Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa keskustelevat Suomen talouspoliittisesta tilanteesta sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyöstä. Lisäksi pohditaan, millaisia leikkauksia EU:n uusittu taloussäännöstö Suomelta mahdollisesti edellyttää. Tämä on Poliittinen talous -podcastin viimeinen jakso. Timo ja Lauri paketoivat podcastin muistelemalla Poliittinen talous -podcastin syntyhistoriaa ja miettimällä, miten politiikan maisema ja voimasuhteet ovat podcastin elinkaaren aikana muuttunut. Lämpimät kiitokset kaikille podcastin kuuntelijoille!

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa analysoivat eurovaalien tulosta. Miksi gallupit ja analyysit pettivät? Ovatko poliittisen samastumisen mekanismit blokkipolitiikan aikakaudella niin suuren murroksen keskellä, että mielipidemittaukset eivät enää tavoita äänestämisen keskeisiä valintaulottuvuuksia? Entä millaisia tekijöitä löytyy perussuomalaisten katastrofin ja toisaalta kokoomuksen menestyksen taustalta?

Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa tulevista EU-vaaleista sekä eurooppalaisen integraation suunnasta. Laitaoikeiston nousun ohella pohditaan muun muassa sitä, miten pohjoiseurooppalainen ja esimerkiksi suomalainen käsitys Euroopan integraatiosta poikkeaa eteläeurooppalaisista näkemyksistä. Mitä tapahtuu, kun sisämarkkinoita sääntelemään tottuneen EU:n pitäisi muuttua lihaksikkaaksi geopoliittiseksi peluriksi? Voiko Eurooppa luottaa Yhdysvaltojen tarjoamaan turvaan riippumatta siitä, kenet valitaan valkoiseen taloon? Tarjoaako EU:n uusittu talouspolitiikan sääntökehikko jäsenmailla talouspoliittista joustavuutta, vai tuuppaavatko säännöt Euroopan talouskuripolulle? Entä millaiseksi muotoutuu EU:n Kiina-suhde?

Politiikan tutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa perussuomalaisesta talouspolitiikasta ja politiikan sukupuolijaoista. Ärhäkkäästä vaihtoehtopuolue perussuomalaisista on tullut oikeaoppisen menokurilinjan vankkumaton vaalija, mutta millaisten elementtien ylle perussuomalaisten ideologinen joustavuus rakentuu? Korostetaanko politiikka-analyyseissa liiaksi äänestäjien materiaalisia intressejä, vai tulisiko esimerkiksi perussuomalaisten menestystä tarkastella pikemminkin kollektiivisten tunteiden ja niiden kanavoinnin kautta? Entä mitä tutkimustulokset kertovat politiikan sukupuolittuneesta luonteesta? Oikeistomiehistä puhutaan paljon, mutta miksi naisten vasemmistolaistumista ei analysoida?

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan kiihtyvästä työmarkkinariidasta sekä talouden isosta suhdannekuvasta. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on Bios-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas. Miksi hallitus edistää työmarkkinareformejaan kustannuksista piittaamatta? Entä millainen ajattelu luonnehtii hallituksen finanssi- ja suhdannepoliittista linjaa? Jaksossa tarkastellaan kotimaisen taloustilanteen ohella Euroopan ja Yhdysvaltojen taloussuhdannetta. Miltä finanssi- ja rahapolitiikan askelmerkit näyttävät? Onko Euroopan keskuspankki EKP keventämässä rahapolitiikkaansa, vai varjeleeko se - koronapandemian ja tarjontashokkien lietsoman inflaation traumatisoimana - omaa uskottavuuttaan jopa nousevan työttömyyden kustannuksella? Entä mitä raha- ja finanssipolitiikan koordinaatio-ongelmat kertovat talousteorian oppien ajantasaisuudesta?

Poliittinen talous -podcast käy läpi presidentinvaalin toisen kierroksen ja analysoi kevään työmarkkinakonfliktia. Miksi Alex Stubb oli kompastua loppumetreillä, ja oliko Stubbin kampanja lopulta heikko? Mitä tulos kertoo suomalaisesta blokkipolitiikasta? Jakson vieraana on poliittisen historian tutkija, yliopisto-opettaja Ilkka Kärrylä Turun yliopistosta. Kärrylä pohtii Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa lakkokevättä, työnantajajärjestöjen muuttuvia vaikuttamisstrategioita, pohjoismaisen yhteiskuntamallin muutoksia sekä perussuomalaista poliittista mielenmaisemaa.

Mitkä tekijät selittävät presidentinvaalikeskustelun onttoutta? Entä millainen oppirakennelma on suomalaista ulkopoliittista ajattelua hallitseva uhmakas transatlanttinen uusidealismi? Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi ruotivat Poliittinen talous -podcastin tuoreessa jaksossa ulkopoliittisen linjakeskustelun vaikeutta sekä vaalijournalismin katvealueita. Jakson toisessa osiossa pohditaan talouskuripolitiikan paluuta. Onko talouskuri elävä kuollut, zombi-idea, joka vaeltaa kerta toisensa jälkeen talouspolitiikan näyttämölle? Jaksossa hahmotellaan talouskuripolitiikan alakategorioita, tulkitaan vyönkiristyslinjan resilienssiä ainutlaatuisen kolmiomallin kautta ja pohditaan riittävän elvytyspolitiikan takaavien budjettisääntöjen mahdollisuutta.

