puhuttanut. Mutta puhutaanko oikeista asioista? Miksi huumeiden käyttäjää pitää rangaista? Mitkä ovat vaihtoehdot nykyiselle huumepolitiikan linjalle? Studiossa vieraana Suomen Päihderiippuvaiset ry:n varapuheenjohtaja Reeta Kroner, Humaania päihdepolitiikkaa ry:n Henry Vistbacka sekä oikeusministeriöstä kriminaalipolitiikka- ja rikoksentorjuntayksikön apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen.

Metoo-kampanja käynnisti laajamittaisen keskustelun valtarakenteista. Mahadura & Özberkanissa sukelletaan ongelman ytimeen ja pohditaan, millä tavalla miehet kärsivät patriarkaatista ja mikä on suomalaisen maskuliinisuuden sekä miehisyyden ideaali. Lähetyksessä selvitetään miten valtarakenteita ja tiukkoja sukupuolirooleja puretaan. Studiossa vieraana vuoden hetero Juho Pylvänäinen, miehisyyttä teoksissaan pohtinut koomikko Juuso Kekkonen sekä Poikien talon johtaja Kalle Laanterä.

Uskonnot ovat kautta aikojen pyrkineet vaikuttamaan ihmisten seksuaalisuuteen mm. säätelemällä koska seksiä saa harrastaa, kenen kanssa ja millaisissa asennoissa. Mahadura & Özberkan pohtivat, miksi Jumalaa kiinnostaa mitä ihmiset puuhailevat omissa makuuhuoneissaan. Millä tavalla uskonto kontrolloi seksuaalisuuttamme ja mitä vaikutuksia sillä voi olla esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin? Studiossa vieraana taustaltaan vanhoillislestadiolaiset Mirka Seppälä sekä pappi ja tutkija Meri-Anna Hintsala ja entinen vanhoillislestadiolainen Riku Karppinen.

Transpolilla kysytään nuorilta transtytöiltä sukupuolta vähätteleviä kysymyksiä kuten: Miltä sinusta tuntuu se, että olet poika ja tulet aina olemaan poika?​ Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna tekemän kouluterveyskyselyn mukaan 5-6% yläaste-, lukio- ja ammattikouluikäisistä lapsista ja nuorista kokee sukupuolensa olevan joku muu kuin esitiedoissa ilmoitettu sukupuoli. Minkälaista on transnuoren elämä Suomessa? Mitä kokemuksia heillä on koulumaailmasta? Miten he kokevat translain ja keskustelun sen ympärillä? Mahadura & Özberkan päästää nuoret ääneen ja etsimään ratkaisuja miten transnuoret tulisi kohdata. Studiossa vieraana transnuoret Aarni Myllyaho Setan nuorisotoimikunnasta ja Linus Peltonen sekä Trasekin puheenjohtaja Panda Eriksson.

Seksuaalinen härintä nousi tapetille taas kerran. Tällä kertaa koulumaailmasta, opettajista, jotka ahdistelivat oppilaita. Oppilaista, joita ei uskottu ja koulunhenkilökunnasta, jotka suojelivat opettajaa vuosikymmeniä. Miten seksuaalinen häirintä vaikuttaa ihmisiin jotka ovat kokeneet seksuaalista häirintää nuorena ja miksi meillä on Suomessa niin vahva vaikenemisen kulttuuri? Miten muutamme rakenteita, jotka ovat mahdollistaneet seksuaalisen häirinnän? Studiossa vieraana musiikinopettaja, feministibloggaaja sekä tutkija Minja Koskela, Väestöliiton terapiapalveluiden seksologian johtava asiantuntija ja psykoterapeutti Tarja Santalahti sekä Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen.

Blackface. Loukkaava traditio, joka on todettu rasistiseksi jo moneen otteeseen mediassa. Viimeksi joulukuussa asia nousi esiin, kun Stockmann joutui hyllyttämään järjestämänsä tiernapoika-esityksen somessa nousseen kritiikin vuoksi. Miksi kaikesta pitää loukkaantua? Miten niin blackface on rasistinen? Mahadura & Özberkan pureutuvat blackface-traditioon ja pohtivat, mitä kyseinen perinne kertoo yhteiskuntamme valtarakenteista, miksi rasistisista perinteistä on niin vaikea luopua ja miten valtarakenteita muutetaan? Lisäksi fiilistellään Black Panther -elokuvaa, joka oli Yhdysvaltain katsotuin elokuva jo toisena esitysviikonloppunaan. Elokuvan lipunmyynnin uskotaan rikkovan miljardin rajan maaliskuussa. Ryan Cooglerin ohjaama elokuva on rikkonut ennätyksiä jo monella tasolla, mutta merkittävintä elokuvassa on se, että kyseessä on ensimmäinen Marvelin elokuva, jossa nähdään musta sankari ja jossa suurin osa näyttelijöistä ja elokuvan työryhmästä on ruskeita ja mustia. Black Pantherissa juhlitaan mustaa identiteettiä, afrikkalaisuutta ja vahvoja naisia. Black Panther on paljon muutakin kuin elokuva. Se on poliittinen kannanotto, joka osoittaa miten pitkälle musta yhteiskunta voi kehittyä jos sen jäseniä ei sorreta. Lähetyksessä soitetaan Namibiaan, jossa markkinoinnin asiantuntija ja freelance kirjoittaja Anne Hambuda kommentoi Black Panther -elokuvan merkitystä mustalle identiteetille ja naiseudelle. Samalla soitamme myös tansanialaiselle leffaentusiasti ja yrittäjä Gerson Mshanalle, joka kommentoi elokuvan merkitystä Afrikan identiteetille. Mahadura & Özberkan pohtivat, miten tärkeää Black Panther -elokuvan tarjoama representaatio on? Miten representaatio vaikuttaa nuoren identiteettiin? Minkälaista representaatiota Suomi tarvitsee? Studiovieraina Ruskeat tytöt tuottaja ja toimittaja Monica Gathuo, näyttelijä Chike Ohanwe sekä markkinointivastaava ja freelance-kirjoittaja Mirna Shampemba.

Mitä tapahtuu, kun pistetään saman pöydän ääreen anarkisti pappi, entinen jehovan todistaja ja nuori muslimi keskustelemaan jumalasta? Mahadura & Özberkan ottavat selvää kuka on jumala ja mihin tarvitsemme käsitystä jostain korkeammasta voimasta, joka jakaa ihmisiä eri leireihin. Onko olemassa jotain universaalia käsitystä Jumalasta, jonka kaikki kulttuurit jakavat? Miten kävisi, jos lakkaisimme uskomasta Jumalaan? Tarvitseeko moderni maailma Jumalaa ollenkaan? Vieraana on rautaisa joukko ajattelijoita, jotka lähestyvät Jumalaa hyvin erilaisista lähtökohdista. Árpád Kovács on punkkaritaustainen pastori, joka kritisoi kirkon ahdasmielisyyttä mm. seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Kovács ei pelkää kyseenalaistaa kirkon oppeja tai auktoriteetteja. Hänen mukaansa on yhdentekevää, onko jumalaa edes olemassa. Tom-Kristian Heinäaho on entinen Jehovan todistaja, joka erotettiin seurakunnastaan homoseksuaalisuutensa takia. Tomin mukaan Jehovan todistajien uskossa on kyse keksitystä sääntökokoelmasta, jota noudatetaan orjallisesti. Tom ei ole menettänyt uskoaan johonkin suurempaan voimaan, vaikkei uskokaan enää Jehovan todistajien käsitykseen Jumalasta. Muttaqi Khan on nuori muslimi, joka ei pysty käsittämään maailmaa ilman Jumalaa. Muttaqi ei pysty selittämään tai ymmärtämään täysin, kuka tai mikä on se Jumala, johon hän uskoo, mutta hän tietää, ettei elämä ole sattumaa tai "random kemikaalien törmäystä". Lähetyksessä kuullaan myös asiantuntijahaastattelu Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan kanssa.

Itohan Okundaye lähti 16-vuotiaana ihmiskauppiaan mukaan Eurooppaan ja joutui työskentelemään useamman vuoden prostituoituna. Itohan tuli turvapaikanhakijana Suomeen ja tekee nyt töitä ihmiskaupan ehkäisemiseksi, tietämättä kuinka naiselle itselle käy ja saako hän edes jäädä Suomeen. Lähetyksessä kuullaan Itohanin kokemuksia siitä miksi, ja miten hän joutui ihmiskaupan uhriksi ja mitä sen jälkeen tapahtui. Ihmiskauppaa esiintyy myös Suomessa. Minkälaista se on ja kuinka isosta ilmiöstä on kyse? Mitkä ovat päällimmäiset syyt ihmiskaupalle ja miten sitä voidaan ehkäistä Suomessa? Studiossa vieraana Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert, ylitarkastaja Venla Roth yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta sekä Exit - pois prostituutiosta ry:n toiminnanjohtaja Anna Nuotio.

Mahadura & Özberkanissa pureudutaan avioliittojärjestelmään naisten näkökulmasta. Minkälaisia liittoja Suomesta löytyy? Mikä on naisen asema liitossa, jossa miehellä on useampi vaimo? Voiko järjestetty avioliitto toimia? Studiossa vieraana African Fashion Festival Helsinki tapahtumatuottaja Samia Mohamud, Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert sekä Espoon kunnanvaltuutettu Habiba Ali.

Mahadura & Özberkan ottivat tällä viikolla tehtäväkseen katsoa pornoa joka päivä. Keskivertosuomalainen katsoo nettipornoa kerrallaan 9 minuuttia ja 25 sekuntia. Eihän se kuulosta edes pahalta? Mitä pahaa pornon katsomisessa on? Eikö jokainen ole joskus katsonut pornoa? Mahadura & Özberkan syventyvät tässä jaksossa pornoriippuvuuteen, eli keskustellaan siitä mihin kaikkeen riippuvuus voi johtaa ja mitä sille voidaan tehdä? Studiossa vieraana pornoriippuvainen stand up -koomikko Toni Jyvälä sekä artisti Roni Lempiäinen, joka on puolestaan päässyt irti riippuvaisuudestaan.

