Kirjoja paljon lukevat asiantuntijat kokoontuvat kertomaan omista viidestä parhaasta tämän syksyn lukukokemuksestaan. Onko joitakin trendejä havaittavissa? Onko kirjallisuus enemmän läsnä vaikeissa ajoissa vai vievätkö kirjat pois lukijan ahdistavasta maailmasta? Millä tavalla fantasiakirjallisuus ja runous näkevät maailman nyt? Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Ylen kulttuuritoimittaja Pietari Kylmälä, kirjailija Vehka Kurjenmiekka ja Kirsi Book Club -blogin Kirsi Ranin. Raadin kirjavinkit: Veera Antsalo: Nimettömästä Linda Bondestam: Hopi hopi Anne Carson: Punaisen omaelämäkerta Sini Helminen: Kunnes kuolen R. F. Kuang: Yellowface Sami Oskari Lahtinen: Dinosaureeni Markku Mantila ja Jouni Mölsä: Valehtelua, vakoilua ja valtiollista vaikuttamista Oona Pohjolainen: Äkkimakea Sally Rooney: Intermezzo Antti Rönkä: Kiltti poika Adania Shibli: Sivuseikka Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä Terhi Törmälehto: He ovat suolaa ja valoa Emil Santtu Uuttu: Huomioita nimestä Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Sometohtorina tunnettu sosiaalipsykologi Suvi Uski on kirjoittanut tuoreen tietoteoksen Mitä some tekee meille. Kirjassa Uski osoittaa monin esimerkein, kuinka sosiaalisen median alustoilla algoritmit rakentavat riippuvuuksia ja voivat houkutella rikollisuuteen. Uski itse tekee töitä muun muassa perustamassaan verkkohäirinnän ensiapuyksikkö Someturvassa. Usein ajatellaan, että sosiaalisen median koukutus ja houkutus on nuorten ongelma. Keskustelua on hallinnut lasten ja nuorten oppimisvaikeudet ja lähinnä on päädytty kiistelemään kännyköiden kieltämisestä koulussa. Tosiasiassa sosiaalisen median vaarat koskevat kaikenikäisiä. Ylipäätään käsitys, että some olisi jokin erillinen elämänalue, jonne välillä voi mennä, on monin tavoin vanhentunut ajatus. Mihin kaikkeen me huomaamattamme sosiaalisen median alustolla kiinnitymme? Kulttuuriykkösen vieraana on tietokirjailija Suvi Uski, nuorisolääketieteen dosentti, tutkimusjohtaja Silja Kosola, kognitiotieteiden dosentti Anna-Mari Wallenberg sekä peliriippuvuudesta väitöskirjan tehnyt johtava tutkija Niko Männikkö OAMK:sta. Toimittajana on Ville Talola.

Rikhard Larvannon tuore tietokirja Varjotaival (Salakirjat) vie eurooppalaisen okkultistisen historian sydänmaille. Tietokirjan lisäksi kyseessä on myös matkakertomus historiallisille rituaalipaikoille, myyttisimpiin ja legendaarisimpiin esoterian harjoitusalueille sekä tarinoihin ja uskomuksiin, jotka riivasivat ja siunasivat eurooppalaisia totuuden etsijöitä vuosisadoista toiseen. Millaisia ajatuksia ja maailmanselityksiä niistä kumpusi, ja miksi tietyistä paikoista tuli keskeisiä esoterian kannalta, ja millaisina paikat näyttäytyvät tässä ajassa? Kirjassa kolutaan niin mithralaiset maanalaiset rituaalikammiot, juhlavat vapaamuuraritemppelit kuin Sintran hermeettinen puutarha ja jopa Jean Sibeliuksen Ainola. Miten esoteria on vaikuttanut eurooppalaisen ja myös suomalaisen kulttuurin kehitykseen, ja millaisia ajatusmalleja sekä filosofioita aikaamme kumpusi salatieteiden harjoittajilta? Vieraana Varjotaival-teoksen kirjoittaja Rikhard Larvanto sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Antiikin aika on kiinnostanut kirjailija Asko Sahlbergia teini-iästä lähtien. Hänen uusin romaaninsa Pompeius (Otava, 2024) kuvaa Rooman Gnaeus Pompeiuksen nousua vallan huipulle. Pompeiusta uhkaavat monet kilpakumppanit, joista Gaius Julius Caesarin kanssa hän ajautuu lopulta pitkään hivutustaisteluun. Nojatuolimatkalle Rooman juonittelujen, myrkkymaljojen ja hurmeisten miekkojen maailmaan vievä Pompeius romaani herättää antiikin Rooman loistossaan. Mikä antiikin Roomassa kiehtoo sukupolvesta toiseen ja mtä voimme oppia antiikin tapahtumista? Asko Sahlbergia haastattelee Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset toimittaja Leena Virtasen, kosmologi Kari Enqvistin ja tietokirjailija Matti Virtasen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden sekä arvokysymysten äärelle. Raati keskustelee rikosjournalismista. Janne Puhakan kuolema on käynnistänyt poikkeuksellisen juttuvyöryn. Syitä on monia, yksi niistä digitaalisuus, joka panee mediat suoltamaan juttua jutun perään tyyliin Coldplayn konsertti, mutta menikö median into mauttomaksi ja sensaatiomaiseksi, Mikä on lukija vastuu klikkailussa ja uteliaisuudessa? Miksi juuri tämä rikos kiinnosti niin paljon? Kari Enqvistiä vaivaa huolestunut keskustelu syntyvyyden romahduksesta. Vauvojen tekemistä perustellaan tulevaisuuden huoltosuhteen vinoutumiselle - onko vauvan arvo siis vain välineellinen? Jos kyse on vain taloudesta, miksei huoltosuhteen takia hankita maahanmuuttajia ja makseta heille rahaa maassa pysymisestä? Hesari teki jutun tyytymättömistä tietokirjailijoista, jotka valittavat kustannustoimittamisen huonoudesta. Matti Virtanen pitää otosta liian pienenä ilmiön todistamiseksi. Raadissa on kolme tietokirjailijaa, joilla on paljon kokemusta alasta. Onko tietokirjatoimittaminen rappiolla? Raati kertoo myös kenen liian varhain kuolleen kuuluisuuden poismeno harmittaa eniten. Liam Payne, Marilyn vai Hendrix? Vai kenties Lennon? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Elokuva "The Apprentice" kertoo nuoresta Donald Trumpista 1970- ja 80-lukujen New Yorkissa. Se maalaa republikaanien presidenttiehdokkaasta kaikkea muuta kuin imartelevan kuva, ja Trumpin kampanjatiimi onkin vastustanut elokuvaa voimakkaasti. Sebastian Stan näyttelee Trumpia ja Jeremy Strong hänen mentoriaan Roy Cohniä. Los Angeles Times kuvaa elokuvan Trumpin "julmaksi pyrkyriksi". Elokuvan ohjaajan, iranilais-tanskalaisen Ali Abbasin mukaan elokuva ei ole ”poliittinen hyökkäys” vaan ennemminkin "peili" Yhdysvalloista. Abbasi tunnetaan etenkin Iraniin sijoittuneesta naisten kurjaa asemaa kritisoineesta yhteiskunnallisesta trilleristä Holy Spider (2022). Millaisen kuvan elokuva Trumpista maalaa ja mitä sen vastaanotto kertoo Yhdysvaltain poliittisesta ilmapiiristä? Voiko elokuva vaikuttaa äänestäjiin? Ja mitkä ovat elokuvan taiteelliset ansiot? Kulttuuriykkösen studiossa ovat keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksen tutkija Maria Lindén, kristillisen LCC International Universityn poliittisen historian professori ja Trumpin Amerikka — Yhdysvallat kulttuurisotien taistelukenttänä -kirjan kirjoittaja Markku Ruotsila ja poliittisen historian tohtori, Helsingin Yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Teollisuusneuvos Lauri Ratia teki pitkän uran Nokian palveluksessa ja ryhtyi eläköidyttyään vuonna 2006 hallitusammattilaiseksi. Ratian lähdön jälkeen Nokia upposi, mutta sen sijaan kriisiyhtiöt, kuten Turun telakka ja Terrafame, joiden hallitukseen hän oli tullut saivat uutta tuulta siipien alle. Ratia sai yritysten ihmepelastajan maineen. Lauri Ratia on työuransa ohella tunnettu myös laajasta kulttuuriharrstuneisuudestaan.Olisiko hänellä neuvoja siihen, miten suomalaisen kulttuurin asema ja rahoitus turvataan? Ratian tuore elämäkerta on juuri julkaistu. Sen kirjoittaja, viestintäyhtiö Tekirin hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa on myös eri rooleissa pohtinut suomalaisen kulttuurin tilaa. Sekä Lauri Ratia että Saukkomaa ovat Kulttuuriykkösen vieraina. Lähetyksen toimittaa Ville Talola.

Katri Ylisen uutuuskirja Saatanallinen paniikki (Kosmos) on syväsukellus 1990-luvun lama-ajan Suomeen. Tarina alkaa Nokialta, kun Katrin isä ja veli ovat ensimmäisten joukossa löytämässä Markku Mallatin ruumista metsästä. Pian oli yleistä tietoa, että saatananpalvojat olisivat tappaneet Mallatin, mutta miten tapaus todellisuudessa meni? Mistä saatananpalvontapaniikissa oli kyse, ja millainen suurempi ilmiö sen takaa avautuu? Mistä saatanallinen panikki alkoi, kenen etua ilmiö ajoi, ketkä olivat sen uhreja ja minne saatananpalvojat oikein katosivat? Miten satanismi vaikuttavat edelleen nykyajassa, ja millaisia muotoja se on saanut? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta tietokirjailija Katri Ylisen lisäksi Perkeleen temppelin harhaanjohtaja Henri Hiljanderin, uskontotieilijä Tuomas Äystön sekä teologian tohtori Merja Hermosen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Katedraaleja, munkkeja, nuoria laulavia tyttöjä ja pääkalloja. Voimaa ja herkkyyttä. Ihmisen rajallisen elämän tutkimista, Van Goghin, Hugo Simbergin, Marianne Stokesin ja lukuisten kansainvälisten taiteilijoiden kautta. Ateneumin näyttely Gothic Modern – pimeydestä valoon avaa henkisemmän näkökulman moderniin taiteeseen. Kotona viihtyvä Marcel Proust jopa poistui kodistaan kiehtovien taidenäyttelyjen takia. Näyttelyn taiteilijat elivät kiihkeässä maailmassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja hakivat henkisyyttä keskiajan taiteesta. Elettiin dekadenssin ja fin de sièclen aikakautta, jota leimasi yhteiskunnalliset mullistukset, sodat ja uudet keksinnöt, lentoliikenne ja radium. Levottomuus ja teknologian kehitys ajoivat taiteilijat sielun ja ruumiin äärelle. Taiteilijat pohtivat teoksissaan kuolemantanssia, luonnon uudistumiskykyä kukkien muodossa ja luostarielämää. Taiteilijat etsivät keskiajan ja varhaisrenessanssin taiteesta keinoja ilmaista modernia ja hämmentävää kokemustaan ajastaan, individualismista ja seksuaalisuudesta. Mitä kaikkea he kätkivät näihin teoksiin? Näyttely perustuu kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen, jonka Ateneum käynnisti vuonna 2018 yhdessä professori Juliet Simpsonin kanssa. Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff, joka on tutkinut aihetta ja kuratoinut näyttelyn sekä Marja Lahelma, joka on ollut mukana kirjoittamassa näyttelyyn liittyvää julkaisua. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Gothic Modern 26.1.2025 asti Ateneumissa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio sukeltaa taas median ja kulttuurin ajankohtaisaiheisiin ja arvokysymyksiin. Ylen Sanna Marin-kuunnelma on kohauttanut, koska siinä tuntuvat faktat ja fiktio sekoittuvan. Onko tositapahtumiin perustuva sepite vaarallinen tuote, joka sotkee ihmisten käsitystä poliittisesta historiasta? Jääkiekkovaimo Sirpa Selänne puolestaan kohautti kuluneella viikolla poliittisilla näkemyksillään, kun hän kertoi äänestävänsä republikaaneja ja kyseenalaisti suomalaisen verotuksen. Mutta oliko some-älämölö suhteessa siihen, mitä Sirpa Selänne lopulta sanoi? Ja synnyttivätkö kommentit laadukasta käsittelyä mediassa? Perussuomalaiset haluavat kumittaa lukion yhteiskuntaopin kirjasta itseään koskevan kuvauksen populistipuolueena. Pitäisikö kaikkien poliittisten puolueiden saada itse määrätä, miten heistä oppikirjoista kirjoitetaan? Oliko kuvailu puolueellinen? Espoossa puolestaan on otettu käyttöön pelkästään naisille tarkoitetut uimahallivuorot. Kyseessä on kädenojennus maahanmuuttajanaisille, mutta onko asiassa periaatteellisia ongelmia? Etelä-korealainen Han Kang sai torstaina Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Mutta prosessi, jolla Ruotsin Akatemiassa palkinnonsaajaehdokkaita listataan ja se miten voittajasta spekuloidaan on suoranaista salatiedettä. Vakioraatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Ville Talola toimittaa.

Syyskauden näytelmähelmistä ovat keskustelemassa Paljon melua teatterista -bloggaaja Katri Leikola, Voima-lehden kustantaja Tuomas Rantanen ja toimittaja Tuija Veirto (Yle Lahti). Lisäksi Suomen teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo lähetyksessä, miten hallituksen päättämät kulttuurialan leikkaukset tulevat vaikuttamaan teatterikenttään. Lähetyksessä käsitellyt esitykset: Kansallisteatterin Angels in America Kansallisteatterin Veljelleni Turun kaupunginteatterin Tiranan sydän Takomo-teatterin Jumppatytöt-kiertue &-teatterin Minna Craucher Tampereen teatterin Peltienkelit Tampereen Työväen Teatterin Eichmann Helsinki 98 ryhmän Sinkkipojat Vuosaaren vanhassa lukiossa Lahden kaupunginteatterin The Black Rider Lahden kaupunginteatterin Tiitiäisen satupuu Teatteri Vanha Jukon Veriruusut Lilla Teaternin Dancer In The Dark Orimattilan teatterin syyskauhunäytelmä Talo Jätinpesän kesäteatterissa

Keväällä 1918 kymenlaaksolainen Jaalan kirkonkylä joutui sisällissodan kurimukseen. Kolme ihmistä kuoli punaisten ollessa vallassa. Kostotoimet olivat moninkertaiset. Valkoiset jäljiltä menetti henkensä 53 tai jopa 70 ihmistä eri lähteistä riippuen. Kostotoimia johti lentävän osaston nuori päällikkö Sulo Nykänen. Tämä oli kuitenkin vasta alkua Nykäsen värikkäille ja verisille vaiheille, joihin kuului mm. agenttitoimintaa Arkangelissa, vakoilua Tukholmassa, sotimista Puolassa ja Virossa jo ennen kuin Nykänen innostui Hitlerin aatteista. Kuka oli Sulo Nykänen? Millainen aika, millaiset olosuhteet synnyttävät väkivaltaan turvautuvia fanaatikkoja? Vieraina Jaalan pyöveli -kirjan kirjoittanut historiantutkija Aleksi Mainio ja Kapina tehtailla -kirjastaan Tieto-Finlandian voittanut historiantutkija Seppo Aalto.

Kulttuuriykkönen sukeltaa ajankohtaisimpiin ja merkittävimpiin uusiin ja tuleviin elokuviin ja perkaa kiinnostavimmat katsottavat leffasyksystä 2024. Mitkä ovat varteenotettavimmat elokuvat, ja mitä leffoja loppuvuodesta kannattaa odottaa? Käsittelyssä Joaquin Phoenixin ja Lady Gagan tähdittämä Joker-jatko-osa Folie à Deux, Francis Ford Coppolan testamentti ja 40 vuotta työn alla ollut sci-fi-eepos Megalopolis, Donald Trumpin kasvutarina The Apprentice, Seinäjoen Tangomarkkinoiden ympärille punoutuva Anna Brotkinin ja Jenni Toivoniemen komedia Perhoset, Demi Mooren tähdittämä kauneusihanteita ja showbisnestä satiirin ja kehokauhun voimin kritisoiva The Substance sekä Tanskan Oscar-ehdokas – groteskin naturalistinen kuvaus The Girls with a Needle. Tulevista elokuvista käsittelyssä Robert Eggersin Nosferatu, Dingosta kertova Levoton tuhkimo sekä Gladiator 2. Mukana keskustelussa elokuvatoimittajat Silja Sahlgren-Fodstad, Matti Rämö ja tuottaja Olli Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

1300-luvulta 1900-luvulle asti Suomella on ollut kolmekymmentäyksi kuningatarta ja keisarinnaa. Millaisia nämä henkilöt olivat ja miten he selvisivät vaativasta tehtävästään? Kaikki eivät eläneet onnellisina elämänsä loppuun asti. Suurin osa kuningattaristamme oli syntynyt Saksassa. Millä tavalla he toivat oman kulttuurinsa vaikutuksen maahamme? Mikä oli yleensä 22-vuotiaana kuningattaren silkkiseen pukuun pukeutuneen naisen tehtävä? Millainen oli kuningattaren avioliitto ja äitiys? Millä tavalla hän hallitsi vai oliko hän vain rekvisiittaa? Satu Jaatisen tietokirja Suomen Kuningattaret avaa Ruotsin vallan sekä Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kuningattarien ja keisarinnojen elämää, vallan ja tragedioidenkin kulisseissa. Kuka oli maamme ensimmäinen kuningatar Blanka? Millainen hallitsija Isabella Itävaltalainen oli? Miksi Badenin Fredrika ajettiin maanpakoon? Miksi Aleksandra Fjodorovnasta tuli traaginen viimeinen keisarinna? Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Satu Jaatinen ja väitöskirjatutkija Pihla Pekonen, joka teki maisteritutkielman kuningatar Kristiinasta ja tutkii nyt Kristiinan ajan hovielämää. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa kulunut viikko laitetaan pakettiin kulttuuri-, media- ja arvokysymysten osalta. Aiheina maahanmuuttajataustaisten lasten heikko lukutaito ja koulumenestys, uudet Journalistin ohjeet ja journalismin luotettavuus, kuinka saadaan toivo ja ilo takaisin yhteiskunnalliseen keskusteluun joka nykyään on kovin pessimismin kyllästämää. Aiheena myös ikäsyrjintä ja ulkonäköpaineet uuden Hollywoodin kauhuleffan The Substance ja juuri edesmenneen vanhusnäyttelijä Dame Maggie Smithin kautta tarkasteltuna. Raatia puhuttaa myös kolonialismin ja rasismin esiintyminen vanhassa kotimaisessa lastenkirjallisuudessa. Perjantaistudion raadissa ovat professori Laura Kolbe, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen ja uutis- ja ajankohtaistoimittaja Matti Virtanen. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Esseistiikaa, päiväkirjaa, valitusvirttä ja autofaktaa yhdistelevä Syytös on paitsi kirjoittajansa, "kattilanhakkaajan", omakuva, myös syytekirjelmä yliopistoille, jotka ovat ajautuneet jahtaamaan innovaatioita, kaupallisia sovelluksia ja niin kutsuttua huippututkimusta. Aiemmin Tampereen ja nykyään Jyväskylän yliopistossa toimivan Hanna Kuuselan kirja on kuvaus hupenevasta demokratiasta ja sivistyksen alasajosta. Samalla se on väkevää kirjallisuutta, joka asettuu samaan linjaan klassisten syytöskirjelmien, puolustuspuheiden ja tilitysten kanssa. Kuuselan kirja alkaa kuvauksella sankarista, tai "hysteerisestä naisesta", joka on tullut sairaalan päivystykseen rytmihäiriöiden takia. Toinen tutkija Janne Saarikivi kirjoitti viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Hankalat sanat, miten hän huomasi potevansa monien yliopistolaisten tunnistamaa uupumusta. “Uupuminen ei ole yksilön vaan yhteiskunnan sairaus” hän kirjoittaa. Mikä uuvuttaa ja ajaa nurkkaan maan terävimmät ajattelijat? Hanna Kuusela ja Janne Saarikivi ovat JP Pulkkisen vieraina Kulttuuriykkösessä.

Jacopo Bassano eli 1500-luvulla ja hän kuuluu Venetsian renessanssin kuuluisten taiteilijoiden Tintoreton ja Tizianin seuraan. Bassanon vahvuuksiin kuuluvat eläinten hellyyttävät kuvaukset ja uskonnollisten maalausten rohkea uudistaminen. Mitä Bassano oikeastaan kuvasi eläinten, kuten lampaiden ja koirien kautta? Mistä hän sai rohkeuden uudistaa hartauskuvia? Mitä hän pastoraalimaalauksillaan halusi välittää katsojille? Jacopo Bassano työskenteli isänsä työhuoneella. Millaisia oppeja hän sai omalta isältään? Millaisia väripigmenttejä renessanssitaiteessa käytettiin? Jacopo Bassano seurasi maalaustaiteen uusimpia tuulia, miten se näkyi hänen teoksissaan? Kansallisgallerian erikoistutkija Hanne Tikkala vastasi Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvien kahden Bassanon teoksen materiaalitutkimuksesta. Johannes Kastaja kerää kukkia vanhemmilleen -teoksen materiaalitutkimus paljasti, että teoksessa alun perin käytetty sininen väri oli haalistunut ajan kuluessa kokonaan pois. Tikkala kertoo materiaalitutkimuksesta yleisemmin sekä tätä näyttelyä varten tehdyn tutkimuksen löydöistä. Kansallisgallerian johtava konservaattori Kirsi Hiltunen kertoo kyseisen teoksen konservoinnista tarkemmin ja laajemmin myös konservoinnista yleisesti. Ohjelman vieraina ovat Jacopo Bassanoa tutkinut museonjohtaja Kirsi Eskelinen, Kansallisgallerian erikoistutkija Hanne Tikkala ja konservaattori Kirsi Hiltunen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Jacopo Bassano - Venetsian renessanssimestari Sinebrychoffin taidemuseo 12.1.2025 asti.

Vuonna 1974 julkaistu kauhuelokuvaklassikko Teksasin moottorisahamurhat kertoo syrjäiselle paikkakunnalle eksyvistä nuorista, joiden kimppuun hyökkää Leatherface-niminen tappaja. Ihmisnahasta valmistetulla naamiolla, teurastajan esiliinalla ja moottorisahalla varustautuneen surmaajan esikuvana toimi oikea sarjamurhaaja Ed Gein, joka ryösti hautoja ja teki mm. uhriensa luista ja ihosta asusteita ja huonekaluja. Elokuvaa pidettiin aikanaan niin shokeeravana, että sen esittäminen kiellettiin Suomessa vuoteen 1996 asti. Teksasin moottorisahamurhat on poikinut franchisen, joka koostuu yhteensä kuudesta eri elokuvasta, joista viimeisin on julkaistu vuonna 2022. Miksi kaikista kauhuelokuvista juuri Teksasin moottorisahamurhat sain niin pahamaineisen leiman, ja miten elokuvan shokkiarvolle on käynyt viidessä vuosikymmenessä? Mitä elokuvan edustama hillbilly-kauhu oikein on, ja miksi se on myös slasher-elokuvien pioneeri? Miksi ja miten Teksasin moottorisahamurhat kuvaa syrjäseutujen asukkaiden sekä modernien kaupunkilaisten yhteentörmäystä? Lisäksi paneudutaan, miksi juuri Ed Geinin hirmuteot ovat vaikuttaneet moniin kauhuelokuviin aina Psykosta Uhrilampaisiin asti. Kulttuuriykkönen tutkii aihetta Night Visions -festivaalijohtaja Mikko Aromaan, Outo Laakso -kauhupodcastin tekijän toimittaja Sofia Tawastin sekä sarjamurhaajiin erikoistuneen kirjailija Ville Mäkipellon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa jossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tämän kertaisia aiheita Eduskuntatalon töhriminen, stoppi etätöille ja pakollinen paluu työpaikalle, tekoälyn tunkeutuminen toimittajien työhön, Hanna Kuuselan uusi romaani "Syytös" ja yliopiston tuhoaminen tehokkuusvaatimuksilla sekä Francis Coppolan uutuuselokuva Megalopolis ja jättisuuret intohimoprojektit joissa ei ole "mitään järkeä". Vieraina ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Suomen kirjallisuusseuran arkistonjohtaja Outi Hupaniittu sekä toimittaja, elokuvakriitikko Matti Rämö. Toimittajana on Vesa Kytöoja.

Helsingin Kaupunginteatteri toi ohjelmistoonsa pohjoismaista yhteistuotantona värikylläisen musikaalin Moulin Rougen. Se perustuu samannimiseen Baz Luhrmannin ohjaamaan menestyselokuvaan vuodelta 2001. Mutta miksi juuri vuonna 1889 perustetusta Moulin Rouge -kabareeteatterista on tullut legendaarinen? Ja millainen oli kabareen maailma ja Montmartre 1800- ja 1900-lukujen taitteessa? Moulin Rougen -tarinan sankaritar Satinen tausta on köyhä, eikä hänellä ole varaa antaa sydämensä valita. Naisen asema oli ankea, jos niin oli kyllä köyhän miehenkin. Euroopan kulta-aika "Belle Époque" ei todellisuudessakaan ollut kaikille kaunista ja ihanaa aikaa. Kabareessa sääntöjä rikottiin: alaluokkaan kuuluvalla tanssijattarella oli halutessaan oikeus potkaista silinteri yleisössä istuvan yläluokkaan kuuluvan miehen päästä, ja tälle hurrattiin riemulla. Keskustelemassa ovat Moulin Rougen apulaisohjaaja Kirsi Karlenius, historiantutkija Laura Kolbe ja Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Vuonna 1960 Ingmar Bergman haki kuvauspaikkaa seuraavalle elokuvalleen Såsom i en spegel (Kuin kuvastimessa), jonka oli määrä tapahtua saarella. Orkney oli liian kallis, Bergmanille ehdotettiin pientä Fårön saarta Gotlannin kyljessä. Elokuva kuvattiin siellä, niin myös useat ikonisimmista Bergman-elokuvista, myös Persona (1966). Ohjaaja muutti saarelle. Anna-Kaari Hakkaraisen romaanissa Marraseliö kertoja näkee Personan: "Mikä oli tämä kummallinen elokuva ja miksi se kertoi minusta?" Kertojalla on suomalaisen taiteilijan kanssa suhde, joka rakkaussuhteen sijaan onkin valtasuhde. Suuri Taiteilija määrittää kaiken ympärillään. Tästä avautuu romaani, joka uppoaa syvälle kaksinapaisen maailman asetelmiin: mies-nainen, kirjailija-lukija, täsmällinen-epämääräinen, viettely-hylkääminen, musta-valkoinen. Miten kieli on kytkeytynyt hierarkkisiin valta-asetelmiin? Miksi tarina on äärimmäinen luokittelun muoto, jota kannattaa paeta ja joka pitää purkaa? Onko Persona itse asiassa kuin kuratoitu Instagram-feedi? Mitä marraseliö syö? Kulttuuriykkösessä kirjailija Anna-Kaari Hakkarainen on JP Pulkkisen vieraana.

Suomalaisen muotoilun kulta-aika alkoi 1950-luvulla kun suuret nimet voittivat Milanon triennaalien palkintoja. Alvar Aalto, Kaj Franck ja Tapio Wirkkala loivat Suomi-kuvaa selkeän arkkitehtuurin, demokraattisen astiaston ja jäisten Ultima Thule- lasien kautta New Yorkin lennoilla. Myöhemmin Suomi-kuvaa rikastuttivat Timo Sarpaneva, Oiva Toikka, Björn Weckström ja Eero Aarnio. Onko maestrojen aika ohi? Ei ole jos katsotaan muotoilija Antrei Hartikaisen uraa. Hän oli palkittavana Pariisissa Maison&Objet-messuilla syyskuun alussa. Hän saa inspiraationsa Tapio Wirkkalasta ja metsästä. Hän on kysytty muotoilija maailmalla ja valitsee eettiset yhteistyökumppanit. Milla Vaahtera on muotoilija, joka yhdistää värikästä lasia klassiseen messinkiin. Hänen voimavaransa on usko spontaanisuuteen työprosessissa, jossa epäonnistumiset eivät pelota. Milla Vaahteran uniikit lasiesineet ovat löytäneet tiensä kaukaisiin maihin ja sheikkien koteihin. Valokuvaaja Katja Hagelstam on seurannut aitiopaikalta Lokal Galleriastaan suomalaista muotoilua. Millaisia havaintoja hän on tehnyt nykymuotoilijoiden materiaalivalinnoista ja muotokielestä? Mikä on ominaista suomalaiselle muotoilulle nyt? Olemmeko saavuttamassa taas aseman uuden muotoilun maana ulkomailla? Onko kansainvälistyminen myytti? Onko nykymuotoilu tradition muokkailua? Millaisia esineitä maailma ei enää tarvitse? Ohjelman vieraina ovat valokuvaaja Katja Hagelstam, muotoilijat Antrei Hartikainen ja Milla Vaahtera. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulunut viikko laitetaan kulttuuri-, media- ja arvokysymysten osalta pakettiin. Puhutaan muun muassa Mossadin operaatiosta, jossa hakulaitteet ja radiopuhelimet räjähtivät hizbollah-terroristien käsissä, suomalaisista lottovoiton haaveiljoina, Netflixin Emily in Paris-suosikkisarjasta ja siitä, pitäisikö meidän voida ostaa jokaviikkoinen bordeaux-viinimme lähimmästä kyläkaupasta. Perjantaistudion raadissa ovat päätoimittaja Mirva Saukkola, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Toimittajana on Ville Talola.

Vuoden suurimpiin elämänkertaelokuviin lukeutuu Oscar-voittaja Kate Winsletin ja ruotsalaisen Alexander Skarsgårdin tähdittämä Lee, joka pohjautuu mm. Voguen mallina sekä lehden kirjeenvaihtajana toisen maailmasodan aikana toimineen yhdysvaltalaisen valokuvaaja Lee Millerin (1907-1977) elämään. Elokuvan on ohjannut mm. Tahraton mieli -elokuvasta tunnettu Ellen Kuras. Miller oli seikkailunhaluinen renessanssinainen. Diiva ja seurapiirien suosikki, joka asui elämänsä aikana yhtä vaivattomasti sekä New Yorkissa, Egyptissä, Pariisissa kuin Lontoossakin ja ystävystyi monien vaikutusvaltaisten ja silmäätekevien kanssa. Hän pääsi aikansa surrealistisiin taidepiireihin ja tutustui mm. Picassoon, josta tuli hänen hyvä ystävänsä. Miller oli rohkea, ennakkoluuloton ja taitava valokuvaaja, jonka raportit käsittelivät niin kulttuurijournalismia kuin sodan totalitärismiä. Millaista oli päästä etulinjoihin todistamaan sodan kauheuksia liittoutuneiden joukkojen mukana sekä ensimmäisten joukoissa kuvaamaan mm. Dachaun keskitysleirien epäinhimillisiä jälkiä ja ihmiskohtaloita? Miten Miller päätyi huippumallista sotakirjeenvaihtajaksi ja edelleen maailman kuulluksi kulinaristiksi? Miten hänen sukupuolensa vaikutti asemaan sotajournalistina, ja miten hän pystyi luovimaan tiensä ikonisiin kuviin miehisessä maailmassa? Millaisia analogioita Lee-elokuva tarjoaa tämän ajan konfliktijournalismista ja siitä, miten mediassa sotaa kuvataan? Sotajournalismista, sotakuvauksesta, Lee Milleristä ja uudesta elokuvasta keskustellaan kuvajournalisti Niklas Meltion, ulkomaantoimittaja Antti Kurosen sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergrenin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja pilapiirtäjä Ville Rannan monivaiheinen urapolku on tuonut hänet Iltalehden kautta Helsingin Sanomiin poliittiseksi pilapiirtäjäksi. Vuoden 2023 journalistpalkinnon pokannut Ranta kertoo ohjelmassa, mitä työ pilapiirtäjänä maan näkyvimmällä paikalla häneltä edellyttää. Ja mitä Hesari edellyttää häneltä. Ville Rantaa on pitänyt kiireisenä myös vastikään julkaistu sarjakuva-albumi Viininjuojat. Omaelämäkerrallinen, yli 200-sivuinen teos palaa aikaan vuonna 2006, jolloin Ranta kulttuurilehti Kaltion piirtäjänä joutui kohun keskelle. Ranta otti piirroksillaan kantaa Tanskassa tuolloin nousseeseen kohuun profeetta Muhammedia esittävistä piirroksista. Tämän seurauksena lehden päätoimittaja sai potkut ja lehden verkkoversio suljettiin. Näiden ohella Ville Ranta kertoo uransa vaiheista sarjakuvataiteilijana ja pohtii suomalaisen nykysarjakuvan tilaa ja asemaa kulttuurikentässä. Toimittajana on Ville Talola.

Miki Liukkonen muistetaan poikkeuksellisen lahjakkaana ja tuotteliaana kirjailijana, mutta usein hänet nähtiin myös taidepiirejä ärsyttäneenä provokaattorina. Mikin työtoveri Minna von Reiche aloitti kuvaamaan dokumenttielokuvaa kirjailija Miki Liukkosesta, mutta kaikki muuttui kesällä 2023, kun Liukkonen teki itsemurhan 33-vuotiaana. Mitä et minusta vielä tiennyt -dokumentti tehtiin myöhemmin kuitenkin valmiiksi ja se saa ensi-iltansa tällä viikolla Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalilla. Elokuva esitetään tuonnempana myös Ylessä. Elokuvassa Miki Liukkosen läheiset kertovat kirjailijan yksityisemmästä elämästä julkisuuskuvan takana. Kulttuuriykkösessä Miki Liukkosen tuotannosta ja sen jättämästä jäljestä keskustelevat kaikki Mikin kirjat kustannustoimittanut toimittaja, kirjoittaja Samuli Knuuti sekä Mikin lähipiiriin kuulunut kirjailija, toimittaja Esa Mäkijärvi. Mikin isä, Esa Liukkonen kertoo ennakkoon tehdyssä haastattelussa siitä turhautumisesta, mitä läheiset kokivat, kun Miki ei saanut tarvitsemaansa hoitoa mielenterveyden ongelmiin. Haastattelussa on myös Mikin ystävä Rebekka Naatus. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Vuosina 1961-2012 ilmestynyt Suosikki-lehti välitti kotimaan ja ulkomaan populaarikulttuurin uutisia useamman sukupolven nuorille. Se oli varsinki alkuaikoinaan käytännössä ainoa kanava, jota kautta nuoret lukijat saivat tietoa idoleistaan ja maailman nuorisokulttuurin ilmiöistä. Nyt Suosikki-lehden historia on kirjoitettu tuoreeseen tietoteokseen. Vaikka pääosassa lehden sisällössä oli musiikki, sen yhteydessä julkaistiin muun muassa elokuva- ja tv-juttuja ja henkilökuvia suosituista urheilijoista. Monet lukijat muistavat Suosikista myös Eki-sedän lääkäripalstan sekä Mauri Kunnaksen piirtämän underground-henkisen Nyrok City-sarjakuvan. Lehden keskiaukeamallla julkaistut julisteet olivat vuosikymmenet teinien omien huoneiden tapettina. Kulkttuuriykkösessä muistellaan omana aikanaan ainutlaatuista Suosikki-lehteä ja sen yhteydessä myös lehden päätoimittajana yli kolme vuosikymmentä toiminutta legendaa, Jyrki Hämäläistä. Muisteloissa ovat mukana Kultaturbo - Suosikki-lehden tarina-teoksen toinen kirjoittaja Mikko Mattlar, lehden pitkäaikainen toimitussihteeri Elina Syrjä, toimittaja Markku Veijalainen sekä lehden entinen päätoimittaja Katja Ståhl ja Nyrok City-sarjakuvaa lehteen piirtänyt Mauri Kunnas. Toimittajana on Ville Talola.

Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa. Parlamentaarinen työryhmä julkisti Yleen kohdistuvat rajut leikkaukset torstaina. Erityisesti persussuomalaiset ovat vaatineet vieläkin rajumpaa leikkausta. Samana päivänä Yle ilmoitti aloittavansa somalin ja arabiankieliset uutiset. Meppi Sebastian Tynkkynen (ps) kommentoi, että "Ylen kohukesän loppuhuipennuksena ajetaan vielä suoraan päin seinää. Nyt Yle meni tekemään kyllä ison virheen, josta tulemme laittamaan sen vastuuseen." kansanedustaja Jani Mäkjelä (ps) piti uusia vähemmistöille suunnattuja uutisia keskisormen näyttämisenä. Mitä raati ajattelee sekä Ylen leikkauksista, uusista vähemmistöuutisista että persujen voimakkaaista reaktioista? Bisnesmies Jethron ja koomikko Iikka Kiven mahdollisesta nyrkkeilymatsista on uhottu somessa jo monta pävää. Mistä tämä machouhoilu kertoo, onko aikamme toksinen? ihmettelee raatilainen Kuusela. Supertähti Taylor Swift kertoi USA:n pressavaaliväittelyn jälkeen asettuvansa ehdokas Kamala Harrisin leiriin, ja tätä on jo pidetty sellaisena eleenä, että Trumpin on vaikea saada tarpeeksi ääniä, jos miljoonat swifteessit eli Taylor Swift -fanit asettuvat myös Harrisin taakse. Toisaalta Trumpin kannattajaksi on ilmoittautunut mm. maailman rikkain mies Elon Musk, joka omistaa myös (entisen Twitterin nykyisen) X:n ja jolla on enemmän seuraajia somessa kuin kellään muulla sekä suora äänitorvi omille ajatuksilleen ja mielipiteilleen. Kuinka suuri rooli näillä politiikan ulkopuolelta nousevilla ns. supervaikuttajilla tulee olemaan sen suhteen, kuka pääsee Valkoisen talon valtiaaksi marraskuun alussa? "Onko paperikirja kuningas?" Kari Enqvistin pöydälle tuoma aihe liittyy osin HS:n Esa Mäkisen kolumniin, jossa vastaus on Ei. Asia kiertyy toisaalta digikirjoihin (ts. sähkö/ääni) mutta myös striimauspalveluihin tyyliin Bookbeat ja Storytel, jotka ovat eräänlaisia kirjojen Spotifyita. Toisaalta mm. Markus Leikola on huomauttanut, että striimauspalvelut ovat hyvin suomalainen ilmiö. Kirjailijoita nämä trendit eivät miellytä. Mitä ajattelee raati? Onko paperikirjan alamäki pysäytettävissä vielä? Mistä tarve comebackeihin (PMMP, Ultra Bra & Oasis) ja nostalgiaan johtuu? Onko Venäjän hyökkäyssodan takia kiinni menneen rajan ja isojen artistien virran tyrehtymisen myötä tänne Suomeenkin tullut tarve kotimaiselle musiikille? Ja nyt sitä tarjotaan nostalgian muodossa? Ja nostalgia toimii myös isojen tuotantoyhtiöiden ja tapahtumajärjestäjien tapana pysyä hengissä houkuttelemalla vuosikymmenten takaa isoja bändejä takaisin lavoille?

Miksi ihminen kuvittelee edelleen olevansa luomakunnan huipulla? Onko ihmislajilla liian hyvä itsetunto ja mitä siitä seuraa? Kirjailija Anni Kytömäen uusin teos Mirabilis on oikeastaan koukuttava seikkailukertomus, mutta samalla jälleen vahva puheenvuoro ihmisen ja muiden lajien suhteesta. Myös meidän ihmisten luonnosta, sen tuhovoimasta ja samalla myös hauraudesta. Mirabilis kuljettaa lukijansa 1860-luvun nälkävuosista Venäjän Kaukoitään Amurinmaalle siirtolaisten yhteisöön ja takaisin. Historia, kehitys, luokkakysymykset ja naisen asema risteilevät suuremman kehyksen sisällä. Samalla kun hyväksikäytämme ja tuhoamme muita lajeja, Kytömäen teos näyttää, kuinka haavoittuva ihminen on paitsi lajina, niin myös yksilönä. Kytömäen tuotannossa luonto totisesti puhuu ihmiselle - joskus kuoreensa sulkeutuneen raakun hiljaisuudella tai tapettavan turkishylkeen tuskan huudoilla. Kirjailijan työn lisäksi Anni Kytömäki on myös pitkän linjan luonnonsuojelija ja tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana Pentti Linkolan perustamassa Luonnonperintösäätiössä. Kulttuuriykkösessä keskustellaan kirjailija Anni Kytömäen kanssa ihmislajin moraalista ja myös siitä surusta, jota jotkut meistä tuntevat omasta erillisyydestämme suhteessa muihin lajeihin. Puhumme myös kaunokirjallisuuden keinoista tavoittaa luontoa meissä ja perkaamme lisäksi erityiseksi väitettyä suomalaisten luontosuhdetta sekä sen käytännön toteutuksia luontokadon, avohakkuiden ja raakkujen tuhonnan kaltaisten uutisten keskellä. Kulttuuriykkösen toimittajana on Leena Peltokangas.

Matti Röngän uusi romaani "Onnen kaukoranta" vie lukijan 1970-1980-luvun iskelmä-Suomeen, keskittyen tanssilavakulttuuriin ja viihdealan kulisseihin. Kirjassa seurataan savolaispojan, Rissasen Ramin, matkaa maalaiskylästä pääkaupunkiseudulle ammattimuusikoksi. Rönkä taltioi menneen maailman Suomea, pienimpiä yksityiskohtia myöten, ja kirjoittaa samalla tarkasti laulamisen anatomiasta ja ihmisäänen kauneudesta soittimena. Pitkään Ylen uutisissa työskennellyt ja TV-uutisankkurin työstä vuoden 2024 alussa eläköitynyt Matti Rönkä kommentoi toimittajan pyynnöstä myös Ylen rahoituskohua ja keskustelua Ylen DEI-yhdenvertaisuuskoulutuksista, tuoden samalla esiin näkemyksiään media-alan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Oiva Toikan eriväriset lasilinnut, kukista inspiroituneet lasiastiat Flora, Kastehelmi ja Pioni löytyvät monesta suomalaisesta kodista. Kuva iloisesta ja kansainvälisesti palkitusta ja arvostetusta taiteilijasta saa nyt syvemmän sävyn Jutta Ylä-Monosen kirjoittamassa elämäkerrassa, Oiva Toikka - Taiteilijan elämä. Kirjassa avataan Oiva Toikan persoonaa, miten jo 2-vuotiaana tuvan lattialla piirtävästä lapsesta tuli maamme designin kaanonin yksi merkittävin ja omaperäisin muotoilija. Mistä Oiva Toikka inspiroitui, miksi Italia veti puoleensa ja miten karjalaisen maalaispojan luonne istui suomalaisen designin pelkistettyyn ja ankaraan tyyliin? Oiva Toikka oli Nuutajärven lasitaiteilija ja siellä hän ystävystyi Kaj Franckin kanssa. Millä tavalla Franck vaikutti Toikan tyyliin? Millaista Oiva Toikan elämä ja ura oli Nuutajärvellä ja miten se näkyy vielä siellä tänään? Miten 1960-luvun lopussa alkanut ura lavastus- ja pukusuunnittelijana oopperassa kertoo Toikan persoonasta? Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen ja Oiva Toikan poika Jussi Toikka. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa raati keskustelee kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Tällä kertaa raadissa istuvat kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen toimittaa Vesa Kytöoja. Syyttömästä tehtiin somessa ja keskusteluryhmissä kouluampuja - virkavallan harhautusta vai valeuutisointia? Koirarotujen jalostus on sairasta kulttuuria ja monet koirarodut syntyvät kärsivinä. Miksi jalostusta ei saada kuriin? TV-sarjatko vain pelkkää ajanhukkaa? Kulttuurin leikkaukset versus persujen kulttuuri-isänmaallisuus, siinäpä paradoksi. Ja therian-ilmiö eli lasten ja nuorten halu samaistua eläimiksi raivostuttaa osaa vanhemmista. Pitäisikö teinien eläinleikit kieltää kouluissa ja mistä näissä identiteettileikeissä on kyse?

Yksi aikamme omaleimaisimpia Hollywood-ohjaajia, yhdysvaltalainen Tim Burton on luonut valkokankaalle tunnistettavan, mutta vaikeasti jäljiteltävän synkän oudon satumaailman. Siihen mahtuu niin Batmanin, Dumbon, Liisa Ihmemaassa kuin Päättömän ratsumiehen kaltaisia klassikkokertomuksia sekä alkuperäistarinoita kuten Painajainen ennen joulua, Saksikäsi Edward ja Beetlejuice, mistä on myös kasvanut populaarikulttuurikuvaston klassikoita. Uusin elokuva Beetlejuice Beetlejuice herättää yli 35 vuotta sitten nousseen tarinan henkiin alkuperäisen elokuvan keskeisten näyttelijöiden, Winona Ryderin, Michael Keatonin sekä Catherine O’Haran tähdittämänä. Elokuva esittelee kaikkea sitä, mistä Burton on tullut tunnetuksi: burleskia kauhukuvastoa, gotiikkaa, mustaa huumoria, pop-kulttuurireferenssejä, musikaalielementtejä sekä stop-motion -animaatiota. Miten Burtonin taika on kestänyt aikaa, ja mistä elementeistä hänen tummanpuhuvan kummallinen, mutta lähestyttävän kiehtova elokuvamaailma oikein koostuu? Mitkä nousevat hänen suurimmiksi merkkiteoksiksi, ja mitkä ovat olleet hänen uransa heikoimpia lenkkejä? Miten hänen elokuvansa ovat vaikuttaneet kulttuuriimme, ja minkä takia? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta käsikirjoittaja Ilja Rautsin sekä elokuvatoimittajien, Kaisu Tervosen ja Ira Hurskaisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

“Vasemmistopiireissä kuulee tuon tuosta, että on aika luopua länsimaisen ajattelun binäärisistä jaoista ja siirtyä korostamaan tunteita järjen kustannuksella, kun aikaisemmin tehtiin päinvastoin. Ei ole tavatonta, että (omasta mielestäni) mukavasti alkanut väittely keskeytyy, kun joku ilmoittaa ilmapiirin ikäväksi ja vaatii turvallista tilaa. Kaverusten tilityksiä fiiliksistään on alettu kutsua yhteiskunnalliseksi keskusteluksi,“ kirjoittaa kansanedustaja Anna Kontula (vas) uudessa esseekokoelmassaan Kadonneen järjen metsästys (Into, 2024). Sosiologi, kirjailija ja vasemmistoliiton aluevaltuutettu ja kansanedustaja Kontula kritisoi esseissään ylenpalttista tunnepuhetta ja “terapiayhteiskunnan” kielen valumista politiikkaan ja sitä, miten tunteiden ilmaisu on noussut järkiperäisen keskustelun edelle. Kontula ja toimittaja Pauliina Grym keskustelevat tunteiden valtakauden lisäksi myös empatian haitoista ja siitä, riittävätkö demokratian työkalut ympäristökriisin ratkaisuun vai pitäisikö parlamentarismista jopa luopua. Lisäksi selviää, miksi Kontula päätyi kirjoittamaan monikymmensivuisen esseen kissojen ulkoiluttamisesta. Toimittajana on Pauliina Grym.

Ikuisen elämän markkinointi on ollut aikaisemmin kirkon hommia. Mutta kun seuraamme ympärillämme keskustelun sävyjä niin viranomaisten kuin markkinahenkilöidenkin suusta, oikea ruokavalion, riittävä liikunnan ja terveiden elintapojen voisi luulla tähtäävään samaan asiaan. Ihminen voi valinnoillaan vältellä väistämätöntä kohtaloaan - ei ehkä ikuisesti, mutta niin pitkään, että kehon rapistuminen ja kuolema ei näihin puheisiin juuri päädy. Toisaalta tiede harppoo eteenpäin valtavaa vauhtia. Tutkimus yrittää selvittää vanhenemisen syitä tarkoituksenaan puuttua niihin. Lääketiede kehittyy ja uusia hoitoja ilmestyy kaiken aikaa sairauksiin, jotka ennen merkitsivät varmaa matkaa ruumishuoneelle. Ikuinen elämä on yhtä vanha haave kuin mitä ihmiskunta on. Löydetäänkö lääketieteen ja solubiologian parista lopulta ikuisen nuoruuden lähde? Yhtä tärkeä kysymys kuitenkin on, onko tämä tavoiteltavaa. Kuolemaa pidetään kulttuurissamme tabuna, mutta onko kuitenkin niin, että vain hyvä, ajallaan saapuva kuolema on tabu? Tietokirjailija, biologi ja filosofian tohtori Tiina Raevaara on kirjoittanut teoksen Ikuisen elämän lyhyt historia, joka pohtii pyrkimyksiä päättymättömään elämään. Raevaaran kanssa studiossa ovat keskustelemassa uskontotieteilijä Maija Butters sekä toimittaja, kirjailija, pastori Hilkka Olkinuora. Ville Talola toimittaa.

Stora Enson hakkuutyömaan aiheuttama luontotuho Suomussalmella on nostanut esiin kysymyksiä niin yritysten vastuusta ja ympäristöosaamisesta kuin tuotetusta vahingosta, sekä yritykselle että ennen kaikkea luonnolle. Jo pitkään on ollut vallalla trendi, että liike-elämä markkinoi itseään vihreänä ja luontoarvoja kunniottavana. Yritykset hakevat kilpaa toiminnalleen luontosertifikaatteja ja julistavat ympäristöohjelmiaan. Mutta kuinka aidosta ponnistelusta on kyse? Hyvää puhetta mahtuu maailmaan, mutta ihmisen ja muun luonnon suhde on monin tavoin kompleksinen. Kompleksisuus näkyy tavallisissa arkipäivän valinnoissa. Kokonaan oma tarinansa on, minkälaisen haitan raakkujen tuhoaminen on aiheuttanut Stora Ensolle ja miten yhtiö voi korvata luonnolle koituneiden vaurioiden ohessa omalle maineelleen syntyneen haitan. Raakkujen tuho on nostanut esiin ennenäkemättömän laajan paheksunnan yhtiötä kohtaan. Ihmisen, bisneksen ja luonnon monimutkaisesta ja monin tavoin hankalasta suhteesta ohjelmassa keskustelevar kaksi tuoretta tietokirjailijaa. Mainostoimisto Hasanin toimitusjohtaja Riku Vassinen on kirjoittanut tietokirjan Viherpesutalous, jossa arvioidaan talouselämän pyrkimyksiä hallita mainettaan esittämällä toimintansa ekologisena ja ympäristöä suojelevana. Tietokirjailija Annamari Huovinen on puolestaan kirjoittanut teoksen Hankala eläin, jossa pohditaan ihmisen ja eläinten usein ristiriitaista suhdetta toisiinsa. Toimittajana on Ville Talola.

Perjantaistudiossa ovat ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä ja arvokysymyksistä keskustelemassa yrittäjä Sami Kuusela, Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö. Tällä viikolla uutisoitiin, että Petteri Orpon hallituksen ministerit joutuvat pakolliseen rasismikoulutukseen. Juuret ulottuvat viime kesän rasismikohuun, kun perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset aiheuttivat hallituskriisin. Siitä selvittyään hallitus lupasi yhteistuumin edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä vähentää rasismia. Tiistaina pääministeri Petteri Orpo esittelemä ”Me puhumme teoin” -kampanjan on yksi hallituksen 23:sta yhdenvertaisuustoimenpiteestä. Perussuomalaiset ilmoittivat, etteivät osallistu kampanjaan. "Perussuomalaiset vetivät maton rasisminvastaisen kampanjan lanseeranneen pääministerin alta", kirjoitti Ylen politiikan toimittaja Matti Koivisto. Miksi juuri rasismi hiertää hallituspuolueiden välejä? HSL:n kampanja väärennetyillä lipuilla matkustamisen estämiseksi herätti kohua, kun tummaihoisten somevaikuttajien Ibrahim Manzan ja Abdirahman Keinaanin mukanaolo aiheutti syytöksiä rasismista. HSL poisti mainokset palautteen vuoksi, mutta Manza ja Keinaan kritisoivat päätöstä. Somalialaistaustaisen aktivistin Ujuni Ahmedin mukaan kaikki mikä tuntuu rasismilta, ei aina ole rasismia. Hän kirjoitti LinkedInissä, että jatkuva toiseuttaminen voi ylläpitää haitallisia mielikuvia, joita nuoret eivät välttämättä enää jaa. Näemmekö rasismia myös siellä, missä sitä ei ole? Kansansuosikki Kari Hotakaisen uuden “Pirkka-kirjan” eli tuoreen Helmi-romaanin lanseeraus on aiheuttanut närää. Onko kirjan myyminen yksinoikeudella Keskon kautta eli käytännössä superemarketeissa tämä uusi tapa tuoda kirjallisuus suuren yleisön saataville vai vaarantaako se perinteisten kirjakauppojen elinvoimaisuuden? Brittirock-yhtye Oasis palaa keikkalavoille 16 vuoden tauon jälkeen. Mikä saa riitaisat Gallagherin veljekset palaamaan yhteen? Onko kyse rahasta, nostalgiasta vai jostain muusta? Sukellamme myös Oasiksen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja siihen, miksi heidän paluutaan odotetaan niin kovasti. Musikaalit ovat nousseet valtavaan suosioon, ja Helsingin kaupunginteatterin Moulin Rouge -musikaali myi lähes kaikki lippunsa jo ennen ensi-iltaa. Miksi musikaalit vetävät niin hyvin väkeä? Onko kyse eskapismista vai kulttuurimakumme keventymisestä? Pohdimme myös, onko musikaalien tulevaisuus käännöksissä ja elokuva-adaptaatioissa vai voisiko suomalainen alkuperäisidea nousta jymymenestykseksi. Lähetyksen päätteeksi keskustelemme Ruotsissa kuohuttavasta aloitteesta kieltää morsiamen luovuttaminen hääkirkossa. Onko tämä patriarkaalinen perinne aikansa elänyt vai voiko sen säilyttää nykyaikaisella tavalla? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Teatteri Avoimien Ovien näytelmä, Tältä kohtaa, Aila, nostaa esille rohkean ja avoimen kirjailijan, Aila Meriluodon persoonan. Aila Meriluodon (1924–2019) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Hän on tunnettu runoistaan, romaaneistaan ja avoimista päiväkirjoistaan. Ella Pyhältö ja Virpi Haatainen esiintyvät tässä näytelmässä, jossa halutaan nostaa esille Aila Meriluodon avoimuutta omasta vanhenevan naisen rohkeasta seksuaalisuudesta. Miksi hän halusi avata omaa seksuaalisuuttaan lukijoille? Millaisia rakkaussuhteita hänellä oli? Miten hänen runoutensa eroaa hänen romaaneistaan? Tästä aiheesta on myös kirjoittanut toimittaja Anna-Liisa Haavikko Meriluodon päiväkirjojen avulla. Vieraana on myös dosentti Maarit Leskelä-Kärki, joka avaa Aila Meriluodon merkitystä kirjallisuutemme kaanonissa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Puolalaisen veteraaniohjaaja Agnieszka Hollandin tositapahtumiin perustuva elokuva Green Border on kuvaus Puolan ja Valko-Venäjän rajalla tapahtuvasta pakolaistilanteesta, jossa turvapaikkaa hakevat ihmiset joutuvat poliittisiksi pelinappuloiksi. Miten Puolan oikeistohallituksen suututtanut, mutta maailmalla paljon suitsutusta saanut teos kertoo konfliktista ja sen osapuolista sekä Venäjän vaikutusvallasta, hybridisodankäynnistä ja Euroopan rajapolitiikasta? Millaista uhkakuvaa se maalaa Suomen käännytyslaki- ja välineellistetyn maahantulon kysymyksiin? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Saila Heinikosken, Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja sekä Tampereen yliopiston tutkija Sanna Valtosen sekä kulttuuritoimittaja Harri Römpötin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkijan Markus Kantolan uusi tietokirja Aatteiden Yhdysvallat: Politiikan suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta Trumpin aikaan (Gaudeamus, 2024) avaa teoksessaan Yhdysvaltojen poliittisen ajattelun kehitystä viimeisen sadan vuoden ajalta. Kantola tarkastelee teoksessaan, miten älymystön ideat ovat muokanneet maan politiikkaa ja vaikuttaneet jopa presidenttien päätöksiin. Kirja käsittelee laajasti erilaisia teemoja kapitalismikritiikistä kansalaisoikeusliikkeisiin ja uusliberalismiin. Kantolan mukaan yhdysvaltalaiset intellektuellit keskittyvät enemmän oman aatteellisen ryhmänsä ylläpitoon kuin laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Myös aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helon vuoden 2022 tietokirja Amerikan Yhdysvaltojen historia käsitteli Yhdysvaltoja aatehistoriallisesta näkökulmasta. Suurvaltaa voi ymmärtää paremmin, jos muistaa että Yhdysvallat perustettiin tasavallaksi eikä demokratiaksi, antiikin maailmasta ja Rooman tasavallasta mallia hakien. Miten tasavaltalaisuus ohjaa Yhdysvaltain nykypolitiikkaa? Miten aatteiden kehitys on muovannut maailman vaikutusvaltaisinta valtiota, ja mihin suuntaan se on menossa? Ketkä älymystöstä ovat olleet USA:n peräsimessä, ja ketkä ovat tämän päivän yhdysvaltalaisintellektuellit? Keskustelemassa ovat teologi, Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkija Markus Kantola ja aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Oulussa järjestetään maailman vanhinta musiikkivideofestivaalia, ja viikonloppuna siellä nähtiin, miltä musiikkivideon kuuluu näyttää juuri nyt. Kotimaisten videoiden parhaat palkittiin, mutta millaisia ne ovat, kenelle niitä tehdään, miksi ja millä rahoilla? Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Music Television loi populaaria yhtenäiskulttuuria jakelemalla musiikkivideoita kaikille. Somen lyhytvideot, musiikkiteollisuuden rahavirtojen muutokset ja halvan tuotantotekniikan yleistyminen haastavat perinteisen musiikkivideon, mutta tarjoavat mahdollisuuksia. Uusin tutkimus osoittaa, että yhä edelleen liikkuva kuva voi ladata musiikin täyteen merkitystä. Ja kenties entistä saavutettavampi tuotanto nostaa entistäkin paremmin esiin uusia tyylejä ja tekijöitä? Kulttuuriykkösen studioon saapuvat Eleonoora Riihinen, joka Pumpeligaalan tuomarina katsoi viikonloppuna liikaa musiikkivideoita, sekä Tommi E. Virtanen, joka on katsonut niitä monta vuotta jakaakseen niille tukea MESin AV-toimikunnassa. Tekijänäkökulmaa tarjoavat Pumpeligaalan menestyjät. Lähetyksen toimittaa Kare Eskola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset professori Laura Kolben, kirjailija Jarkko Tontin ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Uusi omakohtainen tietokirja Suuri valhe vammaisuudesta (Tammi) pyrkii purkamaan vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja ja vammaisvihaan liittyviä ongelmia. Teoksen takana ovat cp-vammainen yhteiskunta-alan ammattilainen Riikka Leinonen sekä vammaisen lapsen äiti ja toimittaja Sofia Tawast, joiden tavoite on viihdyttävällä tavalla tuoda esiin vammaisten kohtaamia ongelmia ja asenteita sekä arkielämässä että kulttuurissamme. Kulttuuriykkönen sivuaa myös taannoista DEI-yhtenvertaisuuskoulutuksiin liittyvää kohua, jonka yhdeksi osapuoleksi päätyi myös Sofia Tawast YleX-kanavan toimittajille vetämänsä koulutuksensa tiimoilta. Vieraina tietokirjailijat Riikka Leinonen ja Sofia Tawast sekä sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Terhi Törmälehdon uusi romaani He ovat suolaa ja valoa (Otava, 2024) avaa meille ikkunan vähemmän tunnettuun maailmaan, suomalaiseen kristilliseen sionismiin. Törmälehdon kolmas romaani sijoittuu maaliskuuhun 2023 Israelissa ja Länsirannalla. Se seuraa kahden suomalaisen naisen, lääkäri Susannan ja opettaja Anun, matkaa ja kokemuksia Pyhällä maalla. Romaani kuvaa paitsi Israelin ja Palestiinan konfliktia myös näyttää länsimaalaisten kristittyjen, mukaan lukien suomalaisten, roolia monimutkaisessa tilanteessa. Törmälehto oli itse Israelissa ja Länsirannalla kirjan tapahtuma-aikaan. Uskostaan luopunut kirjailija Törmälehto, joka on taustaltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä opettajankouluttaja, kertoo teoksen olevan myös henkilökohtainen tutkielma siitä, millainen aikuinen hänestä itsestään olisi voinut kasvaa. Poliittisen historian valtiotieteiden tohtori, Ulkopoliittisen insituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart kirjoitti suomalaisista sionisteista tietokirjassaan Luvatun maan lumo: Israelin kristityt ystävät Suomessa (Gaudeamus, 2022). Terhi Törmälehtoa ja Timo R. Stewartia haastattelee Pauliina Grym.

Kolmen lapsen puukotus heinäkuun lopussa Iso-Britanniassa Southportissa järkytti ympäri Eurooppaa. Sen sivuseurauksena saarivaltakunnan kadut täyttyivät mielenosoittajista, jotka syyttivät tapauksesta muslimitaustaisia maahanmuuttajia. Vaikka tekijä tosiasiassa oli afrikkalaistaustainen kristitty, mikään ei pysäyttänyt väärän tiedon tulvaa ja yllytystä marssia kadulla ääriryhmien väkivaltaisissa mielenosoituksissa. Miksi disinformaatio levisi niin tehokkaasti, vaikka viranomaiset, poliitikot ja media jakoivat asiasta runsaasti oikeaa tietoa? Kuka väärää tietoa masinoi? Johtavatko tämänkin syntyneen kaaoksen jäljet Kremlin keittokirjan sivuille? Disinformaatio laajemmin on modernien yhteiskuntien vakavimpia turvallisuusuhkia. Miten sitä synnytetään, levitetään ja hyödynnetään? Minkälainen rooli tekoälyllä on disinformaation synnyttämisessä? Entä miten disinformaatiota torjutaan? Miten se tunnistetaan ja voiko tekoäly toimia tässä myös hyvien asioiden puolesta? Mikä on median rooli tässä kokonaisuudessa? Keskustelemassa ovat toimittaja Matti Virtanen, tutkijat Niko Pyrhönen ja Henna Paakki sekä kansanedustaja Jarno Limnéll. Ville Talola toimittaa.

Millaista elämä oli Hangossa kun kylpylä eli kukoistuskauttaan? Miltä tuntui tyhjentää huvila talvisodan jälkeen ja jättää kesäkoti kun Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle ja miltä kaupunki näytti kun sinne palattiin takaisin? Millaista elämää huviloissa vietetään nyt? Millaisia uusia jännittäviä tarinoita löytyi huviloita tutkiessa? Ihmiskohtalot olivat koskettavimpia kuin uskoisikaan ja huviloilla on ollut kukoistus- ja rappiokausia. Kirjassa Huvilaelämää-Hangon huviloiden historiaa kerrotaan yleisesti huvilakulttuurista ja 150 vuotta täyttävän Hangon ja sen huviloiden historiasta. Kirjassa keskitytään kahdeksan huvilan huvilaelämäkertoihin. Kirjassa huviloita käsitellään niin arkkitehtuurin, sisustuksen kuin huviloissa vietetyn elämäntavan, sekä muutosten ja jatkumon näkökulmasta. Samalla kerrotaan huvilassa asuneiden perheiden tarinat ensimmäisestä omistajasta viimeiseen. Miten huviloita tulisi vaalia? Miksi nykyaikana halutaan sisustaa huvilamaisesti? Millainen on huvilasisustaminen? Kirjan huvilat on valokuvannut valokuvaaja Vanessa Forstén. Ohjelman vieraina ovat filosofian tohtori ja historioitsija Katja Weiland-Särmälä ja Avotakan päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Hangon huviloista ja huvilakulttuurista. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa keskustellaan kiihkeätsi kesän ajankohtaisista kulttuuri- ja mediailmiöistä sekä arvokysymyksistä. Mukana Perjantaistudion raadissa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola juontaa. Karjalaisista aktivisteista koostuvan Ruškiemustu-kollektiivin mukaan Elias Lönnrot oli kolonialisti ja sortui kulttuuriseen omimiseen kootessaan Kalevalaa. Ja me suomalaiset olemme varastaneet tämän kulttuuriperinnön omaksemme. Tästä syystä he katsoivat tarpeelliseksi kirjoittaa Elias Lönnrotin patsaaseen spraymaalilla sanan kolonialisti. Nyt selvitetään, oliko Lönnrot tosiaan kolonialisti ja karjalaisten kulttuurin varastaja. Kesällä käytiin vilkasta keskustelua Ylen journalismista ja DEI-koulutuksista. Toimittajat Sanna Ukkola ja Ivan Puopolo kritisoivat Yleä ideologisesta doktrinaatiosta ja poliittisesta korrektisuudesta, mikä herätti laajaa huomiota erityisesti X:ssä mutta mediaan aiheesta valui vain pieni osa. Keskustelussa pohditaan nyt, säilyttääkö Yle journalistisen integriteettinsä, ja minkä verran DEI-koulutukset vaikuttavat sen toimintaan. Miten raati arvioi Puopolon ja Ukkolan väitteet? Mikä on Heikki Pursiaisen mielestä isompi ongelma Ylen kaltaisessa isossa mediatalossa? Miten nuorten julkisiin kannanoittoihin pitäisi suhtautua? Nuoruudesta huomauttelu on nähty epäasiallisena kuten sukupuolen tai etnisyyden. Greta Thunbergin ja Patrick Itäniemen tapaukset osoittavat, että nuoria suojellaan kritiikiltä, mutta nuoruus ei saisi olla kritiikin kohde. Itäniemen tuloeroja puolustaviin mielipiteisiin vastataan usein opettajamaisesti. Nettikommentit ovat myrkyllisiä, ja nuoria kohdellaan samoin kuin aikuisia, mikä herättää kysymyksiä argumentoinnin tasosta. Onko meillä vaikeuksia puhua nuorelle asia-argumentein? Psykoterapeutti Katarina Meskanen ja lihavuus- ja kehotutkija tutkija Hannele Harjunen varoittavat HS:n artikkelissa otsikoltaan Kehopikamuoti (14.8) kehoihanteista, jotka voivat muuttua entistä epärealistisemmiksi, vaikeammin saavutettaviksi ja ahdistaviksi. Artikkeli käsittelee kehonkuva- ja kauneusihanteiden jatkuvaa ja nopeaa muutosta, joka muistuttaa pikamuodin kiertokulkua. Aiemmin kehopositiivisuus nosti esiin kaikenlaisten kehojen hyväksymisen, mutta nyt laihuuden ihannointi on tehnyt paluun, erityisesti sosiaalisen median ja tekoälyn vaikutuksesta. Tämä trendi korostaa ulkonäön merkitystä, mikä voi luoda paineita erityisesti nuorille ja heikentää itsetuntoa. Miksi ulkonäkö on niin kipeä asia?

Alien — Kahdeksas matkustaja (1979) sekä Aliens — Paluu (1986) ovat kauhu- ja sci-fi-klassikoita, jotka viimeistään nostivat ohjaajat Ridley Scottin ja James Cameronin sekä näyttelijä Sigourney Weaverin ja taiteilija H. R. Gigerin maailmankuuluiksi. Weaverin näyttelemästä Ripleystä kuoriutui yksi merkittävimpiä naispuolisia kauhu- ja toimintaelokuvasankareita, sveitsiläisestä taiteilija H. R. Gigerin biomekaanisesta taiteesta keskeinen osa kauhuelokuvien kuvastoa ja ohjaaja Scottista sekä Cameronista aikamme arvostetuimpia elokuvantekijöitä. Ensimmäinen Disneyn tuottama Alien-elokuva Romulus saa ensi-iltansa elokuussa 2024, ja se on järjestyksessään jo saagan yhdeksäs osa. Urugualaislähtöisen kauhuohjaaja Fede Alvarezin (Evil Dead [2013], Don't Breathe...) Romulus jatkaa elokuvasarjan 45-vuotista historiaa aikomuksenaan palauttaa sen alkuperäisiin uomiin klaustrofobiseen selviytymiskauhuun avaruudessa. Odotukset ovat kovat, kun elokuvan yhtenä tuottajana toimii itse Ridley Scott. Miksi Alienin synnytys oli niin vaikea ja sattumanvarainen prosessi alun alkaen? Millainen vaikutus H. P. Lovecraftilla sekä hyönteispelolla oli lopputulokseen? Miten toinen kuuluisa hirviö Predator — Saalistaja mahtuu samaan tarinauniversumiin Alienin kanssa? Miksi Alienista tuli yksi aikamme merkittävimpiä hirviöitä ja millaisia analogioita ja kysymyksiä ihmiskunnan tuhoamiseen kehitetty täydellinen organismi herättää? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta biologi-kirjailija Tiina Raevaaran sekä elokuviin ja sci-fiin erikoistuneen toimittaja-tuottaja Olli Kangassalon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Risto Isomäen tieteisseikkailu Pimeää jäätä (Into, 2024) vie meidät takaisin Pimeän pilven ritarit (Into, 1997) -kirjan kosmiseen maailmaan, mutta tällä kertaa panokset ovat entistäkin korkeammalla. Ihmiskunta on suuremman uhan edessä kuin koskaan aiemmin: luotaimet ovat paljastaneet, että maapalloa uhkaavia komeettoja on huomattavasti enemmän kuin aiemmin on luultu. Tarinassa suomalainen teknologia nousee avainasemaan. Sen juoni rakentuu vahvasti sähköpurje- eli plasmapurjeteknologian ympärille. Tämä Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pekka Janhusen kehittämä konsepti on tehokkain ihmisen keksimä avaruusalusten käyttövoiman lähde pitkille matkoille. Romaanissa Johnny Kororo lähtee retkikuntineen sähköpurjealus Arsinoella kohti tuntematonta kappaletta, joka on suistanut komeetat radoiltaan. Romaanissaan Isomäki paitsi ylistää ihmisen teknistä kekseliäisyyttä myös pohtii turvallisuushakuista ajatteluamme, joka estää meitä ratkaisemasta maailmaamme uhkaavia, ihmisestä johtuvia ongelmia. Ja miten suuri uhka asteroidit ja komeetat todellisuudessa ovat ihmiskunnalle? Mihin sähköpurjetta todellisuudessa tarvitaan ja onko tulevaisuutemme avaruudessa? Vieraina ovat kirjailija Risto Isomäki ja Ilmatieteenlaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen. Toimittajana on Pauliina Grym.

Helsingin Wladimirinkadulla eli nykyisellä Kalevankadulla avasi elokuussa 1924 ovensa ravintolaliike. Elettiin kieltolain aikaa, joten sen tarkoitus oli, niin kuin ravintoloitsija Yrjö Lindfors maaherralle lähettämässään anomuksessa toteaa, harjoittaa "pääasiallisesti ruoan, kahvin, teen ynnä virvokkeiden tarjoilua". Ravintola Kosmos toimii yhä samoissa tiloissa, ja sen vetäjinä on edelleen 30-luvun alussa nimensä Hepolammeksi muuttanut perhe, vastuuhenkilöinä ja suunnannäyttäjinä nimenomaan sen naispuoliset jäsenet. Laura Kolben tuore kirja Kosmos - ravintola ja perhe 1924-2024 kertoo muutosten ja pysyvyyden kanssa taiteilleesta ravintolasta, jonka alkuvuodet olivat "oppikirjaesimerkki itsenäisyyden varhaisvuosien perhe- ja pienyrittäjyyden karikoista ja suvanteista". Se kertoo kaksinaismoralismista, johon kieltolaki ja sittemmin Alkon pikkutarkka sääntelyvimma ajoivat. Se on tarina legendaarisesta taiteilijaravintolasta, jossa matriarkaatti suvaitsi boheemien miespiirien ilonpidon ja murheiden hukuttamisen, kunhan toleranssia ei liikaa koeteltu. Kulttuuriykkösessä on vieraana historioitsija Laura Kolbe. Toimittaja on J.P. Pulkkinen.

Valtaosassa Suomea peruskoulujen syyslukukausi käynnistyi viime viikolla ja loputkin aloittelevat työn tänään tai huomenna. Mutta minkälaisessa koulussa oppilaat opiskelevat vuosikymmenen lopulla? Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt vuoden 2024 alussa kattavan työn suomalaisen peruskoulun tulevaisuutta koskien. Työlle on tilausta, sillä useat tutkimukset peruskoulua koskien ovat surullista luettavaa. Oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa sakanneet, opettajat ovat ylikuormittuneita ja oppilaiden viihtyvyys koulussa on huonontunut. Peruskoulussa on monia käytännöllisiä kysymyksiä, joita täytyy ratkaista, yhtenä esimerkkinä kerätäänkö oppilailta puhelimet koulupäivän ajaksi pois. Kaikkien näiden päätösten taustaklsi tarvitaan kuitenkin kokonaisempi visio peruskoulusta. Mitä varten koulu on olemassa? Minkälaisia valmiuksia sen halutaan tarjota oppilaille? Minkälaiseen maailmaan koulu oppilaita valmistaa? Visiota tulevaisuuden koulusta etsitään nyt laajalla joukolla. Aisaa kysytään myös kansalaisilta. Mihin menet suomalainen peruskoulu? Aiheesta keskustelevat OKM:n Tulevaisuuden peruskoulu-hanketyöryhmän puheenjohtaja, psykologian tohtori Katri Saarikivi, hankkeen koordinaattori Venla Bernelius, Helsingin normaalikoulun lehtori Reetta Niemi sekä kasvatustieteen apulaisprofessori Pekka Mertala. Toimittajana on Ville Talola.

Tuore dokumenttielokuva The Life and Deaths of Christopher Lee kertoo brittinäyttelijä Sir Christopher Leen (1922-2015) elämästä sekä hänen lähes 70-vuotisesta taiteilijaurastaan. Majesteettiseksi ja karismaattiseksi luonnehdittu näyttelijä muistetaan parhaiten joko hirviön (mm. Kreivi Dracula) tai pahiksen (mm. Scaramanga, Saruman, Kreivi Dooku) rooleista, vaikka hänen näyttelijärepertoaariin kuului paljon muunlaisiakin hahmoja. Mistä Leelle langennut antagonistin leima johtuu, ja olisiko hän halunnut tai voinut valita toisin? Lee palveli toisen maailmansodan aikaan brittijoukoissa mm. Etelä- ja Pohjois-Afrikassa, minkä jälkeen hän päätyi jäljittämään sotarikoksista syytettyjä natseja. Ohjaaja John Landisin mukaan Lee olisi toiminut mm. vakoojana, sabotöörinä sekä salamurhaajana. Lee käväisi myös Suomessa osallistumassa vapaaehtoisena talvisotaan. Maamme jäi Leen mieleen vahvasti koko loppuelämäksi, ja hän vieraili Suomessa useaan otteeseen vielä 2000-luvullakin. Millainen vaikutus Leellä ja hänen näyttelemillään hahmoilla on ollut populaarikulttuuriin sekä kauhukuvastoon? Millainen henkilö näyttelijän takaa paljastuu, ja millaisiin kokemuksiin hänen uransa näyttelijänä perustuu? Millaisia paljastuksia tuore dokumentti tarjoaa, ja olisiko hänestä voinut tulle vielä isompi ja tunnetumpi näyttelijä, jos asiat olisivat menneet toisin? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvatoimittaja-tietokirjailijoiden Lauri Lehtisen sekä Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Television vuodet 1970-luvulta 1980-luvun puoliväliin piirtyvät monen muistissa YYA-Suomen kautta ja suomettumisen kautta. Elokuussa julkaistavan Anu Koivusen, Janne Zareffin, Laura Saarenmaan ja Mari Pajalan kirjoittamassa tietokirjassa Kulttuuritelevision aika 1975-1985 aikakauden televisiosta piirtyy kuitenkin huomattavasti moniulotteisempi kuva. Televisiolla oli oma roolinsa ulkopoliittisten linjausten vahvistajana, mutta voimakkaimmin televisio hahmottuu ohjelmapolitiikan kokonaisuuden kautta, jossa näkyy suunnitelmallinen pyrkimys monipuoliseen sisistävään, viihdyttävään ja kasvattavaan sisältöön. Usein kaupalliseksi mielletty Mainos-tv liittyi omalta osaltaan tähän samaan linjaukseen. Nykykatsannossa on ehkäpä vaikea hahmottaa television suurta valtaa mediavälineenä. Ihmisten totuttua jo vuosikymmenten ajan siihen, että ohjelmia voi tallentaa ja nykyisen suoratoiston maailmassa katsoa ylipäätään silloin kun huvittaa, helposti unohtuu, että lineaarisessa ohjelmavirrassa ohjelmat tulivat ja menivät, eikä näkemättä jäänyttä alkua tai loppua voinut mistään katsoa uudelleen. Ohjelmiston suunnitteluun ja koordinointiin käytettiin runsaasti aikaa ja vaivaa. Kulttuuritelevision ajasta kaikkineen ovat keskustelemassa tutkijat Anu Koivunen, Mari Pajala sekä Janne Zareff. Ville Talola on toimittajana.

Pohjois-Karjalassa Valtimolla on Omavaraopisto, joka kouluttaa omavaratalouteen ja ekologisen elämään. Kurssien käyneillä on valmiudet perustaa omia kollektiivejä, joissa eletään mahdollisimman omavaraisesti. Kursseille saa valtion myöntämän opintotuen. Opetettavat pääaineet opistolla ovat puutarhaviljely, keräily & säilöntä, polttopuuhuolto (puunkaadosta ja uitosta alkaen), ekologinen rakentaminen (ilman koneita, savirappaamisineen) ja käsityöt (sisältäen kudonnan, kehräämisen, huovutuksen, lautanauhan kudonnan). Millaista on elo omavarayhteisössä? Millaisille ihmisille tällainen soveltuu? Pitäisikö koko yhteiskunnan muuttua omavaratalouteen? Vieraina omavarayhteisössä Hämeessä elävät Tuomas Juutilainen (pianisti) ja Arttu Lindroth (nykyisin muurari, entinen pappi ja balettitanssija) sekä Omavaraopistoa vetävät Lasse Nordlund (luonnontieteilijä) ja Maria Dorff (käsityönopettaja) ja metsäpuutarhan kasvatusta opettava Joel Rosenberg (erä- ja luonto-opas, ympäristötaiteen maisteri). Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Kaikista henkirikoksista vain murto-osa voidaan määritellä sarjamurhaajan tekemiksi. Mutta miten puolestaan määritellään henkilö sarjamurhaajaksi? Henkirikosten lukumäärä ei yksinään tähän riitä. Tosielämän sarjamurhat ovat painajaismaisia kertomuksia, fiktiossa niistä tulee viihdettä. Suunnattomaan suosioon noussut true crime-ilmiö yhdistää näitä molempia. Miksi meitä kiinnostaa niin oikeat kuin keksitytkin hirvittävät rikokset ja niiden tekijät? Kenestä voi tulla sarjamurhaaja? Yhdistääkö tekotapa, motiivit tai ympäristötekijät jollakin tavoin useampia sarjamurhaajia? Voiko fiktio toimia innoituksena tosielämän kauheuksille? Mitä meidän tulisi ajatella siitä, jos koemme sympatiaa tai ymmärrystä henkirikoksiin syyllistynetä kohtaan? Studiossa sarjamurhista ja murhaajista ovat keskustelemassa tietokirjailija Ville Mäkipelto, oikeuspsykologi Tom Pakkanen sekä Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri-lehden päätoimittaja Päivi Remes. Ville Talola toimittaa.

Espanjan suuret vihannestarhat tarvitsevat satokaudella kymmeniätuhansia poimijoita. Keitä nämä Almerian ja Huelvan kasvihuoneissa ahertavat ihmiset ovat ja millaisia tarinoita heidän elämäänsä sisältyy? Suurin osa poimijoista tulee Marokosta, laillisesti tai laittomasti. Naisille pääsy Espanjaan poimimaan marjoja on toiveiden täyttymys. Kuitenkin se, mitä nämä usein lukutaidottomat naiset Espanjassa kohtaavat, on usein järkytys. Suurin ongelma ovat asunnot, koska niitä ei ole. Ihmiset ovat rakentaneet kasvihuoneiden läheisyyteen monenkirjavia majoja, ja alueet ovat muuttuneet slummeiksi. Niissä on omat ongelmansa ja erityisesti naiset ovat jatkuvassa vaarassa. Toisaalta, myös suomalaisilla marja- ja tomaattitiloilla on ollut räikeitä ihmiskauppatapauksia. Mikä siis neuvoksi kuluttajalle, joka miettii marketin hevi-hyllyllä ostaako kotimaisia vai espanjalaisia tomaatteja? Kulttuuriykkösen vieraina ovat Katkerat puutarhat -tietokirjan tehneet Kaisa Beltran ja Johanna Erjonsalo. Ohjelman toimittaa Liisa Vihmanen.

Marvel-supersankariuniversumi on maailman suosituinta viihdettä. Sen sarjakuviin pohjautuvat elokuvat ovat olleet läpi 2000-luvun tuottoisimpia toimintaspektaakkeleita ja efektipläjäyksiä. Disneyn omistuksessa Marvelin tahti on kiihtynyt entisestään ja mukaan ovat tulleet myös useat tv-sarjat, jotka ovat laajentaneet tuotteiden ja tarinoiden määrää valtavasti. Tämän myötä keskustelu Marvelin ylikuumenemisesta ja fanien mielenkiinnon hiipumisesta on kummunnut samalla tavalla kuin Star Wars -franchisen suhteenkin. Ongleman on jopa julkisesti myöntänyt Disneyn toimitusjohta Robert Iger. Marvel ei tästä huolimatta ole pakotetulla tauolla, vaan uutta elokuvaa pusketaan ulos. Kesän 2024 odotetuin toimintarymistely perustuu ehkä aikamme suosituimpien superantisankarien Deadpoolin ja Wolverinen yhteisseikkailuun. Elokuva oli avausviikonloppuna kassamenestys ja nousi kymmenen kaikkien aikojen parhaiten ensi-iltaviikonloppuna tuottaneiden elokuvien joukkoon. Millainen elokuva Deadpool & Wolverine on, miksi nämä kaksi supersankaria ovat nousseet ajassamme Marvelin keskeisimmiksi hahmoiksi ja onnistuuko Ryan Reynoldsin ja Hugh Jackmanin tähdittämä elokuva puhaltamaan uutta intoa kyllästyneiden fanien sieluihin sekä pudistamaan Marvel-universumia sitä vaivaavasta pöhöttyneisyydestä? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta sarjakuvataiteilija Petri Hiltusen, fantasiakirjailija Vehka Kurjenmiekan sekä Supernörtit-podcastia vetävän dj-tuottaja Johannes Naumasen kanssa. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Kulttuuriykkönen vierailee Euroopan suurimmalla saksankielisellä oopperajuhlilla, Bregenzin Festivaalilla, jonne on valittu uusi suomalainen taiteellinen johtotiimi. Uutena taiteellisena johtajana aloittaa syksyllä Lilli Paasikivi ja uutena taiteellisen tuotannon johtajana aloitti jo keväällä Jaakko Kortekangas. Bodenseen rannalla, neljän valtion - Itävallan, Sveitsin, Saksan ja Lichtesteinin risteyksessä sijaitseva Bregenz on Bayreuthiakin saksalaisempi festivaali. Sen valtavasta yli 200.000 päisestä yleisöstä 97% on saksankielisiä. Festari tunnetaan suuresta järvessä kelluvasta näyttämöstä, huipputeknisestä äänentoistosta ja valtavasta 7000 hengen ulkoilmakatsomosta. James Bond leffa Quantum of Solace toi vuonna 2008 tämän Wienin Sinfonikkojen jo vuonna 1946 perustuman festivaalin koko maailman tietoisuuteen. Millainen on Bregenzin Festivaali? Mitä siellä esitetään? Millaisia ihmisiä siellä käy? Kuinka festivaali rahoitetaan? Miten valtavan suuren ulkoilmanäyttämön tekniikka ja äänentoisto toimivat? Miksi ja miten sinne valittiin suomalaiset johtoon? Haastattelussa Lilli Paasikivi, Jaakko Kortekangas ja jo 20 vuotta festivaaleilla työskennyt näyttämömestari Sami Kyllönen. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Suomessa järjestetään kansainvälisesti todella korkeatasoisia larppeja eli liveroolipelejä, joissa pelaajat eläytyvät kaikin tavoin ja aistein roolipelimaailmoihin. Maastamme löytyy eläväinen, kansainvälinen ja perinteikäs liveroolipeliskene, joka panostaa pelien puitteisiin ja laatuun intensiivisesti. Tästä esimerkkinä kesällä 2024 toteutettu Odysseus-larp, jossa helsinkiläinen peruskoulu muutettiin avaruusalukseksi vapaaehtoisvoimin noin 200 000 euron budjetilla. Mistä intohimo ja rahoitus tällaisiin projekteihin tulee, ja millaisesta kulttuurinmuodosta liveroolipelaamisessa on oikein kyse? Vieraina pitkäaikaiset roolipelaajat ja larppien suunnittelijat, toimittaja-tietokirjailija Maria Pettersson, Odysseuksen tuottaja Laura Kröger sekä tietokirjaa liveroolipeleistä tekevä Kaisa Kangas. Juhani Kenttämaa toimittaa.

“Moraali ei ole relativistista” Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen, 77, kääntelee kirjassaan “Filosofiaa raakana – johdatus ajattelun arvoituksiin” moraalia, psykologiaa, vapautta ja yhteiskuntaa. Airaksisen mukaan jokainen meistä pitää sosiaalista maskia yllä, eikä kukaan meistä ole oikeasti vapaa, vaan olemme kaikki lannistettuina kahleissa. Hän kannustaa kaikkia tutkimaan itseään ja tarkastelemaan missä määrin kukin meistä on paskamainen, vittumainen tai nilkki. Moraalin ja yhteiskunnan suhteen Airaksinen ajattelee etiikalla ja oikeudenmukaisuudella olevan rajansa, mutta samalla toteaa, että “turvallisuus on fetissi, jolla perustellaan kaikenlaisia ratkaisuja”. Airaksinen hylkää kirjassaan ajatuksen moraalirelativismista. Hän uskoo, että esimerkiksi moraalijärjestelmä voidaan arvioida ja asettaa järjestykseen. “Se, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia on minusta moraalinen totuus”. Kulttuuriykkösessä vieraana Timo Airaksinen. Lähetyksen toimittaa Tuukka Pasanen. Ohjelma on nauhoitettu ennakkoon 28.6.2024.

Suomessa asuu melko pieni juutalaisvähemmistö, joka ei juuri erotu valtaväestöstä. Suomeen on kuitenkin asettunut antisemitismiä, eli juutalaisvihaa ja -vastaisuutta, pitkälti tuontitavarana. Millainen on antisemitismin historia Suomessa? Millaisia juutalaisiin kytkeytyviä salaliittoteorioita on viljelty täällä? Ihmisoikeuskeskus ja oikeusministeriö julkaisivat toukokuussa kyselytutkimuksen, jonka tulos huolestuttaa. Sen mukaan 83 prosenttia Suomessa asuvista juutalaisista kokee, että antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. Lähetyksessä keskustellaan mitä syitä juutalaisten kohtaaman kasvavan vihamielisyyden takaa löytyy ja mitkä tahot heitä uhkaavat. Nicklas Wancken vieraina ovat Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik sekä antisemitismiä tutkinut teologian tohtori Paavo Ahonen Helsingin yliopistosta.

Rituaalit ja riitit jäsentävät elämäämme monin tavoin, ja niiden väitetään tekevän näkyväksi yhteiskunnan syväarvoja. Median ja somen myötä syntyy myös uusia rituaaleja. Populaarikulttuurissa massatapahtumat ja urheilutapahtumat sisältävät ritualistisia elementtejä. Voimmeko tietoisesti luoda uusia rituaaleja, ja mitkä ovat niiden keskeiset elementit? Mitä rituaalit merkitsevät meille? Mistä rituaalit rakentuvat? Miten yhteisölliset rituaalit selviävät yhteiskunnassa, joka on yhä yksilökeskeisempi? Tänä vuonna julkaistu tietokirja Riitit ja rituaalit avaa portin uskontojen, vapaamuurareiden, antiikin ihmisten ja nykypäivän yhteiskunnan yksilöllisiin ja kollektiivisiin rituaaleihin ja riitteihin. Kirjoittajat Ari Haasio ja Elisa Kannasto ovat keskustelemassa lähetyksessä. Toimittaja on Ville Talola.

Kirjailija Karin Collinsin Hanko-trilogia kertoo hankolaisten elämästä toisessa maailmansodassa. Suomeksi on ilmestynyt trilogian kaksi ensimmäistä osaa, Säilyt sydämessäin ja Sun luonas kaipuuni on. Avausosa alkaa kesästä 1939, joka oli Hangon viimeinen kesä kylpyläkaupunkina. Kakkososa jatkaa tarinaa kesästä 1940, kun Hanko on vuokrattu Neuvostoliitolle 30 vuodeksi, ja kaupungin asukkaat ovat joutuneet lähtemään evakkoon. Suomenruotsalainen Karin Collins kertoo, mitä kaupungille ja tavallisille hankolaisille tapahtui sotavuosina, ja millainen tutkimusmatka kotikaupungin historiaan romaanitrilogian kirjoittaminen on ollut. Kulttuuriykkösen toimittaa Tuula Viitaniemi.

Kirjailija Anu Holopaisen uudessa tieteisromaanissa Salome liki neljäkymppinen valkokaulustyöntekijä Santeri haluaa tehdä vauvan rakkaansa kanssa. Paha vain, että tuo rakas, Salome, on paitsi unelmien tyttöystävä myös kone. Tai siis tarkemmin tekoälyllä varustettu ihmisenkaltainen robotti. Onko kaikkitietävästä “aipista” äidiksi, ja miksi Santerin vanhemmat eivät hyväksy suhdetta ja poikansa suunnitelmia? Ystävistäkin moni paheksuu, eikä Santeri kehtaa liikkua Salomen kanssa ulkona yhdessä. Salome-romaani herättelee pohtimaan tulevaisuuden älykkäiden palvelurobottien käyttöä ja tekoälyn kehittämisen eettisiä pulmia. Ja voiko koneeseen rakastua? Ja voiko se rakastaa takaisin? Keskustelemassa ovat kirjailija Anu Holopainen ja kognitiotieteen tohtori ja dosentti Michael Laakasuo, joka keskittyy työssään tutkimaan ihmisten ja teknologioiden välisiä moraalisia suhteita. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösessä tavataan kaksi kirjailijaa, joiden teokset laajentavat sitä, mitä kirjalla ymmärretään. Klaus Maunukselan romaani Prosessi on kertomus teknoklubilla bilettävistä ihmisistä. Se kuitenkin laajenee analyysiksi ihmisen osasta nykyisessä ajassa, joka tuntuu olevan saranakohdassa. Maria Matinmikon teos Valohämy on runoa, proosaa, valokuvia ja maalauksia yhdistävä hybridi. Valohämyssä matkataan tulevaisuuteen toisenlaiselle planeetalle. Rakkaus yhdistyy maailmanlopun kuviin. Sekä Prosessista että Valohämystä on julkaistu myös kunnianhimoiset äänikirjat. Samalla kun suomalaiset kirjailijat laajemmin kipuilevat äänikirjojen ja digitaalisen alustatalouden ikeessä, suomalainen avantgarde-kirjallisuus tuntuu - ainakin näiden teosten valossa - yrittävän keksiä uudelleen kirjan merkitystä. Lähetyksen toimittaa Pietari Kylmälä.