Miksi ja miten Suomesta tuli hyvinvointivaltio? Millaisten vaiheiden jälkeen pienviljelijäyhteiskunta muuttui kehittyneeksi palkkatyöyhteiskunnaksi? Poliittinen talous -podcastin tämänkertaisessa jaksossa filosofian tohtori, historioitsija ja pitkän linjan ay-aktiivi Päivi Uljas keskustelee Timo Harjuniemen kanssa hyvinvointivaltion läpimurrosta. Uljas avaa muun muassa sitä, millainen oli 1900-luvun alun "pienviljelijähegemonia" ja miten vuoden 1956 yleislakko vaikutti hyvinvointivaltion syntyyn? Millaisia kamppailuja valtion koosta käytiin 1950-luvulla? Entä millainen merkitys vuoden 1958 eduskuntavaaleilla ja vasemmistojytkyllä oli hyvinvointivaltiokehityksen kannalta? Päivi Uljaksen väitöskirja Hyvinvointivaltion läpimurto: https://helda.helsinki.fi/items/e5897cf2-1074-4713-b9bd-ea14294fdc29 Kuva: Kansan arkisto/Yrjö Lintunen

Suomen Lähi-idän instituutin ja Helsingin yliopiston tutkija Antti Tarvainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa Israel-Hamas-konfliktin historiallisista syistä sekä Israelin innovaatiotalouden yhteydestä palestiinalaisalueiden miehitykseen. Miten siionistinen ideologia siivitti Israelin valtion syntyä yhdessä eurooppalaisen kolonialismin ja antisemitismin kanssa? Entä mitä on israelilainen asutuskolonialismi? Mikä on riskipääoman ja teknologiateollisuuden suhde konfliktiin ja sen hallintaan? Antti Tarvaisen teksti "Innovaatiotalouden moderni/koloniaalisuus" Tiede ja edistys -lehdessä: https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/109608

Timo Harjuniemi is joined by Reece Peck and Joonas Koivukoski to discuss media and politics in the US. We cover a wide range of topics: the birth of political cable news, the effects of tabloid culture on politics, left media populism, rebranding conservatism as working class, and the historical roots of culture wars. Reece Peck is an associate professor at the CUNY Graduate Center where he teaches courses in journalism, political communication and popular culture. www.reecepeck.com https://twitter.com/PeckReece Joonas Koivukoski is a post-doctoral researcher at the University of Helsinki and KU Leuven in Belgium. Joonas does research on political communication, political humor and political scandals, among other things. https://twitter.com/joonaskoivukosk

Poliittinen talous -podcastin jakson tämänkertaisessa jaksossa vastataan politiikan syyskauden kuumimpiin kysymyksiin. Miksi velkaralli jatkuu? Mistä löytyisi uusi kasvumalli kroonisesti velkaantuvalle Suomelle? Entä mitä on Riikka Purran fiskaalikonservatismi, ja pureeko se suomalaisiin? Keskustelemassa tuttuun tyyliin Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

Poliittinen talous -podcastissa mässäillään Petteri Orpon kattaman politiikkabuffetin tarjoiluilla. Mitä uuden hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät suomalaisen yhteiskunnan ja työmarkkinamallin kannalta? Timo Harjuniemi keskustelee hallitusohjelman radikaaleista linjauksista yhdessä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksen tutkijatohtorin Ilkka Kärrylän kanssa. Kärrylä ja Harjuniemi pohtivat työmarkkinakysymysten lisäksi muun muassa sitä, miksi koronapandemian ja Ukrainan sodan aikainen politiikan paradigmanmuutos näyttää jäävän lyhytaikaiseksi, miksi suomalainen uusliberalismi lupaa vain selviytymiskamppailuja ja tuskaa ja miksi vasemmisto ei pysty tarjoamaan omaa tulkintaansa aikamme poliittisista ristiriidoista.

Poliittinen talous -podcast syventyy yleispoliittisen tilanneanalyysin äärelle. Politiikan tutkija Hanna Wass ja arkistotutkija Riku Luostari keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa meneillään olevista hallitusneuvotteluista, perussuomalaisten työmarkkinapolitiikasta, tulevan hallitustaipaleen mahdollisista kompastuskivistä sekä RKP:n pimeämmästä puolesta. Natoa, bensan hintaa, geoekonomiaa ja valtiovarainministeriötä unohtamatta.

Poliittinen talous -podcastin suuressa vaalijytkyssä käydään läpi kaikki oleellinen vuoden 2023 eduskuntavaaleista. Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa keskustelevat mm. seuraavista aiheista: Suomen ideologinen ympäristö vuonna 2023 Vasemmiston kyvyttömyys koota laajoja kansanliikkeitä taakseen Perussuomalaiset duunaripuolueena Talouspoliittisen keskustelun hegemonia Seuraavan hallituksen maailmantaloudellinen toimintaympäristö Asuntolainojen korkojen poliittinen talous EU-politiikka seuraavalla hallituskaudella

Saksalaisen juristin ja politiikan teoreetikon Carl Schmittin (1888-1985) ajatukset väreilevät myös 2000-luvun poliittisessa todellisuudessa - kiitos muun muassa terrorisminvastaisen sodan, populismin nousun ja koronapandemian. Schmitt tarkkaili kriittisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeistä, poliittisesti turbulenttia Weimarin tasavaltaa, johon moni vertaa erilaisten kriisien ja jopa fasismin pelon leimaamaa nykyhetkeä. Poliittinen talous -podcastin tämänkertaisessa jaksossa pureudutaan Carl Schmittin poliittiseen ajatteluun. Vieraana on valtiotieteiden tohtori Tuukka Brunila, joka on vastikään väitellyt talouden ja politiikan suhteesta Schmittin ajattelussa. Brunila keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa Schmittin politiikkakäsityksestä, jossa korostuivat erottelu ystävään ja viholliseen sekä valtiojohdon kyky suvereeniin päätöksentekoon. Schmitt suhtautui kriittisesti paitsi sosialismiin myös liberalismiin, mutta toisaalta schmittiläisessä tavassa tarkastella politiikan ja talouden suhteita on myös liberaaleja piirteitä. Schmitt onkin sekä politiikan että depolitisaation teoreetikko. Lisäksi Brunila pohtii, mitä schmittiläistä Amerikan terrorisminvastaisissa sodissa ja koronakriisin hallinnassa oli. Vasemmistokin on ammentanut Schmittiltä liberalismia kritisoidessaan, mutta onko vasemmisto lopulta lukenut Schmittinsä väärin? Tuukka Brunila: The Autonomy of the Political and the Authority of the State : Carl Schmitt and the de-politicisation of the economy: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/352040