Suomessa on nuoria, jotka elävät vahvasti kahden tai useamman kulttuurin välissä. Nuoria, jotka joutuvat käymään taisteluja perheen, oman identiteetin sekä yhteiskunnan kanssa. Voiko tämä johtaa pahimmassa tapauksessa syrjäytymiseen? Mitä jos kotikasvatus on liian tiukka, vanhemmat haluavat suojella lapsiaan kaikelta ja haluavat lapsensa elävän oman kulttuurinsa mukaisesti ja nuori toisaalta haluaisi elää suomalaisen kulttuurin mukaan? Mahadura Özberkan pohtivat lähetyksessä minkälaisia haasteita nuorilla voi olla, kun he elävät useamman kulttuurin välissä. Lähetyksessa puhutaan niistä riskitekijöistä, jotka voivat johtaa maahanmuuttajataustaiset nuoret syrjäytymiselle. Kuka on vastuussa ja mitä syrjäytymiselle pitää tehdä? Studiossa vieraana ovat nuoriso-ohjaajat Omar Abdi ja Herve Tionang sekä nuorten parissa töitä tekevä Angela Abdi Musse.

Mitä jos suorassa tv-lähetyksessä laitat pikkuhousuja kuntoon tai tosi usein sanot jonkun studiovieraan nimen tai tittelin väärin? Näin on käynyt Susanille ja Yagmurille. Hävettäisikö sinua vai onko se vaan noloa? Missä menee häpeän ja nolouden raja? Mahadura&Özberkanin vuoden ensimmäisenä jaksossa keskustellaan häpeästä. Mitä suomalaiset häpeävät entä mitkä asiat aiheuttavat eniten häpeää? Lähetyksessä syvennytään häpeäkulttuuriin Suomessa ja puhutaan siitä minkälaisia kulttuurisia eroja voi olla? Mitä seurauksia häpeällä voi olla ja miten sitä voidaan helpottaa? Studiossa vieraana kirjailija Ronja Salmi, joka on käsitellyt nuorten häpeää ja kirjoittanut kirja sarjan aiheesta, toimittaja Miriam Schwartz sekä tubettaja Mukhtar Abdi

Menikö pikkujoulut överiksi? Tuliko pienessä tuiskeessa otettua naiskollega kuristusotteeseen ja suudeltua väkisin? Oletko nyt pahoillasi tapahtuneesta, josta et muista mitään? Hätä ei ole tämän näköinen, sattuuhan noita. Itseasiassa vastaavia "pikku kömmähdyksiä" sattuu niinkin usein, että joka toinen suomalainen nuori nainen on ollut vastaavassa tilanteessa ja kokenut seksuaalista häirintää. Syksyn viimeisessä Mahadura & Özberkan -lähetyksessä luodaan pikaohjeet seksuaalisen häirinnän välttämiselle, jottei pikkujoulujen jälkeisenä aamuna tarvitse kärsiä morkkiksesta ja Iltapäivälehtien otsikoista. Mikä on flirtin ja seksuaalisen häirinnän ero? Minkälaista seksuaalista häirintää tapahtuu kirkon sisällä? Ketkä eivät ole vielä nostaneet kissaa pöydälle seksuaalisesta häirinnästä? Lähetyksessä vieraana kansanedustaja Li Andersson, aktivisti Pazilaiti Simayijiang sekä pappi Ilkka Sariola.

Lähtisitkö lomamatkalle Saudi-Arabiaan? Voisitko kuvitella asuvasi maassa, jossa nainen sai oikeuden ajaa autoa vasta vuonna 2017? Mahadura & Özberkanissa pureudutaan ristiriitaisia tunteita herättävään maahan, Saudi-Arabiaan. Studiossa vieraina kaksi suomalaista sairaanhoitajaa, jotka päätyivät töihin Saudi-Arabiaan. Millaista on elämä siellä ja mikä on naisen asema suomalaisin silmin katsottuna?

Eero Blåfield on 96-vuotias sotaveteraani, joka oli jatkosodassa eturintamalla. Isänmaan puolustaminen oli Eerolle itsestään selvyys ja hän osallistuikin vapaehtoisesti sotaan, joka kesti yli 4 vuotta. Konfliktiratkaisujärjestö CMI:n rauhanvälittäjä Hussein al-Taee syntyi keskelle sotaa ja ehti nähdä nuorena poikana Irakissa monta sotaa ennen kuin perhe päätti lähteä hakemaan turvaa. Tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi Mahadura&Özberkanissa aiheena sotaa nähneet ja kokeneet - rauhan puolesta töitä tekevät. Mahadura&Özberkan selvittävät miten sota vaikuttaa ihmiseen ja millaista elämä on sodan jälkeen? Miltä näyttää 100-vuotinen Suomi 96-vuotiaan sotaveteraanin silmin ja mitkä terveiset hän lähettää suomalaisille?

Juha-Erkki sai tietää 31-vuotiaana, että hänellä on hiv. Lääkäri antoi Juha-Erkille 5-10 vuotta elinaikaa sillä parikymmentä vuotta sitten hivin piti olla tappava tauti, jota koko maailma pelkäsi. Kävi kuitenkin niin, että Juha-Erkki sai tietää ettei kuolisikaan hiviin tehokkaan lääkityksen saavuttua markkinoille. Miten Juha-Erkki käsitteli omaa kuolevaisuuttaan? Miten läheiset suhtautuivat Juha-Erkin sairastumiseen? Millaista on elämä hivin kanssa? Suomessa on todettu yli 3800 hiv-tartuntaa, joista 490 on johtanut kuolemaan. Maailman terveysjärjestön mukaan maailmalla on kuollut 35 miljoonaa ihmistä hiviin. Hiviä on pidetty homomiesten, narkkareiden ja seksityöläisten tautina. Mutta minkälaisesta taudista on oikeasti kyse? Entä miten yhteiskunta suhtautuu henkilöihin joilla on hiv? Studiossa vieraana Juha-Erkki Kants, jolle diagnosoitiin hiv 21 vuotta sitten. Juha-Erkki työskentelee tällä hetkellä Positiiviset ry:llä vertaistuen koordinaattorina sekä seksuaalineuvojana. Studiossa myös vieraana Positiiviset ry:n toiminnanjohtaja sekä seksuaalineuvoja Sini Pasanen.

Mahadura&Özberkanissa tänään aiheena etninen profilointi poliisien ja vartijoiden toimesta. Mitä etninen profilointi on? Missä, miten ja miksi profilointia tehdään? "Ei ole romania, joka ei olisi joutunut etnisen profiloinnin kohteeksi, koska mehän olemme kaikki varkaita", sanoo romanitaustainen Lenita Nyman. Lenita kertoo puhelinhaastattelussa joutuneensa etnisen profiloinnin kohteeksi satoja kertoja. Vartijat seuraavat Lenitaa kaupassa ja hänen pitää olla joka kerta hyvin tarkkana siitä, miten hän tekee kaupassa ostoksensa. Mikä on tavallista poliisin rutiineihin kuuluvaa tarkastusta ja mikä etnistä profilointia? Milloin poliisi sortuu syrjintään? Etninen profilointi on kielletty Suomen laissa, mutta silti sitä tapahtuu. Missä mättää? Mitä sanoo poliisi tähän ja mikä on poliisin näkökulma aiheeseen? Puhelinhaastattelussa kuullaan poliisitarkastaja Mia Poutasen kommentteja. Studiossa vieraana toimittaja Kati Pietarinen, joka on mukana Pysäytetyt-hankkeessa, jossa ollaan tutkittu etnistä profilointia ensimmäistä kertaa Suomessa sekä terapeutti ja aktivisti Michaela Moua, jolla on omakohtaisia kokemuksia etnisestä profiloinnista ja joka puhuu etnisen profiloinnin vaikutuksesta yksilöön.

Mahadura&Özberkanissa pureudutaan kiellettyihin ammatteihin, jotka voivat olla tabuja yhteiskunnassa tai yhteisöissä. Fuad on somalialaistaustainen mies, joka toimii meikkimaskeeraajana. Fuadin mukaan hän on Suomen ja jopa Somalian ainoa meikkaava mies. Fuadin "naisellista" ammatinvalintaa ei olla aina katsottu hyvällä ja Fuad on joutunut kohtaamaan vihapuhetta ja uhkailua meikkimaskeeraajan ammatin takia. Mistä Fuad löysi rohkeuden jatkaa rakastamaansa ammattia yhteisön paineesta huolimatta? Miten kestää vihapuhe ja pelko siitä, että yhteisö sulkee ulkopuolelle pelkän ammatinvalinnan takia? Toimittaja Ina Mikkola on puolestaan työstänyt dokumenttisarjaa pornosta. Ina tajusi, ettei tiedä juuri mitään yhdestä maailman kulutetuimmasta viihteen muodosta jota moni katsoo vähän salaa suljettujen verhojen takana. Porno on tabu ja alalla työskentelevät nähdään huonossa valossa. Ina lähti selvittämään, mitä porno voi kertoa yhteiskunnasta? Millaista oli tehdä töitä aiheen kanssa, joka on edelleen iso tabu yhteiskunnassa? Miten Ina kertoi sarjastaan vanhemmille? Mahadura&Özberkanissa myös selviää, millaisia ammatteja Yagmur ja Susani joutuvat taustojensa takia välttämään ja millaista pornoa neidit kuluttavat.