Suomalais-islantilainen kirjailija Satu Rämö oli kaksi vuotta sitten Kulttuuriykkösen haastateltavana tuoreena esikoisdekkarikirjailijana. Jo tuolloin oli näkyvissä merkkejä poikkeuksellisesta suosiosta ja suoranaisesta ilmiöstä. Tänä päivänä Satu Rämön Hildur-sarjassa on ilmestynyt jo kolme kirjaa, joiden myynti on yhteen laskettuna ylittänyt puolen miljoonan myydyn teoksen rajan. Mistä aineksista huima menestys lopulta on syntynyt? Mitä Satu Rämö ajattelee e-kirjoista ja äänikirjoista, joiden myynti on ylittänyt painetun kirjan moninkertaisesti? Hildur-sarja saa neljännen jatko-osan marrakuussa. Samoihin aikoihin saa ensi-iltansa ensimmäisesti Hildur-kirjasta tehty näyttämösovitus Turun Kaupunginteatterissa. Mikä mahdollistaa Satu Rämölle näin tiiviin työtahdin? Ja tietysti selvitämme, onko Islannin kesän keskelle satanut jo ensilumi. Ville Talola toimittaa.

Vankkurit vierivät länteen ja apassit hyökkäävät Kevin Costnerin uudessa lännenelokuvassa Horizon, an American Saga, Chapter One. Kyseessä on harvinaisen suuri satsaus: Costner suunnittelee tekevänsä neljän elokuvan sarjan lännen valloituksesta. Costner on pistänyt likoon paljon omaa rahaansa intohimoprojektiinsa. Onko Costnerista tullut suuruudenhullu vai haluaako hän luoda elokuvallisen eepoksen joka tavoittelee amerikkalaisuuden syvimmän olemuksen? Horizonia on arvosteltu aiheen laajuuden tähden ja on sanottu, että se sopisi muodoltaan paremmin tv-sarjaksi. Nicklas Wancke keskustelee Kulttuuriykkösessä Costnerin Horizon-elokuvasta yhdessä elokuvakriitikko Veli-Pekka Lehtosen sekä Yhdysvaltain tuntijan Markku Ruotsilan kanssa.

Ei kotia, ei perhettä, ei paikkaa yhteiskunnassa - uudet kirjat kertovat ulkopuolisuudesta Japanissa Viime vuosina suomennetut romaanit Uenon asema, Tyhjyyspäiväkirja ja Maan asukit avaavat Japaniin näkökulmia, joista kuulemme harvoin (ja (jotka haastavat stereotypioita). Kuinka japanilainen yhteiskunta kohtelee heitä, jotka syrjäytyvät tai eivät halua sopeutua normeihin? Onko pakko hankkia perhe ja harrastaa seksiä? Entä jos tuntee olevansa avaruusolio muiden puurtaessa elämäänsä Tehtaan hyväksi? ”Aiemmin meilläkin oli perheet. Kukaan ei syntymästään saakka asusta sinisestä pressusta kyhätyssä hökkelissä, eikä kukaan halua kodittomaksi.” - Yū Miri: Uenon asema (suom. Raisa Porrasmaa ”Oli saatava aikaan kohtuullisen kokoinen kumpu, joka ei toisaalta saanut vaikuttaa liioitellulta. Pyyhkeistä ei ensinnäkään ollut mihinkään.” - Emi Yagi: Tyhjyyspäiväkirja (suom. Raisa Porrasmaa) ”Vaimoni sanoo, että toisinaan haluaisi Tehtaan aivopesevän hänet jotta hän voisi jatkaa eloaan Maan asukkina, mutta minun laitani on toisin. Minä nimenomaan haluan varjella avaruusolion silmiäni.” - Sayaka Murata: Maan asukit (suom. Raisa Porrasmaa) Lähetyksessä keskustellaan myös, millaisia edeltäjiä uusilla teoksilla on: miten japanilaiset kirjailijat kuten Ozamu Dazai ja Yukio Mishima ovat kuvanneet vieraantumista ja ulkopuolisuutta aiempina vuosikymmeninä. Keskustelijoina suomentaja Raisa Porrasmaa, Japanin kielen ja kulttuurin asiantuntija sekä Unien kelluva silta -blogin kirjoittaja Pirjo-Riitta Kuusikko ja japanilaista kirjallisuutta fanittava toimittaja Tuija Siltamäki. Ohjelmassa mainitut teokset: Yū Miri: Uenon asema Durian Sukegawa: Tokuen resepti Emi Yagi: Tyhjyyspäiväkirja Kikuko Tsumura: Unelma helposta työstä Sayaka Murata: Maan asukit ja Lähikaupan nainen (yllämainitut suom. Raisa Porrasmaa) Yukio Mishima: Kultainen temppeli (suom. Sirpa Kauppinen) Yukio Mishima: Sun and Steel Osamu Dazai: Ei enää ihminen (suom. Aapo Junkola) Mieko Kawakami: Breasts and Eggs Keigo Higashino: Pahan asialla (julkaisu syksyllä 2024; suom. Raisa Porrasmaa) Hannamari Hoikkala toimittaa.

Disneyn uusin Star Wars -tv-sarja, The Acolyte on jakanut mielipiteitä – kahdeksanosainen teos on saanut sekä ylistäviä että murskaavia arvioita. Sarjan keskiössä ovat yliluonnollisia kykyjä omaavat jedi-ritarit, jotka tutkivat kollegansa murhaa. Taustat johtavat jälleen voiman pimeälle puolelle sekä kyseenalaistavat oikeamielisiksi miellettyjen jedien toimintatavat ja motiivit. Tarina sijoittuu sata vuotta ennen saagan ensimmäisten elokuvien tarinoita, pahan Imperiumin syntymistä ja Skywalkereiden jedi-perhettä. Disneyn aikakaudella Star Wars on keskittynyt uuden elokuvatrilogian jälkeen pääosin pelkästään tv-sarjoihin. Vuonna 2019 alkoi kiitelty The Mandalorian -sarja, jota seurasi parjattu The Book of Boba Fett sekä Ewan McGregorin tähdittämä Obi Wan Kenobi. Näiden jälkeen julkaistiin Rogue One -spinoff-elokuvan taustatapahtumiin sijoittuva Andor, Pedro Pascalin tähdittämän The Mandalorianin kolmas kausi sekä Rosario Dawnsonin näyttelemä Ahsoka, mitkä ovat kaikki olleet kelvollisia jatkeita Star Wars -avaruusoopperauniversumille. Silti Star Wars mielletään entistä pöhöttyneemmäksi kokonaisuudeksi. Sen alkuperäinen lumo on hiipunut useimpien silmissä yhä laajenevien tuotteiden ja tarinoiden myötä, ja koko franchise on kärsinyt tämän takia monien mielestä inflaatiota. Millainen lisä The Acolyte on, ja onnistuuko se kääntämään nuivat asenteet Star Warsia kohtaan kiinnostavan tarinan ja suomalaisen Joonas Suotamon näyttelemän wookie-jedin voimalla? Kulttuuriykkösessä keskustellaan aiheesta kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothin, Star Wars -bloggaaja Aki Jörgensenin sekä Star Wars -harrastaja Linnea Peurakosken voimin. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Aalto-yliopistossa tehty väitöstutkimus kyseenalaistaa yhden 1900-luvun tunnetuimmista ja arvostetuimmista keksijöistä, R. Buckminster Fullerin maineen. Yhdysvaltalaista Fulleria on pidetty yleisnerona ja jopa verrattu Leonardo da Vinciin. Arkkitehti Pasi Toiviainen on väitöskirjassaan tutkinut Fullerin elämää ja teoksia uudesta näkökulmasta. Hänen tutkimuksensa esittää yllättävän väitteen: tämä maailmankuulu visionääri olisikin ollut huijari. Fuller tunnetaan erityisesti geodeettisista kupoleistaan ja häntä on pidetty ekologisen suunnittelun edelläkävijänä. Hänelle on myönnetty lukuisia kunnianosoituksia, patentteja ja palkintoja. Toiviaisen mukaan Fullerin ura perustui pääasiassa sepittämiseen, anastamiseen ja näennäistieteeseen. Tutkimus selittää Fullerin toimintaa hänen persoonallisuudellaan ja lapsuuden traumoilla. Tämä paljastus voi järisyttää monia tieteenaloja, sillä Fullerin töitä on tutkittu ja arvostettu vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeenkin. Voimmeko siis puhua yhdestä modernin ajan menestyneimmistä huijareista? Ja mikä on Fullerin perintö uusien tietojen valossa? Haastateltavana on arkkitehti Pasi Toiviainen, Aalto-yliopiston professori emeritus Yrjö Sotamaa ja kaupunki- ja kiinteistökehittäjänä työskentelevä Henna Helander. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Historioitsija ja tietokirjailija Jenni Kirves haastaa uudessa tietokirjassaan He selvisivät sodasta (WSOY, 2024) yleisen käsityksen traumatisoituneista ja väkivaltaisista sotaveteraaneista. Kirves esittää, että valtaosa sodasta palanneista miehistä pystyi jatkamaan elämäänsä ja toimimaan hyvinä isinä ja kunnon kansalaisina, huolimatta kokemistaan kauhuista. He selvisivät sodasta -teos kertoo sodan raakuudesta, mutta myös sen keskellä löytyneestä inhimillisyydestä. Se kuvaa sodan jälkeisiä painajaisia, mutta myös toivoa ja toipumista. Erityisen mielenkiintoista on Kirveen havainto siitä, että jälleenrakennusajan Suomessa osattiin yllättävän hyvin käsitellä sotilaiden traumoja. Kenttärovasti Janne Aalto kertoo, miten modernin sodankäynnin aiheuttamiin mielenterveyden haasteisiin varaudutaan tänä päivänä. Haastateltavana ovat kirjailija Jenni Kirves ja kenttärovasti Janne Aalto. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Hylätty huvila pilkottaa rantametsän takaa kerrostaloalueen laidalla Vaasassa, Lohjansaaressa seisoo monisatavuotinen, monumentaalinen ja palvottu Paavolan tammi. Mikä todellisissa, tutuissa paikoissa inspiroi kauhukirjailijoita, ja miten he ammentavat historiasta kehittäessään värisyttäviä lukukokemuksia? Keskustelijoina kirjailijat Marko Hautala ja Melina Marras. Haastateltavana myös argentiinalainen kirjailija Mariana Enriquez. Marko Hautala on kirjoittanut lukuisia Vaasan seudulle sijoittuvia teoksia, kuten urbaania legendaa rantametsissä väijyvästä surmaajasta hyödyntävä Musta kieli (2023) ja Kuokkamummo (2014). Leväluhta-romaanin (2018) tapahtumat ammentavat Isonkyrön samannimisestä, arvoituksellisesta rautakautisesta suohaudasta. Melina Marraksen suomalaisesta kansanperinteestä ammentava esikoisromaani Para (2024) kertoo Lohjansaaresta. Novellikokoelman Hitonhauta ja muita puolielävien kohtaloita (2020) tarinat pelottelevat lukijoita Jyväskylän seudun järvimaisemissa. Paikat kantavat mukanaan muistoa menneestä, minkä voi aistia tunnelmana, tai se voi ottaa aaveen muodon, sanoo argentiinalainen Mariana Enriquez, laajasti julkaissut ja palkittu kirjailija, joka on noussut viime vuosina kansainväliseksi ilmiöksi. Kirjailijaa on kutsuttu goottisen realismin kuningattareksi ja poliittisen kauhun mestariksi. Romaaneissaan ja novelleissaan hän kirjoittaa kauhun keinoin ja mustaa huumoria viljellen Argentiinan sotilasdiktatuuriajasta, Buenos Airesin sivukujista, rock-kulttuurista ja feminismistä. Enriqueziltä on suomennettu novellikokoelmat Sängyssä tupakoimisen vaarat (2024) sekä Mitä liekit meiltä veivät (2021) ja romaani Yö kuuluu meille (2021). Lähetyksessä kuultava Enriquezin haastattelu on nauhoitettu toukokuussa 2024, kun hän vieraili Suomessa Helsinki Lit -tapahtumassa. Toimittajana Hannamari Hoikkala.

Suomalaisen kulttuurivasemmistolaisuuden suurimpia vaikuttajia 1970-luvulla oli yhteiskuntatieteiden tohtori Seppo Toiviainen. Toiviainen oli Suomen kommunistisen puolueen vähemmistön, ns. taistolaisuuden aatteellinen pääideologi ja omaksui tutkijana marxilais-leninistisen maailmankatsomuksen, jonka mukaiseksi pyrki myös ohjaamaan tieteellisen tutkimuksen metodiikkaa. Tietokirjailija Lauri Hokkanen on kirjoittanut Toiviaisen elämäkerran. Lauri Hokkanen vaikutti itse taistolaisuuden sisäpiirissä ja on kertonut kriittisesti omista kokemuksistaan politiikassa aiemmassa kirjassaan Kenen joukoissa seisoin. Toiviasen elämäkerrassa hän kuvaa paitsi Toiviasen taistolaisen kulttuuriälymystön vaikuttajana, myös sitä kuinka Toiviaisen elämä lopulta sortui alkoholismiin ja aatteen hiipumiseen. Mikä taistolaisuudessa huumasi ja hurmasi suomalaiset tiede- ja kulttuuripiirit? Kuinka tosissaan aatteen kanssa oltiin vai oliko kyse opportunismista? Seppo Toiviaisen elämäkerran kautta asiaa pohtivat tietokirjailija Lauri Hokkanen sekä Nuorisotutkimusverkoston tutkijaprofessori, itse myös nuorena taistolaisuudessa vaikuttanut Tommi Hoikkala. Ville Talola toimittaa.

Fantasiakirjallisuus on yksi kaikkein suosituimmista kirjallisuudenlajeista ja sitä julkaistaan Suomessakin paljon. Kulttuuriykkösessä tavataan esikoisfantasiakirjailijat Vehka Kurjenmiekka ja Niilo Sevänen, jotka korjaavat käsitystä siitä, että fantasia olisi vain eskapistista pakoa maailmasta. Fantasiakirjojen kautta voi käsitellä monenlaisia asioita. Vehka Kurjenmiekan teos Kellopelisydän on kertomus salamurhaajista, joilla on mekaaninen sydän. Sydän pysähtyy jos murhaaja lakkaa murhaamasta. Väkivaltaisesta aiheesta huolimatta teos on kodikas ja lohdullinenkin kuvaus yhteisöstä, muistamisesta ja toivosta. Niilo Seväsen esikoisteos Ikitalven polku sijoittuu tuhannen vuoden taakse menneisyyteen kuvitteelliseen Bysanttiin. Euroopassa on ikuisen tuntuinen talvi, joka on pystänyt maailmankirjat laajemminkin sekaisin. Niilo Sevänen on Insomnium-hevibändin jäsen ja romaanin tarinan muistumia löytyy myös bändin musiikista. Lähetyksessä tavataan myös Susanna Hynynen, jonka Dess Terentjevan kanssa kirjoittaman Neonkaupunki-fantasiakirjasarjan viimeinen osa on ilmestynyt. Neonkaupunki edustaa urbaania kauhufantasiaa, joka käsittelee identiteettejä kulttuurien välissä. Toimittaja on Pietari Kylmälä

Salakuvaajat vaanivat naisia kauppojen irtokarkkihyllyillä – Ylilaudalla jaetaan kuvia naisten takapuolista, uutisoi Yle tiistaina 25.6.2024. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten tasa-arvostaan tunnetussa Suomessa ei kaikki ole vielä kohdallaan. Yhdeksän kymmenestä suomalaisnaisesta on kokenut seksuaalista häirintää elämänsä aikana. Erityisen alttiita häirinnälle ovat alle 35-vuotiaat naiset sekä vähemmistöryhmiin kuuluvat. Häirintä voi yltyä väkivaltaiseksi ja johtaa jopa kuolemaan. Toukokuun 2024 lopussa poliisi pidätti 2005 syntyneen valkeakoskelaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä 15-vuotiaan tytön taposta ja törkeästä raiskauksesta. Ennen tytön ruumiin löytymistä epäilty oli fantasioinut naisen kuristamisesta naisvihastaan tunnetulla Ylilauta-nettialustalla. Tyttöjen ja naisten kokemasta väkivallasta kyllä puhutaan ja kirjoitetaankin aiempaa enemmän: Fatim Diarran ja Iida Tynin toimittama Lupa olla tyttö (Into, 2024) antaa äänen seksuaalista häirintää lapsina ja aikuisina kokeneille suomalaisnaisille. Yksi kirjaan kirjoittajista on irakilaistaustainen Sara Al Husaini, jonka esikoisteos Huono tyttö (Like, 2023) kertoo Husainin oman tarinan, jossa yhteisön odotukset naiselle kulminoituivat Husainin pakkoavioliittoon. Naisvihasta ja naisten turvallisuudesta keskustellaan muuallakin maailmalla. Huolestuneimmat väittävät, että käynnissä on “gender apartheid”, sukupuoleen perustuva naisten systemaattinen sorto. Iso-Britanniassa parlamentaarinen ryhmä on lobannut hallitusta, että “gender apartheid” määriteltäisiin maassa rikokseksi. Toisaalta kirjailija JK Rowling syytti vastikään The Times -lehdessä kannattamaansa työväenpuoluetta siitä, että se on hylännyt naiset sukupuolipolitiikassaan. Nuoret brittimiehet ovat löytäneet esikuvakseen somevaikuttajan ja entisen potkunyrkkeilijän Andrew Taten, joka tarjoaa nuorille miehille erittäin misogyynista maailmankuvaa ja sovinistisia ajatuksia. Naisten oikeuksien toteutumisesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa ovat kirjailija Sara Al Husaini, väitöskirjatutkija Emilia Lounela, YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kirjavinkkejä kesään Espanjasta! Espanjalaista kirjallisuutta lukevat ja tuntevat vieraat kertovat omia vinkkejään ja keskustelevat suosikkikirjoista. Bestsellereitä ja harvinaisempia helmiä, huumoria, historiaa, ystävyyttä, rikoksia. Millaisia näkökulmia nykykirjat avaavat Espanjaan? Keskustelijoina espanjankielisen kirjallisuuden suomentaja Emmi Ketonen, Barcelonasta käsin kirjailija Saara Turunen ja Espanjassa asunut kirjafani Hanna Huovari. Haastateltavana myös kansainväliseksi ilmiöksi nousseen, hiljattain suomeksi ilmestyneen Pilvipeitto-romaanin kääntäjä Sari Selander. Toimittajana Hannamari Hoikkala. Vinkatut teokset: Emmi Ketonen: Juan Jacinto Muñoz Rengel: Luulosairas palkkamurhaaja (suom. Satu Ekman) Jesús Carrasco: Taivasalla (suom. Laura Vesanto) Carmen Laforet: Nada Saara Turunen: Mercé Rodoreda: Timanttiaukio (suom. Jyrki Lappi-Seppälä) Irene Vallejo: Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (suom. Taina Helkamo) Montserrat Roig: Tiempo de cerezas (katalaaninkielinen alkuteos El temps de las cireres) Hanna Huovari: Fernando Aramburu: Tervapääskyt (suom. Sari Selander) Arturo Pérez-Reverte: Etelän kuningatar (suom. Satu Ekman) Eduardo Mendoza: Tres enigmas para la Organización Hannamari Hoikkala: Rita Dahl (suom. & toim.): Villielämää : nuoren galicialaisen runouden antologia Ibrahim Balde & Arzallus Amets: Pikkuveli (suom. Emmi Ketonen)

"Olen metsässä. Olen yksin. On kesä." Näin kuvailee kirjailija Eeva Kilpi ympäristöä, joka on ollut hänen työskentelylleen tyypillinen ja myös välttämätön. Kirjailija Eeva Kilpi on ollut luonnon puolustajana aivan etujoukoissa. Miten luonto vaikuttaa Kilven teoksissa ja millainen on hänen kuvaamansa luonto? Millainen merkitys Eeva Kilven rakkaalla kesäpaikalla Piskolalla tai lapsuuden Karjalalla on hänen kirjoissaan? 96-vuotiaan kirjailijan rohkeat kannanotot yhtäältä ympäristönsuojelun ja toisaalta naisen vapauden puolesta ovat avanneet tietä monille. Eeva Kilven luonnosta keskustellaan Kulttuuriykkösessä keväällä ilmestyneen Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä -kirjan kirjoittajan Anna-Riikka Carlsonin ja kirjailija, biologi Juha Kauppisen kanssa. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Moona Laakso kirjoitti kirjan Naisia jotka etsivät suurta tulta, joka kertoo 1900-luvulla eläneistä naisista, jotka halusivat tulla nähdyksi. Hän nostaa esille arkkitehti Elissa Aallon, joka joutui piirtämään salaa. Kuvataiteilija Greta Hällfors-Sipilä maalasi taideteoksia mielisairaalassa. Millainen oli Leevi Madetojan puoliso ja Eino Leinon henkinen ystävä Hilja Onerva Lehtinen? Olivatko nämä naiset eksentrisiä? Millä tavalla se oma tuli sai heidät murtamaan rajoja? Mikä synnytti heissä tämän pakottavan tarpeen? Millaisia esteitä he kohtasivat? Moona Laakson kirja ammentaa näiden naisten päiväkirjamerkinnöistä ja kirjeistä uutta tietoa siitä millaista oli olla nainen 1900-luvun alussa. Kirja avaa muunmuassa Tove Janssonin elämänkumppanin Tuulikki Pietilän ajatusmaailmaa, Saimi Järnefeltin elämää, Tyko Sallisen puolison Helmi Vartiaisen ja Kirsti Gallen-Kallelan elämänpolkuja. Tyko Sallisen vaimo, lahjakas kuvataiteilija “Mirri”, Helmi Vartiainen joutui miehensä nujertamaksi, miksi? Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija, filosofian tohtori Tuula Karjalainen ja kirjailija Moona Laakso. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Marjo Ahlstenin tietokirja Naiskaarti 1918 (Into, 2024) valottaa Valkeakosken naiskaartin dramaattista tarinaa Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kirja perustuu laajaan arkisto- ja muistitietoaineistoon. Se kuvaa Valkeakosken naiskomppanian syntymisen, taistelut ja lopulta sen jäsenten traagisen kohtalon teloitusrivissä. Naiskaarti 1918 ei ole perinteinen historiallinen tietokirja. Teoksessaan Ahlsten tarkastelee henkilökohtaisella otteella myös rohkeuden ja elämän merkityksellisyyttä omasta näkökulmastaan, parantumattomasti sairastuneen kirjailijan silmin. Sisällissodan naisia käsiteltiin myös Reetta Laitisen toimittamassa, Sarjakuva-Finlandialla palkitussa Sisaret 1918 -albumissa (Arktinen Banaani, 2018). Laitinen valitsi Kansan Arkistosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista kymmenen suomalaisnaisten tositarinaa, jotka sarjakuvapiirtäjät kuvittivat teokseen. Keskustelemassa ovat tietokirjailija Marjo Ahlsten ja sarjakuvaneuvos ja Kansan Arkiston tutkija Reetta Laitinen. Toimittajana on Pauliina Grym.

Mitä tapahtuu suomalaisen kuvataiteen kentällä tänä kesänä? Gallerioiden ja museoiden tarjonnan lisäksi käymme läpi kiinnostavia kesänäyttelyitä. Minne kuvataiteen ystävien kannattaisi suunnata tänä kesänä reissuillaan? Millaisen Suomen ja maailman näemme tämän kesän kuvataidenäyttelyiden kautta? Vinkkaajina Kiasman museonjohtajana kesäkuussa aloittanut Kiira Miesmaa, kuvataiteeseen erikoistunut kulttuuritoimittaja Tina Cavén ja taideasiantuntija ja galleristi Veikko Halmetoja.Toimittajana Leena Peltokangas

Kirjailija Pirjo Tuomisen esikoisromaani Mariaana, Vantaan tytär julkaistiin vuonna 1978. Tänä vuonna Tuominen julkaisi viimeisen romaaninsa nimeltä Kurtturuusut. Noiden kahden kirjan väliin mahtuu yli 50 teosta - pääosin historiallisia romaaneja, lisäksi muutamia elämäkertoja. Vuonna 1939 syntynyt Tuominen on koulutukseltaan ekonomi, eikä hän ole laajasta tuotannostaan huolimatta jättänyt muuta työelämää - hän on muun muassa vetänyt omaa postimyyntiyritystä, toiminut tiedottajana ja paikallisradion toimitusjohtajana. Toimittaja Tuula Viitaniemen haastattelussa Pirjo Tuominen kertoo pitkästä urastaan ja elämästään - ja kirjoistaan. Pääosassa Tuomisen tuotannossa ovat historialliset lukuromaanit, joita yhdistävät vahvat naispäähenkilöt, perusteelliseen taustatutkimukseen pohjaava ajankuvaus - ja rakkaus. Viimeinen romaani Kurtturuusut on poikkeuksellinen teos siksi, että se kuvaa neljää ikääntynyttä naista, jotka elävät täysillä tätä päivää.

Filosofian tohtori Sanna Nyqvistin uusi tietokirja "Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren" tutkii kirjailijoiden suhdetta vesielementtiin. Sanna Nyqvist lähtee siinä rantaretkille viiden kirjailijan kanssa, joista Jane Austen on ensimmäinen. Kirjailija tutkii kirjassaan sitä, miten rannoista on tullut meille tunnemaastoa ja miten rantojen kuvaukset ovat muuttuneet aikojen saatossa. Mitä vesi symboloi Jane Austenin sankarittarille? Jane Austen (1775-1817) on yksi maailman suosituimpia kirjailijoita. Hänen teoksissaan kuvaillaan englantilaista yhteiskuntaa pilke silmäkulmassa. Miksi aikamme lukijoita vetää puoleensa teenjuonti hienoissa leningeissä ja hankalien ihmissuhteiden analysointi. Onko Jane Austenin romaanit naistenlehtien keittiöpsykologisten artikkelien esikuva? Millaisia ratkaisumalleja Jane Austenin teokset tarjoavat lukijalleen? Northanger Abbey (1818, suomennos Neito vanhassa linnassa) on Jane Austenin todennäköisesti ensimmäinen valmistunut romaani, joka julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Millä tavalla tämä teos parodioi Austenin ajan goottilaista kirjallisuutta? Kirja kertoo pienen kylän nuoresta Catherine Morlandista, joka saa kutsun lähteä naapuriensa kanssa kylpyläkaupunki Bathiin. Catherine esitellään seurapiireille ja siellä hänen on aluksi vaikea noudattaa etikettisääntöjä. Hän vierailee Henry Tilneyn sukukartanossa Northanger Abbeyssa, jossa hän oppii kuuntelemaan omaa sydäntään. Laura Jaakkola on tuottanut Kauhua ja kihlauksia-nimisen kuunnelman Yleisradiolle. Sarja koostuu 10 jaksosta ja perustuu Jane Austenin romaanin pohjalta BBC:lle (2016) tehtyyn dramatisointiin. Kersti Juva on suomentanut sarjan Yleisradiolle. Ohjauksesta vastasi Sini Pesonen. Ohjelman vieraina ovat Laura Jaakkola, Kersti Juva ja Sanna Nyqvist. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuurin ja median ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset jälleen syynissä vakiraatilaisten voimin! Tällä kertaa mukana eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Tiina Raevaara, eläköitynyt elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Juhani Kenttämaa toimittaa. Uusi alkoholiuudistus toi entistä vahvemmat alkoholijuomat kauppojen hyllyille. Vapauttaako se kansaa asteen verran valtion holhouksesta, parantaako se ruokakauppojen menekkiä ja luo vaurautta vai syventääkö se entisestään kansanterveydellistä pommia ja väkivaltaista käyttäytymistä, mikä johtuu alkoholin liikakäytöstä? Suomalaiset juovat tilastollisesti vähemmän kuin monet muut EU-maat, mutta silti meidän alkoholinkäyttökulttuuria pidetään primitiivisenä ja humalanhakuisena. Miksi näin on? Eurovaalien todellisen jytkyn teki vasemmistoliiton Li Andersson, joka keräsi uuden ääniennättyksen lähes 250 000 äänellä. Mistä Anderssonin menestys kertoo? Liittyykö se pelkästään henkilöön, ja mistä syystä juuri hänen takseen asetuttiin niin sankoin joukoin? Sisältääkö menestys siemenen suomen vasemmiston tuhosta, kun tähtipoliitikot siirtyvät kansainvälisille areenoille Marinia myöten? Mielipidemittaukset ja gallupit ovat olleet arvostelun kohteena vaalien jälkeen, koska ne eivät osanneet lainkaan ennustaa perussuomalaisten tappiota ja vasemmiston nousua eurovaaleissa. Onko mielipidemittauksiin luottamista, ja ohjailevatko ne liikaa meidän käyttäytymistä? Millaisia asioita niiden tulkitsemisessa pitää ottaa huomioon, ja pitäisikö asettaa ennen vaaleja mielipidemittauskarensseja? Useiden kansalaisjärjestöjen valtiontukia leikataan hallituksen säästökuurilla, mutta mitä se meinaa kansalaisyhteiskunnalle sekä kolmannen sektorin toimijoille, jotka ovat perinteisesti paikanneet julkisten palveluiden sokeita kohtia ja auttaneet ymmärtämään palveluiden todellisen tarpeen ja laajuuden. Onko kansalaisjärjestöjen tarkoituskin toimia lähinnä vapaaehtoispohjalta vai olisiko ammattimainen kansalaisjärjestötoiminta turvattava kansalaisyhteiskunnan nimissä? Pitäisikö kirjastosta saada lainattua juhlapuvun tai traktorin? Nykyajan kirjastot ovat ottaneet palvelulistalleen paljon muitakin lainauskohteita kuin kirjat, levyt ja elokuvat. Kirjastoista saa lainattua käyttö- ja harrastustavaraa soutuveneistä porakoneisiin ja sauvakävelysauvoihin. Polkeeko kiertotalouden suosiminen jo yksityisyrittäjien oikeuksia ja kuinka uussosialistisesta hankkeesta onkaan modernien kirjastojen kohdalla kyse?

Espanjalaistuneen kuvataiteilija Riiko Sakkisen Los moimoi de Fuengirola on näyttely ja tutkimusprojekti, jossa taiteilija käsittelee suomalaista identiteettiä. Serlachius Pääkonttori -museossa 15.6.2024 avautuva näyttely kuvaa Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa ja sen ympäristön noin 30 000 suomalaisen yhteisöä, jonka jäsenet eivät välitä opiskella paikallista kieltä tai tapoja. Kaikki espanjalaiset eivät ole pelkästään iloisia siitä, että maalla on vetovoimaa, ja että sinne matkataan sanoin joukoin lyhyemmillekin lomille. Tänä keväänä onkin uutisoitu siitä, miten espanjalaiset ovat tympääntyneet turistivirtoihin, ja järjestäneet mielenosoituksia. Kulttuuriykkönen käsittelee suomalaisten ja suomalaisturistien suhdetta Espanjaan, ja kertaa Espanjan-matkailun historian, ehkäpä arvaa jotain tulevaisuudestakin. Vieraina ovat taiteilija Riiko Sakkinen, Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta, tietokirjailija Liisa Väisänen ja Aurinkomatkojen asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Heli Lehtinen. Pauliina Grym toimittaa.

Puutarhaharrastus jatkaa kasvuaan ja moni löytää elämälleen merkitystä kotipihan vaalimisesta, viljelypalstoilta tai vaikka parvekkeen ruukkuviljelmistä. Ajatus puutarhanhoidon hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta ei ole mitenkään uusi, sen ihmiset ovat oivaltaneet ainakin antiikin ajoista asti. Millainen on suomalaisten kotipuutarhojen historia? Entä millainen on tämän päivän kotipuutarhan ideaali ja millaisia puutarhamme oikeasti ovat? Ajeltuja nurmikoita, kuorikatetta ja tuijarivistöjä vai luonnonmukaisia niittypihoja ja hyötykasveja? Jo monen vuoden ajan on Suomessakin pyritty ekologiseen puutarhanhoitoon ja pölyttäjiä suosivien kasvien kasvattamiseen. Enää ei puhuta rytöpesistä, villiintyminenkin on suotavaa. Kulttuuriykkösessä perataan kotipuutarhojen kulttuurihistoriaa ja tämän päivän trendejä. Keskustelemassa ovat puutarhojen historiaan erikoistunut filosofian tohtori, Sibeliuksen kotimuseon Ainolan johtaja Julia Donner, Kotipuutarhalehden päätoimittaja Minna Siltala ja puutarhuri, puutarhasuunnittelija Lea Rauta. Otamme myös yhteyden Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, ylipuutarhuri Simo Laine kertoo kotipuutarhojen ekologisesta merkityksestä, pölyttäjätilanteesta sekä kuuman ja kuivan kevään vaikutuksista kasveihin. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Eteläkorealaisen pop-kulttuurin aalto, hallyu on valtion satsaama ja alullepaneva sekä määrätietoisesti tukema valtava bisnes, jonka tuottoja mitataan vuosittain useissa miljardeissa euroissa. K-pop -musiikki, korealaiset saippuasarjat sekä elokuvat ovat pehmeän kulttuurivallan ja vientitalouden keino, jolla Etelä-Korea on onnistunut ihastuttamaan koko maailman ja erityisesti itäisen Aasian. Korealaista draamaa tv-sarjoista elokuviin tuotetaan ja ostetaan miljardeilla euroilla suoratoistopalvelu Netflixiä myöten. Squid Gamen tai Parasiten kaltaiset länsimaissakin läpimurron tehneet teokset eivät ole syntyneet tyhjästä. Useiden supersuosittujen k-pop -tähtien takana ovat isot viihdeyhtiöt, jotka käytännössä omistavat bändien tuotannon sekä sanelevat usein tähtien julkisen elämän. K-pop -maailmaa järkytti muutaman vuoden takaiset tyttö- ja poikabändien jäsenten itsemurhat, joiden taustasyyt voi jäljittää kilpailuyhteiskunnan armottomuuteen ja mielenterveysongelmien stigmatisointiin. Millaisessa painekattilassa pitkälle markkinointikonseptoidut pop-tuotteet toteutetaan, ja miten tähdet pärjäävät suurten fanilaumojen ja tulosodotusten ristipaineessa? Millaisessa todellisuudessa Etelä-Koreassa eletään, ja miten dynaamisen ja äärimmilleen viritetyn modernin maan todellisuutta fiktiossa peilataan? Toisaalta, mikä on korealaisen pop-kulttuurin lumo, ja millainen yhteiskunta tämän kaiken takaa todellisuudessa paljastuu? Kulttuuriykkösen vieraina autofiktiivisen tietokirjan, Korean syndrooma – matka k-popin ja k-draaman kääntöpuolelle (Gummerrus) kirjoittanut journalisti Fanni Koliseva sekä diplomaattinakin toiminut Korea- ja Japani-asiantuntija, tietokirjailija Teppo Turkki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tietokirjailijat Juri Nummelin ja Markku Soikkeli ovat kirjottaneet tahoillaan erotiikan ja pornon historiasta. Molemmissa teoksissa puretaan tapoja kuvata intohimoja eri aikoina sekä lajityypissä tapahtuneita muutoksia historian saatossa. Pornografia on maailmanhistorian suosituinta kerrontaa, mutta se on ollut lähes kaikissa kulttuureissa, muutamin poikkeuksin, kiellettyä ja torjuttua. Sen kyljessä kulkee jatkuvasti keskustelu sen hyödyistä ja haitoista. Tarvitseeko pornografia maineenpalautuksen vai vieläkin kriittisempää kohtelua yhteiskunnassa? Juri Nummelin ja Markku Soikkeli ovat Kulttuuriykkösen vieraina studiossa. Keskusteluun osallistuu myös pornoa tutkinut Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen. Ville Talola juontaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä ovat keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, historian professori Laura Kolbe ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Perjantaistudio aloittaa arkaluontoisella kysymyksellä siitä, pitäisikö kouluissa antaa pornokasvatusta. Opettajat ovat havahtuneet siihen, että lapset ja nuoret törmäävät pornoon yhä nuorempina. Osa asiantuntijoista vaatii asiaan puuttumista ja seksuaalikasvatuksen päivittämistä. Mutta miten tämä käytännössä tehtäisiin? Pornon ohella sivuamme myös lapsipornon ja yksityisyydensuojan dilemmaa. EU haluaisi purkaa viestinnän salausta tilanteissa, joissa epäillään lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Suomi on asiassa myötämielinen, mutta toisaalta yksityisyyden suojan rikkominen herättää huolia. Uhraammeko salauksen lasten suojelemiseksi? Toinen aihe liittyy mediakritiikkiin. Toimittaja Sanna Ukkola väitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla yleisön luottamuksen mediaan laskeneen ja arvosteli median naisistumista ja vihertymistä ja toimittajien ottavan aktivistien asenteen. Palkittu toimittaja Olli Seuri puolestaan syytti Ukkolan kirjoitusta vääristelystä ja sensaatiohakuisuudesta. Lisäksi puidaan Ylen pyrkimystä lisätä moninaisuutta sisällöissään ja tavoittaa “ei-korkeakoulutettuja”. EU-äänestäminen ei tunnu kiinnostavan suomalaisia. Filosofi Tuomas Nevanlinna pohtii, miten EU:sta pitäisi puhua, jotta instituutio tuntuisi tärkeämmältä, ja ymmärrettävämmältä. Historioitsija Laura Kolbe puolestaan ruotii sitä, miksi menestyneet suomalaiset parjaavat Suomea ja miksi kotimaansa arvostelijat kuuluvat usein eliittiin ja älymystöön. Mihin on kadonnut terve kansallisylpeys? Lopuksi pohdimme klassisen musiikin käyttöä nuorisokarkottimena Kari Enqvistin johdolla. Mitä klassinen musiikki edustaa vuonna 2024, ja miksi se ärsyttää? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ensimmäinen ja ainoa suomalainen moottoripyöräilyn rata-ajon soololuokkien maailmanmestari Jarno Saarinen kuoli onnettomuudessa Italian Monzan radalla toukokuussa 1973 vain 27-vuotiaana. Ylellä parhaillaan esitettävä tositapahtumiin perustuva Jarno ja minä -draamasarja kertoo idoliksi nousseen urheilusankarin traagisesta kohtalosta ja samalla myös kahden nuoren, Jarnon ja Soilin rakkaustarinan. Jarnon vaimo Soili oli tärkeässä osassa Jarnon kisauralla ja Soili Karme on myös ollut tiiviisti mukana myös tv-sarjan taustalla. Draamasarja onnistuu tavoittamaan 1960-70 -lukujen taitteen tunnelman ja vie katsojansa kälyisiltä leirintäalueilta Grand prix -kisojen huumaan. Ilmapiiri sähköistyi ja suuri maailma oli hetken läsnä, kun “Continental Circus” ja kansainväliset kuljettajatähdet saapuivat vaikkapa Imatralle.Tupakkamainoksia, nahka-asuja, polttoaineen käryä, vauhtia, vaaroja ja nuorta uskoa kuolemattomuuteen. Miten kehuttu draama iskee sellaiseen tajuntaan, joka ei moottoriurheilusta juuri innostu? Miksi Jarno Saarisesta tuli legenda, jota muistetaan edelleen? Miten kansainvälinen sarja syntyi ja miten sen ajankuva toteutettiin? Millainen oli naisen paikka moottoriurheilun maailmassa?Jarno Saarisen puoliso Soili Karme kertoo Kulttuuriykkösessä todellisen elämän tapahtumista, tv-sarjan maailmaa avaa käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälä ja aikakauden väreihin sukeltaa musiikkitoimittaja Pekka Laine. Toimittajana on Leena Peltokangas.

“Jessikka Aro väittää kirjassaan, että vuoden 2010 lentoturman syynä oli Venäjän pommi-isku, jota Puolan hallitus peitteli. Kaksi Puolassa suoritettua onnettomuustutkintaa ja yhdysvaltalaisen laboratorion tutkimukset osoittavat kuitenkin selkeästi, että maan presidenttiä ja sotilasjohtoa kuljettanut kone tuhoutui osuttuaan puihin, ei räjähdysten takia”, kirjoitti suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari 27. toukokuuta 2024 julkaistussa kirjoituksessaan. Toukokuun alussa kirjansa Putinin sota - Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) julkaissut Aro kertoi teoriasta, jossa koneen pudotti Venäjän koneeseen asentamat räjähteet, Kulttuuriykkösen lähetyksessä 6. toukokuuta 2024. Tässä lähetyksessä Jessikka Aro vastaa Faktabaarin kritiikkiin kuukausi kirjan julkaisun jälkeen. Keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija ja Faktabaarin toimittaja Joonas Pörsti, joka avaa Faktabaarin tuoretta selvitystä ja tietokirjailija Jessikka Aro. Puolan sisäpoliittista tilannetta ja lähihistoriaa, johon Smolenskin turman ympärille kasvaneet teoriat liittyvät, selittää Aleksanteri-instituutin Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Cervantesin Don Quijote - miten yli 1000-sivuista, yli 400 vuotta vanhaa romaania kannattaa lukea? Tänä kesänä Ryhmäteatteri tekee Miguel de Cervantesin klassikosta uuden tulkinnan. Juha Kukkonen on ohjannut ja sovittanut romaanista esityksen, joka on saanut nimen Don Quijote - tragikoomillinen tranformaatio. Kukkonen kertoo, mikä sai hänet tarttumaan tarinaan. Pääosaa näyttelevää Robin Svartströmiä puhuttelee erityisesti Don Quijoten - ja meidän jokaisen - pohjimmainen yksinäisyys. Toimittaja Tuula Viitaniemi vieraili Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnakkeessa Ryhmäteatterin harjoituksissa. Kulttuuriykkösen vieraina ovat Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori Hannu K. Riikonen ja Don Quijoten suomentaja Jyrki Lappi-Seppälä. Seppälän suomennos teoksesta julkaistiin vuonna 2013, ja se on ollut jo pitkään loppuunmyyty. Tänä vuonna suomennoksesta julkaistaan uusi painos. Riikonen ja Lappi-Seppälä kertovat, millaisessa ajassa ja maisemassa Cervantes eli ja loi romaanin, jota on sanottu maailman ensimmäiseksi romaaniksi. Miten yli 1000-sivuista teosta kannattaa lähestyä? Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.

Älylaitteilla toimivat mobiilipelit ovat nykyään suurin digipelaamisen muoto. Suomen suurin pelitalo Supercell julkaisi juuri ensimmäisen pelinsä viiteen vuoteen. Globaalin levityksen saanut Squad Busters kokoaa mm. Clash of Clansin, Hay Dayn ja muiden pelitalon menestyspelien hahmot samaan seikkailuun. Peliä kohtaan on valtavat odotukset, eikä se ole menestystuote, jos sen tuotot eivät yllä miljarditasolle. Millaisten paineiden alla kilpailulla alalla suunnitellaan pelejä? Miten Suomesta tuli "maailman paras mobiilipelimaa" ja miten se voi ylläpitää mainettaan tulevaisuudessakin? Millaisia ongelmallisuuksia addiktoiviksi suunniteltujen “ilmaispelien” pelaamiseen ja monetisointiin liittyy? Millaiset paineet ja odotukset hartaasti lanseeratuilla mobiilipeleillä on, ja miten niiden suunnittelu ja anatomia eroaa konsolilaitteiden tai tietokoneiden massiivisista uutuuspeleistä? Vieraina pelitutkija Kati Alha sekä pelisuunnittelijat Karoliina Korppoo ja Touko Tahkokallio. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden seurassa. Vieraina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja, myös elokuvan historiaa tutkinut Outi Hupaniittu, elokuva-tutkija Jari Sedergren ja toimittaja/elokuvakriitikko Matti Rämö. Juontaja Vesa Kytöoja. Tällä viikolla otsikoihin nousi 15-vuotiaan tytön raiskaus ja henkirikos Valkeakoskella. Teosta epäiltynä on vangittu 18 -vuotias nuori mies. Iltalehden Ville Ranta teki Valkeakosken traagisesta tapahtumasta pilapiirroksen (28.5), jossa karhu himoitsee kieli pitkällä nuorta tyttöä met- sässä. Kuvassa tyttö hihkaisee törmätessä karhuun: “Huh, pelästyin että siellä on mies!” Seuraavana päivänä YK:n Naisten Suomen osasto julkaisi Instagram päivityksen: ”Jos valkeakoskelainen 15-vuotias tyttö olisi kohdannut metsässä karhun, hän olisi todennäköisesti elossa” Karhu vai mies -meemi on ollut netissä äärimmäisen suosittu ja leviävä aihe. Raati pohtii miehillä yleisen naisvihan syitä, Ylilauta-keskusteluforuumin kulttuuria ja toisaalta johdattiko tragedian meemittäminen keskustelun sivuraiteille. Ja mistä kertoo se, että nuori 20-vuotias nainen saa ison määrän miesten läähätys-viestejä someensa julkisen esiintymisen jälkeen? Tunnetusti kesällä Suomen niemen asukkaat eivät nuukahda, vaan kiertävät maita ja mantu- ja kesäkekkereissä, joita kyllä on riittänyt. Vaan onko nyt raja tullut vastaan, sillä uuti- sointia festivaalien suosion hiipumisesta on havaittu? Paitsi niiden järjestäminen, myös lippujen hinnat ovat taivaissa. Valitusta olen kuullut myös festivaalien sisällä: hintataso pöyristyttää. Hotellien ja muun majoituksen hinnat ovat nekin kovia, useita satoja euroja. Miten käy kesätapahtumien? Raati keskustelee naisten tekemästä taiteesta. Onko naisten näkymättömyyden esiintuominen muuttanut tapaa, jolla katsotte taidetta tai elokuvaa? Millaiselta uusi, monipuolisempi taide näyttäytyy verrattuna vanhempaan? Miten tekijän sukupuoli vaikuttaa sisältöön? Nuorisolle suunnattu printtimedia on kuolemassa sukupuuttoon, niin NYT-liite kuin ylioppilaslehdet. Miksi nuorille suunnattuja sisältöjä on kohdannut tällainen kato? Voiko ”some-aika” olla ainoa syy? Ja mitä sen seurauksena menetetään, kun esimerkiksi nuoret intellektuellit eivät saa ensimmäistä harjoituskenttäänsä?

Netflixin hittisarja Bridgerton on 1800-luvun Englantiin sijoittuva leikkisä ja rohkea epookki, jossa valtaa monella tasolla käyttää kuningatar Charlotte, alkujaan saksalainen prinsessa, josta tuli Yrjö III:n puolisona Englannin ja Irlannin kuningatar. Bridgerton-sarjassa hän on tummaihoinen, mitä hän ei perintötietojen mukaan ollut. Yhdysvaltalaisen Julia Quinnin vuosituhannen alun kahdeksanosaiseen romaanisarjaan perustuva Bridgerton eli ole ainoa tuotanto, jossa historiaa muokataan moninaisuuden nimissä. Osa yleisöstä tervehtii tulkintoja riemulla, osa suhtautuu niihin penseästi. Historian uusista tulkinnoista ovat keskustelemassa näyttelijä ja aktivisti Laura Eklund Nhaga, taiteilijafilosofi Maija Kalikwela Baijukya, historiantutkija Laura Kolbe ja elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Musiikkifestivaalikesä käynnistyy ensi viikolla, mutta lippuhinnat ovat jyrkässä nousussa ja julkisuutta on viime aikoina tullut peruutuksista ja sekoiluista enemmän kuin musiikkielämyksistä. Silti Suomi on yhä kesäisten musiikkifestivaalien luvattu maa. Mille festarille mennä kuumana festarikesänä 2024 ja miksi? Mikä musiikki ja mikä ympäristö toimii nyt ja mikä toimii aina? Miten löytää valtavirran ulkopuoliset festarihelmet? Kulttuuriykkösessä musiikkifestivaalivinkkejä antavat toimittaja Ilkka Mattila Helsingin Sanomista, toimittaja-valokuvaaja Anu Jormalainen sekä tuottaja-festariluuta Paula Susitaival. Ohjelman juontaa Kare Eskola.

Loputtomia hiekka-aavikoita, taistelua polttoaineesta ja muista välttämättömistä resursseista, hurjia takaa-ajokohtauksia sekä brutaalia väkivaltaa tribalistisessa post-apokalyptisessä maailmassa, jossa veden, polttoaineen ja luotien haltija on joutomaan hallitsija. Tätä ovat Mad Max -elokuvat tiivistettynä. Australialaisohjaaja George Miller julkaisi ensimmäisen Mad Max -elokuvansa vuonna 1979. Viimeistään jatko-osa, Asfalttisoturi betonoi kyseisen elokuvasarjan dystopiaelokuvien kaanoniin ja nosti maamiehensä Mel Gibsonin yhdeksi aikansa merkittävimmäksi toimintanäyttelijäksi. 2010-luvulle tultaessa Gibson sai väistyä kolmen elokuvan jälkeen pääroolista Tom Hardyn ja Charlize Theronin tieltä, kun yksi modernin ajan parhaaksi toimintaelokuvaksi kehuttu Mad Max: Fury Road julkaistiin. Nyt ensi-iltansa on saanut Millerin viides Mad Max -ohjaus Furiosa: A Mad Max Saga. Millaisen jäljen Mad Max -elokuvat ovat jättäneet populaarikulttuuriin, ja miten ne otettiin aikoinaan vastaan? Miksi Mad Max nostetaan usein keskeisimmäksi dystopiaelokuvakuvaukseksi, ja millainen sen romurallia, luonnonvaroista taistelemista ja kostoa tihkuva maailma oikein kumpuaa? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta teatteriohjaaja-muusikko Liila Jokelinin sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Taidehistorioitsija ja Kansallisoopperassa työskennellyt laulaja, Salla Leponiemi kirjoitti kirjan nykyisestä kotikaupungistaan Firenzestä. Firenzeläiset elämät kertoo yhteisestä eurooppalaisesta kulttuurista ja sivistyksestä. Millä tavalla Medicin mahtisuku 1200-luvulta näkyy italialaisen turistikaupungin katukuvassa, arkkitehtuurissa ja muodissa? Millaista elämää entisajan palatseissa eletään tänään? Keskustelemme Firenzestä ja sen historiasta, kulttuurista ja kuulemme vinkkejä matkailijalle. Kaupunki on tunnettu kuvataiteesta, joka saattaa aiheuttaa Stendahlin syndrooman. Ohjelman vieraana on Salla Leponiemi. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Viikon kulttuuri- , media- ja arvopuheenaiheet tarjoavat Kulttuuriykkösen Perjantaistudion käsittelyyn monta kiperää kysymystä. Onko lemmikkieläimistä tullut vauvoja vauvojen tilalle, ja pitäisikö eläinlääkärikuluja korvata julkisista varoista? Saako Iranin tyrannipresidentin kuolemasta ilakoida? Minkälainen palvelu on vastikään avautunut valtakunnallinen e-kirjasto? Mistä nousee vanhojen rakennusten purkuvimma, ja mitä ilmiöstä kertoo se, että moniin purettaviin kohteisiin on syntynyt tilataidetta, joihin ihmiset jonottavat? Ja lopuksi, jo joutui armas aika ja nuorisobarometrin tulokset, jotka kertovat nuorten suhtautuvan suvaitsevaisesti uskontoon ja Suvivirren laulamiseen. Onko uskonnollisuuden kelkka kääntymässä takaisin perinteisiin arvoihin. Kriitikko Leena Virtanen, SKS:n arkistonjohtaja Outi Hupaniittu sekä elokuvatutkija Jari Sedergren ovat raatilaisina. Ville Talola toimittaa.

Saksa on yksille läpikulkumaa, toisille päämäärä. Saksa on iso maa, jota voi katsoa monenlaisten linssien läpi ja aina se näyttää vähän erilaiselta. Eurovaalien ja Saksassa järjestettävien jalkapallon EM-kisojen kynnyksellä eurooppalaista identiteettiä kannattaa tarkastella saksalaisen prisman lävitse. Anglosaksisten kulttuurivirtausten aikana ei kannata unohtaa, että suomalainen kulttuuri, valtiomuoto ja ajattelu on vakaasti saksalaista juurta. Ja usein konemaiseksi moitittu saksalainen jalkapallo on itse asiassa vanhan mantereen värikkäintä, vauhdikkainta ja viihdyttävintä. Kulttuuriykkösessä J.P. Pulkkisen seurassa on kaksi Saksaan retkahtanutta ja Saksasta kirjoittanutta. Johanna Nordlingin Jalkapallon muotoinen Saksa ilmestyi tänä keväänä ja Jukka Koskelaisen Viisi matkaa Saksan sieluun viime vuonna. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.

Norjalaisen black metal -musiikkityylin merkkiteos, Mayhem-yhtyeen debyyttialbumi De Mysteriis Dom Sathanas julkaistiin 30 vuotta sitten. Eepos on maailmanlaajuisesti merkittävä levy, joka on löytänyt aitiopaikkansa jopa Norjan kansallismuseosta. Pahamaineinen musiikkityyli sekä tabuja rikkova alakulttuuri, joka yhdistyi etenkin 90-luvulla mm. saatananpalvontaan, murhiin ja kirkonpolttoihin on noussut Norjan suurimmaksi kulttuurivientituotteeksi. Miksi kyseinen estetiikka mustavalkoisine kasvomaskeineen, panosvöineen, mustine nahkavaatteineen, sianverineen, viiltelyineen sekä väärinpäinristeineen iski niin moneen nuoreen, ja on edelleen yksi suosituimmista äärimetallin muodoista? Millaisia muotoja black metal on saanut Suomessa? Miksi nykyajan black metal yhdistyy usein edelleen mm. natsismiin? Mitä on black metalin tavoittelema pahuus ja saatanallisuus tässä ajassa? Millaisia tabuja se pyrkii nykyään rikkomaan? Millaista luomisvoimaa pakanallisuudesta ja ihmismielen pimeiltä puolilta ammentavasta kirskuvan diskanttisesta ja kylmästä musiikkityylistä löytyy? Vieraina black metalia tutkinut folkloristi Aila Mustamo, musiikkitoimittaja-muusikko Mervi Vuorela sekä Loputon Gehenna liekki -dokumentin ohjannut muusikko ja levyjen julkaisija Sami Kettunen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Harva tietää, että rullalautailun eli skeittauksen syntyyn oli vaikuttamassa arkkitehti Alvar Aalto suunnittelemallaan Villa Mairean uima-altaalla. Altaan vapaa muoto päätyi Yhdysvaltoihin, ja kun Kaliforniassa kärsittiin vesipulasta, tyhjennettyihin uima-altaisiin löysivät tiensä skeittarit. Jyväskylän Aalto2-museossa on avattu usean skeittiaiheisen näyttelyn kokonaisuus The Pool. Näyttelyissä valotetaan skeittikulttuurin moninaisuutta ja lajin leikkauskohtia mm. arkkitehtuuriin, valokuvaukseen, elokuvaan ja musiikkiin. Millainen on ollut rullalautailun tie takapihoilta ja joutomailta olympialajiksi? Millaisena skeittikulttuuri elää tänä päivänä ja miten tämä poikkitaiteellinen laji on säilyttänyt katukulttuureille ominaisen kapinallisuutensa? Millaista sitkeyttä lajin harrastaminen vaatii Suomen kaltaisessa kylmässä maassa? Kulttuuriykkösessä tavataan kaikkien aikojen menestynein suomalainen skeittari Arto Saari, joka piipahti Havaijilta avaamaan valokuvanäyttelynsä Jyväskylässä. Keskustelussa ovat mukana Aalloilta asfaltille -näyttelyn kuraattori Juho Haavisto, HELride kollektiivin puheenjohtaja Anssi Paukkunen sekä Tampereen skeittiskenessä vaikuttava skeittari Heini Luotola. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Vuonna 2021 Yhdysvallat ja Nato-joukot vetäytyivät Afganistanista 20 vuoden sotatoimien jälkeen. Vallan kaappasi takaisin ääri-islamistinen Taliban, joka oli pitänyt maassa yllä varjohallintoaan vuosia. Vaikka Taliban lupasi aluksi kansainväliselle yhteisölle naisten oikeuksien jonkinasteisen kunnioittamisen, on tilanne todellisuudessa muuttunut päinvastaiseksi. Naiset on käytännössä suljettu pois julkisesta elämästä - töistä, hallinnosta, kouluista ja yliopistoista. Heidät on pakotettu koteihin pelkiksi äideiksi ja tyttäriksi. Ja vieläkin pahempaa: mielivaltainen väkivalta lisääntyy, ja otteet kovenevat jatkuvasti. Miksi Taliban-hallinto sortaa Afganistanin naiset unelmoivat, millaista vastarintaa he voivat harjoittaa ja mistä he unelmoivat? Vieraina studiossa ovat Meitä ette murra -kirjan (Into, 2024) kirjoittajat Roosa Himma ja Katri Merikallio. Lähetyksessä ovat mukana myös Afganistan-asiantuntija Aziza Hossaini ja Suomeen kirjoittavien afgaanitoimittajien yhdyshenkilönä toimiva toimittaja Shakiba Adil, joka työskenteli aikanaan Afganistanin ensimmäisenä naispuolisena TV-kasvona. Adil tuki Me emme murru -kirjan valmisteluja ja toimi tulkkina osassa haastatteluja. Sekä Adil että Merikallio työskentelevät afganistanilaisnaisia kouluttavassa Learning Together -verkostossa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ajankohtaisista kulttuuriuutisista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa uusi raatilaisemme, historiantutkija Laura Kolbe sekä yrittäjä Sami Kuusela ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Aloitamme Sami Kuuselan aiheella, joka käsittelee boikotoinnin vaikeutta lapsiperheissä. Hän pohtii, kuinka suhtautua televisiotapahtumiin kuten jalkapallon MM-kisoihin tai Euroviisuihin, joihin liittyy poliittisia ja eettisiä ongelmia. Käsittelemme myös sitä, millaisen vastaanoton Israelin edustajan Eden Golanin Hurricane -kappaleen hyvä yleisöäänestystulos sai. Seuraavaksi siirrymme liiallisen turismin aiheeseen. Espanjan suosituilla lomasaarilla on nähty massaturismia vastustavia mielenosoituksia, ja joissain kaupungeissa alkoholinmyyntiä rajoitetaan. Ja mikä mahtaa olla lyhytvuokrauspalveluiden vaikutus kaupunkien sieluun? Kolmantena aiheena on Laura Kolbeen nostama kasvatus ja sen merkitys yhteiskunnassamme. Hän kysyy, miksi nyt puhutaan enemmän kiusaamisesta kuin kasvattamisesta ja miten voisimme paremmin tukea vanhempia tässä tärkeässä tehtävässä. Heikki Pursiainen puolestaan pohtii poliittisten pilapiirrosten kuolemaa. Onko perinteinen suomalainen karisuomalaismainen pilapiirros kuollut ja miten pilapiirros se pärjää pikavauthtia somessa leviäville meemeille, joita voi tehdä ja jakaa kuka vain? Lopuksi pureudumme presidentti Alexander Stubbin järjestämiin "lastenkutsuihin" kulttuurialan vaikuttajille. Oliko kyseessä aito kädenojennus vai pelkkää poseerausta? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Italialaisen kauhutrillerin, giallon, mestari Dario Argento tunnetaan parhaiten vaikutusvaltaisista kauhuelokuvista Suspiria sekä Deep Red – Verenpunainen kauhu (Profondo Rosso). 1970-luvun puolessa välissä julkaistujen elokuvien myötä Argento nousi italialaisohjaajien kaanoniin Sergio Leonen ja Federico Fellinin rinnalle, ja on tehnyt aktiivisesti elokuvia tyylilleen uskollisesti aivan näihin päiviin saakka. Vastikään elokuvateatterilevitykseenkin Suomessa saanut dokumenttielokuva Dario Argento: Panico kertoo tämän kiinnostavan esteetikon ja piinallisen kauhukuvaston taitajan taustoista ja elämästä. Millainen elokuvantekijä ja henkilö näiden häiritsevän kiehtovien elokuvien takaa löytyy, ja mikä on ja tulee olemaan hänen elokuvien perintö? Vieraina kirjallisuuden tutkija sekä Feministisen kauhupiirin vetäjä Noora Vaakanainen ja elokuviin erikoistunut toimittaja Lauri Lehtinen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kirjailija Patricia Highsmithin luoma murhaaja Tom Ripley huijaa häikäilemättömästi, varastaa henkilöllisyyksiä, ei tunne minkäänlaista syyllisyyttä ja tappaa tarvittaessa ilman tunnontuskia. Ripleyn häiritsevä hahmo on kiehtonut dekkareiden ja elokuvien ystäviä vuosikymmenet ja nyt tarina on kokenut uuden tulemisen kehutussa Netflix-sarjassa. Tuoreessa Steven Zaillianin ohjaamassa sarjassa Tom Ripleyn hahmon herättää henkiin näyttelijä Andrew Scott. Italiassa lomailevien boheemien ja rikkaiden amerikkalaisturistien elämään tunkeutuu tyhjätasku, joka saa ainutlaatuisen tilaisuuden tavoitella parempaa elämää ja jälki on murhaavaa. Miksi lukijana ja katsojana samaistumme rikolliseen päähenkilöön, joka tekee pahoja tekoja ja jonka moraali on varsin kyseenalainen? Toivomme, että hän ei jää kiinni. Millainen päähenkilö Highsmithin alter egoksi sanottu Tom Ripley on? Miten mustavalkoinen ja välillä hitaasti etenevä uusi Ripley-sarja onnistuu koukuttamaan Highsmithin teosten ystävät ja uudet sukupolvet? Ja miten Highsmithin omaan elämään vaikuttaneet seksuaalisen suuntautumisen kysymykset heijastuvat Ripleyn hahmoon ja miten niitä käsitellään uudessa tulkinnassa? Kulttuuriykkösen keskustelussa ovat mukana Dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehden päätoimittaja Päivi Remes, kirjailija ja toimittaja JP Pulkkinen sekä mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen.Toimittajana on Leena Peltokangas.

Yhdysvaltalaisen sosiaalipsykologin ja etiikan tutkijan Jonathan Haidtin uusi myyntimenestys The Anxious Generation (Penguin Press 2024) on nyt julkaistu suomeksi nimellä Ahdistunut sukupolvi (suom. Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita 2024). Haidtin mukaan älypuhelimet aloittivat ahdistus- ja masennusaallon nuorissa 2010-luvun alussa tarjoamalla liian helpon pääsyn somepalveluihin ja peleihin. Hän listaa neljä haittaa: sosiaalinen erillisyys, unenpuute, tarkkaavaisuuden pirstaloituminen ja riippuvuus. Näiden lisäksi perinteinen lasten keskenään leikkiminen on jäänyt vähemmälle. Kriitikot syyttävät Haidtia syy-seuraussuhteiden yliyksinkertaistamisesta ja että kyse on monimutkaisemmista tekijöistä. Mitä Haidtin teeseistä pitäisi ajatella? Keskustelemassa ovat neuropsykologi Kaisu Paulanto, futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen sekä rehtori ja tietokirjailija Jarno Paalasmaa. Lähetyksessä kuullaan myös kahdeksasluokkalaisia Ines Karmanlehtoa ja Vilja Kylmälää Sipoonlahden koulusta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Hiljattain ilmestynyt kirja Saatanasta seuraava kertoo Jehovan todistajista erotetun helsinkiläisen Tomi-Kristian Heinäahon tarinan, jossa hän kertoo joutuneensa uskonyhteisön ulkopuolelle paljastuttuaan kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Ennen erottamistaan häntä kuulusteltiin ja painostettiin liikkeen johtohenkilöistä koostuvassa oikeuskomiteassa. Hengellistä väkivaltaa ja eristämistä tapahtuu monissa yhteisöissä ja sen riski on sitä suurempi, mitä suljetummasta yhteisöstä on kyse. Miksi ja miten uskonto muuttuu väkivallan välineeksi? Ohjelmassa ovat keskustelijoina Tomi-Kristian Heinäahon lisäksi Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila, Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtava asiantuntija Jyri Komulainen sekä hengellistä väkivaltaa tutkinut Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Äänessä eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä eläköitynyt elouvatutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa. Venäjän vaikuttamistoimet, disinformaatio ja propaganda ovat olleet mediassa pinnalla eurovaalien kynnyksellä. Huomio kiinnittyy siihen, että vihreiden ex-kansanedustaja Cronberg osallistui Venäjällä pidettyyn seminaariin, joka linkittyy Kremlin vaikuttamisoperaatioihin. Lisäksi keskustelijat ottavat esiin Ylen raportit Venäjän mahdollisista sabotaaseista Suomessa ja Euroopassa. Tekoäly mahdollistaa uskottavan audiovisuaalisen sisällön luomisen nettiin ja kohta on vaikeaa erottaa oikeaa tietoa feikistä. Raati pohtii myös, valmistellaanko suomalaisia Nato-maan kansalaisen rooliin vastapropagandalla. Perjantaistudion toinen aihe käsittelee Euroviisujen politisoitumista, erityisesti Israelin osallistumisen vuoksi. Raati pohtii boikotoinnin vaikutusta ja merkitystä. Onko boikotti unohdettu asia jo viisujen jälkeisenä maanantaina. Milloin boikotti tehoaa ja vaikuttaa? Kolmas aihe avaa keskustelun Suomen matkailun haasteista ja mahdollisuuksista. Suomi on menettänyt matkailutuloja koronan ja Ukraina sodan yhteistsunamin takia. Kansainvälinen matkailu on kasvanut enemmän naapurimaissa. Keskustelijat etsivät keinoja tehdä Suomesta vetovoimaisemman matkailukohteen, pohtien markkinointistrategioita ja uniikkeja vetovoimatekijöitä, joita voisivat olla kylmyys, puhdas vesi ja… alkoholi! Klassisen musiikin tulevaisuus mietityttää. Esa-Pekka Salonen aikoo lopettaa San Francisco Symphony -orkesterissa, koska rahoitus vähenee. Myös Suomessa kulttuuria leikataan. Silti uusia huippukapellimestareita tulee maastamme. Klassinen musiikki on marginalisoitumassa Spotifyssa ja yleisö on kovin iäkästä. Mitä jos nuorempi sukupolvi kääntää klasarille selkänsä? Viimeisenä aiheena keskustellaan uushenkisyyden noususta ja sen mahdollisista huonoja vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen. Aivotutkija Katri Saarikivi on kirjoittanut aiheesta, pohdiskellen uushenkisyyden mahdollista roolia ahdistuksen lisääntymisessä. Uushenkisyys johtaa usein vaaralliseen minäkeskeisyyteen ja masennukseen. Raati ihmettelee huuhaan menestystä ja antaa useita viisaita elämänohjeita.

Kuvataideakatemian näyttely Kuvan Kevät 2024 avaa visuaalisuuden kautta nuorten aikuisten ajattelua maailmastamme. Tänä vuonna näyttely on laaja ja teoksia on myös kaupunkitilassa, Helsingin Haapaniemenkadun tyhjällä tontilla. Näyttely on myös uudella, temaattisella otteella kuratoitu. Mitkä teemat näkyvät kuvataiteessa ja mistä suuntaukset kertovat? Mikä on perinteisen maalaustaiteen asema? Mitkä uudet taiteelliset ilmaisut ovat valtaamassa alaa? Vieraina ovat Taideyliopiston Kuvataideakatemian johtaja Leevi Haapala, näyttelyn vastuuopettaja ja kuraattori Tuomo Rainio, joka toimii taiteen ja teknologian lehtorina Kuvataideakatemiassa, taiteilijat Priss Niinikoski kuvanveiston puolelta ja Viljami Nissi tila-aikataiteen ohjelmasta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jessikka Aron 7. toukokuuta 2024 ilmestyvä Putinin maailmansota - Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) kertoo siitä, miten Venäjä käy sekä informaatiosotaa että somesotaa ja miten Venäjän sometrollien juonet vaikuttavat tavallisen ihmisen ajatteluun. Venäjän informaatiovaikuttamiseen erikoistunut toimittaja Aro sai artikkelistaan ”Venäjän trollit Suomessa” Bonnierin suuren journalistipalkinnon vuonna 2016. Hänen edellistä tietokirjaansaPutinin trollit - Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (Johnny Kngia, 2019) on julkaistu 15 maassa. Erikoistuttuaan kirjoittamaan ja puhumaan Venäjästä Aro on itse joutunut erilaisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen kohteeksi ja hän joutui jättämään työnsä. Journalismi kohtaa uusia haasteita: ”Valtiot ja muut poliittiset voimat ovat vähentäneet rooliaan lehdistönvapauden suojelussa”, varoittaa Toimittajat ilman rajoja -järjestö RSF:n julkaisutoiminnan johtaja Anne Bocandé koko maailmaa koskevasta trendistä. Tekoälyn avulla voidaan luoda uskottavaa audiovisuaalista sisältöä, ja medianlukutaitoa todella haastetaan. Europarlamenttivaalien lähestyvät ja niihin liittyen on jo havaittu laajamittaisia disinformaatiokampanjoita, joiden tarkoituksena on horjuttaa vaaliprosessia ympäri EU:ta. Keskustelemassa ovat Jessikka Aro ja Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pohtii kulttuurin ja median ajankohtaisia teemoja sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden kanssa. Tämänkertaisina vieraina toimivat kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Hki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö. Ohjelma alkaa keskustelulla Timo Vornasen, kansanedustajan ja entisen poliisin, yöllisestä ammuskelusta. Vertailu kohdistuu aiempiin poliitikkojen suuriin kohuihin, kuten Sanna Marinin biletyskohuun ja Paavo Arhinmäen graffititekoihin. Ovatko poliitikkokohujen mediakäsittelyt ja somekohut olleet lainkaan suhteessa niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen? Ohjelmassa käsitellään myös suomalaisten huonoa työmotivaatiota, joka on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Suomalaiset ovat toisaalta maailman onnellisin kansa. Raati pohtii, voiko onni kummuta muusta kuin työstä. Mikä luo hyvää työmotivaatiota? Pakottaako kulutus ja rahan tarve suomalaisen mukautumaan epämotivoivaa työhön? Keskusteluun tulevat myös sairaat kauneusihanteet ja esteettiset toimenpiteet. Keskustelijat pohtivat, miksi riskialttiit kauneushoidot ovat nousseet suosioon ja millainen psykologia vaikuttaa ilmiön taustalla. Helsingin Sanomissa kolumnisti Laura Friman peräänkuulutti naisten omaa vastuuta kauneusihanteiden levittämisestä. Raati käsittee myös kauneuskulttuurin ja -bisneksen kriittisiä näkökulmia, kuten hoitojen valvonnan häiritsevää puutetta Suomessa. Tanskalaisen mediayhtiö Zetlandin laajentuminen Suomeen nousee esille. Zetland tunnetaan tukivasta journalismista. Keskustelijat pohtivat, millaista sisältöä uuden mediayhtiön tulisi tuottaa vastaamaan suomalaisen yleisön tarpeisiin. Onko "laatumedialla" enää kysyntää? Lopuksi ohjelmassa käsitellään homoseksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian esittämistä taiteessa. Annu Kemppainen nostaa esiin Carl Knifin teoksen, joka pyrkii tekemään näkyväksi homoseksuaalisen vähemmistön kirjoittamattoman historian. Raati muistaa useita hyviä tietokirjoja ja dokumentteja joissa sateenkaarihistoriaa ja aids-kriisiä on käsitelty. Onko Suomi kulkenut kehityksen jälkijunassa?

Ilmiö nimeltä Taylor Swift on kasvanut jo niin vaikuttavaksi, että populaarikulttuurin mannerlaatat etsivät uutta asentoa. Siksi tavallisen suomalaisen kulttuurikuluttajankin on hyvä olla tietoinen 34-vuotiaasta poptähdestä. Miten Swift poikkeaa musiikin aiemmista supertähdistä? Miten hän rakentaa musiikkinsa, brändinsä ja fanisuhteensa? Ja miten hän muuttaa maailmaa? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustelevat populaarimusiikin tutkija Kimi Kärki, tapahtumatuottaja Karolina Lillvis ja kriitikko Arttu Seppänen. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Yksi popularimusiikin tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia tuottajia, yhdysvaltalainen Rick Rubin avaa esikoiskirjassaan ajatuksiaan, mistä luovuus kumpuaa ja mitä taiteilijuuden perimmäinen olemus hänen mielestään on. Luovuus ja olemisen taito (Like, 2023) on julkaistu suomeksi (suomentaja: Kosti Salminen), ja Kulttuuriykkönen sukeltaa sen tarjoamaan maailmaan. Miksi muun muassa Adelea, Johnny Cashia, Linkin Parkia, Metallicaa, Red Hot Chilli Peppersiä, Shakiraa ja Slayeriä tuottanut, Def Jam ja Def America -levymerkit perustanut sekä Beastie Boysin debyyttialbumin tuottajana maailmanmaineeseen noussut "kultasormi" teki tällaisen teoksen, ja minkä tason oivalluksia hän tarjoaa? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta äänikirjan lukemisesta vastaavan luovan johtajan Saku Tuomisen, muusikkona ja tuottajana toimivan artisti Jutta "Irene" Ruonansuun sekä muusikko-musiikkitoimittaja Heikki Romppaisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Israelin ja Hamasin välisen sodan nostattamat yliopisto-opiskelijoiden mielenosoitukset ovat johtaneet pidätyksiin ja jopa kampusten sulkemisiin useissa Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa ympäri maan. Mistä protesteissa on kyse - onko kyseessä aito huoli Gazan siviiliuhreista vai kenties myös antisemitismiä? Helsingin Sanomien entinen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner käsittelee tuoreessa 10 haavaa Amerikan sydämessä kirjassaan teemoja, kuten väestö, politiikka, rasismi, media ja väkivalta. Lähetyksessä keskustellaan Bernerin havaintojen pohjalta myös orjuuden varjosta, rasismista, Black Lives Matter -liikkeestä ja siitä, miksi aborttilainsäädäntö Yhdysvalloissa kiristyy, vaikka valtaosa väestöstä haluaisi abortin olevan saavutettavissa naisille tietyin reunaehdoin. Entä miksi USA panttasi aseapupakettiaan Ukrainalle niin pitkään, ja miten Trumpin uudelleenvalinta vaikuttaisi Ukrainan sodan kulkuun? Keskustelemassa ovat toimittaja Anna-Sofia Berner, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Olli Saukko ja Ylen entinen Washingtonin, nykyinen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä sekä niihin liittyvistä arvokysymyksistä. Lähtölaukauksen antaa idän ja lännen välinen köydenveto. Kiinalaisten jättiyritysten Sheinin, Temun ja TikTokin asema lännessä on vahva, mutta onko se jo liiankin vahva?Shein ja Temu markkinointia pikamuodille moititaan liian aggressiiviseksi, ja Temu onkin noussut myös Suomessa suosituimmaksi verkkokaupaksi. Ranska haluaa kieltää Sheini ja Temun halpamuodin myyntiä ja kieltää jopa sen markkinoinnin. Esille nousevat nuorten kulutusasenteet, TikTokin vaikutusvalta ajatuksiimme, yritysten toiminnan eettisyys sekä lännen ja Kiinan välinen kauppasota. Seuraavaksi syvennytään Estonia-laivan uppoamiseen liittyviin salaliittoteorioihin Yle Areenassa olevan Estonia ja myytit -dokumentin kautta. Miksi ruotsalaiset ovat niin innokkaasti tonkineet Estonian “salaisuutta”, ja miksi aluksen uppoaminen vuonan 1994 oli niin traumaattinen etenkin Viron kansalle. Myös mediaa ja sen roolia tarkastellaan kriittisesti. Kolmanneksi muistellaan hiljattain poisnukkuneita kulttuurivaikuttajia, kuten Pentti Saaritsaa ja Kaj Chydeniusta sekä Kaisa Korhosta. Mikä on 1960-luvun vasemmistolaisen kulttuuriradikalismin perintö, ja missä ovat porvarilliset haastajat? Lopuksi esiin nousee Lenin-museon lakkauttaminen ja sen korvaaminen idänsuhteiden museolla Nootilla Tampereella. Miksi museo muuttuu vasta nyt, ja onko Lenininpuistollekaan enää sijaa Helsingissä? Lähetyksen päättää Jussi Turhalan nostama kysymys urheilijoiden yhteiskunnallisista kannanotoista. Keskustelun kohteena on etenkin Teemu Selänteen herättämä häly, ulostulojen arvioinnin puolueellisuus sekä urheilijoiden oikeus olla puolueettomia. Keskustelemassa ovat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, sarjakuviin erikoistunut tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Miksi Heikki Silvennoinen seisoi 1970-luvulla Mikko Alatalon hotellihuoneen ikkunan takana alasti keskellä talvea rahatukko käsissään? Tähän ja moneen muuhun kuumottavaan kulttuurikysymykseen saa Heikki Silvennoinen vastata itse saapuessaan Kulttuuriykkösen vieraaksi. Tästäkin sattumuksesta kerrotaan tällä viikolla julkaistavassa Silvennoisen elämäkertakirjassa Nousut ja laskut. Ensi viikonloppuna 70 vuotta täyttävä, itseoppinut muusikko ja näyttelijä Heikki Silvennoinen on tehnyt poikkeuksellisen uran suomalaisen populaarikulttuurin parissa. Suuri yleisö tuntee hänet Kummeli-ryhmän monikasvoisena koomikkona. Musiikkipiireissä Silvennoinen on kuitenkin ollut nuoruudestaan asti arvostettu kitaristi. Hän muun muassa luotsasi Tampereella 1970-luvulla progressiivisen rockin yhtye Tabula Rasaa ja vaikutti keskeisenä toimijana nousevan Manserock-ilmiön keskellä. Kummeli tv-sarjoista ei ole tehty uusia tuotantokausia, mutta Heikki Silvennoisen hahmoista on muodostunut modernin someajan meemejä. Esimerkiksi Silvennoisen tonnin seteli-ilme lienee yksi verkon käytetyimmistä gif-animaatioista. Kummelin ohella Silvennoinen on esiintynyt lukuisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa, tehden myös vakavia rooleja. Miten vakava ja kaheli ovat keskenään sopusoinnussa Heikki Silvennoisen maailmassa? Toimittajana on Ville Talola.

Kriitikkojen ylistämä tuore menestyselokuva Civil War kertoo spekulatiivisesta lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, missä maa on ajautunut uuteen sisällissotaan. Valtion alueista taistelee useampi ryhmittymä, joiden edesottamuksia ja konflikteja kuvaa journalistien ryhmä, jota elokuvassa seurataan. Civil War on onnistunut herättämään paljon keskustelua jo ennen ensi-iltaansa etenkin Yhdysvalloissa. Niin kutsutun kulttuurisodan eri osapuolet ovat älähtäneet mm. elokuvan asettamasta tulevaisuuden skenaariosta, joka ei paljoa sisällissodan osapuolia ja heidän agendojaan esittele. Lisäksi elokuvan tulenarkuutta lisää julkaisuajankohta presidentin vaalivuotena. Kriisijournalismista kertovaa elokuvaa on pidetty brittiläisen ohjaaja-käsikirjoittaja Alex Garlandin (28 päivää myöhemmin, Ex-Machina, Annihilation) parhaana, jopa mestariteoksena. Millaisesta elokuvasta on todellisuudessa kyse, ja kuinka relevantti kuvaus se on ajastamme? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvakriitikko Kalle Kinnusen, Ylen ulkomaantoimittaja Iida Tikan sekä emeritusprofessori Markku Henrikssonin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Miksi Turun tuomiokirkkoon haudattiin sammakko? Kumpi oli kovempi palvomaan Saatanaa, Pekka Siitoin vai Tapio Kotkavuori? Miten käy kun parapsykologiaa tutkitaan yliopistossa? Miksi Suomen kulttuurin kätilöihin kuulunut Aurora-seura harjoitti salaisia rituaaleja? Ja miksi kaikki tämä on tapahtunut juuri Turussa? Kirjauutuus "Salatieteiden Suomi - Esoteerinen ja okkultti Turku" (Like) perehtyy suomalaisen salatieteen paikallishistoriaan uskontotieteellisellä otteella mutta pilke silmäkulmassa - erikoismenon taivastelu jää lukijan osalle. Koska salatieteet kiehtovat myös Kulttuuriykköstä, vieraiksi saapuvat kirjan toimittajista Boris Brander ja Janne Bäckström sekä Turun yliopistosta uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Sosiaalinen media, arkikielellä some, on osa lähes jokaisen suomalaisen arkea. Mutta mitä tapahtuu niille, jotka jättävät sen kokonaan pois elämästään? Mitä he menettävät ja mitä he voittavat? Miten he pitävät yhteyttä muihin ihmisiin ja maailman tapahtumiin? Ja mikä saa heidät tekemään tämän radikaalin valinnan? Nyt asiaa on tutkittu Suomessa. Ohjelmassa keskustellaan myös digitaalisesta epätasa-arvosta ja sosiaalisen median addiktoivasta puolesta ja siitä, mikä on älypuhelinten ja nuorten lisääntyvän henkisen pahoinvoinnin yhteys. Keskustelemassa ovat Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lamberg ja Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Leena Ripatti-Tornianen Mediakieltäytyjät-hankkeesta, joka tutkii somettomuutta neljän erilaisen ryhmän näkökulmasta sekä tietokirjailija-futuristi Perttu Pölöstä, jonka teos Saisinko huomiosi (Otava, 2023) kertoo, miksi sosiaaliset mediat koukuttavat ja miten ne meihin vaikuttavat, ja mitä vaatii jättäytyä some-alustojen ulkopuolelle. Lähetyksessä kuullaan myös sometonta elämää viettävä palkittua esseistiä ja kirjailijaa Silvia Hosseinia. Hän kertoo, miten sosiaalinen media alkoi vaikuttaa hänen kirjoittamistyöhönsä. Toimittajana on Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan syvällisesti ja monipuolisesti ajankohtaisista kulttuuri-, media- ja arvokysymyksistä. Ville Talolan juontamassa lähetyksessä ääneen pääsevät filosofi Tuomas Nevanlinna, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä kirjailija Tiina Raevaara. Suomen syntyvyys on romahtanut ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara maalaa blogeissaan synkkää tulevaisuuskuvaa hyvinvointivaltiosta. Raati pohtii, miksi hallitus kiristää maahanmuuttoa vaikka tulevia veronmaksajia tarvittaisiin kipeästi. Tiina Raevaara nostaa esille hallituksen koulutusleikkaukset ja niiden mahdolliset seuraukset opiskelijoille, joilla on muutenkin talous tiukilla. Pitenevätkö opiskeluajat? Keskustelussa pureudutaan siihen, miten nämä leikkaukset voivat vaikuttaa negatiivisesti tulevaisuuden osaamiseen, työllisyyteen ja yhteiskunnan kehitykseen laajemmin. Heikki Pursiaisen johdolla siirrytään keskustelemaan siitä, miten suhtaudumme työhön nykypäivänä. “Onko mun pakko tehdä työtä josta en pidä?” Tuollaiset ulostulot aiheuttavat usein toksisen somemyrskyn. Keskustelussa tuumaillaan erityisesti kulttuurialan työtä - onko väärin että kulttuurin ammattilasiet joutuisivat välillä elättämään itsensä jollakin muulla vähemmän luovalla työllä? Tekoäly rynnii kaikilla rintamilla. Kohta kuka tahansa voi tilata minkälaisen tahansa biisin tekoälyltä. Miten käy muusikon, säveltäjän ja tuottajan työlle? Miten käy bisneksen? Esille tuodaan kysymyksiä tekoälyn tuottaman taiteen aitoudesta, taiteellisesta arvosta ja siitä, miten tekoäly muuttaa käsitystämme luovuudesta. Miten deepfake-teknologia vaikuttaa todellisuudentajuun ja populaarikulttuuriin?

Atomisodan runtelemaan Amerikkaan sijoittuva supersuosittu roolipelisarja Fallout on saanut tv-sarja-adaptaation osakseen. Huhtikuussa Amazon Primella julkaistu sarja on yksi vuoden odotetuimpia fantasia-/sci-fi-sarjoja. Mikä tässä maanalaisten holvien, retrofuturistisen fiftariestetiikan ja western-tyylisen maailman sekä maanpäällisen laskeumahelvetin ja huumorilla ryyditetyn selviytymiskauhun sekoituksessa on niin onnistunutta, että siitä on tullut maailmanlaajuinen peli-ilmiö? Miten tv-sarja onnistuu tempaamaan Fallout-pelien hurmaavan maailman valkokankaalle, ja onko Falloutista The Last of Usin kaltaiseksi peliadaptaatiosuosikiksi? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta kirjailija Annukka Salaman, pelitoimittaja Johannes Valkolan sekä toimittaja-käsikirjoittaja Joonatan Itkosen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

16. huhtikuuta päättynyt hallituksen kehysriihi ja julkisen talouden suunnitelma taiteen ja kulttuurin osalta on Kulttuuriykkösen käsittelyssä heti tuoreeltaan. Hallitus leikkaa, ja leikkaukset tulevat koskemaan myös taiteen ja kulttuurin rahoitusta. Arvonlisäveroakin korotetaan, kirjoissa 10 prosentista 14 prosenttiin. Mitä näistä sopeutustoimista voi seurata? Mitä yleisöltä jää kokonaan näkemättä tai kokematta, ja nousevatko lippujen hinnat? Lähetyksessä käsitellään myös verottajan linjausta, että Taidemaalariliiton ja Helsingin Taiteilijaseuran teosvälitys ei ole enää yleishyödyllistä toimintaa vaan elinkeinotoimintaa. Verottaja perii näiltä toimijoilta kahden vuoden liikevaihtoveron takautuvasti. Mikä on vaikutus kuvataiteen tekemiseen, ja saatavuuteen? Kulttuurin ja taiteen rahoituksen näkymistä ovat keskustelemassa Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola, Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen, Uuden sirkuksen keskus Cirkon toiminnajohtaja Jarkko Lehmus, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tutkija Olli Jakonen, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ja Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Kaisa Rönkkö. Toimittajana on Pauliina Grym.

Ruoka ja sen riittävyys ja laatu ovat konkreettisin tapa arvioida yhteiskunnallista ja yksilöllistä eriarvoisuutta. Tutkija Ville-Juhani Sutisen uutuuskirja Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa paitsi esittelee mitä erilaiset historian hirmuhallitsijat kattoivat omiin pitopöytiinsä, myös sitä miten systemaattisesti ruokaa on käytetty hallitsemisen ja vallan välineenä. Katovuosiin ja aitoon ruokapulaan perustuvia nälänhätiä ei ole maailmassa koettu 1800-luvun katovuosien jälkeen. Kaikki uuden ajan ruokakriisit ovat perustuneet poliittisiin päätöksiin - tai niiden puutteeseen. Ruoka on diktaattoreille usein tykkejä ja ohjuksia paljon järempi ase. Ville-Juhani Sutisen ohella studiossa keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa sekä suomalaisen ruoan historiaan perehtynyt tutkija Ritva Kylli Oulun yliopistosta. Toimittajana on VIlle Talola.

Mitä muut meistä ajattelevat - muun muassa tähän suomalaiseen ikuisuuskysymykseen vastaa osaltaan myös uusi Sibelius-tutkimus, joka keskittyy mediaan ja musiikille annettuihin merkityksiin. Janne Mäkelän tuore tutkimusartikkeli käsittelee varhaisen Yleisradion ja Sibeliuksen läheistä suhdetta, ja osoittaa että Sibeliuksen musiikkia lähetettiin radiolla maailmalle suurella innolla jo 1930-luvulta alkaen, koska kansainvälisyys oli kovin, kovin tärkeää kansallistunteelle. Lasse Lehtonen puolestaan on tutkinut Sibeliuksen varhaista vastaanottoa Japanissa, jossa nationalismi oli vähintään yhtä suuressa arvossa. Miten eksoottinen mutta silti länsimainen luontosäveltäjä sopi siihen projektiin? Näiden tutkijoiden kanssa Kulttuuriykkösessä kelpaa pureutua kansallissäveltäjän kansainvälisyyteen ja siihen, minkä arvojen välittämiseen hänen musiikkiaan on käytetty. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä kertaa median antama tilannekuva lasten ja nuorten pahoinvoinnista, kiusaamiskulttuurista ja nuorisoväkivallasta näyttää olevan vääristynyt tuoreen lapsiuhritutkimuksen mukaan. Mistä tämä johtuu, ja miten rikosuutisointia pitäisi muuttaa, ettei turhia pelkoja ja uhkakuvia lietsoittaisi entisestään? Ylen tutkimuksen mukaan useita kasvisruoka-aterioita on poistettu kouluruokalistoilta. Miksei härkis ja porkkana näytä maistuvan koululaisille? Onko kyse huonosta brändäyksestä, liiasta hypestä vai nuorten ruokailutottumusten muutoksesta? Miten tämä on linjassa Euroopan kasvissyöntitrendin suhteen, jossa ennustetaan että yli 50% asukkaista söisivät pääosin kasvisruokaa vuoteen 2050 mennessä. Grungebändi Nirvanan keulakuva Kurt Cobainin kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta. Onko ajassamme tilausta hänenlaiselleen rappioromantiikasta, ahdistuksesta, renttumaisesta olemuksesta, epäsiististä habituksesta ja äänekkäästä rock-musiikista ammentavalle hahmolle ja alakulttuurille, joka iskisi itsensä taas läpi valtavirtaan? Keski-Euroopasta tapahtui vasta kaksi tapausta, jossa taidemuseosta löytyi sen näyttelyihin kuulumattomia teoksia. Toisen taustalla oli museon työntekijä ja toisessa museovieras, jotka ripustivat luvatta omat työnsä kaikkien ihmeteltäväksi. Toinen tekijöistä sai syytteen ja potkut, toista tekijää museo juhlisti ja haluaisi tavat tämän. Missä määrin nämä tempaukset ovat taidetta, ja kuka sekä millä perusteella voi määrittää millaista "oikea" taide on. Millaiseksi taiteeksi nämä tapaukset muuttuvat, ja onko väliä, tietääkö yleisö, kenen tekemää taidetta he todistavat? Tekoäly ja kielimallit tulevat myös ammatikseen tekstiä tekevien pariin. Millaisen muutoksen kanssa olemme tekemisissä? Onko kielimalli hyvä tukiäly jokaiselle kirjailijalle vai viekö se meidät kohti elotonta internetiä, jossa tekoäly syö itseään ja suoltaa yhteiset tietoväylämme täyteen potaskaa? Äänessä kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Jarkko Tontti sekä elokuviin erikoistunut toimittaja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Thomas Pikettyn Pääoma ja ideologia (suom. Saana Rusi ja Maarit Tillman-Leino, Into 2024) piirtää kuvan 1980-luvulla alkaneesta puoluepolitiikan murroksesta, jossa perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako on menettänyt merkityksensä ja tulonjakopolitiikan sijaan harjoitetaan identiteettipolitiikkaa. Tämä muutos synnytti myös kansallismieliset liikkeet, kirjoittaa ranskalaisekonomisti. Taloustieteen rocktähdeksikin titleerattu vuonna 1971 syntynyt Piketty esittää talousjärjestelmän uudistamiseen radikaalin toimintasuunnitelman, jossa omistamisesta tulee väliaikaista ja kapitalismi käytännössä verotetaan hengiltä. Järkälemäisen teoksen teesejä ja maailmankuvaa avaavat ja tarkastelevat studiossa kirjan käännöstyötä johtanut taloustieteen professori Markus Jäntti, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Uuden talousajattelun keskuksen asiantuntija Antti Alaja. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Vuonna 1928 Kansalaissodasta oli kulunut kymmenen vuotta, mutta yhteiskunnan polarisaatio ei ollut kadonnut mihinkään. Tammisaaren vankilan runsaasta tuhannesta vangista poliittisia vankeja oli edelleen noin sata. Vankila-aika vaihteli kymmenestä vuodesta muutamaan vuoteen, mutta monet kantoivat sitä mielessään ja kehossaan loppuelämänsä. Osa siirsi sen sukupolvelta toiselle. Vieraina ovat kirjan Punavankila, Tammisaaren pakkotyölaitos 1918 - 1930 kirjoittanut Sture Lindholm sekä tanssija-koreografi Tuomo Railo, jonka tanssiteos Valkoisten vankina käsitteli Railon isosedän Pekka Railon kokemuksia Tammisaaren vankilasta. Pekka Railo toimi leirillä mm. farmaseuttina. Kolmantena vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen, joka on kirjoittanut paljon isoisänsä Tammisaari-kokemusten vaikutuksista sukunsa naisiin ja jopa omaan elämäänsä. Toimittajana on Liisa Vihmanen.