Poliittinen talous -podcastin tämänkertainen vieras on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki. Patomäki keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa muun muassa Venäjän 90-luvun talouskriisistä, Ukrainan sodan taustoista, nykyisestä inflaatiotilanteesta sekä maailmanpolitiikan blokkiutumisesta. Heikki Patomäen ja Tuomas Forsbergin alun perin Kosmopolis-lehdessä julkaistu, dialogimuotoinen artikkeli Ukrainan sodan taustoista on vastikään laajennettu englanninkieliseksi kirjaksi: https://www.routledge.com/Debating-the-War-in-Ukraine-Counterfactual-Histories-and-Future-Possibilities/Forsberg-Patomaki/p/book/9781032450827 Tuomas Forsberg & Heikki Patomäki: Ukrainan sota - Dialogi historian kontrafaktuaaleista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista: https://journal.fi/kosmopolis/article/view/115816

Valtiovarainministeriön tuoreessa virkamiespuheenvuorossa vaaditaan seuraavilta hallituksilta mittavia julkisen talouden sopeutustoimia - siitä huolimatta, että maailmantalouden näkymät ovat sumuiset. Suomi on marssimassa kohti leikkausvaaleja tilanteessa, jossa Ukrainan sota, energiakriisi ja vihreä siirtymä kasvattavat julkisen talouden investointipaineita. Talouskuriin liittyviä riskejä lisää kiristyvä rahapolitiikka. Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan talouskurin paluusta. Millaisessa suhdannetilanteessa leikkauspolitiikkaan ryhdytään? Entä löytyykö leikattavaa muualta kuin koulutuksesta? Miten talouskurihaaveiden ja julkisen talouden pitkäaikaisten menopaineiden välinen railo silloitetaan? Onko politiikka muutakin kuin sopeutuskohteiden välillä tehtäviä arvovalintoja? Entä miksi ihmiset kaipaavat talouskuria, vaikka se kasvattaa luokkakokoja ja työttömyyttä? Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Ronkainen keskustelee Holapan ja Harjuniemen kanssa paitsi kotimaisen talouskurin paluusta myös talouspolitiikan instituutioiden ja ideoiden kyvyttömyydestä reagoida energiapulan, sodan ja ilmastonmuutoksen muodostamaan monikriisiin.

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa perkaavat poliittisen talouden kuumimmat puheenaiheet ja pohtivat, miltä talouden ja politiikan pelikenttä näyttää syksyllä 2022. Aiheina muun muassa: Ajankohtainen MMT-keskustelu Politiikan vallitsevat blokit Ison-Britannian kaaoksen opetukset Vasemmisto ja taloustiede Politiikan kulttuurisotaistuminen

Suomen perustuslailla ja sitä tulkitsevalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on merkittävä rooli nykypolitiikassa. Politiikan suuret kiistakysymykset kietoutuvat perustuslakivaliokunnan päätöksiin - olipa kyse sitten sote-uudistuksesta tai Euroopan talouspolitiikasta. Miten tällaiseen tilanteeseen, jossa politiikka oikeudellistuu ja oikeus politisoituu, on päädytty? Podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Suomen perustuslaista ja eduskunnan perustuslakivaliokunnasta. Vieraana on valtiosääntöoikeuden yliopistonlehtori Maija Dahlberg Itä-Suomen yliopistosta. Dahlberg keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa suomalaisen perusoikeusajattelun historiasta sekä politiikan ja oikeuden suhteesta. Lisäksi Dahlberg avaa, miten perustuslakivaliokunta oikeasti toimii. Mitä valiokunnan kulissien avana tapahtuu, ja millaista valtaa valiokunnan kuultavina käyvät oikeudelliset asiantuntijat käyttävät? Valiokunnan toimintaa ohjaavat paitsi oikeudelliset käytännöt ja periaatteet myös monet sanattomat sopimukset. Maija Dahlbergin julkaisuja: https://uefconnect.uef.fi/henkilo/maija.dahlberg/ Timo Harjuniemi, Maija Dahlberg ja Anu Kantola: Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen: https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120274

Pandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi koettelevat markkinoiden toimintaan ja taloussuunnitteluun liittyviä uskomuksia. Valtiot puuttuvat markkinoiden toimintaan kovakouraisesti, jotta valot pysyisivät päällä ja talot lämpiminä. Elämmeko jo suunnitelmataloudessa? Podcastin tämänkertaisen jakson vieraana on tietokirjailija, osallisuustalousjärjestö Parecon Finlandin perustajajäsen Antti Jauhiainen. Jauhiainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa talouden suunnittelusta. Millaisia ovat suunnitelmataloudet? Entä millaista suunnittelua kapitalistissa talouksissa tehdään? Ovatko markkinat ylivertaisia informaation prosessoinnissa ja kulutushalujen käsittelyssä, vai voisiko viisas teknokraatti olla markkinoita tehokkaampi talousmoottori? Voisiko datatalouden ja valvontakapitalismin työkalut valjastaa palvelemaan talouden suunnittelua ja ilmastokriisin vastaista kamppailua? Parecon Finland: http://www.osallisuustalous.fi/

Euroopan talousperiaatteet on valettu itsenäisen keskuspankin, no bail out -periaatteen ja talouspolitiikkaa sitovien sääntöjen ylle. Tavoitteena on ollut luoda järjestelmä, jossa markkinakuri kannustaa jäsenvaltioita kurinalaiseen talouspolitiikkaan. Euroopan talousideat ja -instituutiot ovat kuitenkin olleet koetuksella - kiitos niin koronapandemian kuin Ukrainan kriisinkin. Podcastin tämänkertaisen jakson vieraana on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Ronkainen käy läpi eurooppalaisen talousintegraation historiaa ja avaa, miten Euroopan keskuspankki on pitänyt Eurooppaa pystyssä kamppaillen samalla tiukan mandaattinsa kanssa. Lisäksi Ronkainen pohtii muun muassa sitä, miksi eurooppalainen talousperusta muuttuu ennen kaikkea oikeudellisten päätösten siivittämänä.