Miten muslimi irtautuu Islamista ja hänestä tuleekin harras kristitty? Mikä on kirkon rooli ja asema tämän päivän yhteiskunnassamme? Miten kirkko auttaa turvapaikanhakijoita jotka ovat kääntyneet kristityiksi? Mahadura&Özberkan ottavat selvää, miten maahanmuuttovirasto ottaa selvää, ovatko turvapaikanhakijat oikeasti kääntyneet kristinuskoon? Mitä kysyy maahanmuuttovirasto kristinuskoon kääntyneeltä turvapaikanhakijalta? Miten Suomessa asuvat muslimit suhtautuvat turvapaikhankijoihin, jotka ovat luopuneet uskosta? Studiossa vieraana Mikaelinseurakunnan pastori Jonathan Westergård sekä irakilainen turvapaikanhakija Matti sekä iranilainen Mira, jotka ovat kääntyneet kristityksi Suomessa. Puhelinhaastattelussa Maahanmuuttovirasto sekä Nuoret muslimit ry.n hallituksen jäsen Muttaqi Khan.

Ei rytmimusiikkia, ei televisiota, ei tanssia, ei viinaa, ei meikkiä. Voiko lestadiolaisuus olla muutakin kuin tiukkoja sääntöjä, perisyntiä ja helvetillä pelottelua? Mediaotsikoissa on puhuttu lestadiolaisista naisista synnytskoneina ja esiin on myös nostettu lasten hyväksikäyttökohut. Mahadura&Özberkan pureutuvat näihin otsikoihin ja selvittävät, millaisesta herätysliikkeestä on oikein kyse? Mahadura&Özberkanin kuukauden vähemmistönä ovat siis vanhoillislestadiolaiset. Studiossa ovat vieraana entinen vanhoillislestadiolainen Kaarle Hurtig sekä vanhoillislestadiolainen Päivikki Kela, joka on edelleen vahvasti mukana uskonnollisissa piireissä. Miten vanhoillislestadiolaisen ja liikkeestä eronneen maailmankuvat kohtaavat? Lähetyksessä pohditaan, mikä on naisen asema lestadiolaisuudessa, mitä ongelmia lestadiolaisuudessa on ja toisaalta, mikä lestadiolaisuudessa on parasta. Mahadura&Özberkan saavat myös kuullla tuomionsa. Joutuvatko he helvettiin vai onko paikka taivaassa mahdollinen?

Jotkut uskovat Jumalaan, toiset jalkapalloon. Mahadura&Özberkanin urheilujaksossa perehdytään urheilun kannatuskulttuuriin Suomessa, Afganistanissa, Turkissa ja Sri Lankassa. Kuka vie fanittamisen voiton ja kuka jää nuolemaan näppejään? Mitä kaikkea fanit ovat valmiita tekemään oman joukkueensa eteen? Mitä pelaajat toivovat faneilta? Mitä maata Özberkan kannattaa, kun Turkki ja Suomi pelaavat vastakkain ja miksi? Jalkapallo on enemmän kuin urheilu. Se on voima, joka voi pysäyttää levottomuudet hetkeksi jopa Afganistanissa. Se on myös voima, jonka takia sekä fanit että pelaajat itkevät ja rukoilevat oman joukkueensa puolesta. Lähetyksessä selvitetään mitä erilaisia rituaaleja eri kulttuurien kannattajat toteuttavat ennen peliä, miksi Turkissa "paskotaan" pelaajien suuhun ja mitä sanottavaa Turkin pelaajilla on Suomen jalkapallon fanikulttuurista. Studiossa vieraana Veikkausliigan seuratuin nimi, HJK:n keskikenttäpelaaja Moshtagh Yaghoubi, joka afganilaisesta taustastaan huolimatta ei vaihtaisi Suomen maajoukkuetta mihinkään. Ääneen pääsee myös puoliksi turkkilainen ja puoliksi suomalainen fanaattinen futisfani Can Kubur, joka pääsi Turkissa otsikoihin vastaanottaessaan ypöyksin Turkin maajoukkueen Suomeen. Lähetyksessä kuullaan tunnelmia Suomi-Turkki jalkapallopelista ja haastatellaan kansanedustaja Ozan Yanaria sekä Turkin maajoukkueessa pelaavaa Cenk Tosunia.

Mahadura&Özberkanin neitsyyskeskustelun toisessa osassa perehdytään neitsyysvaatimuksiin, pakollisiin neitsyystesteihin ja väkivallan pelkoon, joka uhkaa niitä naisia, jotka ovat menettäneet neitsyyden ennen avioliittoa. Neitsyyden ja seksuaalisuuden kontrollointi on todellinen ilmiö monille maahanmuuttajataustaisille naisille myös Suomessa. Miksi naisilta vaaditaan neitsyyttä ennen avioliittoa? Mitä käy naiselle, joka rikkoo neitsyysvaatimuksia? Mitä Suomen viranomaiset voivat auttaa niitä tyttöjä, joiden seksuaalisuutta kontrolloidaan? Lähetyksessä käydään myös läpi, millaista seksuaalikasvatusta sukulaiset tytöille opettavat. Kannattaa kuunnella, jos haluaa tietää, mitä tekemistä tamppooneilla on seksuaalikasvatuksen kanssa. Studiossa vieraana afganistanilaistaustaiset Nasime Naseri sekä Sabrina Aimak.

Ei seksiä ennen avioliittoa. Kuulostaako etäiseltä ja keskiaikaiselta ajatukselta? Seksistä pidättäytyminen ennen avioliittoa ja neitsyyden varjeleminen on kuitenkin arkipäivää monelle suomalaiselle. Luit oikein. Ja nyt puhumme nimenomaan kantasuomalaisista. Mahadura&Özberkanissa käsitellään neitsyyden ihannoimista kristillisissä yhteisöissä Suomessa. Studiovieraina Suomen Hopeseurakunnan seurakuntatyöntekijä Ida Tsokkinen, joka päätti odottaa miehensä kanssa avioliittoon saakka ennen kuin harrastivat seksiä. Teologian maisteri Kirsi-Marja Isotalo teki nuorena neitsyyslupauksen ja tutkii nyt kriittisemmällä otteella neitsyyslupauskampanjan vaikutuksia lupauksen tehneiden myöhempään elämään. Onko seksi todellakin parempaa vain avioparin välillä? Koskeeko neitsyyslupaukset vain tyttöjä? Miten seksistä puhutaan kristillisissä yhteisöissä? Millaista on kirkon ja yhteisön kontrolli nuoren seksuaalisuuteen liittyen?

Rajoja suljettu, sotaharjoitukset aloitettu ja verenvuodatus mainittu. Lähi-Idässä seurataan Irakin Kurdistanin kansanäänestystä itsenäisyydestä hampaat irvessä, tai riippuu keneltä kysytään. Mahadura&Özberkan kysyvät tietysti kurdeilta itseltään, miltä mahdollinen Irakin Kurdistanin itsenäistyminen tuntuu kansalle, jolta on evätty oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja valtioon. Tulisiko itsenäisestä Irakin Kurdistanista demokraattinen ja tasa-arvoa kannattava valtio vai korruptoitunut diktatuuri? Lähetyksessä pureudutaan kurdien isänmaallisuuteen sekä kansalliseen identiteettin ja kysytään, onko kyseessä todellakin niin yhtenäinen kansa kuin annetaan ymmärtää? Mitä eroja on kurdeillla jotka asuvat Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja Irakissa? Millaista on kuulua kansaan, jolla ei ole ollut oikeuksia omaan kieleen, kulttuuriin tai valtioon? Mitä kurdien arabisoiminen tarkoittaa? Studiossa vieraaana Helsingin yliopistossa Lähi-Idän tutkimusta opiskeleva Arman Bahmani sekä Tajzan Sharif, joka tekee parhaillaan yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoa ja pääaineena kansainvälinen turvallisuus ja konflikti opinnot.

Suomea ravisteltiin Aamulehden avauksesta sukupuolineutraaleista työnimikkeistä. Suomi jakautui jälleen raivokkaasti kahtia, kun sosiaalisessa mediassa väännettiin kättä puhemiehistä, lentoemännistä sekä puheenjohtajista. Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa, oliko keskustelunavaus sukupuolineutraaleista työnimikkeistä turhaa pilkun viilausta vai tarpeellista yhteiskunnan ravistelua? Mahadura&Özberkan ottavat selvää, miltä Suomessa käytävä tasa-arvokeskustelu näyttäytyy maahanmuuttajataustaisten, rodullistettujen suomalaisten tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta? Maahanmuuttajataustaisten naisten tasa-arvon kanssa työskentelevä Ujuni Ahmedin mukaan monet etniset vähemmistöt elävät omassa todellisuudessaan jota tasa-arvokeskustelu ei välttämättä tavoita. - Tavallaan se tuntuu epäreilulta puhua sukupuolineutraalista kielestä kun meillä on Suomessa maahanmuuttajanaisia, jotka eivät tiedä, että heillä on mahdollisuus esimerkiksi kouluttautua. Mitkä ovat ne tasa-arvoon liittyvät ongelmat, joiden kanssa etniset vähemmistöt tai sukupuolivähemmistöt joutuvat kamppailemaan? Lähetyksessä laadittiin diktatuurinomaisesti toimintasuunnitelma tasa-arvon kehittämiseksi Suomessa. Tästä voi hallituskin ottaa mallia. Saa käyttää, mutta ei ole pakko. Studiossa vieraana ruohonjuuritason aktivisti sekä vapaa toimittaja Maija Baijukya, Radio Helsingin toimittaja Emil Johansson sekä Ujuni Ahmed, joka tekee töitä maahanmuuttajataustaisten nuorten ja naisten tasa-arvon edistämisen puolesta Suomessa.