Suomalaiset ikääntyvät kovaa vauhtia ja yli satavuotiaita elää maassamme satoja kertoja enemmän kuin vaikkapa 1970-luvulla. On arvioitu, että joka viides nyt keski-iässä oleva nainen eläisi yli satavuotiaaksi. Ennen 70-vuotias suomalainen oli vanhus, mutta nyt saman ikäinen on toimintakyvyltään keskimäärin paremmassa kunnossa kuin koskaan. Miten kulttuurimme puhuu senioreista ja ikäihmisistä, ja miten tämä vaikuttaa meidän suhtautumiseen ikääntymiseen sekä myös vääjäämättömään kuolemaan, kun 70 onkin uusi 50? Kotimainen uutuuselokuva Palimpsesti - ohita intro kertoo kuvitteellisesta geenihoidosta, joka kääntää ruumiin ikääntymisprosessin päälaelleen kuin Benjamin Buttonin ihmeellinen elämä -elokuvassa (2008) konsanaan. Kaksi 80-vuotiasta suomalaista, Juhani (Antti Virmavirta) ja Tellervo (Riitta Havukainen) siirtyvät palvelukodista kokeellisen hoidon pariin, ja he nuorentuvat fyysisesti 30-40-vuotiaiksi. Elokuva näyttää, millaisia mahdollisuuksia ja ongelmia tämä hoito tuo tullessaan, ja miten erillä lailla se vaikuttaa kaksikon elämään sekä heidän motivaatioon nuorentua. Kulttuuriykkönen keskustelee ikääntymisen, vanhustenhoidon, ikäihmisiin suhtautumisen sekä ikuisen elämän ja nuoruuden tavoittelun teemoista Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaaran, eläkkeellä olevan oikeushammaslääkäri professori Helena Rannan, Palimpsesti-elokuvan käsikirjoittaja-ohjaaja Hanna Västinsalon sekä Ylen Sadan vuoden sankarit -tv-sarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Kaisa Aleniuksen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Missä kuulee kiinnostavinta nykäriä juuri nyt - ja miksi sitä pitäisi kuulla? Kolme nykytaidemusiikin asiantuntijaa kertoo, mikä oman aikamme musiikissa trendaa hetkellisesti ja mikä pysyvästi. Tällä viikolla alkavan Tampere Biennale -festivaalin alla on hyvä pohtia, miltä osin nykymusiikki on muuttunut yleisönkarkottajasta vetonaulaksi. Luvassa on myös nykärin pikaiset käyttöohjeet: minne pitää mennä, mitä pitää tehdä? Ohjelman vieraina ovat säveltäjä Osmo Tapio Räihälä, musiikkitoimittaja Tove Djupsjöbacka ja Adventures in Music -blogin isäntä Jari Kallio. Ohjelman toimittaa Kare Eskola. Ohjelmassa vinkataan mm. näistä: https://tamperebiennale.fi/ohjelma/ https://www.oopperakesa.fi/ https://tkteatteri.fi/ohjelmisto/esitykset/ihminen-parhaan-kykynsa-mukaan/ https://www.hiljaisuusfestivaali.fi/ https://www.hietsuishappening.com/ https://www.vieraslajit.com/

Kulttuuriykkösen Perjantastudio käsittelee jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion vieraina ovat juristi ja kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Keskustelua johtaa toimittaja Vesa Kytöoja. **Mediakriittisyys ja kouluampumisen uutisointi:** Lähetys avataan keskustelemalla Vantaan kouluampumisen mediakäsittelystä. Tarkasteluun tulee, kuinka media raportoi tapahtumasta, erityisesti kun kyseessä ovat alaikäiset uhrit ja epäilty. Suomessa uutisyhtiöiden kuvausautot ja helikopterit eivät piiritä ampujan kotia. Keskustelussa nousee esille median vastuu ja eettiset rajat traagisten tapahtumien uutisoinnissa, sekä virheellisen tiedon levittämisen problematiikka. Yleisö vaatii somessa poliitikoilta suuria tunteita. Onko se oikein? Onko tärkeää ilmaista, onko ampuja kantasuomalainen vai maahanmuuttajataustainen? **J.K. Rowling ja transkohu:** Toinen keskustelunaihe käsittelee J.K. Rowlingin osallistumista transkeskusteluun ja hänen kommenttejaan, jotka ovat herättäneet kiivasta debattia jo vuosia. Keskustelussa pohditaan Rowlingin motiiveja, sekä sitä, missä määrin hänen kommenttejaan voi pitää sananvapauden käyttönä ja puolustamisena vai transihmisten kiusaamisena. Lisäksi raati miettii, kuinka media eri maissa uutisoi Rowlingista. Suomessa linja on selvästi negatiivinen Rowlingia kohtaan. **Emma Thompsonin Suomi-ylistys:** Jussi Turhala tuo keskusteluun Emma Thompsonin sokerisen ylistävän kirjoituksen Suomesta ja sen motiiveista. Pohditaan, onko näyttelijän hehkutus aidosti spontaania vai elokuvatuotannon rahoitukseen liittyvän lobbaustoiminnan tulosta. Onko tällainen piiloviestintä eettistä? **Journalismin uskottavuus ja sepitetyt jutut:** Raatia kiinnostaa myös journalismin uskottavuuteen liittyvä kriisi, jonka laukaisee toimittaja Matti Kuuselan paljastus sepitetystä sisällöstä Aamulehden lehtijutuissa. Keskustelussa käsitellään, miten tällaiset sepitetapaukset vaikuttavat median luotettavuuteen ja onko yleisön ja median suhtautuminen sepitteisiin ja fiktioon mediassa muuttunut parissa vuosikymmenessä. **Syvälukutaidon ja kriittisen ajattelun tärkeys:** Virpi Hämeen-Anttila korostaa, että nyky-yhteiskunnassa, jossa valeuutiset ja pinnallisuus hukuttavat kaiken alleen, on tärkeää opettaa sekä nuorille että aikuisille syvälukutaitoa ja kriittistä ajattelua. Hän ehdottaa, että koulutuksen tulisi keskittyä enemmän näihin taitoihin tekoälyn ja digitaalisten härveleiden sijaan.

Suomessa arvellaan olevan kahdeksansataatuhatta lemmikkikoiraa. Luku sisältää myös työkoirat, mutta suurin osa nelijalkaisista ystävistämme viettää vapaaherran elämää sohvalla maaten. Koirien määrä kasvaa ympäri maailman ja pian joka viides suomalainen on koira. Koiran hankinta ei yksinkertainen asia, sillä pelkästään Suomessa on rekisteröitä yli 300 rotua. Muodikkaat mix-rodut maksavat tuhansia, kun taas Itä- ja Etelä-Euroopan koiratarhoissa lukematon määrä hylättyjä koiria odottaa omistajaa. Aino Arjas johtaa Viipurin koirat ry -järjestöä, joka on tuonut hylättyjä koiria Suomeen jo lähes 20 vuotta. Onko paras tapa ottaa koira adoptoida koditon rescue-koira? Koiran valintaan voi saada apua myös koirakonsultilta. Reetta Kettunen teki pitkän uran Suomen Akatemiassa, mutta tapaaminen isovillakoiran kanssa muutti hänen urasuunnitelmansa. Eläinlääkärikulut ovat ylittäneet monen koiranomistajan kipurajan. Mitä asialle voi tehdä, ja onko koirasta tulossa vain varakkaiden lemmikki? Entä mitä hyvää on luvassa uuden eläinten hyvinvointilain myötä? Näihin kysymyksiin vastaa Kaisa Metteri-Gold Kennelliitosta. Toimittajana Liisa Vihmanen

Kiinan kansainvälisesti tunnetuimman ja suosituimman tieteiskirjailija Liu Cixinin palkitusta Kolmen kappaleen probleemasta on julkaistu suoratoistopalvelu Netflixissä tv-sarja, josta vastaavat fantasiadraama Game of Thronesista tunnettu kaksikko David Benioff ja D. B. Weiss sekä Alexander Woo, joka taas on ollut kirjoittamassa vampyyridraama True Bloodia. Kirjan tarina kertoo kansainvälisistä tieteilijöistä sekä kiinalaisista viranomaisista, jotka saavat tietää, että lähimmässä aurinkokunnassamme on ihmistä pidemmälle kehittynyt sivilisaatio, joka pyrkii valloittamaan maapallon itselleen. Millaisen version kirjasta yksi Netflixin kalleimmista tuotannoista on saanut aikaiseksi? Miten mm. presidentti Barack Obaman ja fantasiakirjailija George R. R. Martinin hehkuttaman kirjan kova sci-fi on onnistuttu yhdistämään saippuamaiseen draamaan, jota tv-sarja paremmin edustaa? Miten Liun kirjan nimessä esiintynyt ongelma sekä Fermin paradoksi liittyvät kaikkeen? Mitä ovat sofonit, ja kuinka mahdollisia protonin kokoiset vakoilutekoälyt voisivat olla todellisuudessa? Kulttuuriykkönen sukeltaa aiheeseen yhdessä väitöskirjatutkija ja suomentaja Eero Suorannan, Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammin sekä Kulttuuriykkösen tuottajan ja elokuvakriitikko Olli Kangassalon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

YLE Radio 1:n tuore suursarja Afrikkalaisia kirjoituksia esittelee afrikkalaista filosofista ja uskonnollista kirjallisuutta. Nyt kirjailija, kääntäjä Katriina Ranne on valikoinut sarjassa käytettyjä tekstejä myös uuteen kirjaan "Maapallo puun latvassa" (Gaudeamus). Millainen on lukukokemus, kun tekstit kuvaavat laajan mantereen lukemattomien kulttuurien moninaisia maailmannäkemyksiä, ja kun pohjana on usein suullinen tai muuten erityinen perinne? Toimivatko tarinat ilman radion tukea, siis keskustelua ja äänikerrontaa? Ja miksi vanhoista afrikkalaisista myyteistä piirtyy nykyaikainen ihmiskuva, jossa älykkyytemme ja yritteliäisyytemme takia olemme keskellä ilmastokriisiä ja kuudetta sukupuuttoaaltoa? Kulttuuriykkösessä afrikkalaisten tekstien moninaisuudesta ja ajankohtaisuudesta keskustelevat Katriina Ranne sekä aiempia afrikkalaisen kirjallisuuden antologioita toimittanut dosentti Raisa Simola. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Kriisien, konfliktien ja katastrofien hetkellä ihmiskunta turvautuu suurempiin voimiin. Valistuksen aikakaudesta lähtien turvaa on haettu yhä enemmän tieteestä. Nuori taidemuoto elokuva alkoi jo varhain käyttää tiedettä ja tutkijoita hyväkseen tarinankerronnassa. Parhaimmissa tapauksissa molemmat ovat hyötyneet. Tiedemieshahmot Victor Frankensteinista J. Robert Oppenheimeriin, tutkimuksen uudet ja kuvitellut suunnat DNA-tutkimuksista fossiileista kloonattuihin dinosauruksiin, ihmiskunnan uhat tappavista pandemioista ilmastokriisiin, nuo kaikki ovat löytäneet tiensä myös elokuviin. Kulttuuriykkösessä Tiedettä valkokankaalla -kirjan kirjoittajat Tuukka Hämäläinen ja Tero Mielonen kertovat tieteen ja taiteen monisyisestä liitosta. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.

Millainen on tämän kevään taidetarjonta? Kolme taiteen asiantuntijaa tuovat keskusteluun kolme suositusta ja he perustelevat miksi tätä taidenäyttelyä kannattaa mennä katsomaan. Mitkä ovat tämän hetken kuvataiteen suuntaukset, millaisia ne ovat ja mistä ne kertovat? Millaisia ovat kuvataiteen päiväperhot, jotka vain kertovat jostakin ilmiöstä? Kuinka tärkeää on seurata sitä kypsymistä mitä taiteilijan pitkä ura tuo mukana? Ohjelman vieraina ovat kulttuuritoimittaja Tina Cavén, taideasiantuntija Veikko Halmetoja ja Kirpilän taidekodin johtaja Johanna Ruohonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola Kevään kuvataidevinkit: Paul Osipow - Maalauksia ja uutta grafiikkaa Tampereen Himmelblaussa 13.4-12.5.2024 Kokeileva konkretismi Espoon EMMAssa 6.3.2024-2.3.2025 Kotini jossain Vantaan taidemuseo Artsissa 12.1-1.9.2024 Nina Beier Osat-näyttely Kiasmassa 22.3.-8.9.2024 Iiu Susiraja Wäinö Aaltosen museossa Turussa 2.2.-12.5.2024 Varkauden uusi museokeskus Konsti entisellä Tehtaan koululla avataan 27.4.2024 Octomom ja Samat loitsut ja kummittelevat tammet Turun taidemuseossa 22.3.-19.5.2024 Musta tuntuu, toistaiseksi Amos Rexissä 27.3.-8.9.2024 Haegue Yangin Kerroksellisia uudelleentulkintoja HAMissa 24.11.2023-7.4.2024

Elokuvaohjaaja Virpi Suutarin dokumentti Havumetsän lapset seuraa nuorten metsäaktivistien yrityksiä puolustaa metsiä hakkuilta. Dokumenttielokuva vie katsojansa mielenosoituksiin, sellutehtaille ja metsiin. Havumetsän lapset näyttää myös nuorten aktivistien suuren huolen maailmasta ja rakkauden luontoa kohtaan. Elokuva on saanut innoituksensa biologi ja kirjailija Juha Kauppisen Heräämisiä -teoksesta, joka kertoo suomalaisesta luonnonsuojelusta useiden sukupolvien kautta ja pohtii myös luonnonsuojelijana olemisen vaikeutta. Mikä saa ihmisen seisomaan järkähtämättä monitoimikoneen edessä ja mitä luontokato oikein käytännössä tarkoittaa? Millaisia tekoja ja millaisia heräämisiä luonnon monimuotoisuuden puolesta nyt tarvittaisiin? Millaiseen asemaan luontoa puolustava aktivisti itsensä yhteiskunnan silmissä asettaa? Saako rationaalisuuteen uskovassa maailmassa tunnustaa vilpitöntä yhteyttä luontoon? Miten puolustaa metsiä maassa, joka elää niistä? Kulttuuriykkösen keskustelussa näitä kysymyksiä pohtivat dokumentaristi Virpi Suutari sekä Havumetsän lapset -elokuvan nuoret luonnonsuojelijat Minka Virtanen ja Ida Korhonen. Kirjailija Juha Kauppinen kertoo suomalaisen luontoaktivismin vuosikymmenistä ja myös siitä, miksi hän vuosikausia niin ehdottomasti kielsi olevansa luonnonsuojelija. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Tietokirjailija Katleena Kortesuon mukaan läntinen maailma on siirtynyt tunteidensa ohjattavaksi. Puberteettisessa yhteiskunnassa tunne on paras, vahvin ja ainoa asia, mikä ihmistä ohjaa - mikä näkyy somessa, mediassa ja arjen päätöksissä. Uutuuskirjassa "Tunteet tapissa" (Into, 2024) Kortesuo havainnollistaa miksi näin on päässyt käymään, miten tunnevetoisuutta käytetään hyväksi ja mitä siitä seuraa. Jos tunnevetoisuuden vaikutuksia ei tiedosteta, yhteiskunnan turbulenssi lisääntyy, polarisaatio kasvaa, ennustettavuus heikkenee ja päätökset ovat huonoja. Tunnetaitojen lisäksi Kortesuo penää kirjassa järkeä ja malttia - mutta miten ne pärjäisivät tunteille? Toimittaja Kare Eskolan kanssa asiasta keskustelee Kortesuon lisäksi Johanna Vuorelma, joka on tutkinut yhteiskuntapolitiikan arvoja ja tunteita ja kirjottanut mm. vihapuheesta.

Pääsiäistä edeltävällä viikolla Perjantaistudion raatilaiset ovat kosmologi Kari Enqvist, elokuva-asiantuntija Jari Sedergren ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Ylen Brysselin kone -ohjelmassa haastateltu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen esitti hyytäviä ennustuksia lähivuosille: Venäjä ja Kiina sotkevat lännen toimintaa erilaisin hybridihyökkäyksin sulkien tietoverkkoja ja masinoiden suuria määriä turvapaikanhakijoita maiden rajoille. Kiina saattaa hyäkätä Taiwaniin, ja Venäjä johonkin Nato-maahan. Myös Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan Venäjä valmistautuu suuren mittakaavan perinteiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan. Onko tämä hysterian lietsontaa ja turhaa pelottelua, vai pitäisikö meidän ottaa sodan uhka tosissaan myös Suomessa? Ja minkälainen mainehaitta Suomelle olisi kieltäytyä ottamasta maahan yhtäkään Venäjän rajalle järjestämää turvapaikanhakijaa? Nuorten miesten ja naisten arvot eriytyvät: naisista tulee yhä enemmän vasemmistolaisia liberaaleja, miehistä oikestolaisempia konservatiiveja. Yhä useamman nuorukaisen kaulassa onkin tänä päivänä näkyvästi risti. Mitä tapahtuu, kun pariutumisikäiset suomalaisnuoret ovat toisistaan ideologisesti yhä kauempana? Suomi on jo seitsemännen kerran maailman onnellisin maa, mutta me suomalaiset emme millään halua uskoa sitä. Eihän tässä maassa kukaan edes hymyile! Voiko maa edes olla onnellinen, ja miksi emme voi olla onnellisia siitä, että asumme maailman onnellisimmassa maassa? Manu Haapalainen kirjoitti Journalisti-lehdessä että jos katsoja ei näe ja kuule sarjan tai elokuvan audiovisuaalisia nyansseja, hän ei ole todella katsonut sitä teosta. Onko audiovisuaalisen sisällön nauttiminen varustelukysymys ja olemmeko katsojina velkaa tekijöille sen, että tuijotamme teosta herkeämättä? Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin 400 uutta sanaa. Uutuuksina neutraaliin yleiskieleen on hyväksytty muun muassa jokaisenoikeus, kikkakolmonen ja bäkkäri ja mässy. Monet uudissanoita kuulostavat kovin tutuilta, koska Kotuksen sanakirjaan otetaan kieleen jo asettuneita sanoja. Mutta milloin uudesta sanasta tulee osa kieltä? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Sellisti Lukas Stasevskij oli aloittanut elokuvaohjaajaopinnot Kiovassa edellisenä syksynä, kun helmikuun 24. päivä vuonna 2022 Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi. “Olin saapunut Ukrainaan ottaakseni selvää, kuka olen ja minne kuulun. Jäisin Kiovaan.” Näin Lukas Stasevskij kertoo sodan alkamisen dramaattisista hetkistä Pirjo Hounin tuoreessa kirjassa Sodan sellisti. Mitä Tampereella varttunut Lukas Stasevskij halusi löytää isänsä kotimaasta ja miten sota muutti kaiken? Lukas lienee yksi laajimmin Ukrainaa täysimittaisen sodan aikana kiertäneistä suomalaisista. Millainen dokumenttielokuva ukrainalaisista sodan keskellä on syntymässä ja millaista elämä siellä on juuri nyt? ”Kävisipä maalle kuinka huonosti vain, niin ainakin jälkipolville jäisi dokumenttini vastarintaa tekevistä ihmisistä. Ukrainalaiset eivät olleet mikään alistunut lammaskatras.” Kulttuuriykkösen haastattelussa sellisti, elokuvaohjaaja ja pelimusiikkia soittavan Game Music Collectiven taiteellinen johtaja Lukas Stasevskij kertoo Ukrainan kokemustensa lisäksi myös polustaan ammattimuusikoksi ja elokuvantekijäksi. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Kulttuuriykkönen uppoutuu kotimaisen elokuvan vaiheisiin Jussi-palkintojen kautta. Kipsinen mutta ylväästi seisova patsas on hyvä symboli vaatimattomasta mutta omilla jaloillaan seisovasta suomalaisesta elokuvainstituutiosta, joka vuosittain palkitsee maamme sykähdyttävämpiä elokuvatapauksia. Vuonna 1944 ensimmäisen kerran jaettu palkinto on kulkenut vuodesta ja vuosikymmenestä riippuen loisteliasta, hyljeksittyä tai arvostettua polkua. Sitkeä Jussi — 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa -tietokirjan kirjoittajat pitävät pienenä ihmeenä, että Jussi-palkintoperinne on elänyt näihin päiviin saakka. Mutta minkä takia, ja millainen on ollut Jussien vaikutus kotimaiseen elokuvaan ja sen kehittymiseen? Aiheesta keskustelemassa toimittaja-tietokirjailija Jaana Semeri sekä Sitkeä Jussi -tietokirjan tekijät toimittajat Anton Vanha-Majamaa ja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Miltä mä näytän? Kehopositiivisuudesta ja kehon muokkaamisesta. Ulkonäössä, kehossamme ja sen eri ominaisuuksissa on kyse geeneistä, mutta yhä useampi myös muokkaa omaa ulkonäköään. Ilmiöön liittyy paljon mielipiteitä, vaikka kehonmuokkausta on tapahtunut aina. Naisten korsetit tai joidenkin alkuperäiskansojen tapa viillellä ihoon merkkejä tai venyttää huulia ovat yhtä lailla kehon muokkaamista. Ulkonäöstä puhutaan myös pääomana, vaihtotavarana. Onko ulkonäöstä siis hyötyä paitsi parisuhdemarkkinoilla, myös työmarkkinoilla? Kehopositiivisuus muistuttaa, ettei toisten kehoa pitäisi kommentoida eikä hyväksyä painoon tai ulkonäköön perustuvaa syrjintää. Ylipaino on kuitenkin selkeä terveysriski, joten voiko lääkäri kehottaa henkilöä laihduttamaan terveyssyistä? Keskustelemassa tanssija Henna Räty, kehopositiivisuusaktivisti, toimittaja Nelli Hyttinen sekä taidehistorioitsija Antti Kauppinen, joka muutama vuosi sitten sai yllättävän kutsun malliimaailman ytimeen ja Milanon catwalkille. Toimittajana Liisa Vihmanen

Valkoisen eurooppalaisen olisi helppo ajatella, että orjuus lopetettiin eurooppalaisella valistusajattelulla, kristillisyydellä ja teollisuudella - mutta entä jos nämä olivatkin orjuuden syitä? Ja aiheuttiko orjuus rasismin vai rasismi orjuuden? Kulttuuriykkösessä keskustellaan Pekka Isakssonin ja Jouko Jokisalon uutuuskirjasta Orjuuden arvet (Into Kustannus). Kirja kartoittaa rasismin, talouden ja aatteiden historiallisia yhteyksiä orjuuteen, mutta paljastaa myös, miten orjuuden arvet kipuilevat yhä kulttuurissamme. Kirjailijoiden lisäksi keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Ohjelman juontaa Kare Eskola.

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Puntarissa evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen ehdotus kahden avioliittokäsityksen mallista, joka hyväksyisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen, mutta säilyttäisi yksittäisille papeille mahdollisuuden kieltäytyä vihkimisestä niin halutessaan. Onko kyseessä kirkon sisäistä konservatiivi- ja liberaalikentän turbulenssin liennyttämistä, ei ketään tyydyttävä kompromissiratkaisu vai syy hajoamiselle kahteen kirkkokuntaan? Työmarkkinasolmu on ummessa, kun hallitus ja työnantajapuoli eivät löydä yhteistä säveltä ja neuvotteluyhteyttä poliittisiin työtaistelutoimiin ryhtyneen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Ylilyöntejä (sosiaalisessa) mediassa asian tiimoilta heitellään puolin ja toisin. Ovatko tyhmistyminen ja disinformaatio aina olleet väistämättömiä lakkojen aikana vai onko tämä pikemminkin taas yksi oire yhteisen todellisuuden murenemisesta? Jääkö suomalainen yhteiskunta lakkojen vuoksi pysyvästi typerämmälle ja polarisoituneemmalle tasolle? Vanhuutta ja senioritodellisuutta näytetään kuvattavan nykyään paljon mm. elokuvissa, teatterissa ja tv-sarjoissa. Onko väestörakenteen muutos vanhemmaksi aiheuttanut sen, että tarvitsemme vanhuudesta kertovia tarinoita? Halutaanko korkea ikä fyysisine vaivoineen sokeroida joksikin herttaisen lupsakkaaksi ilmiöksi? Emojit ovat nykyään niin keskeinen osa kommunikaatiotamme, ja siihen liittyy paljon sudenkuoppia, että on syntynyt emojikouluttajien ammattikunta tarkjoamaan meille työkaluja oikeaoppiseen emojien käyttöön. Onko kyseessä harhainen modernin ajan erikoisammatti, vai pitäisikö meidän kaikkien opetella emojien oikeaoppinen käyttö nolojen tilanteiden ja kommunikaatiovirheiden välttämiseksi? Kuvamanipulaatio on puhuttanut Britannian hovin kautta, kun prinsessa Catherinen äitienpäiväpotretti osoittautui retusoiduksi. Tästä nousi kohu, joka on herättänyt jopa salaliittoteoreetikot spekuloimaan kuninkaallisen perheen tilasta, tolasta ja tulevaisuudesta. Kyseessä on kuitenkin paljon laajempi ongelma, josta pitäisi kenties keskustella entistä enemmän. Tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Puheenjohtajana ja toimittajana toimii Juhani Kenttämaa.

Holokausti, kuuden miljoonan juutalaisen murhaaminen toisen maailmansodan aikana, on yhä edelleen erityisesti kustantajille ja elokuvabisnekselle aarreaitta. Holokaustikirjallisuus saa myös uusia lukijoita sukupolvesta toiseen. The Zone of interest, elokuva Auschwitzin komendantin arjesta, voitti parhaan ulkomaisen elokuvan palkinnon vuoden 2024 Oscareissa. Miten holokaustia pitäisi taiteessa käsitellä, jotta se tekisi oikeutta sen uhreille eikä siitä tulisi vain osa viihdeteollisuutta? Vai voiko sitä edes käsitellä moraalisesti kestävällä tavalla? Entä kuka voi esittää elokuvassa juutalaista uhria? Vieraina juutalaisen kulttuurin tutkija FT Simo Muir, TT Mikko Ketola ja suomentaja Päivi Paloposki. Toimittajana on Liisa Vihmanen

Maaseudun Sivistysliitto on kartoittanut suomalaista ITE-taidetta 1990-luvulta lähtien. ITE-taiteella tarkoitetaan itseoppineiden taitelijoiden tekemää nykykansantaidetta ja termi on lyhenne itse tehdystä elämästä. Viimeisimpänä on juuri tehty Uudenmaan alueen ITE-taiteen kartoitus, joten nyt koko Manner-Suomi on kertaalleen käyty läpi. Mitä tällä tiedolla tehdään ja pitäisikö kierros aloittaa alusta uusien sukupolvien tultua mukaan? Suurten kaupunkien liepeille siirryttäessä myös ITE-taide ympäristöineen on muuttunut urbaanimmaksi. Tämän päivän ITE-taiteessa näkyvätkin esimerkiksi erilaisten alakulttuurien vaikutukset. Kaupungeissa vapaiden tilojen ja joutomaiden määrä on vähentynyt. Missä siis elää tämän päivän ITE-taide ja vieläkö pihapiirien veistospuistoja syntyy? Ensi kesänä Hyvinkäällä avataan uusi Middle of Nowhere -ITE-taidepuisto ja vuoden 2024 ITE-taiteen tunnustus annettiin Vantaan Hakkilan konttikylän yhteisölle. Mikä merkitys tekemisen ja esittämisen tiloilla on? Itse oppineiden taiteentekijöiden teoksia on viime vuosina nähty museonäyttelyissäkin ITE-taiteen brändin suojassa, mutta mitään virallista asemaa nykykansantaiteen tekijöillä ei ole, kuilu virallisen taidemaailman rakenteisiin on selkeä. Pitäisikö ITE-taiteen pysyä jatkossakin villinä ja vapaana vyöhykkeenä? Onko ITE-taide siis murroksessa ja millaisia ovat nykykansantaiteen uudet tuulet? Kulttuuriykkösen keskustelussa ovat mukana taiteilijat Paula Huhtanen ja Greger Grönholm, kultttuurituottaja Raija Kallioinen ja kulttuurijohtaja Helka Ketonen Maaseudun Sivistysliitosta sekä ITE ry:n puheenjohtaja ja ITE-taidetta pitkään dokumentoinut taiteilija, valokuvaaja Veli Granö. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Uusi Shōgun-tv-sarja avaa 1600-luvun feodaalista Japania mm. samurai-kulttuurin kautta sekä Euroopan siirtomaavaltojen kilpailua saarivaltion kauppayhteyksistä ja rikkauksista. Sarja on jo toinen tv-dramatisointi 1975 alunperin julkaistusta James Clavellin samannimisestä menestystomaanista. Kulttuuriykkönen arvio, miten sarja onnistuu laajan romaanin modernissa versioinnissa, sekä millaisen kuvan siirtomaa-ajan Euroopan ja Japanin yhteentörmäyksestä se peilaa. Millä tavalla Shogun onnistuu historiallisena kulttuurituotteena? Aiheesta keskustelemassa japanilaiseen kulttuuriin erikoistunueet vieraat: dosentti Seija Jalagin Oulun yliopistosta, toimittaja Heikki Valkama sekä tutkija Eija Niskanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Saksofoni on viimeisin varta vasten keksitty akustinen soitin, jota käytetään laajasti. Silti jopa Suomessa yhä kehitellään uusia soittimia: Leonardo da Vincin idean pohjalta rakennettu omniwerk yhdistää luutun, cembalon ja jousisoinnin. Kari Ikosen kehittämä maqiano virittää flyygelin lähi-itään. Klavikordi on saanut sähköt ja kitara uusia säveliä entisten väleihin. Eikö vanhoissa soittimissa muka ole kylliksi? Mitä lisäarvoa akustiset soitinkeksinnöt antavat muusikoille ja säveltäjille maailmassa, joka koko ajan enemmän perustuu äänen mallinnukselle ja koneille? Käsityön, kosketuksen ja soinnin luovuudesta keskustelemassa soitinkeksijä Jonte Knif, omniwerkin taitaja, muusikko-säveltäjä Aki Rissanen sekä kitaristi Petri Kumela. Ohjelman juontaa Kare Eskola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio käsittelee jälleen viikon ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Perjantaistudiossa aiheina rauhanturvaajien rasismi, tarkka-ampuja Simo Häyhän globaali kultti, salametsästyksen motiivit, suuren journalistipalkinnon ruodinta ja korkeakulttuurin kato ja sivistyksen statuksen uudelleen määrittely. Raatilaisina tutkiva journalisti ja elokuvakriitikko Matti Rämö, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen Ja kulttuuritoimittaja, tietokirjailija Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja.

Elokuvat Oppenheimer ja Barbie ovat olleet elokuvavuoden suuria kassamagneettaja, mikä pistää ajattelemaan, että Hollywoodissa on kaikki hyvin. Laatu on kohdannut suosion. Samalla elokuvateollisuuden lempilapsi, supersankarisaagat eivät kuitenkaan ole menestyneet odotetusti. Tuotantoja on peruttu viime metreillä. Lakot ovat tuottaneet päänvaivaa. Entä Netflix ja muut striimauspalvelut? Kohtaavatko suurten elokuvayhtiöiden suunnitelmat ja elokuvantekijöiden luovuus? Mitä Oscar-gaala kertoo elokuvasta ja mitä siellä ehdolla olevat elokuvat kertovat maailmasta vuonna 2024? Keskustelemassa Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin toiminnanjohtaja Anna Möttölä, elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja JP Pulkkinen.

Anna-Maija Heinosen ja Krista Moision ohjaama tuore dokumentti Hard to break kertoo kahden pääkaupunkiseudulla asuvan nuoren kasvutarinan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan varjoisilla kulmilla. Nopeatempoisessa elokuvassa limittyvät perinteinen dokumenttiseuranta ja sosiaalisen median alustoilta tallennettu sisältö. Leffassa puhutaan suoraan niin riippuvuusongelmista, väkivallasta kuin vaihtuvista parisuhteistakin. Miksi nuoruuden sekoiluja ja jopa rötöksiä avataan somessa ja millaisia pohdintoja dokumentin tekijät ovat käyneet näyttäessään kaiken tämän? Kirjailija, toimittaja Laura Juntusen uudessa Tyttö joka en -kirjassa eletään Raahessa. Yläkouluikäinen Laura sairastui syömishäiriöön ja alkoi liikkua porukassa, jossa käytettiin huumeita. Omakohtainen teos kytkee yksilön tarinan yhteiskunnalliseen näkymään ja tutkii nuorten mielenterveyskriisiä, naisten asemaa päihdemaailmassa sekä sukupuolittunutta väkivaltaa ilmiönä, joka läpäisee tyttöjen ja naisten elämää lapsesta aikuisuuteen saakka. Juntusen edellinen Subutex-kaupungin kasvatit -kirja sai kovasti kiitosta ja avasi myös pohjoisen Suomen nuorison kipupisteitä. Miten siis selvitä hengissä nuoruudesta? Mitä Hard to break -dokumentin nuorille kuuluu nyt? Miksi mielen ongelmiin on niin vaikea saada apua ja miten eriarvoisuus vaikuttaa nuorten elämään? Nuorisosta ollaan aina huolissaan ja sanotaan, että vanhemmuus on hukassa, mutta mitä näiden lauseiden taakse kätkeytyy? Pitäisikö aikuisuudesta tehdä houkuttelevampaa? Ja miten median ja kulttuurin kentällä kerromme nuorten maailmasta? Kultturiykkösen keskustelussa aihetta avaavat Hard to break -elokuvan ohjaajat Anna-Maija Heinonen ja Krista Moisio, kirjailija, toimittaja Laura Juntunen sekä Aseman lasten löytävän nuorisotyön toimintavastaava Eliisa Ahlstedt. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Elias Lönnrotin kokoama Kanteletar on suomalaisen kulttuuriperinnön kulmakivi, mutta nykyään se tarvitsee käyttöohjeen. Tutkija Niina Hämäläisen toimittama Kanteletar - ja opas sen lukemiseen (SKS 2024) avaa runojen taustaa ja merkityksiä ja kertoo osaltaan, miten Kantelettaresta tehtiin suomalaisten "oma". Uuden version äärellä on hyvä pohtia, mitä Kanteletar oli omana aikanaan, mitä se on nykyään - ja miten erilainen se olisi voinut olla, jos Lönnrotilta kesken jäänyt uusi versio oli valmistunut. Surumieliseksi, feminiiniseksi ja lyyriseksi mielletyn Kantelettaren monista ulottuvuuksista ja nykyisestä käytöstä kertoo Hämäläisen lisäksi runolaulaja, taiteilijaprofessori Ilona Korhonen. Ohjelman juontaa Kare Eskola.

Kulttuuriykkönen pureutuu lautapelien suosioon, joka ei ole hiipunut korona-ajan jälkeenkään. Digipelit dominoivat, mutta miksi fyysiset pelinopat, -nappulat sekä -laudat kiehtovat edelleen ajassamme? Suomessa lautapelikulttuuri voi hyvin, ja uusia kotimaisia pelejä julkaistaan tasaisesti. Lautapelit ovat laajentuneet ja monimutkaistuneet vuosien varrella, ja kaikenlaisille pelaajille löytyy eri tasoista ja teemaista peliä. Lautapelien kirjo on laajentunut huomattavasti shakin, Monopolin ja Afrikan tähden ajoista. Nykypelit ovat yksinkertaisen ja toimivan idean lisäksi myös moniuloitteisia ja -mutkaisia pelitekniikaltaan ja maailmoiltaan. Millaisia pelejä ajassamme tehdään, ja millaisia teemoja sekä ilmiöitä niissä käsitellään? Pelisuunnittelija Max Wikström julkaisi juuri mm. kirjailija Mike Pohjolan ja sarjakuvataiteilija Petri Hiltusen kanssa yhteistyössä tehdyn Agemonia-lautapelin, joka kustannettiin osaksi joukkorahoituksella. Suomen tunnetuin modernin ajan lautapelisuunnittelija Touko Tahkokallio on saanut kansainvälistä tunnustusta etenkin Eclipse-lautapelistään. Millaista vaativan lautapelin tuottaminen ja toteuttaminen käytännössä on? Vieraina Mike Pohjola, Touko Tahkokallio sekä lautapeliyrittäjä Linda Bremer. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Perjantaistudion raati keskustelee jälleen kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä sekä moraalikysymyksistä. Mukana toimittaja/tietokirjailija Leena Virtanen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, ja tietokirjailija Ville Hänninen. Provider-trendi, eli ilmiö, jossa naiset etsivät itselleen rahoittajaa, on noussut pinnalle. Raati pohtii, onko tämä suuntaus kulutuskapitalismin uusi ilmentymä vai konservatiivisten perinteisten roolien kaipuuta. Mediassa ilmiötä pidetään idiottimaisena tasa-arvon takapakkina ja mm. sosiaalityöntekijät ovat huolestuneita sokerideittailusta. Somekulttuuri on vaikuttanut provider-ilmiön ja sokerideittailu nousuun. Onko nuorten naisten seksuaalimoraali ja parisuhdekulttuuri muuttunut? Venäjällä nuoria kasvatetaan yhä militaristisemmassa ja fasismin hengessä Junarmija-liikkeen kautta. Raati vertaa tätä liikettä historiallisiin esimerkkeihin kuten Hitler-jugendiin ja keskustelee sen mahdollisista seurauksista Venäjän tulevaisuudelle ja meidän naapurisuhteellemme. Kustantamojen Siltala ja Teos yhdistyminen heijastaa laajempaa trendiä kulttuurialalla. Mitä yhdistymiset voivat tarkoittaa alan tulevaisuudelle. Liittyykä äänikirjan nousu kustantamojen peliliikkeisiin? Virpi Hämeen-Anttila tuo esiin hiljaisuuden ja äänimaailman arvostamisen tärkeyden nykypäivänä. Miksi hiljaisuus on vähissä ja miksi kaikkialla soi taustamusiikki? Ville Hänninen muistelee juuri kuollutta muusikko-koomikko Jaakko Teppoa ja pohdiskelee kuplettimusiikin asemaa nykypäivänä. Onko maaseudun kulttuuri hävinnyt musiikista ja kirjallisuudesta? Kenen nahkahousissa kiertää vanha pieru? Kalevalan päivänä SKS julkaisi Kantelettaren selityksillä varustetun painoksen. Miksi tämä Kalevalan rinnakkaisteos on jäänyt vähemmälle huomiolle, ja miten hämmästyttävän nykyaikainen se on asenteiltaan. Toimittajana Vesa Kytöoja.

Kari Enqvist on teoreettisen fysiikan professori ja kosmologi, joka on myös kirjoittanut toistakymmentä kirjaa. Enqvistin uusin kirja Tulivuoren varjossa tuo esiin paitsi hänen pitkäaikaisen kiintymyksensä Italiaan, myös eurooppalaisuuden käsitteen. Enqvist kirjoittaa “omaksi koetusta historiasta”, joka jännittyy kahden tapahtuman väliin: ensimmäinen maailmansota ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Odotettavissa on keskustelua muun muassa patrioottisuudesta, paikallisuudesta, nuorista ja vanhoista kaupungeista, Garibaldista, Isonzo-joesta ja Hemingwaysta. Ohjelman toimittaa JP Pulkkinen.

Frank Herbertin tieteiskirjaklassikosta Dyyni julkaistiin Dennis Villeneuven ohjaama jatko-osaelokuva, joka päättää ensimmäisen kirjan seikkailun aavikkoplaneetta Arrakisilla. Kyseessä on yksi vuoden 2024 odotetuimpia elokuvatapauksia. Miten Villeneuve onnistuu eepoksessaan ja aikaisemmin lähes mahdottomalta tuntuneessa filmatisoinnissa, joka jäi kesken Alejandro Jodorowskylta ja puolitiehen David Lynchiltä? Miten Dyyni: Osa 2 -elokuva vertautuu kuuden Oscar-palkinnon pokanneeseen ensiosaan, ja miten elokuva onnistuu lunastamaan korkeat odotukset? Dyyni-kirjasarjan maailmasta, Dyyni: Osa 2:sta ja muista leffasovituksista sekä Herbertin universumin vaikutuksista populaarikulttuuriin keskustellaan runoilija Aura Nurmen, tieteis- ja fantasiakirjatapahtuma Finnconin Sari Polvisen sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Miksi jargonin annetaan rehottaa, vaikka kukaan ei siitä tykkää? Onko nykyinen työelämä erityisen mehevä kasvualusta kapulakielelle? Eri työpaikoilla vaikean kielen syynä voi olla sumutus, kaunistelu, epävarmuuden peittely tai ajattelun laiskuus, mutta niiden vastavoimana on tarve kirkkaaseen ilmaisuun. Siitä esimerkkinä on juuri ilmestynyt kaksi kirjaa, Laura Niemen "Työelämän tyhjänpuhujat - Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan" sekä Eeva Öörnin "Selkeä kieli, toimivat tekstit". Kulttuuriykkösessä Niemi ja Öörni kertovat, millaisia tunne- ja ajattelutaitoja vaatii kapulakielen kitkeminen työpaikoilta. Konsulttipuheen taustoja valottaa strategisti Pasi Sillanpää. Ohjelman juontaa Kare Eskola.

Miten tuore elämäkertaelokuva ikoniseen asemaan nousseesta reggaetähti Bob Marleysta onnistuu? Reinaldo Marcus Greenin ohjaama Bob Marley: One Love -elokuva kertoo maailman tunnetuimman reggaeartistin tarinan ja vie katsojansa Jamaikalle, Lontooseen ja myös legendaarisen Exodus-levyn äänityksiin. Elokuvan keskiössä ovat vuodet 1976-1980, jolloin Bob Marley & The Wailers löi läpi maailmanlaajuisesti. Ajanjakso oli Jamaikalla erityisen levoton; poliittista väkivaltaa ja jengisotia. Millaisten ristiriitojen keskellä syntyivät Marleyn rakastetuimmat levytykset? Millaiset jäljet 36-vuotiaana syöpään kuollut Bob Marley on musiikillaan jättänyt ja millaisena hänen musiikillinen perintönsä elää? Ja miten elokuva onnistuu herättämään henkiin artistin, jonka musiikki on vaikuttanut niin moniin sukupolviin ympäri maailman? Bob Marley: One Love -elokuvasta ovat keskustelemassa reggaemuusikko ja musiikkitoimittaja Tuuli Saksala, rap-artisti ja musiikin asiantuntija Karri Paleface Miettinen sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Reggae- ja dancehall-musiikin erikoismies Selecta Andor kertoo elokuvan vastaanotosta Jamaikalla. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Kansanedustajat ja Ylen hallintoneuvoston jäsenet Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas) ja Elisa Gebhard (sd) pyysivät Ylen toimitusjohtajalle ja hallitukselle lähettämässään julkisessa kirjeessä, että Yle jää pois Euroviisuista, jos Israelin osallistuu kisaan. Tuomas Enbuske kysyi viestipalvelu X:ssä, pitäisikö punavihreiden poliitikkojen yritystä vaikuttaa Ylen sisältöihin kohdella samalla tavoin kuin perussuomalaisten poliitikkojen vaikutusyrityksiä. Suhtaudutaanko politiikan eri kenttien toimintaan ja vaikutusyrityksiin eri tavoin? Terapeutti-Villenäkin tunnettu SDP:n kansanedustaja Ville Merinen kertoi Ylen Gogin kantabaari -ohjelmassa saavansa viestejä 13-14-vuotiailta pojilta, jotka on pornoriippuvaisia tai he katsovat pornoa päivittäin. Osa pojista aloittaa säännöllisen pornon katselun jo alakouluiässä, eli jo 7–12-vuotiaina. Onko porno uusi huume, ja mitä asialle pitäisi tehdä? Nelosen The Real Housewives Suomi -sarja esittelee kotimaisen version amerikkalaislähtöisestä kulutuskeskeisestä ja luksusbrändien täyttämästä todellisuudesta. Yle Areenan Tubettavat konemiehet avaa aivan toisenlaisen näkymän kasvukeskusten ulkopuolelle, pohjoissavolaiseen maalaismaisemaan, jossa miehet elävät arkeaan, tuunaavat koneita, korjaavat latoja ja tekevät metsäsavottaa. Kummat edustavat Suomea: puunatut rouvat vai savolaiset miehet? Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten poliitikoilta odotettiin arvokasta käytöstä, joka voi nyt jälkikäteen näyttää setämäiseltä tai tätimäiseltä. Sittemmin normit ovat muuttuneet: esimerkiksi elinkeinoministeri Wille Rydman on nimitellyt ay-liikettä mafiaksi ja pääministeri Orpokin on joutunut vetoamaan turhan provosointia vastaan. Onko perinteinen, valtiomiehille ja -naisille ominainen arvokkuus siis katoamassa? Hallitus on osoittanut 235 miljoonaa euroa tuhannen uuden tohtorin kouluttamiseen keskeisinä pitämiltään aloilta, ja rahoitusta on varattu vain kolmelle vuodelle yhtä tohtorikoulutettavaa kohti. Yliopistolaiset ovat esittäneet huolia b-luokan tohtoreista. Kokeeko tohtorititteli pian inflaation? Ylen palkkakone kertoo, että korkeakoulutus ei aina tuo ammattikoulua parempia ansioita. Ammattikoulun käynyt sähkötyöntekijä voi tienata yhtä paljon kuin arkeologi yliopistosta. Epäreilua vai reilua? Ja mistä työn arvo eli palkka muodostuu? Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, mediailmiöistä ja arvoista ovat keskustelemassa vakiraatilaiset ekonomisti Heikki Pursiainen, liikemies Sami Kuusela ja Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Pieni rike paisuu koko yhteisöä ravistelevaksi vyyhdiksi. Saksalaiselokuva Opettajainhuone sijoittuu hampurilaiseen kouluun, missä äkkiä risteilevät väärät mielipiteet, missä nollatoleranssi ei toimi, missä haetaan syntipukkeja, missä viestit vääristyvät matkalla. Totuus ei ole yksinkertainen. Oscar-ehdokkaanakin olevasta İlker Çatakin ohjaamasta elokuvasta, koulusta ja yhteiskunnasta keskustelevat äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Paula Degerman, tutkija Outi Hupaniittu ja JP Pulkkinen.

Kulttuuriykkönen pureuttu afrosuomalaiseen identitettiin afrosuomalaisten kulttuuritoimijoiden kokemuksien, ajatusten ja haaveiden kautta. Mitä afrosuomalaisuus on vaikuttanut omaan identiteettiin? Miten afrosuomalaisuuteen suhtaudutaan? Millaisia asioita se on mahdollistanut tai sulkenut pois? Millainen voimavara monikulttuurinen tausta on, ja millainen etu tai rasite on se, ettei koe kuuluvansa yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn taustaan, kansalaisuuteen tai etnisyyteen? Vieraina koreografi ja UrbanApa-yhteisön johtaja Sonya Lindfors, Dance Brothers -tv-sarjasta tuttu näyttelijä Roderick Kabanga sekä muusikko Luyeye "Seksikäs-Suklaa" Konssi, jonka paluu Angolaan on keskiössä Ylen tulevassa Lähiöbotox: African Metal Tour -dokkarisarjassa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Historioitsija Riikka-Maria Rosenberg on erikoistunut ranskalaisten naisten historiaan. Muutettuaan Hakoisten kartanoon paikalliset naiskohtalot alkoivat kiinnostaa häntä. Millaisia kohtaloita kartanosta löytyneistä kirjeistä ja vaatteista paljastui? Romaani Vapaaherratar on osa Hakoisten naiset -sarjaa, joka kuvaa Hakoisten kartanon todellisia naiskohtaloita. Nyt pääosassa on Helena von Burghausen, joka pelastaa perheensä ja onnensa sotien myllerryksessä syksynä 1790. Historiantutkija FT Sofia Gustafsson, joka on erikoistunut 1700-luvun Suomen historiaan ja upseereihin, on auttanut kirjailijaa käytettyjen lähteiden kanssa. Ohjelman vieraina ovat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Iittala, yksi suomalaisen muotoilun suurista ikoneista, muutti radikaalisti vanhan, kaikkien tunnistaman logonsa ja suututti sillä suomalaiset. Samanaikaisesti Iittala lanseerasi uuden kuppimallistonsa, jonka syytetään olevan plagioitu pieneltä yksityiseltä keraamikolta Johanna Ojaselta. Miksi Iittala muutti logonsa? Mitä hyötyä siitä on? Kuinka yksittäinen muotoilija pystyy suojaamaan tuotteensa? Miten yleistä plagionti on? Ja mitä on brändi? Kuinka se rakennetaan ja kuinka sitä suojellaan? Lähetyksessä Ornamon (muotoilijoiden edunvalvontajärjestön) juristi Iiris Adenius, muotoilija Tapio Anttila ja entinen Iittalan mm. valikoimajohtajana työskennellyt ja "muumimukin" keksinyt Christel Vaenerberg. Lähetyksessä mukana myös Iittalan brändipäällikkö Tuija Makkonen ja muotoilija Markku Piri. Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja

Perjantaistudiossa ruoditaan vakiraatilaisten kanssa taas kulttuurin, median ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita. Keskustelussa Windows95manin yllätysvoitto UMK:ssa sekä paineet jättäytyä pois Euroviisuista Israel-boikotin takia, poptähti Taylor Swiftiin liitetty Super Bowl -salaliittoteoria joka tähtää presidentti Joe Bidenin udelleenvalintaan, professori Hiilamon ja Etlan Kangasharjun yhteenotto sekä julkisen (talous)puheen pelisäännöt, uutuudet vs. nostalgia populaarikulttuurissa. Lisäksi puidaan Joel Haahtelan vihaista esseetä, jossa hän oudosti väittää että ajattelu on alamäessä Suomessa, ja että filosofeja ja kirjailijoita on liian vähän esillä (onko hän kuunnellut Radio 1:stä ja Areenaa?). Vieraina päätoimittaja Mirva Saukkola, ekonomisti Heikki Pursiainen ja elokuvatutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950-näyttely esittelee muotia, pukuhistoriaa ja taidetta vuoropuhelussa. Miten usein alempiarvoinen muoti rinnastuu ylevämpään koettuun taiteeseen? Helene Schjerfbeck (1862–1946) seurasi tarkasti muotia, ja hänen muotokuvissaan on paljon vaikutteita ranskalaisista muotilehdistä. Miten tämä näkyy mallin pukeutumistyylissä? Mitä nämä vaatteet viestittivät, emansipaatiota vai eskapismia? Moderni muoti syntyi käsitteenä 1870-luvulla ja jatkuu vielä tänään. Miten eri muodin aikakaudet näkyvät Schjerfbeckin naiskuvissa? Millä tavalla taideteokset kuvaavat modernia naiseutta? Näyttelyssä on esillä 35 pukua, 20 Schjerfbeckin teosta ja yli 40 teosta muilta suomalaistaiteilijoilta. Näyttely yhdistää muodin ja taiteen ja on esillä Helsingissä, Villa Gyllenbergissä 9.6.asti. Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija Marja Lahelma, muotihistorioitsija Katri Pyysalo, Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund ja vintagemuodin asiantuntija Arja Könönen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Poliittinen satiiri on demokratian turva: Politiikassa päätetään isoista yhteisistä asioista, mutta myös jokapäiväisestä toimeentulosta. Ja taistellaan ylimmästä vallasta. Äänestäminen on paras keino kommentoida vallanpitäjien toimia, mutta onko poliittinen satiiri toiseksi paras? Miksi huumori on niin tärkeää ja miten poliittinen satiiri toimii ääriliikkeiden kohdalla? Helsingin Sanomien Oki Räisänen piirsi pilakuvia 30-luvulla kun IKL ja Lapuan liike ukasivat nuorta demokratiaa. Entä miten oman aikamme poliittisia ääriliikkeitä voi käsitellä huumorin kautta? Vai onko huumoria sittenkin helpompi löytää keskiharmaasta demarista ja kepusta kuin poliittisen värikartan reunoilta? Vieraina käsikirjoittaja ja juontaja Jukka Lindström, pilapiirtäjä Ville Ranta sekä tutkija Janne Ridanpää Merkki-museosta. Toimittajana Liisa Vihmanen

Kun elokuvan aiheena on Priscilla Presley, se ei voi olla "vain" biopic. Sofia Coppolan ohjaama ja Priscilla Presleyn itsenä tuottama Priscilla liittyy väkisinkin osaksi populaarikulttuurin ydinmyyttiä, Elvistä. Pystyykö yksi elokuva päivittämään Elvis-myytin vastaamaan 2020-luvun tarpeita - ja haluaako se sen tehdä? Mahtuuko #metoo osaksi teinitytön ja rock-kuninkaan epätasaista suhdetta? Baz Luhrmannin Elvis (2022) teki Elviksestä populaarikulttuurin suurimman marttyyrin, mutta millainen sivuhenkilö hän on, kun tarinan kertoo Priscilla? Alkuvuoden myyttisintä elokuvauutuutta ruotivat kriitikko Leena Virtanen, elokuvatutkija Jari Sedergren sekä Elvis-asiantuntija, yrittäjyyden lehtori Atte Varsta. Ohjelman juontaa Kare Eskola.

Kulttuuriykkönen pureutuu kotimaisten lasten ja koko perheen elokuvien moderniin sielunmaisemaan. Viimeisen puolen vuoden aikana on julkaistu nippu kiinnostavia kotimaisia lastenelokuvia kuten Arto Halosen Antero Varovainen ja onnenkivi, Teemu Nikin Räkä ja Roiskis sekä tällä viikolla ensi-iltaan saapuva Reetta Aallon Heinähattu, Vilttitossu ja kana -elokuva. He ovat kaikki kokeneita elokuvantekijöitä, mutta ensikertalaisia koko perheen elokuvien ohjaamisessa. Mikä saa konkarit lastenelokuvien tekemisen pariin? Teattereissa on pyörinyt myös vanhoja konsepteja, kuten Lassien sekä Pertsan ja Kilun uudelleenlämmittelyt. Monet elokuvat pohjautuvat vanhoihin kirjasarjoihin. Miksi vanhoja lastenelokuvakonsepteja julkaistaan edelleen, ja kuinka paljon koko perheen elokuvia tehdään myös keski-ikäisten ja senioreiden ehdoilla? Keskustelua suomalaisesta lastenelokuvaperinteestä sekä tilasta ja tulevaisuudesta käydään elokuvantekijöiden Reetta Aallon ja Arto Halosen sekä Koulukinon erityisasiantuntija Marjo Kovasen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Priden toiminnanjohtaja Annu Kemppaisen, filosofi Tuomas Nevanlinnan ja kirjailija Tiina Raevaaran ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Perjantaistudion agendalla on tällä kertaa Iittalan bärndiuudistus ja plagiointikohu, Z-sukupolven miesten ja naisten polarisoituminen ja vaalirahoitus - sekä tyhmän optimismin hyödyt. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

“Sodassa ei ollut mitään pelättävää, sillä se tapahtui Kaukasiassa tai historiassa.” Näin kirjoittaa Antti Hurskainen uudessa esseekokoelmassan "En kieltäytynyt aseista". Lause kuvastaa ilmapiiriä, joka vallitsi Suomessa vielä 2000-luvun alussa, kun Venäjä oli tärkeä kauppakumppani, ja ihmeteltiin miksi puolustusministeri jaksoi hokea Venäjää. Nyt Euroopassa soditaan, ja puheet ja asenteet ovat koventuneet kaikilla suunnilla. Miten on käynyt rauhanaatteen ja miltä maistuu aseistakieltäytyminen 2020-luvun Suomessa? Tolstoi, Nobelin rauhanpalkinto, Ardnt Pekurinen, yllytysoikeudenkäynnit, rauhanmarssit ja Lapinjärven nurmikoilla chillailevat sivarit - keskustelemassa kirjailija Antti Hurskainen, filosofian professori Thomas Wallgren ja JP Pulkkinen. Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista kirjoista: Adam Smith: Kansojen varallisuus (suom. Jaakko Kankaanpää) Bertha von Suttner: Aseet pois! (suom. Alli Nissinen) Antti Hurskainen: En kieltäytynyt aseista

Kulttuuriykkösessä tarkastellaan saamelaisuudesta inspiraationsa ottaneita kiiteltyjä ja historiallisestikin merkittäviä teoksia. Loopin alla ovat erityisesti vuonna 2022 julkaistu tamperelaisen Red Stage Entertainmentin tuottama ja parhaana pohjoismaisena pelinä palkittu Skábma - Snowfall sekä Katja Gauriloffin ohjaamaa useita Jussi-ehdokkuuksia pokannutta elokuva Je’vida. Je’vida on ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä näytelmäelokuva, ja Skábma - Snowfall on ensimmäinen kokonaan pohjoissaameksi ääninäytelty digipeli. Millaista taiteen ja kulttuurin tekeminen saamelaisnäkökulmasta on, ja millaisia ponnistuksia niiden tekeminen on vaatinut? Mitä modernina saamelaisena kulttuuritekijänä toimiminen 2020-luvulla tarkoittaa? Vieraina elokuvantekijä Katja Gauriloff sekä pelikäsikirjoittaja Marjaana Auranen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Miten suomalanen muoti voi? Mitkä ovat sen heikkoudet ja vahvuudet? Miksi emme pärjää maailmalla ja mikä on muotilehtien rooli? Mitä pitäisi tehdä toisin? Olemme tunnettu designmaa, meillä on Marimekko ja Vuokko Nurmesniemi, mutta ketkä nyt vievät suomalaista muotia maailmalle? Marimekko värväsi vuonna 2021 tanskalaisen muotialan vaikuttajan Rebekka Bayn luovaksi johtajaksi. Millä tavalla tämä vaikuttaa Marimekon tyyliin? Miten kuninkaallisten vaatettaja Andiata on menestynyt? Muotisuunnittelija Paola Suhonen lanseerasi oman vastuullisuusstrategian, johon kuuluu tietty määrä jokaista vaatetta. Mihin tämä filosofia perustuu? Ohjelman vieraina ovat Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen, muotisuunnittelija Paola Suhonen ja muotitoimittaja Sami Sykkö. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudion käsittelyssä: Onko asiallista kysyä presidenttiehdokkaan seksuaalisen suuntautumisen vaikutuksista äänestyskäyttäytymiseen, vai onko se presidentin yksityisasia? Ilmiön olemassaolon tunnistaminen ei tarkoita sitä, että hyväksyy syrjintää tai tukee sitä millään tavalla. Pekka Haaviston puolison Antonio Floresin mielestä seksuaalisesta suuntautumisesta saa ja kannattaa puhua presidentinvaalien yhteydessä. Mitä tyhjät äänestysliput kertovat äänestyskulttuurista? Niitä oli presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella noin 10 000, eli 0.3% annetuista äänistä. Mikä protesti tässä on kyseessä? Lippuahan ei näe kuin pari ääntenlaskijaa eivätkä he tiedä, kuka on protestoinut. Miksi siis vaivautua? Ja miksi aina Aku Ankka? Raatilaiset pohtivat myös oliko toimittaja Sanna Ukkolan tempaus jättää huulipunalla töhritty äänestyslippu moraaliposeerausta, äänestyskulttuurin halveeraamista vai pelkkää huomionhakua sosiaalisessa mediassa. Vaali-iltana sosiaalisessa mediassa ilmiöksi nousi Harry ”Hjallis” Harkimon vaalivalvojaisissa otettu kuva. Harkimo istuu sohvalla selvästi pettyneenä tulokseen. Kuvassa Harkimon kumppani Jasmine Pajari näyttää joko kuiskaavan jotain Harkimolle tai vaihtoehtoisesti suukottavan kumppaniaan. Kuvaa on levitetty ahkerasti, ja meemejäkin on tehtailtu. Onko Harkimon kuvassa klassikon ainesta? Storytelin konsernin toimitusjohtaja on ennustanut, että “tulevaisuudessa kaikkien äänikirjojen kohdalla on mahdollisuus valita joko ihmisääni tai koneella luotu ääni”. Kuuntelemmeko äänikirjojen lukijana tulevaisuudessa teköälyn tuottamaa George Clooneyn ääntä? Aiheita ruotivat toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist ja liikemies Sami Kuusela. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Mitä taidemuseot ovat tehneet oikein, kun ihmiset jonottavat tuntikausia katsomaan taidetta? Ateneumin taidemuseo sai Anna-Maria von Bonsdorffista uuden johtajan tammikuun alussa ja nykytaiteen museo Kiasman johtaja Leevi Haapalalla on jäljellä viimeinen kevätkausi. Kapulat siis vaihtuvat. Kilpailevatko Kiasma ja Ateneum samasta yleisöstä ja mitkä asiat trendaavat nykytaiteessa juuri nyt? Studiossa Anna-Maria von Bonsdorff ja Leevi Haapala. Toimittajana Liisa Vihmanen

Suomalaisessa mediassa käsite roadman on noussut pintaan usein nuorisorikollisuuden ja jengiväkivaltauutisoinnin yhteydessä. Kyseessä Lontoosta alunalkaen ponnistanut nuorisokulttuuri, johon kuuluvat mm. grime-räp- ja drill-musikkityylit sekä kalliit, mutta mukavat merkkivaatteet. Stereotyyppisesti roadmaneiksi mielletään nuoret aikuiset maahanmuuttajataustaiset miehet, jotka liikkuvat porukoissa, myyvät kaduilla huumeita ja kantavat mukanaan teräaseita. Netflixin tuottama tv-sarja Top Boyta ja sen tarjoamaa köyhien lontoolaisyhteisöjen sekä jengiväkivallan todellisuudesta dramatisoitua tarinaa pidetään yleisesti hyvänä esimerkkinä roadman-ilmiöstä. Millä perusteella roadman on rikoksiin yllyttävää, ja onko nuorten väkivaltarikosten ja ilmiön välillä oikeasti yhteys? Onko roadmanit oire jostain suuremmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta vai ohimenevä muoti-ilmiö? Kuinka paljon tässä mielikuvassa on takana rasistisia ennakkoluuloja tai turhaa huolipuhetta nuorista, jotka ovat taas löytäneet uuden viillityksen, mitä vanhemmat voivat paheksua? Kuinka paljon kyse on samankaltaisista reaktioista, mitä punk- tai black metal -kulttuurin tulon yhteydessä oli aikoinaan? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta räppäri Muhtedi “Tedi” Al-mehsenin, Jalkautuvan Etsivä nuorisotyön tekijän ja dj-tuottaja Glenn Gripin sekä Helsingin yliopiston tutkija Markus Kaakisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Millä tavalla karjalaiset symbolit, uskomukset, itkuvirret ja suhtautuminen elämään ja kuolemaan elää ajassamme? Mistä karjalainen elämänasenne kumpuaa? Veneh, Lindu ja Ilmu muodostavat taide-elokuvien trilogian, jonka teemoina ovat siirtymä ja luopuminen. Dorogu -trilogian elokuvat kuvaavat häitä, hautajaisia ja ihmisen syntymää. Tämä elokuva on ensimmäinen karjalan kielellä tehty elokuva. Vieraina ovat tanssija Jyrki Haapala, joka on tehnyt elokuvatrilogian karjalaisuudesta, karjalaisista symboleista, uskomuksista, itkuvirsistä ja heidän suhteestaan elämään. Karjalaiset sukujuuret omaava muotisuunnittelija Justus Kantakoski on peräänkuuluttanut Suomessa sitä, että muotia pitäisi vahvemmin nostaa keskusteluun osana kulttuuria ja taidekenttää. Karjalan Sivistysseura ry:n toiminnanjohtaja Eila Stepanova avaa karjalaisuuden käsitettä. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi vuonna 2014 Helsingin yliopistossa ja folkloristisen tutkimuksen otsikkona on ”Seesjärveläisten itkijöiden rekisterit – Tutkimus äänellä itkemisen käytänteistä, teemoista ja käsitteistä”. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto sai aikaan pienoisen some-kohun kerrottuaan, että varhaiset vantaalaiset olivat todennäköisesti tummaihoisia. Miksi se herätti niin suuria tunteita ja syytöksiä ideologisesti latautuneista motiiveista? Kuinka tulkinnanvaraisia ovat arkeologian tutkimustulokset? Miten tieteenala voi suojella itseään ideologiselta vaikuttamiselta? Kulttuuriykkösen vieraina ovat arkeologi Andreas Koivisto, filosofian tohtori ja populaatiogeneetikko Elina Salmela Helsingin yliopistosta, tieteenfilosofian yliopistonlehtori ja akatemiatutkija Samuli Reijula sekä arkeologian professori Mika Lavento Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan aluksi alkujaan Yhdysvalloissa lanseeratuista sisältövaroituksista (trigger warnings), jotka nousivat tällä viikolla keskusteluun helsinkiläisen Kallion ilmasutaidon lukion opiskelijoiden käyttöön ottamien tunnusten kautta. Jotkut opiskelijat haluavat ennakkovaroituksen sisällöstä, joka saattaa olla ahdistavaa tai vaikeaa käsitellä. Yhdysvalloissa sisältövaroitukset ilmestyivät eliittioppiahjoihin kymmenisen vuotta sitten, ja asiantuntijat ovat syyttäneet niiden pikemminkin lisänneet nuorten ahdistusta kuin vähentäneet sitä. Ovatko sisältövaroitukset ylilyönti vai parantavatko ne oppimiskokemusta ja lisäävät opiskelijoiden turvallisuudentunnetta? Artisti Mikael Gabriel osallistuu yhdessä virolaisartisti Nublun kanssa Uuden musiikin kilpailuun kappaleella nimeltä Vox Populi. Kappaleen vihjailut salaliittoteorioista ovat herättäneet keskustelua. Ylen musiikkipäällikkö Tapio Hakasen mukaan Mikael Gabrielin kappale ei kuitenkaan vihjaile salaliittoteorioilla. Onko video ja kappale tehty raatilaisten mielestä kieli poskessa - ja missä kulkee yleisemmin ottaen taiteilijan sananvapaus? Professori emeritus Arto Mustajoki korosti Venäläisten totuus ja totuus venäläisistä -esseessään (Skeptikko 2/2022) venäjän kielessä olevan tarjolla kaksi totuutta: pravda ja istina. Millainen kansakunta syntyy, kun totuus on kahdessa tasossa? Ja voiko tietokirjoja lukemalla lisätä ymmärtämystä Venäjästä? Tammikuun alussa nousi kohu, kun usean sadan ihmisen joukko teki fasistisen tervehdyksen Roomassa. Tällainen joukkotervehdys on vastedes laiton korkeimman oikeuden mukaan. Fasistisen tervehdyksen saa kuitenkin jatkossakin tehdä Italiassa, jos se tehdään muistotilaisuudessa ja voidaan todistaa, ettei tekijöiden tarkoituksena ole elvyttää fasistinen puolue. Benito Mussolini otti fasismi-sanan käyttöön vuonna 1915 oman poliittisen liikkeensä nimityksenä. Mutta mitä fasismi-sana tarkoittaa tänä päivänä? Pohjois-Karjalassa on tehty vääriä ADHD-diagnooseja, koska osaamisessa on puutteita ja sama ongelma koskee koko maata. ADHD:sta on tullut synonyymi lasten ja nuorten mielenterveys- ja käyttäymisongelmille, ja se annetaan lapsille liian helposti. Mitä seurauksia tällä voi olla? Keskustelemassa ovat kirjailija Jarkko Tontti, eläköitynyt oikeustieteen hammaslääkäri Helena Ranta ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Pirkko Soinisen elämäkertaromaani Signe kertoo Helsinkiä kuvanneen Signe Branderin elämästä. Millainen ihminen Brander oikein oli ja mikä oli hänen suhteensa Helsinkiin? Vanhat kuvat synnyttävät nostalgiaa mennyttä kohtaan, mutta mistä nostalgiassa oikein on kyse? Voiko nostalgia olla jopa kehityksen jarru? Vieraina kirjailija Pirkko Soininen sekä ihmisten muistoja ja kokemuksia lähiympäristöstään tutkinut professori Pia Olsson. ‌ Toimittajana Liisa Vihmanen

“Astun tämän askeleen maani, kansani ja marxilais-leniniläisen elämäntavan puolesta tietäen, että tämä on vain pieni askel matkalla, joka jonain päivänä vie meidät kaikki tähtiin.” Näin sanoi vuonna 1969 kosmonautti Aleksei Leonov laskeutuessaan ensimäisenä ihmisenä Kuun kamaralle tieteissarja For All Mankindissa. Marraskuussa julkaistiin AppleTV+:ssa neljäs kausi For All Mankind -sarjaa, jossa eletään vaihtoehtoisessa todellisuudessa, missä Neuvostoliiton ja USA:n välinen avaruuskilpailu ei koskaan päättynyt. Sarjan on luonut mm. Star Trek The Next Generationia tuottanut sekä Battlestar Galactican luonut käsikirjoittaja Ronald D. Moore. Uutuuselokuva I.S.S. kertoo taas kansainvälisen avaruusaseman miehistöstä, kun ydinsota Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä syttyy. Kulttuuriykkönen kysyy, mistä tällaiset vaihtoehtoiseen historiankulkuun perustuvat sci-fi -kertomukset ja niiden suosio ajassamme kertoo, ja mihin suurvaltojen nykyisillä ja todellisilla avaruusohjelmilla, kuulennoilla ja avaruusasemilla pyritään? Kuinka relevantin näkökulman I.S.S. sekä For All Mankind meille maalaavat? Mukana keskustelussa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks, tiedetoimittaja Jari Mäkinen sekä sci-fi -harrastaja Johanna Kröger. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Savi vetää entistä enemmän harrastajia puoleensa. Kansalaisopistojen keramiikkakurssit ovat täynnä. Miksi neuloosin tilalle tuli nyt keramiikka-boomi? Kaipaammeko kontaktia juuriimme ja maanläheisyyttä? Kuinka ekologinen tämä harrastus on? Vieraina ovat Anna Wallendahr, jonka teos Savi – Journey with Nordic Clay avaa saven historiaa ja sen uusia käyttömahdollisuuksia. Hän on käyttänyt savea oman vanhan kansakoulun remontissa. Toisena vieraana on Emma Alftan, joka päätti perustaa oman savipajan keskelle urbaania Kalliota, Helsingissä. Clayhem on tarkoitettu ryhmille ja yksityisille henkilöille jotka haluavat upottaa kätensä saveen. Keramiikkataiteilija Sami Rinne on myös tunnettu keramiikan opettaja. Millaisia neuvoja hän antaa keraamikon urasta haaveileville? Miten hän opettaa omia oppilaitaan hallitsemaan savea? Mitä savella voi ilmaista? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jos naisen aivot vaihdettaisiin sikiön aivoihin, mitä tapahtuisi? Mitkä asiat nousisivat tärkeimmiksi aivojen kehittyessä ja miten nämä asiat peilaavat tätä nykyistä ympäröivää todellisuuttamme ja arvojamme. Ohjaaja Yorgos Lanthimos tutkii mm. näitä teemoja palkintoja voittaneessa elokuvassaan Poor Things, jota tähdittävät Emma Stone ja Willem Dafoe. Elokuva kommentoi Frankenstein -tematiikkaa, mutta onko elokuva feministinen vai uusi male gazen ilmentymä. Elokuvasta keskustelevat elokuvakriitikko ja tietokirjailija Leena Virtanen, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, eli KAVIn, erikoistutkija Jari Sedergren sekä kulttuuritoimittaja Janne Sundqvist. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkönen avaa jälleen Perjantaistudionsa kolmelle vakiraatilaisille, jotka ruotivat kulttuurin ja median ajankohtaisaiheita sekä arvokysymyksiä. Aiheina Euroviisu-boikotti, ja miten siitä keskustelu poikkeaa Israelissa verrattuna Suomessa käynnissä olevaan keskusteluun. Noin 1500 suomalaismuuusikkoa jätti tiistaina vetoomuksen, jossa he haluavat mm. Ylen painostavan Euroviisujen järjestäjää jättämään Israel pois tulevista kisoista Lähi-idän konfliktin ja Gazan hyökkäyksen takia. Kysymme myös, trendaako näpistely, ja voiko varastaminen olla jossain tilanteissa moraalisesti perusteltua? Näyttelijänä parhaiten tunnetun Amanda Palon Instagram-julkaisusta nousi kohu, missä hän kertoo varastamisen yleistyvän tänä vuonna, ja syyn olevan nykyhallituksen leikkauspolitiikassa. Miksi aiheesta nousi niin suuri kohu? Onko moraaliset standardimme rapautumassa? Kohun keskelle joutui myös Vantaan kaupunginmuseo julkaistessaan sosiaalisessa mediassa arkeologisen artikkelin, jossa todetaan Vantaan olleen kivikaudellakin Suomen monikulttuurisin paikka. Mikä sai ihmiset tulistumaan tieteellisiin tutkimuksiin perustuvasta artikkelista? Miksi se koettiin olevan ideologinen ja harhaanjohtava? Presidentin valtaoikeudet puhuttavat. Miksi Suomessa presidentillä on moniin muihin länsimaihin verrattuna niin paljon valtaa, ja miksei valtaoikeuksista käydä keskustelua näin presidentin vaalien alla? Lisäksi pohdimme joukkohysteriaa vastarinnan ja vaikuttamisen keinona tammikuun lopulla alkavan Poliittisen valokuvan festivaalin sekä espanjalaisen Laia Abrilin valokuvien kautta. Keskustelussa mukana Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, kirjailija Jarkko Tontti sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Nykyburleskin monet muodot. Burleskin kulta-ajalla sata vuotta sitten höyhenpuuhkat piilottivat sen, minkä nainen varietee-teatterin lavalla riisui. Miltä burleski, kiusoitteleva strip-tease tänä päivänä näyttää? Ja mikä saa ihmiset riisuuntumaan julkisesti? Nykyburleski ei ole pelkästään naisten taidetta. Boylesk ja queerlesk ovat vain muutamia nykyburleskin alalajeja. Vieraina burleskia tutkinut Marissa Mehr, sekä burleskitaiteilijat Ulrika Bachér eli TurrrboCherry ja Sasha Linder eli Hasard Le Sin. Toimittajana Liisa Vihmanen.

Tiina Lymi on käsikirjoittanut ja ohjannut Myrskyluodon Maija-elokuvan, joka perustuu ahvenanmaalaisen Anni Blomqvistin viisiosaiseen romaanin Myrskyluoto. Hän oli kirjailija, kalastaja­perheen tytär ja meri­miehen vaimo, joka menetti oman poikansa ja miehensä merelle. Lymin elokuva etenee rauhallisessa tempossa näyttäen Maijan kasvun nuoresta omapäisestä tytöstä vahvaksi ja vastuuntuntoiseksi äidiksi ja leskeksi. Elokuvan pääteema on pelottomuus ja vapaus. Karu Myrskyluoto symboloi eräänlaista omaa maailmaa tai kadotettua paratiisia, josta pahuus on kaukana. Elokuvassa on sekä metafyysisiä että uskonnollisia ulottuvuuksia. Rukoukset ovat yhtä tärkeitä kuin veenemolla pelottelu. Miksi Tiina Lymi kiinnostui tästä karusta 1800-luvulle suuntautuneesta tarinasta? Millaisen avioliiton ja parisuhteen kuvauksen hän halusi luoda? Oliko Maija vahva nainen pakosta vai oliko hän varhainen feministi? Ohjelman vieraina ovat ohjaaja Tiina Lymi ja näyttelijät Jonna Järnefelt ja Tobias Zilliacus. Myrskyluodon Maija-elokuvan ensi-ilta on 19.1. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Historiallinen elokuva Stockholm Bloodbath kuvaa toimintaleffatyyliin 1520-luvun Tukholman verilöylyä, jossa Tanskan kuningas marssii joukkoineen Ruotsin pääkaupunkiin palauttaakseen niskuroivan maan takaisin Kalmarin unioniin ja valtansa alle. Kaupungin piirityksen ja kruunajaisten jälkeen tanskalaiset aloittivat armahduksesta huolimatta julkisen mestausoperaation, jossa surmansa sai noin sata Ruotsin vaikutusvaltaisinta henkilöä piispoista aatelisiin. Tapahtumien pohjalta ruotsalainen Hollywood-ohjaaja Mikael Håfström on tehnyt elokuvan, joka tyylittelee tarantinomaisen väkivaltaviihteen sekä gameofthronemaisen hovidraaman välimaastoissa, missä ruotsalainen aateliskaksikko Anne ja Freja vannovat kostoa tanskalaismiehille, jotka murhasivat heidän perheensä. Kulttuuriykkönen keskustelee sekä elokuvasta että todellisista historiallisista tapahtumista ja seurauksista. Vieraina Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen, elokuvatoimittaja Lauri Lehtinen sekä SKS:n arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kohu elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan ympärillä on nostattanut laajempaa keskustelua tieteen tasosta ja maineesta Suomessa. Väitetään jopa, että väitöksiä hyväksytään liian löysästi, ja siksi tutkittuun tietoon ei luoteta. Olisiko nyt akateemisen sisäisen ja yhteiskunnallisen keskustelun paikka, että mitä on hyvä ja uskottava tiede? Siihen keskusteluun osallistuu Kulttuuriykkösessä kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Hän toimii myös ohjaajana tohtoriohjelmassa. Etäyhteydellä keskusteluun osallistuvat yliopistonlehtori Arto Selkälä Lapin yliopistosta sekä Yhdysvalloissa Wayne State yliopistossa opettava Jukka Savolainen Michiganista. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, päätoimittaja Jouni Kemppaisen ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tekijänoikeuslaki muuttui, mutta muuttuvatko musiikintekemisen perusteet? Kuivattaako tekoäly musiikki-ihmisten tulovirrat lopullisesti? Ovatko biisintekijät suoratoistopalveluiden armoilla? Onko taidemusiikki kolonialisoinut kansanmusiikin tekijänoikeudet? Tekijänoikeuslaki muuttui, mutta onko tekijyys muuttunut? Digitalisaation keskellä musiikintekemisen perusasiat ovat näennäisesti ennallaan: Edelleen sävelletään, sovitetaan, tuotetaan, kustannetaan ja esitetään, mutta näiden väliset rajat saattavat muuttua ajan myötä ja genrestä toiseen. Käsityksemme luovuudesta vaikuttaa "asianmukaisen ja oikeasuhtaisen" korvauksen määrittelyyn hyvinkin konkreettisesti, kun esimerkiksi hra/rva Tradin tekijyyteen suhtaudutaan eri genreissä eri tavoin. Ja mitä tapahtuu kun tekoäly tulee jakamaan pottia? Kulttuuriykkösessä musiikintekijä Eero Grundström nostaa esiin tekijänoikeusjärjestelmän arvoja ja haasteita, ja asiasta ovat keskustelemassa musiikin tekijänoikeuksien parissa pitkän uran tehnyt Jari Muikku sekä Teoston ohjelmistotoimikunnan puheenjohtaja, muusikko Tommi Lindell. Lähetyksen juontaa Kare Eskola.

Korkeajännitys-lehti täytti lokakuussa 70 vuotta. Korkeajännitys on toiseksi vanhin Suomessa yhtäjaksoisesti julkaistu sarjakuvalehti heti Aku Ankan jälkeen. Jokaisella 50-, 60-, 70- tai 80-luvulla varhaisnuoruuttaan eläneellä on varmasti jonkinlainen suhde Korkeajännitys-lehteen eli kansankielellä "Korkkareihin". Miten Korkeajännitys on pitänyt pintansa niin pitkään ja iskeekö se edelleen kuin miljoona volttia - vai katosivatko nuoret tietokonepelien maailmaan? Siitä ovat kertomassa Korkeajännityksen emeritustoimittaja, sarjakuvaneuvos Asko Alanen sekä Korkeajännityksen toimittaja Janne Suominen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Helsingin Kruununhaassa avattiin joulukuun lopussa uusi luksushotelli vanhaan arvorakennukseen. The Hotel Maria on nyt historiallisen Hotel Kämpin kategoriassa. Millainen on luksushotellin estetiikka? Mitä luksushotellilta vaaditaan? Millainen on tämän uuden hotellin tuleva asiakaskunta? Millaisia riskejä hotellimaailmassa on parhaillaan? Ohjelmassa kuullaan Grand hotellien historiasta Euroopassa ja Suomessa. ‌Ohjelman vieraina ovat Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe, sisustusarkkitehti Kristiina Michelsson ja hotelliasiantuntija Pirjo Ojanperä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mitä tapahtuu maailmanlopun jälkeen, kun ihmiskunnan rippeet sullotaan yhteen isoon siiloon asumaan? Hugh Howeyn menestyskirjasarja Siilon saagan pohjalta AppleTV+:ssa julkaistiin vuonna 2023 kiitelty tv-sarja Siilo. Siinä globaalista katastrofista selvinneet n. 10000 ihmistä ovat päätyneet asumaan valtavaan maanalaiseen siiloon, jossa vallitsee armoton hierarkia ja säännöstö. Siilosta ei ole ulospääsyä, koska ulkoilma tappaa ja ympäristö on tuhoutunut. Kukaan ei näytä tietävän, miten ihmiset ovat Siiloon päätyneet, ja kuka on sen rakentanut. Mm. kirjailija Stephen Kingin hehkuttama sarja sekä Fallout-pelisarjan maailmaan sekä Snowpiercer-elokuvaan ja -tv-sarjaan verrattu tarina herättävät vahvasti kysymyksiä ihmiskunnan perusluonteesta, nokkimisjärjestyksestä, järjestäytymisestä sekä selviytymisestä katastrofin keskellä. Kulttuuriykkönen käsittelee Siiloa yhdessä kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothin sekä kirjagrammaaja Elina Häivälän kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Helsingin Sanomien:n pääkirjoitustoimitus on pyytänyt kaikkia presidenttiehdokkaita kirjoittamaan näkemyksensä Suomesta suomalaisen kirjallisuuden kautta. Useamman ehdokkaan essee on jo ilmestynyt. Mitä kuuluu suomalaisen kirjallisuuden pyhään ytimeen ja miten politiikka ja kirjallisuus kietoutuvat yhteen? Yleen on lähetetty satoja viestejä, joissa vaaditaan Suomen vetäytymistä Ruotsin Malmössä toukokuussa järjestettävistä Euroviisuista, jos Israelin annetaan osallistua kilpailuun. Vaatimusten taustalla on Israelin ja palestiinalaisen terroristijärjestön Hamasin välinen sota. Pitäisikö euroviisuja boikotoida? Tanskan Margareeta II on ilmoittanut luopuvansa valtaistuimesta. Hänen seuraajakseen nousee hänen poikansa Frederik, joka on pettämiskohun keskellä. Miten vallanvaihto tulee vaikuttamaan Tanskan maakuvaan ja tanskalaisten suhteeseen monarkiaansa? Kun maailmassa tuntuvat jylläävän suuret voimat, ihminen kääntää katseensa itseensä, koska se on enää ainoa, mihin hän kokee voivansa vaikuttaa. Se on otollista aikaa uudenvuodenlupauksille. Ketä varten kehitämme itseämme, ja pitäisikö pikemminkin tähyillä ulospäin itsestä? Helsingin Sanomien toimittaja Tero Kartastenpää kysyy kolumnissaan miksi emme enää halua katsoa elokuvien seksikohtauksia. Olemmeko astuneet uuspuritanisuuden aikaan elokuvien seksikohtauksissa? Mikä on seksikohtauksen funktio ja miten ne pitäisi tehdä? Vakioraatilaisista mukana ovat kirjailija Tiina Raevaara, Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

LUX Helsinki ja valotaide levittäytyy Helsingin pimeyteen. Millaisia kansainvälisiä teoksia näemme tänä vuonna? Miten suomalaista valotaidetta viedään maailmalle? Miten valotaiteilijaksi voi opiskella? Lähetyksessä valotaiteilijat avaa omia teoksiaan, jotka liittyvät tieteeseen, taiteeseen ja valoon. Keskustelemme myös Katariina Sourin saamelaisteoksen herättämästä kulttuurisen omimisen polemiikista ja kohusta. Ohjelman vieraina ovat Ylen toimittaja Tina Cavén, kuraattori Mia Kivinen, valotaiteilijat Matti Riikonen ja Saana Volanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millaisesta järjestäytyneen rikollisuuden muodosta italialaisessa mafiassa on kyse vuonna 2024? Millaisia ovat nykyajan suurimmat mafiat, ja kuinka syvälle paikallisiin sekä kansainvälisiin yhteisöihin sen lonkerot ulottuvat, ja mitkä ovat niiden toimintatavat? Calabrialaisesta 'Ndranghetasta on tullut yksi maailman vaikutusvaltaisimmista rikollisjärjestöistä, joka toimii aktiivisesti viidellä mantereella, ja on sisilialaisesta Cosa Nostran ja napolilaisen Camorran ohella aikamme tunnetuimpia italialaismafioita. Miten Hollywoodin mafiakuvasto eroaa todellisesta mafiamaailmasta, ja miksi juuri Etelä-Italiasta on noussut niin vaarallisia ja pahamaineisia rikollisjärjestöjä, jotka ovat käyneet jopa avointa sotaa Italian valtiota vastaan? Miksi monille paikallisille mafia voi olla myös tae turvallisesta ja toimivasta yhteiskuntajärjestyksestä? Suomalais-italialainen kirjailija Anton Monti on kirjoittanut useita tietokirjoja Italian mafiasta sekä sen vaikutuksista historiasta tähän päivään saakka. Tarkastelussa Montin teosten ohella tuore The Good Mothers -tv-sarja sekä samanniminen vuonna 2018 julkaistu kirja, joka kertoo 'Ndranghetan naisista. Lisäksi puimme mafian ja julkisen rahan yhteyksiä mm. Yle Ulkolinjan dokumentin Koronarahaa mafialle pohjalta? Vieraina Anton Montin lisäksi Yle Ulkolinjan toimittaja Pertti Pesonen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen vuoden ensimmäisessä lähetyksessä haastatellaan pilapiirtäjä Pertti Jarlaa, jolta on juuri ilmestynyt Fingerpori 17 -kirja. Fingerpori on Suomen ehkä tunnetuin sarjakuvastrippi. Miten käytännössä toimii pilapiirosten ideoiden joukkoistaminen ja miten ideat käytännössä jalostuvat sarjakuviksi? Onko pilapiirtäjälle voitto tai tappio, että lukijan pitää löytää apua somesta sarjakuvan idean ymmärtämiseksi? Onko mikään aihe tabu? Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä taas ajankohtaisaiheiden kimara, jossa ruoditaan kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Aiheina Jussi Halla-ahon rikosilmoitus Ikka Kiveä kohtaan, kun koomikko oli kutsunut somessa presidenttiehdokasta fasistiksi ukrainalaistoimittajan twiittiketjussa. Jengirikoksista ja raiskauksista tuomitun räppäri Milan Jaffin haastattelun poistaminen Maria Veitolan uudesta dokumenttisarjasta. Suomen kulttuurivuosi 2023, ja mistä kaikesta se muistetaan? Lisäksi puhumme jouluelokuvien tenhosta sekä monipuolistuvasta, mutta perinteikkäästä joulupöydästä sekä sen antimista, kuten lipeäkalasta. Vakiraatilaisista mukana oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu sekä sarjakuviin erikoistunut kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka keskustelevat joulun sanomasta ja merkityksestä, joulusta ja kirkosta, heidän omista jouluperinteistään, yksinäisyydestä, yksilökeskeisestä kulttuurista sekä ahdistuksesta maailman tapahtumien vyörytyksessä. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkönen summaa vuoden 2023 parhaimmat peli-ilmiöt sekä pahimmat flopit asiantuntijaraadin kanssa. Kulunut vuosi on ollut digipelien suhteen poikkeuksellisen laadukas ja suomalaisittain erittäin mielenkiintoinen. Kotimaisen Remedyn Alan Wake 2 on rankattu useiden kansainvälisten medioiden listoilla vuoden parhaiden pelien joukkoon mm. menestysroolipeli Baldur’s Gate 3:n sekä Nintendon megabrändien Super Mario Bros Wonderin sekä The Legend of Zelda: Tears of the Kingdomin kanssa. Pelivuotta ovat dominoineet myös suuret julkaisut kuten avaruusroolipeli Starfield, Harry Potterin maailmaan sijoittuva Hogwarts Legacy, verkkoroolipeli Diablo 4 sekä supersankariseikkailu Marvel's Spider-Man 2. Miten odotetut pelit pärjäsivät kovenevassa kilpailussa - mitkä pitivät pintansa ja mitkä pettivät lupauksensa? Miten vuosi 2023 muutti pelimaailmaa? Onko avoimen maailman nk. "hiekkalaatikkopelien" saturaatiopiste jo saavutettu? Miltä pelivuosi 2024 näyttää? Vieraina pelisuunnittelijat Karoliina Korppoo ja Juho Kuorikoski, pelitoimittaja Johannes Valkola sekä peliasiantuntija Jenni Ahlapuro. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Millainen on valaistuksen historia Suomessa? Milloin siirryttiin elävästä tulesta, kynttilöistä, öljylamppuihin ja sähkövalaisimiin? FT Riitta Koskinen tutki väitöskirjassaan 1700-luvun arkkitehtuuria ja löysi tietoa ikkunalasien koon kasvamisesta kuuteen ruutuun, tuplaikkunoista, ikkunaluukuista ja verhoista. Nämä määräsivät keskeisesti interiöörien kehittymistä ja antoivat suunnan myös sisustukselle. Hänen tutkimuskohteensa tulevat turkulaisista ja lähiseudun säätyläiskodeista ja Heinolasta, jonka Kustaa III määräsi 1775 Kymenkartanon läänin hallinnolliseksi keskukseksi. Heinolaan rakennettiin aikakaudelle ominaisia muodikkaita ja asumiskulttuuriltaan edistyksellisiä virkataloja. Antiikkikauppias Heikki Björkbomin keräilyn tulos on laaja öljylamppukokolema. Siihen kuuluu noin 300 esinettä ja se on ainutlaatuinen Suomessa. Öljylamppujen muotokieli noudattaa valmistusajankohdan tyyli-ihanteita kertaustyyleistä 1860–90-luvuilla ja jugendiin 1900-luvun taitteessa. Heinolan kaupunginmuseossa on esillä näyttely Kun isoisä lampun osti. Kolme näkökulmaa valoon: Kustavilaisuus, öljylamput, Secto Design 7.1.2024 asti. Ohjelman vieraina ovat FT Riitta Koskinen ja esineellisen kulttuurin asiantuntija, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kirjailija, toimittaja ja kriitikko Emilia Männynväli kirjoitti esseeteoksensa Toiste en suostu katoamaan (Into, 2023)-nimitekstissä havainnostaan siitä, miten biologinen sukupuoli, etenkin naiseus, pyritään häivyttämään nykymaailmassa. Hän myös kritisoi sitä, että sukupuolesta keskustelu on tehty turhan vaikeaksi vaatimalla osallistujia osaamaan monimutkainen ja alati muuttuva termistö ja käyttämään sitä virheettömästi. Miksi tasa-arvoa kohti ponnistelevassa yhteiskunnassa juuri biologisesta sukupuolesta on tullut niin ongelmallinen käsite? Mikä biologinen sukupuoli on? Miksi sana äiti pitäisi korvata “raskaana olevalla henkilöllä"? Miten feminismin eri muodot historiassa ovat suhtautuneet sukupuoleen? Onko sukupuolen häivyttäminen tasa-arvoa? Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa biologi Atte Komonen Jyväskylän yliopistosta, sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin Yliopistosta ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Joonas Pennanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen sukeltaa viikon ajankohtaisimpien sekä puhuttelevimpien kulttuuriaiheiden kimppuun ruotien median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Käsittelyssä ovat kehotus kotivaran kuntoon laittamisesta, näyttelijöiden tekijän­oikeus­korvaukset ääni­kirjojen lukemisesta, rikollisten kirjatuotot, hengellisyyden kanavoiminen ja kulttuurijournalismin tila. Lapin yliopisto hylkäsi elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan aivan loppumetreillä, koska se ei täytä kriteerejä. Törhösen väitöskirja läpäisi kaikki vaiheet: ohjauksen, esitarkastuksen ja lokakuussa väitöstilaisuuden. Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä, emeritusprofessori Esa Saarinen päätyi esittämään väitöskirjan hyväksymistä. Väitöskirja on saanut osakseen jo aiemmin paljon kritiikkiä muun muassa sen vuoksi, että sen lähdeviitteet on tulkittu puutteellisiksi. Suomalaisia hätkähdytti alkuviikosta kun Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Ylellä, että suomalaisten on varauduttava huonompaan vaihtoehtoon eli jopa sotilaalliseen konfliktiin jo vuonna 2025. Hänen mukaansa ”jokaisen reserviläisen Suomessa kannattaisi oikeasti miettiä ja luvata itselleen, että 2025 alussa he ovat elämänsä kunnossa, fyysisesti ja henkisesti.” Lisäksi hän kehotti suomalaisia laittamaan kotivaran kuntoon ”jo tänään”. Kirjailijat tyrmistyivät, kun näyttelijät alkavat saada tekijän­oikeus­korvausta ääni­kirjojen lukemisesta. Tämä vähentää entisestään kirjailijoiden tuloja. Moni sanoo lukevansa äänikirjansa jatkossa itse. Mitä se sitten tietää äänikirjan laadulle? Helsingin sanomien mielipidesivustolla hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen kirjoitti, että rikollisten kirjatuotot pitäisi tuomita valtiolle menetetyksi - myös kustantajien kirjatuotot. Hän viittaa siihen, että tekemistään rikoksista kertovat rikollispomot ovat nykyisin luetuimpia ja kuunnelluimpia kirjailijoita. Rasilainen perustaa kantaansa sillä, että rikosoikeus lähtee siitä, että rikos ei saa kannattaa. Missä määrin ihmisten hengellisyyden kaipuu näkyy eräiden kirjailijoiden, kuten syvästi uskonnollisen Jon Fossen, vahvana tulona kirjalliseen kenttään? Ovatko keskimääräiset suomalaiset (ja monet muutkin) niin vieraantuneita uskonnosta, että se alkaa vähitellen näyttää heistä joltakin uudelta ja kiinnostavalta? Long Play -verkkolehti sai Koneen säätiötä täyspotin, jolla aikovat perustaa kulttuuritoimituksen. ”Näemme, että kulttuurijournalismi ei ole digitalisaatiokehityksen voittajia, ja olemme huolissamme siitä, millaiseksi kulttuurijournalismi tässä digipaineessa muuttuu”, perustelee Sonja Saarikoski. Millaista kulttuurijournalismia kaivataan nykyisen rinnalle tai peräti tilalle? Perjantaistudiossa vakiraatilaisista paikalla ovat toimittaja Leena Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Feminististä Tympeät tytöt -sarjakuvistaan tutun Riina Tanskasen ja Samu Kuopan teos Kapitalismin suuri illuusio (Into, 2023) esittelee “yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.” Riina Tanskasen ja Samu Kuopan mukaan kapitalismista ei voi muokata kivempaa, pinkimpää tai vihreämpää versiota vaan kapitalismista pitää luopua kokonaan. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiostakin tutun ekonomistin Heikki Pursiaisen mukaan maltillinen kapitalismi on ainoa toimiva tapaa järjestää yhteiskunta. Kapitalismin suuri illuusio -teoksen teeseistä väittelevät kiivaasti Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa ja Heikki Pursiainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Joululomalla on aikaa rentoutua hyvän elokuvan äärellä. Kulttuuriykkösen leffaraati (Olli Kangassalo, Silja Sahlgren ja Matti Rämö) tarjoaa elokuvavinkkejä ja analysoi mennyttä elokuvavuotta. Mitkä elokuvat menneeltä vuodelta tekivät suurimman vaikutuksen? Minkä elokuvan kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa? Tässä raadin suosituksia: Killers of the Flower Moon Napoleon Vonkka Tappaja (The Killer) The Old Oak Poika ja haikara Lapua 1976 Mummola Neljä pientä aikuista Mummola Je'vida Villi leikki Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Peter Morganin käsikirjoittama The Crown on Netflix-sarja, joka kertoo kuningatar Elisabet II:n ja hänen kuninkaallisen perheensä elämästä. The Crownin viimeisen kauden ensimmäiset neljä jaksoa ovat ilmestyneet ja herättäneet ristiriitaisia tunteita. Sarjan jaksot ovat puhuttaneet yleisöä ja kriitikoita laajasti. Tapahtumat sijoittuvat 1990-luvun loppupuolelle ja kertovat prinsessa Dianan ja Dodi Al-Fayedin rakkaustarinasta ja heidän traagisesta kuolemastaan auto-onnettomuudessa Pariisissa. Elizabeth Debickin esittämä Diana on ollut kriitikoiden mielestä onnistunut ja hänen roolisuorituksensa on sarjan parasta antia. Dianan ja Dodin puhuvia haamuja on pidetty erikoisena ratkaisuna. Miksi tällaiseen ratkaisuun päädyttiin? Sarjan päätöskauden kuusi jaksoa ilmestyvät 14. joulukuuta. The Crown perustuu todellisiin tapahtumiin mutta on kuitenkin fiktiivinen, eräänlaista biofiktiota. Sarjan päätöskauden kuusi jaksoa ilmestyvät 14. joulukuuta. Mitä on odotettavissa? Vieraina ovat kuninkaallisten asiantuntija tietokirjailija Satu Jaatinen, taidehistorioitsija ja erityisesti brittihovin ja -aateliston asiantuntija Johanna Lindfors ja elokuva-asiantuntija Anna Möttölä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen tutkii Japanin suurinta elokuvatähteä, ikonista jättiläishirviö Godzillaa ja koko ilmiötä uuden Godzilla Minus One -leffan sekä tuoreen amerikkalaisen Monarch: Legacy of Monsters -tv-sarjan kautta. Mistä tässä kokonaisia kapunkeja tuhoavassa katastrofikuvastossa on oikein kyse, ja millaisia lisäkierteitä pian 70 vuotta täyttävä konsepti on saanut sen amerikkalaistumisen sekä lähes 40 elokuvasovituksen kautta? Mistä lisäponne uusien Godzilla-teoksille on syntynyt, ja mksi Godzillat ja muut jättiläishirviöt ovat alkaneet toimia hyvin valkokankailla vasta tässä ajassa? Vieraina japanilaiseen kulttuuriin ja elokuvaan erikoistunut tutkija Eija Niskanen ja toimittaja Heikki Valkama sekä sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa Jean Sibeliuksen päivänä eli suomalaisen musiikin päivänä ovat ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä keskustelemassa Maaseudun tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja yrittäjä Anna Moilanen. Journalisti-lehden päätoimittajan Maria Petterssonin työsuhde päättyy. Irtisanoutumisen taustalla on pitkä ja kiivas keskustelu Petterssonin tietokirjasta Suomen historian jännät naiset, jossa Pettersson oli lainannut tieteellisiä julkaisuja hyvän tavan vastaisesti, jopa copy-pastelta vaikuttavalla tavalla. Monien toimittajien esittämässä arvostelussa Petterssonin aseman vaativan uskottavuuden koettiin kadonneen tuollaisen epämoraalisen toiminnan takia. Valotaidefestivaali LUX Helsinkiin valittu Katariina Sourin teoskokonaisuuteen kuuluva maalaus saamelaisnaisesta ja porosta tunturimaisemassa on aiheuttanut kohun. Saamelaisvaikuttaja Petra Laiti kritisoi Lux Helsinkiä stereotyyppisen kuvaston sisällyttämisestä ohjelmistoonsa. Teosta vaadittiin poistettavaksi tai ainakin muokattavaksi. Sourin teos on saanut myös puolustajia kuten mediataiteen pioneerin Marita Liulian. Onko teos saamelaisten eksotisointia tai kulttuurista omimista? Tänä vuonna ennätysyleisö seurasi satavuotiaan itsenäisen Suomen juhlintaa. Linnan juhlat keräsi television ääreen 2,66 miljoonaa katsojaa. Linnan juhlien pukuloiston ihailu ja pukujen arviointi on keskeinen osa itsenäisyyspäivän traditiota. Onko pukujen ruotiminen pinnallista, vai onko vain tervettä kansallisylpeyttä paneutua suomalaissuunnittelijoiden luomuksiin, kysyy Mirva Saukkola. Oppimisen ihmemaa Suomi koki karvaan tappion Aasian maille ja Virolle tuoreissa Pisa-mittauksissa. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt etenkin luonnontieteiden ja matematiikan osalta jo vuodesta 2006 lähtien. Historioitsija ja kansanedustaja (ps) Teemu Keskisarja syyttää Uusi Suomi -blogissaan “arvovallattomia opettajia”, jotka “tuuraavat vastuuttomia vanhempia”, mutta kenen on syy? Petteri Orpon hallitus on kertonut suurista leikkauksista taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen. Tästä on noussut yllättävän vähän vastalauseita. Miksi kulttuuri loistaa poissaolollaan presidenttivaalien myös vaalikoneiden kysymyksissä, ihmettelee Jouni Kemppainen. Sosiaalisessa mediassa itseään brändäävät ja nostavat niin yritykset kuin ihmisetkin. Omaan napaan tuijottavassa, aidon vuorovaikutuksen unohtaneessa todellisuudessa sivistys jää sivuosaan. Mikä rakentaa ja nakertaa Suomessa sivistystä seuraavien 106 vuoden aikana, kysyy Anna Moilanen.