Teknologian kyllästämässä maailmassa algoritmit jäsentävät elämäämme. Algoritmipuhe on kuitenkin usein joko yksioikoisen dystooppista tai tekno-optimistista, vaikka kysymys algoritmisesta hallinnasta on monisyisempi. Podcastin tämänkertaisen jakson vieraana on algoritmien politiikkaa tutkiva väitöskirjatutkija Laura Savolainen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Laura Savolainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa algoritmisen hallinnan eri ulottuvuuksista. Mitä on algoritmien politiikka? Entä millaista toimijuutta toisaalta algoritmeillä ja toisaalta algoritmisissä suhteissa olevilla ihmisillä on?

Inflaatio tuntuu bensapumpulla ja lähikaupassa. Mikä hintoja nostaa? Onko kyse väliaikaisesta, muun muassa Venäjä-pakotteiden aikaansaamasta ilmiöstä, vai onko syytä varautua siihen, että inflaatio piinaa taloutta vielä aimo tovin? Ajetaanko maailmantalous taantumaan inflaation kaitsemisen nimissä? Miksi talouspolitiikan työkaluvajassa on hintojen nousun hillintää varten vain rahapolitiikan moukareja ja dynamiittia, vaikka käyttöä olisi hienovaraisemmille instrumenteille? Podcastin suuressa inflaatiojaksossa poliittisen talouden tutkijat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas keskustelevat inflaation syistä, keskuspankkien liikkumavarasta sekä globaalitalouden laajemmista institutionaalisista ongelmista, jotka vaikeuttavat inflaation suitsimista.

Kriisit pandemiasta Ukrainan sotaan myllertävät Euroopan unionia uuteen uskoon. Mihin suuntaan EU on liikkumassa? Onko unioni hylkäämässä uusliberaalit periaatteensa? Entä millä tolalla on eurooppalainen demokratia, ja miten päätöksenteko Euroopan unionissa oikeasti toimii? Podcastin tämänkertaisena vieraana on maailmanpolitiikan väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta. Nordström keskustelee Timo Harjuniemen kanssa paitsi EU-politiikan ajankohtaisista kysymyksistä myös eurooppalaisen vallankäytön konkreettisista prosesseista. Kuka EU:ssa käyttää valtaa ja miten? Ketkä ovat Euroopan vaikutusvaltaisimmat vallankäyttäjät? Laura Nordström, Jouni Backman ja Lea Konttinen: Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa (Sitran selvityksiä): https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/sitra-miten-eu-lainsaadannosta-paatetaan-suomessa.pdf

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostattanut keskustelua kansainvälisen politiikan teoreettisista koulukunnista, kuten realismista. Poliittinen talous -podcastin vieraana on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen, joka keskustelee Timo Harjuniemen muun muassa siitä, millaisessa historiallisessa suhdanteessa realistinen koulukunta syntyi. Entä millaisia kilpailijoita realismilla on? Jaksossa tarkastellaan lisäksi sotilasliitto Naton tulevaisuudennäkymiä samoin kuin sitä, mitä voisimme oppia toisen maailmansodan jälkeisestä jälleenrakennuspolitiikasta. Entä miksi 1990-luku näyttäytyy nyt menetettyjen mahdollisuuksien vuosikymmenenä?

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan Venäjän sotaretkestä Ukrainassa, kun vieraana on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Kangaspuro analysoi niin Vladimir Putinin ajattelua kuin Venäjän hyökkäyksen laajempia geopoliittisia taustojakin. Millainen voisi olla Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri, joka ei nojaisi sotilaallisen uhan jatkuvaan kasaamiseen? Voiko Venäjän aggressioita yrittää ymmärtää Venäjän talouden rakenteen kautta, ja miten Venäjää rankasti koetellut, Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen talouspolitiikan shokkiterapia on vaikuttanut Venäjän kehitykseen ja Putinin asemaan maan johdossa?

Kryptovaluutat ovat kasvaneet libertaristisesta rahaprojektista valtavirtaisiksi sijoitustuotteiksi. Mutta mitä kryptovaluutat oikeastaan ovat, ja miten kryptovaluuttojen ytimessä oleva lohkoketjuteknologia toimii? Poliittinen talous -podcastin vieraana on tutkija ja tietokirjailija Janne Korhonen, joka keskustelee Timo Harjuniemen kanssa kryptovaluuttojen ja lohkoketjun poliittisista ja teknologisista ulottuvuuksista. Kryptovaluutat lupaavat hajautettua taloutta sekä vapautta keskuspankeista ja finanssimarkkinoiden vakiintuneista pelureista, mutta onko kyse sittenkin silkasta huijauksesta ja resurssien hukkakäytöstä? Missä määrin kryptovaluutat muistuttavat kultakantaa, jossa rahan arvo oli sidottu kultaan? Janne Korhosen teksti "Mistä kryptovaluutoissa ja lohkoketkussa on kyse?": https://jmkorhonen.fi/2021/11/02/mista-kryptovaluutoissa-ja-lohkoketjussa-on-kyse/

Poliittinen talous -podcastissa analysoidaan vuoden 2022 talousnäkymiä. Vieraana on BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas. Ahokkaan mukaan kapitalismin nykyistä vaihetta voi luonnehtia keskuspankkikapitalismiksi. Ahokas keskustelee Timo Harjuniemen kanssa keskuspankkikapitalismin taustoista ja nykytilasta: Millaista kapitalismin vaihetta keskuspankkikapitalismi edustaa? Kieliikö keskuspankkikapitalismi keskuspankkien ja rahapolitiikan politisoitumisesta vai pikemminkin asiantuntijavallan vahvistumisesta ja "teknokraattisesta keynesiläisyydestä"? Lisäksi jaksossa pohditaan muun muassa keskuspankkien ilmastopolitiikkaa, inflaatiokehitystä sekä yhteisvaluutta euron tilaa. Jussi Ahokkaan Keskuspankkikapitalismi-uutiskirje Substackissa: https://keskuspankkikapitalismi.substack.com/

Verkon "manosfääri" koostuu erilaisista liikkeistä tai alakulttuureista, joita luonnehtivat muun muassa antifeminismi ja seksuaalisen markkina-arvon teoriat. Poliittinen talous -podcastin vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Emilia Lounela, joka tutkii vastentahtoisessa selibaatissa elävien miesten incel-verkkokulttuuria. Lounela keskustelee Timo Harjuniemen kanssa manosfääristä ja incel-kulttuurista sekä niille ominaisista ajatuksista. Mikä on evoluutiopsykologisen ajattelun rooli antifeministisessä verkkoliikehdinnässä? Miksi ajatus "punaisen pillerin" valitsemisesta vetoaa?