Mahadura&Özberkan tapaavat Ioan Calinin, joka saapui Romaniasta Suomeen vuonna 2010 paremman elämän toivossa. Ioan päätyi kadulle soittamaan harmonikkaa ja viettämään yönsä autossa, myös talvella. Ioan sai apua Suomen romaniyhteisöltä, joka tarjosi hänelle töitä ja asunnon. Nyt Ioan kokee olevansa suomalainen. - Minulla ei ole mitään mahdollisuuksia Romaniassa, sillä kuulun vihattuun ja syrjittyyn vähemmistöön. En aio palata sinne, sanoo Ioan. Ioan on päässyt kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta kuinka monta vastaavaa menestystarinaa olemme kuulleet Itä-Euroopan romaneista? Onko Suomen velvollisuus auttaa heitä ja jos on, miten? Miten Romania ja Bulgaria kohtelevat romanivähemmistöään? Mahadura&Özberkan selvittävät, pitävätkö puheet Itä-Euroopan romaneiden järjestäytyneestä rikollisuudesta ja mafiasta paikkansa. Keitä ovat Itä-Euroopan romanit, miksi he ovat täällä ja miksi Suomen romanit ovat aktivoituneet auttamaan heitä? Vieraina studiossa ovat Helsingin yliopiston tutkija Lidia Gripenberg, Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg sekä On the Streets of Helsinki -dokumenttielokuvan ohjaaja Borislav Borisov.

Mahadura&Özberkan tapaavat kolme kertaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen Mohammedin, joka odottaa neljättä turvapaikkapäätöstä. Mohammed nukkuu joka yö eri paikassa, välillä jopa kadulla, sillä pelkää poliisin ottavan hänet säilöön ja lähettävän takaisin Irakiin. Irakin armeijasta paennut Mohammed sanoo, että Irakissa häntä odottaisi varma kuolema. Miten käy Mohammedin, jos hän saa neljännen kielteisen turvapaikkapäätöksen? Onko Mohammedin kohtalona pakkopalautus, vapaaehtoinen paluu vai paperittomuus? Mahadura&Özberkan puhuvat paperittomuudesta eli laittomasta maassa oleskelusta. Keitä ovat paperittomat ja kuinka paljon heitä tulee olemaan Suomessa? Millaista on paperittoman elämä? Mitä siitä seuraa, jos Suomeen syntyy jopa satojen paperittomien varjoyhteiskunta? Lähetyksessä tullaan pohtimaan, mitä turvapaikanhakijoiden auttamisen kriminalisointi voi tarkoittaa, miksi afganistanilainen perhe haettiin mellakkapoliisien voimin vastaanottokeskuksesta ja mitä virkavallan vastustamisesta voi seurata. Vieraana studiossa ovat Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen, Ylikomisario Jari Taponen sekä Turun kaupunginvaltuutettu ja aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Berhan Ahmadi.

Turun tapahtumien jälkeen on puhuttu radikalisoitumisesta ja terrorismista. Päättäjät, bloggaajat, toimittajat ja asiantuntijat huutavat kaikki kilpaa, miten radikalisoitumista voidaan ehkäistä. On puhuttu turvapaikanhakijoiden säilöönottokeskuskista, eristetyistä saarista, tiedustelulain muuttamisesta ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita auttavien rankaisemisesta. Mitä meidän pitäisi tehdä estääksemme radikalisoitumisen ja terrorismin uhan Suomessa? Mahadura&Özberkan tarttuvat tähän tunteita kuumentavaan aiheeseen kysymällä, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme radikalisoitumisesta ja terrorismista? Keitä ovat radikalisoituneet henkilöt? Voiko äärioikeistoa tai koulusurmia liittää keskusteluun radikalisoitumisesta ja terrorismista? Studiovieraina islamin tutkija Maria Pakkala, oikeistopopulismin mobilisaation asiantuntija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta sekä Oussama Yousfi, joka työskentelee projektikoordinaattorina Radinet-hankkessa, jossa toteutetaan exit-toimintamallia radikalisoituneille henkilöille.

Hasan Alazawii oli yksi niistä henkilöistä, joka riensi auttamaan puukotuksen uhreja Turun kauppatorilla. Hasan sai itse puukon iskusta haavan kaulaansa ja joutui sairaalaan. Mahadura&Özberkan pohtivat Turun tapahtumia, median uutisointia sekä somessa käytävää keskustelua yhdessä Hasan Alazawiin, viestintäasiantuntija Katleena Kortesuon sekä ylikomisario Jussi Huhtelan kanssa. Turun tapahtumista tehtiin nopealla tahdilla uutisia, joista osa eivät pitäneet paikkansa. Uutisia julkaistiin, korjattiin ja poistettiin. Oli otsikkoja miekkamiehistä ja terrorismista, joka rantautui Suomeen rikkoen lintukotomme. Turun tapahtumat rinnastettiin myös Barcelonan tapahtumiin antaen vaikutelman, että iskuilla olisi jonkinlainen yhteys toisiinsa. Myöhemmin käytiin keskustelua siitä, miksi pelkästään ulkomaalaiset auttajat pääsivät otsikoihin. Miten median pitäisi toimia kriisien hetkellä ja mitä Turun kohdalla olisi pitänyt tehdä toisin? Lähetyksessä tullaan myös käsittelemään Turun tapahtumien jälkeistä someraivoa ja vihapuhetta. Miten taata turvallinen yhteiskunta kriisien jälkeen? Mitä meidän pitäisi tehdä, jotta Suomi pysyisi yhtenäisenä?

Mahadura&Özberkan ottavat käsittelyyn vähemmistön, joka on 90-luvulta alkaen ollut varmasti yksi maamme syrjityimpiä ja leimatuimpia: Suomen somalialaiset. Tässä lähetyksessä päästetään ääneen kolme nuorta Suomen somalialaista, jotka kaikki ovat joutuneet kamppailemaan sen kanssa, että heihin liitetään somalialaisina tiettyjä ennakkoluuloja. Fatima Hussein on puoliksi suomalainen ja puoliksi somalialainen, joka on nuoruutensa hävennyt somalialaisia juuriaan. Hän on käyttänyt äidinsä suomalaista tyttönimeä ja piilotellut somalialaisia taustaansa. "Onneksi sä olet vain puoliksi somalialainen etkä täysin", Fatima joutui kuulemaan nuorena. Nyt Fatima on ylpeä juuristaan ja haluaa käyttää somalialaista nimeään. Fatima kertoo lähetyksessä myös vaikeasta isäsuhteestaan ja siitä, miten hän haluaa olla osa somalialaista yhteisöä. Ahmed Mohamud vaipui masennukseen, sillä valemedia oli liittänyt hänen kuvansa juttuun, jossa käsiteltiin jonkun toisen somalialaisen tekemää rikosta, raiskausta. Ahmed pelkäsi tulevaisuutensa puolesta ja oli koko kesän kotona, koska pelkäsi liikkua ulkona. Shukri Carabey on nuori valokuvaaja, joka sanoo olevansa kyllästynyt kantamaan jokaisen somalialaisen ja muslimin tekemät virheet. Shukri on valokuvaaja, joka kamppailee suomalaisen ja somalialaisen identiteettinsä välillä. Millaista on kuulua Suomen syrjityimpään vähemmistöön? Miksi somalialaisiin liitetään niin paljon ennakkoluuloja? Mitä suomalaisten pitäisi oppia somalialaisesta kulttuurista?

Mahadura&Özberkan pohtivat syksyn ensimmäisessä jaksossa, miten koulun ja kodin kulttuurierot vaikuttavat maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja miten yhteiskunnan pitäisi tukea niitä lapsia ja nuoria, jotka elävät kahden kulttuurin välissä. Miten koulun ja opettajien pitäisi käsitellä kulttuurieroja oppilaiden ja myös näiden vanhempien kanssa? Milloin kulttuurierot muodostuvat ongelmaksi? Mitkä ovat lasten perusoikeudet? Vieraaksi saapuvat Hanna Niittymäki Rauhankasvatusinstituutilta, tuleva luokanopettaja Khadan Ahmed sekä kulttuuriohjaaja Tamara Åkerlund.

Aktivisti ja tuore ylioppilas Pazilaiti Simayijiang sai pitkän opiskelu-urakkansa päätökseen tänä keväänä painaessaan ylioppilaslakin päähänsä. Ylioppilasjuhlat olivat riemun ja helpotuksen juhla, mutta pian myös todellisuus iski päin kasvoja - Pazilaitin piti nyt pärjätä omillaan ja tietää, mitä tulevaisuudeltaan haluaisi. Ylioppilaaksi valmistumista seurasi välivuosi ja neljä eri kesätyöpaikkaa, ja myös ahdistus tietämättömyydestä ja koulumaailman luoman turvallisen rutiiniin puutteesta. Toisaalta kaikki ovet ovat auki, mutta toisaalta vaihtoehtoja on liikaa. Pazilaiti jakaa ajatuksiaan välivuodesta, valmistumisesta ja maahanmuuttajanuorten työllistymisestä. Jaksossa kuullaan myös romaninuori Leif Hagertin tarina, joka sai ensimmäisen työpaikkansa vasta 28-vuotiaana yli sadan työhakemuksen jälkeen. Leif huokuu onnea, ylpeyttä ja itsevarmuutta ensimmäisen työpaikkansa johdosta. Tulevaisuus vaikuttaa valoisalta ja Leifillä on kunnianhimoiset suunnitelmat toteuttaa unelmiaan, vaikka mieltä vähän painaakin ajatus siitä, että hän tulee ikätovereihinsa nähden vähän jälkijunassa. Leifin kanssa jutellaan romanien työllistymisestä ja opiskeluista, sillä tällä hetkellä Leifin työnkuvaan kuuluu romanien avustaminen työ- ja opiskeluasioissa. Miten työnantajan pitäisi suhtautua työntekijänsä kulttuuriin ja vakaumuksiin? Millaista on olla työnhakija ja vähemmistönuori? Miksi romaninainen ei voi työskennellä talon ylimmässä kerroksessa, jos alakerrassa on vanhempia romaneja? Toimittajana Susani Mahadura.