Ranskalaiseen ravintolakulttuuriin kuuluvat brasseriet ja bistrot. Alsacen alueella syntynyt brasserie on rento ravintola, johon aikoinaan liittyi oikea brasserie, eli panimo. Vuoden keittokirjaksi valittu Brasserie on puoliksi ranskalaisen Prisca Leclercin reseptikokoelma Pariisista. Millainen merkitys brasserie-ravintoloilla on ollut ranskalaiselle ruokakulttuurille? Millaisia ruokia löytyy brasserien menyystä? Miksi kastike on se tärkein? Anna Piiroinen avaa The Taste of Things - The Pot-au-Feu- elokuvan ranskalaista, historiallista suhtautumista herkkuihin. Tämän historiallisen ja romanttisen draamaelokuvan pääosan esittää Juliette Binoche. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Prisca Leclerc ja frankofiili ja elokuva-podcastia tekevä Anna Piiroinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Meillä Suomessa rikoslain säännös uskonrauhan rikkomisesta kieltää Koraanin polttamisen. Onko lainkohta tarpeeton, ja pitääkö uskonrauhaa kokonaisuudessaan muutenkaan enää edes suojella lailla? Mikä on pyhyyden suoja? Ja mitä islam itse sanoo Koraanin pyhyydestä? Tutkijatohtori Tuomas Äystö tutki väitöskirjassaan vuosina 1999–2019 uskonrauhan rikkomisesta annettuja tuomioita. Hänen mukaansa säännös on epämääräinen etenkin pyhän määrittelyssä. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan koraanin polttamisen kieltämisen lainkohta on ongelmallinen kriminalisointiperiaatteiden ja sananvapauden näkökulmasta. YK:n ihmisoikeuskomitea on useasti vaatinut Suomea poistamaan uskonrauhan rikkomisen lakipykälän, koska se rajoittaa sananvapautta. Keskustelemassa ovat tutkijatohtori Tuomas Äystö, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä ajankohtaisaiheiden kimara, missä ruoditaan kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista mukana kosmologi Kari Enqvist, filosofi Tuomas Nevanlinna sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa. Ensimmäisenä teemana käsitellään uskonrauhan rikkomisen lakia, erityisesti sen soveltamista sananvapauden näkökulmasta. Ylen haastattelema rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja YK:n ihmisoikeuskomitea ovat kritisoineet lakia, ja keskustelussa pohditaan, pitäisikö Suomessa luopua tästä vanhasta lakipykälästä. Keskustelu laajenee koskemaan uskontojen häpäisemistä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Kohta Koraanit palavat Suomessakin, ja trollaus pääsee valloilleen? Toisena teemana tuumaillaan kirkon rahoitusta ja manaamista. Puhutaan luterilaisen kansankirkon eksorsismista, sen rahoituksesta ja yleisestä näkemyksestä uskonnollisten käytäntöjen roolista yhteiskunnassa. Esille nostetaan myös psykiatrian ja oikeuspsykiatrian professori Hannu Lauerma, joka ilmaisee huolensa kansankirkon osallistumisesta toimintaan, joka saattaa horjuttaa ihmisten todellisuudentajua. Onko kirkon eksorkismissa kyse hullusta rahojen tuhlaamisesta huuhaahan? Kolmantena teemana käsitellään kirjallisuuspalkintoja ja niiden vaikutusta kirjojen myyntiin ja suosioon. Erityisesti pohditaan Finlandia-palkinnon roolia suomalaisessa kirjallisuudessa, sen vaikutusta myyntiin ja yleiseen kirjallisuuskeskusteluun. Mitä puutteita palkinnossa on? Tarvitseeko yleisölle opettaa, mikä on laatukirjallisuutta? Keskustelua laajennetaan koskemaan myös muita kirjallisuuspalkintoja sekä suosittua Helmet-varatuimmat -listaa kirjallisuuden suosittelijoina. Neljäntenä teemana käsitellään keskustelun merkitystä yleisesti. Kysytään, onko keskustelu todella tehokas tapa ratkaista asioita ja mitkä ovat hyvän keskustelun tunnusmerkit. Käytiinkö rajojen sulkemisesta, Natosta ja Petterssonin copy-paste-keissistä oikeat keskustelut? Viidentenä ja viimeisenä pohditaan hyvinvointivalmentaja Maria Nordinin eläinrääkkäyskeissiä. Keskustelussa pohditaan eläinsuojelulain soveltamista yksityisten lemmikki- ja kotieläinten sekä tuotantoeläinten kohdalla. Esille nostetaan Helsingin Sanomien pääkirjoitus, jossa kyseenalaistetaan kaksoisstandardit suhteessa massatuotantoon. Jos eläinrääkkäys on tuomittavaa, entäs ne miljoonat teolliset kanat, jotka elävät ahtaasti ja tapetaan nopeasti?

Kulttuuriykkönen analysoi suureen suosioon arabimaissakin yltänyttä fiktiivistä Netflix-sarjaa, joka seuraa israelilaista erikoissotilasjoukkoa ja sen tekemiä salaisia operaatioita. Millainen on israelilaisten oma 24, ja miksi siitä on tullut niin koukuttava kokonaisuus? Peilaamme tv-sarjan kautta Israelin ja Palestiinalaisalueiden välistä konfliktia ja sitä, miten se sarjassa esitetään. Vieraina Yle Ulkolinjan toimittaja-dokumentaristi Pertti Pesonen, Lähi-itään erikoistunut mediatutkija Tapio Kujala sekä kulttuuritoimittaja JP Pulkkinen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Missä ovat nykytanssin nousevat koreografiatähdet? Maailmalla tunnetaan yli kolme vuosikymmentä pitkän kansainvälisen uran tehnyt Tero Saarinen, mutta nykyisistä tekijöistä ei ole noussut samalla tavalla tunnettuja tekijöitä. Nykytanssin kenttä on muuttunut pirstaleiseksi, pienimuotoisten ja muutamaan esityskertaan jäävien teosten maastoksi. Keskustelemassa ovat koreografian professori Kirsi Monni Taideyliopistosta, koreografi ja tanssija Valtteri Raekallio sekä Zodiakin uusi taiteellinen johtaja, koreografi Jenni-Elina von Bagh. Ohjelman toimittavat Jenny Jägerhorn ja Liisa Vihmanen.

Indonesian itsenäistyminen vuonna 1949 on Ranskan vallankumoukseen verrattava maailmaa järisyttänyt tapahtuma, väittää David Van Reybrouck, aiheesta Revolusi-tietokirjan (Siltala, 2023, suom. Sanna van Leuuwen) kirjoittanut flaamilainen historioitsija. Eurooppalaisten siirtomaahistoriaan erikoistunut Van Reybrouckin mukaan entiset vallanpitäjät ovat vasta viime vuosina alkaneet käsitellä historiaansa rehellisesti, mikä on mahdollistanut myös entisten alusmaiden historian tarkastelun uudella tavalla. Mitä me tiedämme muiden kuin länsimaiden historiasta? Millä painotuksella maailmanhistoriaa Suomessa opetetaan tällä hetkellä? Miten historianopetus vaikuttaa kykyymme seurata maailman tapahtumia? Miksi Indonesiaan olisi syytä kiinnittää huomiota nyt? Ja mitkä asiat länsimaista esimerkiksi Brasiliassa, entisessä Portugalin siirtomaassa, nostetaan nyt uutisten kärkeen? Haastateltavana ovat Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n varapuheenjohtaja ja historian lehtori Marjo Sassali, sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Timo Kaartinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja belgialainen historioitsija David Van Beybrouck. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Henrik Kihlman, korutaiteilija ja Suomen Kultaseppien liiton toiminnanjohtaja, on suunnitellut lukuisia koruja Linnan juhliin. Hän kertoo suomalaisesta korumuodista ja vertaa sitä eurooppalaiseen tyyliin. Muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala kertoo uusista juhlapukujen klassisemmasta linjasta. Antiikki & Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola kirjoittaa Iltalehteen muotikatselmuksen Linnan juhlista ja avaa kuuntelijoille mitä on luvassa punaisella matolla. Kuinka kriittinen saa olla kommenteissaan? Onko maailman synkkä tilanne vaikuttanut ihmisten pukuvalintoihin? Vieraina ovat korutaiteilija ja Suomen Kultaseppien liiton toiminnanjohtaja Henrik Kihlman, vintagemuodin asiantuntija Arja Könönen, muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala ja Antiikki & Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Viikon sisällä kolme julkisuuden henkilöä on pyytänyt anteeksi: näyttelijä Aku Hirviniemi epäasiallisesta käytöksestään ja seksuaalisesta häirinnästä, mediapersoona Tuomas Enbuske huonosta käytöksestään Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelman kulisseissa ja Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson hänen Suomen historian jännät naiset -tietokirjansa plagiointisyytöksiin liittyen. Anteeksipyyntöä on penätty ja anteeksi on pyydetty, mutta ketä sirkus palvelee? Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet TBPL2-geenin, joka on merkittävässä roolissa naisten lisääntymisterveydessä. Millainen painoarvo löydöksellä on, ja mitä geenipankeista tulisi ajatella? Helsingissä Jakomäen avokonttorikoulu vaati miljoonan euron uudistusremontin, sillä kunnianhimoiset avotilat eivät toimineet käytännössä. Opettajat olivat alusta asti esittäneet uudistusta vastaan kritiikkiä, mutta heitä ei kuultu. Sama ilmiö on nähty myös koulujen digiloikassa. Uudistukset eivät ole parantaneet oppimistuloksia tai koulujen viihtyisyyttä. Onko suomalaisilla noussut PISA-päähän? Kotimaisella elokuvalla meni vielä 2010-luvulla lujaa, mutta nyt suosio Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -teosta lukuunottamatta on vaisua. Mistä on kysymys? Eroa kirkosta -sivusto täytti juuri 20 vuotta. Sen kautta on vuosien aikana eronnut 850 000 evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsentä. Millaisena sivusto näyttäytyy nyt, ja selittääkö se kirkosta eronneiden suuren määrän? Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemassa ovat kirjailija Tiina Raevaara, markkinoinnin ja mainonnan suunnittelija Jussi Turhala ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Miksi The Beatlesista lähtien Krishna-uskonto ja sen filosofiat ovat puhutelleet 60-luvulta alkaen etenkin länsimaisia taiteilijoita sekä populaari- ja alakulttuurin edustajia? Mitä länsimaihin levinnyt Krishna-liike ylipäätään edustaa, ja mitkä ovat sen taustat ja päämäärät? Tuoreessa elämänkertakirjassaan Recovering Materialist Tuomas Mäkinen pohtii, miten henkisyyden kautta voi päästä eroon kulutusyhteiskunnasta ja materialismista? Teos seuraa palokkalaista hardcore-punkista sekä straight edge -kulttuurista innostunutta nuorukaista, joka tunnetaan myös Krishna-nimellä Gurunistha Das. Mikä sai täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevan suomalaisen hurahtamaan pidättyväisyyteen ja kurinalaisuuteen perustuvan uskonnon ja filosofian harjoittamisesta, samalla kun useat hänen ikätovereistaan kokeilivat kaikkea muuta kuin itsekuria? Millainen tie Tuomakselle oli uhrata entinen elämä tiellä kohti henkisen tasapainon löytämistä? Miksi hän sekä sarjakuvataiteilija Kaisa "Krishangi" Leka valitsivat Krishna-liikkeen sijaan vaihtoehtoisemman gaudiya vaishnavismin muodon omaksi henkiseksi kodikseen? Kulttuuriykkönen keskustelee siitä, miten Tuomas ja Kaisa innostuivat noin 500 vuotta sitten perustetusta hindulaisuuden muodosta. Ja miksi Tuomakseen traditio upposi niin fanaattisesti, että hän päätti jättää kaiken ja muuttaa Suomesta Kaliforniaan Krishna-temppeliin asumaan? Liikkeen ympärillä on ollut myös valta-aseman väärinkäytöksiin liittyviä kohuja, jotka ovat antaneet Krishna-liikkeelle lahkolaisuuden leimaa ja huonoa mainetta. Miten nämä asiat on käsitelty liikkeen sisällä, ja kuinka relevantteja liikkeen opetukset ovat ajassamme? Mukana keskustelussa Tuomas Mäkisen lisäksi Sarjakuva-Finlandialla palkittu sarjakuvataiteilija ja Krishna-uskon harjoittaja Kaisa Leka sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Ohjaaja Ridley Scottin toimintaeepos Napoleon kuvaa Ranskan keisarin nousun ja tuhon sekä intohimoisen suhteen elämänsä rakkauteen Josephine de Beauharnaisiin. Joaquin Phoenix, joka työskenteli viimeksi Scottin kanssa Gladiator-elokuvassa, näyttelee elokuvassa Napoleonia. Napoleonin ensi-ilta on 22. marraskuuta. Napoleonista on tehty satoja elokuvia. Mitä uutta tuo Ridley Scott kerrontaan? Miten realistiset ja paikkansapitävät ovat elokuvan taistelukohtaukset ja kuvaukset Napoleonin toiminnasta Euroopan mahtavimpana hallitsijana? Näihin kysymyksiin ovat vastauksia pohtimassa Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta, sotahistorian professori Petteri Jouko Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselta sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvatutkija Jari Sedergren. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Pulitzerilla Luotto-romaanistaan (Gummerus, 2023, suom. Jaakko Kankaanpää) palkittu Hernan Diaz kuvaa teoksessaan taitavasti iloisen 1920-luvun säihkettä ja optimismia, kunnes korttitalo kaatui Wall Streetillä New Yorkissa vuoden 1929 suuressa pörssiromahduksessa tähden, ja katastrofin jälkipyykkiä. Millainen on yhdysvaltalaisen kapitalismin historia ja millaisia erityispiirteitä siinä on? Miten se on muokannut länsimaista kulttuuria, ja onko sillä haastaja? Miten vuoden 1929 suureen pörssiromahdukseen päädyttiin ja mitä siitä opittiin? Haastateltavana ovat kirjailija Hernan Diaz, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Peter Nyberg ja professori emeritus Markku Henriksson, Pohjois-Amerikan tutkija. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Jotkut eivät pidä siitä että vaihdevuosista puhutaan. Facebookissa on suljettuja ryhmiä, joissa voi keskustella omista vaihdevuosista pienen piirin kanssa. Onko historiassamme aina vaiettu ikääntyvien naisten vaivoista? Miksi vaihdevuodet yhtäkkiä ovatkin valokeilassa, podcasteissa ja tv-sarjoissa? Kenelle tämä avoimuus on hyväksi? Onko vaihdevuodet naisten uusi käänteinen teini-ikä? Vieraina ovat Hormonit! tv-sarjan käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, elokuvakriitikko Leena Virtanen, podcastintekijä Aino-Mari Tuuri ja Yhteiskuntahistorian professori Marja Jalava. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen sukeltaa viikon ajankohtaisimpien sekä puhuttelevimpien kulttuuriaiheiden kimppuun ruotien median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Käsittelylistalla vaikutukset itärajan kiinni laittamisesta Venäjän hybridivaikutamisepäilyjen takia sekä median rooli ja turvapaikanhakijoiden asema tilanteessa. Lisäksi keskustelua sensuurista, kun pop-tähti Pink hermostui Floridan viranomaisten langettamaan kirjakieltoon, ja jakoi keikallaan 2 000 kiellettyä kirjaa. Lisäksi puhetta Voima-lehden kieltämisestä Vantaan kirjaston tiloista. Keskustelussa myös jouluelokuvien merkitys ja tarve ajassamme, minkä lisäksi herätämme henkiin uuden Robert Sapolskyn kirjan ja nykyajan aivotutkimuksen tulosten perusteella perinteisen filosofisen kysymyksen, onko vapaa tahto pelkkä illuusio, jota nykykulttuurimme ylläpitää valheellisesti? Aalto-yliopiston sekä Taideyliopiston opiskelijoiden Gaza-vetoomusten kieltäminen yliopiston sähköpostilistoilta sekä mielenosoitusbannerit sisääntuloauloissa on herättäny hämmennystä, ja kysymmekin vallitseeko opinahjoissa kaksoistandardit riippuen siitä, minkä puolesta tai mitä vastaan mielenosoitus on osoitettu? Perjantaistudiossa vakiraatilaisista paikalla ovat Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, Antiikki- ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Minkälaisia musiikin opetuksen metodeja on olemassa? Mihin tarpeisiin ihmisiä koulutetaan musiikissa? Musiikkikasvatuksesta keskustelemassa ovat rehtori Pauliina Hauta-aho Tuusulanjärven avoimesta musiikkikoulusta, professori Heidi Partti Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta ja rehtori Minna-Maria Pesonen Itä-Helsingin musiikkiopistosta. Lähetyksen toimittaa Inari Tilli.

Didrichsenin taidemuseossa on esillä vuonna 2021 kuolleen modernistin ja koloristin Rafael Wardin iloiset työt. 74 öljymaalausta ja pastellia käsittävän näyttelyn suunnittelu alkoi Wardin vielä eläessä. Näyttelyn suunnittelu aloitettiin yhteistyössä taiteilijan ja hänen tyttärensä, Eva Wardin, kanssa. Keväällä 2021 Didrichsenin taidemuseo ehdotti Wardille 95-vuotisjuhlanäyttelyä, jonka ajankohdaksi suunniteltiin vuoden 2023 syksyä. Taiteilija otti kutsun vastaan ja jatkoi työskentelyä ja laittoi näyttelyä varten sivuun edellisten vuosien aikana maalaamiaan teoksia. Millaisia nämä taiteilijan viimeiset maalaukset ovat? Mitä Rafael Wardin teokset kertovat taiteilijan omasta persoonasta? Mikä sai Wardin ihastumaan keltaiseen sävyyn? Millainen oli se oikea Wardin-keltainen ja mitä se kuvasti? Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Maria Didrichsen, amanuenssi Iiris Markkola ja taiteilijan tytär, valtiotieteiden tohtori sosiaalipsykologiassa ja valokuvataiteilija Eva Wardi. Didrichsenin taidemuseossa nähdään laaja taiteilija Rafael Wardin (1928–2021) näyttely 28.1.2024 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Haruki Murakami on Japanin kansainvälisesti tunnetuimpia nykykirjailijoita. Hänen kirjansa ovat saavuttaneet suurta suosiota niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Häntä on usein povattu Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaksi. Koittaako hänen hetkensä pian? Hänet tunnetaan siitä, että hän teoksissaan yhdistää länsimaisia vaikutteita japanilaiseen surrealismiin. Hänen läpimurtonsa oli Norwegian Wood. Murakami on itse kertonut, että teoksen suosio on harmittanut häntä, koska se ei edusta hänen ominta tyyliään. Murakamin maagisesta maailmasta keskustelevat Murakamin kirjoja suoraan japanista suomeksi kääntänyt suomentaja Antti Valkama sekä Tammi-kustantamon viestintäpäällikkö Johanna Harkkila, joka on tavannut Murakamin ja kustannustoimittanut hänen kirjojaan. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

(Lähetys on uusinta päivältä 16.10.2023) Syksyn teatteritapauksista ovat Kulttuuriykkösen studiossa keskustelemassa Voima-lehden toimittaja ja kustantaja Tuomas Rantanen ja kulttuuritoimittaja Lena Nelskylä. Etäyhteydellä teatterivinkkinsä antavat Yle Tampereen toimittaja Anna Sirén ja Yle Lapin toimittaja Timo Metsäjoki. Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo teatterilippujen myyntitilanteesta ympäri maata ja siitä, miten koronapandemia näkyy teattereissa edelleen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Jaksossa keskustellaan seuraavista teatteriesityksistä: Ape army / Helsingin Kaupunginteatteri Ei kertonut katuvansa / Lahden Kaupunginteatteri Entäs nyt Eeva? / Rovaniemen teatteri Break! / Kansallisteatteri Fingerpori / Kemin teatteri Hiirenloukku / Helsingin Kaupunginteatteri Jacques Brel – Valssiin syntiseen - Tanssiteatteri Rimpparemmi Joitakin keskusteluja merkityksestä / Q-teatteri Kirka – Surun pyyhit silmistäni pois / Rovaniemen teatteri Kuka tappoi bambin? / Helsingin Kaupunginteatteri Kööpenhamina / Ryhmäteatteri Neuvostoihmisen loppu / Helsinki 98 -ryhmä & sadsongskomplex:fi Nukkekoti / KOM-teatteri Piaf/ Tampereen teatteri Pieni maailma / Tampereen Työväen Teatteri Pyöreän pöydän ritarit / Tampereen Työväen Teatteri Rakas Evan Hansen / Helsingin Kaupunginteatteri Rakkaudesta lajiin / Rovaniemen teatteri Reikäleipä / Tampereen Työväen Teatteri Rottien pyhimys / Tampereen Työväen Teatteri: Röda Rummet, Lilla Teatern / Helsingin Kaupunginteatteri Tunkeilijat / Tampereen Työväen Teatteri Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin / Kansallisteatteri Vem dödade bambi / Viirus Väinämöinen / Tampereen Työväen Teatteri Toisin kuin ohjelmassa virheellisesti sanotaan, Mikael Sarkolan ohjaamaa Bollaa ei esitetty Kansallisteatterissa vaan Helsingin Kaupunginteatterissa.Jyväskylän yliopistosta, sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin Yliopistosta ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Joonas Pennanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ihmetellään miksi meitä suomalaisia kiehtoo niin paljon se, mitä vaikkapa naapurimme tienaa? Olemmeko me itse suoraselkäisiä veronmaksajia vai uskaltaisimmeko jopa ottaa riskejä vältelläksemme veroja? Pohdimme myös miten paljon viihdeohjelmalla, kuten Elämäni biisillä, voi olla vaikutusta presidentinvaalikampanjaan. Viitataanko tulevaisuudessa ohjelman jaksoon ja todetaan, että tämä oli ratkaiseva presidentin valinnassa? Käsittelemme lisäksi Sixten Korkman -ilmiötä. Mistä Korkmanin suosio johtuu ja miksi hänestä on tullut arvoprofeetta, joka täyttää jopa kirkkoja arvopuhekiertueellaan? Miten Suomessa ylipäänsä pääsee suosituksi intellektuelliksi ja mahtuuko tänne kerrallaan aina yksi setäikäinen profeetta? Lisäksi kysymme ovatko nykyajan isät omia isiään ja isoisiään parempia lastensa kanssa. Kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita ihmettelevät Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Walter Ahlström syntyi 1875 ja kuoli 1931. Hän oli Suomen suurimman yksityisen yrityksen patruuna ja maamme rikkain henkilö. Hän oli mesenaatti Maire Gullichsenin isä. Walter Ahlström piti ylellisestä elämästä johon kuului hienot autot, drinkit, kylpylät Euroopassa ja taide. Hän oli myös taidetta rakastava mesenaatti ja pianisti. Millainen hän on oli työnantajana? Miten hänet sijoitetaan suomalaisten patruunojen joukkoon? Sakari Siltala kuvaa Walter Ahlströmiä kirjassaan tunteelliseksi ja epävakaaksi luonteeksi ja heikkohermoiseksi pessimistiksi. Tietokirjan nimi Korkea peli kertoo tämän teollisuustitaanin työstä sahateollisuudessa. Hän voitti mutta hävisi myös. Milllä tavalla hän sai visionsa? Tämä tietokirja on Kanava-palkinto ehdokas. ‌Historioitsija ja filosofian tohtori Sakari Siltala ja Perheyhtiö A.Ahlström Oy:n Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja jälkeläinen Johannes Gullichsen ovat ohjelman vieraina. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen keskustelee japanilaisesta pian 83 vuotta täyttävästä Oscar-palkitusta anime-ohjaaja Hayao Miyazakista sekä hänen uudesta elokuvastaan Poika ja haikara. Käsittelyssä myös Miyazakin perustama Studio Ghibli, jonka animaatiot kuuluvat suosituimpiin ei-englanninkielisiin elokuviin maailmassa. Miten Ghibli valloitti koko maailman, ja mistä Miyazakin anime-elokuvien taika syntyy? Miksi kaikista sadoista japanilaisista anime-elokuvista juuri Ghiblin-elokuvat ovat niin arvostettuja ja tunnettuja? Onko Poika ja haikara oikeasti useasti eläkkeelle jäämisellä uhkailevalle Miyazakille todellakin viimeinen elokuva, ja millaisen perinnön se jättää Ghibli-elokuvien kaanoniin? Vieraina elokuvantekijä Pekka Lehtosaari, näyttelijä Myy Lohi sekä Mangakartta-podcastin tekijä Petteri Uusitalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tositapahtumiin perustuva elokuva Killers of The Flower Moon on herättänyt keskustelua Yhdysvalloissa mutta flopannut teattereissa. Viime vuosisadan alussa Oklahomassa reservaatissa elävä Osagi-heimo oli maailman rikkain kansa väkilukuun suhteutettuna. Heidän mailtaan oli löydetty mustaa kultaa eli öljyä. Elokuva kertoo, miten Osagien vauraus herätti valkoisten ahneuden ja millaiset karmeat seuraukset sillä oli. Miten elokuva sijoittuu ohjaaja Martin Scorsesen vaikuttavassa filmografiassa? Miksi Leonardo DiCaprion tähdittämä 200 miljoonan dollarin filmi ei ole menestynyt lippuluukuilla? Millaisia ongelmia alkuperäiskansan kuvailu tuottaa? Miten paljon alkuperäiskansat joutuvat vieläkin kohtaamaan ennakkoluuloja ja suoranaista vihaa Yhdysvalloissa? Killers of the Flower Moonista, Yhdysvaltojen alkuperäiskansojen kohtelusta ja representaatiosta elokuvissa ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Henriksson ja kulttuuritoimittaja Janne Sundqvist. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Tiina Raevaaran, KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergrenin ja mainosmies Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Suomalaisen elokuvaohjaajan Lauri Törhösen väitöskirja Lapin yliopistossa on vastuussa kuluvan viikon somemyrskystä. Väikkärin puutteiden listaa on lueteltu mediassa ja somessa: ei sisällysluetteloa, ei lähdeviittauksia, anekdoottimainen sisältö, miksei ennakkotarkastus puuttunut sisältöön, omituinen väitöstilaisuus, vastaväittäjän kysymyksiin vastaamattomuus jne. Mitä tohtorit Raevaara ja Sedergren päättelevät Lapin yliopiston tieteellisen prosessin lahjomattomuudesta ja mitä seurauksia uusimmalla Törhös-kohulla on yliopiston ja taiteen tutkimuksen maineelle? Yle tarjosi paljon huolipuhetta TikTokin koukuttavuudesta ja tietoturvariskeistä tällä viikolla. On meneillään suuri ihmiskoe länsimaiden nuorisolla, kun taas aivotoimintaan vaikuttava sovellus on kotimaassaan Kiinassa kielletty. Onko tämä taas keski-ikäisten normaalia huolipuhetta jolle nauretaan 10 vuoden kuluttua? Vai aidosti vaarallinen ilmiö? Nelosen/Ruudun tuoreen Lahti 2001 -sarja nostaa esiin jälleen dopingskandaalin. Sitä on kutsuttu kansalliseksi tragediaksi ja traumaksi. Näyttääkö se todella siltä vielä näin 22 vuoden jälkeen? Mikä siinä oli niin traumaattista? Vieläkö traumatisoituisimme samalla tavalla, jos nuoremmat hiihtäjät toistaisivat tempun, vai onko yhtenäiskulttuuri pirstaloitunut tässäkin kohtaa? Tutkija Sedergrenin työpaikka muuttaa. Nyt hän miettii mitä tehdä työhuoneen VHS-nauhoille ja dvd:ille. Auttaako konmaritus? Mikä merkitys esineillä on persoonallisuudelle? The Beatles julkaisi eilen uuden kappaleen – yli 50 vuotta bändin hajoamisen jälkeen. Uusi kappale on nimeltään Now and then ja se on bändin edesmenneen jäsenen John Lennonin käsialaa. Onko biisi vanhan Beatlesin tasoa ja miten tekoäly onnsitui entisöimään Lennonin demon? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomen kansan tanssittaja, menestynyt tyyli-ikoni ja mielenterveyden lähettiläs Aira Samulin kuoli 23.10. 2023 96-vuotiaana. Millaiset olivat hänen onnenhetkensä ja pettymyksensä elämässä ja miten hän selvisi vaikeuksistaan? Miten tästä Hyrsylän mutkan tytöstä tuli tanssia ja korkokenkiä rakastava Helsingin Bulevardilla asuva moderni inspiraattori ja tyyli-ikoni? Mikä hänen merkityksensä on ollut suomalaisessa kulttuurielämässä? Aira Samulinin persoonasta voi lukea läpileikkauksen suomalaisesta historiasta 1920-luvulta omaan aikaamme. Hänessä kohtaavat karjalaisuus, discotanssi, muoti ja mielenterveystyö. Tässä ohjelmassa käymme läpi näitä hänen eri vahvuuksiaan. Aira Samulinia muistelevat ystävät, psykologi eläkeläinen Pirkko Lahti, muotitoimittaja, kirjailija Sami Sykkö ja tanssija, professori Jorma Uotinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi hienon gallerian näyttelyjulkaisussa sanotaan paradigma, kun voisi sanoa ajattelutapa? Ovatko diskurssi, reflektio ja dekonstruktio välttämättömiä ajatteluvälineitä vai vaarallisia ajattelun esteitä? Syksyn kuumin instagram-tili taidepiireissä on varo_taidejargonia, joka esittelee kahdeksankymmenen päivän aikana kahdeksankymmentä taidejargonin sanaa, pohtii niiden käyttöä ja tarjoaa suomenkielisiä vaihtoehtoja. Vaikeat taidekäsitteet ovat herättäneet paljon tunteita ja keskustelua, eikä ihme. Jokainen joka taiteesta puhuu haluaisi ymmärtää mistä on kyse - ja samalla kuulua siihen joukkoon, joka puhuu taiteesta hienosti ja oikein. Taidejargonista ovat selkokielellä keskustelemassa varo_taidejargonia -tilin isäntä, kuvataiteen apulaisprofessori Kalle Lampela Lapin yliopistosta, ja Museoliiton konsernilakimies Veli-Markus Tapio, joka työhistoriansa ansiosta puhuu sellaisia yleisölle vieraita kieliä kuin muusikkoa, taideyliopistoa, apurahaa ja talouspuhetta. Lähetyksen toimittaa Kare Eskola.

Toimittaja Rauli Virtanen on kiertänyt maailman kriisialueita yli 50 vuoden ajan. Millaisen jäljen sodan kurjuuden todistaminen jättää ihmiseen? Voidaanko journalismilla parantaa maailmaa ja saada jopa sodat loppumaan? Virtanen käy kirjassaan Täällä Rauli Virtanen läpi mittavaa uraansa, kun on päässyt läheltä seuraamaan konflikteja. Virtasen omin sanoin, hän on aina menossa sinne, mistä muut haluavat pois. Pitkän linjan ulkomaantoimittaja Rauli Virtasta haastattelee Nicklas Wancke.

Konservatiivikristittyjen rahoittama yhdysvaltalainen Sound of Freedom saa ensi-iltansa Suomen elokuvateattereissa 3. marraskuuta. Tositapahtumiin perustuva toimintatrilleri kertoo Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön agentista Tim Ballardista, joka haluaa pelastaa lapsia kolumbialaisten lapsikauppiaiden kynsistä. Alejandro Monteverden ohjaama elokuva on kerännyt Yhdysvaltain lippuluukuilla yli 183 miljoonaa dollaria. Sen markkinoinnissa ja lipunmyynnissä käytettiin erittäin menestyksekkäästi katsojien joukkoistamista filmin loppuun sijoitetun, elokuvan pääesittäjän Jim Caviezelin kameralle lausuman vetoomuksen avulla. Sound of Freedom on myös jakanut yleisöä; oikeisto rakastaa, vasemmisto karsastaa. Se vetoaa etenkin salaliittoteorioihin uskoviin amerikkalaisiin. Siinä missä Sound of Freedom ei itsessään esitä väitteitä salaliitoista tai ota kantaa USA:n puoluepolitiikkaan, oikeistolainen Dinesh D'Souzan pyörittelee “dokumenteillaan” salaliittoteorioita muun muassa vaalivilpeistä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Sound of Freedomista, valetietoa jakavista dokumenteista, salaliittoteorioista ja elokuvien ja politiikan yhteydestä ovat keskustelemassa toimittaja Anton Vanha-Majamaa, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkija Jari Sedergren ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset liikemiehen Sami Kuuselan, eläköityneen oikeushammaslääkärin Helena Rannan ja KAVIn elokuvatutkijan Jari Sedergrenin ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen juhlistaa Yle Teeman uuden suomalaisen elokuvan viikkoa katsauksella suomalaisen elokuvan nykytilaan. Elokuva-asiantuntijat antavat myös omia suosituksiaan Teeman elokuvaviikon tarjonnasta. Lähetyksessä pohditaan, elääkö suomalainen elokuva uutta kukoistuskautta ja mitkä asiat sitä uhkaavat. Ohjelman vieraina ovat elokuvakriitikko ja tietokirjailija Leena Virtanen, Ylen elokuvatiimin vetäjä ja kotimaisten elokuvien tilaaja Elina Pohjola sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, eli Kavin, elokuvatutkija Juha Seitajärvi. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

”Rikoin lakia vain syntymällä.” Enemmän kuin yksi lapsi (Into, 2023, suom. Rauno Sainio) on Shen Yangin muistelmateos hänen omista kokemuksistaan ylimääräisenä lapsena. Kiinalaisnainen syntyi 1980-luvulla Kiinan yhden lapsen politiikan julmimpien vuosien aikaan. Hän eli sukulaistensa luona, väärän nimen turvin, ja kasvoi kovapintaiseksi selviytyjäksi. Yang on tehnyt kokemuksistaan myös kauniisti kuvitettuja lastenkirjoja, joissa hän kuvaa onnellisia päiviään isovanhempiensa hoteissa, kunnes he joutuivat luovuttamaan pikkutytön kaukaisempien sukulaisten hoidettavaksi iän alkaessa painaa. Mitkä ovat olleet yhden lapsen politiikan seuraukset Yangille ja kaltaisilleen, entä koko Kiinan valtiolle? Millainen on naisen asema nyky-Kiinassa? Miksi yhä useampi kiinalaisnainen haluaa saada lapsen ilman miestä? Haastateltavana ovat Enemmän kuin yksi lapsi -kirjan kirjoittaja Shen Yang, Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja oikeustieteen tohtori Pia Eskelinen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kansainvälisesti yhden tunnetuimman suomalaisen pelitalon, Remedyn uusin peli Alan Wake 2 on yli 50 miljoonan budjetillaan Suomen kallein viihdetuotanto. Mutta millaista sen tuottaminen ja käsikirjoittaminen on ollut? 13 vuotta sitten pelin ensimmäinen osa esitteli maailmalle tyhjän paperin kammosta kärsivän kirjailija Alan Waken, joka lähtee etsimään kadonnutta vaimoaan yhdysvaltalaisesta pikkukaupungista. Wake joutuu keskelle painajaismaista seikkailua, jossa hänen perässään on tappavia hirviöitä sekä kirja, jota hän ei muista edes kirjoittaneensa. Nyt kyseinen peli saa jatkoa, mutta sen tyyli on muuttunut toimintaseikkailusta puhtaammin selviytymiskauhuksi, jossa ratkotaan murhia. Ovatko entiset referenssit Stephen Kingistä David Lynchiin edelleen läsnä, vai onko Alan Waken tarinaan löytynyt uusia kulmia jostain muista lähteistä? Miten pelimaailman suspensiota ja kauhua luodaan visuaalisuuden lisäksi äänimaailmojen kautta? Hyvin tarinavetoisessa seikkailussa on mukana monia tunnettuja kotimaisia kulttuuritekijöitä näyttelijä Peter Franzénista muusikko Chisuun sekä Poets Of The Fall -yhtyeeseen. Mikä merkitys suomalaisuudella, ja sen nostamisella on Remedylle? Kulttuuriykkönen pohtii, mitä ison budjetin ns. AAA-luokan pelin tekeminen vaatii? Millaisia riskejä peliteollisuuden lainalaisuuksiin liittyy, ja millaisten paineiden alla liikevaihdoltaan maailman suurimmalla viihde- ja kulttuurialalla toimitaan? Juhani Kenttämaan vieraina ovat Remedyn luova johtaja, pelikäsikirjoittaja Sami Järvi sekä Remedyn äänisuunnittelija ja “hovisäveltäjä” Petri Alanko.

Impressionismi syntyi Ranskassa 1870-luvulla vastauksena muuttuvaan yhteiskuntaan. Teollistuminen sai aikaiseksi radikaalin uuden taidesuuntauksen, joka haki inspiraatiota maisemista, puutarhoista, rannoista ja alastomuudesta. Nostalgian kaipuu, lyhyen kesän valo ja kirkkaat värit synnyttivät tämän edelleen tunnetuimman ja suosituimman taidesuuntauksen. Miksi Monetin puutarha ja valkeat lumpeenkukat edelleen lumoavat uusia taiteennälkäisiä? Ateneumin taidemuseon Väriä & Valoa - impressionismin perintö -näyttely tuo Claude Monetin, Auguste Renoirin, Camille Pissarron kotimaisten taiteilijoiden rinnalle. Suomalaiset taiteilijat kuten Magnus Enckell, Ellen Thesleff, Pekka Halonen ja Tyko Sallinen ovat esillä näyttelyssä. Miksi impressionismi tuli niin myöhään suomalaiseen kuvataiteeseen? Miksi ainoastaan yksi naistaiteilija, Ellen Thesleff, lukeutuu maamme impressionisteihin? Keitä muita tähän vapaaseen ja valoisaan taidesuuntaukseen perehtyneitä naistaiteilijoita löytyy maailmalta? Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff ja taidehistorian dosentti Marja Lahelma. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Ateneumin taidemuseon Väriä & Valoa - impressionismin perintö -näyttely 25.2.2024 asti.

Palestiinalainen Adania Shibli oli määrä palkita maailman suurimpien, Frankfurtissa paraikaa käynnissä olevien kirjamessujen yhteydessä, mutta palkintoseremoniaa on Hamasin ja Israelin välisen sodan takia lykätty myöhemmäksi. Palkinnon perusteena oleva Shiblin tositapahtumaan perustuva romaani Tafsil thanawi (2017) kertoo israelilaisten sotilaiden vuonna 1949 raiskaamasta ja murhaamasta beduiiniteinitytöstä. Palkinnonjaon siirtäminen on nostanut äläkän kirjallisuusväen keskuudessa. Englannin kentiltä Saudi-Arabian liigaan siirtyneelle, aiemmin LGBT+-vähemmistöjen oikeuksien puolustajana profiloituneelle Jordan Hendersonille buuattiin jalkapallo-ottelussa Lontoon Wembleyllä. Reaktion taustalla kytevät sekä harmi suurella rahalla pelaajia haalivasta Saudi-liigasta ja sen harjoittamasta ”urheilupesusta”. Sekä Saudi-Arabia että Qatar haalivat joukkueisiinsa ja maidensa mainoskasvoiksi länsimaisia uransa ehtoopuolella olevia urheilijoita kovalla rahalla ja polkevat samalla ihmisoikeuksia avoimesti. Onnistuuko Suomeen on tulossa kansalaisuuskoe. Millaisia asioita jokaisen suomalaisen pitäisi suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista tietää? Niko Hallikaisen puolitoistatuntinen esitysrunoteos Petrolio on palkitun kirjailijan yhdeksäs sooloteos, joka innoitti Annu Kemppaista. Mutta mikä luetaan runoudeksi? Lidl ilmoitti lopettavansa kasvisten lentorahdin kokonaan, S-ryhmä ja Kesko kertovat lopettaneensa sen lähes kokonaan. Käveltiinkö tässä asiakkaiden yli? Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä ovat tänään keskustelemassa (Helsingin kaupunkitietopalveluiden päällikkö,) ekonomisti Heikki Pursiainen, Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö - tervetuloa remmiin pitkän tauon jälkeen - ja Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen sukeltaa keskiajan sodan ja taisteluiden melskeeseen. Keskiajan sotahistoriasta väitellyt Juho Wilskman esittelee uudessa kirjassaan, Sota keskiajalla, keskiajan sotia ja sotalaitoksia Suomesta Sudaniin ja Irlannista Japaniin. Aiheesta ei ole aiemmin julkaistu suomenkielistä teosta. Olivatko ratsastavat jousimiehet kaikkein tehokkain aselaji, jopa haarniskoituja ritareita parempi? Vai löytyykö heitäkin tehokkaampia ja vaarallisempia sotijoita keskiajalta? Juho Wilskmania ja Helsingin yliopiston vanhempaa tutkijaa Jaakko Tahkokalliota haastattelee Nicklas Wancke.

Yksi maailman suosituimmista pelifranchiseista, Assassin's Creed sai uuden jatko-osan nimeltä Mirage. Inspiraationsa slovenialaiskirjailija Vladimir Bartolin teoksesta Alamut sekä 1000-luvun alkupuolella Lähi-idässä toimineesta hashashiineista saanut salamurhaajien kilta palaa tomintaseikkailupelissä juurilleen. Miragessa salamurhia, hiippailua ja parkouria harrastetaan islamin kulta-ajalla keskiajan Bagdadissa. Ranskalaislähtöisen pitkän linjan pelitalo Ubisoftin uusin satsaus julkaistiin sekä tietokoneille että konsoleille, ja sen teema ja tunnelma jatkavat entisten pelien linjassa mallintaen historiallisia paikkoja ja aikakausia. Miten Assassin's Creed onnistuu pelinä ja sekoittamaan historialliseen kokonaisuuteensa fiktiota? Onko pelisarjalla potentiaalia herättää aitoa kiinnostusta kulttuurihistoriaa kohtaan, vai onko kyseessä enemmänkin eksotisointi ja puhdas viihde? Kulttuuriykkönen tutustuu tähän jo vuonna 2007 ensimmäisen osansa ja lukuisia jatko-osia, spin-offeja sekä elokuvankin synnyttäneen pelisarjan maailmaan, ja pohtii sen suosiota yhdessä pelitutkija Heidi Rautalahden, islamin tutkimuksen dosentti Ilkka Lindstedtin sekä Ylen uuden pelisarjan Totta, tarua ja videopelejä toimittaja Harri Alanteen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Sirpa Kähkönen on tunnettu historiallisista romaaneistaan ja Kuopio-sarjastaan, mutta hänen uusin romaaninsa 36 uurnaa on omaelämäkerrallinen. Kirja on saanut erinomaiset arvostelut. Sirpa Kähkösen äiti kuoli viime vuonna ja silloin Kähkönen alkoi lukea äitinsä päiväkirjoja. Miten hän kuvailee tätä prosessia? Sirpa Kähkösen äiti loukkaantui vakavasti 15-vuotiaana. Oliko tämä syynä myös hänen häijyyn käyttäytymiseen omaa tytärtään kohtaan, että kärsimme aikaisempien sukupolvien traumoista? Miten voimme katkaista tämän kierteen niin, että kärsimys ei periydy? Millaiset eväät kirja antaa tähän? Mikä on kirjan sanoma, voiko tämä toimia vertaistukena kriisejä läpikäyville perheille? Kirjailija Sirpa Kähkönen on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Syksyn teatteritapauksista ovat Kulttuuriykkösen studiossa keskustelemassa Voima-lehden toimittaja ja kustantaja Tuomas Rantanen ja kulttuuritoimittaja Lena Nelskylä. Etäyhteydellä teatterivinkkinsä antavat Yle Tampereen toimittaja Anna Sirén ja Yle Lapin toimittaja Timo Metsäjoki. Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo teatterilippujen myyntitilanteesta ympäri maata ja siitä, miten koronapandemia näkyy teattereissa edelleen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Jaksossa keskustellaan seuraavista teatteriesityksistä: Ape army / Helsingin Kaupunginteatteri Ei kertonut katuvansa / Lahden Kaupunginteatteri Entäs nyt Eeva? / Rovaniemen teatteri Break! / Kansallisteatteri Fingerpori / Kemin teatteri Hiirenloukku / Helsingin Kaupunginteatteri Jacques Brel – Valssiin syntiseen - Tanssiteatteri Rimpparemmi Joitakin keskusteluja merkityksestä / Q-teatteri Kirka – Surun pyyhit silmistäni pois / Rovaniemen teatteri Kuka tappoi bambin? / Helsingin Kaupunginteatteri Kööpenhamina / Ryhmäteatteri Neuvostoihmisen loppu / Helsinki 98 -ryhmä & sadsongskomplex:fi Nukkekoti / KOM-teatteri Piaf/ Tampereen teatteri Pieni maailma / Tampereen Työväen Teatteri Pyöreän pöydän ritarit / Tampereen Työväen Teatteri Rakas Evan Hansen / Helsingin Kaupunginteatteri Rakkaudesta lajiin / Rovaniemen teatteri Reikäleipä / Tampereen Työväen Teatteri Rottien pyhimys / Tampereen Työväen Teatteri: Röda Rummet, Lilla Teatern / Helsingin Kaupunginteatteri Tunkeilijat / Tampereen Työväen Teatteri Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin / Kansallisteatteri Vem dödade bambi / Viirus Väinämöinen / Tampereen Työväen Teatteri Toisin kuin ohjelmassa virheellisesti sanotaan, Mikael Sarkolan ohjaamaa Bollaa ei esitetty Kansallisteatterissa vaan Helsingin Kaupunginteatterissa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa aiheina ovat voimakkaat kannanotot Lähi-idän konfliktissa, äänikirjojen lainauskorvaukset, huoli nuorisosta ja av-tuotantotukien leikkaus. Verisesti leimahtanut konflikti palestiinalaisten ja Israelin välillä järkyttää maailmaa. Lähi-idän tutkija Hannu Juusola kysyi X:ssä miksi ihmisillä, joilla on ilmeisen huonot tiedot Palestiinaa koskevan konfliktin historiasta ja nykyisyydestä, on siitä niin jyrkkiä mielipiteitä. Taas nuorista ollaan huolissaan. He eivät lue ja jengiytyvät. Onko tässä mitään uutta vai onko kyse ikuisesta nuorisohuolesta, joka toistuu sukupolvesta toiseen? Synnyttääkö äänikirjan lukija uuden teoksen ja onko hän oikeutettu saamaan siitä samaa kirjastojen lainauskorvausta kuin kirjailija. Tämä kysymys hajottaa kirjallisuuden tekijöiden rivejä. Raatilaiset myös pohtivat mitä kaikkea ”ihminen taideteoksena” voisi tarkoittaa. Perjantaistudion raatilaisina ovat yrittäjä Anna Moilanen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä filosofi Tuomas Nevanlinna kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkönen tekee katsauksen kotimaisen klubimusiikin kehitykseen etenkin viimeisen 30 vuoden aikana. 50 vuotta syyskuussa täyttänyt dj-tuottaja Jori Hulkkonen on lajin pioneeri, joka on tehnyt kansainvälistä uraa elektronisen musiikin parissa 90-luvun alusta lähtien. Mikä on suomalaisen klubimusiikin ja sen alagenrejen asema globaalissa tanssimusiikkiskenessä? Tunnetaanko maailmalla suomalaisesta konemusiikista muutakin kuin Daruden Sandstorm? Syntyykö tanssihitit nappia painamalla? Millaisia alakulttuureja klubimusiikin ympärille on maassamme kehittynyt, ja millaisen muodomuutoksen ne ovat käyneet läpi vuosikymmenten aikana? Tarkastelussa myös Hulkkosen 30-vuotinen ura konemusiikin parissa. Miten kemiläisestä teknointoilijasta tuli Ruotsin kautta maailman klubeille sekä kotimaisiin levytuotantoihin haluttu ammattilainen, joka ei uhkailuistaan huolimatta suostu lyömään biittihanskojaan tiskiin. Jori Hulkkosta haastattelee Juhani Kenttämaa.

Kulttuuriykkönen pureutuu suomalaiseen työkulttuuriin ja sen kipupisteisiin. Tilastojen mukaan keskuudessamme on uupuneita enemmän kuin koskaan. Mikä tässä ajassa ajaa meidät jaksamisemme rajoille? Miksi uupumuksesta syyllistetään uupunutta työntekijää? Useimmat ovat kuulleet burnoutista, mutta mikä on boreout? Juha T. Hakala tarkastelee työkulttuuriamme uusimmassa kirjassaan Suoritusyhteiskunta ja kysyy, olemmeko kadottaneet otteen perusasioista. Juha T. Hakalaa ja EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaraa haastattelee Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkönen selvittää, miltä näyttää taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus Petteri Orpon pääministerikaudella. Keskustelemassa ovat Taiteen edistämiskeskuksen Taiken johtaja Kaisa Rönkkö, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, tietokirjallisuuskustantamo Terra Cognitan Juha Pietiläinen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Olli Jakonen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kaija Aarikan puusta tehdyt kodin esineet ja korut kuuluvat suomalaisen muotoilun kaanoniin. Helsingin Taidehallissa on esillä hänen koko uransa. Hänet tunnetaan Pässi-nimisestä veistoksesta, joka on koottuu puisista palloista. Keisarinna-niminen kynttilänjalka on kokenut nyt renessanssin nuorten naisten kodeissa. Millainen persoona Kaija Aarikka oli? Mistä hän ammensi rohkeutensa luoda jotain näin mielikuvituksellista niin arkisesta materiaalista kuin puusta? Miten Aarikka sijoittuu muotoilumme kaanoniin, Artekin ja Marimekon rinnalle? Millainen hänen tiensä oli naismuotoilijana hyvin miesvaltaisella alalla? Aarikan tytär Pauliina Aarikka on muotoilija, joka on tehnyt pitkään töitä myös äitinsä kanssa. Näyttelyn kuraattori Eeva Holkeri on perehtynyt Kaija Aarikan uraan ja tuotantoon ja hän avaa Aarikan muotoilua monesta eri näkökulmasta. Ohjelman vieraina ovat Kaija Aarikan tytär Pauliina Aarikka, kuraattori Eeva Holkeri ja Aalto-yliopiston muotoilun laitokselta tutkijatohtori Kaisu Savola. Kaija Aarikka Taidehallissa 7.1.2024 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen tarjoilee Perjantaistudiossa analyysiä Ruotsista rantautuvan jengiväkivaltauhan merkeissä - kuinka todellisesta ongelmasta on kyse, ja miten median reagointi asiaan on lietsonut sitä, tai vähätellyt ilmiön vakavuutta? Sanna Marinin loikka päivänpolitiikasta suihkuseurapiireihin puhuttaa - miten suhtautua sosialistin kulutusihannointi-imagoon? Iskelmätähti Jari Sillanpään keikkoja perutaan kovaa tahtia uuden Siltsu-dokkarisarjan myötä, missä käydään uudestaan läpi mm. hänen huumausainerikostaustaansa sekä lapsipornokuvan levittämiseen liittyvää kohua. Onko Sillanpään ura taputeltu, vai onko hänelle syytä antaa uusi mahdollisuus? Kuka siitä päättää? Lisäksi analyysissä tuore kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja sekä Epäajankohtaiset festivaalit, jotka nimensä mukaan kokoaa yhteen epäajankohtaista ja -trendikästä taidetta. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa aiheita ovat ruotimassa vakiraatilaisista kirjailija Tiina Raevaara, kosmologi Kari Enqvist sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Silvia Hosseini on tutkinut eroottista kirjallisuutta antiikista meidän päiviimme. Kirjassaan Kirjallisuuden kiihottava historia, arvostettu esseisti osoittaa harhakäsitykseksi sen, että ennen olisi ollut viattomampaa, Yksityiskohtaiset seksikuvaukset, joita ennen olisi pidetty säädyttöminä, ovat nykykirjallisuudessa aivan tavallisia, ja se mikä pornossa aiemmin oli hardcorea, on nykyisin valtavirtaa. Seksuaalisia tabuja rikkomalla kirjoittajat ovat halunneet horjuttaa normeja ja lakeja. Hosseini toteaakin, että erotiikka ja pornografia ovat aina olleet länsimaisen kulttuurin elimellisiä osia, sanan kummassakin merkityksessä. Silvia Hosseinia haastattelee Nicklas Wancke. Vieraana on myös tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen.

Sofi Oksasen uusi teos Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan pohjautuu kirjailijan runsaasti huomiota saaneeseen puheeseen, jonka hän piti Ruotsin Akatemian sananvapautta ja demokratiaa uhkaavia tekijöitä käsittelevässä konferenssissa keväällä 2023. Oksanen kirjoitti puheensa pohjalta esseeteoksen, jossa hän kuvaa sitä, miten systemaattisesti, monimuotoisesti ja perusteellisesti Venäjä toimii pyrkiessään tuhoamaan vastustajansa, tälläkin hetkellä, keskellä Eurooppaa. Raiskaus on ollut yksi sodankäynnin väline Ukrainassakin. Siviilien raiskaus vaikuttaa lamauttavasti myös niihin naisiin ja perheisiin, jotka eivät itse ole joutuneet suoraan näiden sotarikosten kohteeksi. "Parantavaa raiskausta" venäläissotilaat taas käyttävät valtaamillaan alueilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluviin siviileihin. Raakuuksien lisäksi Venäjä trolleineen on saanut kylvettyä eripuraa myös Yhdysvaltain feministien keskuuteen, samoin kuin aiheuttamaan riitoja Black Lives Matter - ihmisoikeusaktivistiryhmän sisällä. Oksanen halusi herätellä suomalaisia Venäjän informaatiovaikuttamiseen jo Viron lähihistoriaa käsittelevän Kvartetti-sarjan kolmannessa romaanissaan Kun kyyhkyset katosivat (2012), mutta varoitus kaikui hänen mukaansa kuuroille korville. Kaunokirjallisissa teoksissaan Neuvostoliiton sortotoimia laajasti käsitellyt ja äänekkääksi Kremlin vastustajaksi noussut Oksanen kritisoi esseeteoksessaan myös länsimaiden reaktioita. Hänen mukaansa länsimaat ovat olleet sokeita Venään toimille, ja vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen syntyi suorastaan "krimnesian tila". Hänen mukaansa uudet toimittajasukupolvet eivät enää tunnista vanhoja kylmän sodan aikaisia keinoja ja lankeavat Venäjän asettamiin ansoihin kuten natsiväitteisiin. Sofi Oksasta haastattelee Pauliina Grym.

Syksyn uutuudet ovat jo esillä kirjakaupoissa. Mitä valita tästä runsaudensarvesta? Ovatko yhteiskunnalliset ja poliittiset romaanit syrjäyttämässä eskapismiin ja romantiikkaan keskittyneet teokset? Onko syksy dekkareiden ja erotiikan aikaa? Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Ylen kulttuuritoimittaja Miia Gustafsson, Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield ja Lukupiiri Tulusto & Kylmälän toimittaja Anna Tulusto. Syksyn kirjavinkit alla Miia Gustafsson: Miki Liukkonen: Vierastila Iida Turpeinen: Elolliset Maria Peura: Esikoinen Ville Blåefield: Ulla Donner: Luonnollinen näytelmä Hannu-Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri: Portinvartijat – Kamppailu tiedon vapaudesta Hannu Harju: Kajava Anna Tulusto: Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa Sara Al Husaini: Huono tyttö Selja Ahava ja Emma Puikkonen : Rakennenautintoja Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Taidepaikkakunta Mänttä autioituu ja väki vähenee, kun palvelut häviävät. Mänttä on myös surullisen kuuluisa päihdeongelmastaan. Kontrasti kesän Kuvataideviikkojen kuhinaan sekä etenkin Serlachius-museoiden loisteliaisuuteen on jyrkän kontrastinen, kun kulkee Mäntän katuja turistisesongin ulkopuolella. Kulttuuriykkönen tutkii, miten Mänttä on paikallisesti hyötynyt taidestatuksestaan, ja mikä mahtaa olla koko alueen sekä taidekohteiden ja -tapahtumien tulevaisuus, jos kaupunki ympäriltä näivettyy pois? Vieraina Mäntästä kotoisin oleva mediataiteilija-taideopettaja Sampsa Virkajärvi, Mänttä-Vilppulan kunnanvaltuuston jäsen Mira Anttila sekä Serlachius-museon näyttelymestari-kuvataiteilija Krister Gråhn. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppaisen, liikemies Sami Kuuselan ja ekonomisti Heikki Pursiaisen ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen vieraana on yli puoli vuosisataa radio-ohjelmia tehnyt musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman. Nymanilta on juuri ilmestynyt suorapuheinen muistelmateos nimeltään Monen vuoden jälkeen, jossa hän johdattaa Ylen kulissien taakse ja suomalaisen populaarimusiikkikulttuurin historiaan. Hänen suosituimpia ohjelmia ovat muun muassa Kovan päivän ilta, Muistojen bulevardi, Onnenpäivä, Nuorten sävellahja, Rockradio ja Tähtisumua. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkönen keskustelee uuden Spede-elokuvan pohjalta Suomen maineikkaimmasta sketsitirehtööristä, keksijästä ja viihdetaiteilijasta, jonka elokuvat ja tv-ohjelmat hurmasivat kansaa, mutta eivät kriitikoita. Lujatahtoiselta ja urheilulliselta Pertti Pasaselta eivät ideat loppuneet kesken, hän ei osannut hävitä eikä sietää vasemmistolaisia. Tarkastelussa ovat myös Speden sovinistisuus sekä ahdistelusyytökset, jotka aiheuttivat myös muutoksia uuden elokuvan käsikirjoitukseen. Vieraina Pertti “Spede” Pasasta elokuvassa esittävä Riku Nieminen, Spede-elämänkerran kirjoittanut Tuomas Marjamäki sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Juha Seitajärvi. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Villa Gyllenbergissä on esillä ainutlaatuinen taidekokoelma. Rauniomaalauksia, sinisiin vaatteisiin pukeutuneet omat tyttäret, Välimeren tutkielmia ja interiöörejä Assisin Pyhän Fransiskuksen basilikasta. Vasta viimeisinä vuosina tutkittu modernismia vastustanut ja klassisia ideaaleja vaalinut taiteilija Werner von Hausen on nyt valokeilassa. Tämä vuonna 1870 syntynyt kuvataiteilija vastusti omana aikanaan modernistista suuntausta ja syventyi antiikin ajan ikuisen kauneuden teemaan. Miksi hän ajatteli että menneisyydestä voi lukea tulevaa? Ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman teki skuupin seitsemän vuotta sitten. Hän löysi Kauniaisissa sijaitsevan unohtuneen ateljéen. Hän sai luvan vierailla siellä ja se johti siihen että saimme uuden taiteilijan taidekaanooniimme. Werner von Hausen asui Villa Reire-nimisessä huvilassaan Kauniaisissa. Hän oli mukana luomassa taiteilijasiirtokuntaa kotipaikkakunnalleen. Millainen ateljee hänellä oli? Mitä hänen teoksensa kertovat omasta perheestään? Miten antroposofinen ajattelu heijastuu hänen taiteestaan? Tämän unohdetun taiteilijan 80 taideteoksen esiintuominen on kiinnostava lisä maamme taidehistoriaan. Ohjelman vieraina ovat ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman, Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund ja teosofien ja antroposofien järjestäytymistä liikkeinä Suomessa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tutkiva Julia von Boguslawski. Werner von Hausen - unohdettu klassikko Villa Gyllenbergissä, Helsingissä 14.1.2024 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yhteiskuntavaikuttaja ja Kansallisteatterin kotikirjailija Ujuni Ahmedin kokemuksista kumpuava ja Satu Linnapuomin ohjaama ja dramatisoima näyttämöteos Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin pohjautuu suurelta osin Ahmedin ja Elina Hirvosen samannimiseen teokseen (WSOY, 2022). Kolmevuotiaana perheineen Suomeen Somaliasta saapunut Ujuni Ahmed tanssi ja opiskeli vanhemmiltaan salaa. Hän karkaili kotoaan ja vietti paljon aikaa Tyttöjen talossa, joka on turvasatama nuorille tytöille. Aikuisena hänestä tuli tasa-arvoaktivisti, joka on puhunut maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja naisten jäämistestä katveeseen suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Lapsena itse silvotuksi joutunut Ahmed on ollut aktiivisesti ajamassa tyttöjen sukuelinten silpomista kieltävää erillislakia eteenpäin Suomessa. Dokumenttiohjaaja-toimittaja-kirjailija Elina Hirvonen ja Ujuni Ahmed kertovat kirjasta ja näyttämöteoksesta heti 21. syyskuuta järjestetyn kantaesityksen jälkeen Kansallisteatterissa nauhoitetussa haastattelussa. Studiossa keskustelemassa ovat näytelmän ohjaaja ja dramaturgi Satu Linnapuomi ja aikuista Ujunia esittävä Emilia Neuvonen. Lähetyksessä kuullaan myös maahanmuuttajataustaisten naisten pakkoavioliittoja, kunniaväkivaltaa ja tyttöjen kontrollointia Kapinallinen kurdi -podcastissaan käsittelevää Rojin Birzoita ja ohjaaja Rosa Iskalachia Tyttöjen talosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pähkäilevät ajankohtaisia asioita ja kulttuuri-ilmiöitä Ville Hänninen, Tiina Raevaara ja Jussi Turhala. Helsingistä paljastui salamoskeija, jonka johtajan puheet ovat herättäneet pahennusta. Moskeijan taustalla vaikuttaa säätiö, joka saa rahaa Saudi-Arabiasta, jossa on pitkään vallinnut vanhoillinen wahhabistinen sunnaislamin suuntaus. Islamin tutkijan mukaan arabimaista tuleva rahoitus voi muodostaa riskin suomalaiselle yhteiskunnalle. Presidentti Sauli Niinistön lausunnot, että riski ydinaseen käyttöön on valtava ovat herättäneet kansainvälisestkin paljon huomiota. Miksi Niinistö tuntee tarvetta muistuttaa ydinsodan vaaroista juuri nyt? Ateneumin taidemuseon Albert Edelfelt -näyttely nousi museon kaikkien aikojen suosituimmaksi näyttelyksi. Edelfelt kiilasi kävijäsuosiossa ohi aiemman ykkösen, Pablo Picasso-näyttelyn. Kuitenkaan näyttelyaikaa ei pidennetty niin kuin tehtiin Picasson näyttelyn kanssa. Suomalainen Teemu Mäntysaari pääsi tuuraamaan Megadeth-heviyhtyeen kitaristia tämän isyyslomalla. Suomalaiskitaristi sai kovan sukseen bändin USA:n kiertueella ja kaveria hehkutettiin laajalti. Voiko kulttuuri astua näin sille tontille mikä urheilulla on ollut ja antaa samanlaisia sykähdyttäviä kansallistunteita? Mantalla tavataan! Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Toimittajana, tietokirjailijana, muusikkona sekä kulttuurivaikuttajana tunnetun Perttu Häkkisen muistoteos julkaistaan lokakuussa 2023. Perttu Häkkinen - Valonkantaja -kirjassa reilut viisi vuotta sitten tapaturmaisesti menehtyneen Häkkisen elämää ja perintöä peilataan yli sadan eri yhteistyökumppanin, vaikuttajian, ystävän ja perheenjäsenen kautta. Kulttuuriykkönen selvittää, mistä Häkkisen kiinnostus salatieteisiin sekä mitä marginaalisimpiin alakulttuuri-ilmiöihin kumpusi, miten hän vaikutti mm. elektronisen skweee-musiikin syntyyn, ja miksi hänen toimittamansa tekstit ja radio-ohjelmat nostivat Häkkisen monien silmissä jopa kulttiasemaan. Vieraina kirjaprojektin toimittaja sekä Pertun kanssa Valonkantajat-tietokirjan kirjoittanut Vesa Iitti, Harmöniä-levymerkkiä Häkkisen kanssa pyörittänyt Tatu Metsätähti sekä Yle Puheen Perttu Häkkinen -ohjelman tuottajana toiminut Heidi Laaksonen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen vieraana on helsinkiläinen kirjallisuudentutkija Iida Turpeinen, jonka esikoisromaani Elolliset vie lukijan 1700-luvulle merenneidon ja ison merilehmän äärelle. Elolliset kertoo kolmen vuosisadan ajan suhteesta tieteen ja taiteen välillä. Miksi ihminen haluaa aina herättää henkiin sen, minkä hän on aikaisemmin tuhonnut? Milloin se on myöhästä? Olemmeko jo menettäneet toivon? Iida Turpeinen valmistelee väitöskirjaa luonnontieteiden ja kirjallisuuden risteymistä. Hän on ohjelman vieraana. Toinen vieras on yleisen historian juuri eläkkeelle jäänyt professori Heikki Mikkeli, joka valmistelee kirjaa luontosuhteen historiasta. Hänen luonnon ja ihmisen välisen suhteen aatehistoriaa käsittelevät kurssinsa yliopistolla olivat isossa roolissa myös Iida Turpeisen romaanin taustalla. Kolmas vieras on Luonnontieteellisen museon museomestari Janne Granroth. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Inka Valima ja Taika Mannila kirjoittivat Bimbofikaatio-kirjan )Into, 2023), jossa tutkitaan bimbo-ilmiötä. Tyhmä ja kaunis bimbo on pinnallinen ja hölmö, naurunaihe. Bimbo on myös tyrkky ja yliseksuaalinen. Miksi bimbot ärsyttävät ja ehkä myös pelottavat meitä? Lopulta kysymys on siitä, millainen nainen saa julkisesti olla. Naiskuvasta ja bimboudesta ovat keskustelemassa koomikko Inka Valima ja dj-taiteilija-kuvittaja Taika Mannila. Pauliina Grym toimittaa.

Karjalaisista laulurunoista kootusta Kalevalasta tuli 1800-luvulla tärkeä suomalaisen identiteetin rakennuspala. Kirjailija Juha Hurmeen sanoin, Elias Lönnrot suomensi eri murteilla ja Karjalan kielillä esitetyn aineiston, sulatti sekalaisen laulurunousmateriaalin yhteen ja takoi siitä tieteellis-taiteellis sepitteen “pakanallisesta” Suomesta. Kansalliseepoksella todisteltiin, miten Suomi kuuluu Euroopan vanhoihin kulttuureihin Karjalainen laulurunous ei suinkaan päättynyt Kalevalan ilmestymiseen vaan pysyi hyvin vireänä esimerkiksi Vienan Karjalassa. Neuvosto-Karjalassa kalevalainen runous valjastettiin kommunistisen järjestelmän ja johtajien ylistämiseen. Selviytyäkseen hengissä karjalalaisen kulttuurin oli sopeuduttava uuteen yhteiskuntajärjestykseen. Näin syntyi neuvostokalevalainen runous, jota vieraamme Joonas Ahola on tutkinut ja josta hän on julkaissut kirjan. Haastateltavana on myös Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kosmologi Kari Enqvistin, liikemies Sami Kuuselan ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Tänään aiheena ovat Mantan häkitys, onko elämää avaruudessa ja ufoja maassa, PMMP:n uusi tulo nostalgiaa vai rahastusta? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Stalinin vainoissa kärsivät myös raja-alueen ja Inkerin suomalaiset. Helsingin yliopistossa tutkijana työskentelevän Anni Reuterin uusi Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa - tietokirja (SKS, 2023) kertoo sadantuhannen suomalaisen kohtalosta. Heidät karkotettiin Siperiaan, Kuolaan ja muihin kaukaisiin neuvostokolkkiin pakkotyöhön. Reuterin oma isoisä pääsi Suomeen juuri ennen rajojen sulkeutumista. Itärajan taakse jääneet sukulaiset karkotettiin, vangittiin ja surmattiin Stalinin puhdistuksissa. Kirjan aineistona on sata haastattelua, 200 kirjettä, arkistodokumentteja, muistelmia sekä ainutlaatuisia valokuvia. Neuvostoliitossa syntynyt Anna Soudakova muutti perheensä kanssa Pietarista Suomeen 8-vuotiaana, kun etnisiksi suomalaisiksi laskettavien paluumuutto Suomeen mahdollistui. Suomalaiset juuret löytyvät äidin puolelta: Soudakovan äidinäidin isä oli aikoinaan muuttanut Suomesta Neuvostoliittoon. Soudakova käytti omien isovanhempiensa tarinoita Neuvostoliitosta kirjoittaessaan esikoisensa Mitä männyt näkevät (Atena, 2020), kiitellyn sukupolviromaanin. Anni Reuteria ja Anna Soudakovaa haastattelee Pauliina Grym.

Onko Suomessa uusi kaupunkisuunnittelun vallitseva trendi, että keskustojen pyörätiet ja jalkakäytävät levennetään ja ajoväylät somistellaan kukkapenkeillä ja palmuilla ja samaan aikaan autot seisovat ruuhkissa kapeissa yhden kaistan kuiluisssaan? Esimerkkeinä mm. Helsingin Esplanadi ja Hämeentie, Savonlinnan, Kuopion ja Jämsän keskustat sekä monet muutkin suomalaiskaupungit. Mikä on hyvää kaupunkisuunnittelua, jossa niin estetiikka, toimivuus kuin kestävä kehitys saavat sijansa? Tuhoavatko leveät pyörätiet ja jalkakäytävät kaupunkien historialliset keskustat ja ehyet arkkitehtoniset kokonaisuudet? Asiantuntijoiden mukaan rumalla ja toimimattomalla kaupunkisuunnittelulla on kaksi pääsyytä: rakennetaan kaupallisuuden ehdoilla ja päätökset tekevät politiikot eivätkä suunnittelijat. Otamme selvää lähetyksessä mm. millaisen porukan päätöksellä Esplanadin nupukivien päälle vedettiin asfaltti, ja miksi keskustojen pyörä- ja jalankulkuväylien on oltava niin leveitä. Mistä tämä suunnittelutrendi tulee? Ohjelman vieraina Helsingin kaupunkisuunnittelun ylin virkamies eli kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski, kotimaisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin kirjoittava arkkitehti Tarja Nurmi, Vantaan kaavoitusarkkitehti ja Helsingin rakennuslautakunnan jäsen Noora Laak ja pitkän uran maisema-arkkitehtina tehnyt Gretel Hemgård. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Huomenna Pasilan Messukeskuksessa käynnistyy Suomen suurin huonekalu-, design- ja sisustustapahtuma Habitare Messut. Vuosi sitten Habitaressa vieraili liki 35 000 messukävijää. Suurta kävijämäärää selittää osaltaan kahden vuoden koronatauko, jonka aikana kiinnostus kotien ehostamiseen kasvoi entisestään. Nyt ei puhuta pelkästään siitä, millä trendeillä ja väreillä suomalaiset tänä syksynä kotejaan sisustavat - vaan otetaan kunnon sukellus siihen, että millaisia sisustajia me olemme ja miksi meistä on tullut juuri tällaisia. Onko ihmisellä aina ollut jonkinlainen sisäsyntyinen tarve tilojen järjestämiseen? Mitä ihminen tekee silloin, kun hän sanoo harrastavansa sisustamista? Onko se tämän hetken trendien ja maun omaksumista omaan kotiin vai pyrkimystä luoda puitteita, jotka kestäisivät mahdollisimman pitkään? Talouselämän taannoisesta selvityksestä käy ilmi huonekalukauppojen ahdinko. Kun asuntokauppa sakkaa, elinkustannukset kasvavat ja kuluttajien ostovoima laskee, isoja huonekaluinvestointeja ei tehdä. Esimerkiksi Kruunukaluste, Veken kaluste ja Askon sekä Sotkan omistaja Indoor Group ovat tehneet tappiota. Masku oli lähellä nollatulosta. Parhaan tuloksen teki Jysk. Myös Artek ja Ikea pääsivät selkeästi plussan puolelle. Mistä tämä kertoo? Studiossa on haastateltavana sisustusajan ammattilaisia: tilasuunnittelun professori Pentti Kareoja Aalto yliopistosta, Deko-lehden toimituspäällikkö Aino Loikkanen ja sisustusarkkitehti Sebastian Sandelin. Lena Nelskylä toimittaa.

Ars Fennica 2023 -ehdokkaat on valittu ja Kiasmassa on esillä heidän taidettaan. Yksi tämän vuoden ehdokkaista on Henni Alftan joka kuvailee omaa maalaustyyliään vihjailevaksi ja viittaavaksi. Hänen teoksissaan on lähikuvia housujen raidoista ja uivista naisista. Tuomas A. Laitinen taas tutkii installaatioissaan symbioottisia suhteita. Hän on saanut vaikutteita tieteiskirjallisuudesta ja tieteenfilosofian suuntauksista. Teos Maailma karhun korvassa koostuu kuvista, joissa on monta korvaa ja erilaisia eläimiä ja myyttisiä olentoja. Millä tavalla hän ottaa kantaa ilmastonmuutokseen? Tukholmassa syntynyt Lap-See Lam on tutkinut taiteessaan kiinalaisten ravintoloiden sisustusten estetiikkaa. Tales of the Altersea -teoksen tarina kertoo kaksossiskoista jotka uivat mielikuvituksellisessa Altersea-meressä, joka sijaitsee kiinalaisessa ravintolassa. Liettualainen taiteilija ja ­­elokuvantekijä Emilija Škarnulytėa tutkii ihmiskunnan muuntautumista modernista humanismista post-humaaniin tilaan. Videoteoksessa esiintyy taiteilijan liettualainen isoäiti Aldona, joka sokeutui keväällä 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden myrkyistä. Katossa roikkuu kuivattuja yrttejä. Millä tavalla kriisien keskellä voi säilyttää toivon? Norjalainen taiteilija Camille Norment tutkii kulttuurista psykoakustiikkaa. Millä tavalla sosiokulttuuriset ilmiöt vaikuttavat kehoon ja mieleen äänten kautta. Hänen taideteoksensa ovat somaattisia ja kognitiivisia. Miltä ne tuntuvat katsojalta? Palkintolautakuntaan kuuluvat Leena Niemistö, puheenjohtaja, Leevi Haapala, museonjohtaja, Kiasma, Kai Kartio, museonjohtaja, Amos Rex ja Eija-Liisa Ahtila, taiteilija. Taidepalkinto, joka on suuruudeltaan 50 000 euroa, myönnetään tunnustuksena korkeatasoisesta ja omaleimaisesta taiteellisesta työstä. Palkinnonsaajan valitsee kansainvälinen taideasiantuntija. Ehdokkaiden taidetta on esillä nykytaiteen museo Kiasmassa 8.9.2023–28.1.2024. Yleisö voi myös äänestää omaa suosikkiaan näyttelyssä. Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Leevi Haapala Kiasmasta, palkintolautakunnan puheenjohtaja Leena Niemistö ja taiteilija Henni Alftan. ‌Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio avasi peli pohtimalla, millä tavoin julkista rahoitusta saava laitos saa ottaa näkyvästi kantaa. Espoon kokoomuspäättäjät Mikko Laaksossa ja Tere Sammallahti hermostuivat, kun Espoon teatteri tuki julkisesti Helsingissä syyskuun 3. päivänä järjestettyä rasismia ja fasismia vastustavaa Me emme vaikene -suurmielenosoitusta. Sammallahti vaati entisessä Twitterissä, nykyisessä X:ssä, että kaikilta valtion tukemilta laitoksilta, jotka tukivat tätä 11 000 marssijaa koolle kerännyttä mielenosoitusta, tulee ottaa rahoitus pois. Mihin julkinen rahoitus velvoittaa taidelaitoksen? Miten tottelevainen sen täytyy olla poliittisesti? Nuori pop-laulaja Evelina on kertonut julkisesti autismi-diagnoosistaan. Vaikka moni tukee naista, on häntä syytetty myös huomionhakuisuudesta ja poseerauksesta. Miksi autismin diagnosointi on ylipäätään tärkeää? EDIT: Keskustelussa puhutaan virheellisesti sairaudesta. Autismikirjon häiriöt ovat laaja-alaisia varhain lapsuudessa alkavia kehityksen häiriöitä. Ne ilmenevät poikkeavuuksina vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa, käyttäytymismalleissa tai kiinnostuksen kohteissa.(Lähde: Terveyskirjasto) Kun naiset ovat kärsineet syrjinnästä ja sorrosta enemmän tai vähemmän läpi ihmiskunnan historian, olisiko syytä nostaa naiset esiin? Pitäisikö nyt järjestää "all female paneleita", julkisia keskusteluja joissa kaikki osallistujat olisivat naisia, ja työntää miehet syrjään avainpaikoilta? Ja mitä tapahtuu, kun naisia on yhä enemmän yliopistojen opiskelijoissa ja professoreissa? Tutkija Iida Turpeisen vastailmestynyt romaani Elolliset kertoo sukupuuttoon kuolleesta merilehmästä. Miksei tällaisia kriitikko Antti Majanderinkin kehumia fantastisia tiedepohjaisia kaunokirjallisia teoksia tehdä enemmän? Perjantaistudiossa ovat keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, filosofi Tuomas Nevanlinna ja Kansallisen audiovisuaalisen institiuutin KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Flipperit elävät uutta renessanssia ajassamme, ja uusia yksityisiä pelisaleja on avattu Suomeen useita. Lisäksi flipperitaidoilla kisaaminen on yleistynyt huomattavasti - kilpailuja järjestetään kiihtyvää tahtia, ja suomalaiset pelaajat ovat nousseet entistä keskeisempään asemaan kansainvälisestikin. Tästä todisteena flippereiden MM-kisojan hopeamitali, joka tuli Suomeen keväällä 2023. Teräskuulan ohjaamista lapojen avulla valojen välkkeessä ja kovan metelin saattelemana on alettu harrastaa Yhdysvalloissa jo 1940-luvun lopulta lähtien, mistä se levisi ympäri läntistä maailmaa tehokkaasti. Fortuna-maa Suomi intoutui peliharrastuksesta 1960-luvulla, kunnes presidentti Kekkosen aikaan säädetty laki vuonna 1976 vei suurimman osan peliautomaateista pois julkisilta paikoilta, ja osa koneista päätyi jopa kaatopaikoille. Lisäksi videopelien ja muiden kolikkoautomaattien yleistyminen 80-luvulla nakersi flippereiden suosiota. Vastaavaa flippereiden kiirastulta koettiin myös niiden syntymaassa, missä mm. New Yorkin osavaltio kielsi koneet kokonaan 40-luvulla rappiollisina uhkapeleinä. Yksittäinen flipperiharrastaja-journalisti Roger Sharpe osoitti oikeussalissa vuonna 1976, että kyseessä ei ole pelkkä tuuripeli, ja vuosikymmenten flipperikielto raukesi muissakin osavaltioissa. Tästä tapauksesta on julkaistu vuonna 2022 elokuva Pinball: The Man who Saved the Game. Tänä päivänä uusia flippereitä tehtaillaan edelleen, mihin teemoja lainataan isoimmista populaarikulttuurin ilmiöistä kuten suosituimmista supersankarielokuvista aina mammuttiluokan rock-bändeihin saakka. Kulttuuriykkönen kysyy, millainen paikka kulttuurissamme ja sen amerikkalaistumisessa flippereillä on ollut? Miksi se yhdistetään alakulttuureihin ja aikoinaan myös maineeltaan vaaralliseen ja rappiolliseen rock-imagoon tai jopa mafia-meininkiin? Onko sen asema tänä päivänä silkan nostalginen, keski-ikäisten varakkaiden miesten keräilyharrastus vai millaista vastapainoa flipperit kaikessa mekaanisuudessaan tarjoavat tämän päivän harrastus- ja pelikulttuurille? Flipperikulttuurin historiasta ja nykypäivästä ovat keskustelemassa tuore flippereiden MM-kisojen hopeamitalisti, vasta 19-vuotias Markus Virtanen sekä omia flipperihalleja pyörittävät intohimoiset harrastajat, Erno Lahdenperä sekä Jarkko Lehtola. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Vappu Kannas on kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä. Koulutukseltaan hän on L.M. Montgomeryn päiväkirjoista väitellyt filosofian tohtori. Hän debytoi runokokoelmallaan Morsian vuonna 2018. Kannas kirjoittaa usein insipraation vallassa, aiheet voivat olla kuolleet naiskirjailijat, päiväkirjat, horoskoopit ja 1800-luku. Kimalaisten kirja kertoo valkoisiin pukeutuvan erakon, runoilijaneron Emily Dickinsonin maailmasta. Miksi 1800-luku vetää Kannasta puoleensa? Mikä Emily Dickinsonin kummallisessa persoonassa kiehtoo kirjailijaa? Millä tavalla runollinen kieli muuttaa meidän tapaa ajatella elämää? Kimalaisten kirja avaa talojen, kotien ja kukkien syvällistä ja merkityksellistä puolta elämän näyttämönä. Kirjassa myös kuvaillaan sisarusten välisiä suhteita ja heidän roolejansa perheen dynamiikassa. Kirjailija Vappu Kannas on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Salaliittoteorioiden politiikat — Yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia -kirjan toimittaneet Ari-Elmeri Hyvönen ja Niko Pyrhönen kertovat, miten salaliittoteoriat ovat kehittyneet antiikista nykypäivään, miten salaliittoteoriat näkyvät Suomen tämänhetkisessä poliittisessa keskustelussa ja maamme henkisessä ilmapiirissä, ja miten ne muokkaavat sosiaalisen median keskusteluja. Perussuomalaista ja väestönvaihtoteoriasta kirjaan luvun kirjoittanut Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Tuija Saresma kertoo, miten Trumpin USA:sta ja Putinin Venäjältäkin tuttu väestönvaihto-salaliittoteorian tuominen Suomen päivänpolitiikkaan on toiminut — ja onnistunut. Entä miten Yhdysvalloissa kesän 2023 yllätyshitiksi noussut lapsikaupasta tehty matalan budjetin Sound of Freedom -toimintaelokuva liittyy QAnon-salaliittoteoriaan, ja miksi se miellyttää juuri konservatiiveja? Haastateltavana ovat Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkijatohtori Ari-Elmeri Hyvönen, Helsingin kaupungin uskontotieteen tutkijatohtori Niko Pyrhönen ja Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Tuija Saresma. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen avaa taas Perjataistudion ovet. Raatilaiset keskustelevat poikkeuksellisesta selonteosta, joka tunnetaan hallituksen "rasismitiedonantona". Miten se tulee vaikuttamaan yleiseen keskusteluilmapiiriin, vihapuheeseen ja hallituksen toimivuuteen. Miksi selonteon yhteyteen on ympätty natsien hakaristin ohella myös sirppi ja vasara -symbolin kieltäminen? Miksi hallituksen kanta rasismiin saatiin vasta nyt ja sisältääkö selonteko mitään konkretiaa? Raati pohtii myös eikö oikeistolla ole enää muuta tarjottavaa köyhille kuin tukien leikkaaminen ja häätäminen pois kasvukeskuksista. Keskustelua myös kansanedustaja-miljonääri Noora Fagerströmin haastattelusta, joka aiheutti kohun liittämällä köyhyyden saamattomuuteen ja laiskuuteen. Lisäksi pohdimme, kuinka perusteltua ja osuvaa Koneen säätiön oli myöntää kansalaistottelemattomuustempauksistaan tunnetulle Elokapina-aktivistiryhmälle 200 000 €:n tuki toiminnan kehittämiselle. Keskustelussa myös älylaitteiden lisääntynyt ja häiritsevä käyttö kulttuuritapahtumissa sekä hautajaisissa. Ajankohtaisia kulttuuriaiheita ja mediailmiöitä ovat ruotimassa vakiraatilaisista liikemies Sami Kuusela, yrittäjä Anna Moilanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tunsiko Bitte Westerlund omaa aviomiestään Jörn Donneria? Donnerin kuoltua vaimo lukee miehensä sähköpostia josta paljastuu rakkaussuhde. Kirjaa J&B Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta varten Philip Teir on haastatellut Bitte Westerlundia, sukulaisia ja lähipiiriä. Jörn Donner oli kolme kertaa naimisissa ensimmäinen avioliitto oli kirjailija Inga-Britt Wiikin kanssa, liitosta syntyi kaksi lasta, toinen oli ruotsalaisen Jeanette Bonnierin kanssa ja kolmas nuoren Bitte Westerlundin kanssa. Heillä on kaksi yhteistä poikaa. Kirjassa Teir kuvailee näitä kolmea avioliittoa, millaisia ne olivat? Sitten on nämä lukuisat sivusuhteet, joita Bitte Westerlund on jäljittänyt avioliiton aikana ja vielä miehensä kuolemankin jälkeen. Hän on tavannut viimeksi itävaltalaisen Monica Fisherin ja australialaisen Pennyn. Millaisia nämä rakkaussuhteet olivat? Aivan loppumetreillä, Donnerin kuolinvuoteella käy hänen pitkäaikaisin rakastettunsa Ruotsista. Sitten paljastuu tämä 50-vuotta kestänyt suhde H-nimiseen naiseen. Miten tämän suhteen laatu sitten paljastuu Bittelle? Millaisen prosessin tämä synnyttää hänessä? Philip Teirin kirja ei tuomitse ketään silti kirja on avoin ja yllättävän rohkea kuvaus kulttuuripariskunnan elämästä. Ohjelman vieraana on kirjailija Philip Teir. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomen ja diktaattori Francisco Francon Espanjan suhteita kylmän sodan ajalta ei ole juuri tutkittu. Euroopan laitamailla oli yllättävän paljon yhtäläisyyksiä ulkopoliittisesti, vaikka toinen oli antikommunistinen ja toisella oli likeiset kontaktit Neuvostoliittoon. Suhde Espanjaan peilaa mielenkiintoisesti Suomen ulko- ja sisäpolitiikkaa sekä kulttuurihistoriaa niin kylmässä sodassa kuin myös sitä ennen. Suomen torjuntavoitot talvisodan aikana tekivät lähtemättömän vaikutuksen Francoon, joka ihaili myös marsalkka Mannerheimiä. Franco ei juuri pitänyt kasvavasta turismista, mutta 1960-luvulla alkanut suomalaisturistien aurinkomatkailu avasi Espanjan kulttuuria ennennäkemättömällä tavalla tavallisille suomalaisille, jotka nauttivat edullisista hinnoista, lämmöstä ja possujuhlista. Nicklas Wancke haastattelee Francon kanssa? -kirjan tehnyttä professori Jussi Pakkasvirtaa. Haastatteluun osallistuu etäyhteydellä Espanjasta myös filosofian tohtori, Suomen Madridin suurlähetystön viestintäkoordinaattori Auli Leskinen, joka on väitellyt espanjankielisen kirjallisuuden ja kulttuurin alalta.