Poliittinen talous -podcastissa tarjoillaan peruskurssi uusliberalismiin ja tehdään uusliberalismille terveystarkastus. Vieraana on tutkijatohtori Ilkka Kärrylä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksesta. Kärrylä pohtii Timo Harjuniemen kanssa uusliberalismin määritelmää, historiaa ja keskeisiä elementtejä. Entä mitä Pohjoismaiden tarkastelu kertoo uusliberalismista? Ovatko maailmantalouden toistuvat kriisit romuttaneet uusliberaalit opit, vai elämmekö edelleen uusliberaalissa todellisuudessa?

Podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Euroopasta ja sitä muokanneista poliittisista ideoista. Vieraana on akatemiatutkija Timo Miettinen, jonka tuore kirja "Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia" tutkii Euroopan olemukseen vaikuttaneita ideologioita ja käsitteitä, muun muassa valtiota, federalismia ja liberalismia. Mistä kumpuaa ajatus Euroopasta arvoyhteisönä tai talous- ja rauhanprojektina? Miten valtio nousi eurooppalaisen poliittisen ajattelun keskiöön, ja miten valtion mahtia on pyritty Euroopassa hillitsemään? Millaiset kehityskulut raivasivat tilaa 1800- ja 1900-luvun suurten ideologioiden - liberalismin, nationalismin ja sosialismin - esiinmarssille? Millainen rooli uusliberalismilla on Euroopan ja EU:n historiassa? Timo Miettinen: Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia: http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2021-syksy/eurooppa-poliittisen-yhteis%C3%B6n-historia.html

Poliittinen talous -podcastin syyskauden avausjaksossa pureudutaan vihreän kasvun, yhteiskunnallisen suunnittelun ja ekologisen jälleenrakennuksen kysymyksiin. Vieraina ovat Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu Bios-tutkimusyksiköstä. Toivanen ja Järvensivu pohtivat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa sitä, miten finanssikriisi ja sen jälkeen valittu talouskuripolitiikka vaikuttivat kehittyneiden talouksien ilmastotavoitteisiin. Entä mitä tarkoitetaan vihreällä kasvulla, ja onko materiaalisten resurssien kuluttaminen mahdollista irrottaa talouskasvusta? Mitä tarkoittaisi, jos päästökaupan ja markkinamekanismin varaan rakentuvasta ilmastopolitiikasta siirryttäisiin kohti kokonaisvaltaisempaa yhteiskunnallista suunnittelua ja ekologista jälleenrakennusta? https://bios.fi/

Millainen on äärioikeiston ja ilmastopolitiikan suhde? Kieltääkö äärioikeisto ilmastonmuutoksen olemassaolon? Jos äärioikealla tunnustetaan ilmastokatastrofin uhka, mitä sille ollaan valmiita tekemään? Podcastin vieraana on väitöskirjatutkija Sonja Pietiläinen Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksiköstä. Pietiläinen on osa Zetkin-kollektiivia, joka on vastikään julkaissut äärioikeiston ilmastopolitiikkaa tarkastelevan teoksen "White Skin, Black Fuel: On the Danger of Fossil Fascism (Verso, 2021). Sonja Pietiläinen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten ilmastodenialismi ja rasismi löytävät toisensa äärioikeistolaisessa ajattelussa. Lisäksi pohditaan, mitä tarkoittaa "vihreä nationalismi" ja miten fossiilienergia kietoutuu osaksi länsimaista maskuliinisuutta. Sonja Pietiläinen Twitterissä: https://twitter.com/PieSonja White Skin, Black Fuel: On the Danger of Fossil Fascism: https://www.versobooks.com/books/3812-white-skin-black-fuel

Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kuntavaalianalyysi kasvaa 2020-luvun puoluepolitiikan megatrendejä luotaavaksi aikalaisdiagnoosiksi: Mitä Antonio Gramsci sanoisi kokoomuksesta? Onko vasemmistosta tullut koulutettujen kaupunkilaisten liike? Millainen on perussuomalaisten suhde ilmastokriisiin ja kilpailukykypuheeseen? Entä löytyykö vasemmistolaisen politiikan tulevaisuus somen digitaalisilta alustoilta?

Mediakonserni Sanoman EU-komissolle tekemä kantelu Yle Areenasta on nostattanut keskustelua julkisen palvelun median laajuudesta ja tulevaisuudesta. Poliittinen talous -podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Yleisradion ja kaupallisen median välisestä konfliktista sekä suomalaisen ja eurooppalaisen viestintäpolitiikan tulevaisuudesta. Yliopistonlehtori Kari Karppinen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, pakottaako EU Suomen kaventamaan julkisen palvelun median roolia. Vai voisimmeko päinvastoin vaatia lisää ja kattavampaa julkisen palvelun mediaa? Entä mitä tuoreet mediakiistat kertovat median ja demokratian välisestä suhteesta? Kari Karppinen toimii Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteishankkeessa, joka on antanut lausuntoja esityksestä uudeksi Yle-laiksi: https://cordi.blog/

Asiantuntijuuden kriisistä puhutaan paljon, mutta yhteiskunnat pyörivät edelleen asiantuntijuuden voimin ja myös populisteiksi soimatut poliitikot vetoavat asiantuntijuuteen. Asiantuntijuus on myös markkinointistrategia: niin sykemittareita kuin elämäntapojakin kaupustellaan asiantuntijuuteen vetoamalla. Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta analysoi podcastin tämänkertaisessa jaksossa modernin asiantuntijuuden historiaa ja murroksia. Miten asiantuntijuus nousi yhteiskunnallisen toiminnan ytimeen? Entä mitä tapahtuu, kun asiantuntijuuden kirkkaimmat saavutukset atomienergiasta lentomatkailuun kääntyvät moderneja yhteiskuntia vastaan ja asiantuntijoiden aikaansaannokset muuttuvat vaikeasti ennakoitaviksi riskeiksi? Onko vasemmisto luovuttanut asiantuntijuuden kritiikin äärioikeistolle? Ja onko perinteistä talousasiantuntijuutta haastava vasemmisto löytänyt asiatuntijuuden uudelleen? Entä mitä koronakriisi kertoo asiantuntijuudesta ja totuuksien löytämisen vaikeudesta? Mikko Jakonen: Vastatieto: Tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53239 Mikko Jakonen: Konflikti - Talous ja politiikka: https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/konflikti-talous-ja-politiikka/