Tänä vuonna on käyty kiivasta keskustelua liittyen musliminaisiin ja huivin käyttöön. Yllättävän monella on joku mielipide siihen, miksi joku käyttää huivia Suomessa, kun se ei ole täällä pakollista. Yagmur tapasi 19-vuotiaan Ayan Yusufin sekä 18-vuotiaan Nasteeho Mohamedin, jotka ovat lapsuudenystäviä ja molemmat pitävät huivia. Mitä huivi merkitsee Ayanille ja Nasteeholle, onko huivissa kyse jostain muustakin kun uskonnosta? Ladyt käyvät keskustelua myös muslimimuodista ja sen kasvusta maailmalla. Minkälainen on Suomen vaatekauppojen tarjonta musliminaisille, jotka käyttävät huivia ja peittäviä vaatteita? Mitä vaatteissa pitää ottaa huomioon esimerkiksi kesäisin, entä rajoittaako huivin käyttö sitä miten kesän haluaisi viettää? Mitä mieltä nuoret ovat burkasta, joka puolestaan on herättänyt suurta keskustelua Euroopassa?

Huumeita, rikollisuutta ja väkivaltaa? Onko lähiöiden huono maine totta? Susani hyppää metroon ja suuntaa Itä-Helsingin lähiöön Kontulaan ottamaan selvää, pitävätkö lähiöihin liitettävät negatiiviset stereotypiat paikkansa. Tässä lähetyksessä selvitetään, mitä nähtävää ja koettavaa lähiössä on. Poikkeavatko maahanmuuttajanuoren ja suomalaisen herrasmiehen näkemykset lähiöelämästä? Miten lähiössä suhtaudutaan monikulttuurisuuteen? Susani tapaa Kontulassa vanhan suomalaisen herran, joka kertoo omia kokemuksiaan lähiöelämästä ja köyhyydestä. Perspektiiviä lähiönuoren elämään antaa myös nuoriso-ohjaaja Roni Lempiäinen, joka on entinen huumeiden sekakäyttäjä. Lähetyksessä kuullaan myös kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmedin näkemyksiä siitä, miten suomalaisia lähiöitä tulisi kehittää, jotta estettäisiin eriarvoistuminen. Lopuksi räppäri Hassan Maikal näyttää Susanille vehreämmän puolen Kontulasta, joka on kauempana metroasemasta ja ostarista. Hassan Maikal kertoo, millaista on olla kontulalainen musliminuori.

Armeijan riveihin astui heinäkuussa noin 12 000 alokasta. Suurin osa eli lähes 10 000 alokasta aloitti Maavoimissa ja noin 1 500 taas Merivoimissa. Mitä ajatuksia armeija herättää niissä nuorissa, joiden taustat ovat muualta maailmasta? Miten he kokevat isänmaallisuuden ja miltä tuntuisi suorittaa armeija lähtömaassa? Yagmur tapasi Abdi Kahien, joka oli lähdössä suorittamaan varusmiespalvelustaan Merivoimiin sekä Cenk Akkanatin, joka vuorostaan kotiutui Upinniemeltä suoritettuaan siellä vuoden verran palvelusta. Cenk toimi armeijassa sotilaspoliisina. Suoritettuaan aliupseerikurssin hänet ylennettiin alikersantiksi. Miten todellisuus kohtaa nuorten odotukset armeijan suhteen? Mahadura ja Özberkan lähtevät Pasilan studiolta ja tutustavat monimuotoiseen kesä-Suomeen.

Tänä vuonna osana virallista Pride-ohjelmaa oli useampi tapahtuma, joka oli tarkoitettu nimenomaan turvapaikanhakijoille, maahanmuuttajataustaisille ja rodullistetuille suomalaisille, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöihin. Mitä ongelmia seksuaalivähemmistöt joutuvat kohtaamaan vastaanottokeskuksissa? Miten tulla kaapista ulos, jos oma kulttuuri tai uskonto kieltää seksuaalivähemmistöjen oikeudet? Millaisia kokemuksia rodullistetulla sateenkaarikansalla voi olla? Mahadura ja Özberkan lähtevät Pasilan studiolta ja tutustavat monimuotoiseen kesä-Suomeen.

Yagmurin kesä starttasi 19-vuotiaan Surus Jahandostin ylioppilasjuhlilla. Surus muutti vanhempiensa kanssa Iranista 7-vuotiaana Suomeeen, hän on perheen vanhin lapsi ja pojan ylioppilaslaskin saaminen oli vanhemmille todella iso juttu. Päivä alkoi lakituksesta Liedon Lukion ylioppilasjuhlissa ja päättyi juhlapaikkaan missä vietettiin vauhdikkaita juhlia vieraiden kanssa. Minkälaiset ovat kurditaustaisen nuoren yo-juhlat, löytyykö ruokapöydästä voileipäkakkua tai karjalanpiirakkaa entä mikä kaikkea on ohjelmassa? Päivänsankarin Surus Jahandostin lisäksi äänessä ovat Surusin pikkusisko, toinen nuori juhlavieras sekä Surusin isä Miro Jahandost, joka kertoo omia ajatuksiaan siitä miksi pojan saavutus oli perheelle niin tärkeää. Mahadura ja Özberkan lähtevät Pasilan studiolta ja tutustavat monimuotoiseen kesä-Suomeen.

Mahadura&Özberkan viettävät kevään viimeisessä jaksossa juhannusetkoja Maryam Askarin sekä Kyösti Hagertin kanssa. Lähetyksessä pohditaan, miten eri kulttuurit viettävät suomalaista juhannusta ja miten esimerkiksi alkoholiin ja alastomuuteen suhtaudutaan. Juhannus saattaa olla outo juhla pahoine henkineen ja juhannustaikoineen, mutta kyllä esimerkiksi Somaliasta, Turkista ja Sri Lankastakin löytyy erikoisia kinkereitä, joiden saloja lähetyksessä paljastetaan.

Oletko koskaan miettinyt, mitä Suomessa asuvan muslimin päässä liikkuu, kun mediassa uutisoidaan terrori-iskusta? Miten terrori-iskut vaikuttavat suhtautumiseemme muslimeihin ja islamiin? Miksi islam ylipäätään liitetään niin tiiviisti terrorismikeskusteluun? Mahadura&Özberkanin vieraaksi saapuu musliminainen, joka kertoo, millaisia pelkoja musliminuori joutuu kohtaamaan lisääntyneen islamofobian myötä. Studioon saapuvat vieraaksi myös Lähi-idän tutkiva journalisti Airin Bahmani sekä tutkija Karin Creutz. Lähetyksessä pohditaan, pitääkö median maalamat uhkakuvat paikkansa väkivaltaisesta Lähi-idästä ja miten terrorismista pitäisi viranomaistasolla puhua lietsomatta pelkoa.

Oletko nähnyt monenkin suomalaisen yrityksen johdossa tummaihoista miestä? Entäs kuinka monta kertaa olet käynyt tummaihoisen mieslääkärin tai juristin vastaanotolla? Kuinka monta tummaihoista poliitikkoa meillä istuu eduskunnassa? Niin. Oletko koskaan miettinyt miksi? Mahadura&Özberkanissa pureudutaan tummaihoisten miesten kokemuksiin Suomessa ja selvitetään, mikä merkitys ihonvärillä voi olla nuoren miehen elämänvalinnoissa. Vieraaksi saapuvat jalkapallovalmentaja Dieudonne Mavunda, HIFK:ssä pelaava jalkapalloilija Nosh a Lody ja projektikoordinaattori Hunderra Assefa. Lähetyksessä soitetaan myös psykologi Ewan Kunchewille.

Kummastuttaako muslimien 30 päivää kestävä paasto? Säälitkö muslimiystävääsi, joka vaikuttaa väsyneeltä ja nälkäiseltä? Ahdistaako lounastauko, kun et tiedä kehtaatko syödä paastoavan muslimikollegasi edessä? Ei hätää! Mahadura&Özberkan ovat laatineet oppaan ei-muslimeille, jotka haluavat tietää, mistä Ramadanissa on kyse. Jaksossa selvitetään, mikä on paastopakolainen, miksi Yagmur ei ole vielä aloittanut paastoaan, miten viettää ylioppilasjuhlia paaston aikana sekä miten bodaaminen ja paastoaminen on mahdollista? Vieraana studiossa bangladeshilaistaustainen Muttaqi Khan, muslimiksi kääntynyt venäläistaustainen Yalina Shumilova sekä palestiinalaistaustainen Hala Eltapgi.

Tiesitkö, että ensimmäiset afrikkalaiset saapuivat Suomeen jo 1800-luvulla tai, että talvisodassa kaatui afrikkalaistaustainen mies? Ei hätää. Ei moni tiedäkään, sillä näitä tarinoita ei olla kerrottu. Nyt on aika päästää afrosuomalaiset itse ääneen ja määrittelemään oma identiteettinsä. Miten rakentaa omaa identiteettiä, kun ainoat samaistumisen kohteet löytyvät Unicefin kuvastosta? Miksi moni afrosuomalainen on halunnut suoristaa hiuksensa? Mahadura&Özberkanin vieraat pohtivat afrosuomalaisuutta myös lääketieteen, kauneusalan ja markkinoinnin kautta. Miksi suomalaisessa lääketieteessä puhutaan edelleen "mustasta rodusta", miksi markkinoinnissa tulisi ottaa rodullistetut suomalaiset huomioon ja miten kauneusalalla voitaisiin huomioida afrosuomalaisia paremmin myös muuten kuin niin, että osattaisiin käsitellä afrohiuksia? Mahadura&Özberkanin vieraaksi saapuvat lääketieteen kandidaatti ja ruskeiden tyttöjen toimittajaa Aurora Lemma, kauneusalan asiantuntija Priscilla Mmari sekä markkinointialan ammattilainen Oona Ylänkö.