Suomessa julkaistaan uutta, kiinnostavaa ja laadukasta kauhukirjallisuutta. Kesällä 2023 uudet romaanit julkaisseet meritoituneet kirjailijat Tiina Raevaara sekä Marko Hautala tulevat keskustelemaan toistensa uutuusromaaneista Musta kieli sekä Uinuva solu. Hautalan Musta kieli on jatko-osa Kuokkamummo-tarinalle, joka edustaa universaalia kauhua Vaasan lähiössä. Raevaaran Uinuva solu perustuu taas virusuhkaan, mikä kuuluu Eerika Hämeranta -sarjaan. Kulttuuriykkönen vertaa trillerinomaista tieteiskauhua universaaliin kauhutarinaan sekä pohtii, millaiset ovat suomalaisen kauhukirjallisuuden perinteet. Mitä elementtejä toimivaan kauhukirjallisuuteen kuuluu ja mitkä ovat pahimmat kliseet ja sudenkuopat, jotka voivat viedä tunnelman kauhukirjasta? Vieraina kirjailijat Tiina Raevaara ja Marko Hautala. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Meret ja meren eläimet ovat paitsi innoittaneet tarinankertojia myös pelottaneet ihmisiä läpi historian. Valtameret ja meret peittävät yli kaksi kolmasosaa maapallon pinta-alasta ja niiden ekosysteemit ovat elintärkeitä myös meille maalla eläville, monella tapaa. Tänä päivänä meriä tutkitaan ja niiden tyrskyihin kirjoitetaan edelleen mitä hurjempia tarinoita. Kulttuuriykkönen sukeltaa meren mysteereihin kolmen uuden, keskenään erilaisen kirjan kautta. Risto Isomäen viimeisimmässä Lauri Nurmi -trillerissä Viimeinen erämaa retkikunta lähtee tutkimaan maapallon viimeistä, tutkimatonta hautavajoamaa aivan uudenlaisen sukelluspukuteknologian kanssa. Valtameren pohjan tutkimus muuttuu nopeasti geopoliittiseksi peliksi. Lukuisilla valassafareilla nuorempana oppaana työskennellyt meribiologi Jessica Haapkylä kirjoittaa tietokirjassaan Merten jättiläinen kohtaamisistaan valaiden kanssa maailman merillä, valtavin ja pimeässä loistavin silmin varustetusta kolossikalmarista, ja siitä, miten elokuvat Free Wille (1993) ja Blackfish (2013) ovat vaikuttaneet suhtautumiseemme miekkavalaisiin.  Kirjailija Juha Kauppinen ja kuvittaja-sarjakuvantekijä Janne Torisevan kuvaavat Korvaamattomat - kertomuksia maailman avainlajeista -tietokirjassaan myös merten elämää, esittäen merten asukkien elintärkeät keskinäiset vaikutussuhteet aikuisten kuvakirjan muodossa. Keskustelemassa ovat kirjailija Risto Isomäki (Viimeinen erämaa, Into 2023), biologian tohtori Jessica Haapkylä (Merten jättiläiset - valaiden arvoitusta etsimässä, Into 2023), kirjailija Juha Kauppinen ja kuvittaja-sarjakuvantekijä Janne Toriseva (Korvaamattomat - kertomuksia maailman avainlajeista, Siltala 2023). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen kokoaa vakioraatilaiset Perjantaistudioon keskustelemaan viikon ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä. Vieraina ovat päätoimittaja Jouni Kemppainen, kirjailija Jarkko Tontti ja toimittaja Leena Virtanen. Philip Teirin kirja J&B Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta ilmestyi tänään ja sieltä paljastui, että leski vaimo Bitte Westerlund oli miehensä kuoleman jälkeen lukenut Donnerin sähkopostia, josta paljastui loppumetreillä jatkunut rakkaussuhde toiseen naiseen. Tämä katkeruus johti siihen, että Westerlund sirotteli osan miehensä tuhkasta kompostiin. Donner ei pitänyt kompostista eläessäänkään! Lintuinfluenssa saattaa muuntua turkistarhoissa ihmiselle vaaralliseksi taudiksi ja uuden pandemian vaara uhkaa. Olisiko nyt korkea aika lopettaa muutenkin eläinten kärsimystä aiheuttavan luksusbisneksen saaga? Jarkko Tontti kysyy, miksi Espoon kaupunginteatterin uusi nimi & aiheuttaa kuohahtelua? Siitä jatketaan kielipuritanismiin yleensä. Tontti on vähän allerginen kielikonservatiivisuudelle, asenteelle ettei kieli saisi muuttua. Toimiiko Espoon Teatterin uusi nimi &? Leena Virtanen kertoi somekeskustelusta, jossa joku kertoi käyneensä Seinäjoella ja raportoi, miten siellä ei ollut iltaisin yhtään mitään, ei saanut edes ruokaa. Syyksi nostettiin Ideapark, joka on imenyt kaiken yritystoiminnan kaupungista. Ketjussa sitten mainittiiin muitakin kaupunkeja kuten Imatra, joka on kuulemma samassa jamassa. Miten näin on päässyt käymään? Raatilaiset kertovat hyviä ja huonoja esimerkkejä suomalaisista paikkakunnista ja niiden elävyydestä. Miten pärjää Kuopio, entä Huittinen tai Helsinki? Urheilun ja urheiluviihteen moraali pohdituttaa raatia. Saudi-Arabian jalkapalloliigan paisuminen supertähdillä ja golf-kiertueen omiminen öljyrahan taakse ovat onneksi nousseet kriittisen tarkastelun kohteeksi. Myöskään Budapestin kisojen Unkari ei ole mikään demokratian kehto. Kertooko media ja Yle näiden maiden ihmisoikeustilanteesta tilanteesta yleisölle? Ja viimein raati ottaa kantaa Bernsteinin nenä -jupakkaan, joka myllersi Hollywoodia kuluneella viikolla! Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Alkemistit ovat satoja vuosia yrittäneet luoda viisasten kiveä, jolla voisi muuttaa perusmetalleja kullaksi tai hopeaksi. He pyrkivät kehittämään myös elämän eliksiirin, jolla pidentää ihmisen elämää, sekä luomaan eläviä olentoja ja tislaamaan erilaisia lääkkeitä. Alkemisteihin suhtauduttiin epäillen, mutta he onnistuivat saamaan valtaapitävistä suojelijoita. Alkemian kukoistuskausi länsimaissa koettiin 1100 - 1600-luvuilla, jolloin hovit suorastaan kilpailivat maineikkaista alkemisteistä. Oliko alkemia täyttä huuhaata? Oliko siitä mitään hyötyä? Miksi jotkut vieläkin uskovat alkemiaan? Sara Norja luotaa hiljattain julkaistussa kirjassaan alkemian historiaa ja siihen liittyviä omituisuuksia. Sara Norjan lisäksi toimittaja Nicklas Wancken haastateltavana on Helsingin yliopiston historian dosentti Pekka Valtonen.

Vuoden odotetuin digipeli, Baldur’s Gate 3 on julkaistu tietokoneille. Korkean profiilin teos on ollut arvostelumenestys ja noussut mm. pelipalvelu Steamin ladatuimpien ja pelatuimpien pelien joukkoon vain muutama viikko pelin julkaisun jälkeen. Kulttuuriykkönen tutkii, millainen roolipeli on kyseessä, ja lunastaako se kuinka hyvin valtavat odotukset? Peli perustuu samaan Forgotten Realms -fantasiamaailmaan, johon Dungeon & Dragons -pöytäroolipelit ja keväällä 2023 julkaistu elokuvakin pohjautuvat. Millaisen version tuosta hyvin värikkäästä ja monia romaaneja käsittävästä maailmasta Baldur’s Gate 3 tarjoaa? Asettaako peli uuden standardin digitaalisille roolipeleille, vai löytyykö pelistä kaikesta hehkutuksesta huolimatta edelleen toivomisen varaa? Vieraina roolipeleihin erikoistuneet asiantuntijat ja pelisuunnittelijat Laura Kröger, Juhana Pettersson sekä Sulka Haro. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Vuonna 2017 spekulointi aurinkokuntaamme saapuneen Oumuamua-komeetan ympärillä oli kiihkeää. Olisiko se sittenkin jotakin muuta kuin komeetta? Tänä kesänä Yhdysvaltain kongressissa on käsitelty ufoväitteitä, ja vaikka silminnäkijöiden puheille on helppo hymähdellä, ovat todistajanlausunnot herättäneet innostusta monessa. Uutisista noussutta keskustelua seuratessa tuntuu kuin eläisimme todeksi suosittua Salatut kansiot -nimellä Suomessa esitettyä X-Files-sarjaa, jossa salaileva valtionjohto peittelee ulkoavaruuden elämänmuotoja. Miten paljon viihde vaikuttaa havaintoihimme, miksi ihminen haluaa uskoa avaruusolioihin ja voimmeko luottaa omiin silmiimme? Keskustelemassa ovat avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja, uskontotieteilijä Jaakko Närvä ja Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Psykologian ja logopedian osaston tutkija, havaintopsykologi Jukka Häkkinen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Symbolitutkija Liisa Väisänen on tutkinut symboleiden syntyä voodoosta alkemiaan ja kabbalasta hieroglyfeihin. Uudessa kirjassaan Salaiset symbolit hän avaa kulttuurihistoriaamme salaista puolta. Miksi luokittelemme hotelleja tähdillä? Mistä ajatus siitä että symbolilla on maagista voimaa on syntynyt? Millä tavalla symbolit elävät modernissa ja digitaalisessa maailmassa? Ohjelmassa Liisa Väisänen kertoo symbolien salaisuuksista. Mikä on symbolien merkitys ja voima taiteessa, uskonnoissa ja esimerkiksi vapaamuurareiden ja muiden salaseurojen rituaaleissa. Olisiko syytä kritisoida symboleita? Mistä on kyse kun puhumme symbolinäkemisestä? Liisa Väisänen on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen ruotii taas Perjantaistudion voimin viikon puhuttavimpia ajankohtaisaiheita. Suomessa presidenttiehdokkuuteen pitää liittää aimo annos nöyryyttä: Mika Aaltolaa rakastettiin, kunnes hän selvästi alkoi haluta liikaa tehtävään. Nuori Antti Häkkänenkin teki virheen, sillä hän ilmoitti itse haluavansa ehdokkaaksi, mutta hänet palautettiin pikaisesti ruotuun. Miksi presidenttiehdokkaiden pitää leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa, kysyy kirjailija Tiina Raevaara. Poliittinen satiiri on terveen demokratian merkki, mutta sen ei tarvitse olla tasapuolista, sanoo Kari Enqvist. Puolueista perussuomalaiset kertovat olevansa median ajojahdin kohteena, mutta millaista satiiria mahtaa syntyä tuoreen hallituspuolueen trumpimaisesta uhripuheesta? Pakastimesta löytyvät Ilveksen tassut narauttavat salametsästäjän. Pohjois-Savon keväällä paljastunut salametsästysjupakka paisuu, ja kiinniotettuina ja tutkintavankeudessa on kahdeksan ja epäiltynä 20. Joukossa on metsästysseurojen johtohenkilöitä. Saaliiksi ryhmä on saanut rauhoitettuja haukkoja, joutsenia, ahmoja, ilveksiä ja myös pantasusi. Kiinnijäämisen riski on verraten pieni ja siksi salametsästys rehottaa. Miten sen saisi kuriin, kysyy markkinoinnin ja mainonnan suunnittelija Jussi Turhala? Keskustelemme myös uuden pandemian kohtaamisesta, ruokajuttujen siloitellusta ja elitistisestä kuvastosta, Helsingin yliopiston putoamisesta Shanghain yliopistovertailulistan sadan parhaan joukosta ja Finnairin päätöksestä asustaa lentoemäntänsä jatkossa virallisesti tennistossuihin korkokenkien sijaan. Keskustelemassa ovat kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Tiina Raevaara ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Uusi Teenage Mutant Ninja Turtles: Mutant Mayhem on koomikko Seth Rogenin, action-näyttelijä Jackie Chanin ja räppäri Ice Cuben tähdittämä leffa, joka kertoo uudelleen tarinan neljästä renesanssiajan taiteilijaneron mukaan nimetyistä mutanttininjakilpikonnasta. Michelangelo, Leonardo, Rafaello ja Donatello nousevat New Yorkin viemäreistä pelastaakseen maailman toisten mutanttien sekä asekorporaation pahoilta juonilta. Elokuva on esteettiseltä tyyliltään liituvaha- ja vaha-animaation sekoitus, joka on toteutettu tietokonetekniikalla. Kulttuuriykkönen tutkii, mikä pitää 1980-luvulla parodiasarjakuvana alunperin julkaistua Teinimutanttininjakilpikonnia edelleen relevanttina konseptina? Elokuvien, animaatiosarjojen, sarjakuvien, lelujen ja videopelien supersuosio Suomessa alkoi jo 1990-luvulla, jolloin julkaistiin kolme Turtles-toimintaelokuvaa peräkkäin. 2014 julkaistiin edellinen reboot-elokuva tuottaja Michael Bayn toimesta. Mihin uutta elokuvaa ja Turtleseja ylipäätään tarvitaan ajassamme? Ovatko mutantit jälleen pop, ja mitä ne kuvaavat kulttuuristamme? Vieraana Totuus elokuvasta -vlogin Rauli Ylitalo sekä mm. Elämäni supersankarit -podcastin tekijä Antti Melkko. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kesäkuussa menehtyneen säveltäjä Kaija Saariahon viimeiseksi jäänyt sävellystyö, trumpettikonsertto HUSH saa kantaesityksensä Radion sinfoniaorkesterin toimesta 24.8. Helsingin Musiikkitalossa. Kapellimestari Susaana Mälkin johtama teos on räätälöity solistilleen, jazztrumpetisti Verneri Pohjolalle. Verneri Pohjola nousi laajemman yleisön tietoisuuteen tultuaan valituksi vuonna 2004 Pori Jazzin nuoreksi muusikoksi. Sittemmin hänestä on tullut yksi maan kansainvälisesti tunnetuimmista jazzmuusikoista. Pohjolan tuotantoa leimaa monipuolisuus ja vuorovaikutus erilaisten musiikkityylien parissa. Yhteistyökumppaneiden joukossa on ollut myös Verneri Pohjolan oma isä, basisti ja säveltäjä Pekka Pohjola. Minkälainen prosessi teoksen valmistuminen ja esitykseen valmistautuminen ja sitä kautta yhteistyö Kaija Saariahon kanssa on Pohjolalle ollut? Mitkä asiat häntä ovat vuosien varrella innostaneet? Ja miksi monipuolisen lahjakkaan muusikon pääinstrumentiksi oikeastaan lopulta valikoitui trumpetti? Verneri Pohjola on Kulttuuriykkösessä puhumassa musiikistaan, kiinnostuksistaan sekä tulevasta HUSH-teoksen kantaesityksestä. Ville Talola haastattelee.

Hyvinkään kaupunginmuseossa on esillä näyttely Hyvinkään parantolasta. Vuonna 1896 hermolepoa kaipaavien kaupunkilaisten ja sairastelusta toipuvien lepopaikaksi perustettu parantola sai vieraakseen myös kuuluisia taiteilijoita kuten Anna Ahmatovan, Mika Waltarin, Hugo Simbergin ja Saima Harmajan. Hyvinkään parantolaa mainostettiin “kuivalla vuoristoilmalla” aina toisen maailmansodan alkuun saakka. Tuolloin rakennus muutettiin sotasairaalaksi vuonna 1939. Hyvinkään parantola tuhoutui talvisodan pommituksissa, jonka jälkeen Hyvinkäälle rakennettiin lentokenttä suojaamaan radanvarren paikkakuntia. Samaisella kentällä juhlittiin kesän alussa Rockfestin tahdissa 50 000 kävijän voimin. Tällä hetkellä Hyvinkään parantola seisoo tyhjillään ja odottaa uutta isäntäväkeä. Hyvinkään parantolan historiasta ja tulevaisuudesta ovat kertomassa museonjohtaja Tuomas Ravea (Museokeskus Taika, Hyvinkään kaupunginmuseo & Hyvinkään taidemuseo) ja yleisötyön amanuenssi ja opas Merja Nummi. Parantoloiden ja kylpylöiden historiaa avaa Euroopan historian dosentti Liisa Suvikumpu. Lähetyksen juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kim Jong-unin Pohjois-Koreassa rikkaat syövät kuin kuninkaat, köyhät nääntyvät nälkään ja syövät epätoivoissaan jopa multaa. Silti korttitalo pysyy horjuen pystyssä, Kiinan tuella ja varastamalla, ja aseita maa myy jopa terroristeille. Ja omaan asekehitykseen maalla näyttää riittävän aina rahaa. Omia propagandabändejään suosiva diktaattori on ajanut maan perinteikkään elokuvatuotannon alas ja suosikkinäyttelijät kerjäävät ruokaa kadulla. Samaan aikaan valtion ohjauksessa olevat sosiaalisen median sievät vaikuttajat hassuttelevat ja keikistelevät Pjonjangin hienoissa kehyksissä. Ennen koronaa ydinasevaltio Pohjois- Koreasta jaksettiin olla huolissaan, mutta sitten ensin pandemia ja sitten Venäjän sota nousivat otsikoihin. Jouni Hokkasen tietokirja Pienen rakettimiehen maa - Pohjois-Korea Kim Jong-unin valtakaudella (Johnny Kniga, 2023) muistuttaa, että Pohjois-Korea ei ole lakannut olemasta ja että se nostaa panoksia. Kirjassa diktatuurista paenneet ihmiset kertovat siitä, miten vastustajiaan ja kilpailijoitaan murhaava Kim Jong elelee ylellistä elämää ja kehittää risteilyohjuksia muun muassa varastettujen kryptovaluuttojen turvin. Toimittajana Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen ruotii taas Perjantaistudion voimin viikon puhuttavimpia ajankohtaisaiheita. Käsittelyssä kielen ja uudissanojen muokkaus oman poliittisen agendan ajamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustajienkin aktiivisesti käyttämä keskustelupalsta Hommaforumissa on jo 2000-luvulla jaettu strategioita siitä, miten kieltä pitäisi muokata ja millaisia argumentteja tulisi käyttää maahanmuutovastaisten ajatusten ja agendojen levittämiseksi valtavirtaan. Miten nämä strategiat näkyvät tässä ajassa, mistä ne kumpuavat, ja miten ne ovat vaikuttaneet ajatteluumme? Kysymme myös, vääristeleekö media rikostilastoja? Rikosuutisoinnit saavat paljon palstatilaa ja lukuaikaa mediassa, mutta monet tutkimukset osoittavat, etteivät tilastot tue artikkeleiden nostattamia uhkakuvia todellisuudesta. Jengiväkivallan, raiskausten tai poliisiväkivallan määrä tiettyä etnistä ryhmää kohtaan eivät välttämättä tilastoissa näytä niin isoilta, mitä media antaa välillä ymmärtää. Mistä tämä johtuu, millaista ajattelua se vahvistaa, ja miten meidän tulisi suhtautua tai muuttaa rikosuutisointia totuudenmukaisemmaksi? Keskustelemme myös koulusta, sivistyksen arvosta ja oppimisen ylistyksestä peilaamalla uutta perusopetuksen muutokseen tähtäävää hallitusohjelmaa, josta on kenties unohtuneet olennaiset tulevaisuustaidot: neuvottelukyky, resilienssi, utelias mieli sekä ennen kaikkea sisu. Barbie-elokuva on rikkonut jo kolmessa viikossa ennätyksiä. Kyseessä jo nyt menestynein naisen ohjaama elokuva koskaan, ja sen tuotot ovat ylittäneet miljardin dollarin rajan. Mikä selittää, että juuri Barbiesta tuli koko vuoden ja ehkä koko vuosikymmenen kulttuuri- ja elokuvailmiö? Vieraina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu, kirjailija Jarkko Tontti ja Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Yksi maamme kansainvälisimmistä taiteilijoista on tekstiiliteoksistaan tunnettu Kustaa Saksi. Hän on ajankohtainen Helsingin Designmuseon Rajamailla-näyttelyllä, joka esittelee teoksia vuosilta 2013 - 2023. Rajamailla-näyttelyn teema on se tila, joka sijaitsee todellisen ja epätodellisen välillä. First Symptoms -teossarjassaan hän käsittelee oman migreeninsä aiheuttamaa tilaa. Millä tavalla aurallinen migreeni voi olla hieno ja luova kokemus? Hypnopompic-teossarjan teokset taas vievät katsojan unenomaisiin hallusinaatioihin. Millä tavalla Kustaa Saksi kokee todellisuuden eri tasot? Miten oma kotikaupunki Amsterdam on vaikuttanut hänen luovuuteensa? Kustaa Saksin teokset ovat syntyneet perinteikkäällä jacquard-kudontatekniikalla. Uusimmissa töissään taiteilija on tehnyt yhteistyötä tekoälyn kanssa. Millainen on gobeliinien historia? Mikä on ominaista jacquard-kudontatekniikalle? Miten Kustaa Saksin teokset sijoittuvat kuvakudosten kaanoniin? Ohjelman vieraina ovat Kustaa Saksi ja taidehistorioitsija Leena Svinhufvud. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Some on tunnetusti ja tutkitusti hankala paikka keskustella. Kulunut heinäkuu antaa kuitenkin aiheen ajatella, onko sosiaalisen median keskustelu mennyt kokonaan rikki. Hallitus kahlaa natsikohussa ja somessa ihmiset räyhäävät ja riitelevät ilman sopua. Erimielisyys ulottuu mielipiteistä jo sanoihin ja niiden merkityksiin. Onko kieli - sanojen merkitykset ja tulkinta - myös rikki? Osaammeko enää tulkita viestejä tai asettaa niitä kontekstiin? Missä on yksityisen ja julkisen puheen raja? Keskustelijoina kielitieteilijä Janne Saarikivi, yhteiskuntatieteilijä Pasi Saukkonen ja mediatutkija Anu Koivunen. Ville Talola juontaa.

Yhä useampi suomalainen nykytaiteilija tekee taidetta, jossa he asettuvat määrätyksi ajaksi toisen ammatinharjoittajan rooliin. Tästä esimerkkeinä valokuvaaja Joel Karppasen kuukauden pesti ruokalähettinä, jossa hän tutustui alipalkatun ammattikunnan työhön, olosuhteisiin ja asemaan yhteiskunnassa. Kokemuksen pohjalta hän julkaisi esseen sekä koosti valokuvanäyttelyn. Hänen lisäkseen taiteilija Pilvi Takala "soluttautui" vartiointifirmaan tehden tämän pohjalta niin ikään yhteiskunnallisesti kommentoivaa taidetta. Myös taiteilija Nastja Säde Rönkkö teki pari vuotta sitten näyttelyn Mäntän Kuvataideviikoille saman tyylisestä kokemuksesta, jossa hän kokeili eri ammatteja opettajasta siivoojaan yhden päivän ajan. Kulttuuriyykönen pohtii eettisestä kulmasta taidetta, joka tehdään muiden ammattiryhmien identiteettiä tai yhteiskuntaluokkaa käyttäen. Miten pitäisi suhtautua siihen, että taiteilijat hyppäävät luokkaturisteiksi ja tekevät sen pohjalta taidetta? Kuinka todellisesta ja reilusta asetelmasta on kyse, ja miten se voi leimata tiettyjä yrityksiä, ammattikuntia sekä niiden harjoittajia, kun asetelma esitetään taiteen kontekstissa. Vai onko tämä oivallinen väylä tietää ja ymmärtää eri ammattikuntien ja yhteiskuntaluokkien todellisuudesta ja epäkohdista sekä mahdollisuuksista enemmän? Vieraina taiteilijat Joel Karppanen ja Nastja Säde Rönkkö sekä Suomen valokuvataiteen museon johtaja Anna-Kaisa Rastenberger. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Maailman kuuluisimpiin kuvataiteililjoihin lukeutuvat norjalainen Edvard Munch (1863-1944) ja espanjalainen Salvador Dalí (1905-1989) ovat hiljattain saaneet omaelämäkertaelokuvansa, samoin kuin ranskalainen koloristi Pierre Bonnard (1867-1947), itävaltalainen säveltäjä Alma Mahler (1879-1964) ja hänen maanmiehensä ja rakastajansa Oskar Kokoschka (1880-1980). Miten elokuvat Munch, Dalíland, Bonnard, Pierre et Marthe ja Alma & Oskar esittävät kohteensa? Keskustelemassa on Espoo Cinén ohjelmapäällikkö Mickael Suominen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistonjohtaja Outi Hupaniittu. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Uusi Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen hämmästyi, kun moni asia sujui Kiinan viranomaisten kanssa jouhevasti, viisumien saamisesta lähtien. Vaikka maahan pääsikin melko helposti, sai aikaisemmin Washingtonin-kirjeenvaihtajana toiminut Hentunen huomata olevansa Kiinan viranomaisten tiiviin seurannan kohteena. Tehokas ja määrätietoinen Kiina modernisoituu vauhdilla, ja siinä avittaa kongfutselainen perintö. Edes autoritäärinen, kansalaisiaan tarkkaileva ja pisteyttävä hallinto ei näytä olevan menestyksen esteenä. Tulosta tehdään myös rikkomalla räikeästi tekijänoikeussuojaa ja kopioimalla muiden maiden keksintöjä ahkerasti. Jopa Kiinan "kansalliskaramelliksi" nostetut White Rabbit -namut on kopioitu briteiltä. Vieraana on Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Yhä useampi on kinnostunut poimimaan ruokapöytänsä antimet omalta pihaltaan tai lähimetsästä. Mitä kaikkea sieltä löytyy? Vanhan kansan lääkekaappi löytyi myös oman ulko-oven takaa. Siinä missä omavaraisuusajattelu on monille ruokakomeron täydennysharrastus, toisille kyse on elämäntavasta, jonka mukana kaikki muuttuu. Mitä kaikkea kuuluu täyden omavaraisuuden tavoitteluun? Omavaraisuuden toteuttamisen tueksi on myös synnytetty yhteisöjä, joissa erilaisin verkostoon pyritään mahdollisimman omavaraiseen elämään. Miksi omavaraisuus ja luonnonatimet ovat alkaneet kiinnostaa? Mitä uutta niistä on viime aikoina opittu? Keskustelemassa ovat Omavaraopiston perustaja Lasse Nordlund, tietokirjailija Satu Hovi sekä tutkijat Galina Kallio ja Eeva Houtbeckers. Ville Talola juontaa.

Mikä on runouden merkitys muuttuvassa maailmassa? Nykyrunolla on varsinkin julkisessa keskustelussa vaikean maine. Runouden kautta kuitenkin sanoitetaan elämää ja hahmotetaan uusia tunteita. Runouden elämää muuttavasta merkityksestä kertovat runoilijat ja sanataiteilija Saila Susiluoto, Julius Kuusisaari ja Hanna Yli-Tepsa, räppinimeltään Rauhatäti. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkönen selvittää, millainen asema suomalaisilla naisilla on ollut maamme populaarimusiikin historiassa. Miten naiset ovat historian saatossa nousseet hitaasti mutta varmasti esiintyjistä tekijöiksi sekä kuroneet kiinni miehisen kulttuurialan ja bisneksen sukupuolten välistä rakoa? Millaisia tekoja ja uhrauksia se on vaatinut, ja millaiset ilmiöt ja ympäristöt ovat torpanneet tai edistäneet naisten asemaa musiikkibisneksen ja tekemisen kulttuurissa? Millaisia haasteita naiset kohtaavat nyt, ja millaisia mahdollisuuksia aikamme tarjoaa jatkuvasti monimuotoistuvalle musiikkikentälle? Vieraina Lailasta Almaan - Suomalaisten naisten populaarimusiikin historia -tietokirjan kirjoittaneet musiikintutkijat Tiina Käpylä ja Anna Elena Pääkkölä sekä pitkänlinjan artisti Eini. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kun yhteiskunta digitalisoituu, tieto on arvokkaampaa kuin teknologia. Jättimäiset teknologiayritykset ovat yritysmaailman kuninkaita. Samalla kansalaiset ja kuluttajat ovat keskellä algoritmistä kulttuuria, jossa elämä muuttuu parhaimmillaan kitkattomaksi, jossa hän kohtaa miellyttäviä tai epämiellyttäviä, yllättäviä ja hämmentäviä asioita digitaalisen teknologian parissa. Ne herättävät kysymyksiä. Kuunteleeko Facebook puhelimiamme? Mitä on algoritmi-folklore? Miksi data on alipolitisoitunut? Mitä on intiimiyden uusi infrastruktuuri? Miten pitäisi suhtautua suuryhtiöiden urkintakapitalismiin, jossa tulonlähde on meistä kerätty data? Miksi algoritmit ohjaavat meitä keskustelun ääripäihin? Miksi yhteiskunta hehkuttaa keskeneräisiä teknologioita? Miksi rakennetaan tietoteknisiä järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään? Onko teknologia tärkeämpää kuin ihmiset jotka sitä käyttävät? Mikä on Ruckensteinin laki? Kulttuuriykkösessä keskustelevat Minna Ruckenstein, Helsingin yliopiston kehittyvien teknologioiden ja yhteiskunnan professori, joka on kirjoittanut kirjan The Feel of Algorithms, ja kansanedustaja Timo Harakka, joka on kirjoittanut kirjan Datakapitalismi kriisien maailmassa. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.

Yksi vuoden elokuvailmiöitä on Christopher Nolanin uutuuselokuva Oppenheimer, joka kertoo yhdysvaltalaisesta ydinpommin kehittäjä Robert Oppenheimerista sekä hänen johtamastaan Manhattan-projektista. Projektin lopputuloksena Japanin Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettiin atomipommit, jotka veivät hetkessä yli sadan tuhannen siviilin hengen ja aiheutti lähes saman verran loukkaantuneita. Pommien käytön katsotaan olevan yksi ratkaisevimmista tekijöistä toisen maailmansodan päätökselle, mutta myös alkulaukaus kylmän sodan sekä ydinsodan pelon ajalle. Oppenheimer on historiallinen elokuva, joka perustuu Kai Birdin sekä Martin J. Sherwinin Pulitzer-palkittuun American Prometheus -kirjaan. Elokuva pyörii intensiivisen, maailmaa mullistaneen ja ristiriitaisen projektin lisäksi myös vakoilu- sekä kommunistivainokuvioissa sekä aikansa etevimpien fyysikkojen mielenmaisemissa. Keskeinen osa elokuvaa on myös Oppenheimerin kohtalo pommien pudottamisen jälkeen sekä kiista, jossa hänen uskollisuuttaan Yhdysvaltoja kohtaan mitattiin. Kulttuuriykkönen selvittää, millaisesta elokuvasta loppujen lopuksi on kyse, ja miten insinöörimäisen teknisistä ja monitasoisista elokuvistaan tunnettu Christopher Nolan onnistuu Oppenheimer-kuvauksessaan. Vieraina ydinfysiikan professori Anu Kankainen Jyväskylän yliopistosta, KAVI:n erikoistutkija Jari Sedergren sekä kirjailija-emeritusprofessori Kari Enqvist. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Rolling Stonesin keulahahmo Sir Mick Jagger on tehnyt yli 60 vuotta kestävän uran, jonka aikana hänestä on tullut ikoninen esikuva kaikille rock-kukoille. Miksi Mick Jaggerista tuli muusikko eikä ekonomi, jota alaa hän opiskeli ennen antautumistaan rhythm&blues-musiikin vietäväksi. Miten Rolling Stones kasvoi jättiläismittoihinsa, minkälainen on heidän tuotantonsa kokonaiskuva ja mikä on Mick Jaggerin ja yhtyeen perintö moderniin pop-rock-musiikkiin? Keiden harteilla he itse seisovat? Ja kuinka yhtye on pysynyt kasassa kaikkien myrskyjen jäljiltä yli 60 vuotta. Sir Mick Jaggerin syntymäpäivän kunniaksi Kulttuuriykkösen studiossa juodaan pullakahveja Rolling Stones asiantuntijoiden seurassa. Pöydän ääressä istuvat podcast-tuottaja Juha Kakkuri sekä valokuvaaja, muusikko Pasi Rytkönen. Juontajana on Ville Talola.

Mirkka Rekola (1931-2014) oli yksi tärkeimmistä runouden modernisteja, jonka tekstit resonoivat yhä uusien lukijoiden elämissä. Tuoreessa elämäkerrassa valottaa paitsi Rekolan runoilijanlaatua myös sitä kuinka taide ja laajemmat historian kentät sitoutuvat toisiinsa. Rekola runojen epäpoliittisuus herätti kritiikkiä 60-luvulta alkaen ja hänen homoseksuaalisuutensa aiheutti hyljeksintää. Silti itsensä marginalisoiduksi kokeneen runoilijan vaikutus suomalaisen kirjallisuuden historiaan on mittava. Mirkka Rekolan elämästä ja taiteesta ovat keskustelemassa hänen elämäkerturinsa, runoilija Jonimatti Joutsijärvi ja kirjallisuudentutkija, runoilija Katja Seutu. Toimittaja on Pietari Kylmälä.

Aaltojakkara on yksi modernin suomalaisen huonekalusuunnittelun ikonisimmista esineistä. Yhdessä puuseppä Otto Korhosen kanssa Aalto loi puuntaivusmenetelmän, joka näkyy myös vuonna 1933 suunnitellussa jakkarassa. Sen ja Aallon muiden huonekalujen menestyksellä Lontoon-näyttelyssä samana vuonna oli suuri merkitys hänen kansainväliselle maineelleen. 90 vuotta täyttänyttä jakkaraa on valmistettu jo kymmenellä vuosikymmenellä. Kulttuuriykkösessä mennään jakkaran kyydissä moderniin kotiin, julkisiin ja yksityisiin tiloihin, myös tunnetiloihin, sisustuksiin, muistiin ja nostalgiaan. J.P. Pulkkisen studiovieraina ovat sisustusarkkitehti Hanni Koroma ja valokuvaaja ja kuraattori Katja Hagelstam. Haastateltavana on myös Antti Tevajärvi Artek 2nd Cycle -liikkeestä.  Ohjelmassa kuullaan myös näytteitä Ilta Boisenin raportista Kööpenhaminan taideteollisuusnäyttelystä vuodelta 1952, Alvar Aallon esitelmästä Arkkitehtuurimme erityispiirteitä vuodelta 1953  ja arkkitehti Matti Itkosen näkemyksiä Alvar Aallon arkkitehtuurinäyttelyssä Jyväskylässä vuonna 1962.

Ikonisesta lelunukesta kertova fiktiivinen elokuva Barbie on noussut vuoden 2023 kesän suurimmaksi elokuvailmiöksi. Greta Gerwigin (Pikkunaisia, Lady Bird) ohjaaman elokuvan päärooleissa esiintyvät Margot Robbie sekä Ryan Gosling. Elokuva kertoo Barbien erottamisesta Barbielandista ja siitä, miten hän lähtee etsimään onnea ihmisten maailmasta. Elokuva näyttää yhdistävän sekä satunnaiset elokuvakävijät että elokuvien suurkuluttajat ja kriitikot yhdeksi innokkaaksi Barbie-nälkäiseksi ryhmäksi, jotka tuntuvat odottavan rainaa kuin kuuta nousevaa. Kulttuuriykkönen selvittää, mistä elokuvan saama valtava ennakkohype ja odotusarvo kumpuavat, ja kuinka onnistuneesta adaptaatiosta on oikein kyse. Miten elokuva käsittelee pop-kulttuuri-ikonia ja millaisia näkökulmia se tarjoaa paljon parjatun ja rakastetun lelunuken maailmaan? Vieraina Barbie-keräilijä Ursula Kähäri, Kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltanen sekä elokuvakriitikko Leena Virtanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Suomalaisia taisteli Ukrainassa 80 vuotta sitten Natsi-Saksan Waffen-SS joukoissa. Wiking-divisioonassa palveli vuosina 1941–43 kaikkiaan yli 1 400 vapaaehtoista suomalaista sotilasta, joista kaatui 256 ja sadat haavoittuivat. Keitä he olivat ja mikä oli pahamaineinen Waffen-SS? Suomessa on ollut laajaa ja kiivastakin keskustelua suomalaisten SS-vapaaehtoisten roolista toisen maailmansodan itärintamalla, heidän aatteellisuudestaan ja osallisuudestaan sotarikoksiin. Toimittaja Kari Kuusela on kirjoittanut suomalaisista SS-miehistä uuden tietokirjan, jossa käydään läpi heidän vaiheita itärintamalla. Kirja sisältää myös useita SS-miesten haastatteluita. Suomalaisista SS-miehistä ovat studiossa keskustelemassa toimittaja Kari Kuusela sekä Åbo Akademin kirkkohistorian dosentti André Swanström, joka on tutkimuksissaan käsitellyt niin suomalaisia SS-miehiä ja sotilaspastoreita Ohjelman toimittaa Nicklas Wancke

Siinä missä kirkko ja institutionaalinen uskonnonharjoitus ovat olleet pitkään laskevan suosion käyrällä, mytologia, kansanusko ja perinteet ovat alkaneet kiinnostaa. Onko kyse uudenlaisen henkisyyden ja hengellisyyden etsinnästä? Minkälainen on suomalaisen kansanuskon maailma, sen maailmankuva, käsitys ihmisestä ja muista olevaisista sen sisällä? Miten se suhtautuu naapurikansojen mytologioihin, esimerkiksi saamelaisuuteen tai vanhaan pohjoismaiseen mytologiaan? Mitkä ovat sen pyhät paikat ja tilat? Miten muinaissuomalainen mytologia näkyy modernin uushenkisyyden kentällä? Onko kasvanut kiinnostus muinaisuskontoihin kansainvälinen ilmiö? Suomalaisen muinaisuskon ja sen rituaalinen juurille johdattavat kuulijoita keskustelussa tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta sekä folkloristiikan tutkija, museojohtaja John Björkman. Juontajana on Ville Talola.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin väite siitä, ettei Ukraina ole oma itsenäinen valtionsa, on vale. Mailla on kuitenkin pitkä yhteinen historia, ja moni ukrainalainen puhuu venäjää. Mutta mitä ukrainalainen kulttuuri oikein on? Venäjään erikoistuneen ja Ruotsissa työskentelevän Kalle Kniivilän kirjoittama tietokirja Maa joka heräsi (Into 2023) kertoo ukrainalaisista, jotka haluavat vain elää rauhassa. Kirja valottaa Tšernobylin räjähdyksestä alkunsa saanutta itsenäisyyden aikaa ja Ukrainan historiaa ja kulttuuria. Kirjassaan Kniivilä kuvaa muun muassa sitä, miten Länsi-Ukrainan kuuluminen aikanaan Itävalta-Unkariin on vaikuttanut maan kulttuuriin. Kalle Kniivilää haastattelee Pauliina Grym.

On kasvatettava nykyajan levottomat itsekkäät ansioihmiset kansalaiseksi, sanoi Yrjö Harvia ensimmäisessä suomalaisessa asuntokongressissa vuonna 1917. Kodin maailma on kaikkein ihonmyötäisin asia, kirjoitti venäläinen kirjailija Osip Mandelštam.  Moderni koti on taistelukenttä, jossa henkilökohtainen kohtaa yhteiskunnan odotukset. Toisaalta koti on ihmisen persoonan jatke, kuva asujasta itsestään. Toisaalta koti on ollut kansallinen projekti, jossa huonejärjestys on määritellyt perhemallin, jossa puhtaus ja käytännöllisyys ovat merkkejä siveydestä ja moraalista. Nykymaailmassa sisustus- ja puutarhaharrastus ovat kuluttajakansalaisen keskeisiä toimia. Samalla kaupungistuvassa maassa rakennetaan yhä enemmän pieniä asuntoja, jotka tuovat mieleen entisajan työvänluokan kansoittamat hellahuoneet. Modernin kodin merkityksistä ja muodonmuutoksista ovat keskustelemassa taidehistorian professori Kirsi Saarikangas ja Aino ja Jean Sibeliuksen kotimuseon johtaja Julia Donner. Toimittaja on J.P. Pulkkinen.

Japanilainen pop-kulttuuri, anime ja manga ovat valloittaneet maailman viimeistään 2000-luvulla. Sellaiset animaatioelokuvat kuin Henkien kätkemä, Tulikärpästen hauta tai Akira, animaatiosarjat kuten Pokemon ja Dragonball Z ovat esimerkkejä animesta, joka on puskenut saarivaltion rajojen yli ja saanut kansainväliset ja ennen kaikkea omistautuneet fanilaumat sukeltamaan yhä syvemmälle manga-sarjakuvan ja animen maailmaan. Perjantaina 14.7.2023 maailman kuuluisin anime-ohjaaja, Oscar-palkittu Hayao Miyazaki julkaisee viimeiseksi elokuvaksi julistetun How Do You Live?:n Japanissa. Sen lisäksi uuden ajan Miyazakiksi kutsutun Makoto Shinkain uutuuselokuva Suzume julkaistiin Suomessa keväällä 2023. Millaista on nykyanime, ja kuinka paljon näillä menestyselokuvilla on tekemistä perinteisen japanilaisen animen ja mangan kanssa? Kulttuuriykkönen tutkii, miten japanilaisesta animaatiosta ja sarjakuvasta tuli koko maailman rakastama kulttuurimuoto ja fanituksen kohde. Miten anime ja manga peilaavat japanilaista kulttuuria, ja miksi taidemuodosta on tullut niin suosittu ikään tai sukupuoleen katsomatta? Millaisia ongelmia kymmeniä miljardeja tahkovaan teollisuudenalaan liittyy, ja miten japanilaista sarjakuvaa ja animaatiota tulisi lukea ja tulkita? Vieraina Mangakartta-podcastin Maaret Stepanoff sekä japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvän Desucon-tapahtuman tiedotusvastaava Santtu Pajukanta. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Harry Lönnrothin suomentama ritaritrilogia Eufemian laulut on juuri ilmestynyt. Tarinat ilmentävät Ruotsin - ja siten myös Suomen - vanhinta kirjallista perinnettä. Näiden tarinoiden myötä myös keskiajan Pohjolassa tutustuttiin legendaarisen kuningas Arthurin taruihin ja hänen pyöreän pöydän ritareihin. Tarinoilla rakennettiin ritariuden ympärille keskiajalla kiiltokuvamainen kuva, johon kuuluivat käytössäännöt ja ritarilliset hyveet. Mutta mikä oli todellisuus? Oliko ritari sittenkin vain hurskasteleva tappokone? Vieraina ovat pohjoismaisten kielten professori Harry Lönnroth Jyväskylän yliopistossa sekä keskiaikaan erikoistunut arkeologi Ilari Aalto. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

"Vaikka olemme Suomessa ja meillä naisilla pitäisi olla oikeus päättää ja oikeus elää miten haluamme, ei se toteudu meille kaikille", kuvaa irakilaistaustainen Sara Al Husaini. Suomessa asuva Sara Al Husaini kertoo esikoisteoksessaan Huono tyttö (Like, 2023) elämästään pakkoavioliittoon joutuvana alistettuna naisena ja siitä, miten hänestä tuli tasa-arvoaktivisti ja Vuoden 2021 pakolaisnainen. Al Husaini kritsoi vahvasti irakilaisen maahanmuuttajayhteisön moraalikäsitystä, jossa nainen tai “hyvä tyttö”on alistuva ja tottelevainen ja väistyy varjoihin. Husaini kertookin tänä päivänä olevansa ylpeästi huono tyttö. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomen kirkon sisällä vaikuttavista herätysliikkeistä herännäisyys eli körttiläisyys on lestadiolaisuuden jälkeen toiseksi suurin. Siinä missä liikkeen nimen voisi tulkita viittaavan herätys- tai hurmahenkisyyteen, todellisuus on päinvastainen. Se suhtautuu pidättyvästi hengellisten kokemusten näyttämiseen tai edes niistä puhumiseen. Historiallisesti katsottuna herännäisyyttä leimaa suoranainen ilottomuus ja vaatimattomuus. Vuosittain järjestettävät Herättäjäjuhlat kokoavat jopa 50000 osallistujaa. Juhlien ohjelma koostuu lähinnä puheista, joita rytmitetään virsilaululla. Laulettavat virret ovat liikken oman virsikirjan, Siionin virsien lehdiltä. Puhujina on usein myös tunnettuja ei-kirkollisia henkilöitä, ministereistä viihdetaiteilijoihin. Historiassa herännäisyyden piirissä oli runsaasti suomalaisen äärioikeiston kannattajia, mutta nykyisin herännäisyyttä pidetään kirkon liberaalisiiven liikkeenä. Mikä tämän muutoksen selittää? Mitä herännäisyys eli körttiläisyys on ollut historiassa ja mitä se on tänään ja missä se näkyy? Aiheesta keskustelevat Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Ilkka Huhta, pastori-kanttori Samuli Korkalainen sekä Herättäjä-yhdistyksen aktiivi Salla Ranta. Toimittajana on Ville Talola.

Kaiken kirjoittamisen historiallisena ja motorisena ytimenä on kynä. Kirjoittamaan oppiminen piirtyy kuin kynänjälki aivoihin. Teknologiset muutokset ovat kuitenkin sysäämässä kynää sivummalle ja uudet sukupolvet kouliintuvat kirjoittamaan näppäimistöillä. Kulttuuriykkösen keskustelussa runoilija Olli Heikkonen, kirjailija Jukka Laajarinne ja toimittaja J.P. Pulkkinen keskustelevat kirjoittamisen rutiineista, käytännöistä ja tavoista joilla teknologia koulii ajatteluamme ja kuljettaa lauseitamme. “Laitteet istuvat satulassa ja ne ratsastavat ihmiskunnalla”, kirjoitti amerikkalainen esseisti ja filososi Ralph Waldo Emerson. Kynän ja kirjoittamisen historiassa on monia kiehtovia vaiheita alkaen siitä stressistä, mitä Platon koki siirryttäessä suullisesta kulttuurista kirjalliseen kulttuuriin. Tai Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta modernin lyijykynän syntyyn. Ilmaan jää kaiken teknologian keskellä leijumaan kysymys: miten käy kriisin hetkellä, kun teknologiamme hauraus paljastuu ja murenevan sivilisaation keskelle on ihmisiä, joilla on vain kynä ja muistikirja. Ohjelmassa kuullaan seuraavia arkistonäytteitä: Unto Kupiainen pakinoi Mannerheimin kynästä, toimittaja Kerttu Krohn haastattelee L. Onervaa (1948), heinolalainen toimittaja Dagmar Heino muistelee työtään 1920-luvulla, Olli Alho haastattelee C.J. Gardbergiä Turun Sibelius-näyttelyssä (1965), Alivaltiosihteeri etsii kyniään (1996), kasvatustieteiden tohtori Satu-Maarit Frangou kertoo väitöskirjastaan (2020), VTT:n tutkijat testaavat älypuhelimia (2004), ja tasavallan presidentti J.K. Paasikivi toteaa Moskovasta palattuaan, että kynä on korjannut sen minkä miekka hajotti (1955). JP Pulkkinen toimittaa.

Vartijat, V niin kuin verikosto, Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga, Helvetistä sekä liuta muita sarjakuva- sekä elokuvamaailmaa järisyttäneitä teoksia on syntynyt englantilaisen Alan Mooren sulkakynästä. Marraskuussa 2023 70 vuotta täyttävä Moore on äänestetty maailman merkittävimmäksi elossa olevaksi sarjakuvakäsikirjoittajaksi, ja yhdysvaltalainen Time-lehti on rankannut The Watchmen (Vartijat) -teoksen ainoana sarjakuvana yhdeksi modernin ajan merkittävimmäksi kirjalliseksi teokseksi. Kulttuuriykkönen selvittää, millainen henkilö on näiden tarinoiden takana? Mistä hän on ammentanut inspiraatiota supersankaritarinoihinsa, jotka poikkeavat monessa mielessä Marvelin ja DC:n valtavirtaseikkailuista? Millä tavalla hän on muuttanut modernia tarinankerrontaa, ja kuinka hyvin hänen teoksensa ovat kestäneet aikaa? Ja miksei Moore halua enää kirjoittaa uusia sarjakuvia, vaikka rakkaus taiteenlajiin elää yhä? Vieraina väitöskirjatutkija Oskari Rantala sekä Nörttitytöt-yhteisön Mia Meri. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Yksi varsin suosittu kirjallisuudenlaji, varsinkin ulkomailla, ovat historiaan sijoittuvat romaanit. Harvempi siinä genressä on sijoittanut tarinansa ihan muinaiseen historiaan. Mutta niitäkin löytyy - myös Suomesta. Tunnetuimpia lienee Suomesta Mika Waltari. Nykyaikanakin löytyy näitä kirjailijoita, joista kaksi tunnetuinta on Kulttuuriykkösen vieraina. Vieraina ovat Jukka M. Heikkilä ja Tom Erik Arnkil. Heikkilä on kirjoittanut useampia antiikin Kreikkaan ja Roomaan sijoittuvia seikkailuromaaneja. Arnkil on sijoittanut tarinansa muinaiseen Persiaan. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Tekoälyn kehitys on nyt äärimmäisen nopeaa. Nopeuden myötä on herännyt huoli pysyykö kehitettävän teknologian suhteen riittävä kontrolli. Osa eturivin tieteilijöistä on vaatinut kehitykselle sääntelyä, EU pyrkii luomaan nyt omat reunaehtonsa tekoälyteknologian käytölle. Esiin on nostettu myös kysymykset etiikasta: kuinka tehdä tekoälystä eettisesti kestävää? Kuinka tekoälyn parissa yli 30 vuotta paininut tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen, tekoälyn eettisiä ulottuvuuksia tutkiva filosofi Pii Telakivi, sekä digimedia-asiantuntija, tietokirjailija Kari Haakana näkevät tekoälyyn liittyvät uhkat ja toisaalta mahdollisuudet? Tekoälyä kehittävät nyt suuret korporaatiot suljettujen ovien takana, pitäisikö kehitystä säännellä? Ymmärretäänkö kehitettävän teknologian eettisistä ulottuvuuksista tarpeeksi? Toimittajana Tuukka Pasanen.

Netflixin huippusuosittu draamasarja Succession kertoo Royn perheen mediaimperiumista, jossa vallantavoittelu ja juonittelu tekee jäsentensä elämästä jokapäiväistä piinaa. Toimittaja Hannu Sokalan kirja maailman 50:stä vaarallisimmasta perheestä puolestaan kertoo tosielämän tarinan rahan ja vallan keskittymisestä harvojen käsiin. Miksi meitä kiinnostaa fiktio ja fakta superrikkaiden elämään liittyen? Projisoimmeko näihin kertomuksiin omia haaveitamme vai pelkistyykö kaikki lopulta kysymykseen, tuoko raha ihmiselle onnea? Miksi Succession-sarjan pahiksista tulee mielessämme sympaattisia sankareita? Miksi toisaalta epäilemme tosielämän upporikkaiden filantrooppien motiiveja? Rahan, vallan, onnellisuuden ja merkityksellisyyden kysymyksiä tosielämän ja fiktiivisten tarinoiden takana pohtivat toimittaja Hannu Sokala, tutkija Hanna Kuusela sekä kriitikko Kalle Kinnunen. Ville Talola juontaa.

Tänään vietetään kesäteatteripäivää. Teemapäivästä käynnistyy viikonloppu, jolloin on perinteisesti eniten kesäteattereiden ensi-iltoja. Kesäteatteria käy katsomassa vuosittain arviolta miljoona katsojaa. Yksi kesäteatteri-ilmiö on nuorten esittävien taiteilijoiden jalkautuminen maakuntiin. Saimaan teatteri on seilannut vuodesta 2014 laivalla ja rantautunut esiintymään seurantaloilla. Tänä kesänä he esittävät näytelmää Maaseutua etsimässä. Se on saanut alkunsa lähes sata vuotta vanhoista seuranäytelmistä, jotka löytyivät kaapista Himalansaaren seurantalolta. Näytelmään liittyy myös Urho Karhumäen romaani Avoveteen, joka voitti kultaa Berliinin olympialaisten taidekilpailussa 1936. Studiossa ovat Saimaan teatterin jäsenistä tutkija Sanna Ryynänen sekä Kritiikin kannuksilla keväällä palkittu näyttelijä Jonnakaisa Risto sekä vieraileva ohjaaja Janne Pellinen. Ohjelmassa kuullaan myös seurueeseen kuuluvan syyrialaistaustaisen näyttelijä Boodi Kabbanin kokemuksia. Luvassa on myös kirjailija Antti Heikkisen poimintoja kesän teatteritarjonnasta. Hänellä on itsellä kaksi ensi-iltaa tulossa. Utran uusi teatteri esittää Joensuussa Heikkisen yhdessä Jaakko Tepon kanssa kirjoittaman musiikkikomedian Jaska ja Nilsiän Harrastajateatteri esittää Heikkisen kirjoittaman tekstin ihmeöljyä myyneestä Sheikistä. Toimittajana Minna Joenniemi.

Huiman suosion saavuttanut, scifiä, tulevaisuusdystopiaa ja draamaa yhdistelevä Black Mirror on palannut uusin jaksoin. Suoratoistopalvelu Netflixissä on hiljattain julkaistu Black Mirrorin kuudes kausi neljän vuoden tauon jälkeen. Black Mirror kertoo teknologian ja sosiaalisten medioiden vaikutuksesta ihmisten elämään: millä tavoin ne voivat mennä liian pitkälle, ja mitä kaikkea siitä voi seurata. Tästä jo ikonisesta sarjasta ovat studiossa keskustelemassa kirjailija Jani Saxell, futuristit Elina Hiltunen ja Perttu Pölönen. He paljastavat omat suosikkijaksonsa ja arvioivat kuudetta kautta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Maailmanloppu on kulman takana ja ihmiskunnan tuho lähempänä kuin horisontissa? Ei välttämättä, sanovat Pasi Nokelainen (Maailmanloppu peruttu - Seitsemän väitettä kiertotaloudesta, Gummerus 2023) ja Ville-Juhani Sutinen (Hajonneen maailman käyttöohje - Kuinka oppia elämään rikotussa ympäristössä ja rakastamaan sitä, Into 2023). Heidän mukaansa ihmiskunnalla on edelleen tulevaisuus ja maailmanlopun julistaminen on pään laittamista pensaaseen. Mutta miten opimme elämään ilmastonmuutoksen ja saasteiden muovaamassa ja murjomassa maailmassa? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Enni Levi on salanimi. Sillä eliittiseuralaisena opiskeluikoinaan lukssusseuralaisena Euroopan suurkaupungeissa työskennellyt suomalaisnainen on kirjoittanut kirjan siitä, millaista on olla maksullinen seuralainen. Niinsanottu eliittiseuralainen tarjoaa asiakkaalleen täydellisen, puleeratun tyttöystävän illuusion. Varakas asiakas vie maksullista seuralaistaan Michelin-tähtiä saaneiden ravintoloiden illallisille ja tarjoaa hetkiä jetset-elämää. Miten työ vertautuu prostituutioon, mitä asiakkaat hakevat escorteilta? Millainen nainen kelpaa työhön - ja kenellä on tilanteissa valta? Eliittiseuralaisen päiväkirjan (Atena, 2023) kirjoittajaa Enni Leviä haastattelee Pauliina Grym.

Timo Parvela tunnetaan muun muassa Ella-kirjasarjan, Maukan ja Väykän, seikkailevan Paten ja avaruuteen sijoittuvien Kepler-seikkailujen luojana. Parvela on julkaissut 35 vuotta kestäneen kirjailijauransa aikana yli 100 teosta, joita on käännetty liki 40 kielelle. Myytyjä kirjoja eri formaatit yhteen laskettuna on yli 10 miljoonaa kappaletta, joka tekee hänestä yhden menestyneimmistä suomalaiskirjailijoista. Useiden Parvelalle myönnettyjen tunnustusten joukossa on voitettu Finlandia junior-palkinto vuodelta 2006 sekä Pro Finlandia -mitali vuodelta 2019. Suurmenestys on seurannut Timo Parvelaa lähes huomaamatta. Vaikka yleensä suomalaiset juhlivat maailmalla mainetta niittäneitä kulttuuri- ja urheilusankareitaan, harvinaiseen miljoonamyyntiin yltänyt Parvela ei juuri paistattele valokeilassa. Miten Parvelan kirjat syntyvät ja miltä menestys tuntuu? Ja mitä kirjailija ajattelee yleisesti lastenkulttuurin arvostuksesta ja asemasta? Miten kirjoissa näkyy Parvelan tausta opettajana? Timo Parvela vastaa näihin kysymyksiin Kulttuuriykkösen haastattelussa itse. Toimittajana on Ville Talola.

Millaista ruokaa syötiin maassamme 1700-luvulla? Johanna Ilmakunnas ja Märtha Norrback ovat tutkineet Porvoon Stensbölen kartanon vanhoja reseptikirjoja. Niistä löytyy ruokia, joita on mahdollista valmistaa tänäänkin. Reseptikirjoista löytyy myös vinkkejä millaisilla kotitekoisilla rohdoilla voi parantaa yleisiä vaivoja. 1700-luvun posliini oli usein koristeellista ja hienoimmissa kodeissa tarjottiin ruoka komppaniaposliinista. Miksi viinilasit huuhdeltiin kesken aterian erityisessä kulhossa? Miksi posliinia kutsuttiin valkoiseksi kullaksi? Mistä posliini tehdään ja millä tavalla politiikka ja maaperä vaikutti eurooppalaisten posliinitehtaiden syntyyn? Vieraina ovat Johanna Ilmakunnas, Pohjoismaisen historian professori, Märtha Norrback, museonjohtaja ja historioitsija ja Maria Ekman, tietokirjailija sekä antiikki-, design- ja taideasiantuntija. Hän tuli tunnetuksi löydettyään keisari Nikolai II Talvipalatsin yksityissalonkien kalustoja. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Outi Salovaaran Matkalla kadonneessa maailmassa - Neuvostoliiton perillisten jäljillä -tietokirja vie syvälle kommunismin raunioihin ja Venäjän varjossa kasvaneisiin maihin kuten Turkmenistaniin ja Kazakstaniin. Lisäksi Salovaara jakaa kokemuksensa kuivuneen Aral-järven rannalla. Suuri sisämeri on kuivunut lätäköksi ja alueella on kokeiltu biologisia aseita. Sami Tissarin Finlandia-ehdokkuuden saanut Krysa-esikoisromaani on Neuvostoliittoon sijoittuva vaihtoehtohistoria, joka paljastaa neuvostojärjestelmän absurdiuden mehevällä tavalla ja kertoo samalla tekoälystä. Keskustelemassa ovat Outi Salovaara ja Sami Tissari. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Virpi Hämeen-Anttilan Björk-sarja vie lukijansa 1920-luvun alun Helsinkiin. Historiallisissa dekkareissa seikkailee amatöörietsivä Karl Axel Björk. Sarjan vastikään ilmestyneessä kymmenennessä osassa Björk selvittelee outoa kuolemantapausta papin perheessä. Hämeen-Anttilan Björk-sarja on saanut suitsutusta historiallisesta tarkkuudesta, ja sarjan yhdeksäs osa, Vapauden vahdit, voitti Vuoden johtolanka -palkinnon. Kulttuuriykkösessä selvitetään, mikä innostaa Hämeen-Anttilaa kirjoittamaan dekkareita ja kuka rikoskirjailija häntä inspiroi. Puhumme myös 1920-luvun Helsingistä ja miten Hämeen-Anttila herättää menneen maailman henkiin. Vieraina ovat Björk-sarjan kirjoittaja Virpi Hämeen-Anttila ja 20-luvun Helsingistä kirjan "Suruton kaupunki" kirjoittanut Helsingin yliopiston dosentti Mikko-Olavi Seppälä. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Mediassa on peräänkuulutettu pitkin kevään hallitusneuvotteluja ja yleisemminkin sivistysporvareiden perään. Jotkut ajattelevat, että laji on kokonaan kadonnut. Sivistysporvarilla on tarkoitettu perinteisesti henkilöä, joka markkinatalouden ohella uskoo koulutuksen, kulttuurin ja taiteiden tärkeyteen ja joka suhtautuu vastuullisesti yhteisön hyvinvointiin. Mutta ketkä siis ovat nykyisin sivistysporvareita - ja ovatko kaikki muut porvarit paitsi he sivistymättömiä? Ketkä eniten heitä kaipaavat - ja mitä he oikeastaan kaipaavat? Onko porvarina oleminen lähtökohtaisesti taantumuksellista kun edistystä puolestaan leimaa punavihreä vasemmistolaisuus? Aiheesta keskustelevat tutkija Johanna Sumiala, kansanedustaja Tere Sammallahti, entinen kansanedustaja ja ministeri Osmo Soininvaara sekä kirjailija Jarkko Tontti. Juontajana on Ville Talola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppaisen, eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Rannan ja liikemies Sami Kuuselan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. He keskustelevat suomalaisesta alkoholipolitiikasta, miksi influensseri korvasi auteurin dokumenttielokuvien ohjaajana ja vapaan sivistyksen uhkakuvista. Tuleeko viinit ruokakauppoihin? Tätä pohdittiin hallitusneuvotteluissa, joissa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vastusti. Kristillisdemokraattien lisäksi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on vastustanut viinien myynnin vapauttamista. Kokoomus on ollut ajamassa viinien tuomista ruokakauppoihin. Päädyttiin siihen että 8% alkoholia sisältävät juomat saapuvat ruokakauppoihin. Tulisiko viiniä ostettua liian helposti, jos se tulisi ruokakauppoihin? Suomessa viinien hinnat ovat kuitenkin korkeammat kuin Euroopassa. Hyvin käsikirjoitetusta ja ammattitaitoisesti juonnetusta dokkarista puuttuu se ylin luova johto: ohjaaja. Tämä on yleistä nykyään monissa tv- ja myös audiotuotannoissa: hoidetaan keulakuvaksi joku kiehtova ja monelle tuttu influensseri ja taustalle ammattilaisia, kuten käsikirjoittajia ja kuvaajia. Mutta kokonaisnäkemyksestä ei oikein vastaa kukaan. Tehdään vain aihe edellä varmaa suoritetta. Ja mieluiten monen jakson verran, että katsojat saavat bingettää. Onko auteur kuolemassa? Tappoiko hänet influensseri? Itä-Suomen yliopisto on tutkimuksessaan osoittanut vapaan sivistystyön terveysvaikutukset ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeyden. UEF listaa maamme ongelmat: ikääntyminen, erilaisten riskiryhmien hyvinvointi, sotekulujen kasvu, koulutustason lasku, osaamisvaje, työvoimapula ja koulutuspolulta syrjäytyneet nuoret. Vapaa sivistystyö on valtiolle edullinen keino vastata näihin haasteisiin. Mitä tehdä kun vapaa sivistystyö on uhattuna? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim syntyi vuonna 1867 ja kuoli 1951. Hän on edelleen tunnettu hienosta tyylitajustaan ja kiinnostuksestaan sisustukseen. Mannerheim asui Helsingin Kaivopuistossa huvilassa vuosina 1924-1951. Hänen kotinsa on edelleen alkuperäisessä eklektisessä asussaan. Mistä Mannerheimin innostus sisustamiseen ja tyyleihin syntyi? Hänen Hangossa sijaitsevassa Neljän tuulen tupa-nimisessä ravintolassa oli bretagnelaistyylinen ruudullinen pöytäliina ja ranskalainen astiasto. Mannerheimin hankkima astiasto oli fajanssia, todennäköisesti Bretagnesta, vaikka on myös epäilty, olisiko astiasto valmistettu Mannerheimin langon Louis Sparren Iris-tehtaassa. Miksi hän piti ranskalaisuudesta? Mannerheim ei pitänyt ruuan kärystä. Ravintolassa tarjottiin Marskin ryyppyä, puolalaisesta pataruoasta inspiroitua Vorschmackia ja Café Afrika-leivoksia. Mikä on Mannerheimin tuoman Vorschmackin historia? Mannerheim pukeutui vapaa-ajallaan valkoiseen pukuun ja olkihattuun. Mistä hänen kiinnostuksensa pukeutumiseen kertoi? Kaivopuiston huvila on vuodesta 1951 asti toiminut Mannerheimin elämää ja Suomen historiaa esittelevänä museona. Miksi kiinnostus museota kohtaan on vain kasvanut viime vuosina? Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja emerita Marketta Wall ja Mannerheim-museon johtaja Märtha Norrback. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomen kansallismuseo luovutti huhtikuussa etnografisista kokoelmistaan Namibian kansallismuseolle kaksi kivifragmenttia. Vuonna 1886 lähetyssaarnaaja Martti Rautanen ja kasvitieteilijä Hans Schinz irrottivat fragmentit Pohjois-Namibiassa sijaitsevan Ondongan kuningaskunnan pyhästä valtakivestä. Kulttuuriperinnön omistajuus ja palauttaminen joko konkreettisesti, digitaalisesti tai muulla tavoin alkuperäisten omistajien jälkeläisille on kansainvälisen museokentän ajankohtaisimpia kysymyksiä. Kansainvälisten museoeettisten sääntöjen mukaan museoiden tulee olla valmiita osallistumaan keskusteluun kulttuuriomaisuuden palauttamisesta alkuperäisen omistajayhteisön jälkeläisille. Myös YK:n alkuperäiskansojen julistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota seremoniaesineiden palauttamiseen. Suomen kansallismuseo on lähivuosina tehnyt kaksi kansainvälistä huomiota saanutta repatriaatiota. Vuonna 2020 Suomen kansallismuseo palautti Yhdysvaltain alkuperäiskansojen edustajille Mesa Verdeen, Coloradoon, hautalöytöjä ja haudoista löydettyjä esineitä. Hautalöydöt olivat peräisin geologi ja kasvitieteilijä Gustaf Erik Adolf Nordenskiöldin (1868–1895) vuonna 1891 tekemältä tutkimusmatkalta. Syksyllä 2021 museo palautti kansalliskokoelmista noin 2 200 saamelaisesinettä Saamenmaalle, Saamelaismuseo Siidan haltuun. Aiheesta keskustelevat kansallismuseon intendentti Eero Ehanti, alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Eeva-Kristiina Nylander. Ohjelman toimittaa Nicklas Wancke.

Vastajulkaistu The Legend of Zelda: Tears of The Kingdom on tämän vuoden odotetuin videopeli, ja monien mielestä mestariteos. Japanilaisten Shigeru Miyamoton and Takashi Tezukan vuonna 1986 luoma pelisarja on valloittanut miljoonien sydämet ympäri maailman, mutta mistä pelisarjan suosio johtuu? Minkälainen maailmankuva Zeldasta välittyy ja mitä yhteistä on Zeldan pelaamisella ja puutarhanhoidolla? Zelda-pelit ovat maailman parhaiten arvioitujen pelien joukossa. Mistä tämä johtuu? Zeldasta ovat Kulttuuriykkösessä keskustelemassa pelitoimittaja Johannes Valkola, kuvataidekasvattaja Laura Porola ja Zelda-pelien kestofani, toimitusministeristön ilmasto ja ympäristöministeri Maria Ohisalo. Ohjelman toimittaa Hannes Nissinen.

Suoratoistopalvelu HBO Maxin ensimmäinen suomalainen dokumenttisarja Viisi valittua saa ensi-iltansa 9. kesäkuuta. Dokumenttisarja kertoo Suomen maailmallakin huomiota herättävästä naisjohtoisesta hallituksesta, “viisikosta”. Viisikkoon kuuluvat pääministeri Sanna Marinin (SDP) lisäksi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk), opetusministeri Li Andersson (vas), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr). Lähetyksessä kerrotaan dokumentin teosta ja siitä, mihin ministerit vetivät yksityisyyden rajat. Lisäksi selvitetään, missä Suomen tasa-arvon juuret ovat, ja miksi toisaalta yhä edelleen naiset tienaavat vähemmän kuin miehet? Miksi eri sukupuolet hakeutuvat edelleen tietyille aloille, ja mitä seurauksia tällä on? Pohdimme myös, ovatko naiset lähtökohtaisesti parempia ja pasifistisempia vallankäyttäjiä, kuten usein kuulee sanottavan. Keskustelemassa ovat Viisi valittua -dokumentin ohjaaja Mia Halme, toimittaja-kirjailija Emilia Männynväli ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Lähetyksessä kuullaan myös vihreiden entistä puheenjohtajaa ja ministeriä Maria Ohisaloa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja yhteiskunnan muuttuneista arvoista ovat keskustelemassa toimittaja Ville Hänninen, kosmologi Kari Enqvist ja kirjailija Jarkko Tontti. Pekka Haavisto ilmoitti, että lähtee presidenttikisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Hän on myös ollut suosituin presidenttiehdokas kyselyissä. Näin pride-kuukautena eli sukupuoli- ja seksuaalivähemistöjen oikeuksien kuukautena raati pohtii onko Suomi vihdoin valmis avoimesti homoseksuaaliseen presidenttiin? Miksi Haavisto vetää etäisyyttä Vihreään puolueeseen? Suoratoistopalvelu HBO:ssa julkaistusta Viisi valittua -dokkarissa seurataan ministereitä Sanna Marin, Annika Saarikko, Maria Ohisalo, Li Andersson ja Anna-Maja Henriksson töissä ja vapaa-ajalla, myös Katri Kulmuni ja Emma Kari ovat mukana. Koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota ovat esillä, niihin on dokumenttisarjan ulkomaalaisilla katsojille samaistumispintaa. Dokumenttia on kritisoitu kiiltokuvamaiseksi, silotelluksi ja Instagram-henkiseksi - minkälaisen dokumentin raati olisi halunnut nähdä viisikosta? Eikö politiikkaa olisi pitänyt käsitellä analyyttisemmin? Media kirjoittaa että keski-ikäinen nainen on käynyt kaikissa maailman maissa lentäen, ja tätä somessa paheksutaan. Onko syytä? Voiko lentämistä verrata lapsen hankintaan hiilijalanajälkjen suhteen? Tupakkaa voi polttaa vahingoittamatta muita, mutta valtiokoneisto hivuttaa kieltolain kaltaista mallia. ”Suomi on ensimmäinen maa, jossa tupakoinnin loppuminen on kirjattu lain päämäräksi”. Jarkko Tontti ihmettelee, pitäisikö meidän antaa enemmän tilaa ihmisille elää sellaista elämää kuin he itse haluavat elää, silloinkin kun se tarkoittaa tupakoinnin kaltaista epäterveellistä elämäntapaa? Onko tupakoiminen yksityisasia veronmaksajan kannalta? Oskari Onninen kirjoitti Suomen Kuvalehteen mediakolumnin, jossa hän pohtii, mitä oikein on tapahtunut: urheilujournalismista on tullut tiukkaa, rakenteisiin pureutuvaa, kun taas kulttuurijournalismin "uutiskone" ei pysty samaan, vaan pitäytyy vanhoissa raameissa. On taiteilijahaastatteluja ja leffojen sun muiden esittelyä. Mutta missä kriittisyys? Ja ennen kaikkea: journalistiset periaatteet? kyselee kriitikko Ville Hänninen. Ohjelman juontaa Pauliina Grym.

Jo 1930-luvulla haaveiltiin tanssin suuresta näyttämötilasta kun tunnettu tanssija Maggie Gripenberg otti esille idean. Vasta helmikuussa 2022 tämä idea toteutui Helsingin Kaapelitehtaalla Tanssin talon muodossa. Se on Suomen ensimmäinen tanssin ehdoilla suunniteltu tila. JKMM Arkkitehtien ja ILO arkkitehtien yhteistyössä syntynyt rakennus on 5400 neliötä suuri ja koostuu kahdesta salista, joista suurempaan Erkko-saliin mahtuu 700 ja pienempään Pannuhalliin 250 henkeä. Jane ja Aatos Erkon säätiö lahjoitti 15 miljoonaa euroa Tanssin talolle. Miten käy Suomen ensimmäiselle tanssille omistetulle tapahtuma- ja esitystilalle tulevaisuudessa rahoituksen suhteen? Miten Helsingin kaupunki on suunnitellut rahoittavanasa tätä tilaa? Onko nyt suuri riski että Tanssin taloa täytyykin vuokrata muihin tapahtumiin? Tanssin talon filosofia on ollut alusta asti tanssin tuominen mahdollisimman monen saataville ja tanssin aseman ja arvostuksen vahvistaminen. Ohjelmaa suunnitellaan koko ajan yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tanssin tekijöiden kanssa. Jos Helsingin kaupunki ei nosta rahoitusta, Tanssin taloon teoksia tekevät ryhmät ovat pulassa, mistä seuraa, että talossa on jatkossa yhä vähemmän tanssia. Miten tämän voisi estää? Ohjelman vieraina ovat Ylen toimittaja Jonni Aromaa, tanssitaiteilija ja Tanssiteatteri Sivuun Ensemblen taiteellinen johtaja Ninni Perko, tanssija ja nykytanssiryhmä Raekallio Corp:n taiteellinen johtaja Valtteri Raekallio ja kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Viime viikkoina Venäjä on sulkenut Suomen edustustojen pankkitilejä ja konsulaattien ovia. Näiden toimien on nähty rikkovan kansainvälisen diplomatian sääntöjä, jotka velvoittavat turvaamaan diplomaattien toimintakyvyn ja turvallisuuden isäntämaassa. Minkäalainen uhka on, että diplomaattisuhteet katkeavat kokonaan? Venäjän sota Ukrainassa on aiheuttanut kansainvälisen yhteisön suurimman kriisin sitten toisen maailmansodan - eli tilanteen, jota juuri diplomatian keinoin on ollut tarkoitus estää. Yhteisein säännöin ja sopimuksin rakennettu diplomatian järjestelmä on kuitenkin myös osoittanut toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. Mitkä ovat kansainvälisen diplomatian juuret, minkälaiset verkostot sitä pyörittävät ja minkälaiset reunaehdot sen toimivuutta sanelevat? Keskustelemassa pitkän uran suurlähettiläänä tehnyt René Nyberg, professori Juhana Aunesluoma ja tenure track professori Rinna Kullas. Ville Talola juontaa.

Perjantaistudiossa puhutaan Suomen Kansallisbaletin vallan väärinkäyttöä ja seksuaalista häirintää mahdollistaneesta johtamisesta. Tällä viikolla Kansallisbaletin ex-tanssijat kertoivat Ylellä huonoista kokemuksistaan. Baletin edellyttämä ulkonäkökontrolli ja kehojen negatiivinen kommentointi aiheuttaa mm. anoreksiaa. Kuinka paljon kannattaa taiteen edestä uhrata ja kärsiä? Raati ihmettelee myös moralismia korostavaa henkeä kulttuurissa. Onko vallalla oikeaoppisuuden ja vaikuttavuuden vaatimus? Imagen kolumni väittää, että taiteilijoiden apurahahakemuksissa kannattaa mainita ekokriisi ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet, mikäli aikoo saada rahoitusta. Jos taiteen tehtäväksi ei mielletä etsimistä, anarkismia, haahuilua, kapinaa tai älyllistä leikkiä tms. vaan siltä odotetaan "tuloksia", mitä menetetään? Saadaanko edes hyvää taidetta? Turun Sanomien mukaan yliopisto-opiskelijat eivät jaksa enää lukea tenttikirjoja. Vaatimustasoa on myös alennettu lukioissa koska oppilaat eivät vaan jaksa nähdä vaivaa. Raati pureutuu koulutuksen nykytilaan: onko porukasta tullut tiedon runsaan ruokapöydän ääressä välinpitämättömiä kun tarjolla on vielä helpommin jotakin vielä kivempaa, jonka eteen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa? Jos ihanneammatti on someinfluensseri, mihin koko peruskoulua tarvitaan? Aiheuttaako opiskelu stressiä siksi, että siltä ovat kadonneet selvät rakenteet ja tavoitteet, ja nuorille sysätään näistä liikaa vastuuta? Eikä perinteitä unohdeta: suomalainen promootioperinne kuuluu UNESCOn aineettoman maailmanperinnön listalle. miten tällaiset perinteet voivat rikastaa elämäämme? Mitä perinteitä meidän aikamme voisi luoda jälkipolvien vaalittaviksi? Studiossa ovat Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Matti Rämö ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Baletin toimintakulttuuri mahdollistaa epäasiallista kohtelua. Suomen Kansallisbaletissa epäasiallinen käytös johti baletin entisen johtajan Kenneth Greven eroon vuonna 2018. Keskustelu jäi silloin oopperatalon sisäiseksi asiaksi. Tanssijoiden kertomuksia oli julkisuudessa nimettöminä. Greve välitti anteeksipyynnön tiedotteessa ja sanoi ylittäneensä rajansa johtajana. Baletista on sanottu, että se on täydellisten kehojen taidetta, ja siinä onkin villakoiran ydin, eli millaisia uhrauksia tanssijat joutuvat tekemään saavuttaakseen täydellisen kehon. Harrastuksena baletti kuuluu kaikille ja se on mahdollista kaikille vartaloille, mutta ammattina baletti asettaa keholle vaatimuksia. Kontrolli ja kommentointi saattaa olla julmaa ja ankaraa. Amerikassa baletin ympärillä käytävää keskustelua kuumensi entinen School of American ballet'n tanssinopiskelija, kirjailija Alice Robbs, jonka kirja Don't think dear, on loving and leaving ballet kertoo tanssijoista ja tanssinopiskelijoista, jotka tavalla tai toisella traumatisoituivat baletissa kohtaamansa kovan kontrollin vuoksi. Kirjan keskiössä on Amerikan baletin isäksi kutsuttu maailmankuulu koreografi George Balanchine. Robbsin kirjassa kritisoidaan Balanchinen tapaa johtaa - siis todella mikromanageerata - sekä perustamaansa New York City Ballet'ta sekä School of American ballet'ta. Balanchine muun muassa kielsi tanssijoita seurustelemasta, pakotti heidät laihduttamaan itsensä vaarallisen laihoiksi sekä kaiken huipuksi valitsi suosikkitanssijoilleen jopa parfyymit. Balanchinen ymmärtäjiäkin löytyy vielä tänä päivänä. Millaisia ovat suomalaisten ex-balettitanssijoiden kokemukset huonosta johtamisesta? Vieraina Kansallisbaletin entiset tanssijat Sami Saikkonen, Johanna Nuutinen, Anna Konkari. Toimittajina Liisa Vihmanen ja ex-tanssija Jenny Jägerhorn.

Amerikkalaisen ökyrikkaan Kardashians–katraan elämää seurataan jo kolmannella kaudella Disneyn suoratoistopalvelussa. Kris, Kourtney, Kim, Khloé, Kendall ja Kylie ovat somevaikuttajia ja monen nuoren naisen ulkonäköesikuvia, vaikka messevien sponsorisopimusten huippuvuodet taitavat olla takanapäin. Kardashianin sisarukset ovat arkipäiväistäneet hiustenpidennykset, ripsienpidennykset ja pistoshoidoilla muhkeammaksi muotoillut huulet Suomenkin katukuvassa, ja heidän kurviensa innoittamana pakaratreeni nousi suureen suosioon nuorten naisten keskuudessa Monen ihailemia naisia on myös kritisoitu epärealististen kauneusihanteiden levittämisestä ja kestämättömän kulutushysterian lietsomisesta. Mikä Kardashianeissa kiehtoo ja mikä on heidän jättämänsä jälki länsimaiseen yhteiskuntaan? Keskustelemassa ovat taiteilija Alma Tuuva, tutkijatohtori Pauliina Tuomi Turun yliopistosta, Helsingin Sanomien Nytin toimittaja Inkeri Harju ja väitöskirjatutkija Anna Puhakka Jyväskylän yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösessä keskustellaan Cannesin elokuvajuhlien annista sekä Aki Kaurismäen maailman ensi-iltansa Cannesissa saaneesta elokuvasta Kuolleet lehdet. Kuulemme millaisen vastaanoton Kaurismäen uusin elokuva on saanut ja miten se eroaa ohjaajan aikaisemmasta tuotannosta. Studiossa on kaksi Cannesin elokuvajuhlista palannutta kriitikkoa, Veli-Pekka Lehtonen Helsingin sanomista ja Matti Rämö Night Visions -festivaalilta. Lähetyksessä on mukana myös Ylen toimittaja Olli Kangassalo. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Jenni Haukio on kirjoittanut kirjan Sinun tähtesi täällä - Vuodet tasavallan presidentin puolisona. Kirjaa avaa hänen isänmaan hyväksi tehdyn työn sekä konkreettista että henkistä puolta. Hänen kirjansa on katsaus Suomen erityislaatuiseen luontoon, kirjalliseen ja taiteelliseen aineettomaan perintöön ja aikamme lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarvittaviin tekoihin. Tohtori Jenni Haukio on nyt osa kirjallista perinnettä, jota presidentin puolisot ja kirjailijat Ester Ståhlberg ja Sylvi Kekkonen ovat olleet luomassa. Millä tavalla hän halusi jatkaa tätä perinnettä? Vuonna 1999 ilmestyi Jenni Haukion runoteos Paitasi on pujahtanut ylleni. Tämä teos sai valtakunnallisen Runo-Kaarina-palkinnon. Toinen runoteos Siellä minne kuuluisi vihreää ja maata ilmestyi vuonna 2003 ja kolmas Sinä kuulet sen soiton ilmestyi vuonna 2009. Millä tavalla hänen oma luontosuhteensa on ollut innoittajana? Jenni Haukio on kokenut että laaja joukko suomalaisia runoilijoita eri aikakausilta on kulkenut hänen rinnallansa tämän yhdentoista vuoden matkan presidentin puolisona. Hän kirjoittaa myös niistä myyteistä, joita edelleen liitetään presidentin puolisoon. Mitkä nämä myytit ovat? Millä keinoilla hän on pystynyt olemaan anonyymi? Mitkä erityiset hetket valtiovierailuilla ovat olleet hänelle merkityksellisiä? Jenni Haukio on ohjelman vieraana. Pia-Maria Lehtola on juontajana.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä ovat keskustelemassa kosmologi ja kirjailija Kari Enqvist, yrittäjä Anna Moilanen ja kirjailija Jarkko Tontti. Kokoomus ja Keskusta jätettiin Pride-tapahtumasta ulos translain uudistamiseen tähdänneen äänestyksen takia. Puolueiden kaikki kansanedustajat eivät kannattaneet translain uudistusta. Konservatiivit voivat nyt halutessaan syyttää Helsinki Pridea kohtuuttomuudesta ja herkkänahkaisuudesta. Mitä seurauksia tällä poissulkemisella voi olla? Heijastaako tämä kanta samaa ehdottomuutta kuin parin viikon takainen Sanna Marinin juhlapuhe New Yorkissa? Ylen Aamu-tv:ssäkin eilen käsitelty asia on Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemä selvitys, jonka pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. On väläytelty myös taiteelliseen ilmaisuun puuttumista eli räpmusiikin sensuuria. ”JÄRJESTÄYTYNEEN rikollisuuden torjunta voi edellyttää taiteellisen ilmaisun vapauteen puuttumista”, näin seisoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemässä selvityksessä. Selvityksen pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. Mitä ajattelee raati jälleen uudesta väkivaltaviihdekohusta, jotka toistuivat yhä uudelleen? Raati miettii myös Iiu Susirajan, Käärijän ja Aki Kaurismäen pohjalta, millainen suomalaistaide voi tulevaisuudessa breikata maailmalla. Kari Enqvist on huolestunut vapaasta kansansivistystyöstä, työväen- ja kansalaisopistojen tulevaisuudesta. Leikkauksia on suunniteltu kansanopistojen yms. rahoitukseen. Esitetyt summat ovat todella suuria. Enqvist ajattelee, että kansanopistot ja muu vapaa sivistystyö on tavallisen suomalaisen kansan kulttuurinen selkäranka. Eli pitääkö olla huolissaan? Rock n’ Rollin ja soulin kuningattareksi kutsuttu Tina Turner menehtyi 83-vuotiaana eilen keskiviikkona kotonaan Sveitsissä pitkän sairauden uuvuttamana. Raati muistelee Turneria, hänen uraansa, taitoaan artistina, valtaava hiuspehkoa ja väkevää energiaansa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomen kansainvälisesti tunnetuin runoilija, Edith Södergran, kirjoitti runoja sekä maanpäällisistä tähdistä että universumin tähdistä. Hän tuli tunnetuksi yli-ihmistä kuvaavista runoista. Friedrich Nietzschen ihailu näkyy hänen ajattelussaan. Södergran syntyi 1892 Pietarissa ja kuoli 1923 Raivolassa. Tänä kesänä hänen kuolemastaan tulee 100 vuotta. Agneta Rahikainen ja Eira Sillanpää ovat laatineet valikoiman Edith Södergranin kiinnostavimmista valokuvista ja yhdistäneet ne runoihin. Mukana runovalikoimassa on tuttuja runoja, kuten Päivä viilenee iltaan ja Maa jota ei ole, mutta myös vähemmän tunnettua ja suomentamattomia runoja hänen nuoruudestaan. Millainen valokuvaaja Edith Södergran oli? Monissa valokuvissa on kissoja sekä kauniita interiöörejä. Millaisia omakuvia hän otti itsestään? Millainen lisä nämä valokuvat ovat Södergranin tutkimuksessa? Sanna Tahvanainen on kirjoittanut romaaneja Coco Chanelista, Kuningatar Viktoriasta ja Sylvia Plathista. Tahvanaisella ja Södergranilla on molemmilla karjalaiset juuret. Nyt Tahvanainen suunnittelee kirjoittavansa tästä häntä nuoresta asti kiehtoneesta runoilijasta romaanin. ‌Vieraina ovat kirjallisuustieteilijä Agneta Rahikainen, antikvariaatin pitäjä Eira Sillanpää ja kirjailija Sanna Tahvanainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tutkija Mikko Majander seurasi vuoden verran, mitä Suomesta kerrotaan ruotsalaismediassa ja millä tavalla, ja mitä Ruotsista kerrotaan suomalaismediassa. Politiikan ja uutisten ohella Majander seurasi myös kulttuuriraportointia ja sitä, miten kattavasti naapurin kulttuuria on ollut tarjolla esimerkiksi televisiossa, elokuvateattereissa ja lehtien arvosteluissa. Ajatuspaja Magman 23.5. julkaisema Mikko Majanderin tekemä raportti kertoo, miten kaksi naapurimaata näkevät toisensa ja millaista tietoa yleisöille tarjotaan. Jo Magman helmikuussa julkaisemassa kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka ruotsalaisten kiinnostus Suomesta on kohonnut valtavasti viime vuoden tapahtumien myötä, he eivät juurikaan piittaa suomalaisesta kulttuuritarjonnasta kuten kirjallisuudesta, musiikista tai elokuvista. Mikä nihkeän suhtautumisen taustalla on? Ja minkälaisesta “suomalaisuudesta” ruotsalaiset pitävät? Tutkija Mikko Majanderia haastattelee Pauliina Grym.

Siinä missä Suomen Leijona-maajoukkueen kohtaloihin yhtyy koko kansa - ymmärtääpä se pelistä jotakin tai ei - todellinen fani valvoo läpi vuoden, pelistä toiseen oman joukkueensa edesottamuksia ja elää niissä mukana. Tosifani saa pinnistellä hallitakseen tunteitaan, kun hän seuraa kannattamansa joukkueen suoriutumista ja jännittää sen puolesta. Useimmissa ihmisissä oman kylän joukkue herättää sympatioita ja tsemppausta, mutta arjen normaalin soljumisen kannalta joukkueen suorituksilla ei ole heihin vaikutusta. Miksi kuitenkin monet, kaikin tavoin rationaalisesti käyttäytyvät ihmiset käyttävät enimmän aikansa ja rahansa ja uhraavat mielenrauhansa seuratakseen suosikkijoukkuettaan? Etenkin, kun ylivoimaiselle enemmistölle kannattajista jää loppujen lopuksi käteen pettymys siitä, että oma joukkue ei tänäkään vuonna voittanut mestaruutta. Fanituksen sosiologiaa, psykologoiaa, uskollisuutta ja masokismia avaavat Kulttuuriykkösessä pastori, HIFK:n mies Jan Ahonen ja tutkija, tietetokirjailija Sami Kolamo. Ville Talola juontaa.