Suomalaiset ovat kodinomistajien kansa. Valtaosa suomalaisten varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Valtio on halunnut tukea omistusasumista, mutta mitä tapahtuu, kun asuntomarkkinat alkavat tuottaa voittajia ja häviäjiä? Pääkaupunkiseudulta peritty asunto voi lingota perijän kohti vaurastumista, mutta toisaalla perintöasunto voi koitua taloudelliseksi taakaksi. Poliittinen talous -podcastin vieraina ovat "Voittajien ja häviäjien Suomi - Asuntovarallisuuden uusjako" -kirjan kirjoittajat, Talouselämän toimittaja Karla Kempas ja Kauppalehden Veera Tegelberg. Kempas ja Tegelberg keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa suomalaisen omistusasumisen historiasta sekä asuntovarallisuuden synnyttämistä yhteiskunnallisista jaoista. Määrääkö perintö ihmisen yhteiskunnallisen aseman? Ketkä pääsevät kiinni asuntovarallisuuteen? Entä millaisia poliittisia konflikteja alueellisen epätaso-arvon ja asumisen ympärille syntyy? "Voittajien ja häviäjien Suomi" Vastapainon verkkokaupassa: https://vastapaino.fi/sivu/tuote/voittajien-ja-haviajien-suomi/2790984

Koronakriisiä on helppo pitää vahvan valtion kunnianpalautuksena. Valtio valvoo rajoja ja elvyttää taloutta. Valtio hoitaa sairaat ja jakaa rokotteet. Toisaalta valtion toiminta näyttäytyy usein sarjana epäonnistumisia: muuntovirukset vipeltävät yli rajojen, tehohoitapaikat loppuvat kesken, eivätkä oikeusministeriön virkamiehet pysty järjestämään terveysturvallisia vaaleja. Poliittinen talous -podcastissa siirretään katse päivänpolitiikan kuohuista laajempiin trendeihin ja pohditaan, miten valtion työntekijöiden määrää vähentäneet tuottavuusohjelmat ja uuden julkishallinnon opit ovat vaikuttaneet suomalaiseen valtiorakenteeseen ja valtion kriisinkestävyyteen. Jakson vieras on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen. Ylönen pohtii Timo Harjuniemen kanssa muun muassa sitä, millainen on koronakriisissä sekavalta ja moniportaiselta näyttävän suomalaisen aluehallintorakenteen historia. Entä millaisella volyymilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n resursseja on leikattu? Hajanainen hallintorakenne on kiinnostavaa kyllä maistunut paitsi oikeistolle myös vasemmistolle, kuten myös hallintopolitiikka, jossa keskusjohtoisuutta ja normeja on purettu. Matti Ylösen blogiteksti "THL:n kurjistaminen on kansallinen ongelma": https://www.mattiylonen.fi/?p=248

Erilaiset kriisit ilmastonmuutoksesta populismiin ja koronapandemiaan koettelevat liberalismia. Arkijärkinen edistyksen ideologia on joutunut puolustuskannalle. Poliittinen talous -podcastissa puhutaan liberalismista, kun vieraina ovat tietokirjailijat Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru. Heidän kirjansa, liberalismin historiaa ja kurimusta analysoiva "Mikä liberalismia vaivaa?" ilmestyi syksyllä 2020. Lahtinen ja Purokuru keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten liberalismi kannattaisi määritellä tai ymmärtää ja miksi liberalismin suhde demokratiaan ja kansalaisvapauksiin on historiallisesti ollut jännitteinen. Jaksossa keskustellaan myös uusliberalismista; vasemmiston uusliberalismikritiikeissä lähestytään uusliberalismia selkeän negatiivisena ilmiönä, mutta toisaalta uusliberalismi on luvannut vapautta ja vaurautta sekä pumpannut polttonesteensä ihmisten haluista. Pystyykö liberalismi enää - koronatuskan, ilmastonmuutoksen ja talousahdistuksen keskellä - piirtämään myönteisiä tunnemaisemia? Onko liberalismissa jotain säilyttämisen arvoista? Lahtinen ja Purokuru tekevät myös Mikä meitää vaivaa? -podcastia.

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan talouspolitiikan journalismista ja asiantuntijuudesta. Keskustelun pohjana toimii Timo Harjuniemen kirjoittama tutkimusraportti "Asiantuntijoita vai asiansa ajajia? Suomalaisten toimittajien näkemyksiä talouspolitiikan asiantuntijuudesta". Mitä suomalaiset toimittajat ajattelevat talouspolitiikan asiantuntijoista ja suomalaisesta talouspoliittisesta keskustelusta? Voiko talouspolitiikan asiantuntija olla puolueeton? Määrittävätkö mediatalous ja omistusrakenteet journalistiset sisällöt, ja missä määrin journalisteilla on omaa toimijuutta? Mitä journalismin poliittisuus tarkoittaa, ja miten journalismi selviää liberalismin kriisin keskellä? Tutkimusraportti löytyy täältä: https://www.hssaatio.fi/ketka-ovat-talouspolitiikan-ykkosasiantuntijoita-median-silmin-2/