"Mikä siinä oikein on, että monet meistä haluavat puuttua julkisesti ja sen enempää arvelematta toisen tekemiin pilkku- ja yhdyssanavirheisiin tai kiroiluun, mutta esimerkiksi yksilöiden persoonaan kajoavaa loukkaavaa kielenkäyttöä emme halua ilmiantaa?", kysyy kielentutkija Vesa Heikkinen. Mitä on rasistinen kielenkäyttö? Millaisia vaikutuksia rasistisella kielenkäytöllä voi olla? Miten kieltä voi käyttää valta-aseman vahvistamiseen? Kieli uudistuu ja muuttuu. Jotkut vähemmistöistä käytettävät sanat ovat aiemmin olleet neutraaleja ainakin kantasuomalaisille ja niitä on juurrutettu suomalaisten sanavarastoon koulumaailmassa ja tieteessä, mutta miksi niistä on tullut halventavia ja loukkaavia ja miten niihin pitäisi suhtautua tänä päivänä? Sanojen voima syntyy kommunikaatiotilanteessa. Ei riitä, että puhuja ei tarkoita sanomaansa rasistisesti, jos kuulija sen niin tulkitsee. Mahadura&Özberkanissa pohditaan kielenkäyttöä ja sen voimaa.

"Olla bahai tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että rakastaa koko maailmaa; rakastaa ihmiskuntaa ja yrittää palvella sitä; työskennellä yleismaailmallisen rauhan ja veljeyden hyväksi" Näin julistaa maantieteellisesti nopeiten leviävä Persiasta lähtöisin oleva bahai-usko, jonka perustaja opetti jo 1800-luvulla ennakkoluulottomuutta kaikkia kansoja kohtaan sekä tasa-arvon toteuttamista sukupuolten välillä. Bahait uskovat myös, että kaikki maailman uskonnot ovat saman Jumalan ohjausta. Jeesus, Muhammed, Buddha, Krishna ja Mooses tulevat siis kaikki samasta osoitteesta, mutta kiihkomieliset tulkinnat ja vallan tavoittelu ovat rappeuttaneet uskonnon puhtauden ja tästä syystä uskonnoista on tullut kiistojen aihe. Bahait uskovat tieteen ja uskonnon yhteistyöhön, uskontojen vuoropuheluun sekä koulutuksen ja kasvatuksen välttämättömyyteen maailmanrauhan saavuttamiseksi. Mitä ihmettä? Nyt kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mikä ihmeen uskonto se sellainen on, joka saarnaa tieteen, tasa-arvon, uskontojen välisen vuoropuhelun ja maailmanrauhan puolesta? Mahadura&Özberkan saavat studioon kaksi bahaita Nadja Mikkosen ja Safa Hovisen. Lähetyksessä kuullaan myös entisen bahain Arman Alizadin mietteitä.

Melkein kaikki vähemmistömme joutuvat kohtaamaan jonkun sortin ennakkoluuloja. Saamelaisiin, suomenruotsalaisiin ja romaneihin liitetään paljon stereotypioita, jotka voivat aiheuttaa pahimmassa tapauksessa rasismia ja syrjintää. Yksi Suomen vähemmistöistä on tataarit. Suomeen muutti pieni määrä tataareja 1800-luvulla. Tänä päivänä Suomessa on noin 700-900 tataaria. He ovat hyväksytympi osa suomalaista yhteiskuntaa, kuin esimerkiksi romanit, jotka ovat sentään eläneet Suomessa vuosisatoja kauemmin. Mitä tiedämme tataareista? Miten ja miksi tataarit ovat onnistuneet sopeutumaan yhteiskuntaamme niin hyvin muslimivähemmistönä? Miten tataarit suhtautuvat musliminaisten huivin käyttöön tai suurmoskeijaan? Joutuvatko tataarit kohtaamaan islamofobiaa? Lähetyksessä selvitetään myös, miksi muita muslimeja saattaa ärsyttää tataarit. Mahadura&Özberkan saavat studioon vieraaksi jalkapallolegenda Atik Ismail sekä Gölten Bedretdin.

Mustalaisvitsit, nunnukalailaa-sketsit sekä Pekka ja Pätkä n*ekereinä. Eikö millekään saa enää nauraa, kun aina joku pahoittaa mielensä? Kuka saa esittää rasistisen vitsin ja saako sille nauraa? Purkaako vähemmistöille nauraminen ennakkoluuloja? Mahadura&Özberkan pohtivat suomalaisen huumorin ja viihdemaailman kehitystä yhdessä stand up koomikoiden Tomi Walamiehen ja Bahar Tokatin kanssa. Studiossa mukana huumoritutkija Jarno Hietalahti.

Mira on suomalainen transnainen, joka löysi identiteettinsä 1,5 vuotta sitten ollessaan 26-vuotias. Nyt hän on käynnistänyt sukupuolenkorjausprosessin ja läpikäy uuvuttavia psykologisia testejä todistaakseen olevansa transnainen. Kelet on 19-vuotias muslimitaustainen maahanmuuttaja, jonka perhesuhteet katkesivat, kun Kelet kertoi läheisilleen transsukupuolisuudestaan. Hän joutui muuttamaan yksin Suomeen aloittaakseen sukupuolenkorjausprosessin. Mahadura&Özberkan ottavat selvää, onko kantasuomalaisella transnaisella helpompaa kuin maahanmuuttajataustaisella? Miten laissa määritelty transsukupuolisten pakkosterilointi ja rankat psykologiset testit vaikuttavat Miran ja Keletin elämään? Mitä lääkärillä on sanottavaa transsukupuolisten kohtelusta Suomessa?

Mahadura&Özberkan lähetyksessä pohditaan, miten maahanmuuttajayhteisöissä suhtaudutaan Islamista luopuviin nuoriin. Vieraana Habiba Ali sekä islamkriittinen Anter Yasa. Lähetyksessä soitetaan myös entiselle muslimille, jonka päätös luopua islamista katkaisi perhesuhteet.

"Islam ei istu suomalaisuuteen. Mielipiteeni ei muutu. Mustakaapuinen ja viljapelto. Ei kiitos" "Yleensä kääntyneet siskot tai veljet ovat tiukempia kuin me, jotka ollaan synnytty muslimeiksi. Heidän seurassa ei voi heittää vitsejä tai olla rentoja. En todellakaan halua yleistää, mutta moni heistä on aika jäykkiä" Tutkimusten mukaan varautuneisuus Islamiin kääntyneitä muslimeja kohtaan on huomattavaa verrattuna muihin uskontoihin. Sekä kantasuomalaisilla että muslimiksi syntyneillä on ennakkoluuloja kantasuomalaisia kääntyneitä kohtaan. Miksi kantasuomalainen haluaisi kääntyä muslimiksi? Miten Islam istuu suomalaiseen arvomaailmaan? Miksi sisäministeriön mukaan kääntyneiden muslimien riski radikalisoitua on suurempi kuin muslimiksi syntyneillä? Mahadura&Özberkan pureutuvat aiheeseen, joka ärsyttää ja jakaa mielipiteitä. Vieraana studiossa valtiotieteiden maisteri ja islamin lehtori Isra Lehtinen sekä kantasuomalainen muslimiksi kääntynyt valkoinen heteromies Yahye Sadeluoto.

"Maassa maan tavalla. Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan", lausui Tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Ohjelmassa "maassa maan tavalla" - sanonnasta mielipiteensa kertovat myös Lenita Airisto, Pekka Haavisto sekä Suomen Sisu. Mutta mitä vanha suomalainen sanonta "maassa maan tavalla" oikeastaan tarkoittaa? Mitä ovat ne suomalaiset tavat, jotka maahanmuuttajien pitäisi omaksua? Onko suomalaisuus ja pohjoismainen arvomaailma vaarassa? Mahadura&Özberkanissa käydään kiivasta keskustelua mm. huivin käytöstä, uskonnon vapaudesta ja kunniaväkivallasta ja etsitään vastausta siihen, pitääkö omasta kulttuurista luopua sopeutuakseen Suomeen. Vieraana studiossa somalialaissyntyiset Mahbuba Musse sekä Uyuni Ahmed ja kantasuomalainen Maiju Abrougui, joka on kääntynyt muslimiksi.

Kumpaan luottaisit enemmin Tinderiin vai vanhempien valintaan? Toimiiko turkkilanen liehittely Suomessa tai lähtisitkö treffeille papin valvovan katseen alla niin kuin Iranissa. Mahadura&Özberkan jaksossa vertaillaan iskemistä eri kulttuurien välillä Vieraina tulevaisuuden tubettaja Can Kubur ja muusikko Mitra Matouf.

"Mene takaisin sinne, mistä olet tullut, maassa maan tavalla”, et ole suomalainen". Miten rasismi vaikuttaa ulkomailta Suomeen adoptoidun identiteettiin? Käsitelläänkö adoptioperheissä tarpeeksi lapsen taustaa tai etnisyyttä? Kuinka paljon taustat ja geenit vaikuttavat adoptoidun persoonallisuuteen, vaikka adoptiovanhemmat olisivatkin kantasuomalaisia? Miksi adoptiolapsilla on suurempi todennäköisyys joutua huostaan otetuksi? Suomessa tehtiin vuonna 2015 yhteensä 408 adoptiota, joista 123 oli ulkomailta adoptoituja lapsia. Mahadura&Özberkan haluavat myös tietää, mitä käy adoptiolasten biologisille äideille. Keitä he ovat ja miksi he luopuvat lapsistaan? Studioon saapuu sosiologi Riitta Högbacka, joka on tutkinut Etelä-Afrikassa niitä äitejä, jotka ovat joutuneet luovuttamaan lapsensa adoptioon. Kipinä matkaan syntyi Riitan omasta lapsesta, jonka hän on adoptoinut Etelä-Afrikasta. Vieraana Kolumbiasta kolmen kuukauden ikäisenä adoptoitu Maribel Laijoki sekä Etiopiasta kolmevuotiaana adoptoitu Bella Forsgren.