Pienten kirjakauppojen määrä on laskenut rajusti. Niiden kuolemaa on ennustettu jo pitkään. Uusia uhkia siintää horisontilla, joista suurimpia lienevät äänikirjapalvelut. Millaista paloa, rohkeutta ja lompakkoa pienen kirjakaupan tai antikvariaatin pitäminen vaatii ja mitä se antaa? Vieraina antikvariaatti-ketjun omistaja Elmeri Vehkala, pitkään alalla toiminut antikvariaatin pitäjä ja Vinhan kirjakaupan yrittäjä Mikko Vartiainen sekä Suomen antikvariaattiyhdistyksen sihteeri Berndt Wikgren. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaset tietokirjailija Tiina Raevaaran, päätoimittaja Jouni Kemppaisen ja elokuvatutkija Jari Sedergrenin ajankohtaisten kulttuuri-ilmiöiden äärelle. Kokiko Käärijä ja Suomi oikeusmurhan vai onko itse asiassa parempi olla moraalinen voittaja kuin teknisen ja plastisen viihdeteollisuuden edustaja, jolle ammattiraadit epädemokraattisesti, laskelmoidusti ja musiikin kaupallista odotusarvoa tukien voiton suhmuroivat? Kielitetieilijä Janne Saarikivi kritisoi Ylen kolumnissaan sitä, että professoriksi pääsee Suomeen ilman kielitaitoa kun taas työväenluokka ei pääse. “Pakolaiset ja kouluja käymättömät pannaan TE-keskuksen pakolliselle kielikurssille ennen kuin pääsevät hakemaan siivoojaksi.” Raatilaiset eivät aivan nielaise Saarikiven maalaamaa uhkakuvaa. Mutta mitä mieltä he ovat maahanmuuttokysymyksestä hallitusneuvotteluissa. Suuri osa suomalaista on rapakunnossa. Liikkumattomuus nousi otsikoihin alkuvuodesta, mutta nyt asia on ilmeisesti ollut esillä myös hallitusneuvotteluissa. Onko raatilaisilla ratkaisuehdotuksia - ja mitä tuleva hallitus voisi asialle tehdä? Erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta kirjoitti "elävä kulttuuriperintö kuuluu kaikille". Aineettoman kulttuuriperinnön hanketta vipuna käyttäen hän laajentaa kulttuurin käsitettä, niin että osallistumalla moniin arjen toimintoihin hän kannattelee elävää kulttuuriperintöä. Näin kulttuuri ei ole vain teatteria, oopperaa tai taidenäyttelyä vaan leipomista, neulomista saunomista ja sienestämistä. Tämä ei ole tuloista tai asuinpaikasta riippuvaista. Mitä mieltä raati onkaan tämmöisestä kulttuurin käsitteen laajennuksesta? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tänä vuonna Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa (20.5. - 26.11.2023) Suomen paviljongissa nähdään The Dry Collectiven näyttely Huussi. Se käsittelee nimensä mukaisesti veden ja ravinteiden kiertokulun arkkitehtuuria ja kyseenalaistaa itsestään selvänä pitämämme saniteettiratkaisun, vesivessan. Millainen muutos olisi siirtyä vähemmän vettä käyttävään vessaan tai jopa kompostoivaan vessaan muuallakin kuin mökillä? Ovatko ihmiset valmiita syömään ruokaa, jonka raaka-aineet on lannoitettu ihmisperäisellä lannoitteella? Ja kestääkö Suomen maabrändi sen, että lähetämme maailmalle kansakuntaamme ja kulttuuriamme edustamaan huussin? Venetsian arkkitehtuuribiennaali Architecture Exhibition – La Biennale di Venezia avataan medialle 17. toukokuuta, ja Kulttuuriykkönen ottaa yhteyden paikan päällä olevaan Dry Collectiven arkkitehtiin ja taiteilijaan Arja Renelliin, joka on Huussi-idean äiti. Studiossa ovat keskustelemassa Käymäläseura Huussi ry:n hallituksen puheenjohtaja Minna Palo, tietokirjailija Risto Isomäki ja muutosjohtaja Riku Ruotsalainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Paula Havasteen romaaneja on kiitelty historiallisten yksityiskohtien paikkansapitävyydestä. Havaste on viimeisimmissä kirjoissaan innostunut sellaisesta vaiheesta Suomen historiassa, jolloin talonpojat saivat tarpeekseen ja nousivat veriseen kapinaan, eli 1500-luvun lopun nuijasodasta. Havasteen kirja, Lieka, tarkastelee nuijasotaa kapinan taltuttajien näkökulmasta. Ajankohtaisiin teemoihin kuuluvat kysymykset sotilaan moraalista ja siviilien kärsimyksestä. Kulttuuriykkösen vieraina ovat kirjailija Paula Havaste sekä Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Toimittajat Jaana Semeri ja Leena Virtanen kirjoittivat kirjan suomalaisista elokuva-alan naisista. Neitoperhot ja pahanhautojat-kirja haluaa poistaa naisiin kohdistuvan stigman. Merkittävä tietokirja todistaa monin haastatteluin ja havainnoin, että elokuvaohjaajan malli oli miehinen. Naisten käynnistämiä elokuvahankkeita vierastettiin ja aiheita pidettiin liian pieninä. Kirja nostaa esille kymmenen muutoksentekijää. Pirjo Honkasalo, Auli Mantila, Reetta Aalto, Anna Eriksson ja Hanna Bergholm ovat mukana käsiteltävien joukossa. Suomalaiset ovat pioneereja läheisyyskoreografiassa, sitä käyettiin intiimikohtausten ohjauksessa esimerkiksi Kikka-elokuvassa. Jaana Semeri kävi tällaisella kurssilla, mitä hän oppi? Kirjassa verrataan suomalaista ja ruotsalaista elokuvamaailmaa naisnäkökulmasta, miten ne eroavat? Tove-elämäkertaelokuvasta kansainvälistäkin mainetta saanut ohjaaja Zaida Bergroth on nuorten naispuolisten elokuvatekijöiden idoli. Mikä on Bergrothin tyylin kulmakivet? Ohjelman vieraina ovat toimittajat Jaana Semeri ja Leena Virtanen sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ylen esittämä ja osin rahoittama, nuorten naisten seksuaalisuudesta ja sen ongelmista kertova Pillupäiväkirjat-sarja nousi hallitusneuvotteluissa Perussuomalaisten varapuheenjohtajan Sebastian Tynkkysen toimesta esimerkiksi turhasta Yle-tuotannosta. Mikä Pillupäiväkirjoissa oikein harmittaa? Viikonloppuna kansakunta on virittynyt seuraamaan ennennäkemättömän jännityksen vallassa Käärijän suoriutumista jokakeväisessä Euroviisu-riehassa. Käärijän juomalauluksikin miellettävä Cha Cha Cha on herättänyt ennakkojännityksen ohella laajasti populaarikulttuurin analysointia kulttuuripiireissä. Mitä raati saa irti Cha cha chasta? Tieteen tuloksia esitellään usein ison otsikoin, joissa esiintyvät sanat kuten läpimurto ja sensaatio. Tosiasiassa tiedeyhteisön työ kuitenkin yleensä etenee hivuttamalla. Otsikot yksinkertaistavat ja oikovat asioita. Klikkijournalismi sopii huonosti tieteen uutisointiin, mutta miten tieteen tuloksia pitäisi uutisoida? Käynnissä olevat hallitusneuvottelut etsivät nipistyskohteita ja julkisten varojen käytön tehostamista. Tämä asettaa taiteentekijät kahden eri tehtävän eteen; sekä puuttumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun oman työnsä kautta että puolustamaan taiteen asemaa yhteiskunnan kokonaisuudessa. Perjantaistudion raadissa istuvat toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen. Ville Talola juontaa.

Laadukas käännöskirjallisuus on ahtaalla, kun kotimainen kirjallisuus ja viihde ovat vallanneet yhä enemmän tilaa. Etenkin äänikirjojen kuuntelussa korostuvat kepeämpi viihdekirjallisuus ja dekkarit. Käännöskirjallisuudella on kuitenkin suuri merkitys maamme sivistykselle ja kirjallisuudelle. Monet kotimaiset kirjailijat inspiroituvat juuri maailmakirjallisuudesta. Suomentajien työ on korvaamatonta, sillä vain harvalla kielitaito riittää nyanssien ja tasojen ymmärtämiseen. Millainen on käännöskirjallisuuden tila tällä hetkellä ja kannattaako laatukirjallisuutta suomentaa? Studiossa asiasta keskustelevat Siltala kustantamosta kustantaja Touko Siltala, suomentaja Lotta Toivanen ja Tammen käännöskirjallisuuden kustannuspäällikkö Päivi Koivisto-Alanko. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Kesytön taide -näyttely esittelee 260 teosta neljältäkymmeneltäkuudelta outsider-taiteilijalta Euroopasta, Brasiliasta ja Suomesta. Outsider-taiteilija käyttää omaa kesyttämätöntä luomisvoimaansa mutta ei ole taidekentän hyväksymä taiteilija, eli ulkopuolinen. Natalie Schmidtován ensimmäisen näyttelyn järjestivät taiteilijat Dora Maar ja Pablo Picasso Galerie Pierre Loebissa Pariisissa vuonna 1947. Taiteilija ei osannut itse lukea ja hän maalasi miehensä ääneen kertomien tarinoiden inspiroimana. Osa uuden näyttelyn teoksista tuovat mieleen kansantaiteen, arkisine kuvauksineen mutta myös rakkauden ja surun teemojen kautta. Outsider-taiteessa on viitteitä Freudin ja Jungin alitajunnan maailmoista. Teoksissa on kosmisia ja henkisiä ulottuvuuksia. Millä tavalla outsider-taide on tullut näkyväksi taidemaailmassa ja keräilijöiden parissa? Mistä löytyvät tämän taidesuuntaukseen erikoistuneet museot ja galleriat? Miksi Picasso aikoinaan innostui outsider-tyylistä? Entinen Helsingin kaupungin taidemuseon ja Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Tuula Karjalainen nostaa esille taidemaailman syrjittyjä taiteilijoita, myös naistaiteilijoita ja valokuvataiteilijoita, uudessa kirjassaan Taiteesta suoraan. Hänen ohjenuoransa on ollut rakkaus kuvataiteeseen ja hän on aina halunnut tehdä ne saavutettaviksi kaikille ihmisille. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattorit Tuula Karjalainen ja Liisa Heikkilä-Palo. ‌KESYTÖN TAIDE Suomen Kansallismuseo 5.5.2023 – 24.9.2023 Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

1980-luvulla julkaistut digipelit Super Mario ja Tetris voivat edelleen vahvasti populaarikulttuurissa ja nyt myös valkokankaalla uusien elokuvien myötä. Mm. Anya Taylor-Joyn, Jack Blackin ja Chris Prattin tähdittämä The Super Mario Bros Movie on yksi kevään suosituimpia elokuvia tehden uuden animaatioelokuvien ja peliin perustuvien elokuvien katsojaennätyksen ensi-iltaviikonlopullaan. Koko perheen elokuvassa putkimies Mario haluaa pelastaa veljensä Luigin ja samalla koko maailman Bowser-konnan kynsistä. Apple TV:n julkaisema Tetris-elokuva taas on tositapahtumiin pohjautuva bisnesseikkailu 80-luvun rautaesiripun tuolle puolelle entiseen Neuvostoliittoon palikkapelin syntysijoille, missä pelin länsimaalaisista lisensseistä taistelee useampikin raha-ahne pelijulkaisia vastassaan KGB:n totalitäristiset voimat. Kulttuuriykkönen kysyy, miksi nämä kaksi keskenään hyvin erilaista peliä, tasohyppely ja pulmapeli ovat saavuttaneet maailmanlaajuisen supersuosion, ja miksei niiden valo himmene lähes 40 vuotta ensipelien julkaisun jälkeen? Miten juuri Nintendo onnistui lanseeramaan molemmat, hyvin omalaatuiset pelit maailmansuosioon, ja millaiset voimasuhteet molempien pelien taustalla ovat vaikuttaneet? Millaisia ovat uudet Tetris ja Super Mario -elokuvat, ja millainen on pelien kulttuurillinen vaikutus ajassamme? Asiantuntijavieraina tutkijatohtori Annakaisa Kultima Aalto-yliopistosta, pelikirjoittaja-tietokirjailija Aleksndr Manzos sekä Fintendo-yhteisön aktiivi ja muusikko Ari Koivunen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkönen perehtyy sodan maantieteeseen. Tasaako moderni sotateknologia kukkuloiden puolustajalle antaman edun vai onko luonnon muodostamilla esteillä yhä edelleen suuri vaikutus nykyaikaiseen sodankäyntiin? Maasto-olosuhteilla voidaan selittää monta yllättävää taistelun voittoa tai tappiota. Puimme myös miten maasto vaikuttaa paraikaa käytävään Ukrainen sotaan sekä Suomen puolustamiseen. Haastattelussa ovat sotatekniikan laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Petteri Hemminki sekä Sodan maaantiede -kirjan julkaissut Itä-Suomen yliopiston Sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa puhutaan Kremlin lennokki-iskuista ja niiden valjastamisesta propagandaan. Sen lisäksi pohditaan mikä tekee romaanista "suuren" - aikalaisten, jälkipolvien tai molempien näkemys? Kuulemme miten elokuva-alalla naiset ovat joutuneet kokemaan käsittämätöntä syrjintää. Arvioimme myös Jalmari Helanderin Sisu -elokuvan Yhdysvaltain menestyksen merkitystä. Raatilaisina ovat elokuvatutkija Jari Sedergren, eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta sekä toimittaja Matti Rämö. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Kulttuuriykkösen lähetyksessä pureudumme soul-musiikin sieluun ja anatomiaan. Historioitsija ja kulttuuriantropologi Pekka Valtosen uudessa teoksessa 'Sielukasta! Soulin kuninkaallisia' käydään läpi soulin historiaa ja miten uusi musiikkigenre nosti mustat artistit valkoisten hallitsemille pop-listoille. Soulin juuret olivat gospelissa ja musiikki kytkeytyy vahvasti mustien kansalaisoikeustaistelulle 1960-luvulla. Puhumme myös soulin rantautumisesta Suomeen. Vieraina ovat Pekka Valtonen ja Suomen soul-mieheksi tituleerattu laulaja Sami Saari. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Ateneumissa avautuu 5.5.2023 uusi näyttely Albert Edelfeltistä kansainvälisenä vaikuttajana. Albert Edelfelt (1854–1905) oli kosmopoliittinen taiteilija joka avasi uusia yhteyksiä erityisesti Pariisissa. Tämä uusi näyttely keskittyy tämän taiteilijan koko uraan. Mikä teki Edelfeltistä kosmopoliitin? Millainen persoona hän oli? Miten hänen perhetaustansa vaikutti hänen ihmissuhdetaitoihinsa? Tämä kielitaitoinen taiteilija matkusti uransa aikana Euroopassa ja asui pitkiä aikoja Pariisissa. Millaista elämää hän vietti Pariisissa? Miten tämä pariisilaisuus näkyy hänen teoksissaan? Näyttely esittelee muotokuvia taiteilijan perheenjäsenistä, ajan taiteilijakollegoista ja maisemia Helsingistä ja Pariisista, kuten Pariisin Luxembourgin puistossa vuodelta 1887. Näyttelyssä nähdään myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin esitelty Suomessa. Miten ne muuttavat käsitystämme hänestä? 3.5. julkaistaan Areenassa viisiosainen podcast-sarja Sadan euron Edelfelt, jossa pariskunta hankkii huutokaupasta taulun, joka paljastuu aidoksi Albert Edelfeltin maalaukseksi. Toimittaja Inkeri Alatalo tutkii taulun historiaa ja selvittää, kuka on maalaukseen ikuistettu nuori mies ja millainen tarina taulun takaa paljastuu. Ohjelman vieraina ovat Ateneumin kuraattorit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari, toimittaja Inkeri Alatalo ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Modernin kauhun mestari, yhdysvaltalainen kirjailija Howard Phillips Lovecraft julkaisi kirjoituksiaan vuodesta 1917 alkaen aina kuolemaansa vuoteen 1937 saakka. Aikanaan vähän huomiota saanut, erittäin tuottelias prosaisti ja runoilija keskittyi lähinnä kirjoittamaan fantasiaa ja kauhua, ja nousi arvoon arvaamattomaan vasta modernin populaarikulttuurin myötä. Muun muassa sellaiset elokuvat kuin Alien, The Thing sekä The Lighthouse ja sellaiset tv-sarjat kuin Game of Thrones sekä True Detective ja sellaiset kirjailijat kuin Umberto Eco, Jorge Luis Borges, Stephen King, Neil Gaiman sekä George R. R. Martin ovat kaikki jollain tasolla ottaneet vaikutteita Lovecraftin kosmisesta kauhusta. Lovecraft herättää ihailun lisäksi paljon ristiriitaisia tunteita etenkin hänen ylitsepursuavan rasistisuutensa takia. Lovecraft ei tunnetusti säästellyt myöskään suomalaisia maahanmuuttajia rasistiselta arvostelultaan. Mistä ennakkoluulot ja suoranainen rasistisuus muista lähtökohdista ja kulttuureista ponnistavia ihmisiä kohtaan kumpusi? Kulttuuriykkönen selvittää, millainen henkilö ja kirjailija on modernin kauhun mestari H. P. Lovecraft. Miksi hänen kirjoittamansa tarinat ovat vaikuttaneet niin monipuolisesti moderniin populaarikulttuuriin? Ja miksi hänen kirjojensa kauhua ei ole onnistuttu sovittamaan yhtä karmivasti valkokankaalle kuin hänen teksteissään? Vieraina H. P. Lovecraft -asiantuntija ja kirjailija Lauri Lattu, Nörttitytöt-yhteisön aktiivi Riikka Riihiniitty sekä Hirviön unet -audiodraaman käsikirjoittaja Ville Koskivaara. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkönen tuo taas Perjantaistudionsa pöytään viikon puhuttavimmat kulttuuriaiheet sekä kiinnostavimmat ilmiöt vakiraatilaisten pohdittaviksi. Tässä lähetyksessä keskustellaan siitä, miltä Suomen tulevaisuus näyttää, jos oikeistohallitus muodostuu. Millainen asema on kulttuurilla on kaikki pelkää uhkakuvaa? Nimitt'in puolueilla onkin yllättäävn positiivisia virityksiä ohjelmissaan. Terveysvero tai tuttavallisemmin karkkivero saattaisi johdattaa suomalaiset terveelliseempiin valintoihin. Onko sellainen mahdollista? Laskisiko verojen korotus epäterveellisten tuotteiden kulutusta? Vai olisiko tupakkakieltoa muistuttava rajoitus parempi? Monet ovat saaneet tarpeekseen Twitterin keskustelukulttuurista ja miljardööri Elon Muskin tempoilevista muutoksista. Yhä useampi jättää Twitterin. Myös useat maailman yleisradioyhtiöistä ovat jättäneet viestintäpalvelun. Onko Twitterin alamäki helpotus kaikille, vai jääkö keskustelukulttuuriin tuntuva aukko? Raatilaiset pohtivat myös, miten taidetta pitäisi esitellä. Toimittaja Oskari Onninen kritisoi luetuimmat -listoja. Tässä toimitukset ovat hänen mukaansa alkanneet juosta kiinnostavuuskriteerin perässä, kun pitäisi olla myös kiinnostunut uutisen merkkittävyydestä. Onko mediassa päätöksenteko luisumassa toimituksilta lukijoille. Tietääkö kansa mikä on merkittävää ja oleellista? Mukana keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, yrittäjä Anna Moilanen ja ekonomi Heikki Pursiainen. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Kulttuuriykkösen lähetyksessä sukelletaan true crimen maailmaan. True crime kiinnostaa kovasti suomalaisia. Todellisiin rikoksiin pohjaavia kirjoja, podcasteja ja tv-sarjoja julkaistaan kiihtyvällä tahdilla. Yllätävää on, että true crime tuntuu kiinnostavan etenkin naisyleisöjä. Miksi true crime viehättää? Onko todellisuus sittenkin tarua ihmeellisempää? Vai onko kyse sittenkin uteliaisuudesta ja tirkistelyn halusta? True crime -viihteeseen liittyy myös eettisiä ongelmia. Viihteen muotoon puettu tarina voi nostaa rikollisia jalustalle. Rikollinen elämä ei näyttäydykään kurjana, vaan hohdokkaana. Entä rikosten uhrit? Miltä heistä tuntuu, kun rikollisista kerrotaan vetäviä tarinoita? Julkaisijoilla ja kustantajilla on suuri vastuu, kun true crime -kirjoja tai -sarjoja julkaistaan. Mitä kustantamoissa otetaan huomioon, ennen kirjan julkaisua? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin ovat vastaamassa Otavan tietokirjallisuuden kustannusjohtaja Ville Rauvola, tutkija Pauliina Tuomi Turun yliopistosta ja rikoskirjailija Heidi Holmavuo. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Kirjallisuuden kriisistä ja jopa kuihtumisesta on puhuttu paljon. Nykyrunouden on nähty olevan erityisen haavoittuvassa asemassa. Kirjallisuuspiireissä monet suuttuivat, kun Yle ilmoitti aikaisemmin huhtikuussa lopettavansa Tanssiva karhu-runopalkinnon jakamisen. Päätös nosti esiin kysymyksen suomalaisen nykyrunouden tukemisesta ja näkymisestä - ja niihin liittyen Ylen tehtävästä tukea laajasti erilaista suomalaista kulttuurikenttää. Mutta mitä on suomalainen nykyrunous, joka kaipaa Ylen tukia? Monet sanovat alan olevan huippuvedossa ja laadukkaita tekijöitä on runsaasti. Millä laatu mitataan? Toisaalta runokirjoilta puuttuu lähes tyystin suuri yleisö. Kustantajat julkaisevat hyvin vähän uutta runoa - ja syy tähän on, että kirjat eivät käy kaupaksi. Klassikkorunoihin törmää koko ajan onnittelukorteissa ja muistokirjoituksissa. Lapsille kirjoitetut runot ovat edelleen suosittuja. Mihin ekologiseen lokeroon sijoittuu nykyrunous? Onko runon tilaa ja asemaa syönyt esimerkiksi musiikki, jonka tekstit voidaan nähdä sävellettyinä runoina? Nykyrunoudesta ja sen laadusta ja asemasta ovat keskustelemassa Kirjailijaliiton pj. Ville Hytönen, kirjallisuudentutkija Anna Helle, Poesia-kustantamon hallituksen puheenjohtaja Sirpa Kyyrönen sekä Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén. Ville Talola toimittaa.

Viron pääkaupunki avautuu monelle suomalaiselle halvan alkoholin ostopaikkana, vaikka Baltian pohjoisin helmi tarjoaa paljon muutakin, etenkin kulttuurin ystävälle. Miksi kulttuurinnälkäisen kannattaa suunnata Helsingin tai Tukholman sijaan Viron pääkaupunkiin, ja millaiseksi kulttuurikaupungiksi Tallinna on kehittynyt? Vieraina Virossa pitkään asunut kirjailija Ville Hytönen sekä virolainen Tallinna-konossööri, taiteilija Asko Künnap. Lisäksi kuullaan Tallinnaan muuttaneen Wilma Schlizewskin mietteitä kotikaupungistaan ja sen katukulttuurista. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Corsage on historiallinen draamaelokuva Itävallan keisarinna ja Unkarin kuningatar Elisabetin, Sissin, elämästä. Sissi oli syntynyt 1837 ja hän koki väkivaltaisen kuoleman 1898. Sissi on säilynyt legendana ja yhä uusien elokuvien aiheena. Nyt käsikirjoittaja ja ohjaaja Marie Kreutzer on tehnyt Sissistä villin ja kurittoman. Onko tämän uuden elokuvan Sissi todellisempi kuin Romy Schneiderin esittämä Sissi? Mistä Sissin eksentrisyys kumpusi? Millainen tyyli-ikoni hän oli 1800-luvun Euroopassa? Sotkeeko elokuva historian? Sissiä esittää luxemburgilainen näyttelijä Vicky Krieps, joka palkittiin Cannesin elokuvajuhlissa Un Certain Regard -sarjassa parhaana näyttelijänä. Kulttuuriykkösen vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja elokuva-asiantuntija Anna Möttölä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen tuo taas Perjantaistudionsa pöytään viikon puhuttavimmat kulttuuriaiheet sekä kiinnostavimmat ilmiöt vakiraatilaisten pohdittaviksi. Miksi sukupuolirooleilla leikittelevistä lapsiesiintyjistä kertova dokumenttielokuva Drag Kidsin näytös aiheutti niin suuren tunnekuohun Helsingissä, että se jouduttiin perumaan turvallisuusuhkan takia? Tuore kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarjan haastattelu Kotiliesi-lehdessä on herättänyt tunteita puolesta ja vastaan. Hän mm. kertoo ettei ole nykyisessä avioliitossa käynnistänyt kertaakaan tiskikonetta tai pyykkikonetta tai käyttänyt imuria, koska häntä ei kiinnosta sellainen elämäntapa. Miksi Keskisarjan ajatukset nostattavat niin paljon tunteita, ja miksi häntä myös ihaillaan tässä ajassa näiden lausuntojen takia? Uusi norjalaistutkimus kertoo, että geeniperimällä olisi uskottua suurempi vaikutus ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan ja mihin luokkaan hän päätyy elämässään. Tulisiko tämä tieto ottaa huomioon esimerkiksi sosiaalipoliittisia ratkaisuja tehtäessä? Ruotsi valmistautuu juhlistamaan kuningas Kaarle XVI Kustaa 50-vuotista hallitsijakautta, ja Britannia valmistautuu taas kuningas Charles III:n kruunajaisiin. Mikä on eurooppalaisen monarkian asema, poliittisen vallan määrä ja paikka tässä ajassa? Mukana keskustelemassa Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, kirjailija Jarkko Tontti sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tällä viikolla vietetään Lukuviikkoa, joka huipentuu kirjan ja ruusun päivään. Mutta onko kirjalla tulevaisuutta? Millaiseksi kirjallisuus muuttuu tulevaisuudessa? Näitä asioita pohditaan Kulttuuriykkösen lähetyksessä. Kustannusalaa on kohdannut valtaisa murros, kun äänikirjat ovat kasvattaneet suosiotaan. Nykyään ääni- ja e-kirjoja myydään kappalemäärissä jo yli kaksi kertaa niin paljon kuin painettuja kirjoja. Kirjailijoiden kukkaroa äänikirjamyynti ei kuitenkaan juuri lihota. Kirjailijalle maksettiin toissa vuonna äänikirjasta keskimäärin 0,71 euroa myydyltä kappaleelta. Painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle keskimäärin 3,31 euroa myydyltä kappaleelta. Äänikirjat ovat kasvattaneet kiinnostusta kirjallisuuteen, mutta lasten- ja nuorten lukeminen on kuitenkin alamaissa. Kirjat kilpailevat vapaa-ajasta kännyköiden ja pelien kanssa. Kirjallisuuden ja lukemisen tulevaisuudesta keskustelevat tutkija Minna Castrén, kirjailija J-P Koskinen ja Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Ilmi Villacís. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Helsingin Amos Rexissä ja Taidehallissa on meneillään nuorten kuvataiteilijoiden suuret näyttelyt. Mitkä teemat ja kysymykset ovat esillä teoksissa? Millä tavalla kuvataide on ajatusten käsittelylle oivallinen keino? Millä tavalla oma mielikuvitus pysyy hereillä raskaan maailmantilanteen keskellä? Ohjelman vieraina ovat kuraattorit Anastasia Isakova ja Emma Ainala sekä taiteilijat Anna-Karoliina Vainio ja Alma Tuuva. Anna-Karoliina Vainio on kutonut moderneihin ryijyihinsä fantasioita, symboleita ja haaveita. Nova Initia-ryijyssä pääkallot, käärmeet, kissa ja kanat kertovat miltä tuntuu kun läheinen ihminen sairastuu. Alma Tuuva tutkii taiteen kautta someilmiöihin liittyviä tunteita. Hän on osa meemitaiteilijoista koostuvaa It girls -kollektiivia. Ryhmänäyttely Generation 2023 on esillä Amos Rexissä 29.3.-20.8.2023 Nuoret 2023 on esillä Taidehallissa 22.4.-28.5.2023 Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Dementiaa ja afasiaa sairastava toimintaelokuvatähti Bruce Williksen viimeinen elokuva julkaistaan toukokuussa 2023. Action-näyttelijöinä ensisijaisesti tunnetut Sylvester Stallone, Arnold Swartzenegger, Michelle Yeoh, Linda Hamilton, Denzel Washington, Jackie Chan, Tom Cruise, Liam Neeson, Jamie Lee Curtis sekä Sigourney Weaver ovat myös yli 60-vuotiaita, ja edelleen kiinni enemmän tai vähemmän toimintaelokuvarooleissa. Mutta kuinka pitkään se on fyysisesti mahdollista? Ikärasismistaan tunnetun Hollywoodin suhteen ilmiötä voi pitää jopa poikkeuksellisena. Janoaako yleisö vanhoja tähtiä valkokankaille, vai mistä tämä kertoo? Kulttuuriykkönen tutkii toimintaveteraanien viimeistä vuosikymmentä sekä toimintaelokuvien kehitystä ja muuttumista muskelimasojen temmellyskentästä isojen draamanäyttelijöiden fantasiarymistelyiksi. Miten toimintaelokuvien eetos on muuttunut, ja miten actionleffat ovat sopeutuneet muuttuvaan aikaamme? Vieraina elokuvaohjaaja Teemu Nikki, teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Liila Jokelin, kirjailija Esa Mäkijärvi sekä elokuvakriitikko Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Suomesssa on käyty vilkasta keskustelua koululaitoksesta, ja aihe on myös politisoitunut. Aalto-yliopiston professori Teemu Leinonen on kirjoittanut kirjan yhdessä yhdessä kasvatustieteilijän ja Vantaan varhaiskasvatusjohtajan Mikko Mäkelän kanssa, jossa he pohtivat millainen ympäristö ja yhteiskunta on paras oppimisen kannalta. Heidän mielestään julkinen keskustelu opetuksesta on näkemyksetöntä ja tarrautuu lillukanvarsiin - enemmän tulisi puhua siitä miten päiväkodit ja koulut voivat auttaa hyvän ja arvokkaan elämän tavoittelussa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Eduskuntavaalien jälkeen lähtivät puheenjohtajakisat käyntiin SDP:ssä ja vihreissä. Miltä näyttävät SDP Sanna Marinin jälkeen ja vihreät Ohisalon lähdettyä? Ihmiskunta kuluttaa peleihin 200 miljardia vuodessa, viisi kertaa enemmän rahaa kuin elokuvissa käymiseen. Käynnissä tuntuu oleva valtaisa kulttuurimuutos, samanlainen kun elävän kuvan ja television saapuminen viime vuosisadalla. Pohdimme myös onko intellektuellien aika auttamatta ohitse, kun puhe on aina rahasta ja taloudesta. Britanniasta on uutisoitu miten taideyleisö on sikaillut. Miksi huono käytös kulttuuritapahtumissa näyttäisi maailmalla lisääntyneen? Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Kritiikki nousee puheenaiheeksi silloin tällöin. Viimeisin kohu nousi Kiira Korven kirjasta. Huomiota saavat juuri murska-arviot tai viiden tähden hehkutukset. Useimmiten kritiikit kuitenkin ohitetaan. Kriitikoilla on suuri vastuu, ja he myös usein joutuvat myrskyn silmään. Millainen on hyvä kritiikki ja mihin sitä tarvitaan? Miltä näyttää kritiikin tulevaisuus, kun lukijoita kiinnostavat enemmän henkilövetoiset jutut? Kulttuuriykkösen lähetyksessä aiheesta keskustelevat kriitikko ja Kritiikki näkyy! -hankkeen vetäjä Maaria Ylikangas, Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esihenkilö Aino Miikkulainen ja kultturiviestinnän asiantuntija Suna Vuori.

Kulttuuriykkönen kysyy uhkaako tekoäly ihmiskuntaa. Yli tuhat tutkijaa ja liike-elämän edustajaa ovat allekirjoittaneet Future of Life Instituten verkkosivuilla julkaistun avoimen kirjeen, jossa vaaditaan välittömästi pysäyttämään tekoälyjen opettaminen ainakin puoleksi vuodeksi. Kirjeen ovat allekirjoittaneet muiden muassa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk ja toinen Applen perustaja Stephen Wozniak Kirjeessä varoitetaan pitkälle kehitetyn tekoälyn riskeistä yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle. Kirjeen allekirjoittajat vetoavat tekoälyjärjestelmiä kehittäviin tutkimuskeskuksiin, etteivät ne opettaisi tekoälymalleja, jotka ovat kehittyneimpiä kuin Open AI -tutkimuslaitoksen GPT4. Onko huoleen aihetta? Mitä tarttis tehdä? Vieraina ovat tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta ja tulevaisuudentutkija Risto Linturi sekä tietosuojavaltuutettu Anu Talus. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Henna Raatikainen on tanssinut balettia neljä-vuotiaasta asti ja on Kansallisoopperan balettilaitoksen kasvatti. Nyt 39-vuotiaana hän tarkastelee rakastamaansa balettia kriittisin silmin. Mitä haemme baletin luomasta ihmiskuvasta? Miksi haluamme nähdä illuusion keveydestä kun katsomme balettia? Mikä on täydellisyyteen pyrkivän taiteenlajin hinta yksilölle? Kuinka baletti nousi jaloista päähäni on Henna Raatikaisen kuvaus omasta balettitanssijan tiestä. Kirjassa hän kysyy saako balettia analysoida, onko baletti taistelua luontoa vastaan ja miksi Isadora Duncan suututtaa häntä. Tanssintutkija Aino Kukkonen on perehtynyt balettikoulutukseen ja sen suhteeseen traditioon. Ikiaikainen kysymys on se, mikä taidelajissa kiehtoo. Ohjelman vieraina ovat tanssintutkija Aino Kukkonen ja kirjailija Henna Raatikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kevät on jo pitkällä, mutta paljon kiinnostavia kirjoja on vasta ilmestymässä. Mistä kirjoista puhutaan, mitä kannattaa lukea ja mikä kirja olisi mukava lukea juuri pääsiäisenä? Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Kirsi Book Club -blogin Kirsi Ranin ja Takakansi -podcastin vetäjä Marko Suomi sekä Lukupiiri Tulusto & Kylmälän toimittaja Anna Tulusto. Vieraiden valintoja kevään kirjoista: Anu Kaaja: Rusetti Ia Genberg: Yksityiskohdat Oksana Vasjakina: Haava Sanna Karlström: Pehmeät kudokset Tuomas Aitonurmi: Ruumiin ylittävä ääni Laura Gustafsson: Mikään ei todella katoa Ramsey Campbell: Vanhat sarvet Alex Schulman: Kiirehdi rakkain Lucinda Riley & Harry Whittaker: Atlas Satu Rämö: Rósa & Björk Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Jos väitellään mikä on maailman vanhin ammatti, niin magianharjoittaja olisi ainakin kilpailemassa tittelista. Mutta mitä se magian harjoittaminen tai noituus on oikein ollut? Uskontotieteilijä Karolina Kouvola otti tehtäväkseen kartoittaa noituuden historiaa pohjoismaissa ja tulokset ovat nyt todettavissa hänen kirjassaan, Pohjolan noituus. Kirjassa piirtyy pysäyttävä kuva siitä miten ihmiset uskoivat noituuteen ja olivat jopa valmiita tappamaan noituudesta epäiltyjä. 1600-luvun noitahysteria oikeudenkäynteineen ei kuitenkaan levinnyt muista Pohjoismaista kovinkaan laajalti Suomeen. Noitasyytöksiltä eivät voineet suojautua edes kirkonmiehet. Naissyytettyjä puolestaan epäiltiin irstailusta paholaisen kanssa. Mikä sai monen epäillyn tunnustamaan syyllisyytensä? Ja miksi pääsiäinen on noidille otollista aikaa? Noidista puhumassa on Karolina Kouvolan lisäksi Tampereen yliopiston Suomen historian yliopistolehtori Marko Nenonen, joka on yli 30 vuoden ajan tutkinut noitavainojen historiaa. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Vuoden journalistina palkittu pilapiirtäjä Ville Ranta otti kiitospuheessaan esille huolen siitä, miten harvan tekijän käsissä suomalainen poliittisten pilapiirrosten perinne tällä hetkellä on. Pilapiirroksia kuitenkin tekee tässä maassa useampi taho kuin mitä suuri yleisö tietää. Mutta mistä johtuu, että muut kuin Ranta eivät ole yleisesti tunnettuja? Kuinka sukupuolittunut suomalainen pilapiirrosskene on ja mistä tämä taas johtuu? Kärsitäänkö alalla edelleen Kari Suomalaisen jälkeistä krapulaa vai mistä on kyse? Pilapiirroksilla on kuitenkin käynnissä renessanssi. Ne leviävät netin välityksellä tehokkaasti ja herättävät huomiota myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkkinä Rannan Turkin presidentti "Erdoğanin pilkaamishinnasto". Monet pilapiirtäjät ovat saaneet myös tappouhkauksia kritisoidesaaan mm. vanhoillisia uskonnollisia vallanpitäjiä sekä pilkatessaan uskonnollisia pyhiä symboleja kuten profeetta Muhammedia. Millainen on pilapiirtäjien asema, turvallisuuden taso sekä heidän sananvapauden ja -vastuun suhde? Miksi pilapiirroksilla on niin vahva vaikutus ajassamme, ja miten ne vertautuvat esimerkiksi meemikulttuuriin ja sen lainalaisuuksiin? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta yhdessä pilapiirtäjien Sira Moksin ja Ville Rannan sekä sarjakuva-alan monitoimija Johanna Rojolan ja sarjakuviin erikoistuneen kulttuuritoimittaja Ville Hännisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Pako Pompejista -näyttely on syntynyt italialaisena yhteistyönä Suomen kansallismuseon kanssa. Näyttelyssä on esillä esineitä Pompejin kaivauksista. Pompeji oli aikoinaan roomalainen kaupunki, joka jäi vuonna 79 Vesuviuksen purkauksessa maan alle. Pompejia on tutkittu arkeologisesti jo 1700-luvulla ja tänään se on Unescon maailmanperintökohde. Millaista elämä oli Pompejissa ennen tuhoa? Miksi sieltä on löytynyt eroottisia maalauksia? Mistä löydetyt ihmispatsaat kertovat? Tutkijatohtori Samuli Simelius on pitänyt myös yleisluentoja Pompejista ja vieraillut siellä useasti. Minerva Keltanen on vieraillut Pompejissa useita kertoja ja oli myös aiemmin tuottamassa ensimmäistä Pompeji-aiheista näyttelyä Suomeen Sinebrychoffin taidemuseossa vuonna 1998. Professori Päivi Setälän tieteellisessä työryhmässä Keltanen tutki Antiikin Rooman keisarinnojen osaa valtion propagandassa. Ohjelman vieraina ovat filosofian tohtori Minerva Keltanen Suomen kansallismuseosta ja tutkijatohtori Samuli Simelius. Näyttely on Merikeskus Vellamossa Kotkassa 31.3.–1.10.2023. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa keskustellaan vaalituloksen vaikutuksesta kulttuuriin Suomessa, ihmetellään mitä performansseille on tapahtunut, arvioidaan onko länsimaiden tuki Ukrainalle rakoilemassa nyt kun KOK suosittelee venäläisten ja valkovanäläisten urheilijoiden päästämistä kisoihin. Lisäksi puhutaan taiteilijoiden hyvinvoinnista ja kysymme miksi teatteri ei kiinnosta yhtä paljon kuin elokuva. Perjantaistudiossa ajankohtaisia ilmiöitä pähkäilevät Outi Hupaniittu, Leena Virtanen ja Anna Moilanen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Matti Vuento esittelee uskomuksia ja niiden taustoja merkityksineen tietokirjassaan Uskomattomat uskomukset — Ihmislepakoista energiaterapiaan. Olemme aikojen mittaan uskoneet muun muassa lampaan ja kasvin sekoituksiin, puissa hedelmän lailla kasvaviin naisiin, ihmismäisiin tappavasti kirkuviin kasveihin, erilaisiin merihirviöihin ja maagisiin terapiamuotoihin. Mutta mitä uskomukset ovat palvelleet ihmislajin kehityksessä, milloin uskomukset muuttuvat vaaralliseksi ja mihin saa uskoa? Keskustelemassa ovat Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori ja tietokirjailija Matti Vuento ja viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Perjantaina 31.3. ensi-illan saa Hollywood-elokuva Honor Among Thieves, jonka tarina perustuu maailman kuuluisimman pöytäroolipeli Dungeons & Dragonsin fantasiamaailmaan. Elokuvan rooleissa nähdään mm. Hugh Grant. Kyseessä tolkienmaiseen Forgotten Realmsiin sijoittuva elokuva ja pelisarja, joka on poikinut vuosikymmenten aikana lukuisia pelejä, lisäosia, fantasiakirjallisuutta, muutaman elokuvan sekä kesällä 2022 myös suomenkielisen pöytäroolipelin nimeltä Legendoja & Lohikäärmeitä. Kulttuuriykkönen pohtii, millainen vaikutus Dungeons & Dragonsilla on ollut populaarikulttuurille? Millaisen fantasiamaailman se tarjoaa? Miksi lähes 50 vuotta sitten ensimmäistä kertaa julkaistu pöytäroolipeli elää uutta kukoistusta ajassamme, ja millainen on sen ensimmäinen ison profiilin elokuva-adaptaatio? Sekä millaisia kysmyksiä suomenkielisen laitoksen tekeminen pelistä on herättänyt? Vieraina Legendoja & Lohikäärmeitä -pelin tekijäryhmän jäsen Vehka Kurjenmiekka, roolipelisuunnittelija Juhana Pettersson sekä kulttuuritoimittaja Jussi Ahlroth. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Jotkut meistä ovat niitä todella onnekkaita, joiden kohdalle on elämän aikana sattunut opettaja, joka on avannut silmämme ja sydämemme tiedolle tai taiteelle ja jopa muuttaneet elämämme suuntaa. Minna Eväsoja on yksi näitä onnekkaita. Hän kohtasi tällaisen opettajan, kun opiskeli Japanissa maan kulttuuria. Eväsojalta on ilmestynyt jo aiemmin kirjoja hänen Japanin -kokemuksistaan, mutta nyt hän kirjoitti ensimmäistä kertaa seikkaperäisemmin opettajastaan, senseistään. Sensei haastoi Eväsojaa suurella työmäärällä ja samalla opetti Eväsojaa, että perehtyäkseen tiettyyn taiteenalaan on myös opittava muista taiteista. Sen takia Eväsoja perehtyi Japanissa niin No-teatteriin ja kukkien asetteluun kuin puutarhojen symboliikkaan. Sensei myös kehotti näkemään karun kauneuden ympäröivässä maailmassa. Eväsojan kirja on muistutus historiallisesta Japanista, mikä on monille nykyjapanilaiselle varsin vieras. Minna Eväsojaa haastattelee Nicklas Wancke

Matkustavalta intellektuellilta Jörn Donnerilta (1933–2020) jäi jälkeen valokuva-arkisto, joka paljastui vasta hänen kuolemansa jälkeen. Helsingin Hakasalmen huvilassa 31. maaliskuuta avautuvassa valokuvanäyttelyssä Jörn Donner – Matkalla 1951–68 katsoja kohtaa valokuvien kautta uteliaan ihmisen kameran takaa. Aiheesta julkaistaan myös valokuvakirja, joka esittelee valokuvia 1950- ja 1960-luvuilta Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta. Miten Jörn Donnerin tuhannet valokuvat löytyivät? Kuinka yli viisikymmentä vuotta vanhat negatiivit, vedokset ja valokuvat käsitellään? Missä kaikkialla Donner matkusti, mitä hän siellä koki? Näyttelyssä on esillä myös Donnerin lähettämiä kirjeitä. Mikä on Donnerin valokuvakokoelman merkitys? Ohjelman vieraina ovat työryhmän kuraattori Hannamari Shakya ja kirjahankkeen koordinaattori Tuula Kousa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa puhututtaa viikon toinen suuri kulttuuriaihe, nimittäin taitoluistelija Kiira Korven esikoisrunoteoksen raju lyttäysarvostelu Helsingin Sanomissa. Toimivatko lehti ja kriitikko moraalisesti oikein ja oliko tämä verbaalinen teurastus hyvää taidekritiikkiä? Salattujen elämien ex-näyttelijän ja julkkiksen Jasmin Voutilaisen kuoleman taustalta paljastui raakaa somekiusaamista instagramissa. Raatia pohdituttaa ihmisten hätkähdyttävä julmuus. Elokuvatutkija Sedergren ylistää Pontus Purokurun ja Jouko Aaltosen dokumenttia Miten korjata maailma. Tästä sukeutuu keskustelu aktivismista ja mitä lakia rikkovalla mielenosoittamisella on saatu aikaan Suomen historiassa. Erikoisteemana ovat Jussi-palkinnot ja kotimaisen elokuvan vuosi. Raatilaiset pohtivat sukupuoletonta paras näyttelijä- sekä vuoden valopilkku -kategoriaa ja mitä uutta näkökulmaa ne tuovat elokuvien palkitsemiseen. Vieraina ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergren, kirjailija Tiina Raevaara ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yksi suomirockin kulmakivistä, uuden aallon yhtye Hassisen Kone palasi keikkalavoille 40 vuotta hajoamisensa jälkeen. Kiertue huipentui loppuunmyydylle Tampereen Ratinan stadionille kesällä 2022. Bändin tarinan 70-luvun lopulta tähän päivään ja syistä paluun taustalla tallensi dokumenttielokuvaksi ohjaajakonkari Mika Kaurismäki, joka oli myös aikoinaan tekemässä Saimaa ilmiö -dokumenttielokuvaa, jossa Hassisen Koneen lisäksi seilasivat Tuuliajolla-kiertueen merkeissä Juice Leskinen Slam sekä Eppu Normaali. Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin -dokumenttielokuvan perusteella Hassisen Kone on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen tuhansiin suomalaisiin, vaikka bändi oli aktiivinen vain vajaat kolme vuotta. Mistä bändin merkityksellisyys kumpuaa? Millaisen pohjan Hassisen Kone loi juuri kahdeksannen sooloalbumin julkaisseen Ismo Alangon uralle, ja miten bändiä pitkään läheltä seurannut Mika Kaurismäki näkee bändin vaikutuksen yli 40 vuoden takaa tähän päivään saakka? Kulttuuriykkönen keskustelee Hassisen Koneen merkityksestä sekä Alangon uran noususta Hassisen Koneen päivistä tähän hetkeen aina tuoreeseen sooloalbumiin 'Me olemme ihme' saakka. Vieraina elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki ja muusikko Ismo Alanko. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Viime joulukuussa valtiovarainministeriö ilmoitti, että seuraavan kahden vaalikauden aikana julkista taloutta tulisi vahvistaa yhteensä yhdeksällä miljardillla eurolla. Nyt eduskuntavaalien alla alussa ministeriö esitteli yli 40 kohdetta, joista on mahdollista leikata. “Leikkauslistalla” on myös kulttuuri.Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön valtionavustusten keskittäminen ja pienistä valtionavustushauista luopuminen säästäisi valtiovarainministeriön mukaan 200–400 miljoonaa euroa. Suorassa Helsingin Musiikkitalosta tehtävässä lähetyksessä keskustellaan kulttuurin ja taiteen rahoituksesta, leikkausten seurauksista ja eri puolueiden kulttuurisuhteesta. Esillä on myös epävarmaa keikkatyötä tekevien taiteilijoiden ja apurahataiteilijoiden tilanne. Vieraina ovat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen johtaja Marjo Mäenpää, Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Paula Tuovinen, kitaristi Mikko Kosonen, valokuvataiteilija Joel Karppanen ja elokuvatuottaja Miia Haavisto. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kata Kärkkäinen tuli tunnetuksi Playboy-kuvilla 1980-luvulla ja loi uudenlaisen, eroottisen kuvan suomalaisesta naisesta. Tämä ei kuitenkaan tullut ilmaiseksi. Nyt hän varoittaa nuoria naisia jakamasta itsestään alastonkuvia netissä. Millaisia henkisiä haavoja tämä on aiheuttanut hänelle? Tänään hän on Katariina Souri-niminen kuvataiteilija. Myyttisissä maalauksissa on shamanistisia eläimiä ja kuningatarmaisia naisia. Millä tavalla kuvataide, luonto ja oma talo maalla ovat tuoneet vastapainoa hektisille vuosille käsikirjoittajana ja kirjailijana? Millaisia ovat hänen tärkeimmät oivalluksensa ihmisenä olemisesta? Miksi hän lopetti niiamisen muille? Naisten yhteiskunnallista asemaa ja feminismiä vaalivan Eveliina Talvitieen kirjoittamassa kirjassa Kata kohtaamme uhriutujan sijaan soturin. Katariina Souri on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösessä puhutaan suomalaisesta teekulttuurista. Kuulemme mistä tee on alun alkaen Suomeen saapunut ja miten huonolaatuista teetä myydään kovaan hintaan teepusseissa. Kysymme myös miksi suomalaisista tuli kahvikansaa. Lisäksi kuulemme uusimmista teetrendeistä. Kaikki teetyypit saadaan teepensaan lehdistä, mutta vasta käsittely luo lehdistä mustaa, keltaista, vihreää, valkoista tai muunlaista teetä Teetä ovat toimittaja Nicklas Wancke kannssa Musiikkitalolla nauttimassa Teen ystävät ry.:n puheenjohtaja Petra Tandefelt, Kirsi Pullinen Demmers Teehausista ja Pienen teekirjan kirjoittaja Ville Raivio.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista ilmiöistä ja kulttuuriaiheista ovat keskustelemassa kirjailija ja Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja-tietokirjailija Leena Virtanen ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Sanna Marinin spekulatiiviset hornet-lupaukset herättivät paljon huomiota Ukrainassa ja negativiista pöhinää Suomessa varsinkin miesten taholta. Asian kiteytti mainiosti Ville Ranta tuoreeseen pilapiirrokseen tiistaina. Aina kun Marin on kysymyksessä, on vallankäyttäjän liikkeiden tulkinnassa olemassa myös tietty sukupuoliulottuvuus. Raatilaiset pohtivat uudissanoja ja kielen uudistamista. Sukupuolen ja seksuaalisuuden sekä etnisen monimuotoisuuden osalta terminologia on muuttunut hyvin nopeasti. Sanoihin liittyviä valta-asetelmia puretaan tarkoituksella, mutta onko uudissanoissa uusia häiritseviä vallankäytön puolia? Raati pohtii mm. termejä rodullistettu ja mies- ja naisoletettu. Parantavatko ne tilannetta ja ymmärrettävyyttä vai onko kyseessä Orwellilainen kielipeli? Miten J.K. Rowling liittyy tähän? 60-vuotias Michelle Yeoh voitti Oscareissa parhaan naispääosan palkinnon. Aiheuttavatko hyvin säilyneet myöhäiskeski-ikäiset tähdet ulkonäköpaineita? Toisaalta sivuosapalkittu Jamie Lee Curtis teki railakasta komediaa iän vaikutuksista kehoon. Raatia pohdituttaa myös epärehellinen mainonta ja viherpesu, jolla kuluttajia huijataan ja johdetaan harhaan. Lopuksi päädytään vielä arvonlisäveron alennusideaan. Pelastaisiko se kuilun partaalla vaappuvan paperilehdistön? (TARKENNUS: Kaleva-lehti lakkauttaa vain viikonlopun printtinumeron.) Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Vaikka yliopisto-opinnot alkoivat mahdollistua Suomessa naisille 1870-luvulta lähtien erikoisluvalla, naiset saivat Suomessa oikeuden yliopisto-opiskeluun vasta vuonna 1901, ja naisopiskelija oli tuolloin vielä harvinainen näky yliopistossa. Nyt tilanne on täysin muuttunut. Tilastokeskuksen mukaan naisten osuus kaikista yliopisto-opiskelijoista oli 55 prosenttia, ja naisten osuus suoritetuista yliopistotutkinnoista oli lähes 60 prosenttia vuonna 2021. Lukioissa on selvä tyttöenemmistö. Pojat pärjäävät huonommin peruskoulussakin. Millaisia seurauksia poikien huonontuvalla koulumenestyksellä ja poikien lisääntyvällä koulutusvastaisuudella on työuralle ja parisuhdemarkkinoilla? Syntyvyys on voimakkaassa laskussa ja sen yhtenä taustasyynä ovat alhainen koulutustaso sekä miehillä että naisilla. Keskustelemassa ovat poikia ja maskuliinisuutta tutkinut Harry Lunabba Helsingin Yliopistosta, Nuorisotutkimusseura ry:n tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari sekä perhedynamiikkaa tutkiva väestötieteilijä ja sosiologi Marika Jalovaara Turun yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

EMMAn vuoden päänäyttely on Yrjö Kukkapuro – Taikahuone. Näyttely esittelee vuonna 1933 syntyneen muotoilijan Yrjö Kukkapuron värikästä, ja innovatiivista linjaa. Kukkapuroa ovat inspiroineet oma vaimo ja kuvataide. Muotoilijan 90-vuotisjuhlavuoden näyttelyssä ovat esillä Kukkapuron läheisimmät taideteokset ja huonekalut. Mistä muusta kuin hyvästä ergonomiasta tunnistaa Kukkapuron tuolin? Mikä on tuolien Remmin, Ateljeen ja Karusellin syntytarinat? Tämän kansainvälisen muotolijan tuoleja löytyy maailman lentokentiltä ja pankkisaleista. Hän teki muovituoleja 1960-luvulla ja 1970-luvulle asti kunnes öljykriisi herätti Kukkapuron ja hän siirtyi ekologisen muotovanerin pariin. Ohjelman vieraina ovat EMMAn museojohtaja Pilvi Kalhama, Studio Kukkapuron asiantuntija, Yrjö Kukkapuron tytär Isa Kukkapuro-Enbom ja muotoilun asiantuntija ja tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomen tunnetuin ufologi, salaliittoteoreetikko, rajatiedon ja esoterian esillenostaja sekä ennen kaikkea dokumenttien ja tv-ohjelmien ohjaaja ja tuottaja Juhan af Grann kuoli tammikuussa 2023. Kyseessä oli yksi maamme merkillisimpiä mediapersoonia ja ufouskovaisuuden ruumiillistuma, jonka työt noteerattiin myös maailmalla. Grann aloitti uransa erikoistoimittajana ja perinteisten tv-ohjelmien ja dokumenttielokuvien ohjaajana tehden mm. Kekkosesta kertovan Luova valtiomies -dokumenttielokuvan vuonna 1975 sekä toisesta maailmansodasta kertovan Kun maailma palaa -dokumenttielokuvan vuonna 1969. Missä vaiheessa ja miksi Grann päätti aloittaa rajatiedosta ja ufokontakteista kertovien dokumenttien ja tv-ohjelmien tekemisen? Millaiseen perinteeseen Grann vaikutti uskovan ohjelmiensa ja värikkäiden mediaesiintymisien perusteella? Millaiseen saumaan Grann iski paranormaaleista ilmiöistä kertovilla sarjoillaan, ja mikä oli hänen menestyksensä salaisuus? Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä vuonna 1944 Kuopiossa syntyneen Heikki Juhani Grannin perintö on, ja millaisesta persoonasta ja urasta hänen kohdallaan on loppujen lopuksi kyse. Vieraina yhteistyötä af Grannin kanssa tehnyt televisiojohtaja Jorma Sairanen, uskontotieteen tohtori ja ufotutkija Jaakko Närvä sekä KAVI:n erikoistutkija Jari Sedergren.

Los Angelesissa jaetaan elokuvamaailman suurimmat palkinnot, eli Oscarit, sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Kulttuuriykkösen leffaraati, eli Silja Sahlgen-Fodstad, Olli Kangassalo ja Matti Rämö arvioivat tuoreeltaan menivätkö palkinnot oikeisiin osoitteisiin vai jäikö joku epäoikeudenmukaisesti nuolemaan näppejään. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Kulttuurin puhuttavimmat ajankohtaisaiheet käsittelyssä taas Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa. Puolen vuoden takainen Nord Stream -kaasuputken räjäytys Itämerellä puhuttaa taas, kun epäilyt syyllisistä ovat kohdistuneet yllättäen Ukrainaan tai ukrainamielisiin tahoihin. Miksi tämän mahdollisuuden esittäminen mediassa on herättänyt niin epäluuloista keskustelua? Millaisia ongelmia puolueettomalle journalismille sotatilat ja konfliktit aiheuttavat? Millaiseen salaliittoteoriointiin tässä on mahdollisuus, ja millaiset trillerin ainekset tässä on kasassa? Keskustelussa myös tapaus ministeri Lintilä sekä sankariryyppääjäurosten surullinen sukupuutto, mihin liittyy alkoholikulttuurimme nopea muutos niin politiikassa kuin muillakin elämänaloilla. Missä kulttuuri-ilmapiirissä oli tilausta huonosti käyttäytyville humalaisille miehille, ja miksi heidän toilailut nykyään lähinnä puistattavat meitä? Maaliskuun alussa kuollut historian professori Matti Klinge oli monilahjakas oman tien kulkija, joka halusi vaalia perinteisiä eurooppalaisia kulttuuriperinteitä. Herraskaisessa ulosannissaan ja klassisen sivistyksen vaalijana Klingessä oli monille nielemistä, mutta oliko hänessä jotain ideaalia, mistä tämän päivän ihmisen tulisi ottaa enemmän mallia? Mitä oli Klingen edustama sivistyneisyys, ja mitä maamme kulttuuripiirit ovat menettäneet hänen ja monen muun aikalaisensa vaikuttajan kuolemien myötä? Suomen kuuluisin aktiivinen pilapiirtäjä Ville Ranta valittiin Suuressa journalistipalkinto -gaalassa vuoden journalistiksi. Mistä valinta kertoo? Millaista viestiä se antaa medialle ja tietynlaiselle sananvapauden vaalimisille, että palkinto annettiin juuri Rannalle, josta on tullut viime aikoina myös kansainvälisesti entistä tunnetumpi? Saamelaisneuvosto on vaatinut japanilaista pelijätti Square Enixiä poistamaan erehdyttävästi saamenpuvulta näyttävät "pohjoisen kansan" vaatteet Final Fantasy 14 -pelinsä valikoimistaan, sillä he näkevät yhtiön hyödyntäneen luvatta saamelaista kulttuuriperintöä. Onko tällainen appropriaatio pelkästään epäkunnioittava juttu, ja miten tämän olisi voinut hoitaa paremmin? Missä menee kulttuurillisen omimisen sensitiiviset rajat? Vieraina vakiraatilaisista päätoimittaja Jouni Kemppainen, liikemies Sami Kuusela sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Länsimaisen kulttuurin peruskiveksi usein mainittu Raamattu on kristinuskon pyhä kirja, johon kirkkojen opetus Jumalasta, oikeasta ja väärästä sekä elämän tarkoituksesta perustuu. Siihen nähden onkin yllättävää, kuinka epämääräisesti määriteltävästä teoksesta on kyse ja kuinka paljon sen sisältö on vuosisatojen ja -tuhansien myötä elänyt ja muuttunut. Mutta mitä tarkoittaa väite, että oikeaa Raamattua ei oikeasti edes ole olemassa? Ja mistä voidaan tietää, onko sen kuvailemat henkilöt ja tapahtumat ylipäätään historiallisia? Raamattu herättää tunteita ja sitä käytetään yhä esimerkiksi poliittisten mielipiteiden tukena, yleisenä etiikan oppikirjana ja elämäntaito-oppaana. Miten hyvin se sellaiseksi sopii? Kuinka paljon on niitä, jotka kertovat pyrkivänsä Raamatun ohjeiden kirjaimelliseen noudattamiseen? Vastikään ilmestynyt tietokirja Sensuroitu - Raamatun muutosten vaiettu historia kertoo Raamatun tekstien monivaiheisesta syntyhistoriasta ja kehityksestä. Kirjan kirjoittaneet raamatuntutkijat Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari ovat mukana lähetyksessä. Kolmantena keskustelijana on emerituspiispa Wille Riekkinen, jonka tuore teos Kirjain vai henki pohtii Jeesuksen historiallisuutta ja sitä kautta Raamatun tekstien erilaisia tulkintoja. Toimittajana on Ville Talola.

Kesytön liekki on Kristiina Vuoren yhdestoista romaani. Se on fiktiivinen tarina todellisista historiallisista ihmisistä. Kirjailija suunnitteli lomaa Raaseporiin ja löysi Fiskarsin historiikista Elin Såger-nimisen henkilön. Hänen kirjeistään ja yritystoiminnastaan on jäänyt tutkimusmateriaalia Turun eri oikeusasteiden pöytäkirjoihin. Såger oli Suomen ensimmäinen naisteollisuusjohtaja ja tämän pohjalta syntyi romaani Elinin tyttärestä Mariasta. Elin Sågerista muistuttaa vielä tänään hänen rakennuttamansa ristipuukirkon kivijalka Antskogissa. Mikä teki Sågerin Maria-nimisestä tyttärestä poikkeuksellisen? Kevään 1656 tulipaloyönä Maria Thorwösten elämä muuttuu dramaattisesti. Tätä romaania varten Kristiina Vuori tutki FT Veli Pekka Toropaisen väitöskirjaa Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623-1670. Kristiina Vuoren romaanien päähenkilöt ovat usein historiankirjoituksen ohittamia naisia joilla on ollut missiona muuttaa yhteiskuntaa. Vuori on kiinnostava koska hän on aina ennenkin nostanut esille historiasta vahvoja naisia. Hänellä on yksityiskohtaista kuvailua aikalaisten vaatetuksesta ja heidän sanavarastostaan. Nyt tässä kirjassa ajankohtainen 1600-luku sivuaa Turun paloa. Kirjat ovat viihteellisiä ja sivistäviä. Kristiina Vuori on ohjelman vieraana. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Risto Isomäen Maailmanparantajan muistelmat - teos kertoo aktivismin kultakaudesta 1979-2004 ja siitä, miten Suomi on pystynyt näyttelemään maailman kehitystyössä huikeasti kokoaan suurempaa roolia. 1980-luvulla radikaalit ja konservatiivit työskentelivät yhdessä ja saivat aikaan merkittäviä parannuksia kehitysmaiden asukkaiden hyvinvointiin ja elinympäristöön. Miksi juuri 1980-luku oli aktivismin kulta-aikaa? Miten vaikutusvaltaansa menettänyt kansalaisyhteiskunta saataisiin taas muutoksentekijäksi? Voidaanko ilmastonmuutoksen torjunnassa enää onnistua? Näihin kysymyksiin vastaa lähetyksessä vuonna 2020 Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon saanut Risto Isomäki, joka on julkaissut yhteensä kolmisenkymmentä tietokirjaa ja romaania. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaset liikemies Sami Kuuselan, elokuvatutkija Jari Sedergrenin ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Raati keskustelee miehistä hameissa Samu Haberin UMK-esiintymisen innoittamana. Sami Kuusela kysyy, millä tavoin eroottinen viihde muuttuu netissä, kun tekoäly tulee aina vain suvereenimmaksi? Pohdintaa aiheuttaa myös miksi elokuvien katsominen on Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajan ja kolumnistin mielestä vaikeaa. Ja mitä mieltä raati on siitä, että kirjailija Jari Tervo tuomitsi Eduskunnan Naton vastustajat Twitterissä Putinin sanansaattajiksi.Tai siitä että kirjailija Sofi Oksanen moitti Käärijää Kremlin seuraamisesta somessa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

E-urheilusta kertovassa Yle Areenan Game of Minds -dokumenttisarjassa todetaan e-urheilun olevan henkisesti poikkeukesellisen kuormittava laji. Sarjassa suomalainen urheilupsykologi Mia Stellberg kiertää ympäri Eurooppaa yrittäen purkaa saksalaisen SK sekä helsinkiläisen hReds -joukkueiden sisäisiä paineita. Kulttuuriykkönen käsittelee e-urheilua nuorten urheilijoiden kokemusten sekä lajia pitkään ja tarkkaan seuranneiden ammattilaisten kautta. Mistä paineet pääasiassa syntyvät, ja millainen pelikulttuuri e-urheilun ympärille on kasvanut? Miksi Suomesta on tullut e-urheilun suhteen kansainvälisiä kärkimaita, ja miksi pelaamisen taso on kyykännyt suomalaisten bravuuripeli Counter Strike: Global Offensiven suhteen? Mitä huipulle pääsyyn ja siellä pysymiseen vaaditaan? Vieraina vuoden pelikasvattaja, e-urheiluselostaja sekä -organisaattori Laura Kyntäjä, dokumenttisarjassakin esiintyvä e-urheilija Verneri “Bona” Junkala sekä Ylen e-urheilutoimittaja, -tuottaja ja lajista tietokirjan kirjoittanut Otto Rönkä. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tietokirjailija, yrittäjä Mikko Leskelän teos Bisnesantropolgia ja muut ihmistieteet strategiatyössä voitti toissa viikolla sekä raadin että yleisön suosikkina Suomen ekonomien business-kirjapalkinnon. Teoksen perusväite on, että perinteiset strategiatyön menetelmät ovat kriisissä, koska ne tutkivat maailmaa liian kapeasti. Yritysten globaali kilpailukenttä ja toimialarajojen hämärtyminen edellyttävät entistä syvempää ymmärrystä ihmisistä. Onko siis niin, että perinteisesti humanistisille aloille yhdistetyt aineet, kuten psykologia, filosofia, taidehistoria tai kulttuurintutkimus tekevät tuloaan yritysmaailmaan, jossa markkinat ja raha määrittävät arvon ja onnistumisen? Kulttuurykkosen vieraana on tietokirjailija Mikko Leskelä, Kuluttajatutkimuskeskusken tutkimusjohtaja Päivi Timonen sekä strateginen konsultti Lauri Vaisto. Toimittajana on Ville Talola.

Mitkä ovat vuoden 2023 kevättalven ja kevään suurimmat teatteritapaukset ja ketkä ovat mielenkiintoisimmat uudet teatterin tekijät? Millainen on Venäjältä paenneiden taiteilijoiden vaikutus suomalaiseen teatterikenttään? Mitä lisäarvoa esitysten venyminen liki kolmetuntisiksi antaa katsojalle? Näitä kysymyksiä ratkomassa ovat Paljon melua teatterista -bloggaaja Katri Leikola, Voima-lehden kustantaja ja kulttuuritoimittaja, Teatterin politiikkaa -podcastin tekijä Tuomas Rantanen ja Ylen teatteritoimittaja Sanna Vilkman. Kevään teatterivinkit 2023: -Tampereen Teatterin Stalin kuolee -Tampereen työväen teatterin Pienen hauen pyydystys -Tampereen työväen teatterin Jeanne D'Arcin housut -Teatteri Qo:n Tea For Two -Company Portmanteaun Perto -Turun kaupunginteatterin Tuntematon sotilas -Tehdas Teatterin Supermallit - ruumiillinen oratoria -Turun kaupunginteatterin: Leda -KOM-teatterin Rikkaruoho -Avoimet Ovet-teatterin Talvisota -Viirus-teatterin Familjen Bra - keskiluokkaa tutkiva dystopia -Kansallisteatterin Karpolla on asiaa -Lahden kaupunginteatterin Totuuden hinta -Helsingin Kaupunginteatterin Asmodeus ja 1313 sielua Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Anu Kaajan neljännessä proosateoksessa Rusetti liikutaan Euroopan kahviloissa, museoissa ja teknoklubeissa. Grand tourit olivat muotia 1700- ja 1800-luvulla ja niillä matkoilla nuoret aatelismiehet saivat inspiraatiota taiteesta ja sivistyivät. Rusetti on kuin moderni Grand tour, jossa nainen on valloittaja, kokija ja vapaasti ihastuva. Kirjailija saa lukijan pohtimaan esineiden ja taideteoksien taakse piiloutuvia symboliarvoja ja tunteita. Miltä tuntuu olla kahvi, lusikka ja servietti? Rusetin olemusta avataan kiiltävästä karamellipaperisesta rusetista Marie Antoinetten puvun ylelliseen, vaaleanpunaiseen rusettiriviin. Rusetti-teos avaa kauneuden rakennetta taideteoksien ja ihmisten kautta. Kirjan minä matkustaa Wieniin vain Albrecht Dürerin akvarellin Nuori jänis-teoksen takia. Miksi esineitä on helpompi rakastaa kuin ihmisiä? Voiko esineellistämällä ihmistä saavuttaa kuitenkin jotain hyvää? Miksi kauniin kermaisen leivoksen äärellä kuitenkin ahdistaa? Anu Kaaja kirjoittaa esteettisesti ja visuaalisesti kulttuurimme kuvien vallasta. Häneltä on aikaisemmin ilmestynyt novellikokoelma ja kaksi romaania. Romaanissaan Katie-Kate kirjailija käsitteli avioliittoinstituutiota kuvana. Ohjelman vieraana on kirjailija Anu Kaaja. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuurin puhuttavimmat ajankohtaisaiheet käsittelyssä taas Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa. Taidemaalari Kai Stenvallin näyttelyn suunnittelu Turun Logomossa peruttiin paikan omistajien toimesta, koska he pelkäsivät Putinia kritisoivien teosten johtavan mahdolliseen terroristiseen tekoon. Britanniassa 61 yritystä on kokeillut kuuden kuukauden ajan nelipäiväistä työviikkoa, jonka vaikutukset ovat olleet kannustavan kiinnostavia. Tämä on nostanut julkisen keskustelun kuumaksi puolesta ja vastaan myös Suomessa. Mitä queer meille merkitsee? Suomessa asuva irlantilaistaiteilija Shia Conlon yrittää murtaa valtasuhteita kameran takana ja sen edessä olevan henkilön välillä. Lisäksi hän pyrkii tuomaan valokuvien kautta transihmisten elämän esiin uudenlaisessa valossa. Kuinka hyvin hän siinä onnistuu, ja miten voi olla vallankumouksellinen taiteilija kuvaamalla pelkkää todellisuutta? Ukrainaan kohdistunut hyökkäys on aiheuttanut venäläisravintoloissa asiakaskadon, josta viimeisimpänä esimerkkinä toimii yli 100-vuotiaan helsinkiläisravintola Bellevuen lopettaminen. Miten Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut meidän suhteeseen venäläistä kulinarismia ja kulttuuria kohtaan? Kirjailijat Miki Liukkonen sekä Artemis Kelosaari uhoavat, miten kotimainen kirjallisuus on jämähtänyt kiltiksi ja laimeaksi. Samaa mantraa toistaa laulaja-elokuvantekijä Anna Eeriksson. Liukkonen nostaa some-kirjoituksessan itsensä ainoaksi kiinnostavaksi kotimaiseksi kirjailijaksi. Onko Miki Liukkonen oikeassa? Pitääkö taiteessa polkea muita nostaakseen itseään? Vakiraatilaisvieraista aiheita ruotimassa Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu sekä tiedetoimittaja, geneetikko ja kirjailija Tiina Raevaara.

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tulee tämän viikon perjantaina tasan vuosi. Armeijan t-paidassa esiintyvä presidentti Volodymyr Zelenskyi on antanut maailmalla ukrainalaisten taistelulle kasvot ja äänen. Viime viikolla Otava julkaisi kokoelman taitavaksi sanankäyttäjäksi ja viestijäksi osoittautuneen Zelenskyin puheita. Missä piilee Zelenskyin retoriikan vahvuus ja minkälaiseen jatkumoon historian suurien puhujien joukossa hänet voidaan asettaa? Kun tarkastellaan historiaa laajemmin, ketkä ovat omalla tavallaan olleet zelenskyijä ennen Zeleskyiä. Mikä tekee puheesta tai puhujasta suuren? Mitä muuta hyvä puhuja on tarvinnut kuin oikeita ja sattuvia sanoja? Suurista historiallisista puhujista ja retoriikastan jalosta taidosta keskustelevat Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Mira Söderman sekä Helsingin yliopiston historian professori Laura Kolbe ja Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares. Ville Talola on juontajana.

Saksaan paenneen venäläistoimittajan Antonin kouluikäinen poika luuli pitkään, että Putin on synonyymi johtajalle eikä suinkaan henkilön nimi. Lapsi oli elänyt koko elämänsä yhden ja saman johtajan ja järjestelmän maassa, jonka yksi tukijalka on ollut valtion talutusnuorassa oleva lehdistö. Nyt Anton (jonka sukunimeä ei paljasteta turvallisuussyistä) opettelee saksaa, mutta toivoo palaavansa jonain päivänä kotimaahansa. Anton on yksi tuhansista kotimaansa jättäneistä toimittajista. Tammikuun lopussa Putinin hallinto kielsi riippumattoman Meduza-uutissivuston toiminnan, koska "se on turvallisuusuhka Venäjälle". Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa kritisoinut toimittaja Marina Ovsjannikova kertoi aiemmin tässä kuussa pelkäävänsä yhä henkensä puolesta. Mikä merkitys Venäjän ulkopuolelta toimivien uutissivustojen merkitys on, ja millainen tulevaisuus odottaa Venäjää, joka on kitkenyt vapaan lehdistön maasta? Suorassa lähetyksessä Venäjän median tilanteesta ja sen ahdingosta ovat keskustelemassa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, toimittaja Jarmo Koponen ja dosentti Katja Lehtisaari Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Mitkä kirjat kiinnostavat nyt keväällä? Kevään kirjavinkkejä jakavat Kirsin kirjanurkka -blogin Kirsi Hietanen, kirjallisuuskriitikko Pia Ingström ja Yle Areenan Lukupiiri Tulusto & Kylmälän toimittaja Pietari Kylmälä. Kevään kirjavinkit 2023 ovat: Svetlana Aleksijevitš: Sinkkipojat Magdalena Hai: Sarvijumala Marja Kyllönen: Vainajaiset Julia Mäkkylä: Apelsinfågeln Minna Rytisalo: Jenny Hill Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut Maria Turtschaninoff: Suomaa Taneli Viljanen: Pimeä kuu Ritva Ylönen: Järjellä ja tunteella - Laura Harmajan traaginen elämä Robert Åsbacka: Takläggarna Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tekoäly on nyt enemmän otsikoissa ja keskusteluissa kuin koskaan. Googlen ja Microsoftin uusien kohuttujen chat-pohjaisten hakupalvelimien lisäksi tekoälyyn pohjautuvat kuvapalvelut ovat saaneet massat innostumaan näyttävien kuvien tuottamisesta. Kuinka hyvin tekoäly soveltuu taidealoille, ja mitkä ovat pitkällä juoksulla sen vaikutukset, kun kuka tahansa voi teettää tekoälyllä monimutkaisiakin kuvia tai musiikkia? Useat taiteilijat ja muut luovan alan työntekijät ovat ilmaisseet huolensa kehityksestä ja omasta asemastaan tekoälyn tuottaessa kuvia ja muita kulttuurituotteita lähes itsestään. Voiko kone luoda aitoa taidetta, ja onko se parempaa kuin taiteilijan tekemä? Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia tekoäly asettaa kulttuurillemme, ja miten tekoälyn kanssa pitäisi toimia, ettei kulttuuriala jäisi alisteiseksi tekoälyn kehittyessä myös taiteen tuottajana? Kulttuuriykkönen kutsuu vieraikseen keskustelemaan aiheesta graafikko Ville Tietäväisen ja taiteilija Kai Hannisen sekä tekoälyn luovuutta tutkivan tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivosen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Perjantaistudiossa pähkäillään tekeekö digiähky ihmisistä tyhmempiä ja miksi poliitikot eivät luota tutkittuun tietoon ja tutkijoihin. Valtaosa lukion opiskelijoista on naisia, mitä poikien alisuoriutuminen koulutuksessa tietää yhteiskunnalle ja jopa yhteiskunnan rauhalle? Perjantaistudiossa ajankohtaisia ilmiöitä tarkastelevat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kosmologi Kari Enqvist ja toimittaja/elokuvakriitikko Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Maailman menestyneimpiin ohjaajiin kuuluvan Steven Spielbergin (mm. E.T., Tappajahai, Jurassic Park, Schindlerin lista, Pelastakaa sotamies Ryan, West Side Story) lapsuuteen pohjautuva The Fabelmans saa ensi-iltansa 17. helmikuuta 2023. Seitsemän Oscar-ehdokkuutta kerännyt ja Golden Globe -palkinnot parhaasta draamaelokuvasta ja parhaasta ohjauksesta voittanut teos on kuvaus vuonna 1946 syntyneen Spielbergin lapsuudesta ja nuoruudesta 1900-luvun jälkipuoliskon Amerikassa. Elokuvan päärooleissa nähdään nelinkertainen Oscar-ehdokas Michelle Williams sekä Paul Dano ja Seth Rogen, joista jälkimmäinen on kertonut nähneensä ohjaajan itkeneen uuden lapsuuttaan ja The Fabelmansin yhdessä Pulitzer-palkitun Tony Kushnerin kanssa. Keskustelemassa ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn suunnittelija Otto Kylmälä, Episodi-lehden toimituspäällikkö Jussi Huhtala ja Markku Henriksson, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas -professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Parhaimman dokumentin Oscar-ehdokkuuden saanut ja mm. Venetsian elokuvajuhlilla palkittu All the Beauty and the Bloodshed kertoo valokuvaaja Nan Goldinin tarinan, sekä hänen kamppailusta opioidikriisistä valtavaa taloudellista hyötyä saanutta ja monia taidemuseoita mesenoivaa Sacklerin perhettä vastaan. Itsekin kipulääkekoukussa ollut Goldin on yksi maailman arvostetuimpia valokuvaa välineenään käyttäviä aktivisteja, joka on tuonut varhaisemmilla teoksillaan esille parisuhdeväkivaltaa, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä seksityöntekijöiden arkea, ja noussut aikoinaan yhdeksi keskeisimmistä AIDS-aktivisteista. Kulttuuriykkösessä puhutaan liberaalimmasta huumekulttuurista sekä Goldinin töistä uuden dokumentin sekä Tukholmassa meneillään olevan näyttelyn kautta. Vieraina valokuvaajat Joel Karppanen ja Hannamari Shakya sekä humaanimmasta päihdepolitiikasta kirjoittanut elokuva-asiantuntija Ville Verkkapuro. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tulevaisuuden ihminen on terve, onnellinen ja kuolematon. Ihmisiä pyritään parantelemaan jatkuvasti uusien teknologioiden avulla. Ihmisen kaikinpuolinen parantelu on todellisuutta jo nyt. Tekoäly parantelee älyämme ja bioteknologia hyvinvointiamme ja moraaliamme. Transhumanismi lupaa iankaikkisen elämän maan päällä tai uusilla kotiplaneetoilla. Filosofi Maija-Riitta Ollila pohtii kirjassaan Tulevaisuuden paranneltu ihminen onko ihminen tarpeeksi viisas ottaakseen evoluutionsa omiin käsiinsä? Maija-Riitta Ollilaa haastattelee Nicklas Wancke.

Kööpenhaminan muotiviikoilla esiteltiin uusimmat trendit pukeutumisen saralla. Miksi läpinäkyvät vaatteet ja voimakkaat huomiovärit ovat nyt tulossa katukuvaan? Millä tavalla rohkeimmat muotiluomukset eroavat yleisemmästä pintamuodista? Mistä Pantonen vuoden väri Viva Magenta kertoo? Vaatetus herättää keskustelua entistä useammin mediassa. Viimeksi Emma-gaalassa Erika Vikmanin paljastava sukkamainen asu ja Robin Packalenin camo-värinen vaate. Onko muodista tullut poliittista? Millä tavalla muotia luodaan Kiinassa ja millainen on suomalaisten muotisuunnittelijoiden tulevaisuus kansainvälisillä markkinoilla? Ohjelman vieraina ovat muotisuunnittelija Sofia Järnefelt ja muotitoimittaja Sami Sykkö. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuuluvatko Seta ja herätysliikkeet kouluihin, kysyi Sanna Ukkola Iltalehden kolumnissaan. Tästä ja historiallisista dekkareista, ysärinostalgiasta, latinan ja kreikan opetuksen alasajoista sekä taiteen kerjäläisistä keskustelevat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, yrittäjä Anna Moilanen ja kirjailija Jarkko Tontti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Lajityyppielokuvat eli genreleffat ovat nostaneet vahvasti päätään Suomessa, ja kansainväliset markkinat ovat niistä entistä kiinnostuneempia. Kaksi alkuvuoden suurinta suomalaista genreleffaa ovat toimintaelokuva Sisu sekä kauhudraama Koputus. Molempien elokuvien suhteen kansainvälinen huomio on ollut merkille pantavaa - joko tänä vuonna voimme puhua suomalaisen genre-elokuvan uudesta läpimurrosta kansainvälisillä markkinoilla? Kulttuuriykkösen vieraina kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaiskirjailijoita ja uuden Koputus-kauhutrillerin toinen tekijä, Max Seeck sekä useita kansainvälisiä lajityyppielokuvia ohjannut Jalmari Helander, jonka Sisu-elokuva nousi maamme katsotuimmaksi elokuvaksi julkaisuviikonloppunaan. Keskustelussa mukana myös Night Vision -elokuvafestarin perustaja Mikko Aromaa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Valokuvataiteilija Elina Brotherus istuu keltaisessa mekossa Didrichsenin taidemuseon sohvalla. Mitä hän ajattelee valokuvaajana taidemuseossa? Vierailija-näyttelyn lähtökohtana on Elina Brotheruksen Didrichsenin taidemuseon tiloissa kuvaama teossarja. "Rakennuksen kuvaaminen muistuttaa muotokuvan tekemistä: pitää tuoda näkyväksi paikan erityispiirteet ja olemus. Jokaisella talolla on oma sielunsa, ja Didrichsenillä se on taidekokoelma. Kokoelma on ollut olemassa ennen taloa, ja se on ohjannut arkkitehti Viljo Revellin työtä hänen piirtäessään rakennusta." Suomen valokuvataiteen museon uudeksi johtajaksi on valittu filosofian tohtori Anna-Kaisa Rastenberger. Hän aloitti työnsä helmikuussa. Mikä on hänen suhteensa valokuvaan? Mitkä trendit näkyvät valokuvataiteessa? Millä tavalla suomalainen valokuvataide menestyy kansainvälisesti? Millä tavalla valokuvataide verrattuna hitaampaan kuvataiteeseen peilaa aikaamme? Mitä Brotherus ja Rastenberger ajattelevat Instagramin ja somen vaikutuksesta poseerauskulttuuriin ja kauneuden ja male gazen tavoitteluun? Onko kuvanlukutaito parantunut vai jopa heikentynyt? Vieraina ovat Elina Brotherus ja Anna-Kaisa Rastenberger. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. ELINA BROTHERUS VIERAILIJA 11.2.–28.5.2023 DIDRICHSENIN TAIDEMUSEO

”Mannerheim syleili minua ja hänen hyväilynsä olivat niin päihdyttäviä ja hullaannuttavia ettei mikään muu maailmassa. Uneksin niin hirvittävän elävästi ja hänessä oli uskomatonta viehätysvoimaa.” Näin kirjoitti valtionhoitaja Mannerheimista eroottista unta nähnyt runoilija Edith Södergran kirjailijakollega Hagar Olssonille kirjoittamassaan kirjeessä vuonna 1919. Mannerheimin herättämästä ihailusta ja vihasta suomalaisten keskuudessa kirjoittaa Tuomas Tepora helmikuussa ilmestyvässä tuoreessa Sankari ja antisankari - Mannerheim-kultin pitkä vuosisata -tietokirjassaan. Tuomas Tepora tutkii Mannerheimista luotuja mielikuvia ja Mannerheim-henkilökultin rakentumista - ja rakentamista. Marsalkan nimeä hyödynnettiin myös vuonna 1920, kun perustettiin järjestö Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Nopeasti kasvaneem järjestön historiikin (Hyvän lapsuuden rakentajat – Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1920–2020) kirjoitti tutkija Eeva Kotioja. Mannerheimista ovat keskustelemassa Tampereen yliopiston yliopistotutkija, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Tepora ja Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Eeva Kotioja. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen kokoa Perjantaistudioon vakioraatilaiset mediayrittäjä Sami Kuuselan, päätoimittaja Mirva Saukkolan ja kirjailija Jarkko Tontin ajankohtaisten ilmiöiden ja kulttuuriaiheiden äärelle. Translaki hyväksyttiiin Eduskunnassa ja raatilaiset ovat eri mieltä lain hyvistä ja huonoista puolista. Olivatko arvokonservatiivien argumentit tyhmää vähemmistön demonisoimista vai täyttä asiaa? Miksi Eduskunnassa translain vastustajista oli enemmän miehiä kuin naisia? Onko sukupuolijako miehiin ja naisiin vanhentunut asia? EDIT: Toisin kuin kohdassa 02min:03sek Sami Kuusela mainitsee, translakiin kriittisesti suhtauva Sirkka-Liisa Anttila on ex-kansanedustaja, jonka dokumentaatiota translain käsittelyprosesseista ei voi lukea eduskunnan pöytäkirjoista. Konmaritus-metodista eli kodin siivoamisesta turhista tavaroista tunnettu japanilainen Marie Kondo kertoi itsekin luopuneensa konmarituksesta - siitäkin huolimatta, että hän oli kerännyt siivousmetodiinsa liittyvillä kirjoilla ja suoratoistosarjalla omaisuuden. Onko konmaritus ohi trendinä? Mikä on suhteemme tavaroihin ja kulutukseen? Ruotsissa oikeistoaktivisti poltti Koraanin demonstraationa ja aiheutti ongelmia Ruotsin natoprosessille. Suomea Erdogan kiitteli, koska täällä ei Koraaneja polteta. Mitä mieltä meidän pitäisi olla siitä, että toisinajattelijoita, journalisteja ja poliittisia vastustajia avoimesti vainoavat erdoganilaiset kiittävät Suomea, koska meillä on niin ankarat sananvapauden rajoitukset rikoslaissa? Onko uskonpilkkalaki ristiriidassa sananvapauden kanssa? Museoliiton tilaama tutkimus hämmästyttää ja aiheuttaa huvittunutta epäuskoa. Tutkimuksen mukaan yksi museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Raatilaiset yrittävät ymmärtää outoa tukimustulosta ja arvioivat kulttuurin rahallista arvoa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Melkein päivälleen kaksi vuotta Yhdysvaltain kongressin loppiaisena 2021 tapahtuneen valtauksen jälkeen, Brasilian pääkaupungissa Brasíliassa nähtiin kuin toisinto Washingtonin Capitolin tapahtumista. Vaalit hävinneen Brasilian entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajat tunkeutuivat sunnuntaina 8. tammikuuta kongressin, presidentin ja korkeimman oikeuden rakennuksiin pääkaupungissa Brasíliassa aiheuttaen mittavaa tuhoa niin rakennuksille kuin niiden historiallisille taide-esineillekin. Nykypäivän lisäksi myös Brasilian historia on levoton, ja sitä ovat olleet aikanaan todistamassa myös suomalaisten utopiayhdyskuntien perustajat ja asukkaat. Yksi näistä suomalaissiirtokunnista syntyi, kun Toivo ja Liisa Uuskallio ostivat brasilialaisen kahvitilan vuonna 1929 ja perustivat sinne oman yhteisönsä, jossa muun muassa kahvinjuonti ja lihansyönti oli kielletty ja jossa tavoiteltiin parempaa elämää kaukana kylmästä ja köyhästä Pohjolasta. Suomalaisille selvisi kuitenkin pian, että Brasiliassakin oli omat ongelmansa. Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja toisen maailmansodan kynnykselle sijoittuvan, suomalaisen siirtolaisen elämästä Brasiliassa kertovan Nukkuvan jättiläisen laakso -romaanin kirjoittaja Sari Aro. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Markku Lehmuskallio on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia dokumenttiohjaajia. Kuudella eri vuosikymmenellä elokuvia ohjannut Markku Lehmuskallio on tallentanut töissään nenetsien katoavaa paimentolaiskulttuuria vaativissa Siperian jäisissä olosuhteissa. Hän on ohjannut monia dokumenttielokuvia myös yhdessä puolisonsa Anastasia Lapsuin kanssa. Lehmuskallio kertoo Kulttuuriykkösessä, voiko valkoinen mies aidosti kuvata tundran paimentolaisia, sekä millainen on ohjaajan painajainen. Hän paljastaa myös, mihin ei ole yltänyt dokumenteissaan. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Miesten peruukit kuuluvat kulttuurihistoriaan. Ne olivat muodissa 1600-luvulta 1800-luvun alkuun. Tyylitietoiset miehet käyttivät ehostautumiseen tunteja päivässä ja värjäsivät peruukkejaan puuterilla valkoisiksi. Historioitsija Kustaa H.J. Vilkunan tietokirjassa Liiat hiuxet paljastuu myös mikä tehtävä peruukilla oli ja mikä oli tämän yhteiskunnallisen ilmiön takana. ”Kysymys ei suinkaan ollut muotioikusta ja kuriositeetista vaan yhteiskuntaa, sen sosiaalisia suhteita, sukupuolimääritelmiä, talousajattelua, työvoimapolitiikkaa ja oikeastaan koko kulttuuria jäsentäneestä tekijästä”, Vilkuna kertoo. Peruukkeja käyttivät paitsi ylimykset, myös pikkuvirkamiehet ja arvonsa tuntevat käsityöläiset. Miksi peruukit saivat myös kritiikkiä? Millä tavalla peruukit elävät vielä meidän ajassamme? Kustaa H.J. Vilkuna on Suomen historian professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on kirjoittanut teokset Juomareiden valtakunta, Viha ja Paholaisen sota. Kustaa H.J.Vilkuna on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa keskustellaan ajan ilmiöistä ja kulttuurin ajankohtaisista asioista. Tässä jaksossa pohditaan, meneekö Suomi Natoon vaikka ilman Ruotsia. Jätetäänkö kaveri sittenkin? tekikö ulkoministeri Haavisto lapsuksen? Mikä taho saattaa olla koraanin polttamishankkeen takana? Ja kummallinen pandaraha-farssi on kummastuttanut koko kansakuntaa. Miten tästä siltarumpupoliittisesta Ähtärin panda-asiasta tuli koko valtakunnan visainen ulkopolittinen kysymys? Puhumme myös siitä, onko kuolema arkinen asia, josta pitää puhua jopa hauskaan sävyyn. Tätä yrittää vakuutusyhtiö. Helpottuuko kuoleman kohtaaminen näin ja pitääkö helpottua? Lisäksi tiukkaa pohdintaa Jokerien odysseiasta eli Jokerien sekavasta yrityksestä palata suomalaiseen jääkiekkosarjajärjestelmään Venäjän harharetkeltään. Raatilaisina ovat professori Helena Ranta, mainosmies Jussi Turhala ja toimittaja Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Maailmalla tunnetut suomalaiset huippukapellimestarit Mikko Franck ja Esa-Pekka Salonen ovat huolissaan maineikkaiden nuoriso-orkesterien lakkautusuhasta. Sinfoniaorkesteri Vivo ja yhteispohjoismainen Orkester Norden ovat vaarassa kuolla pois, sillä niillä ei ole vuodesta 2024 eteenpäin enää rahoitusta. Kulttuuriykkösessä ovat mukana Franckin ja Salosen lisäksi Orkester Nordenin taiteellisesta johdosta Ilkka Uurtimo ja Sinfoniaorkesteri Vivon viimeisin intendentti Tuomo Huhdanpää. Lisäksi puhutaan Harrastamisen Suomen mallista, joka on paikoin johtanut koulujen pitkäaikaisten musiikkikerhojen alasajoon. Vieraina Hertsikan ala-asteen musiikin lehtori Riina Salo-Kiiskinen ja Harrastamisen Suomen mallin Helsingin projektipäällikkö Irma Sippola. Musiikkitalossa 25.1.2023 taltioidun lähetyksen toimittaa Noora Hirn.