Poliittinen talous -podcastissa kypsytellään Yhdysvaltain vaalitulosta. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miksi gallupit olivat pielessä ja mitä vaalitulos kertoo keskustavasemmistolaisten puolueiden erkaantumisesta työväenluokasta. Jos Yhdysvaltojen demokraattipuolueesta tulee koulutettujen liberaalien puolue, avautuuko republikaaneille väylä puhutella Amerikan monikulttuurista työväenluokkaa? Pystyvätkö republikaanit palvelemaan työväenluokan materiaalisia etuja, vai merkitseekö uudenlaisten äänestäjäkoalitioiden mahdollinen synty sitä, että politiikka rakentuu vastaisuudessa entistä vahvemmin kulttuuristen ja sosiaalisten vastakkainasetteluiden varaan? Ei leipää, vaan pelkkiä sirkushuveja? Yhdysvaltojen koronatilanne synkkenee, mutta onko Bidenilla mahdollisuuksia elvyttävään politiikkaan, jos senaatti jää republikaanien haltuun? Mitä Bidenin presidenttiys merkitsee Yhdysvaltojen ja Euroopan välisille suhteille? Presidenttiytensä jälkeen Trump saattaa ryhtyä striimaajaksi, mikä kielii siitä, että trumpiaanisen todellisuuden siemenet kylvettiin Yhdysvalloissa mediapoliittisin päätöksin jo vuosikymmeniä sitten.

Poliittinen talous -podcastin suuressa vaalijaksossa vietetään demokratian riemujuhlaa ja hekumoidaan Yhdysvaltain tulevilla vaaleilla. Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa murskaavat numeroita, puntaroivat vaaliasetelmia ja herkuttelevat jännittävimmillä vaa'ankieliosavaltioilla. Nappaavatko demokraatit vaaleissa niin Valkoisen talon kuin senaatinkin hallinnan?Julistavatko tv-kanavat voittajan jo vaali-iltana? Kylmien faktojen ja teräksenkovan datan vastapainoksi jaksossa sukelletaan välillä syvempiin vesiin pohdiskelemaan muun muassa republikaani- ja demokraattipuolueen erilaisia politiikkakäsityksiä sekä politiikan ja juridiikan perustavanlaatuista yhteen kietoutumista yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa.

Yhdysvaltain dollari on globaalin talousjärjestelmän tärkein valuutta. Mutta mihin perustuu dollarin asema globaalina "reservivaluuttana", ja mitä se oikein tarkoittaa? Millä tavoin dollarihegemonia liittyy Yhdysvaltain geopoliittiseen ja sotilaalliseen herruuteen? Poliittinen talous -podcastin vieraana on Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa dollarivetoisesta maailmantaloudesta ja muun muassa siitä, voisiko eurosta tai Kiinan juanista olla dollarin haastajaksi. Entä voivatko yhdysvaltalaisen yhteiskunnan kiihtyvät, toisiinsa limittyvät sosiaaliset ja poliittiset kriisit horjuttaa vallitsevaa valuuttahierarkiaa? Mitä finanssi- ja koronakriisi ovat paljastaneet dollarikeskeisestä maailmantaloudesta?

Moni poliitikko vannoo tietoperustaisen päätöksenteon nimiin, kunnes tiedekonsensus on poikkiteloin omien poliittis-ideologisten tavoitteiden kanssa. Tiede- ja faktapohjainen argumentointi on keskeinen politiikan oikeuttamisen tapa, minkä vuoksi tiedontuotannon ja poliittisten ideologioiden suhde on kimurantti. Poliittinen talous -podcastin vieraana on Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma, joka keskustelee Timo Harjuniemen kanssa politiikan ja tiedon suhteesta. Poliittiset kiistat ovat usein myös tieteellisiä ja tietoteoreettisia kiistoja, mutta onko poliittisten ideologioiden ja tiedontuotannon välistä palomuuria silti syytä varjella? Mitä itse asiassa tarkoitamme ideologioista puhuessamme? Miksi vasemmisto on heikoilla tiedontuotannon kentällä? Entä miksi journalismin ja tieteen kaltaiset instituutiot tuntuvat politisoituvan kiihtyvää vauhtia?

Poliittinen talous -podcastissa syvennytään tällä kertaa kysymykseen luottomarkkinoiden vallasta. Keskustelun pohjana toimii Lauri Holapan tuore väitöskirja "The Bond-Market-Power Fallacy". Siinä Holappa haastaa tutun kertomuksen, jonka mukaan kansainväliset luottomarkkinat pystyvät pakottamaan kansallisvaltioita julkisen sektorin sopeuttamiseen ja työmarkkinareformeihin. Holapan mukaan kansallisvaltioilla on enemmän liikkumatilaa kuin markkinakurikertomus antaa olettaa. Minkä vuoksi tulkinta luottomarkkinoiden kurinalaistavasta vallasta istuu syvässä myös poliittisen talouden tutkimuksessa ja muissa kriittisissä yhteiskuntatieteissä? Entä tarjoaako keskuspankkirahoitus reitin ohittaa luottomarkkinoiden valta-asema? Globaalitaloudessa on jo käytännössä eletty pitkään keskuspankkirahoituksen aikaa, mikä valuu myös talouspolitiikasta ja sen perusteista käytävään keskusteluun. Toisaalta julkisen velan kammo ja kertomus luottomarkkinoiden vallasta eivät väisty talouspoliittisen debatin keskiöstä kivuttomasti. Laurin väitöskirja on luettavissa täällä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314691

Eurooppalainen talouspolitiikan integraatio etenee koronakriisin aikana, mistä kertoo esimerkiksi EU-komission ehdotus uudeksi elpymisrahastostoksi. Poliitikot ovat kuitenkin haluttomia käymään avointa demokraattista debattia eurooppalaisen talouspolitiikan vaihtoehdoista. Poliittinen talous -podcastin vieraana on SAK:n ekonomisti Anni Marttinen, joka pohtii koronakriisin esiin nostamia talouspoliittisia ideoita, kuten euroalueen sääntökehikon muuttamista tai valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen mahdollisuutta. Kun euroalueen säännöt törmäävät toistuvasti talouskriiseihin, tulisi sääntöjen mielekkyydestä käydä perustava poliittinen debatti. Lisäksi jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, onko luottomarkkinoilla niin paljon valtaa kuin usein kuvittelemme ja miksi uudet talouspoliittiset ideat eivät tunnu valuvan Euroopan tasolta suomalaiseen keskusteluun. Entä voisiko Euroopan talousongelmat ratkaista miljardin euron jättikolikkoja painamalla? Anni Marttinen Twitterissä: https://twitter.com/annimarttinen