Suomenruotsalaisten elämä on yhtä juhlaa, eikö niin? Svenska talande bättre folk laulaa snapsilauluja rapujuhlissa ja isi maksaa purjehdukset ankkalammikossa. On se helppo syntyä kultalusikka suussa, kun toiset joutuvat raatamaan elantonsa eteen. Stereotypiat suomenruotsalaisista elävät sitkeästi valtaväestön mielikuvissa, mutta mitä suomenruotsalaisuus oikeastaan on? Mitä isänmaallisuus suomenruotsalaiselle merkitsee? Miksi suomenruotsalaisten pitäisi suhtautua maahanmuuttoon positiivisemmin kuin kantaväestön? Suomenruotsalaista identiteettiä ovat studiossa pohtimassa muslimiksi kääntynyt suomenruotsalainen Maria, vaikutusvaltaisesta ja maineikkaasta suomenruotsalaisesta suvusta lähtöisin oleva Sofia sekä filosofi Thomas Wallgren

Houkutteleeko lähiöelämä? Ai ei? Et ole yksin. Tutkimusten mukaan kantasuomalaiset pakenevat lähiöalueilta, joissa maahanmuuttajia on “liikaa”. Köyhyys, heikko koulutustaso, työttömyys, huumeongelmat ja väkivalta ajavat ihmisiä pois tietyistä lähiöistä. Onko lähiöpelko aiheellinen? Uhkaako Suomen lähiöitä Ruotsin Malmön kohtalo? Millaista on lähiönuoren elämä? Mahadura&Özberkan tekevät lähetyksessä tutkimusmatkan syvälle Suomen lähiöihin, mutta retki olisi liian vaarallinen ilman kunnon oppaita. Studiossa vieraana Kontulan Hassan Maikal, useammassa lähiössä asunut Pazilaiti Simayijiang sekä ylikomisario Jussi Huhtela.

Miten itse reagoit sidontaleikkeihin, piiskaamiseen ja sylkemiseen, alistamiseen tai orjaleikkeihin? Huvittaako, kauhistuttaako vai kiihottaako? Herra K dominoi vaimonsa orgasminsaantia. Sopimus on jopa paperilla. Vaimo ei saa orgasmia ilman Herra K:n lupaa. Lisäksi Herra K:lla on myös vaimon lisäksi masokisti leikkikaveri. Neiti E kiihottuu alistumisesta ja daddy -leikeistä, jossa vanhempi mies tytöttelee ja alistaa naista. Miehellä pitää olla tietty auktoriteetti ja karisma, kuka tahansa setä ei kelpaa. Mitä oikeastaan tiedämme kinky-kulttuurista, bdms:stä tai muusta "pervoilusta"? Mitä sitä harrastavien ihmisten päässä oikein liikkuu? Millainen on kinkyilijöiden yhteisö? Ja miten heihin suhtaudutaan? Mahadura&Özberkan tarttuvat hikipisarat otsalla jälleen aiheeseen, joka kantaa vahvaa tabun leimaa. Studiossa vieraana Turun BDSM yhdistys ry.n varapuheenjohtaja Herra K sekä Neiti E.

Mahadura&Özberkan kohtaavat omat ennakkoluulonsa, kun studioon saapuu kaksi maahanmuuttokriittistä valkoista miestä. Miten keskustelu onnistuu henkilöiden kanssa, joille kulttuurien yhteentörmääminen on huolenaihe. Mitä suomalaisuus on ja kenelle se kuuluu? Onko Suomen sisu äärioikeistolainen järjestö? Onko Hommafoorumin perustaja Matias Turkkila rasisti? Studiossa vieraana Suomen Sisun hallituksen jäsen Kristian Viding sekä Perussuomalainen-lehden ja Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittaja Matias Turkkila.

Suomessa asuvat romanit ovat kohdanneet syrjintää jo viidensadan vuoden ajan Suomessa. Miksi? Mahadura&Özberkanissa pohditaan, mikä on romanien asema Suomessa tänä päivänä ja miten taistella ennakkoluuloja vastaan. Mahadura & Özberkanin vieraina Leif Hagert sekä Janita Nyman

Luottaisitko mustaan naiseen, joka opettaa lastasi? Onko muslimilääkäri pätevä? Voiko irakilainen ymmärtää suomalaista politiikkaa? Maahanmuuttajat joutuvat kohtaamaan ennakkoluuloja ammateissaan taustojensa vuoksi. Työllistyminen on hankalampaa kuin kantasuomalaisilla, erityisesti maahanmuuttajanaisille. Mahadura&Özberkanissa potkitaan ennakkoluuloja takamukseen ja pohditaan maahanmuuttajanaisten asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Vieraina somaliailaistaustaiset luokanopettaja Ifrah Jama ja sairaanhoitaja Suleko Yusuf sekä irakilaistaustainen tulkkina työskentelevä Neriman Al Take.

Liikuntarajoitteiset ja vammaiset ovat maailman suurin vähemmistö. Maailmassa on noin 650 miljoonaa eri tavoilla vammaisia henkilöitä. Suomessa on noin 500 000 vaikeasti vammaista ja noin 16 000 henkilökohtaista apua tarvitsevaa. Miltä tuntuisi menettää kävelykyky aikuisiällä? Mitä jos et voisi halata tai pussata läheistäsi? Kehtaisitko pyytää apua joka kerta, kun haluat harrastaa seksiä kumppanisi kanssa? Miten Suomi suhtautuu tähän vähemmistöön? Mahadura&Özberkanin vieraana ovat lihastauti SMA2 sairastava Raila Riikonen sekä aikuisiällä vammautunut Ismo Helen.

Rasismi on 2000-luvun mediaseksikäs puheenaihe, jossa valkoinen keski-ikäinen heteromies on saanut ison pahan suden roolin. Vaiettu totuus on, että rasismia esiintyy myös etnisten vähemmistöryhmien välillä. Millaista on rasismi ulkomaalaisten kesken? Mitkä vähemmistöryhmät ovat napit vastakkain? Miksi aiheesta ei puhuta? Mahadura&Özberkanin vieraana ovat Etnisten vähemmistöryhmien välinen rasismi Suomessa kirjan kirjoittanut Katri Kylläinen sekä opettajana ja nuoriso-ohjaajana toimiva Zahra Al-Take.

Vuoden ensimmäisessä ohjelmassa Susania ja Yagmuria puhuttaa seksi ja seksuaalisuus. Aihe on arka tehokaksikolle, mutta aivan turhaan. Myyttejä murtamassa Sinkkublogin ja mielikuvituspoikaystävän kirjoittaja Henriikka Rönkkönen sekä muunsukupuolinen Pii Anttonen.

Irtisanoutuneita toimittajia. Sananvapauden riistoa. Sipilä ja Donald Trump. Masentaako? Ahdistaako, mihin Suomi ja maailma on menossa? Ei hätää. Mahadura&Özberkanin viimeinen lähetys on terapiasessio, jossa käydään läpi kulunutta vuotta ja istutetaan toivon siemen sontakasaan. Vieraana Maikkarin uutiskeventäjä Mika Tommola sekä Kioskin juontaja Constantinos Mavromichalis.

Miksi poikien ympärileikkaus on hyväksyttävämpää kuin tyttöjen ympärileikkaus? Voiko ympärileikattu nainen nauttia koskaan seksistä? Voiko ympärileikattua tyttöä korjata? Mahadura&Özberkan tarttuvat tabuun, joka kuohututtaa ja paheksuttaa. Lähetyksessä pohditaan mm. sitä, mitä Suomi voi tehdä ympärileikattujen hyväksi ja miten estää ympärileikkaukset Suomessa. Miltä tuntuu olla ympärileikattu mies? Mitä miehet ajattelevat naisten ympärileikkauksista? Studiossa vieraana poliitikko ja juristi Husein Muhammed, ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshome sekä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri sekä pari- ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila

Esa Holappa on entinen uusnatsi, joka perusti Suomen vastarintaliikkeen. Hän ajautui Oulun skinipiireistä Yhdysvaltoihin vankilaan, jossa FBI tiedusteli miehen kytköksiä Obaman salamurhasuunnitelmiin. Mikä ajaa nuoren ääriryhmään? Millainen on maailma uusnatsin silmin? Voiko vihasta luopua täysin? Mahadura&Özberkan keskustelevat vihapuheesta ja radikalisoitumisesta entisen natsijohtaja Esa Holapan sekä helsinkiläisaktivisti Suldaan Said Ahmedin kanssa.