Historiantutkija Reetta Hännisen tietokirja Kapinaa ja kiusantekoa kertoo Venäjän yrityksestä pitää kiinni reunavaltioistaan sekä suomalaisten kekseliäistä tavoista vastustaa yhtenäistämistoimia 1900-luvun alussa. Keskiössä ovat passiivisen vastarinnan jopa mitättömiltä näyttävät teot, joilla oli kuitenkin suuri merkitys, kun vastassa oli itsevaltiudestaan kiinni pitävä keisarillinen Venäjä. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Vuoden nuori taiteilija 2023 on alun perin tanssista ja koregrafiasta kiinnostunut Eetu Huhtala. Jazz- ja nykytanssiharrastus vaihtui aikuisena valokuvaukseen. Tänään hän liikuttaa objekteja oman kehon sijaan. Mitä liikkuvat esineet, kuten kylpyamme symboloi hänelle? Mitä hän ajattelee ajastamme, kulutuksesta ja elämän merkityksestä? Mitä hän haluaa vangita valokuviin, jotka ovat osa hänen teoksiaan? 29-vuotias Huhtala asuu Helsingissä ja hänen ateljeensa sijaitsee pienteollisuusalueella Keravalla. Helsingin kaupungin taidemuseon Hamin uusi johtaja Arja Miller haluaa painottaa taiteilijoiden erityistä roolia sekä oman työnsä että yhteiskunnan kannalta. Heitä pitäisi kuunnella tässä ajassa enemmän. Hän on todennut että taiteilijat ovat taitavia tulkitsemaan aikaamme. Millaisia signaaleja hän näkee nykytaiteessa? Millä tavalla Eetu Huhtalan teokset kertovat ajastamme? Miten me voisimme hyödyntää laajemmin taiteilijoiden näkemyksiä yhteiskunnassamme? Mikä on museon tehtävä nykytaiteen näyttämönä? Miller on työskennellyt viimeksi Espoon taidemuseon Emman intendenttinä. Emmassa hän keskittyi erityisesti kansainvälisiin näyttelyprojekteihin. Ohjelman vieraina ovat taiteilija Eetu Huhtala ja museonjohtaja Arja Miller. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Mikko Ketovuori on Turun yliopiston kasvatustieteen tohtori, joka on kirjoittanut kirjan Laumavaiston varassa. Hänen kirjansa perustuu Robert Prechterin ajatuksiin siitä, että ihmisiä ja taloutta ohjaa järjen sijaan tunne, ja vielä tarkemmin jonkinlainen kollektiivinen tunnetila, laumavaisto. Analysoimalla vallalla olevaa kollektiivista sosiaalista mielentilaa, voidaan jopa ennustaa maailman tapahtumia, kuten sotia ja löytää syitä miksi jotkut musiikkiartistit ovat suosittuja ja toiset eivät. Mikko Ketovuorta haastattelee Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkönen pohtii taas Perjantaistudiossa kulttuurimaailman ajankohtaisaiheita. Sarjakuvataiteilija Ville Rannan pilapiirros "Erdoğanin pilkkaamishinnasto" noteerattiin vahvasti ensin Ruotsissa ja viimeksi myös Turkissa, jossa sen julkaisu tuomittiin Nato-jäsenyyttä torppaavana tekona. Onko pilapiirroksilla ja protesteilla ajassamme erityisen vahva poliittinen vaikutus, ja kertooko asian ympärille noussut kohu ja hyssyttely uudenlaisesta suomettumisen ajasta? Tarkastelussa myös julkisuuden kääntöpuoli sekä päihderiippuvuus, ja narratiivit joilla niistä on tapana kertoa. Esimerkkeinä tuore Yle Areenassa julkaistu Viikinki-dokumenttielokuva kansanedustaja-showpainija Tony Halmeesta sekä vanhempi dokumentti julkkiskokki Anthony Bourdainista, jonka elämä päättyi myös itsemurhaan. Miten kulttuurin rahoituksen käy tulevan hallituksen toimesta. Kulttuurin määrärahoja ole nostettu ainakaan vielä vaaliteemoiksi, mutta millainen onkaan sen osuus ja priorisointi tulevan hallituksen ja eduskunnan politiikassa? Kuinka käykään suomalaisen kulttuurin, kun monet taiteenalat eivät ilman valtion tukea toimi. Mistä leikataan, jos leikataan? Lisäksi tutustumme tekniikkaan, jota ei ole tehty käyttäjien ehdoilla sekä millaisiin tilanteisiin niiden käyttö voi johtaa. Miksi tavallisistakin laitteista on tehty niin vaikeita käyttää? Hotellien suihkujen toiminta on kuin aarteenetsintä: mistä saa veden tulemaan ja lämpötilan säädetyksi, kun kaikki säätimet on piilotettu? Lopuksi paneudumme Suomen Euroviisu-ehdokkaisiin eli UMK:n kisailijoihin sekä heidän potentiaaliinsa näyttää suomalaista pop-osaamista muulle maailmalle. Onko oikea ratkaisu jättää vanhat tunnetut artistit pois kattauksesta, ja panostaa ns. pelkkään nuorisomusiikkiin kaikkien ehdokkaiden osalta? Ja muuten:raadin suosikki taitaa olla Käärijän Cha cha cha! Vieraina kirjailija-tutkija Virpi Hämeen-Anttila, päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä elokuvakriitikko-tietokirjailija Leena Virtanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

David Foster Wallacen jättiromaani Päättymätön riemu (suom. Tero Valkonen) on monella tavalla mahdoton romaani esittää. Kuin Monty Pythonin ja Sodan ja rauhan sekoitus. Pitkän, jaarittelevan, fragmentaarisen ja korostuneen kirjallisen teoksen dramatisoiminen teatterille olis jättimäinen, vähän hullukin hanke. Nyt sekin on tehty. Teatterintekijät Juhana von Bagh, Liila Jokelin ja Jussi Moila kertovat Kulttuuriykkösessä millaista oli dramatisoida Päättymätön riemu Radioteatterille. Postmodernin trillerin äärimmäiset juonenkäänteet saavat kuulijan puistelemaan päätään epäuskoisesti. Miten vuonna 1996 ilmestynyt kulttiromaani keskustelee nykyhetkessä? Voiko mihinkään enää uskoa? Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Pälvi Rantala on valvoja, joka on tehnyt tutkimusmatkan unettomuuden maailmaan. Rantala tarkastelee kirjassaan unettomuutta yksityisenä ja ruumiillisena kokemuksena mutta myös historiallisena, kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä. Teos tutustuttaa lukijan erilaisiin valvojiin: eri aikoina, erilaisissa kulttuureissa eläneisiin ihmisiin, jotka syystä tai toisesta, tahtoen tai tahtomattaan, valvovat öisin. Valvojat-teoksen lähteinä on käytetty niin populaarikulttuurin tuotteita eri ajoilta kuin tutkimuksia ja perinneaineistoja. Pälvi Rantalaa haastattelee Nicklas Wancke.

Ranskattarille elämä on taidetta. Millaista elämää samalla asenteella voisi elää Suomessa? Näin Johanna Lindfors ajatteli ja päätti kokeilla elämää ranskalaisena. Hän jätti perheensä hetkeksi Suomeen ja lähti Pariisiin asumaan ja tutkimaan millä tavalla myyttiset ranskattaret oikein elävät. Mitä hän voisi oppia heiltä? Mikä on illuusiota ja mistä voimme oikeasti ottaa oppia? Johanna Lindfors sovittaa ranskalaisuutta ylleen kuin Chanelin jakkua, vaikka se tuntuu ajoittain saavuttamattomalta ja liian ylelliseltä, hän kirjoittaa kirjassaan Elämäni ranskattarena. Toimittaja ja kirjailija Anneli Vehkoo on asunut 30 vuotta Pariisissa. Hänen uusimmassa romaanissaan Se kesä Pariisissa on huomioita ranskalaisesta elämäntyylistä. Ranskaan liittyy paljon kliseitä kuten esimerkiksi ranskattareen liittyen. Millaisia ranskattaret ovat oikeasti myyttisen kuvan takana? Heini Hirvonen etsi kesämökkiä Suomesta mutta päättikin ostaa mökin sijasta kerrostaloasunnon Cannesista. Siellä hän kierteli linnoissa, museoissa ja vanhoja tavaroita myyvissä Brocanteissa ja kohta koti Suomessakin oli täynnä antiikkia. Hän päätti perustaa ranskalaista antiikkia myyvän liikkeen Helsinkiin. Millä tavalla tämä kierrätyksen ja kestävän kehityksen parissa työskentelevä kolmen lapsen äiti muuttui ranskalaiseksi antiikkikauppiaaksi? Millaisia havaintoja hän on tehnyt ranskalaisesta kaupankäynnistä, elämäntyylistä ja historiasta? Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija ja kirjailija, Johanna Lindfors, antiikkiliikkeen omistaja Heini Hirvonen ja Pariisissa asuva kirjailija, Anneli Vehkoo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yksi alkuvuoden odotetuimpia tv-sarjoja on palkitun Chernobyl-minisarjan tekijöiden uusi satsaus, jonka pääosaa esittää Pedro Pascal. Kyseessä dystooppiseen tulevaisuuteen sijoittuva zombiemaailmanlopun jälkeistä Amerikkaa kuvaava The Last of Us, joka pohjautuu samannimiseen menestyspelisarjaan. Kymmenen vuotta sitten julkaistu pelimaailma viljelee varsin perinteistä zombiekuvastoa, missä ihmisten keskinäinen dynamiikka tuhoutuneen maailmanjärjestyksen keskellä on itse zombiuhkaa tärkeämpi. Miten sarja onnistuu edukseen muista zombierymistelyistä? Miksi tällaisesta asetelmasta ponnistaville populaarikulttuurin tuotteille näyttää olevan jatkuvaa tilausta? Samaan asetelmaan pohjautuu myös George A. Romeron Night of the Living Dead -zombieklassikko, jonka julkaisusta on kulunut jo melkein 55 vuotta. Kulttuuriykkönen tutkii aihetta yhdessä Feministisen kauhupiirin vetäjä Noora Vaakanaisen sekä Ylen Kulttuurikocktailin toimittaja Hannes Nissisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Ajankohtaisista ilmiöistä ja kulttuuriaiheista ovat Kulttuuriykkösen studiossa keskustelemassa kosmologi KarI Enqvist, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja ja elokuvatutkija Outi Hupaniittu sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Minkälaista tirkistelyn iloa prinssi Harryn tarina ja varsin nolot paljastukset antavat? Onko Harryn suurin saavutus se, että hän on vilkuttanut parvekkeelta kansalle? Harryn muistelmat ovat avanneet syytösten ja paljastusten Pandoran lippaan. Media on räjähtänyt, kirja myy kuin häkä, Netflix-sarjaa katsotaan urakalla. Harry ja Meghan saavat rahaa henkivartiojden palkkaamiseen. Kirja herättää tunteita puolesta ja vastaan. Raati joutuu ihmettelemään tätä ilmiötä. Tällä viikolla on puhuttu paljon viholliskuvasta. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti viime viikolla Facebook-julkaisussaan, että venäläisten sotilaiden demonisointi ja heidän tappamisensa karnevalisointi on välttämätöntä. Mitä raati ajattelee demonisoinnista, sen seurauksista ja Ukrainaan hyökkäävästä venäläissotilaasta? Kirjastolaitos on alamäessä! Kirjaston lainaajien osuus väestöstä putosi 2020-luvun alkuun mennessä puolesta kolmannekseen. Samalla selvisi että Suomen koulutustaso on laskenut romahdusmaisesti. Mistä ihmeestä on kyse? Kari Enqvist kysyy, nähdäänkö seniorit ryhmänä, jolle mikä tahansa kelpaa ja jotka saavat olla kiitollisia siitä, että edes jotakin annetaan? Kysymys koskee sekä senioreille suunnattuja kulttuuripalveluja että vanhustenhoitoa. Ovatko kolmikymppiset saaneet aivan väärän ja suppean mielikuvan seniorien ryhmästä. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Fiktion kuuluisin arkeologi lienee Indiana Jones. Tosielämän arkeologi Antti Lahelma vieroksuu Indiana Jonesin asennetta, koska tämä kulttuuri-imperialistinen seikkailija usein päätyy jopa tuhoamaan tutkimuskohteita. Silti Lahelma pitää arkeologiaa myös seikkailuna. Nyt Kulttuuriykkösessä kuullaan, millaista on arkeologin työ nykyaikana. Suomalainen Akatemian huippututkimusyksikkö tutkii Lähi-idän muinaisia imperiumeja. Lahelman ryhmän kaivauskohteita on Pohjois-Jordaniassa ja päämääränä on selvittää, miten ihmisten identiteetit muuttuivat valloittajien vaihtuessa. Moninaiset konfliktit ovat myllänneet alueen hallitsijat ja valtakunnat moneen kertaan vuosisatojen kuluessa. Lahelman ryhmä soveltaa luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä arkeologian tukena. Esimerkiksi ruukkujen aineksen kemiallisella analyysillä selviää, millaisia kauppareittejä on ollut käytössä vuosisatoina ennen ajanlaskun alkua. Vakolusatelliittien kuvien avulla on löytynyt kiinnostavia tutkimuskohteita laajasta maastosta. Arkeologian tietoja yhdistellään nuolenpääkirjoitusten tekstitutkimukseen, joka on nykyään tietokoneavusteista. Nyt Lahelman ryhmä on käynyt kilpajuoksua haudanryöstäjiä vastaan. Paikalliset eivät usko, että ulkomaalaisia arkeologeja kiinnostaa tieto, vaan epäillään, että he ovat jäljittämässä kulta-aarteita. Noilla seuduilla on tuhansia aarteen etsijöiden tekemiä kuoppia ja tuhottuja kohteita. Arkeologi Antti Lahelmaa haastattelee Nicklas Wancke.

Prinssi Harryn ja hänen puolisonsa Meghanin paljastukset ja syytökset hämmentävät. Varsinkin Harry pudottelee pommeja hovin ja kuninkaallisen perheen päälle yhä uudestaan. Nyt on aika avata mediakohujen ja perheriitojen taustoja. Sussexin herttuapari Harry ja Meghan luopui kuninkaallisista velvollisuuksistaan vuonna 2020. He avautuivat ensimmäisen kerran amerikkalaisen Oprahin haastattelussa siitä kuinka Meghania oli kohdeltu rasistisesti. Meghanin kärsimykset olivat suuret ja Harry koki että hänen äitinsä, Prinsessa Dianan, kohtalo ehkä nyt voisi toistua ja aiheuttaa uutta suurta surua heille. He päättivät muuttaa Amerikkaan. Siellä odottaisi vapaus. Voiko tässä nähdä myös kuninkaallisen elämän kritiikin ja halun uudistaa ja vapauttaa kuningashuonetta? Eikö brittihovi suojellut heidän perhettään räävittömältä medialta? Suoratoistopalvelu Netflix julkaisi Harry ja Meghan -dokumenttisarjan kolme ensimmäistä jaksoa joulukuussa. He saavat Netflixiltä noin sadan miljoonan dollarin korvauksen sarjasta. Sarja on kuusiosainen ja sen on ohjannut Liz Garbus. Hän oli aluksi kriittinen tätä ideaa kohtaan mutta syttyi kun hän näki Harryn ja Meghanin oman romanttisen ja intiimin kuvamateriaalin. Sarja antaa yksipuolisen ja sokeroidun kuvan Harryn ja Meghanin vaiheista. Onko sarja yritys saada ymmärrystä heidän valinnalleen lähteä hovista vai hankkia sääliä väärinkohtelusta? Haluavatko he saada Meghanin vaikuttamaan pyhimykseltä ja Harryn uhrilta? Millaisen kuvan sarja antaa prinssi Williamista ja Katesta? Onko mediahakuisuuden takana rahapula? Miksi Meghan ja Harry kiinnostavat meitä? Ohjelman vieraina ovat kuninkaallisten asiantuntija, tietokirjailija Satu Jaatinen ja toimittaja Eleonoora Riihinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Avantouinti on kasvattanut suosiotaan. Mikä on tehnyt vaarallisesta toiminnasta, siis altistumisesta kylmälle, monelle inspiroivan harrastuksen? Mitä ekstreme-harrastukset antavat ihmiselle? Tiina Torppa ui luonnonvesissä talvellakin, eikä pelkää pakkasia. Hän näkee talvessa paljon hienoja mahdollisuuksia itsensä virkistämiseen. Markku Ojanen on tutkinut avantouintia ja sitä, mikä siinä kiehtoo. Keskustelemassa ovat Kylmä kutsuu - Hyvinvointia talvesta -kirjan kirjoittaja, vuoden ympäri luonnonvesissä uiva Tiina Torppa ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkkönen sevittää, miksi Suomessa hurahdettiin esoteriaan viime vuosisadan vaihteessa, miten okkultismi vaikuttaa edelleen ajassamme, ja millainen vaikutus salatieteillä on ollut Suomen yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen kehitykseen? Merkkihenkilöt kuten Minna Canth, Jean Sibelius, Eino Leino sekä Akseli Gallen-Kallela inspiroituivat salatieteistä - miten se näkyy kansallistaiteessa ja sen perinnössä? Vieraina Uuden etsijät -tutkimushankkeen johtaja ja kulttuurihistorian professori Maarit Leskelä-Kärki, Huntu - Kun okkultismi saapui Suomeen -dokumentin tehnyt dokumentaristi Ukko Torni sekä salatieteisiin erikoistunut valokuvaaja ja toimittaja Rikhard Larvanto. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Emerituspaavi Benedictus XVI kuoli joulukuun viimeisenä päivänä 95-vuotiaana. Hänet tunnettiin tiukoista, konservatiivisista näkemyksistään paavina, ja hän sai italialaiselta medialta lisänimen “rottweiler” ja “panssarikardinaali”. Hän oli paavina vuosina 2005–2013. Benedictus XVI oli kuuteen vuosisataan ensimmäinen paavi, joka ei jatkanut virassaan kuolemaansa saakka. Paavi Benedictuksen kautta varjostivat laajamitttaiset skandaalit katolisten pappien harjoittamasta alaikäisten hyväksikäytöstä. Haastateltavina ovat emerituspiispa Eero Huovinen ja Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Valotaidefestivaali Lux Helsinki valaisee pääkaupungin 4.1. alkaen. Mikä on valotaiteen nykytila, mistä tämän vuoden teokset kertovat ja millainen on valon filosofia? Lux Helsingin teema on muutos. Tapahtumalla halutaan nostaa esiin valotaidetta itsenäisenä taidemuotona. Festivaalin taiteellinen johtaja Juha Rouhikosken mielestä valo puhuu kaikkia kieliä. Hänellä on festivaalilla mukana yksi oma teos, Swan Song, joka on tapahtuman ensimmäinen AR-teknologiaa hyödyntävä teos. Ohjelman vieraina ovat Luxin taiteellinen johtaja Juha Rouhikoski sekä taiteilijat Kaisu Koivisto ja Anna Nykyri. Koiviston ja Nykyrin yhteisteos Turkoosi tulee Luxin Ruoholahden teoskokonaisuuteen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa keskustellaan aaton aattona Elon Muskin viimeisimmästä tempauksesta Twitterin johdossa. Haikailemme myös kadonneiden kirjallisuuden lajien perään. Lisäksi ihmettelemme miten tunne on ajanut järjen ja tiedon ohi nykymediassa. Joulun alla on myös hyvä puhua haudan merkityksestä ja muistamisesta. Vieraina ovat Helena Ranta, Virpi Hämeen-Anttila ja Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Villa Gyllenbergin joulu on 1950-luvun henkeen koristeltu. Miltä joulu näytti silloin? Mitä sen ajan joulukoristeet kertovat suhtautumisesta kotiin, perheeseen, materiaan ja jouluun? Millainen on joulukoristeiden historia ja miten se näkyy tänään tavaratalojen tarjonnassa? Vieraina ovat tämän vuoden joulunäyttelyn koostaneet Gabriella Tjeder-Kajander, Sofia Simelius, Tuomas Laatikainen ja joulukoristeiden asiantuntija Kaisa Koivisto. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Käsityksemme kuolemasta, surusta sekä hautajaisista on radikaalissa muutoksessa. Kulttuuriykkönen keskittyy siihen, millaista suomalainen suru on 2020-luvulla, mitkä ovat sen ilmenemismuodot sekä niistä kumpuavat ongelmallisuudet. Onko yhä yksityisemmäksi muuttunut surukulttuuri sittenkään paras tapa käsitellä menetettyjä lähimmäisiä ja ystäviä? Käsittelyssä myös kollektiivinen suru, joka ponnistaa esimerkiksi merkkihenkilöiden menehtymisistä tai entistä laajemmista ongelmista, kuten luontokadosta tai sotauutisoinnista. Vieraina suomalaista surua tutkinut tietokirjailija Mari Pulkkinen sekä uskontoantropologi Maija Butters. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Joulun pyhinä on hyvä aika katsoa elokuvia. Elokuvaraatimme puhuu jouluelokuvista sekä parhaillaan teattereissa näytettävistä elokuvista. Kysymme myös mikä tekee Jeanne Dielmanista maailman parhaimman elokuvan kautta aikojen. Kulttuuriykkösen studiosta löytyy kolme elokuva-alan tietäjää: Olli Kangassalo, Silja Sahlgren-Fodstad ja Anton Vanha-Majamaa. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke. Jouluelokuvat: Tim Burton´s Nightmare Before Christmas, Black Christmas, Elf, Carol, Happiest Season ja tietenkin Ihmeellinen on elämä. Muut elokuvat: Kupla, Avatar: The Way of Water, Bones and All, Fanny & Alexander, Woman King, Hetki lyö sekä tietenkin maailman parhaaksi äänestetty elokuva Jeanne Dielman.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset päätoimittaja Jouni Kemppaisen, yrittäjä Anna Moilasen ja toimittaja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja kiinnostavien ilmiöiden äärelle. Kielitieteilijä Janne Saarikivi on huolissaan suomen kielen häviämisestä englannille. Varsinkin Helsingissä ravintoloiden ruokalistat ovat pitkälti englanniksi, kun taas suomea näkee lähinnä arkipäiväisissä teksteissä kuten varoituksissa ja kielloissa. Palvelua on varsin usein pelkästään tarjolla englanniksi. Ahdistaako ilmiö? Entäs ruotsinkielen asema Suomessa? Ylen kolumnissa Pekka Seppänen ei keksi "yhtään järkisyytä, miksi ruotsin kielellä pitäisi olla sellainen asema Suomessa kuin sillä on. Laki määrää niin, mutta eihän laki ole mikään järkisyy". Mitä ajattelee Perjantastudion raati niin sanotusta "pakkoruotsista" ja sen hyödyistä tai haitoista? Urheilun korruptioskandaalit ja politiikka mietityttävät. Jouni Kemppainen kysyy, ovatko politiikka ja arvokysymykset tulleet kisoihin jäädäkseen ja miten boikottien tai moraalisten kannanottojen tehoa voitaisiin vielä parantaa? Milloin urheilukansa kyllästyy näihin korruptioskandaaleihin ja kisoihin moraalisesti arveluttavissa maissa ja ryhtyy oikeasti boikottiin? Pitääkö olla yhden alan pro vai miten olisi renessanssi-ihminen? Pitääkö alistua yhden alan laatikkoon ja rooliin? Mitä uusia puolia itsestänne voisitte antaa lahjaksi itsellenne, läheisillenne ja elinpiirillenne, jotta kulttuurimme kukoistaisi? Kiinnostus huumerikoksista tuomittua Jari Aarniota kohtaa ei tunnu laantuvan. Tänä syksynä Aarnio pääsee ääneen ainakin seuraavissa true crime -kirjoissa ja -ohjelmissa. Osa on myös varsin kritiikittömiä. Mikä moneen kertaan kalutussa Aarniossa yhä kiinnostaa ja alkaako rikoksista tuomitusta entisestä poliisista tullakin sankari vahingossa? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vuoden odotetuimpia elokuvia, ohjaaja James Cameronin jatko-osa visuaalisesti huimaavalle Avatar-tieteisseikkailulle on julkaistu. Kyseessä The Way of Water -niminen elokuva, joka on ensimmäinen osa Avatar-elokuvien sarjaa, jonka viimeinen osa on suunniteltu julkaistavaksi vuonna 2028. Kulttuuriykkönen pohtii, mikä teki Avatarista maailman katsotuimman elokuvan, ja onko sen jatko-osa kaiken odotuksen arvoinen? Miksei Avataria kohtaan kuitenkaan kohdistu samanlaista fanitusta kuin moniin muihin ison profiilin tieteisseikkailiuihin? Vieraina toimittaja Kaisu Tervonen, visuaalisten tehosteiden suunnittelija Tuomo Hintikka sekä kuvataiteilija Anssi Kasitonni. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkönen katsoo historiallisten elokuvien taakse, ja metsästää niiden symbolisia ja ideologisia merkityksiä. Yksi suosituimmista elokuvamuodoista on oikeisiin historiallisiin tapahtumiin tavalla tai toisella perustuvat ns. epookit, joiden historiallinen tarkkuus on usein kyseenalaista. Postmodernissa ajassa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että elokuvasovituksiin on sovellettu verrattain paljonkin fiktiota, eikä elokuva kerro niinkään menneestä vaan tekoajastaan. Millaisia viestejä eri epookkielokuvien tekijät ovat halunneet kertoa katsojilleen, ja miten ne ovat peilanneet aikaansa? Millaista viestiä uudet historialliset elokuvat, kuten afrikkalaisista naissotureista 1800-luvulla kertova The Woman King tai supersuosittu brittihoviin sijoittuva The Crown -sarja oikein kertovat? Tarkastelussa myös Tuntematon sotilas -elokuvat, joiden kautta monet meistä piirtävät edelleen käsityksen toisen maailmansodan vaiheista ja oloista Suomessa. Mitä ongelmallisuutta tähän piirtyy, ja kenen tarinaa me uskomme parhaiten? Vieraina Suomen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja ja elokuvatutkija Outi Hupaniittu ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Helsinki on symbolien ja arkkitehtoonisten yksityiskohtien ja erilaisten pylväiden rikastama kaupunki. Mitä eri taloissa olevien symbolien kuten pöllön ja joutsenen sanoma on ohikulkijalle? Miksi Helsingin empirekeskustan pylväät ovat juuri tietyn tyyliset? Millä tavalla Helsinki eroaa visuaalisesti muista pääkaupungeista, Pariisista ja Roomasta? Käymme ohjelmassa läpi eri kaupunginosien ominaislaatua ja henkeä, jugendtalojen Katajanokalta urbaanimpaan Kallioon. Ohjelman vieraana on taiteentutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten kaviaarista on tullut himoittu luksustuote, ja kärsiikö kaviaarin maine tai menekki Venäjän aloittamasta sodasta? Miten eettistä on tavoitella luksusta, ja mikä luksuksen määrittelee? Moni entispäivän luksus on nyt monin paikoin arkea. Mutta mikä onkaan tulevaisuudessa luksusta? Haastateltavana ovat luksuselämyksistä vuonna 2021 tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta väitellyt Haaga-Helian lehtori Riina Iloranta ja Kirill Siren kaviaari- ja osteribaari Finlandia Caviarista Helsingistä. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuurin ajankohtaisista aiheista ja ajan hengestä ovat Perjantaistudiossa keskustelemassa mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö ja Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Mitä ajatuksia herättää nimekkäiden taiteilijoiden Kiasma-boikotti? Suomalaiset taiteilijat ovat asettuneet vaatimaan miljardööri Chaim Poju Zabludowiczia eroamaan Kiasman tukisäätiön hallituksesta. Suomen valtio ostaa ohjuksia Israelista. Pitäisikö taiteilijoiden myös boikotoida Suomen valtion apurahoja? Suomessa on vietetty itsenäisyyspäivää rauhallisissa merkeissä eikä natseja ja hakaristilippuja ole nähty kaduilla, mutta Saksassa tilanne on toinen. Saksan liittotasavallan laillisuuden kieltävän äärioikeistolaisen liikkeen suunnitelmissa oli tarkoituksena oli syrjäyttää Saksan nykyinen hallinto ja korvata se ryhmän haluamalla hallinnolla. Vaarallinen salaliitto paljastettiin ja osalliset pidätettiin. Annu Kemppainen kysyy, sensuroiko Yle samansukupuolisia pareja Linnan juhlien selostuksissa. Oletetut heteroparit esiteltiin taas Linnan juhlien suorassa lähetyksessä puolisoineen, mutta oletetusti samansukupuolisten kohdalta jätettiin järjestään puoliso-sana pois aveceja esitellessä järjestelmällisesti. Nyt kuullaan miten Yle toimii Linnan juhlien selostuksissa. Meta aikoo ehkä boikotoida mainoksia. Media-alalle on some-ajan alussa pesiytynyt ajatus, jonka mukaan someen on pakko jakaa ilmaisesti kalliilla tehtyä sisältöä. Tämä oli mediayhtiöiltä ilmeinen valtava virhearvio, jota sittemmin ollaan epätoivoisesti yritetty korjata. Mutta jos nyt uutiset katoaisivat somesta, olisiko some enää kiinnostava? Jos some täyttyisi ainoastaan ihmisten itse tuottamasta sisällöstä? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösessä tutustumme kustannustoimittajan hommiin. Missä määrin hän toimii kirjallisuuden portinvartijana ja kirjailijoiden mentorina? Miten nopeasti kustannustoimittaja tunnistaa huonon käsikirjoituksen? Aprikoimme miksi niin usea kustantaja hylkäsi J.K.Rowlingin Harry Potter -käsikirjoituksen aikanaan. Kuinka paljon kustannustoimittajalla pitää olla psykologista silmää työskennellessään kirjailijoiden kanssa ja kuinka luottamus rakennetaan kirjailijan kanssa. Puhumme myös siitä miten lukumieltymykset ovat muuttuneet ja miten haistaa ajan trendit. Haastateltavina ovat Otavan kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö Salla Pulli sekä kustantaja Anna-Riikka Carlson WSOY:ltä. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Mihin kirjaan tarttua tulevina pyhinä? Mitkä ovat olleet vuoden kirjatapaukset? Kirjavinkkejä jakamassa ja vuoden 2022 trendeistä keskustelemassa ovat Takakansi-podcastin Marko Suomi, kirjailija-toimittaja Artemis Kelosaari ja Ylen kirjallisuustoimittaja Miia Gustafsson. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Takakansi-podcastin Marko Suomi: Elina Pitkäkangas: Sang Elina Airio: Metsässä juoksee nainen Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies Kirjailija-toimittaja Artemis Kelosaari: Mika Kivelä: Marilynin kiehkura Juha Siro: Valovuosi Jarmo Teinilä: Isän ääni Lucilla Lin: Pyhän maailman lapset Marko Hautala: Kuolleiden valssi Mikko K. Heikkilä: Heinien herrat Ylen kirjallisuustoimittaja Miia Gustafsson: Iida Rauma: Hävitys Satu Rämö: Hildur Heikki Kännö: Ihmishämärä Maaza Mengiste: Varjokuningas (suom. Aleksi Milonoff) Veera Ikonen: Pimeässä syttyy majakka Äänikirja: Emmi-Liia Sjöholm: Virtahevot Kulttuuriykkösen toimittaja Pauliina Grym: Sami Tissari: Krysa Sylvain Neuvel: Tulevaisuuden historia - Matkalla tähtiin I (suom. Einari Aaltonen)

”Valehtelisin, jos sanoisin, että rakastan elämää, sillä minä en rakasta sitä sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin se pitäisi olla. Kaipaan kauemmaksi: takaisin pakanuuden ja kristillisyyden murrosaikoihin.” Näin kansallistaiteilija, ristiriitainen enfant terrible, Akseli Gallen-Kallela kirjoitti vuonna 1897. Akseli Gallen-Kallela syntyi 1865 ja hänet tunnetaan Kalevala-teemaisten teosten ja kansankuvausten maalarina. Hän suunnitteli myös grafiikkaa, mitaleita, mainoksia, huonekaluja, univormuja ja tekstiilejä. Millä tavalla hänen persoonansa eri puolet näkyivät näissä eri luomuksissa? Millä tavalla Kansallismuseo haluaa nyt tuoda uutta kulmaa tähän ikoniseen taiteilijaan uuden näyttelyn myötä? Gallen-Kallelan vaimo Mary Slöör ja lapset Marjatta, Kirsti ja Jorma toimivat usein malleina. Gallen-Kallela eli aikana, jolloin Suomi ja Eurooppa olivat murroksessa. Suomen suuriruhtinaskuntaan rakennettiin Kansallismuseo, jonka keskihallin freskot tilattiin tältä kuuluisalta taiteilijalta. Millaisesta ajasta nämä freskot kertovat? Millä tavalla itsenäistyvän Suomen rakentaminen vaikutti hänen taiteeseensa? Gallen-Kallela suunnitteli itsenäiselle Suomelle kunniamerkkejä toimiessaan Carl Gustaf Mannerheimin pääesikunnassa vuonna 1918. Näyttelyssä on esillä 100 teosta joista osa ovat maalauksia, grafiikkaa, luonnoksia, esineitä ja valokuvia. Ohjelman vieraina ovat Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila ja museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff. Akseli Gallen-Kallella Kansallismuseo 2.12.2022-2.4.2023 Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen avaa taas Perjantaistudionsa ovet vakiraatilaisille, jotka ruotivat yhdessä toimittaja Juhani Kenttämaan kanssa kulttuurimaailman ajankohtaisimpia puhenaiheita ja ajan henkeä. Aiheina Kiinan ennennäkemättömän laajat koronaprotestit, Finlandia-voittaja iida Rauman puheet lapsivihamielisestä Suomesta, helsinkiläiskirkon Hoosianna-sambasta noussut kohu ja ristiriitainen suhtautummisemme tanssiin, hallitusyhteistyön rampautumisen myötä noussut "Kepu pettää aina" -hokema sekä Suomen ainoan arvokonservatiivisen mediayhtiö AlfaTV:n konkurssi. Keskustelussa mukana Antiikki- ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, filosofi Tuomas Nevanlinna sekä kirjailija-tiedetoimittaja Tiina Raevaara.

Turku nousi maailmanmaineeseen traagisella tavalla melkein sata vuotta sitten. 4. ja 5. syyskuuta 1827 raivonnut tulipalo hävitti kaupungin lähes kokonaan. Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi Turun yliopistosta on kirjassaan Tunteiden palo käyttänyt lähteinään aikalaisten kertomuksia ja rakentanut elävän kuvan niin Turun palosta kuin hävityksen jälkeisestä todellisuudesta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Arkkitehti Elissa Aallon syntymästä oli 22.11. 2022 kulunut 100 vuotta. Miksi häntä on tutkittu niin vähän? Miksi myytti Alvar Aallon varjoon jääneestä arkkitehdista vielä elää? Millainen on nainen myytin takana? Pääsemmekö vihdoin eroon uhridiskurssista? Millaisia kuoseja tämä graafinen arkkitehti suunnitteli? Uuden Arkkitehti Elissa Aalto-teoksen kirjoittajat ovat tutkineet harvinaista lähdeaineistoa, henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, piirustuksia ja valokuvia Alvar Aalto-säätiön arkistosta. Uudessa kirjassa nostetaan esille Elissa Aallon omaa ääntä, hänen pragmaattista ja toimeliasta persoonaa ja kansallisaarteen vaalijaa. Elissa Aalto ei ollut mikään uhri tai reppana, hän oli taitava pr-nainen. Ohjelman vieraina ovat Alvar Aalto-säätiön tuottaja Mari Forsberg, intendentti Mia Hipeli ja toimittaja Aila Svenskberg. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vuosituhannen vaihteessa media alkoi kirjoittaa siitä, miten tyttöjä seksualisoidaan, jos he pukeutuvat tai meikkaavat provokatiivisesti, siis liian seksikkäästi, ja mitkä ovat tämän seuraukset. Tyttöjen suojeluun tarkoitetut käytännöt ja ohjeet kääntyivät lopulta kuitenkin uhria syyllistäviksi ja itseilmaisua rajoittaviksi, väittää Siri Lindholm, joka on väitellyt tyttöjen seksualisoivasta pukeutumisesta. Seksualisoimalla tytöt heidät nähdään vain tahdottomina kohteina, jotka houkuttelevat poikia ja miehiä luokseen, lipeämään moraalin kaidalta polulta. Näin annetaan lupa häiritä ja ahdistella. Alaikäisten tyttöjen pukeutumisesta ja sen sallivuuden historiasta, yhteiskunnan moraalisäännöistä ja vastuusta ovat keskustelemassa Siri Lindholm ja taloussosiologian tohtori ja ulkonäkötutkija Erica Åberg Turun Yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen kokoaa vakioraatilaiset Perjantaistudioon keskustelemaan ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä. Vieraina ovat Virpi Hämeen-Anttila, Sami Kuusela ja Tiina Raevaara. Meeri Koutaniemen ottama valokuva ja tuunaama muotokuva pääministeri Sanna Marinista kuohuttaa nyt taiteellisessa mielessä. Esiintyykö teoksessa viittauksia kommunistiseen taiteeseen tai herätyskristillisyyden Jeesus-kuviin -- vai meikkimainoksiin? Boomereita kohtaan suunnattua syyllistämispuhetta ympäristökatastrofista on esiintynyt mediassa paljon. Onko kyseessä perinteinen nuorison kapina vanhempia sukupolvia kohtaan vai aiheellinen kritiikki? Kuitenkin hyvinvointivaltion suuret uudistukset ovat boomereiden aikaansaannoksia. Mitä tekikään nykynuorten vanhempien X-sukupolvi siinä välissä? Joi kaljaa Kalliossa? Hesarin päätoimittaja Kaius Niemi kärähti bileiden jälkeisenä aamuna rattijuopumuksesta ja erosi heti. Miksi oli niin kiire, kysyy raatimme? Suosittu radion aamujuontaja Jaajo Linnamaa lopetti hommansa. Nyt pohditaan sitä, millaisella persoonallisuuden rakenteella pystyy suoltamaan puhetta neljä tuntia joka aamu. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkönen sukeltaa Twin Peaks -tv-sarjasta sekä surrealistisista elokuvistaan parhaiten tunnetun taiteen moniottelija David Lynchin maailmaan. Hänen taiteensa ei rajoitu pelkästään liikkuvaan kuvaan, vaan hän on mm. valokuvaaja, muusikko sekä kuvataiteilija. 76-vuotiaan Lynchin Infinite Deep -valokuvanäyttely avattiin marraskuussa Helsinkiin. Lisäksi Yle Areenassa on tällä hetkellä katsottavissa parikin Lynchin elokuvaa - Mulholland Drive sekä Elefanttimies. Lynchin taiteellista maailmaa voi kuvailla sekoitukseksi unelmia ja painajaisia, mutta millainen henkilö tämän kaiken taustalla piilee? Miten mm. transendenttisen meditaation sekä selkokielisten säätiedotusten tubettaminen istuvat Lynchin taiteelliseen kokonaisuuteen? Vieraina valokuvaaja Stefan Bremer, toimittaja Lauri Lehtinen sekä Yle Kulttuurin tuottaja Kati Sinisalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Eteläsataman Makasiinirantaa ollaan kehittämässä osaksi Helsingin käveltävää keskustaa, rantoja kiertävää reittiä ja uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sijaintipaikaksi. Toukokuussa 2021 käynnistynyt kaksivaiheinen laatu- ja konseptikilpailu on suunnattu rakennus- ja kiinteistöalan kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille. Toiseen vaiheeseen pääsivät Ahti, Boardwalk, Makasiinipromenadi ja Saaret -ehdotukset. Niistä valitaan voittaja 24.11.2022. Mitkä ovat ehdokkaiden vahvuudet ja heikkoudet? Mitä pitäisi vielä huomioida ennen rakentamista? Millainen on uudisrakentamisen laatu? Ovatko kaupunkilaiset valmiita myymään alueen yksityiselle kiinteistökehittäjälle? Miksi hanke on saanut kritiikkiä? Millä tavalla Eteläsataman Makasiiniranta on osa kaupungin historiaa? Millainen on paikan henki? Keskustelemassa ovat toimittaja Jonni Aromaa, Helsingin kaupungin johtava arkkitehti Salla Hoppu ja rakennetun kulttuuriympäristön suojelukysymyksiin erikoistunut arkkitehti Mona Schalin. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kolonialismin julmuudet kuten Belgian verenhimoisen kunigas Leopoldin harjoittama kongolaisten silpominen kumiplantaaseilla on kaikkien tiedossa, mutta onko esimerkiksi kolonialismista voinut koitua jotain hyvääkin? Millainen vaikkapa Intian nykyisyys olisi ilman Iso-Britannian vaikutusta - Afrikasta puhumattakaan? Ja mitä kolonialismi-sanalla nykyään tarkoitetaan? Politiikan professori Bruce Gilley Portland State Universitystä Yhdysvalloissa julkaisi vuonna 2017 Third World Quarterly -tiedejulkaisussa The Case of Colonialism -nimisen valtavan kohun nostattaman artikkelin. Siinä tarkasteltiin kolonialismia muunakin kuin absoluuttisena pahana ja nähtiin sen tuottaneen lisäarvoa alusmaille ja niiden yhteisöille. Gilleyn artikkelin väitteistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti ja palkitun Kivenmurskaajat-kirjan kirjoittaja Antti Kujala, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori ja kehitysmaatutkimuksen dosentti Teivo Teivainen ja englantilaisen filologian, erityisesti jälkikoloniaalisen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Raita Merivirta Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen tuo vakipanelistinsa jälleen viikon polttavimpien kulttuuriaiheiden pariin. Käsittelyssä sunnuntaina Qatarissa alkavat jalkapallon MM-kisat, ja kysymys onko monissa ihmisoikeus- ja korruptiosyytteissä ryvettynyttä tapahtumaa ok seurata? Mukana tapaus Gettomasa ja Keskisuomalaisen kohuhaastattelu, 2024 olympialaisten tunnukseksi valittu klitorista muistuttava fryygialaismyssy, Venäjän ulkoministeri Lavrovin julkinen poseeraaminen edesmenneen amerikkalaisen taidemaalari Basquaitin paidassa sekä miksi lasten ja nuorten kirjallisuus näkyy niin heikosti julkisuudessa, vaikka nuoremman polven lukutaidon rappeutumisen perään kuulutetaan jatkuvasti? Mukana raatilaisista elokuvakriitikko-tietokirjailija Leena Virtanen, kirjailija Jarkko Tontti sekä sarjakuviin erikoistunut tietokirjailija Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkönen perehtyy maailman parhaimpiin tietokone-, konsoli ja mobiilipeleihin ja niiden anatomiaan. Mikä tekee digitaalisesta pelistä klassikon, ja mitä yhteistä suosituimmista videopeleistä löytyy? Mitkä klassikkopelit vaikuttavat vahvasti tässä ajassa, ja mikä teki niistä uranuurtajia? Entä millaisella reseptillä suomalaiset pelit ovat menestyneet maailmalla? Käsittelyssä mm. Civilization, Tetris, Super Mario, Minecraft, Call of Duty, Candy Crush Saga, Wolfenstein, GTA, Wordle ja Elden Ring. Vieraina Suomen ensimmäinen pelitaiteen läänintaiteilija ja pelisuunnittelija Jaakko Kemppainen, pelitutkija Kati Alha Tampereen yliopiston Game Research Labista sekä pelitoimittaja Antti Melkko. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kira Jarmysh on Putinin hallinnon etsintäkuuluttama Aleksei Navalnyin tiedottaja, joka pakeni Venäjältä Suomen kautta ja oleskee tällä hetkellä tuntemattomassa paikassa. Naisten selli nro 3, joka julkaistiin nyt suomeksi Arja Pikkupeuran kääntämänä, on hänen esikoisromaaninsa vuodelta 2020. Lähetyksessä kuullaan Kira Jarmyshin haastattelu. Jarmyshin esikoisromaani on Naisten selli nro 3 on osa venäläistä vankilakirjallisuuden jatkumoa, johon kuuluvat tsaarin ajan klassikot ja Neuvostoliiton gulageiden kuvaukset. Puhuttelevatko ne yhä venäläisiä, ja saako kansa niitä käsiinsä Putinin Venäjällä? Studiossa ovat some-aktiivi, valtio-opin opiskelija Dmitry Gurbanov ja toimittaja Kerstin Kronvall, joka on raportoinut pitkään Venäjän tapahtumista, kirjoittanut aiheesta kirjoja ja toiminut Ylen kirjeenvaihtajana Moskovassa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Tänä vuonna ehdokkaat valitsi lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi viestintäyrittäjä Suna Vuori sekä jäseninä toimittaja Petter Lindberg ja viestintäalan yrittäjä Riitta Pollari. Millaisia trendejä raatilaiset huomasivat tietokirjoissa tänä vuonna? Mikä yllätti heidät? Mitkä olivat valittujen teosten vahvuudet? Kilpailuun ilmoitettiin tänä vuonna ennätykselliset 300 teosta, mistä tämä kertoo? Millainen on suomalaisten suhtautuminen tietokirjoihin? Viime vuonna palkittiin Osmo Tapio Räihälän teos Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa. Tämän vuoden Tietokirjallisuuden Finlandia- palkinnon saava teos on ylilläkäri Hanna Nohynekin valitsema ja se julkistetaan 30.11. Ohjelman vieraina ovat Petter Lindberg, Riitta Pollari ja Suna Vuori. Juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat Anu Kantola & työryhmä Valas lasimaljassa. Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan Maria Katajavuori Rågen. En spretig historia / Rukiin viljava historia Annika Luther Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827 Hannu Salmi Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa Timo R. Stewart Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta Ville-Juhani Sutinen

Mitä kaikkea mahtuu suomalaisen elokuvan historiaan? Kulttuuriykkönen tarjoaa vajaan tunnin aikana käyttökelpoisen ja kattavan tietopaketin suomalaisen elokuvan historiasta hiukan samaan tapaan kuin tietokirjailija Juri Nummelin hahmottaa juuri julkaistussa kirjassaan Suomalaisen elokuvan lyhyt historia. Vieraina Juri Nummelin ja suomalaisen elokuvan tutkija Juha Seitajärvi kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemassa kirjailija Jarkko Tontti, tietokirjailija-elokuvakriitikko Leena Virtanen ja toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö. USA:ssa käytiin tiistaina välivaalit. Yksi politiikan tähti, Donald Trump on sammunut tai ainakin hänen loisteensa on himmennyt. Jos Trumpin menestys on todella ohi, millaiseksi maailma muuttuu? Loppuuko äärimmäinen populismi? Suomen seuraavat presidentinvaalit järjestetään 28.1.2024. Mitä jos vastakkain tuolloin olisivat kaunis Sanna Marin ja komea Mika Aaltola? Mika Aaltola -presidenttispekulaatio on lähtenyt laukalle, mutta yksi yllättävä nosteen aihe on komeaksi kehuttu ulkonäkö. Mikä on ulkonäön vaikutus politiikassa? Saako ulkonäöllä olla vaikutusta äänestämiseen, kun pitäisi keskittyä yhteiskunnallisiin asioihin? Maaria Ylikankaan Hanna Brotheruksen Henkeni edestä -kirjasta Hesariin kirjoittama kritiikki tuntui herättävän paljon närää. Kannattaako kriitikon enää kirjoittaa tyrmäysarviota tässä ilmapiirissä? Vaikka kirjoitus olisi erittäin hyvin perusteltu? Onko media unohtamassa suurimman yleisönsä, seniorit? Mikä on Ylen suhtautuminen iäkkääseen yleisöön? Yli 65-vuotiaiden joukossa Järviradio on ylivoimaisesti kuunnelluin mainosradio, joka tavoittaa enemmän kuulijoita kuin esimerkiksi kaikki Nelonen Median kanavat yhteensä. Ja lauantai-iltaisin Järviradio on Finnpanelin Kansallisen radiotutkimuksen mukaan koko Suomen kuunnelluin kaupallinen kanava. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Yhdysvallat ei ole lainkaan sellainen “kulttuurien sulatusuuni” kuin on koulussakin meille opetettu. Sen sijaan osavaltiossa elää rinnakkain useita erilaisia kulttuureja omine historiallisine kerroksineen. Kulttuuriykkönen selvittää, mikä on ollut kulttuurialueiden vaikutus äänestyskäyttäytymiseen kongressin välivaaleissa, jotka käytiin tiistaina 8. marraskuuta 2022. Minkälaisesta maaperästä kumpuaa konservatismi, entä liberalismi? Entä mikä on eurooppalaisten uudisasukkaiden perintö tämän päivän amerikkalaisiin arvoihin ja poliittisiin leireihin? Haastateltavana on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas professori emeritus, Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti Markku Henriksson. Henrikssonin tuorein tietokirja on Melkein valittu kansa - Yhdysvaltalaiset ja heidän alueelliset kulttuurinsa (Tammi, 2022). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Yksi syksyn suosituimpia tv-sarjoja kertoo yhdestä aikamme pahimmasta sarjamurhaajasta, Jeffrey Dahmerista. Dahmer - Hirviö -sarja on saanut osakseen ylistystä, mutta monet ovat myös nostaneet esiin sen ongelmallisuuden. Sarjaa on kritisoitu mm. siitä, että se antaa liian ymmärtäväisen kuvan sarjamurhaajasta, joka kohdisti murhansa lähes yksinomaan rodullistettuihin homomiehiin sekä siitä, että sarja on uudelleen traumatisoinut Dahmerin uhreja sekä pannut heidän omaisten käymään läpi kärsimystään yli 30 vuotta tapahtumien jälkeen. Kulttuuriykkönen kysyy, mikä sarjamurhajatarinoissa meitä oikein kiehtoo? Miksi osa meistä jopa fanittaa sarjamurhaajia? Miksi pahikset ovat usein tämän ajan tv-sarjojen ja elokuvien "sankareita"? Millaisen moraalisen dilemman oikeiden veritekojen ja murhien dramatisointi elokuvissa ja tv-sarjoissa aiheuttaa? Miksi true crime on ajassamme suositumpaa kuin koskaan? Millaista on vastuullinen true crime, ja miten sitä tehdään? Vieraina rikos- ja oikeustoimittaja Vera Miettinen sekä tubettaja, psykologi ja teologian tohtori Ville Mäkipelto. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Helsingin kaupunginmuseossa avautuu perjantaina 11. marraskuuta vapaaehtoista seksityötä käsittelevä näyttely. Seksityö on nyt ensimmäistä kertaa museonäyttelyn pääaiheena Suomessa. Näyttely koostuu seksityöntekijöiltä sekä heidän läheisiltään ja asiakkailtaan kerättyyn haastattelu- ja kyselyaineistoon. Vastauksia on saatu lisäksi erilaisilta järjestötoimijoilta ja asiantuntijoilta. Horot – seksityöntekijöiden puheenvuoro -näyttelyn ovat tuottaneet Helsingin kaupunginmuseon Sauli Seppälä ja Iisa Aaltonen. Kuraattorina on toiminut seksuaalikasvattaja Terhi Suokas, jonka keräämästä materiaalista näyttelyssä esillä oleva esineistö pääosin koostuu. Museossa on esillä seksityöntekijöiden asiakkailleen tekemä joulukalenteri ja otteita epäasiallisista asiakkaista seksityöntekijöiden keskuudessa kiertävästä ”mustasta listasta”. Millä tavalla tällä näyttelyllä avataan mystisenä ja moraalittomana pidettyä prostituutiota? Millainen on Helsingin punaisten lyhtyjen historia? Millä tavalla maksullinen seksi näkyy Helsingin eri alueiden katukuvassa tänään? ”Näyttelyn avulla pyritään monipuolistamaan kuvaa Helsingin historiasta ja nyky-Helsingistä, lieventämään seksityöhön kohdistuvia ennakkoluuloja ja lisäämään tietoa aiheen ympärillä. Piilossa oleva ilmiö tulee nyt näkyväksi museossa”, näyttelyn tuottaja Sauli Seppälä sanoo. ”Alamme nähdä, että ilmiöiden takana on lopulta aina oikeita, tavallisia ihmisiä, joilla kaikilla pitäisi olla oma ääni käytettävänään”, näyttelyn kuraattori Terhi Suokas kertoo. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn tuottajat: Sauli Seppälä ja Iisa Aaltonen ja kuraattori, seksuaalikasvattaja Terhi Suokas. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mitä syntyy kun kirkkoherra rupeaa miettimään kuolemaa ja Suomen kovia kokenutta kanssa? Syntyy kirja nimeltä Kauhea kuolema ja karmivat kohtalot Suomen historiassa. Dokumentit raakalaismaisista veriteoista, kansan keskuudessa levinneet legendat ja synkeät sotadokumentit sekä arkeologiset löydöt johdattelevat synkkien suomalaiskohtaloiden jäljille. Haastateltavana on tietokirjailija ja Limingan kirkkoherra Pekka Tuomikoski. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Helsingin sanomissa ruodittiin kasvatustieteilijä Mikko Puustisen ja hänen tutkijakollegansa Jenni Marjokorvan uutta tutkimusaihetta, jossa luodataan Helsingin yliopiston keskusteluilmapiiriä. Alustavien tulosten mukaan woke on saattanut rajoittaa keskustelunvapautta yliopistoilla. Keskustelu woke-aktivismista yliopistoissa on tuttua maailmaltakin. Keskustelu kuumeni, kun toimittaja Sanna Ukkola kirjoitti Iltalehteen kolumnin. Perjantaistudiossa pohditaan myös miksi populistisella terminologialla ja medikalisoinnilla pitää kärjistää ja luoda vastakkainasettelua asioihin, jotka sitä eivät varsinaisesti kaipaa. Maria Pettersson väitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa, että yhteiskunnassamme esiintyy naisvihaa. Kysymme myös haluaako kukaan Suomeen kulttuurikaanonia ja mitä siihen tulisi. Lisäksi ihmetellään, miksi rahasta puhuminen on kirjailijoille niin vaikeaa. Äänikirjat ovat menestys, mutta ei kirjailijan kukkarolle. Kuulemme myös miten marraskuu on mainettaan parempi. Perjantastudion raatilaisina ovat Anna Moilanen, Virpi Hämeen-Anttila ja Jussi Turhala. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Syksyn taidetapausten yksi suosittu kohde on Hans Op de Beeckin valkoinen veistosmaailma Amos Rexissä. Belgialaisen taiteilijan Hiljainen paraati on veistoksellinen mielenmaisema, joka sisältää 25 teosta vuosilta 2015–2022 ja näyttelyä varten luodun äänimaiseman. Puhtautta ja kauneutta luova taidekokemus on pysäyttänyt monet. Mitä tämä valkoisuus symboloi? Onko tämä monokromaattinen taide keino rauhoittaa ihmisen ylivirittynyttä mieltä? Antti ja Vuokko Nurmesniemen elämä ja muotoilu ovat valokeilassa uudessa näyttelyssä Designmuseossa. Ateljeekodista tuli ikkuna suomalaiselle muotoilulle. Sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi (1927–2003) ja tekstiilitaiteilija Vuokko Nurmesniemi, os. Eskolin (s.1930) ovat molemmat suomalaisen muotoilun pioneereja. He olivat mukana rakentamassa sotien jälkeistä tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa muotoilufilosofiansa kautta. Mikä oli ominaista heidän ajattelussa ja tulkinnassa arkemme materiasta? Antti ja Vuokko Nurmesniemi olivat kestävän muotoilun puolestapuhujia, miten se näkyi heidän muotoilussaan? Kiasmassa avautuu 11.11. yhteiskunnallisen kuvataiteilijan Markus Copperin (1968–2019) Metallin maku-näyttely. Hänet tunnetaan suurista, tilaa hallitsevista teoksista, jotka hyödyntävät ääntä, mekaanista liikettä ja valoa. Copper kommentoi ihmisen toimintaa, moraalia ja mielenmaisemaa. Miksi hän halusi käsitellä katastrofeja vertauskuvallisesti taiteessaan? Teokset Estonia (2006) ja Kursk (2004) kuvaavat autolautta Estonian ja ydinsukellusvene Kurskin uppoamisen synnyttämiä kollektiivisia pelkoja. Ohjelman vieraina ovat Susanna Aaltonen, Leevi Haapala, Harry Kivilinna ja Terhi Tuomi. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pitkän iän salaisuus on kiinnostanut ihmistä aina, ja ikuisen nuoruuden tavoittelun nimissä on tehty mitä merkillisimpiä kokeita ja tutkimuksia. Tanskalainen molekyylibiologian tutkija Nicklas Brendborg on koonnut sen, mitä tiede juuri tällä hetkellä sanoo aiheesta tiedettä popularisoivaan kirjaansa Iätön meduusa ja ikuisen nuoruuden ihme. Kirja kysyy mitkä seikat vaikuttavat vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä voi hidastaa? Hän muotoilee kysymyksen näin: miten kuolla nuorena mahdollisimman myöhään? Studiossa ovat vieraina professori Pekka Katajisto Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta sekä psykologian tohtori Sirkkaliisa Heimonen ikäinstituutista.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista kuten Elon Muskin Twitter-kaupoista, venäläisestä vodkasta ja kirjallisuudesta, nousevasta Intiasta, konsulttikirjailijoista ja elämänohjetaiteesta ovat keskustelemassa kulttuurituottaja Annu Kemppainen, liikemies Sami Kuusela ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ruotsalaisen elokuvan suuri nimi tällä hetkellä on ohjaaja Ruben Östlund. Hän on voittanut kahdesti Cannesin elokuvafestivaalin Kultaisen Palmun - The Square (2017) ja Triangle of Sadness (2022). Niitä edeltänyt elokuva Turisti (2014) toi hänet suuren yleisön tietoisuuteen ja oli ensimmäinen osa niin kutsutussa antikapitalistisessa trilogiassa. Mikä ruotsalaisessa satiirikossa innostaa ja millaista on hänen porvariston ja kapitalismin kritiikkinsä, siitä keskustelevat elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin suunnittelija Anni Leppänen, jonka valitsema Östlundin elokuvien sarja alkaa lokakuun lopuilla Kino Reginassa Helsingissä. Entä millaisia ovat Östlundin elokuvat ennen tätä trilogiaa, miten niissä heijastuu hänen nuoruutensa hiihtopummina ja lasketteluelokuvien pitkät otokset? Ja miten Östlundin ruotsalaisuus näkyy maailmantähtiä vilisevässä englanninkielisessä uutuuselokuvassa? Toimittajana on JP Pulkkinen.

Naisia toimi 1400-luvulta 1700-luvulle hallitsijoina lähes kaikkialla Euroopassa. Valtaan päästyään naishallitsijoiden oli usein kamppailtava sukupuoleensa liitettyjä ennakkoluuloja vastaan. Kirjassaan ‘Naisia valtaistuimella - Kuningattaria ja keisarinnoja uuden ajan alun Euroopassa’, dosentti Pekka Valtonen tarkastelee yhdentoista naishallitsijan vaiheita ja kohtaloa ja joskus häikäilemätöntäkin valtapeliä. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Suomen dekkarikuningattaren Outi Pakkasen kolmaskymmenes kirja on nimeltään Pullonkerääjä. Siinä varakkaan töölöläisperheen kulissit romahtavat. Isabella Haapanen on tottunut tarkkailemaan muita ihmisiä. Eräänä pimeänä ja sateisena marraskuun päivänä hän kohtaa langanlaihan, luurankomaskiin pukeutunen nuoren miehen. Kuka hän on? Outi Pakkanen kuuntelee Wagneria kun hän luo uusia dekkareita. Hän aloitti oman uransa 50 vuotta sitten lukemalla ihailemaansa Maria Langia. Georges Simenonia, Pariisin kuvaajaa, hän lukee edelleen. Pakkanen kuvaa Helsinkiä samalla tavalla kuin Simenon kuvaa Pariisia. Klassikkoravintolat, arkkitehtuuri ja vanhat puistot ovat usein osana tarinaa, kulinaarisia nautintoja ja Anna Lainetta unohtamatta. Outi Pakkanen on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mitä köyhyys tekee ihmiselle ja miksi duunariammatteja ei arvosteta, pohti Noora Vallinkoski romaanejaan Perno Mega City ja Koneen pelko kirjoittaessaan. Vallinkosken toisen romaanin Koneen pelko tarina nousee teollistumisen raunioista. Siinä päähenkilö Johanna yrittää pyristellä irti moniongelmaisen perheensä otteesta ja lähteä opiskelemaan, mikä on suorastaan ennenkuulumatonta, mutta luokkaretki keskiluokkaan tai edes sen suuntaan on kivulias. Johannan lisäksi tarinan keskiössä ovat duunarimiehet, jotka jäävät automaation ja koneiden jalkoihin. Myös Tanskassa asuvan Noora Vallinkosken esikoisromaani Perno Mega City (2018) käsitteli köyhyyttä ja osattomuutta. Lähetyksessä kuullaan myös vuoden 2022 yhteiskuntatieteilijäksi valitun professori Juho Saaren ajatuksia siitä, mitä köyhyys merkitsee Suomessa tänä päivänä. Saari on yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen kutsuu Perjantaistudioonsa keskustelemaan kulttuurimaailmaa kuohuttavista puheenaiheista Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkolan, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhalan sekä tiedetoimittaja-kirjailija Tiina Raevaaran. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kauhuelokuvilla menee tällä hetkellä lujaa. Genre on sekä suositumpi että arvostetumpi kuin koskaan elokuvahistoriassa. Hollywood-tuotannot ovat yhä useammin valinneet tyylikseen vuosikymmeniä marginaalissa keikkuneen genren. Samalla myös indiepuolelta nousee uusia kiinnostavia kauhuelokuvia valtavirtaan. Nykykauhu onkin monipuolistunut sekä miljöiltään että teemoiltaan yhä yhteiskunnallisemmaksi ja moniuloitteisimmaksi taiteenmuodoksi. Usein puhutaan myös kauhudraamasta, jolla pyritään tavoittelemaan yleisöjä, joita perinteiset kauhuelokuvat eivät ole aikaisemmin saavuttaneet. Kulttuuriykkönen tutkii, mitä nykykauhu on syönyt, mistä kauhun suosio tässä ajassa johtuu, mitkä kauhun klassikot vaikuttavat nykykauhussa eniten ja millaisia kiinnostavia kauhuelokuvia tulemme näkemään tulevaisuudessa? Vieraina ohjaaja-käsikirjoittaja Ilja Rautsi, kirjallisuudentutkija Noora Vaakanainen sekä Night Visions -kauhuelokuvafestivaalin Ville Verkkapuro. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Designmuseon Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia-näyttely avaa keskustelun lähitulevaisuuden eri skenaarioista. Yksi teeseistä on että nykyajan kiireinen työelämä ja taloudellisen tehokkuuden vaatimus ovat etäännyttäneet meidät toisistamme. Vieraina ovat näyttelyn tilausteosten tekijät videotaiteilija, Vuoden kuvittaja 2022 Irene Suosalo ja graafinen suunnittelija, taiteilija Kiia Beilinson ja Sitran ennakoinnin asiantuntija Liisa Poussa, joka on ollut tiivisti näyttelyn sisältötyöryhmässä mukana. Irene Suosalon teoksessa kodissa oleva simulaattori auttaa mielen hoitamisessa. Beilinsonin teoksissa teknologia auttaa meitä elämään parempaa elämää. Vaikka teknologian vaikutus kasvaa, niin ihmisen oma toimijuus on myös vahvasti läsnä. Taiteilija syventyy lajienväliseen kommunikaatioon. Hänen teoksessaan kuunnellaan ja opitaan asioita muunlajisilta, jolloin myös keskinäinen ymmärrys lisääntyy. Keskustelemme muotoilun ja taiteen tulevaisuudesta ja tulevaisuusajattelusta. Millä tavalla voimme kommunikoida designin ja taiteen kautta uudella tavalla? Millä tavalla taide ja esineet ovat osa tulevaisuutta? Millä tavalla nykymuotoilu ottaa kantaa haastavaan maailmantilanteeseen? Tuoko muotoilu lohtua vai kehottaako se meitä toimimaan toisin? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. 9.9.2022–12.3.2023 Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia Designmuseo, Helsinki

Shamaania on kuvattu matkantekijäksi. Hän menee henkimaailmaan ja tuo sieltä parannusta tai neuvoa sitä tarvitsevalle. Shamanismia tavataan ympäri maailmaa ja sitä pidetään yhtenä vanhimmista ihmiskunnan henkisyyden muodoista. Kulttuuriykkösessä kuulemme mitä shamanismi on nykymaailmassa. Vieraana on uskontotieteen tutkija ja shamaniuden harjoittaja Jaana Kouri. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Perjantaistudiossa puhutaan joditablettien hamstrauksesta, onko Suomessa yhteiskuntaluokkia ja missä ne näkyvät, laulajatähti Kikasta sekä miksi taiteilijoiden ja varsinkin muusikoiden elämä tuntuu alinomaa kiinnostavan suurta yleisöä ja lisäksi pohditaan ovatko ihmisten matkustustottumukset muuttumassa nykykriisien myötä. Raatilaisina Leena Virtanen, Heikki Pursiainen ja Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

New Mexicon osavaltioon, Albuquerquen kaupunkiin Yhdysvaltoihin sijoittuvat Breaking Bad (2008–2013) ja Better Call Saul (2015–2022) ovat kaksi tv-sarjaa, joista rakentuu kokonaisuus. Tätä Vince Gilliganin (s.1967) luomusta voi jo nyt pitää yhtenä tv-sarjatuotannon peruskivistä. Esseessään Breaking Badin kiero materialismi Antti Arnkil kirjoittaa "Gilliganin Amerikassa rahan ja vallan keskittymät vetävät piiriinsä niiden armoilla olevat ihmisparat." Kulttuuriykkösessä kustannustoimittaja ja kirjailija Antti Arnkil ja kirjailija Iida Sofia Hirvonen keskustelevat JP Pulkkisen kanssa.

Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji. Kerran neljässä vuodessa järjestettävän MM-kisat ovat spektaakkeli, jonka tapahtumia seuraavat ja niistä keskustelevat niin maailman mahtavat kuin köyhimmätkin. Pelaajasuuruuksien paitoja ostavat suurille stadioneille saapuvat katsojat ja niiden halpiskopioita käyttävät kolmannen maailman slummien kasvatit. Marraskuussa alkavat Qatarin MM-kisat ovat saaneet etukäteen enemmän huomiota orjatyövoimasta, rakennustöiden kuolonuhreista, Kansainvälisen jalkapalloliiton ahneudesta ja lahjusskandaaleista. Kahden STT:n toimittajan Hannu Aaltosen ja Tapio Keskitalon Jalkapallon musta kirja esittelee pelin pimeää puolta. Viime vuosikymmenien aikana huippujalkapallo on saanut ainutlaatuista näkyvyyttä television avulla. Maksukanavien futisvirta on ehtymätön ja samalla se on taannut yhtä ehtymättömän rahavirran lajiliitoille. Näkyvyyden takaa kourallinen miljardöörien omistamia huippuseuroja, joiden tähtiloisto on ylittänyt Hollywood-tähtien vastaavan. Hannu Aaltosta ja Tapio Keskitaloa haastattelee JP Pulkkinen.

Edelleen suosituimman turistinähtävyyden, Sibelius-monumentin luoja kuvanveistäjä Eila Hiltunen on ajankohtainen uudella näyttelyllä. Hänellä oli tapana kaivaa maahan omasta mielestään huonoja taideteoksia. Nyt ne ovat löytyneet ja ovat mukana näyttelyssä. Uusia ovat myös teokset, jotka on tuotu Torresta, keskiaikaisesta toscanalaistornista, joka oli Eila Hiltusen loma-asunto ja ateljee. Hiltunen pelkäsi rakkautta mutta näki itsensä monumenttien luojana. Luonnon kiertokulku oli hänen useiden teoksiensa lähtökohtana. Sukupolvensa kansainvälisimpiin taiteilijoihin lukeutuneen Hiltusen syntymästä tulee 22.11.2022 kuluneeksi sata vuotta. Taiteilijan perillisten ja Didrichsenin taidemuseon laatima juhlanäyttely esittelee Hiltusen 1940-luvulla alkanutta taiteilijanuraa sen loppuun asti. Didrichsenin taidemuseon perustajat Gunnar ja Marie-Louise Didrichsen tutustuivat Eila Hiltuseen 1960-luvulla. Silloin museon kokoelmiin hankittiin taiteilijan teoksia. Niiden lisäksi näyttelyn teoksia marmoriveistoksia, mitaleja ja koruja on lainattu kotimaisista museo-, säätiö- ja yksityiskokoelmista. Maria Didrichsen avaa kansainvälisen taiteilijan laajaa tuotantoa ja merkitystä. Eila Hiltusen lapset ovat ohjelman vieraina kertomassa tunnetun taiteilijan persoonasta. Ohjelman vieraina ovat Maria Didrichsen, Markku Pietinen ja Piia Virtanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Materian runous - Eila Hiltunen 100 vuotta Didrichsenin taidemuseo 10.9.2022–29.1.2023

Kansanedustajien keskuudessa on eripuraa uudesta translaista. Miksi pienen transvähemmistön asia herättää niin paljon tunteita? Lähetyksessä keskustellaan myös median roolista poliittisissa kohuissa, suomalaispoliitikkojen Nord Stream -katumusharjoituksista, kulttuurikentän määräysvaltaa käyttävän kuukausipalkkaisen eliitin ja kulttuurityön tekijöiden, köyhän prekariaatin erilaisista todellisuuksista sekä Hannu Karpon kaipuusta. Entä missä piilee kirjallisuuden Nobelin voittajan Annie Ernaux'n töiden erityislaatuisuus? Ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, filosofi Tuomas Nevanlinna ja yrittäjä Anna Moilanen. Toimittajana on Pauliina Grym.

Stand up koomikoilta Anna Rimpelä ja Ida Grönlund julkaistiin toissa viikolla stand up-komedian tekemisestä kertova kirja Liian nätti lavalle. Komediakäsikirjoittamisen ja esiintymisen prosessien avaamisen ohella kirjaan on upotettu teema sukupuolittuneesta stand-up-yhteisöstä. Naispuoliset komediantekijät ovat murtaneet menestyksellä miehisiä raja-aitoja jo usean vuosikymmenien ajan. Mutta onko stand-up jäänyt jonkinlaiseksi kuplaksi, jossa sukupuolella on yhä väliä? Naispuolisia stand-up-komiikan tekijöitä on vain noin viidesosa kaikista alan toimijoista. Helsingissä on toiminut jo useamman vuoden pelkästään naisten voimin toteutettava stand-up-klubi All female panel. Asetetaanko naispuolisten stand-up-koomikkojen huumorille erilaiset standardit? Ohjelmassa pohditaan myös yleisesti huumorin ja naurun rajoja, sopivaa ja epäsopivaa huumoria sekä komediaa raakana lajina - stand-up-koomikko saa omasta onnistumisestaan välittömän palautteen. Aiheesta keskustelemassa Liian nätti lavalle-kirjan toinen kirjoittaja Anna Rimpelä, stand up-koomikko Matti Paalanen sekä koomikko, käsikirjoittaja Eeva Vekki. Molemmat vaikuttava myös All female panelin taustalla. Ville Talola juontaa.

Traaginen ja ikoninen amerikkalainen filmitähti Marilyn Monroe on saanut uuden tulkinnan Andrew Dominikin ohjaamassa Blonde-elokuvassa. Netflixissä esitettävän elokuvan vahvuus ja myös kipeys on sen väkivallan ja raadollisen seksin kuvaus. Millainen tämä lähisuhdeväkivallan tuhoava vaikutus oli Marilynin persoonaan? Miksi hänellä ei ollut rajoja? Blonde-elokuva kertoo Hollywoodin kulta-ajan raakuudesta naisnäkökulmasta. Blonde on visuaalisesti vaikuttava tulkinta Joyce Carol Oatesin vuonna 2000 ilmestyneestä fiktiivisestä Blonde-romaanista. Ana de Armas näyttelee Marilyniä. Historioitsija Suvi Leppämäki on tutkinut kuinka yhden tunnetun naisen, Marilyn Monroen, kautta tarkastellaan Amerikan historiaa ja elämäkertatutkimusta. Millä tavalla yhden yksilön elämäkerran kautta saadaan kuva tietyistä Yhdysvaltojen 1930-1950-lukujen aatteista ja ilmiöistä. Onko mahdollista tavoittaa todellinen nainen Marilyn Monroen tarinan monien kerrostumien takaa? Vieraina ovat myös elokuvatutkimuksen professori emeritus Henry Bacon, elokuvaohjaaja Anna Eriksson ja elokuvakriitikko Leena Virtanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tänä syksynä iranilaisnaiset ovat riisuneet ja polttaneet päähuivejaan kaduilla avoimina protesteina maan siveyspoliisin käsissä kuolleen 22-vuotiaan Mahsa Aminin innoittamina. Siveyspoliisi otti naisen kiinni Teheranissa, koska tämä oli rikkonut hijab-pakkoa. Silminnäkijöiden mukaan siviilipoliisi hakkasi Aminin autossa. Myöhemmin nainen vajosi koomaan ja kuoli. Hijab on ollut naisille pakollinen islamilaisesta vallankumouksesta vuonna 1979. Kymmenet naiset riisuivat huivinsa protestina myös vuonna 2017. Kapinointi naisten oikeuksien puolesta ja uskonnollista sekä korruptoitunutta hallintoa vastaan on pitkään välähdellyt iranilaisessa elokuvassa. Suomen elokuvateattereissa elo-syyskuussa pyörinyt Maryam Moghaddamin ohjaus Balladi valkoisesta lehmästä paljasti naisen ahtaan paikan konservatiivisessa yhteiskunnassa, ja syksyn Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin ohjelmiston Ali Abbasin Holy Spider on kuvaus suoranaisesta naisvihasta. Kulttuuriykkönen selvittää, miten iranilainen elokuva on kuvannut Iranin hirmuvaltaa ja naisten asemaa, ja minkälaiset mahdollisuudet elokuvatekijöillä on maassa ollut ilmaista itseään. Haastateltavana ovat elokuvan ja television tutkija, professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta, Helsingin Sanomien toimittaja Veli-Pekka Lehtonen ja 26-vuotiaana Iranista paennut Bahar Mozaffari, Soraya- tasa-arvo ry:n perustaja ja Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen avaa jälleen Perjantaistudionsa ovet, ja käsittelyssä on viikon polttavimpia kulttuuriaiheita vakiraatilaisten kanssa. Anna Erikssonin W-elokuvasta nousi riitaisa kohu. Kannattaako taiteilijan lähteä arvostelemaan kriitikkoa? Ukrainassa käydään myös propagandistista tarinasotaa. Onko Ukraina tarina aina totta tai saako sitä edes epäillä? Ruotsiin rotututkimustarkoituksiin vietyjen Pälkäneen ihmiskallojen palautus puhuttaa myös. Ilmassa on alarmismia ilmastonmuutoksen ja lajikadon takia. Onko maailmanlopun vaaraa liioiteltu ja mitä seurauksia tällä hysterialla on? Luotain tönii asteroidia ja Kuuta valloitetaan mineraalivarat ja nationalistinen maine mielessä. Onko avaruuden valloitus tärkeämpää kuin esimerkiksi ooppera ja vanhustenhuolto? Keskustelemassa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kosmologi Kari Enqvist sekä uutena panelistina kirjailija Jarkko Tontti. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Jos luottamus on kunnossa, ihmisellä on mahdollisuus onneen. Onnellisuudesta keskustelemassa kaksi filosofian tohtoria, tutkija Ilona Suojanen sekä kirjailija Pekka Sauri. Ohjelmassa käsitellään Saurin elämänfilosofista teosta “Onnen harha” sekä Suojasen tietokirjaa “Onnellinen turvallisuus”. Sauri tavoittelee onnen sijasta merkitystä ja pohtii pyhää. Suojanen kertoo positiivisista asioista, jotka lisäävät turvallisuutta. Ruodittavana on myös negatiivuusharha, ulkokuoriteoria sekä rikkinäisten ikkunoiden teoria. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkönen tarjoaa syksyn 2022 kuumimmat teatterivinkit! Kiinnostavimmista teatteriesityksistä ovat keskustelemassa toimittaja Maria Säkö, Yle Uutisten teatteritoimittaja Sanna Vilkman ja Hufvudstadsbladetin teatteritoimittaja Otto Ekman. Ohjelmassa keskitymme toimittajien valitsemiin esityksiin ja analysoidaan niitä. Teemat ja ajan henki on myös pohdittavana. Mihin suuntaan aikamme ohjaa teatteria? Onko teatteri vielä pakopaikka arjesta? Teatterisyksyn vinkit: Helsingin Kaupunginteatteri: Minä valitsin sinut Teatteri Takomo: Jäähyväiset kahvihuoneelle Baltic Circle Liikkeellä marraskuussa Svenska Teatern: Själarnas ö Teater Viirus: Versailles Tampereen Työväen Teatteri: Momentum Teatteri Jurkka: Hirvimetsä Teatteri Jurkka: Jane! Jane! Jane! Ryhmäteatteri: Vaellus Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mitä kaikkia mielenkiintoisia elokuvia löytyy tänä syksynä elokuvateattereista ja striimipalveluista? Kulttuuriykkönen esittelee syksyn elokuvatapaukset. Studiossa tarjoavat vinkkejään elokuvatietäjät ja -kriitikot Anton Vanha-Majamaa, Silja Sahlgren-Fodstad ja Olli Kangassalo. Puhumme myös elokuvateattereiden yleisökadosta; löytyykö ensi-iltaan tulevista elokuvista pelastajaa? Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke. Raadin suositukset: Triangle of Sadness, Avatar - Way of Water, Rakkaani Merikapteeni, Nope, Moonage Daydream, Titane, Metsurin tarina, Crimes of the Future, Halloween Ends, The Souvenir Part II, Good Luck to You, Leo Grande, Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia, Don't Worry Darling, Top Gun - Maverick

Ruista ranteeseen! Ruis on suomalaisten kansallisvilja, mutta alkujaan se on aasialainen rikkaruoho. Kulttuuriykkönen pureutuu rukiin historiaan ja merkityksiin Rukiin viljava historia -tietokirjan kirjoittaneen Annika Lutherin kanssa. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym. EDIT: Kohdassa 00:17 sanotaan virheellisesti, että "ruis on suomalaisten kansallisvilja ja sen kukka on päässyt jopa puolueen symboliksi", mutta viljelyruis ja ruiskukka ovat eri kasvilajeja.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Tiina Raevaaran, Sami Kuuselan ja Matti Rämön ajankohtaisten kuttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Brad Pitt ja Nick Cave debytoivot kuvataiteilijoina Tampereella Sara Hildenin taidemuseossa. Suomi meni sekaisin ihastuksesta, mutta hävisikö taide tässä myllytyksessä? Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson joutui epäillyksi plagioinnista, kun tutkijat perehtyivät hänen Suomen historian jännät naiset -kirjansa viitteisiin. Historian jännät naiset -kirjat ovat olleet erittäin suosittuja. Oscarit, Emmyt ja muut gaalat ovat yleisön suhteen alamäessä, mutta miksi? Manserock nousi jälleen ilmiöksi uuden kirjan myötä. Onko tamperalainen rock jo eltaantunutta nostalgiaa vai vieläkö Juice puree? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Fantasian ystäviä hemmotellaan nyt isolla kädellä. Kaksi genren instituutioiksi paisunutta maailmaa, J.R.R. Tolkienin Keski-Maahan sekä George R.R. Martinin Westerosiin sijoittuvat uudet jättibudjetin tv-sarjat ovat alkaneet suoratoistopalveluissa. Mutta kumpi esiosista on parempi, Taru Sormusten Herrasta -maailmaan sijoittuva Mahtisormukset vai Game of Thronesin -historiaan sukeltava House of the Dragon? Kulttuuriykkönen kysyy, miten sarjat vangitsevat alkuperäisten kirjallisten teosten tunnelman, millainen on ollut niiden vastaanotto ja miten ne onnistuvat toteutukseltaan, taiteeltaan ja tarinankerronaltaan, ja ennen kaikkea - kumpi on parempi sarjana, House of the Dragon vai Mahtisormukset? Vieraina Westerosin kirjeenvaihtajanakin tunnettu toimittaja Jussi Ahlroth sekä vapaa Tolkien-tutkija Sonja Virta. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Onko seksistä ja seksikkyydestä tullut suorituskeskeistä pakkopullaa? Seksuaalisuuteen ja sen moninaisuuteen avoimesti suhtautuva yhteiskunta on parempi kuin häpeällä tai synnillä leimattu yhteiskunta, mutta hyvää tarkoittavilla ohjeilla on kuitenkin myös kääntöpuolensa, sanoo yhteiskuntatieteilijä ja kulttuurihistorioitsija Marika Haataja. Kirjassaan Ihmisiä nautintojen ajassa hän kysyy, minkälaiseen seksuaalisuuteen opaskirjat, mediassa julkaistut jutut ja sosiaalisen median keskustelu meitä tällä hetkellä ohjaavat? Seksipuheessa korostetaan yksilöllistä nautintoa. Onko nautinnosta tullut vaatimus, jota kaikkien ihmisten pitäisi tavoitella hedonismin nimessä? Pitääkö naisten jatkuvasti kehittää omaa seksikkyyttään? Seksistä puhutaan mediassa nykyään naisten ehdoilla, johtuuko se siitä että toimittajat ovat naisia? Onko seksistä kadonnut yksityisyys ja mystisyys, joka itsessään voi olla eroottista? Ohjelman vieraana on Marika Haataja. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi natsien hirmu­vallan aika kiehtoo yhä tutkijoita ja yleisöä? Uutuuskirjoja natseista pukkaa tasaisin väliajoin ja natsit näkyvät miltei päivittäin tv-kanavilla, striimauspalveluissa ja lehdissä. Natsit ovat kestoaihe. Studiossa eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, dosentti Oula Silvennoinen Helsingin yliopistosta sekä erikoistutkija Jari Sedergren kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat tuttuun perjantaiseen tapaan keskustelemassa filosofi Tuomas Nevanlinna, kulttuurituottaja Annu Kemppainen ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Nyt mietitään, miten Putin sijoitetaan pahuuden asteikolla. Hitlerin jälkeen, mutta ennen Mussolinia? Millainen on Putin verratuna Staliniin, Napoleoniin ja Julius Caesariin?  Filosofi Nevanlinna löytää yhteisiä piirteitä monarkiasta ja tasavallasta. Mm. Sauli Niinistö joutuu analysoitavaksi. Miksi kuningas Charlesin 100 palvelijaa irtisanottiin? Kulttuurituottaja Annu Kemppainen kysyy, ovatko teatterin lippujen hinnat karanneet järjettömyyksiin ja pitääkö tätä tukea verovaroin. Heikki Pursiainen pyytää raatilaisia esittämään hyviä säästövinkkejä. (Suurin osa on huonoja.) Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Israelilaisen Yuval Noah Hararin Homo Sapiensin maailman syntyjä selittävä hittitietokirja Sapiens sai haastajan! Amerikkalaisen antropologi David Graeberin (1961-2020) ja brittiarkeologi David Wengrow’n tietokirja Alussa oli… : ihmiskunnan uusi historia (The Dawn of Everything, suom. Anna Tuomikoski) haastaa meille tutun kertomuksen ihmisen kehityksestä savanneilta tähän päivään. Omistamista ja orjuutta olikin jo ennen maanviljelyä, eikä senkään yksinoikeutettu lähtökoti ole Lähi-Idässä, väittää uusi teos. Wengrow ja Graeber kirjoittavat myös, että Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen filosofia antoi tärkeän kimmokkeen Euroopan valistusaatteelle. Lähetyksessä kuullaan Alussa oli -tietokirjan toisen kirjoittajan David Wengrow'n haastattelu. Studiossa ovat keskustelemassa Muinaisen Lähi-idän tutkimuksen dosentti Joanna Töyräänvuori Helsingin Yliopistosta ja taidehistorian professori Anita Seppä. Lähetyksessä kuullaan myös Etelä-Amerikan alkuperäiskansoihin perehtynyttä Turun yliopiston uskontotieteen määräaikaista professoria, dosentti Minna Opasta. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Laulaja ja elokuvaohjaaja Anna Eriksson hallitsee valtiattarena suomalaisen taide-elokuvan kapeassa kärjessä ja jatkaa omaleimaisella tyylillään elokuvassa W. Nyt hän tekee tutkimusmatkan kuvitteellisen Madame Euroopan sieluun ja ruumiiseen. Tämä raastavan kaunis ja välillä myös makaaberin kolkko W -elokuva kertoo ajastamme mutta myös kuoleman ja seksuaalisuuden välisestä suhteesta, kielenä ranska. Elokuvan tyyliä on verrattu David Lynchiin ja Stanley Kubrickiin. Madame Eurooppa on nainen, jonka alaston keho kipuilee metallivöiden ja metallipalojen alla. Kaulassa hänellä on metallipanta. Miten Anna Eriksson valmistautui tähän vaativaan ja välillä kirkuvaan, kipuilevaan hahmoon? Repliikeissä on uskonnollisia vertauksia, Johannes Kastajaa ja Universumin paavia. W-elokuvassa on myös Kristus-myyttiä, kärsimystä, Madame Euroopan kädet vuotavat verta. Onko hän marttyyri vai masokisti? W-elokuvan ensi-ilta on 23.9.2022. Anna Eriksson on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomen luomiskertomuksen mukaan Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä 1150-luvulla. Onko tarina kuitenkaan totta? Kuka Lalli oikeastaan oli – ja mitä hänestä tiedämme? Palkitun historioitsijan Tuomas Heikkilän uusin teos johdattaa suomalaisuuden alkuhämäriin. Lallin arvoitus on kiehtonut Heikkilää siitä lähtien, kun hän julkaisi mittavan tutkimuksen pyhästä Henrikistä. Kansallispahiksen vuosisatainen tarina on kertomus suomalaisuudesta ja sen rakentamisesta. Lallin rooli vaihtui vuosisatojen kuluessa kansallispahiksesta kansallissankariksi. Lallista tuli oikeiston hellimä nationalistinen symboli. Ylen 2004 järjestämässä Suurin suomalainen -äänestyksessä Lalli sijoittui Matti Nykäsen ja Ville Valon väliin. Mutta mikä on Lallin yhteys maahanmuuttovastaisuuteen? Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Asiasta kiinnostuneille tiedoksi, että Lallin historiallisuudesta on olemassa toisenlainenkin teoria. Kielitieteilijä, filosofian tohtori Mikko Heikkilä on päätellyt, että Lalli oli todellinen historiallinen henkilö, ja että Lallin uhri oli saksalainen lähetyssaarnaaja Heinrich, suomeksi Heinäricki. Mikko Heikkilän perustelut löytyvät kirjasta Heinien herrat - Suomen historian pisin perinne (2022).

Perjantaistudiossa kuulemme miten DALL-E -tekoäly pystyy luomaan taidetta ja realistisia kuvia helposti sanallisen kuvailun pohjalta. Mutta mihin se jättää tulevaisuudessa ihmistaiteilijat, jos näin huomattava laadullinen edistys on tapahtunut vain vuodessa? Onko fiktiolla oikeus käsitellä tunnistettavia ja vaikka tosielämän vastineidensa nimiä kantavia hahmoja miten lystää? Lisäksi puhutaan kuningatar Elisabet II:n kuolemasta ja erään aikakauden lopusta. Onko aika lopettaa monarkia? Eteneekö hanke määrätä netissä ja somessa tapahtuva maalittaminen rangaistavaksi? Studiossa toimittaja Matti Rämö, Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ensimmäistä kertaa vakiopanelistina esiintyvä tietokirjailija Ville Hänninen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. EDIT: Lähetyksessä on valitettavasti häiriöitä toimituksesta riippumattomista syistä varsinkin kolmannen puheenaiheen aikana.

Suomalainen taidesarjakuva on pitänyt pintansa, vaikka perinteisten sarjakuvalehtien määrä on vähentynyt lehtipisteiden hyllyltä menekin huventuessa. Lehtialan murros on vienyt entisestään pohjaa kotimaiselta, hyvin viriililtä sarjakuvaskeneltä. Monipuolistuvat digitaalisen median muodot ovat asettaneet myös taidesarjakuvat taas uusien haasteiden ja mahdollisuuksien eteen. Taiteilijat joutuvat hakemaan yhä kapenevista puroista omat tulonsa - kuka voi elää enää pelkällä sarjakuvataiteella? Suomen sarjakuvaseuran keskeisimmän tunnustuksen, Puupäähatun täyttäessä tänä vuonna 50 vuotta Kulttuuriykkönen luotaa myös sarjakuvan historiaan. Millainen on ollut suomalaisen taidesarjakuvan kehityskaari, mitä kaikkea tämä aika tarkoittaa sarjakuvien ja niiden tekijöiden suhteen, ja millainen on suomalaisen taidesarjakuvan tulevaisuus? Lisäksi puidaan syitä suomalaisen taidesarjakuvan kansainväliselle arvostukselle sekä sateenakaariyhteisön teemojen vahvalle läsnäololle nykysarjakuvassa. Vieraina sarjakuvaneuvos ja useita sarjakuva-aiheisia tietokirjoja kirjoittanut toimittaja Harri Römpötti sekä sarjakuvataiteilijat Tiitu Takalo ja Sara Valta. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Habitaren luova johtaja Laura Sarvilinna kertoo mitä suomalaiseen muotoiluun kuuluu juuri nyt. Mitä suomalaisen sisustuksen ja muotoilun saralla on odotettavissa? Tänä vuonna messuilla nähdään suomalainen Vaarnii ja japanilainen Tokyo Saikai, joiden molempien filosofia nojaa perinteisiin ja laatuun. Mikä on tällaisten yritysten merkitys perinteisen osaamisen vaalimisessa? Trendianalyytikko ja muotoilija Susanna Björklund on toteuttanut Habitaressa nähtävän Signals-trendinäyttelyn. Näyttelyssä tarkastellaan sisustuksen uusia tuulia, sidotaan ne yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja megatrendeihin sekä pohditaan, mistä trendit syntyvät. NEMO-arkkitehdit Jussi Laine & Maria Klemetti Laine ovat kuratoineet ja totetuttaneet materiaalikirjaston, jonka tavoite on tuoda suunnittelijoiden käyttämää materiaalikirjastoa vastaava kokoelma kaikkien ulottuville. Millainen on materiaalien vaikutus terveeseen kotiin? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kartanoherra Nils Rosenschmidt eli Smitten oli lojunut murhattuna omassa kaivossaan seitsemän vuotta, kun hänen ruumiinsa löydettiin. Historian tutkija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut kirjan oman aikansa kuohutavimmasta murhamysteeristä, josta Ruotsin kuningaskin kiinnostui. Kun mysteeri painui historian hämärään, kaivoon kätketty kartanonisäntä jatkoi elämäänsä kauhujuttuina. Mirkka Lappalaisen historiallinen true crime -murhamysteeri kertoo ajasta täynnä väkivaltaa ja juonitteluja, rikkautta ja köyhyyttä, ystävyyttä ja pelkoa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkönen pohtii, miksi sosiaalisessa mediassa ärähdettiin, kun suomalaiset yritysjohtajat päättivät torjua ilmastonmuutosta lentämällä Grönlantiin innovoimaan ympäristöystävällisempiä bisnesmalleja? Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia perinteisen printtimedian häviäminen digitaalisten välineiden tieltä aiheuttaa? Miksi luonnon monimuotoisuuden annetaan kaventua, vaikka esim. metsien ja kaupunkiluonnon suojelemisella olisi asukkaille paljon positiivisia vaikutuksia? Miksei kulttuuri kuuluu tai näy budjettiriihessä? Ja millainen maailma olisi, jos Gorbatshovin ajama glasnost ja perestroikka olisivatkin onnistuneet pelastamaan Neuvostoliiton hajoamiselta? Perjantaistudion uutena raatilaisena aloittaa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila! Tutuista perjantaistudiolaisista keskustelussa mukana Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä filosofi Tuomas Nevanlinna. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Niin paljon uusia kirjoja - ja niin vähän aikaa! Suomessa julkaistaan syksyllä lähemmäs tuhat kirjaa. Miten valita, mihin niistä tarttua? Kulttuuriykkönen esittelee syksyn kirjatapaukset. Kiinnostavimmista julkaisuista ovat keskustelemassa Kirsin kirjanurkka -blogin Kirsi Hietanen, Yle Areenan Lukupiiri Tulusto & Kylmälän toimittaja Pietari Kylmälä ja Yle Uutisten kirjallisuustoimittaja Miia Gustafsson. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym. Vieraiden valinnat syksyn 2022 teoksiksi ovat seuraavat: Riitta Jalonen: Omat kuvat Hanna Brotherus: Henkeni edessä Keigo Higashino: Namiyan puodin ihmeet (suom. Raisa Porrasmaa) Kari Hotakainen: Opetuslapsi Anna Soudakova: Varjele varjoani Ulla-Lena Lundberg: Liekinkantajat (suom. Leena Vallisaari) Tommi Kinnunen: Pimeät kuut Petra Rautiainen: Meren muisti Jenni Räinä: Suo muistaa Vilja-Tuulia Huotarinen: Drive-In Ulpu-Maria Lehtinen: Kalmanperhon kutsu Jeanine Cummins: Amerikan maa (suom. Elina Salonen) Hanya Yanagihara: Paratiisiin (suom. Arto Schroderus)

Mitä tapahtui suomalaiselle yhteiskunnalle 1980-luvulla? Elimme suomettumisen, rötösherrojen, aidsin ja vapaan juhlimisen kulttuurissa. Millä tavalla suomalaisista tuli kansainvälisiä? Miksi naiset pukeutuivat liituraitaan ja olkatoppauksiin? Miksi 1990-luvulla katsoimme 1980-lukua niin kriittisesti? Me halusimme kaiken on kirja, joka avaa 1980-luvun ristiriitaisuutta historian, tuoksujen ja tyylien kautta. Ohjelman vieraina ovat Gloria-lehden perustaja Riitta Lindegren ja Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö ja kirjailija Minna Sarantola-Weiss. Juontajana on Pia-Maria Lehtola

Suomessa on perinteisesti ollut hyvin humalanhakuinen alkoholikulttuuri, jonka pääsääntelijänä on pidetty arjen suojelemista. Jos arki rullaa suhteellisen hyvin ja työt tehdään, ei ole ongelmaa vaikka viinaa kuluisi isojakin määriä. Tätä kulttuuria on tullut haastamaan etenkin nuoremmassa polvessa trendaava sober curious -ajattelumalli, joka pyrkii todistamaan, että ilman alkoholiakin voi pitää hauskaa ja elää täysin normaalia tai jopa rikasta sosiaalista elämää. Kaupat ovat vastanneet kasvavaan selvistelyyn myös monipuolisemmalla tarjonnalla. Mistä muuttuvassa alkoholikulttuurissamme on kyse ja millaiseen kulttuurihistoriallisiin tapahtumiin ja tapoihin muuttuvat käytännömme perustuvat? Vieraina keskustelemassa suomalaista alkoholikulttuuria tutkinut dosentti Antti Maunu sekä Darravapaa-podcastin toimittaja ja Aamu ilman darraa -kirjan kirjoittaja Katri Ylinen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa kysytään monta kivaa kompaa: Miltä tuntuisi ajatus someinfluensseri-kansanedustajasta? Voiko fantasiasarja House of Dragon ylittää suosiossaan jopa Game of Thronesin? Miten taide houkuttelisi suomalaisia useammille pikkupaikkakunnille? Miksi pop-ooppera "Sun & Sea" on jättimenestys kansainvälisesti? Keskustelemassa kulttuurituottaja Annu Kemppainen, yrittäjä Sami Kuusela sekä mainosmies Jussi Turhala. Jakke Holvas juontaa.

Miksi toiset kansakunnat ovat niin paljon vauraampia kuin toiset, vaikka maantieteellinen etäisyys ei ole välttämättä suuri. Ajattele esimerkiksi Meksikoa ja Yhdysvaltoja. Mikä merkitys on kilpailulla, valtarakenteilla ja kulttuurilla? Tällaisia asioita pohtii israelilaisyhdysvaltalainen taloustieteilijä Oded Galor teoksessaan ‘Ihmiskunnan nousu - vaurauden ja eriarvoisuuden juuret’. Galoria pidetään yhtenä aikamme kiinnostavimpana ajattelijana ja häntä on ennustettu jopa yhdeksi Nobelin talouspalkinnon saajista. Lähetyksessä perehdytään Galorin ajatuksiin Helsingin yliopiston taloushistorian professorin Jari Elorannan kanssa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Köyhä, kasvattilapsena kasvanut Maria lähtee kostamaan kokemiaan vääryyksiä Kari Hotakaisen uutuusromaanissa Opetuslapsi, joka on tekijänsä tähänastisista synkin romaani. Siinä läpivalaistaan myös keskiluokkaisen elämäntyylin ongelmia. Romaani ei tarjoa vapauttavaa naurua toisin kuin Finlandia-palkitun kirjailijan aikaisemmat teokset. Hotakainen halusikin Opetuslapsi-romaanillaan tarjota lukijolleen jotakin uutta. Opetuslapsi julkaistaan 40 vuotta kirjailijan esikoisteoksen, Harmittavat takaiskut -runokokoelman jälkeen. Kari Hotakainen kertoo haastattelussa uudesta romaanistaan ja kommentoi tunnekeskeistä nykyaikaa. Hotakaisella on kanta myös nykyiseen kulttuurilliseen omimiskeskusteluun siitä, kuka saa kirjoittaa kenestä. "Jos kirjoitan ketusta, niin alkaako sitä kettua vituttaa"? Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Vuosi sitten Pirkko Koskenkylä sai käsiinsä sodanaikaisen kirjepinon. Ne olivat hänen äitinsä kirjottamat kirjeet nuoruuden rakastetulleen rintamalle lähes koko jatkosodan ajan. Niitä oli 114 kappaletta. Kirjeiden kautta Koskenkylä oppi tuntemaan äitinsä, jonka hän menetti 3-vuotiaana. Koskenkylä kirjoitti Tule käymään kanssani kahden-kirjan tästä kohtaamisesta. Kirjassa on monta aspektia, äiditön lapsi, isovanhempien kasvatus, isän uusi vaimo, sota-aika ja aikuisena kriisien keskellä vielä kaipuu tavata oma äiti. Miksi hän koki äitinsä pyhimyksenä? Voiko äidittömyys olla avain oman vahvuutensa löytämiseen? Voiko äidittömyys olla vapauttavaa koska ei ole äiti-tytär-traumoja? Toimittaja ja kirjailija Pirkko Koskenkylä on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mitä on olla poikkeuksellinen naistoimija? Miten yhteiskunta ja vallitseva kulttuuri on Suomessa suhtautunut taiteilijoihin, uraohjuksiin, sotilaisiin, selvänäkijöihin, saarnaajiin ja silmänkääntäjiin, jotka eivät ole olleet miehiä? Mikä heitä kaikkia yhdistää? Mikä on esimerkki tämän ajan poikkeuksellisesta naisesta? Voidaanko Sanna Marinin ympärillä vellovaa kohua "bailaavana valtiopäämiehenä" pitää merkkinä oman aikamme jännästä naisesta? Millaisin perustein tulevaisuuden historioitsijat poimivat ajastamme henkilöitä, joiden edesottamuksia ja elämää muistellaan vielä kauan heidän kuolemansa jälkeen? Naiseuden ja toiseuden vaikutusta suomalaisen sukupuoliroolien ja yhteiskunnan historiassa käsitellään yhdessä toimittaja-tietokirjailija Maria Petterssonin sekä taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreckin kanssa. He ovat molemmat julkaisseet ryhmäelämänkertoja historiallisista naisista, mistä tuorein on Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -teos. Se niputtaa yhteen yli 70 poikkeuksellista Suomessa vaikuttanutta naista ja heidän elämäntarinaansa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa raatilaiset toimittaja/kriitikko Leena Virtanen, filosofi Tuomas Nevanlinna ja liikemies Sami Kuusela pähkäilevät ajankohtaisia ilmiöitä.

Neil Gaimanin kulttisarjakuva The Sandman kääntyi viimein kymmenosaiseksi tv-sarjaksi. Tarina unten ja tarinoiden valtias Morfeuksesta sekä hänen kuudesta "loputtomasta" sisaruksestaan on inspiroinut kokonaista sukupolvea ja etenkin mustiin pukeutuvaa alakulttuuriväkeä, gootteja. Millainen lopputulos on, ja miksi 90-luvun vaihteessa julkaistua sarjista on ollut niin vaikea saada valkokankaalle? Miksi The Sandman on niin keskeinen teos, että sen suosio on pitänyt vuosikymmenten aikana? Vieraina The Sandman -fanit, kosmologi Syksy Räsänen sekä Neil Gaimanin teoksia kääntänyt suomentaja Johanna Vainikainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Salman Rushdie joutui murhayrityksen kohteeksi puhetilaisuudessa. Kirjailija on onneksi toipumassa, mutta huoli sananvapaudesta ja Rushdien tulevaisuudesta kasvaa. Kerran, vuonna 1989, langetettu fatwa on nähtävästi voimassa niin kauan kuin kirjailija elää. Millä tavoin fatwa on perusteltu islamissa ja mitä poliittisia tarkoitusperiä se ajaa? Miksi juuri varsin vaikeatajuinen, monimutkainen ja monitulkintainen romaani Saatanalliset säkeet laukaisi tällaisen reaktion Iranissa? Haastateltavana ovat arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila ja Turun yliopiston professori Joel Kuortti, joka on väitellyt Salman Rushdiesta Tampereen yliopistossa vuonna 1998. Lähetyksen alussa kuullaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan konfliktien asiantuntijan Alan Salehzadehin haastattelu. Lähetyksen toimittaja on Pauliina Grym.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on saanut koko maailman huomiopisteen kohdistumaan Putinin hallintoon ja politiikkaan. Tämän verhon takana Kiina jatkaa omalla poliittisella linjallaan, joka tähtää neokolonialistisin keinoin maailmantalouden valloitukseen ja geopoliittisen vaikutusvallan maksimointiin. Venäjään verrattuna kyseessä on kymmenen kertaa suurempi toimija kaikilla rintamilla mitattuna. Kiina on suljettu diktatuuri, joka vainoaa vähemmistöjään ja rajoittaa kansalaistensa oikeuksia monin tavoin. Kauppapoliittiset syyt ovat kytkeneet maailman Kiinan kanssa sidoksiin. Koituuko tästä lännelle lopulta kymmenkertainen lasku Venäjän uhkaan verrattuna? Länsi on sidottu Kiinaan lukemattomin kauppapoliittisin lonkeroin. Voimmeko vielä vaikuttaa siihen, miten Kiina kehittyy globaalina toimijana, vai onko juna jo mennyt? Kirjailija Rudyard Kipling aikoinaan totesi, että Itä on Itä ja Länsi on Länsi, eivätkä ne koskaan kohtaa. Kuinka paljon ymmärrämme kiinalaista kulttuuria voidaksemme vastata haasteeseen, jonka Kiina länsimaille tuottaa? Miten länsimaista voidaan vahvistaa demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta kamppailevia kiinalaisia? Kulttuuriykkösessä keskustelijoina ovat yliopistolehtori Outi Luova Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta, Helsingin yliopiston Kulttuurien osaston johtaja Tiina Airaksinen sekä tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista. Ville Talola juontaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset esseisti Silvia Hosseinin, yrittäjä Anna Moilasen ja toimittaja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Venäjä värvää Ukrainaan taistelijoikseen väkivaltarikollisia suoraan vankiloista. Jos vanki lyhyen koulutuksen saatuaan selviää hengissä rintamalla kuusi kuukautta, hän saa armahduksen. Samaan aikaan Amnestyn raportti Ukrainan sodan sääntöjä rikkovista toimista herättää moraalista närkästystä. Vaan mitä ajattelee Venäjän kansa: kannattavatko Suomessa shoppailevat venäläisturistit ylipäätään sotaa, tai despoottista johtajaansa Putinia? Miten lännen edustuksellinen demokratia menisi kaupaksi venäläisille? Vieraina ovat Cultura-säätiön projektikoordinaattori Polina Kopylova, Aleksanteri-instituutin koulutuspäällikkö Kaarina Aitamurto ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Kotimaisen Karaokeparatiisi-dokumentin ensi-ilta on Suomen elokuvateattereissa 12. elokuuta 2022. Elokuva seuraa karaokekansaa mitä ihmeellisempiin paikkoihin, joissa laulu raikaa, niin ilossa kuin surussakin. Elokuvan päähenkilöillä on oma tarina kerrottavanaan. Millainen on suomalaisten karaokeinnostus ja karaoken merkitys? Vieraina ovat dokumentin ohjaaja Einari Paakkanen ja karaokejuontaja Evi Salmelin. Hän pitää karaokea terapeuttisena suomalaisille ihmisille. Karaokeparatiisin Suomen ensi-esitys oli Sodankylän elokuvafestivaaleilla 2022. Se sai kansainvälisen ensi-iltansa CPH:DOX-elokuvafestivaalin kilpasarjassa ja kiertää nyt festivaaleja kuten Visions du Réel ja DocsBarcelona. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ihmiset elävät tilastojen mukaan pidempään, terveempänä ja toimeliaampina kuin koskaan aikaisemmin. Työelämässä sitä vastoin henkilön parasta ennen-päivämäärä vaikuttaisi kuitenkin pikemminkin aikaistuvan. Ilmiö ei liity pelkästään digitaaliseen startup-talouteen tai uusiin teknologioihin. Myös hallituksen heinäkuussa annetussa lakiesityksessä yli 55-vuotiaiden työllistymisen edistämiseksi puhutaan tämän ikäluokan kohdalla "ikääntyneistä työntekijöistä". Useimpien yli 50-vuotiaiden oma arvio työkyvystään on, että he osaavat, ehtivät ja saavat aikaiseksi työssään enemmän kuin nuorempana. Kansantaloudellisesti olisi kiistämätön etu, että työmarkkinat hyödyntäisivät kaiken tarjolla olevan työvoiman - väestön ikääntyminen kun esimerkiksi ei pysähdy. Mistä siis kenkä lopulta puristaa? Miksi yli 50-vuotiaat eivät kelpaa töihin? Onko kyse asenteista vai rakenteista. Mikä neuvoksi? Aiheesta keskustelevat Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen sekä Vincit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Kuitunen. Juontajana on Ville Talola.

Yhdysvaltain senaatti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Kolmiloikkaaja suivaantui haarovälistään julkaistuista valokuvista. Tekoäly oppii jo itsekseen. Espoo haluaa asukkaikseen vain kauniita ja rikkaita. Helsingin metro täytti 40 vuotta. Keskustelemassa ovat kosmologi Kari Enqvist, ekonimisti Heikki Pursiainen ja kirjailija Tiina Raevaara. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Miten pelien maailma on saanut vaikutteita kirjallisuudesta ja kirjallisuus peleistä? Pelaamista ja kirjallisuutta pidetään toisiaan poissulkevina asioina. On totta, että peleihin käytetty aika on statistisesti lisääntynyt samalla, kun kirjojen lukemiseen käytetty aika on vähentynyt. Asia ei ole kuitenkaan niin mustavalkoista, väittää uutuuskirja Grimmin saduista Controliin kirjoittanut suomalaisten esseistien ryhmä. Pelit ovat heidän mukaansa yksi kerronnan muodoista, joka lainaa ja jopa täydentää monia kirjallisuuden tunnettuja teoksia. Siinä missä kotimaisen pelitalo Remedyn Alan Wake ja Control -pelit lainaavat suoraan Stephen Kingiltä, on Frank Herbertin Dyyni saanut aivan omanlaisen pelikaksikon jo 90-luvulla. Kirjassa väitetään, että ilman pelien julkaisua mm. H. P. Lovecraftin Cthulhu-kirjat olisivat jääneet vain pienen piirin luettaviksi. Sama olisi käynyt puolalaisen Noituri-kirjasarjan maailmanvalloituksen suhteen, jos sen maailmaan sijoittuvaa menestyspeliä The Witcher 3:sta ei olisi koskaan julkaistu. Pelien ja kirjallisuuden yhteenliittymää pohditaan Kulttuuriykkösessä kahden esseistin, toimittaja-kirjailija Jani Saxellin sekä toimittaja-käsikirjoittaja Joonatan Itkosen, kanssa. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Mikä teos saa Ylen Tanssiva karhu-runopalkinnon? Tanssiva karhu-runopalkinto on Yleisradion vuodesta 1994 lähtien jakama tunnustus kirjallisesti korkeatasoisesta kotimaisesta runoteoksesta. Yle loi palkinnon kirjallisuustoimittaja Juha Virkkusen ideasta, kun kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon piiristä oli rajattu runous pois. Vieraina Kulttuuriykkösessä ovat Tanssiva karhu-runokilpailun raadin puheenjohtaja Johanna Venho, toimittajat Minna Joenniemi ja Vesa Rantama. Ohjelmassa julkistamme ja käymme läpi ehdokasteokset yksityiskohtaisesti ja keskustelemme runouden trendeistä ja koko vuoden sadosta. Tanssiva karhu-runopalkinnon ehdokkaat ovat: Lina Bonde: om er mamma & om mig Anja Erämaja: Olen nyt täällä metsässä Silja Järventausta: Iltapäivä isolla kirjaimella Olli Sinivaara: Puut Pelle Romantique: Konerunoja Olli-Pekka Tennilä: Lemmonommel Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Assembly on koonnut koodaavat, pelaavat ja muuten tietokoneista kiinnostuneet nuoret jo kolmenkymmenen vuoden ajan yhteen. Tulevassa elokuun ensimmäisessä viikonvaihteessa tuhannet nuoret hakeutuvat Helsingin Messukeskukseen läppärit kainalossa. Mitä Assemblyssä tehdään ja ketkä sinne suuntaavat? Samassa ajassa Suomesta on tullut peliteollisuuden pieni suurvalta. Mikä yhteys Assemblyllä on tähän kehitykseen? Nuorten ja lasten ruutuajasta puhutaan paljon, miten monen vuorokauden mittainen tietokonefestari suhtautuu tähän puheeseen? Tietokoneet ja pelaaminen mielletään yhä poikien jutuksi. Miten peliyhteiössä toteutuu tasa-arvo? Ja mitä kaikkea pelaaminen onkaan? Keskustelemassa ovat Assemblyn toimitusjohtaja Lassi Nummi, Assemblyn alkuperäisiin perustajiin kuuluva sarjayrittäjä Jussi Laakkonen sekä We in games ry:n puheenjohtaja Taina Myöhänen. Juontajana on Ville Talola.

Kun puhutaan venäläisturisteista ja viisumeista, päällimmäiseksi nousee kysymys, miten tukea parhaiten sotaa vastustavia venäläisiä. Huumeiden käyttöhuoneet törmäävät ilmeiseen vaikeuteen tehdä päihdepolitiikkaa asiantuntijoiden näkemysten mukaisesti. Venäjän hyökkäyssota saa maailman ruokamarkkinoita sekaisin. Ranskalaiset ovat tiukoilla sinapin kanssa - mutta mitä saattaa jäädä pois meidän lautasiltamme? Uuspakanuus on nostanut päätään ja Loviisassa tehtiin viikon suurin sananvapausteko. Siinä on kulttuuriuutisten viikko summattuna. Perjantaistudiossa ovat päätöimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Leena Virtanen sekä kirjailija Tiina Raevaara. Juontajana on Ville Talola.

Juhlavuotta viettävän Valkeakosken työväenmusiikkitapahtuman ensimmäisinä vuosina suomalaista yhteiskuntaa leimasi vahva ideologinen viritys. Poliittinen vasemmisto eli omia lihavia vuosiaan YYA-Suomen henkisessä ilmastossa. Maailma on muuttunut 50 vuodessa, mutta työväen musiikkitapahtuma on pysynyt hengissä, vaikka aate on laimentunut. Miten ja milloin työväenmusiikki musiikki saapui Suomeen? Minkälainen on ollut sen matka vuoteen 2022 ja minkälainen työväen musiikin perintö nykyajassa? Kulttuuriykkösessä työväen musiikin historiasta ja nykytilasta keskustelevat Valkeakosken työväenmusiikki tapahtuma ry:n toiminnajohtaja Marianne Haapoja, tutkija Saijaleena Rantanen sekä muusikko, tietokirjailija Tipi Tuovinen. Juontajana on Ville Talola.

Mitä kansainvälisille areenoille pääseminen merkitsee kirjailijalle? Miten kirjailija ottaa kansainvälisen yleisön huomioon kirjoittaessaan? Miksi trilogiat ovat juuri nyt niin suosittuja? Martta Kaukosen esikoisen esikoisen Terapiassa (2021) käännösoikeudet myytiin nopeasti 12 maahan, myös Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, joka on harvinaista. Jatko-osa on jo tekeillä. Kaukosen toinen romaani, itsenäinen teos Sinun varjossasi, ilmestyi heinäkuussa 2022. Suomen menestyneimpiin nykykirjailijoihin kuuluvan Antti Tuomaisen Jäniskerroin-romaanista (2020) tehdään elokuva, jonka pääosassa nähdään lukuisista elokuvista ja Konttori-sarjasta tuttu näyttelijä Steve Carrell. Jäniskerroin on trilogian ensimmäinen osa, ja sen romaanioikeudet on myyty jo 15 maahan. Trilogian toinen osa Hirvikaava ilmestyi 2021. Trilogian päätös, Majavateoria ilmestyy lokakuussa. Martta Kaukosta ja Antti Tuomaista haastattelee Pauliina Grym.

Vuosia Kjell ja Mårten Westön elämästä Veljekset valitsivat 80-luvulla oudon ammatin eli ryhtyivät molemmat kirjailijoiksi. Nyt, vuonna 2022 he julkaisevat yhteisen kirjan. Kjell Westön (s. 1961) ja Mårten Westön (s. 1967) Vuodet käy vuorovedolla läpi muistoon tarketuneita hetkiä ja merkityksellisiä asioita vuosikymmenten varrelta. Toimintaa ja rooleja on ollut monia: toimittaja, runoilija, matkailija, koululainen, jalkapalloilija, aviomies, isä, kokki, kalastaja, puutarhuri, musiikkidiggari, kaupunkilainen, eurooppalainen. Westön veljekset ovat Kulttuuriykkösessa ensimmäistä kertaa haastateltavina yhdessä. Toimittaja on J.P. Pulkkinen.

Suomeen eksyi nälkiintynyt mursu ja kuoli. Se muistutti ilmastonmuutoksesta, myös monista muista aikamme epäkohdista. Mikä on suomalaisin kesälause? "Minulla on talo täynnä viinaa", "alavilla mailla hallanvaara", "porkkanaraastetta Rosson noutopöydästä" etc..? Missään maailmassa ei ole yhtä paljon kesäteattereita kuin Suomessa. Miksi suomalaiset ovat hurahtaneet niin vimmatusti tähän taidemuotoon? Vesiskootterit ärsyttävät mökkeilijöitä ja rannalla makaajia. Niillä ajelu on epäekologista, vaarallista ja monen mielestä turhaa. Pitäisikö niiden huvikäyttö kieltää kokonaan? Vieraina kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara, liikemies Sami Kuusela ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja.

Brittiläinen arkeologi Howard Carter löysi Tutankhamonin haudan sata vuotta sitten Egyptissä Kuninkaiden laaksosta. Löytö oli maailmanlaajuinen sensaatio. Kun arkeologit pääsivät hautaan sisään paljastui, että faarao oli aarteineen saanut maata rauhassa yli 3 000 vuotta. Suurin osa löydöistä ovat säilyneet hyvin, osa tuhoutui pian haudan avaamisen jälkeen. Miten varmistetaan, että aarteet ja muutkin arkeologisesti mittaamattoman arvokkaat kohteet säilytetään tuleville sukupolville? Kulttuuriykkösen vieras, lähi-idän arkeologian dosentti Minna Silver, on perehtynyt syvällisesti Tutankhamoniin ja hautalöytöön. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Taideteokset ovat välttämättömiä! Tietokirjailija ja toimittaja Ville Hänninen kysyy uudessa Muuten se on mennyttä : kirjoituksia taiteista -esseekirjassaan, miksi taiteilla on väliä. Esseissä käsitellään muun muassa 1970-luvun laululiikettä ja betonikirkon paljasta pyhyyttä. Ville Hännistä haastattelee Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kokoontuvat esseisti Silvia Hosseini, kosmologi Kari Enqvist ja toimittaja Leena Virtanen. Keskustelussa ovat huikeat kuvat avaruudesta, naisten jalkapallon EM-kisat, Kate Bushin hittikappaleen Running up that Hillin ampaisu listojen kärkeen vuosikymmenten jälkeen ja valkoposkihanhien herättämä paheksunta Helsingin Hietaniemen hautausmaan sankarihaudoilla. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Vuoden 2022 alkupuolella näki päivänvalon kaksi teosta. Toinen oli Helsingin Kaupunginteatterissa esitetty näytelmä Mikko Räsäsen tulevaisuus. Toinen on dokumenttielokuva Happy Worker - Or How Work Was Sabotaged Molemmat läpivalaisevat lahjomattomasti työn luonnetta 2000-luvulla. Ne panevat miettimään mitä työlle on tapahtunut ja myös sitä, miten työ kerrotaan, miten se näkyy nykyisessä tarinataloudessa. Kulttuuriykkösen vieraina näytelmäkirjailija Mika Ripatti ja dokumenttiohjaaja John Webster. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.

Islannissa jo vuosikymmenet asuneesta ja Islannin kansalaisuuden saaneesta Satu Rämöstä on ollut moneksi. Hän on muun muassa blogisti sekä viestinnän kouluttaja ja yrittäjä. Reykjavikin keskustassa hänellä oli monta vuotta Suomi -PRKL-niminen kauppa, jossa myytiin suomalaista designia. Rämö on kirjoittanut useita matkakirjoja Islannista, viimeisimpänä niistä kirja, jossa hän kertoo perheensä muutosta syrjäisille Länsivuonoille Ísafjörðurin pikkukaupunkiin. Samaiseen kaupunkiin sijoittuu nyt kesällä julkaistu Satu Rämön esikoisromaani Hildur, joka on ampaissut myyntitilastojen kärkeen.Kulttuuriykkösessä Satu Rämö kertoo romaanistaan sekä laajemmin elämästä Islannissa ja islantilaisessa kulttuuripiirissä. Maassa on vain runsaat 320000 asukasta, mutta Islanti vaikuttaa mielikuvissa paljon kokoaan suuremmalta. Yhtenä erityispiirteenä voi mainita islantilaisten rikkaan kirjallisen kulttuurin. Se näkyy muun muassa siinä, että maassa julkaistaan eniten kirjallisuutta asukasmääriin suhteutettuna. Toimittajana on Ville Talola.

Naisten jalkapallo on ollut jopa kiellettyä useissa Euroopan maissa ja Brasiliassa. Edelleen naisjalkapalloilijat joutuvat toissijaiseen asemaan miehiin nähden. Suurkisat, kuten käynnissä olevat jalkapallon EM-kilpailut ovat tuoneet naisten jalkapallolle paljon kaivattua näkyvyyttä ja tunnustusta. Haastateltavana on tietokirjailija Johanna Ruohonen, joka valottaa naisten jalkapallon historiaa kirjassaan Naisten laji.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kokoontuvat kosmologi Kari Enqvist, filosofi Tuomas Nevanlinna ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Keskustelussa ovat tamperelaisvaravaltuutetun Arttu Rintasen ehdottamat lapsivapaat uimarannat, eliitin oopperajuhlat ja kalliit päivälliset, tabuksi nousseet ihmisoikeudet ja Venäjän suututtanut Unescon päätös suojella borssikeitto ukrainalaisena. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Viime viikonloppuna vietettiin Lopella, Räyskälässä vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suviseuroja. Seuroihin saapuu perinteisesti noin 80000 osallistujaa ja nelipäiväistä tapahtumaa pidetään liikkeen piirissä vuoden kohokohtana. Mikä tekee jostakin ryhmästä kirkon herätysliikkeen ja miten vanhoillislestadiolaisuus liittyy tähän joukkoon? Miten liike on syntynyt ja mitkä ovat sen erityispiirteet? Joitakin vuosia sitten vanhoillislestadiolaisuuden piirissä paljastui lasten hyväksikäyttötapauksia ja niiden peittelyä. Miten skandaali vaikutti liikkeen toimintaan ja kulttuuriin? Aiheesta keskustelemassa ovat kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara, pastori Johannes Alaranta sekä Vantaan seurakuntayhtymän hankeasiantuntija Johanna Pohjantaival. Juontajana on Ville Talola.

Kulttuurirahaston teetti jättimäisen kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Mitä kulttuuria kulutetaan eniten? Mikä on taiteen tehtävä? Millainen kulttuurijournalismi koskettaa? Selvityksen tuloksia kommentoimassa Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:stä pääsihteeri Rosa Meriläinen sekä kirjallisuusalan ammattilainen, kriitikko Aleksis Salusjärvi. Jakke Holvas juontaa.

Heinäkuun korkkaavassa Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan muun muassa siitä, ovatko paljastavat instagram-kuvat seksuaalista häirintää. Ja mistä on kyse iänikuisessa puheessa helteestä ja hellepäivien lukumäärän laskemisessa? Perjantaistudiossa ovat panelisteina kulttuurituottaja Annu Kemppainen, esseisti Silvia Hosseini sekä mainosmies Jussi Turhala. Ohjelman juontaa Ville Talola.

Kun Yhdysvaltain korkein oikeus päätti perjantaina, ettei naisilla ole enää liittovaltion tasolla perustuslaillista aborttioikeutta, alkoi sosiaaliseen mediaan nousta punaviittaisten ja valkohilkkaisten naisten kuvia. Aborttioikeuden puolustajat sanovat, etteivät halua elää Gileadissa, Margaret Atwoodin Orjatar-romaanin (1985) dystooppisessa, naisia sortavassa tyranniassa, joka tuli suuren yleisön tietoisuuteen TV-sarjana muutama vuosi sitten. Atwood sijoitti tarinansa Gileadiin, jonka poimi Vanhasta testamentista, Jaakobin perheen tarinasta. Mikä Gilead oli Vanhassa testamentissa ja miten todennäköistä on, että Yhdysvallat muuttuu Atwoodin kuvaamaksi fundamentalistien johtamaksi tyrannivaltioksi? Haastateltavina ovat Ylen Washingtonin kirjeenvaihtaja Iida Tikka, Helsingin yliopiston uskontotieteiden dosentti Ritva Palmén ja Markku Henriksson, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas-professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Millainen on internet 3.0, myös metaverseksi kutsuttu? Liikumme siellä virtuaalihahmoina tavaten muita virtuaalihahmoja erilaisilla digitaalisilla foorumeilla. Paraikaa teknologiajätit ovat syytämässä miljardeja euroja metaversen kehittämiseen. Mitä uutta ja tarpeellista tarjoaa Metaverse tavallisille kuluttajille? Millaisia riskejä siihen sisältyy, että kaupalliset jätit kuten Meta ja Amazon luovat tätä uutta uljasta maailmaa? Kuinka koukuttava metaverse on? Katoammeko entistä enemmän digitaaliseen maailmaan? Vieraina tulevaisuudentutkija Risto Linturi, futuristi Elina Hiltunen ja uuden median muotoilun ja oppimisen professori Teemu Leinonen Aalto-yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen vieraana on suomalais-brasilialainen spoken word -runoilija Francis North. 24-vuotias monikulttuurinen North esittää runojaan lavoilla sekä Suomessa että Lontoossa, jossa hän myös opiskelee kirjoittamista. Herrasmiehen käsikirjansa lukenut North sonnustautuu kauluspaitaan, kravattiin ja englantilaisesta villakankaasta tehtyyn takkiin. Häntä inspiroivat kirjoittamiseen muun muassa juhlat, joissa tapaa ihmisiä joita ei muuten tapaisi. Kirjoittaminen kuuluu hänen mielestään kaikille. Siihen riittää vaikkapa kauppalista sydänpiirtelyineen. Jokainen on oman kokemuksensa asiantuntija. Jakke Holvas haastattelee Francis Northia kesäkuussa 2022 Lahden kirjailijakokouksessa.

Lahden kirjailijakokous 2022 herätti keskustelun taiteen mahdollisuudesta Ukrainan sodan aikana. Kulttuuriykkösen vieraana kirjailijakokouksen puheenjohtaja, kirjailija Marjo Heiskanen. Ääneen pääsevät myös kirjailijat Iryna Tetera (Ukraina), Goce Smilevski (Pohjois-Makedonia), Christos Ikonomou (Kreikka) sekä monet muut. Kirjailijakokouksesta palannut Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Kiihdytysautoilija Anita Mäkelä sai aikanaan Anssi Kasitonnin rakastumaan autourheiluun, joka on teemana monipuolisen taiteilijan Taidehallin kesänäyttelyssä, jossa on esillä veistoksia, installaatioita ja lyhytelokuvia. Kasitonni on ollut jo lapsena kiinnostunut jo autorheilusta, samoin kuin amerikkalaisesta pop-kulttuuristakin. Huumoria ja kritiikkiäkin sisältävien töiden kautta voi kurkottaa myös nostalgiseen yhtenäiskulttuurin maailmaan. Toimittajana on Pauliina Grym.

Perjantaistudiossa tarkastelussa mm. Marilyn Monroen ikonisen iltapuvun tuhoutuminen Kim Kardashianin toimesta, uutisten seuraamisen väheneminen uutisahdistuksen vuoksi, suoratoistopalvelu Netflixin suosion hiipuminen ja katselupalveluiden kilpailun kiristyminen, Parnassos-julkaisun skandaalimaisen huonosti taustoitettu kirjallisuusessee ja sen seuraukset sekä kesämökkeilyn järjettömyys. Vieraina vakiraatilaiset tiedetoimittaja-tietokirjailija-geneetikko Tiina Raevaara, toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö sekä toimittaja-elokuvakriitikko Leena Virtanen. Ohjelman juontaa ja toimittaa Ville Talola, taustatoimittajana Juhani Kenttämaa.

Tieteiskirjallisuudesta ja elokuvista ovat tuttuja oudot, erikoiset aseet, kuten lasermiekat. Joissain tapauksissa scifissä esiintyneistä aseista onkin tullut todellisuutta. Scifi on usein kuvastanut aikansa pelkoja ja jopa toiveita visioimillaan aseilla. Scifin tekijät ovat osanneet ennakoida yllättävän hyvin aseiden kehityksen. Ennakoiko Ukrainan sota taistelupanssarivaunun katoamista sotakentiltä? Aiheesta keskustelemassa ovat pääesikunnan suunnitteluosaston tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola sekä everstiluutnantti Petteri Hemminki Maanpuolustuskorkeakoulun Sotatekniikan laitokselta Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Yhdysvalloissa taitetaan parhaillaan peistä aseenkanto- ja aborttoikeudesta. "Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana Yhdysvalloissa on kuollut enemmän kouluikäisiä lapsia aseväkivallan uhrina kuin poliiseja ja palveluksessa olevia sotilaita yhteensä," presidentti Joe Biden sanoi tunteikkaassa puheessaan kesäkuun alussa. Biden vaati aselakien kiristämistä, mutta tämä on enemmän kuin vaikeaa. Konservatiivit etsivät kouluampumisiin syyllisiä kaikesta muusta paitsi aseista. Moni Yhdysvaltain päättäjä saa kiittää asemastaan aselobbareita. Kansallinen kiväärijärjestö tukee erityisesti republikaanipoliitikoita. Abortista tuli poliittinen kysymys oikeastaan vasta presidentti Ronald Reaganin kaudella, ja nyt se on ottanut uusia kierroksia. Yhdysvaltain korkein oikeus on kaatamassa historiallisen vuoden 1973 Roe vastaan Wade -päätöksen. Kyseinen päätös on vuosikymmenten ajan turvannut aborttioikeuden liittovaltion tasolla, ja nyt abortista on tulossa monessa osavaltiossa vaikeaa, ellei mahdotonta. Korkeimman oikeuden päätöstä asiassa odotetaan kesäkuussa. Kulttuuriykkönen selvittää kiistojen historian ja niiden vaikutuksen Yhdysvaltoihin ja muuhun maailmaan. Haastateltavina ovat John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen, Amnesty Internationalin sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen ja Ylen ulkomaantoimittaja, Trumpin perintö -kirjan kirjoittaja Mika Hentunen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Ensimmäistä kertaa miesmuistiin Uusimaa on muuttotappioalue maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Samaan aikaan moniin vuosikymmeniin muun muassa Lappi on kasvattanut asukasmääräänsä. Koronapandemian myötä moni asia on ollut poikkeuksellista, ja monet ilmiöt voidaan kuitata tilastoharhoina. Mutta voivatko pandemian jälkivaikutukset oikeasti myös haastaa betoniin valetun näkemyksen vääjäämättömästä kaupungistumisesta ja syrjäseutujen autioitumisesta? Onko maaseutu saamassa revanssin kaupungeista ja urbaanista elämänmuodosta? Aiheesta keskustelevat aluekehitykseen keskittyneen MDI-konsulttiyrityksen johtava asiantuntija Timo Aro, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen sekä Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula. Juontajana on Ville Talola.

Perjantaistudiossa ajankohtaista kulttuuri-ilmiöistä keskustelevat filosofi Tuomas Nevanlinna, yrittäjä Anna Moilanen ja Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Pauliina Grym juontaa.

Kulttuuriykkönen lähtee Star Trekin mukana avaruuteen ja 23:nnelle vuosisadalle. Uusi laaja Star Trek -sarja käynnistyi toukokuussa. Star Trek Strange New Worlds kuvaa aikaa ennen aivan ensimmäistä Star Trek -sarjaa joka alkoi 1960-luvulla. Miksi fiktiivisen avaruusaluksen tutkimusmatkat jaksavat yhä innoittaa ja ihastuttaa uusia sukupolvia? Miten Star Trek saavutti miltei ikonisen aseman ja miten suuri vaikutus Gene Roddenberryn luomalla maailmalla on ollut sekä populaarikulttuuriin että jopa tieteeseen? Roddenberry halusi kuvastaa optimistista tulevaisuutta, mutta miten paljon uudet sarjat poikkeavat hänen näkemyksestään? Star Trekin maailmaan uppoutuvat sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen, Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi ja käsikirjoittaja/kirjailija Mike Pohjola. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Viherpesulla tarkoitetaan yritysten ja yhteisöjen näennäistä ympäristöarvojen edistämistä. Viherpesun erottaminen aidosta vastuullisuudesta on kuitenkin hankala tehtävä. Mikä tekee viherpesusta erityisen vahingollista ja mitä tavallisen kuluttajan pitäisi siitä tietää? Keskustelijoina viime viikolla Otavan julkaiseman tietokirjan Viherpesuopas kirjoittaneet markkinoinnin ammattilaiset Jani Niipola ja Riku Vassinen sekä Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnajohtaja Kirsi Salonen ja Ympäristömerkintä Suomi Oy:n viestintäpäällikkö Minna Kinnari. Kulttuuriykkösen juontaja on Ville Talola.

Perjantaistudiossa ajankohtaisista aiheista keskustelemassa toimittaja/kriitikko Matti Rämö, oikeuslääketieteen professori Helena Ranta ja esseisti Silvia Hosseini. Nicklas Wancke juontaa.

Olly Donnerin kiehtova elämä kuvaa 1900-luvun alun iloista Eurooppaa. Suomessa Sinebrychoffien sukuun syntynyt kosmopoliitti Olly Donner viihtyi oopperan katsomossa ja Rivieran rantabulevardeilla. Kirjailija ja tutkija Jasmine Westerlund kuvaa yläluokan elämää rehellisesti iloineen ja suruineen. Olly Donner halusi jo nuorena kokea enemmän. Mihin hänen vahva uteliasuutensa johti hänet? Hän lähti opiskelemaan Dresdeniin, jossa tutustui tulevaan aviomieheensä Uno Donneriin. Siitä lähtien pariskunnan elämä sijoittui eurooppalaisiin loistohotelleihin. Millainen eurooppalainen elämäntyyli oli siihen aikaan muodissa? Millaisia tragedioita pariskunta joutui kohtaamaan? Jokaisen hotellihuoneen nurkkaan Olly asettui kirjoittamaan näytelmiä, romaaneja ja runoja. Elämä ei kuitenkaan ollut pelkkiä sviittejä ja illalliskutsuja, vaan myös surua. Miksi Olly Donner tukeutui antroposofiaan? Turun yliopiston tutkija Jasmine Westerlund on erikoistunut feministiseen kirjallisuudentutkimukseen. Vuonna 2013 hän väitteli naisten kirjoittamista taiteilijaromaaneista. Hän on mukana DARIAH Women Writers in History -hankkeessa. Uuden etsijät -hankkeessa hän tutki kirjailija ja antroposofi Olly Donneria (1881–1956), joka oli paitsi kirjailija myös kosmopoliitti ja hyväntekijä, joka perusti hoitokodin ja kesäsiirtolan. Westerlundin tutkimusaiheet ovat vieneet hänet arkistoihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jasmine Westerlund on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

"Top Gun - lentäjistä parhaat" on 80-luvun muistelluimpia elokuvia. Se on saanut jatko-osan, jonka nimi on "Top Gun: Maverick". Siinäkin hävittäjälentäjää näyttelee Tom Cruise, 36 vuotta vanhempana. Elokuvasta keskustelemassa uutispäällikkö Jutta Sarhimaa Helsingin Sanomista, vapaa kulttuuritoimittaja Jesse Raatikainen sekä Ylestä Kulttuuricocktailin toimitussihteeri Teemu Laaksonen. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa keskustellaan aiheista ja ilmiöistä, joita kuulijoille tarjoilevat tietokirjailija Tiina Raevaara sekä yrittäjät Anna Moilanen ja Sami Kuusela. Pelottaako apinarokko? Ovatko hipit tekopyhiä? Miksi koulutus periytyy? Millainen on Kulttuuritalon ja -saunan tulevaisuus? Jakke Holvas juontaa.

Roomassa asuvan taiteilija Hannu Palosuon You Live With Me -näyttely Didrichsenin taidemuseossa saa katsojan pohtimaan omia muistikuvia ja muistoja ihmisistä. Maalauksissa kohtaamme ihmishahmoja, joiden kasvojen kohdalla on vain valkoista maalia. Teokset käsittelevät aikaa, muistojen kerrostumista ja muistin epävarmuutta. Muistojen tuntemukset ovat edelleen mielessämme ja tunteissamme. Miksi perheen lapset muistavat eri asioita vanhemmistaan? Millä tavalla historiallisessa Roomassa eläminen vaikuttaa nykyhetken kokemiseen? Palosuo pohtii teoksissaan, mikä on katsojan suhde kuvaan ja sen heijastamaan maailmaan. Palosuon taidetta on esillä myös tämän vuoden Venetsian biennaalissa. Palosuolta nähdään näyttelyssä maalausten lisäksi veistoksia, koruja, astioita ja lasimaalauksia. Ohjelman vieraana on Hannu Palosuo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan on käyty 3 kuukautta. Suomen turvallispolitiikka on mullistunut. Miten hyvin mediat ovat onnistuneet tehtävissään historiallisten tapahtumien keskellä? Kulttuuriykkösessä uutisoinnin ansioita ja puutteita pohtimassa professorit Anu Koivunen Turun yliopistosta sekä Heikki Heikkilä Tampereen yliopistosta. Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka kertoo millaista on Ukrainan sotaan liittyvä uutisointi Atlantin takana, Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen vastaavasti valaisee saksalaista journalismia. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Annu Kemppaisen, Mirva Saukkolan ja Tuomas Nevanlinnan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Mitä tapahtuu, kun ihminen on pakotettu jättämään yhteisönsä ja pakenemaan kodistaan väkivallan tai muun uhan alla? Miten pakolaisuus muokkaa identiteettiä ja millaisia ongelmia tuntemattomaan maahan muuttaminen ja oman kodin jättäminen aiheuttaa yksilössä? Miten niistä selvitään? Yksi Suomen tunnetuimpia pakolaistaustaisia vaikuttajia on Kosovosta 90-luvulla Suomesta turvapaikan saanut Hetemajn perhe. He ovat ensi kädessä kokeneet useimmat pakolaisuuteen johtaneet uhkat ja lieveilmiöt sekä matkanneet kipeän reissun läpi Euroopan tietämättään, mihin lopulta päätyvät. Vieraina sisarukset, poliitikko Fatbardhe ja ammattijalkapalloilija Perparim Hetemaj sekä trauma- ja kriisiterapiaan erikoistunut psykologi Aino Juusola. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Historioitsija Riikka-Maria Rosenberg on erikoistunut ranskalaisten naisten historiaan. Muutettuaan Hakoisten kartanoon paikallinen naiskohtalo alkoi kiinnostaa häntä. Romaani Hakoisten Anna kertoo aistillisesti erään rakkaustarinan synnystä ja kartanoelämästä 1700-luvulla. Anna Magdalena Lilliebrunnin maineessa on tahra, ja edessä on ehkä vanhanpiian elämä. Annan polku saa uuden käänteen, kun naapurikartanon upseeri Karl Gustaf Uggla nimetään hänen aviopuolisokseen. Millainen oli naisen asema maamme kartanoissa? Millaisia kohtaloita kartanosta löytyneistä kirjeistä ja vaatteista paljastui? Kykeneekö Anna elämään tavalla, johon itse uskoo 1700-luvun ilmapiirissä? Romaani aloittaa Hakoisten naiset -sarjan, joka kuvaa Hakoisten kartanon todellisia naiskohtaloita. Historiantutkija FT Sofia Gustafssonin, joka on erikoistunut 1700-luvun Suomen historiaan ja upseereihin on auttanut kirjailijaa Annassa käytettyjen lähteiden kanssa. Ohjelman vieraina ovat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

"Vastarinnan melankolia". Pelkkä romaanin nimi viittaa siiten, että jotakin suurempaa tapahtuu kirjallisuudessa. Kirjan tehnyt unkarilainen nykykirjailija László Krasznahorkai on saanut lukuisia palkintoja niin kotimaassaan kuin maailmalla. "Vastarinnan melankolia" kertoo maailmasta, jossa kaiken yllä leijailee vääjäämättömän lopun tuntu. Kirjasta keskustelemassa romaanin suomentaja Minnamari Pitkänen sekä kirjallisuuden ja kirjoittamisen dosentti Jyväskylän yliopistosta Risto Niemi-Pynttäri. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista ilmiöistä. Vakiraatilaiset ovat tällä kertaa ovat oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa juontaa. Aiheina mm. Johnny Deppin ja Amber Heardin valtavaksi paisunut oikeudenkäyntisirkus, Venäjän hyökkäyssota ja loputtomat valheet, ulosteen politiikka ja kakan asema tieteellisen tutkimuksen kohteena sekä Britannian kuningashuoneen tulevaisuus, kun iäkkään kuningattaren terveys reistailee.

Pizza on yksi läntisen maailman suurimpia menestystarinoita. Napolin työläisten vaatimattomasta paikallisruoasta se on levinnyt Yhdysvaltojen kautta maailmanlaajuiseksi kestosuosikiksi yli luokkarajojen. Pizza ei ole vain ruokaa, vaan on myös katalyytti sekä sosiaaliseen että yhteiskunnalliseen muutokseen. Pizzeriat ovat usein paikkoja, joissa esimerkiksi suomalaiset ja maahanmuuttajat kohtaavat toisensa kaikista luontevimmin omassa arjessaan. Kulttuuriykkönen avaa pizzan suosion saloja: selvittää, millaiset tahot ja tapahtumat ovat olleet sen menestyksen takana, ja millainen pizzan vaikutus on tässä ajassa. Mikä on täydellisen pizzan resepti? Vieraina ravintoloitsijat Luca Platania ja Ali Uzun sekä valokuvaaja Heli Sorjonen, joka kiersi ympäri Suomea haastatellen ja valokuvaten maahanmuuttajien pyörittämiä pizzerioita. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Sallitaan ikääntyminen myös naisille! Näin todetaan uudessa podcast-sarjassa. Suomalaisessa kulttuurissa vanheneminen on ollut tuomittavaa erityisesti naisille. Pelottelu vanhenemisesta aloitetaan jo ennen aikuisikää, eikä mediassa paljon keski-iän ylittäneitä naisia nähdä. Miksi nyt naisten harmaista hiuksista on tullut muotia? Millä tavalla Instagram muokkaa kauneuskäsityksiämme? Mistä nuoruuden ihannointi on peräisin? Miksi vanhenemista pidetään niin kamalana, että se täytyy estää? Näin kysyy toimittaja Kukka Ström sarjassaan. Hänen lisäksi ohjelman vieraina ovat kulttuurivaikuttaja Emmi Nuorgam ja tutkija Anna Puhakka. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Antiikin aikana elänyt Dion Prusalainen (40-120 jaa.) puhui niin taitavasti, että hän sai lempinimen Kultasuu. Hänen puheitaan on suomennettu kirjaan "Dion Prusalainen: Onnellisuudesta". Dion käsittelee tyranniaa ja vapautta, hän pohtii hyvettä ja varoittaa matkustelun turhuudesta. Dionin mukaan nautinto ei tee onnelliseksi. Itsensä hemmottelun sijaan Dion vetoaa ystävyyteen, hyväntahtoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Dion puhuu paljon ihailemastaan kulkurifilosofi Diogeneestä (412-323 eaa.): "Diogenes antoi aina nälän ja janon tulla ennen kuin alkoi syödä, ja hänen mielestään se oli riittävä ja paras mauste." Kulttuuriykkösen vieraana on Dion Prusalaista suomentanut puhetaidon tutkija ja teologian tohtori Juhana Torkki. Jakke Holvas juontaa.

Perjantaistudiossa arvioidaan Suomessa käytyä Nato-keskustelua, miten aborttioikeus yhdysvalloissa jakaa maata, onko oikein sulkea maailmaa venäläisiltä taiteilijoilta ja missä menee kipuraja kesäfestarilippujen hinnankorotuksissa? Panelisteina kriitikko Leena Virtanen, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala ja päätoimittaja Jouni Kemppainen. Nicklas Wancke juontaa.

Maila Nurmen dramaattinen tarina ryysyistä rikkauksiin ja takaisin kuuluu Hollywoodiin uskomattomimpiin. 100 vuotta sitten syntyneen goottimuodin uranuurtajan suomeksi julkaistussa biografiassa "Vampira: Maila Nurmen tie Hollywoodiin" paljastuu hänen olleen läheisessä suhteessa Marlon Brandon, James Deanin, Elviksen sekä monien muiden supertähtien kanssa ja mm. saaneen ohjaajalegenda Orson Wellesin kanssa lapsen. Parhaiten Maila tunnetaan kalmankauniista Vampira-hahmosta, joka pääsi kulttiklassikko Plan 9 from Outer Space tähdeksi. Elämänkerran takana on Mailan veljentyttö Sandra Niemi, joka keräsi Mailan tarinan postuumisti hänen muistiinpanoistaan, kirjeistään ja päiväkirjamerkinnöistään. Kulttuuriykkösen vieraina asiasta keskutelemassa Vampira-dokumentin ohjannut Mika J. Ripatti sekä elämänkertaa avustanut tietokirjailija Ari Väntänen. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Julian Fellowesin käsikirjoittama Downton Abbey: Uusi aikakausi saa ensi-iltansa ja kokoaa kaikki brittiläisestä kartano-elämästä ja puvuista kiinnostuneet elokuvateattereihin. Mihin tämän myös televisiosarjana tutun draaman vetovoima perustuu? Miksi pukudraamat viehättävät yleisöä? Millainen sarjan luokkarakenne on ja miten se esitetään? Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1928. Katsojat pääsevät seuraamaan kahta teemaa samassa ajassa. Uutta ovat tapahtumat Etelä-Ranskan maisemissa ja hienossa Kyyhkysten huvilassa. Downtonin kartano on entisessä loistossaan ja palvelusväki ahkeroi niin kuin ennenkin keittiössään. Downton Abbey- elokuvan pääosissa ovat Elizabeth McGovern, Hugh Bonneville, Maggie Smith ja Michelle Dockery. Ohjelman vieraina ovat Rakkautta & Anarkiaa-festivaalin toiminnanjohtaja Anna Möttölä, Antiikki- ja Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja elokuvakriitikko Leena Virtanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

"Jukka Lindströmin sivuhistoria" on uusi satiirisarja Yle Areenassa ja TV1:llä. Sarja esittelee tulevaisuudessa toteutuvia absurdeja yhteiskunnallisia ilmiöitä, joiden ituja näemme arjessamme jo nyt: vanhukset tungetaan pieniin varastokoppeihin, oma lapsi korvataan yhteiskäyttölapsilla ja reality-tv:ssä väkivaltaisesti kidutetaan julkkiksia. Toimittaja ja stand up -koomikko Jukka Lindströmiin henkilöityi aiemmin sarja "Noin viikon uutiset", jossa loihdittiin tuoreista politiikan tapahtumista onelinereita. Uusi sarja laajentaa näköpiiriä ja suoltaa mustaa huumoria paitsi kotimaisesta politiikasta myös innovaatioista ja keski-ikäisistä miehistä. Kulttuuriykkösessä vieraina toimittaja ja teatteriohjaaja Susanna Kuparinen sekä Jukka Lindström. Jakke Holvas juontaa.

Ydinsodan pelko tekee paluuta, miljardööri Elon Musk osti Twitterin ja Alepa-robotit kuljettavat ruokaostoksia. Suomi osoittaa Ukrainaa kohtaan vähemmän empatiaa kuin Viro. Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa aiheista keskustelemassa Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, kosmologi Kari Enqvist sekä filosofi Tuomas Nevanlinna. Jakke Holvas juontaa.

Varsin pieni joukko ihmisiä sosiaalisessa mediassa voi ohjata julkista keskustelua. Miten he sen tekevät? Onko se hyvästä vai pahasta? Vieraina Öyhökratia-kirjan kirjoittajat Minea Koskinen ja Johannes Koponen sekä viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo. Nicklas Wancke juontaa.

Vivienne Westwood on punkmuodin pioneeri, joka tuli tunnetuksi eroottisista nahka- ja kumiasuista ja bondage-tyylistä. Aluksi hänen luomuksensa provosoivat konservatiivisia brittejä. Uusromanttinen, merirosvotyylistä inspirotunut Pirate oli hänen ja Malcolm McLarenin ensimmäinen catwalk-mallisto. Westwood siirtyi myöhemmin historiallisten vaatemallien suunnitteluun. Perinteinen englantilainen käsityötaito kankaineen, esimerkiksi skottiruutu, inspiroi häntä. Krinoliinit, turnyyrit ja korsetit toistuvat useissa Westwoodin puvuissa. Vuonna 2006 kuningatar Elisabeth II myönsi hänelle arvonimen Dame saavutuksistaan muodin saralla. Tänään Vivienne Westwood on kiihkeä aktivisti. Hän kampanjoi ihmisoikeuksien, arktisen luonnon ja ilmastoasioiden puolesta. Miten tämä näkyy hänen muodissa? Hän haluaa saada ihmiset ajattelemaan, vaikka se olisi epämiellyttävää. Vivienne Westwood -muotia yksityiskokoelmasta -näyttely esittelee keräilijä Lee Pricen kokoelmaa Museo Milavidassa, Tampereella. Ohjelman vieraina ovat tutkijat Katri Pyysalo ja Mari Lind. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen kiistelty edelläkävijä Markku Eskelinen on pitkästä aikaa julkaissut esseekokoelman. Sen nimi on "Kolmen kehän sirkus". Aiheina mm. digitaalinen kirjallisuus, kriitikkosukupolvet sekä kysymys 'Mitä postmodernismin jälkeen?' Markku Eskelistä haastattelee Jakke Holvas.

Trump ja Putin vakiinnuttivat valehtelun poliittiseen kulttuuriin, maskisuosituksia ajetaan Suomessa alas, selfie-museoissa ei tarvita taideteoksia, ja merkittävin nykytaide esitellään viikonloppuna Venetsian biennaalissa. Näistä aiheista Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa keskustelemassa yrittäjä Anna Moilanen, tietokirjailija Tiina Raevaara sekä mainosammattilainen Jussi Turhala. Jakke Holvas juontaa.

Säilyykö Mika Waltarin suosio? Ketkä kotimaisen kirjallisuuden suuret nimet ovat unohtumassa. Jo elinaikanaan, Waltari joutui kovasti kriitikoiden hampaisiin. Waltaria yritettiin pudottaa jalustaltaan kauan kirjallisuuspiireissä. Miksi kriitikot inhosivat Waltaria? Nykyajasta käsin katsottuna on mielenkiitoista Waltaria haukuttiin viihdekirjailijaksi. Miksi viihteellisyyttä on pidetty niin suurena syntinä? Nicklas Wancke juontaa. Vieraina ovat professori-emeritus Panu Rajala sekä kirjallisuuden tutkija, kirjailija Markku Envall ja professori Viola Parente-Čapková.

Kosmologin ja kolumnistin Kari Enqvistin esikoisromaani on kuvaus ajastamme ja lähitulevaisuudesta, jossa jokainen keskittyy omaan elämäänsä ja hetkeen. Kaiken yllä leijuu mystinen objekti Wilson Jupiterin kiertoradalla. Wilson ilmeisesti muuttaa ihmisten ajattelua ja muokkaa romaanin päähenkilöiden elämää. Miten Wilson muuttaa sairaalapsykologi Emilian ja yrityskosultti Kassandran elämää? Vakoileeko Wilson ihmiskuntaa? Vai onko se Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailuun viittaava vitsi? Enqvistin romaani on myös utopia/dystopia, joka testaa nykyaikaisia spekulaatioita tulevaisuudesta. Tekoäly saattaa olla riistäytymässä ihmisen hallinnasta, ja mahtava supervalta Kiina vakoilee koko maailmaa. Automaatio on tehnyt suuren osan kansasta työttömäksi. Miten elämän arvot muuttuvat, kun ihmisen toimintakykyinen elämä jatkuu satavuotiaaksi? Kari Enqvist on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Viikingit rymistelevät valkokankailla ja kotikatsomoissa kiihkeämmin kuin koskaan, mutta kuinka historiallisesti tarkkoja nämä kuvaukset ovat? Noin kymmenisen vuotta sitten Marvelin ensimmäinen Thor-elokuva sekä suomalaisnäyttelijöiden tähdittämä Vikings-sarja aloitti skandinaavisten saagojen uudelleenmarssin valtavirtaan. Sitä seurasi viikinkiaikaan sijoittuva The Last Kingdom -sarja sekä norjalainen Norsemen-parodia. Miksi viikingit ovat niin suosittuja tässä ajassa? Nyt Hollywood-ohjaaja Robert Eggersin uutta elokuvaa The Northmania pidetään historiallisesti tarkimpana viikinkikuvaelmana, mitä on koskaan tehty. Tarinallisesti kyseessä on versio samasta saagasta, minkä pohjalta Shakespeare kirjoitti aikoinaan pääteoksensa Hamletin. Mukana konsultoimasssa on ollut monia viikinkiajan asiantuntijoita ja historioitsijoita, mutta kuinka onnistuneesti se näkyy valkokankaalla? Viikinkeihin liitetään paljon paikkaansapitämättömiä myyttejä, joiden purkamiseen pureudutaan yhdessä historioitsija Joonas Aholan kanssa. Lisäksi viikinkien merkitystä sekä populaarikulttuurin että myös nykyhetkeen pohditaan yhdessä Kulttuuriykkösen tuottajan ja elokuvakriitikko Olli Kangassalon kanssa. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Muoti- ja kuvataiteilija Jukka Rintala täytti 70 vuotta 9. huhtikuuta 2022. Hänen merkkipäivänsä kunniaksi ilmestyi Ulla-Maija Paavilaisen kirjoittama elämäkerta Elämänviiva. Rintalan veistokselliset, uniikit juhlapuvut ovat tuttuja Linnan juhlista ja Savonlinnan Oopperajuhlista. Jukka Rintala on maamme ranskalaisin muotitaiteilija. Hänen taiteelliset piirroksensa muistuttavat Karl Lagerfeldin ja Christian Diorin elegantteja viivoja. Rintala saa inspiraationsa maaseudun rauhasta, omasta puutarhasta ja Yyterin rantaviivasta. Jukka Rintala on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa keskustellaan viikon kiinnostavista ilmiöistä ja kulttuuriaiheista. Miksi Paavo Väyrysen hissikuva aiheutti tekijänoikeusongelmia? Mukana myös kummitusten kulttuurihistoriaa - kummituksia tarvitaan näytelmissä ja kirjoissa. Entä miltä kuulostaa kansallinen eheys - ainakin Venäjä on siihen viime vuosina voimakkaasti pyrkinyt. Uusi Mestarit lavalla -konsertti hiertää edellisiä esiintyjiä, onko luopuminen aina niin vaikeaa. Entä miltä näyttää tänään avautunut Ars 22-näyttely, ja milloin lehtikuvan saa julkaista omalla Facebook-sivulla ilman että saa sakkoja? Mielipiteensä esittävät kulttuurituottaja Annu Kemppainen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja elokuvakriitikko Matti Rämö, juontajana toimii Janne Palkisto.

Roolipelien, kuten pöytäroolipelin tai liveroolipelaamisen uusi renesanssi on käynnissä. Se näkyy mm. useiden tv-sarjojen intona integroida roolipelaamista osaksi juonikuvioitaan sekä erilaisten pelistriimien, kuten Ylen Ropelive-ohjelman huimana suosiona. Monet kuuluisuudet näyttelijä Judy Denchistä keksijä Elon Muskiin sekä kirjailija Stephen Kingistä kosmologi Syksy Räsäseen ovat (olleet) intohimoisia roolipelaajia. Useat roolipelit tarjoavat sosiaalisen ja viihteellisen tyydytyksen lisäksi myös potentiaalia mm. pedagogian, työelämän, päihdehuollon ja terapian, kuten sotatraumojen purkajana. Esimerkiksi Syyrian sodan lapsiuhreja on saatu roolipelien avulla palaamaan kouluun ja luomaan heihin tulevaisuuden uskoa. Mutta mistä tässä kaikessa on kyse ja mihin roolipelien terapeuttiset ominaisuudet perustuvat? Vieraina kirjaililija ja roolipelien suunnittelija Juhana Pettersson, Lasten ja nuorten säätiön asiantuntija Milla Mertanen sekä terveyspsykologi Jukka Oksanen. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Sinebrychoffin taidemuseon Linné ja pieni pala paratiisia -näyttelyssä syvennymme puutarhaan ja kukkiin maalaustaiteessa. Suomen puutarhahistorian alkuvaihe liittyy luonnontieteilijöihin Pehr Kalmiin (1716–1779) ja hänen opettajaansa Carl von Linnéhen (1707–1778). Ajan puutarhataiteen kytkös kasvitieteelliseen tutkimukseen oli vahva. Harvinaiset kasvit olivat puutarhurin ylpeyden aihe. Kukkien rooli maalaustaiteessa symbolina tai ornamenttina kehittyi 1600-luvulla varsinaiseksi kasvimuotokuvaksi ja silloin syntyi kukka-asetelmat. Taiteesta tuli myös tärkeä osa luonnontutkimusta. Kukkamaalaukseen erikoistuneet taiteilijat, olivat suuremmaksi osaksi naisia. Millaisen jäljen he jättivät kasvitieteellisiin julkaisuihin? Kuka Carl von Linné oli? Linnén läpimurtoteos Systema Naturae julkaistiin Leidenissä vuonna 1735. Teoksessa Linné esitti ensimmäisen kerran luokittelujärjestelmänsä, joka kohotti hänet kansainväliseen maineeseen ja tieteen historiaan. Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Kirsi Eskelinen, kuraattori Claudia de Brün ja filosofian tohtori Julia Donner. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomi on tilastollisesti tarkasteltuna mökkeilyn suurmaa. Mökillä voi kohdata luonnon ja elää luonnonläheistä elämää. Kuitenkin mökkeilystä puhutaan myös "työleirinä". Mistä johtuu, että normaaliasuminen on helpompaa? Sitä selvittää Lapin yliopiston sosiologian professori Jarno Valkosen uutuuskirja "Mökin kanssa ajattelu – Ympäristösosiologinen mielikuvitus ympäristökriisin aikakaudella". Jarno Valkosta haastattelee Jakke Holvas.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Mirva Saukkolan, Sami Kuuselan ja Tuomas Nevanlinnan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden pariin. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Firenzeläinen Niccoló Machiavelli (1469-1527) on jäänyt historiaan politiikan, diplomatian ja vallankäytön filosofina. Machiavellismin keskeisinä ajatuksina pidetään vahvaa johtajuutta sekä armotonta, tuhoa tuottavaa sodankäyntiä menestymisen edellytyksinä. Miten 500 vuotta sitten syntyneet teoriat ja havainnot yhdistyvät Venäjän hyökkäyssotaan tai Putinin johtajuuteen? Voimmeko ennakoida Machiavellin ajatusten kautta sodan lopputulosta tai tulevaisuuden valtajärjestelyjä Venäjällä tai Ukrainassa? Aiheesta keskustelevat Machiavellin ajatuksiin perehtynyt yliopistolehtori Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta sekä sotilasprofessrori, everstiluutnantti Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta ja tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana on Ville Talola.

Laura Kolbe kirjoittaa teoksessaan Keho - Matkoja ikään, mieleen ja minuuteen, naisen ikääntymisestä ja kehon muutoksista iän myötä. Muutokset vaativat sopeutumista ja rehellisyyttä itseä kohtaan. ”Historioitsijana minua kiinnostaa kehosuhteessani ilmenevä jatkuvuus, sen suomalaisuus, eurooppalaisuus ja paikallisuus”, Kolbe sanoo. Millä tavalla Suomessa suhtaudutaan ikääntyvään naiseen? ”Koetan katsoa kehoani ja mieltäni historiantutkijan viileydellä, ja asettamalla oman elämäni osaksi laajempia voimavirtoja”, Euroopan historian professori Laura Kolbe sanoo teoksestaan. ”Minua on jo varhain kiinnostanut etenkin häpeän tunne, koska aistin sitä ympärilläni ja yhteiskunnassa – häpeää omasta historiasta, luokkataustasta, perheestä ja juurista, häpeää omasta kehosta”, Kolbe kirjoittaa. Miten päästä häpeästä eroon? Kaksi somevaikuttajaa teki modernin teoksen Naiseuden tie, jossa pohditaan kehoa, uraa ja omia rajoja. Sosiaalisen median vaikuttaja ja malli Sofia Ruutu analysoi naisen elämään liittyviä teemoja. Mikä on yllättänyt äitiydessä ja mitä rakkaus on opettanut hänelle? Ohjelman vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja toimittaja ja kirjailija Anna Horppu. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomalaisille rakkaat puut - männystä koivuun ja pihlajasta tammeen - ovat useiden hyönteisten ja kasvien koti. Harva kuitenkaan tietää, keitä puiden latvassa asuu, ja keitä puolestaan kuolleissa oksissa. Luonto on tarkka, mikä tahansa ei kelpaa: Kun puu katkeaa maahan, sen valtaavat tietyt ötökät ja sienet. Jos puu kuolee pystyyn keloksi, siihen muuttavat eri asukkaat. "Puiden asukkaat. Suomen puiden seuralaislajit" palkittiin vuoden tietokirjana. Eikä ihme, sillä kirjan luettuaan katsoo puita uusin silmin. Kulttuuriykkösen vieraiksi tulevat "Puiden asukkaat"-kirjan kirjoittajat metsänhoitaja ja metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa aiheina Ylen Suomineidot-sarja, sosiaalisesta mediasta poistuminen, vimma yksimielisyyteen sekä Ukraina-uutisten lukeminen tilanteessa, jossa toivomme tiettyjä uutisia. Keskustelemassa tietokirjailija Tiina Raevaara, filosofi Tuomas Nevanlinna sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö. Jakke Holvas juontaa.

Yksi poikkeuksellisimpia vuosia elokuvienkin saralla on takana. Mutta mitä koronavuosi 2021 tarjosi ja riisti maailman seuratuimmalta taiteenalalta? Elokuvamaailman keskeisin palkintogaala Oscarit järjestetään 94. kertaa Los Angelesissa sunnuntaina 27.3. Millainen on ehdokasasettelu ja tarjonta sisäisen myllerryksen läpikäyneessä Hollywood-instituutiossa? Mitkä elokuvat tulevat voittamaan ja millä perusteilla? Miksei Juho Kuosmasen Hytti nro 6 päässyt mukaan lopulliselle ehdokaslistalle, ja mitkä leffat sinne olisi pitänyt kelpuuttaa, jos eläisimme täydellisessä maailmassa? Vieraina arvioimassa vuoden 2021 elokuvatarjontaa Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalien johtaja Anna Möttölä sekä elokuvakriitikot Tero Kartastenpää ja Matti Rämö. Ohjelman juontaa ja toimittaa Juhani Kenttämaa.

Annastiina Heikkilä on Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja. Hän on seurannut Ranskaa kulttuurin, talouden ja politiikan näkökulmista. Vapaus valita kohtalonsa on hänen ensimmäinen romaaninsa, joka kuvaa kolonialismin kaikuja nykyajassa. Ranskalais-algerialainen Anissa selvittää poikaystävänsä väkivaltaista kuolemaa. Suomalais-ranskalainen Lea jättää surevan ystävänsä pärjäämään yksin, sillä opinnot pakottavat hänet palaamaan Pariisiin. Siellä hän ystävystyy vallankumoushenkiseen Raphaëliin. Millä tavalla eliitin vallankäyttö ja unelmien radikalisoituminen näkyy tämän päivän Ranskassa? Annastiina Heikkilän yhteiskunnallinen romaani Vapaus valita kohtalonsa nostaa esille eurooppalaisuuden ydinkysymyksiä. Annastiina Heikkilä on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuva: Veikko Somerpuro

“Päävoimalta vaaditaan nopeaa, herkeämätöntä etenemistä ja rynnistämistä. Jokainen voittoa seuraava väliaika suo viholliselle uusia toiveita”. Näin kirjoitti sotateoreetikko Carl von Clausewitz. “Avoimessa maastossa yhdistä voimasi liittolaistesi kanssa. Asumattomassa maastossa ei pidä viivytellä. Suljetussa maastossa vaaditaan neuvokkuutta. Kuoleman maastossa, taistele.” Näin puolestaan sanoi toinen sotateoreetikko Sunzi. Miltä Ukrainan sotatilanne näyttää klassisten sotateoreetikkojen silmälasien läpi? Keskustelemassa sotilasprofessori, everstiluutnantti Marko Palokangas sekä Lapin yliopistosta kiinalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan professori Matti Nojonen. Jakke Holvas juontaa.

Perjantaistudiossa puhutaan muun muassa peruuntuneista ulkomaisten artistien konserteista, pehmeästä vaikuttamisesta, sodan kuvista mediassa sekä Volodymyr Zelenskyin komediasarjasta Kansan Palvelija - fiktiosta josta tuli totta. Panelisteina Kari Enqvist, Leena Virtanen ja Matti Rämö. Ohjelman juontajana on Ville Talola.

Putinin hyökkäys Ukrainaan ei syntynyt hetken mielijohteesta. Taustalla on pitkä historiallinen peruste, jonka juurisyyt voidaan ulottaa jopa keskiajalle saakka. Millaisesta hallinnon perinteestä Putinin tapa johtaa ponnistaa, ja miksi se on johtanut niin usein sotilaallisiin hyökkäyksiin naapurivaltoja kohtaan? Minkälainen on tavallisen venäläisen suhde hallintoon ja sotaan ja mikä merkitys kansalaisten tuella on Venäjän hallinnolle? Haastattelussa Ylen pitkäaikainen Venäjän ja Ukrainan kirjeenvaihtaja, toimittaja Kerstin Kronvall, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Veera Laine sekä Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen, jolta julkaistaan tietokirja "Venäjä, energiavalta: öljykulttuuri kohtaa ilmastonmuutoksen". Toimittajana on Ville Talola. Aiheen valmistelu: Juhani Kenttämaa.

Empaattinen ja herkkä Tinja-tyttö yrittää menestyä telinevoimistelussa miellyttääkseen vaativaa äitiään. Tinjan perhe on täydellinen, kuin IKEAN-kuvastosta löydetty idyllinen perhe. Tinjan äiti kuvaa tätä täydellisyyttä Ihana arki -videoblogiinsa. Mutta idylli ei olekaan niin kaunis sisältä... Eräänä yönä Tinja löytää oudon munan ja päättää hautoa sitä salaa huoneessaan, kunnes munasta kuoriutuu Alli-hirviö. Kun lapsi kasvaa hän usein huomaa perheensä epäkohdat, ne piiloitetut tunteet ja traumat. Mitä Alli-hirviö symboloi? Miksi Tinjan pitää toteuttaa äidin unelmat? Millä tavalla kauhuelokuva voi olla psykologinen? Hanna Bergholmin ohjaama ja Ilja Rautsin käsikirjoittama Pahanhautoja on psykologinen kauhufilmi perfektionismin tuhoavasta voimasta. Pahanhautoja sai paljon huomita arvostetuilla Sundance-elokuvafestivaaleilla USA:ssa, ja Bergholmille povataan merkittävää uraa. Ohjelman vieraina ovat ohjaaja Hanna Bergholm ja lavastaja Päivi Kettunen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuva: Andrejs Strokins

Uudessa rikosromaanissa "Välitön uhka" surmataan Suomen eduskunnan puheenjohtajan perhe. Puheenjohtaja, entinen pääministeri, ryhtyy itse selvittämään tapahtunutta. Suhdeverkostonsa avulla hän etenee pelottavan pitkälle. Romaanin "Välitön uhka" on kirjoittanut digimedia-asiantuntijana ja teräväkynäisenä kolumnistina tunnettu Kari Haakana. Hyödyntääkö Haakana trillerien nyrkkisääntöjä? Kaappaako hän Ilkka Remeksen paikan? Jakke Holvas haastattelee Kari Haakanaa.

Ajankohtaisista kulttuuriaiheista keskustelevat filosofi Tuomas Nevanlinna, ekonomisti Heikki Pursiainen ja toimittaja Leena Virtanen. Puheenjohtajana toimii Janne Palkisto.

François de La Rochefoucauld'n (1613–1680) mietelauseet ovat aforistiikan klassikkoja. Sampsa Laurisen ranskan kielestä laatima suomennos päivittää pian 100-vuotiaan edeltäjänsä (Mietelmiä, suom. J. V. Lehtonen, 1924). Tämä teos on säälimätön kuva ihmisluonnosta. "Kun ei löydä rauhaa itsestään, sitä on turha etsiä muualta." La Rochefoucauld’ta on verrattu miekkailijaan, joka yllättää lukijansa vaihtuvista pistokulmista. Mietelauseet herättää lukijan pohtimaan omaa moraaliaan. Millä tavalla tämä ajattelija puhuttelee meitä tänään? Mistä itsekkyys syntyy? Mitä vaaroja itsekkyydellä on ihmiselle itselle? Millaisen yhteiskunnan itsekkäiden joukko muodostaa? Miten vapautua itsekkyydestä? Kirja pohtii meidän päivittäisiä valintojaan, päätöksiä, ihmisyyttä ja moraalin rakennetta. Kirja on katsaus La Rochefoucauld'n aikaan, elämään ja persoonaan. Hänen elämänsä oli täynnä kommelluksia. Mitä hän oppi näistä kommelluksista? Ohjelman vieraana ovat kääntäjä Sampsa Laurinen ja ranskalaiseen ja saksalaiseen kirjallisuuteen erikoistunut filosofinen kirjailija ja professori Tarmo Kunnas. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Netflixin dokumenttielokuva "The Tinder Swindler" kertoo miehestä, joka tekee verkossa rakkauspetoksia. Romanssihuijari tienaa miljoonia pelaamalla karusti naisten tunteilla. Manipuloijan mieltä luotaa ja uhrien kokemuksia pohtii psykoterapeutti Lotta Heiskanen. Digimaailman parisuhteista kirjan tehnyt kirjailija-toimittaja Aino-Mari Tuuri kertoo muutoksesta, kun kumppaneita löytyy kännykästä loputtomiin. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa keskustelemassa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, esseisti Silvia Hosseini ja yrittäjä Sami Kuusela. Aiheina Ukrainan presidentin sankaruus, teknologiajättien Venäjä-rajoitteet ja Justin Bieberin omistaman digitaalisen karhukuvan myyminen suurena taiteena. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Uusi Eläinoikeusjuttu-dokumenttielokuva seuraa eläinoikeusaktivisti Saila Kivelän elämää, josta suuren osan hän on käyttänyt paljastamalla tuotantoeläinteollisuuden vääryyksiä. Sailan sisko, kansanedustaja Mai Kivelä on ollut hänen aktivisti-idolinsa, mutta miten heidän välinsä muuttuivat, kun Mai päätti lähteä edistämään eläinoikeuksia parlamentaarisesti. Millaista eläinoikeusaktivistin elämä on, ja millaisia keinoja lain tuolle puolelle asettuminen vaatii, kun tähtäimessä on eläinoikeuslain muuttaminen ja yleisesti tuotantoeläinten olojen parantaminen? Onko päämääränä jopa koko elinkeinon lopettaminen? Miten Mai näkee suomalaisen eläinoikeusaktivismin nyt, miten eläinoikeuslakien muutos tulisi tapahtua, ja missä työ niiden eteen tulisi tehdä? Millainen maine ja vaikutus kansalaistottelemattomuuteen ja suoranaiseen sabotointiinkin syyllistyneellä eläinoikeusaktivismilla on, ja miten aktivistit ovat onnistuneet tehtävässään muuttaa suomalaisten asenteita tuotantoeläintaloutta ja sen oloja kohtaan? Saila ja Mai Kivelän lisäksi haastattelussa myös eläinaktivismia tutkinut lehtori Pia Lundbom. Juhani Kenttämaa toimittaa ja juontaa lähetyksen.

Suomen yhdestä tunnetuimmasta tekstiilitaiteilijasta Maija Isolasta on tehty dokumenttielokuva. Ikonisen Unikko-kuosin luoja on osa kansallista kuvakieltämme. Millainen hänen filosofiansa oli suunnittelijana? Mitkä aiheet olivat hänelle tärkeitä? Millainen suhde hänellä oli työnantajaansa ja ystäväänsä Marimekon luojaan Armi Ratiaan? Maija Isolan (1927–2001) ura kangassuunnittelijana alkoi vuonna 1949 Marimekon edeltäjän Printexin palveluksessa ja kesti melkein neljäkymmentä vuotta. Maija Isola suunnitteli yli 500 kangasmallia, joista tunnetuimpia ovat Unikko, Kaivo ja Kivet. Virikkeitä työhönsä hän sai kansanperinteestä ja modernista kuvataiteesta, luonnosta ja matkoiltaan eri puolille maailmaa. Millä tavalla Maija Isolan tyyli on vaikuttanut Marimekon linjaan? Millä tavalla Isolan perintö näkyy tänään taas hyvin menestyneessä Marimekossa? Maija Isola on Leena Kilpeläisen ohjaama ja käsikirjoittama saksalais-suomalaisena yhteistuotantona tehty henkilödokumenttielokuva. Vieraina ovat ohjaaja Leena Kilpeläinen, tuottaja Merja Ritola ja suomalainen tekstiilitaiteilija ja Taideteollisen korkeakoulun emeritaprofessori Päikki Priha. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Viime vuosina outoja novellikokoelmia kirjoittanut Harry Salmenniemi palaa runouteen uutuusteoksellaan "Kuume". Osasia ovat kuvataide, yksinäisyys, paahtimen rasahdus ja kuumeiset tunnot. "Poskeni olivat niin kuumat, että kadulla vastaantulijat näyttivät ihmeellisen terveiltä. Tajusin naurettavuuteni kokonaisena, se paljastettiin minulle yhä uudelleen." Edellistä Salmenniemen kirjaa luonnehdittiin kyyniseksi, nihilistiseksi ja näköalattomaksi. Antavatko kriitikot nyt anteeksi? Muuttuuko Salmenniemi, ajatteleeko maailmaa paremmin, esittääkö sen toiveikkaammin? Kirjailija Harry Salmenniemi on Jakke Holvaksen haastateltavana.

Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista kulttuuri-ilmiöistä ja kohuista. Miten sota vaikuttaa meihin, ja miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa kulttuurillisesti? Mitä etäältä sotaa seuraava ihminen voisi tehdä tilanteen hyväksi, ja miten eri tavalla tilanteeseen reagoidaan meillä ja maailmalla? Mika Waltarin Helsingin kotia myydään vapailla markkinoilla. Miksei kaupunki tai mikään säätiö ole kiinnostunut ostamaan asuntoa? Miksei sitä muutettaisi vaikkapa Suomen ensimmäiseksi viralliseksi kirjallisuusmuseoksi? Yle Areenassa on julkaistu viimeaikoina useita seksiin ja sen parantamiseen tähtääviä audiosarjoja. Onnistuvatko ne tehtävässään, vai pitäisikö Ylen tarjota aidosti kiihottavaa sisältöä tai jopa eettistä pornoa julkisrahoitteisesti? Keskustelussa mukana yrittäjä Anna Moilanen, esseisti Silvia Hosseini ja päätoimittaja Jouni Kemppainen. Lähetyksen toimittaa Juhani Kenttämaa.

Erilaiset salaliittoteoriat ovat tulleet jäädäkseen, mutta tässä ajassa ne ovat läsnä entistä näkyvämmin. Ihmisten välinen polarisaatio, disinformaatio, pandemia, sekularisaatio sekä ulko- ja sisäpolittiset kriisit ovat nostaneet mitä uskomattomampia salaliittoteoriat taas pinnalle. Sosiaalinen media ja internetin keskustelufoorumit ovat tehokkaasti levittäneet valtamedian ja yleisen konsensuksen vastaista "totuutta" tuoden esimerkiksi litteän maan teorian sekä QAnonin kaltaiset vaihtoehtoiset maailmanselitykset esille, saaden sadat tuhannet ihmiset uskomaan taas salaliittoteorioihin. Tämä on aiheuttanut entisestään hämmennystä ja eripuraa sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla, kun suositut poliitikot ja useiden läheiset ovat omaksuneet salaliittoteorioiden selityksiä historian tai menneillään olevan maailman tapahtumista. Miten kaninkoloon pudotaan, ja miten sinne tippunut pääsee sieltä pois? Ketkä salaliittoteorioista hyötyvät, ja millaisen uhkan ne pahimmillaan muodostavat nykyisille yhteiskuntarakenteille? Haastattelussa tietokirjailija Markus Tiittula, joka julkaisi juuri Taistelu totuudesta - Mikä salaliittoteorioissa koukuttaa, ja miksi ne pitää ottaa vakavasti? Mukana myös salaliittoteorioiden psykologian asiantuntija Helsingin yliopiston tutkija Jukka Häkkinen. Ohjelman toimittaa ja juontaa Juhani Kenttämaa.

Valokuvaa ei aluksi pidetty taiteena vaan mekaanisena tapana tallentaa todellisuutta. Piktorialismi muutti suhtautumisen. Piktorialismi on kansainvälinen tyylisuunta, joka inspiroi valokuvaajia myös Suomessa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kuvaajat inspiroituivat symbolismista, jugendista ja utuisesta impressionismista. Piktorialistinen kuvakäsitys rantautui Keski-Euroopasta ja Ruotsista Suomeen 1890-luvun lopussa. Yllättävää kyllä tekijät olivat varakkaita amatöörejä, joilla oli rahaa hankkia hyvä kuvauskalusto. Utuisten valokuvien takaa löytyy taitavia valokuvaajia kuten Alfred Nybom, Fritz Englund ja Oiva Kallio ja valokuvissa poseeraavat kiinnostavat, eksentriset henkilöt. Keitä he olivat? Piktorialismi – valokuvataiteen synty on näyttely suomalaisesta piktorialismista, jonka valokuvat kuuluvat pääosin Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin. Vieraina ovat taidehistorioitsijat intendentti Anni Wallenius ja amanuenssi Max Fritze. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Piktorialismi - valokuvataiteen synty 24.4. 20220 asti Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki.

Kulttuuriykkösen vieraaksi saapuu kirjailija ja biologi Tiina Raevaara. Hänen uusi kirjansa Minä, koira ja ihmiskunta kertoo ihmisen ja koiran yhteisestä historiasta. Elämme koirabuumin keskellä, mutta miten koirasta oikein tuli ihmisen paras ystävä? Mitä seurauksia tällä vuosituhantisella kumppanuudella on ollut koiralle, entä ihmiselle? Raevaara haastaa kirjassaan ihmiskeskeisen historiankirjoituksen. Vastikään ilmestyi myös kirja koiran domestikaatiosta nimeltä Miten sudesta tuli koira, sen on kirjoittanut Tuula Nyström. Hän kertoi kirjoittaneensa kirjan koiran kehityksestä, koska halusi itse ymmärtää paremmin itselleen tärkeitä eläimiä - ja siksi, että aihetta käsittelevä tieto tuntui olevan kovin hajallaan. Yllättäviä tietoja paljastuu muun muassa koiran hellyttävän katseen salaisuudesta. Mukana on myös Katriina Tiira. Hän on koiratestaajan roolissa Ylen tammikuussa alkaneessa sarjassa nimeltä Ymmärrä koiraasi. Tiira on kehittänyt monia testejä, joilla tutkii koirien käyttäytymistä. Yle Tiede toteutti vuodenvaihteen ympärillä pari kuukautta kestäneen Pentuliven, jossa seurattiin reaaliaikaisesti labradorinnoutaja Akan synnytystä ja pentujen elämää luovutusikään saakka. Siitä tuli valtavan suosittu. Pentuliven konseptin kehittäjä Pirjo Koskinen pohtii Pentuliven suosion syitä. Kulttuuriykkösen juontaa Tuula Viitaniemi.

Ajankohtaisista kulttuuri-ilmiöistä keskustelevat Perjantaistudiossa Kari Enqvist, Annu Kemppainen ja Heikki Pursiainen. Pia-Maria Lehtola juontaa.

Mikä peli yhdistää Osmo Soininvaaran, Timo Harakan, Ville Niinistön, Simon Elon ja Mikael Jungerin? Yksi maailman kuuluisimpia strategiapelejä Sid Meier's Civilization, jossa tarkoituksena on johtaa kansa kivikaudelta avaruusaikaan laajentuen, kehittyen, taistellen ja juonitellen. Peli julkaistiin kotimikroille reilut 30 vuotta sitten, ja se on saanut osakseen jo kuusi jatko-osaa ja lukemattoman määrän lisäosia ja kylkiäispelejä. Kanadalaisamerikkalainen Sid Meier on yksi maailman arvostetuimpia pelisuunnittelijoita. Mitkä ovat hänen tarinansa ja ansionsa? Kulttuuriykkönen sukeltaa Civilizationin maailmaan, taustoihin sekä sen erinomaisuuksiin ja puutteisiin yhdessä poliitikkojen Osmo Soininvaaran ja Simon Elon sekä pelikehittäjä Karoliina Korppoon kanssa. Ohjelman juontaa ja toimittaa Juhani Kenttämaa.

Iisalmessa syntynyt kirjailija Eppu Nuotio täytti 60 vuotta. Millainen hänen kirjailijan matkansa on ollut? Hän on kirjoittanut romaaneja, lastenkirjoja ja tv-elokuvien käsikirjoituksia. Eppu Nuotion uusin aluevaltaus on hyvänmielen dekkarit. Leinikkimekko kertoo puuseppä Raakel Oksasta, jonka esikuva on löytynyt Berliinissä asuessa. Miksi puuseppä on kätevä päähenkilö dekkariin? Kirjassa Raakel Oksa remontoi vanhaa kerrostaloasuntoa Helsingin Töölössä. Eppu Nuotio on kirjoittanut Ellen Lähteen tutkimuksia- sarjan, jonka käännösoikeudet on myyty Ruotsiin, Tanskaan ja Islantiin. Eppu Nuotio on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuinka ihmiset reagoivat, kun digitaaliset yhteydet katkeavat? Yhdysvaltalaiskirjailija Don DeLillo on kirjoittanut romaanin Hiljaisuus. Kirja kertoo maailmasta, jossa ruudut ja päätteet pimenevät, teknologiset yhteydet katoavat. DeLilloa luonnehditaan profeetalliseksi kirjailijaksi: mistä DeLillo kirjoittaa, se tulee tapahtumaan. Hän on ennakoinut ainakin terrorismin, salaliittoteoriat ja informaatiopommituksen. Keskustelemassa DeLillo-suomentaja Helene Bützow sekä DeLillon tuotantoa tutkiva runoilija Virpi Vairinen. Jakke Holvas juontaa.

Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista kulttuuriaiheista. Ketkä taiteilijat ovat arvostelun ulkopuolella? Mitä tapahtuu jos kritisoi Tove Janssonia? Uudet arkeologiset tutkimukset paljastavat, että neandertalin ihmiset elivät Euroopassa reippaasti yli 10 000 vuotta rinnakkain nykyihmisen kanssa. Sukupuuttoon kuoleminen ei ollutkaan ehkä nykyihmisen väkivaltaisuuden syytä. Mikä pieni ero mahdollisti nykyihmisen voittokulun, ja oliko kielellä ja kulttuurisilla taidoilla osuutensa? Nykymuotoiset olympialaiset ovat korruptoitunut farssi, mutta mitä keksittäisiin tilalle? Miksi Suomessa on niin vaikea puhua ruokakulttuurin ympäristövaikutuksista - ja mitä pitäisi ajatella katumaalarien sakkotuomioista? Mielipiteensä esittävät esseisti Silvia Hosseini, kirjailija Tiina Raevaara sekä suunnittelija Jussi Turhala. Janne Palkisto juontaa.

Haastattelussa on Balkanilla johtavana kuolinsyytutkijana toiminut hammaslääketieteen professori Helena Ranta. Rannan joukkomurhaselvityksillä oli ratkaiseva merkitys Jugoslavian hajoamissotien rauhoittamisessa. Ranta joutui kiperiin paikkoihin, kun häntä yritettiin painostaa sotarikosten selvitystöissä. Uusi dokumentti Sodan viimeinen sana kertoo hänen työstään Kosovon kriisin aikana saa ensi-iltansa tänään TV1:llä. Haastateltavana myös dokumentin ohjaaja Elli Rintala ja tutkija Pilvi Torsti. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Ateneumin Moderni nainen -näyttely on nyt palannut maailmalta Suomeen. Suomalaisten naistaiteilijoiden Helene Schjerfbeckin, Sigrid Schaumanin, Ellen Thesleffin ja Elga Sesemannin teokset ovat vierailleet Kööpenhaminassa, New Yorkissa ja Tokiossa. Millaisen vastaanoton maamme naistaiteilijat saivat? Näyttelyssä pohditaan naistaiteilijan roolia, naista taiteilijana ja naista taiteen kohteena. Kuinka tasa-arvoinen suomalainen taidemaailma on ollut? Millä tavalla yhteiskuntaluokka vaikutti naistaiteilijan mahdollisuuksiin menestyä ja luoda pitkä ura? Millaisia persoonia löytyy näiden menestyneiden taiteilijanimien takaa? 180 teoksen näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia, piirustuksia ja grafiikkaa Ateneumin kokoelmista. Näyttelyn on kuratoinut Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen, joka on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ketkä ovat kulttuuripiirien vihollisia? Mitä asioita suomalaiset esseistit vastustavat? Joku kritisoi kaukaisia maita ja entisaikojen tyranneja, toisen kritiikki kohdistuu omaan nykyiseen viiteryhmään. Vastustajat voivat olla helppoja, riskittömiä. Ne voivat olla myös omaperäisiä, haastavia. Keskustelemassa esseisti ja kirjailija Antti Hurskainen sekä tietokirjailija Tommi Uschanov. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa mukana filosofi Tuomas Nevanlinna, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä uusi vakiokeskustelija, toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen. Aiheina Putin TikTokissa, autoilijoiden mielenosoitus, Spotifyn boikotointi ja koronaexit Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Isaac Asimovin Säätiö -teossarjaa pidetään tieteiskirjallisuuden yhtenä merkittävimmistä teoksista, joka on vaikuttanut useisiin myöhempiin klassikoihin kuten Star Warsiin ja Dyyniin. Säätiötä pidettiin pitkään elokuvaksi sopimattomana dialogipainotteisuuden takia. Säätiö saikin vasta 70 vuotta ensiteoksen julkaisun jälkeen vaikuttavan tv-sarja-tulkinnan, mitä kelpaa tarkastella myös sinivalkoiset lasit silmillä. Haastattelussa tv-sarjan keskeistä sivuhahmoa Eto Demerzeliä näyttelevä Laura Birn, tieteiskirjallisuustapahtuma Finnconia järjestävä Sari Polvinen sekä kirjasarjasta väitöskirjan tehnyt kirjallisuuden tohtori ja tutkija Jari Käkelä Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.