Oman unelmauran tavoittelu voi olla stressaavaa ja uuvuttavaa, kun nuori aikuinen usein miettii läheisten odotuksia, yhteiskunta luo omat paineensa eikä työpaikkoja välttämättä ole yksinkertaisesti tarjolla ja kilpailu on raadollisen kovaa. Mitä kaikkea oman unelmauran tavoittelu vaatii? Miten selvitä paineista? Miten pysyä järjissään? Mahadura & Özberkanin vieraana nettikoomikko Seksikäs Suklaa sekä muslimimarkkinoille suunnatun brändäystoimisto Qufi Creativen yksi perustaja Sara Salmani

Mahadura & Özberkan jaksossa pohditaan tällä viikolla parisuhteiden eri muotoja. Onko meidän perinteinen parisuhdemalli vanhentunut. Mitä muita mahdollisuuksia meillä on? Ollaanko yhden kanssa, useamman kanssa vai yksin? Miltä tuntuisi elää polyamorisessa suhteessa usemman puolison kanssa. Kuuluuko parisuhteen yhden ja saman henkilön kanssa kestää kuolemaan saakka? Susani suhtautuu rakkauteen kyynisesti. Sitoutumiskammo, tinder, pettämissivustot, avioerotilastot, tylsä arki ja liian kovat odotukset rakkaudesta ovat kaikki esteitä ikuiselle rakkaudelle. Yagmur vanhana romantikkona puolestaan uskoo siihen, että jokaiselle löytyy maailmasta se oikea, jonka kanssa elää elämä onnellisena loppuun asti. Vieraina studiossa rakkaustieteilijä Emilia Vuorisalmi sekä polyamorinen Markus Oja

Saako buddhalaista patsasta pitää koristeena ravintolan vessassa? Mitä jos suomalainen twerkkaa saamelaisasu päällä? Kuka saa kirjoittaa pakolaisnaisen tarinan? Ryöväämistä, lainaamista vai omimista? Missä kulkee raja kulttuurisen vuorovaikutuksen ja hyväksikäytön välillä? Studiossa vieraana saamelaistaustainen nuori Petra Laiti sekä taidefilosofian ja kuvataiteiden asiantuntija Anita Seppä.

Savossa syntynyt, Espanjassa kasvanut, puoliksi suomalainen ja puoliksi srilankalainen Mahadura etsii itseään vielä 27-vuotiaana. Sen sijaan Turkissa syntynyt, Turun turkkilainen ja osittain myös lappilaiseksi itsensä mieltävä Özberkan ei paljoa identiteettinsä kanssa kamppaile. Millaista on elää useamman kulttuurin puristuksessa? Miten monikulttuuriset nuoret voivat luoda eheä minäkuvan, jos eivät koe kuuluvansa mihinkään? Mitä tehdä, kun oma identiteetti on yhtä sillisalaattia? Mahadura Özberkanin vieraana kansanedustaja Ozan Yanar sekä toimittaja Sean Ricks.

Syyrian sisällissota on kestänyt yli 5 vuotta. Sen aikana on kuollut lähemmäs puoli miljoonaa ihmistä. Yli puolet Syyrian väestöstä on joutunut pakenemaan kodeistaan Syyrian sisälle tai rajojen ulkopuolelle. Miten sota vaikuttaa ihmiseen, joka on paennut kotimaastaan? Miltä tuntuu seurata sivusta kun oma kotimaa tuhoutuu? Miten aloittaa uusi elämä täysin uudessa maassa, kun ystävät ja perhe jäävät taakse?

Mahadura valaistui tutustuessaan buddhalaisiin juuriinsa ja päätti jättää lihan pois ruokavaliostaan. Özberkanille pihvi maistuu, kunhan se ei ole sianlihaa. Mahadura yritti haastaa Özberkania kokeilemaan lihatonta lokakuuta. Voitte vaan kuvitella mitä kävi? Jo toisena päivänä Özberkan jäi kiinni kebabin syönnistä. Halal, kosher vai ei lihaa ollenkaan? Miten uskonto vaikuttaa suhtautumiseemme lihaan ja miten se ohjaa eettisiä valintojamme? Jos uskonto ei vaikuta lihankulutukseemme, mikä vaikuttaa? Ympäristöhaitat, painon pudotus, eläinten oikeudet vai terveyssyyt? Voiko tiukka ruokavalio muuttua uskonnoksi? Missä menee raja? Tässä Mahadura&Özberkan jaksossa lihansyöjät ja vegaanit asettuvat saman pöydän äärelle debatoimaan lihankulutuksesta. Pelastuuko maailma, jos kaikki söisivät salaattia?

Masentaako maanantai? Ahdistaako arki? Kuinka helposti alakuloisuus sekoitetaan masennukseen ja milloin kyseessä on vakava sairaus. Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Missä mättää? Hyvinvointiyhteiskunnan yksi haasteista on masennus nuorten keskuudessa. Suomessa masennukseen osataan suhtautua ja sitä osataan hoitaa mutta, mitä tapahtuu nuorelle jonka synkät ajatukset tulevat toisella kielellä. Mahadura & Özberkanin vieraaksi saapuvat kolme rohkeaa nuorta jotka ovat valmiita avautumaan omasta kamppailustaan masennuksen kanssa. Vahva nainenkin voi masentua, radiojuontaja Renaz Ebrahimi tuli ulos kaapista. Fatos Elshani on antanut kenkää sairaudelle ja lähtöpassit masennukselle. Joanna Tzortzis sai juuri terveenpaperit ja heitti lääkkeet roskiin.

Onko ruoho vihreämpää rajojen toisella puolella? Toiset olisivat heti valmiita uuteen elämään uudessa maassa, toiset eivät jättäisi Suomea mistään hinnasta. Olisitko valmis jättämään turvallisen kotimaasi, jos sukujuuresi olisivatkin jossain muualla? Entä, jos sinulla ei olisi enää lapsia, työtä tai lainaa, joiden takia stressata? Eläköityvät kantasuomalaiset karkaavat Espanjan Aurinkorannikoille ja maahanmuuttajat palaavat takaisin kotimaihinsa. Miksi ikäihmiset haluavat viettää eläkepäiviään muualla kuin Suomessa? Miten Suomessa 20 vuotta asunut sopeutuu takaisin alkuperäiseen kotimaahansa? Vieraana Elisa Wistuba Lorca, joka haluaisi joku päivä muuttaa isänsä kotimaahan Chileen. Hulya Kytö on asunut 46 vuotta Suomessa, mutta paluu Turkkiin houkuttaa naista. Jouni Sinervo on puolestaan eläkkeellä oleva maailmanmatkaaja, joka haluaa reissata niin pitkään kuin mahdollista. Vanhoja päiviään Jouni haluaa viettää Tansaniassa.

Italialainen poikaystävä? Ei ikinä! Gigoloja kaikki. Thaimaalainen vaimo? Ei missään nimessä. Rahan perässä ovat, eivät rakkauden. Marokkolainen mies? Ei, ei ja ei. Pakottavat sinut kääntymään vielä muslimiksi. Monikulttuuristen pariskuntien harteille kaadetaan paljon paineita ja ennakkoluuloja. Hyväksyvätkö vanhemmat? Voiko suhde aidosti kestää? Miten lapset kasvatetaan? Mahadura & Özberkan puivat tällä kertaa eri kulttuurien välistä rakkautta ja niitä haasteita, joita monikulttuuriset pariskunnat joutuvat kohtaamaan.

Huolestuttavatko rinnat, jotka eivät ole enää terhakat, koska olet imettänyt kaksi lasta? Hävettääkö ylähuulen karvoitus, jonka unohdit aamulla nyppiä ? Eivätkö jenkkakahvasi suostu yhteistyöhön uusien farkkujen kanssa? Mamma Mia! Studio täynnä upeita naisia keskustelemassa naisen suhteesta omaan kehoonsa sekä yhteiskunnan aiheuttamista paineista siitä, miltä meidän naisten pitäisi näyttää. Tässä lähetyksessä avataan pandoran lipas, jossa syvennytään eri ikäisten, eri kokoisten sekä eri taustoista olevien naisten kamppailuihin itsensä kanssa. Vieraana toimittaja Ida Henrikson, rintasyövän nujertanut Marja Airola, feministipuolueesta Warda Ahmed sekä toimittaja Reetta Räty.

Shamaanikortit, kahvista ennustaminen, onnenkorut. Mitä vielä? Taikausko ja ennustukset voivat helposti napata ihmisen mukaan, herääkin kysymys onko hengellisyys ja taikauskoisuus hyväksyttyä nykyajan yhteiskunnassa vai tekeekö se meistä hihhuleita? Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan helgellistyvät kirkkoherra Kari Kanalan ja sarjakuvapiirtäjä, skeptikko Pertti Jarlan kanssa

Suomessa ollaan todella kosketusherkkiä. Poskipusut, halaaminen ja jopa kättely voi tuottaa vaikeuksia. Missä menee raja ja mitä täällä uskaltaa tehdä entä miten se näkyy eri kulttuurien keskuudessa? Kosketusta pohtivat studiossa Susani Mahaduran ja Yagmur Özberkanin lisäksi Maryam Askar sekä Cristal Snow.

Pituus, kaljuuntuminen, bodaaminen, parran ajeleminen, sukupuolielimen pituus voivat aiheuttaa miehille ulkonäköpaineita. Useasti kerrotaan kuitenkin siitä kuinka naisilla on tapana valittaa yhteiskunnan heille asettamistaan ulkonäköpaineista. Harvemmin puhutaan siitä, että miehilläkin on melkoisia ulkonäköpaineita. Susani Mahaduran ja Yagmur Özberkanin vieraina ovat palomiehenä ja personal trainerinä työskentelevä Vertti Harjuniemi sekä kirjailija ja toimittaja Roman Schatz.

Kaunis nainen. Seksikäs nainen. Perheenäiti. Naisten menestys liitetään usein ulkonäköön ja viehättävyyteen tai vaihtoehtoisesti ihmetellään, miten perheenäidistä on tullut menestynyt uranainen. Mahadura & Özberkan radio-ohjelman ensimmäisessä jaksossa pohditaan miten media saadaan tasa-arvoiseksi? Miten saamme mediassa työskentelevät miehet kiinnostumaan naisten asemasta? Näitä kysymyksiä pohtivat studiossa Susani Mahadura, Yagmur Özberkan sekä Kaj Kunnas.