Polittinen talous -podcastin koronajakson vieraana on akatemiatutkija Marko Ampuja Tampereen yliopistosta. Ampuja keskustelee Zoomin välityksellä Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten koronavirus niveltyy liberaalin kapitalismin muihin kriiseihin ja mitä paluu viruksen jälkeiseen "normaaliin" voi oikein tarkoittaa. Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: Kansallisen ja EU-tason talouspoliittiset vastaukset Koronakriisin niveltyminen liberaalin kapitalismin muihin kriiseihin, kuten autoritaarisen populismin nousuun ja poliittisen keskustan murenemiseen Miten Financial Timesin kaltainen eliittimedia käsittelee kriisiä, ja mistä eliitin kriisireaktiot kertovat? Miten koronakriisia käsitellään mediassa, ja mitkä seikat jäävät varjoon? Koronavirus ja ilmastonmuutos - pannaanko koronakriisin torjunta vastakkain ilmastotavoitteiden kanssa? Koronaviruksen luokkaulottuvuus Koronavirus ja uusliberaali valtio Mitä on kriisin jälkeinen "normaali"? Marko Ampuja Tampereen yliopiston sivuilla: https://www.tuni.fi/fi/marko-ampuja

Poliittinen talous -podcastissa pureudutaan Yhdysvaltain demokraattipuolueen presidenttiehdokaskisaan. Entinen varapresidentti Joe Biden jyräsi "supertiistaina" useissa osavaltioissa ja nousi näin demokraattien kärkiehdokkaaksi. Onko Vermontin senaattorilla Bernie Sandersilla enää mahdollisuuksia nousta puolueen presidenttiehdokkaaksi? Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi pohtivat presidenttipelin kuvioita ja samalla laajempia kysymyksiä vasemmiston ja länsimaisen politiikan tulevaisuudesta. Kertovatko Sandersin kampanjan vaikeudet finanssikriisin jälkeen nousseen vasemmistopopulismin ahdingosta? Onko niin, että vasemmisto ei pääsekään hyötymään liberalismin pitkästä kriisistä. Ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat nousseet rytinällä poliittisen debatin keskiöön, ja kulttuuristen kysymysten kasvava painoarvo tuntuu satavan lähinnä oikeiston laariin.

Uuden vuosikymmenen ensimmäisessä Poliittinen talous -podcastin jaksossa keskustellaan talousdemokratian käsitteestä. Ajatus demokratian ulottamisesta talouden ja tuotannon piiriin leimasi 1900-luvun poliittisia vääntöjä. Ruotsissa viriteltiin 1970-luvulla ajatusta palkansaajarahastoista, jotka olisivat kasvattaneet työntekijöiden valtaa yrityselämän organisoinnissa ja johdossa. Vähitellen keskustelu talousdemokratiasta kuitenkin muuttui ajatukseksi "kansankapitalismista" tai "kuluttajademokratiasta". Miksi näin tapahtui? Poliittisen historian tutkija Ilkka Kärrylä avaa tämänkertaisessa jaksossa talousdemokratian käsitteen historiaa. Jaksossa keskustellaan lisäksi pohjoismaisesta uusliberalismista, käsitellään kapitalismin uutta henkeä ja lanseerataan "verkkopankkidemokratian" käsite. Ilkka Kärrylä Twitterissä: https://twitter.com/IKarryla

Podcastin Britannia-aiheisessa erikoisjaksossa käydään vielä läpi Britannian vaalitulosta. Samalla analysoidaan jo brittipolitiikan suuntaviivoja. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Aiheina ovat: Miten konservatiivit jyräsivät voittoon? Olivatko vaalit vain brexit-vaalit? Oliko vaaleissa kyse pikemminkin konservatiivien loistosuorituksesta kuin lopulta suhteellisen tavanomaisen äänisaaliin napanneen työväenpuolueen poikkeuksellisesta tappiosta? Britannian puoluekentän historia ja murros. Työväenpuolueen äänestäjäkoalition hajoaminen suurkaupunkien arvoliberaaleihin ja globalisaation koettelemien pohjoisen teollisuuspaikkakuntien duunareihin. Miten Boris Johnson pitää oman koalitionsa kasassa ja sovittelee yhteen erilaisten äänestäjäryhmien ja taustavoimien vaatimuksia? Ajatteleeko kukaan enää talouskuria? Kertooko brittikonservatiivien suunnanmuutos kansalliskonservatiiviseen suuntaan liberaalin keskustaoikeistolaisuuden laajemmasta rappiosta? Marxilainen analyysi Johnsonin talouspolitiikasta.

Moderneissa, työnjaoltaan monimutkaisissa ja pitkälle erikoistuneissa yhteiskunnissa tarvitaan suunnaton määrä asiantuntijuutta. Samalla asiantuntijuuden, politiikan ja demokratian välisistä rajoista on tullut entistä huokoisempia. Politiikka on usein kamppailua asiantuntijatiedosta, mistä kielii esimerkiksi debatti Antti Rinteen hallituksen työllisyyspolitiikasta ja sen laskennallisista vaikutuksista. Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan asiantuntijuuden, politiikan ja demokratian rajoista. Turun yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo käsittelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa sitä, miksi kysymykset asiantuntijoista ja näiden tuottamista faktoista ovat nousseet politiikan keskiöön. Mikä on asiantuntijuuden ja demokratian välinen työnjako? Vai onko asiantuntijuus sittenkin kriisissä, kuten analyysit totuudenjälkeisestä ajasta antavat olettaa? Hanna Ylöstalo Twitterissä: https://twitter.com/ylostalohanna

For this episode, the podcast is joined by Quinn Slobodian and Timo Miettinen for a conversation on the many faces of neoliberalism. How should one approach the idea of neoliberalism, and what happened to neoliberalism after the 2016 shock of Trump and Brexit? Trump and Brexit are often seen as a backlash against the neoliberal elites and the rule-based global order, but this might be an oversimplification. Instead, we are witnessing the emergence of neoliberalism’s "bastards" in the form political projects that combine free-market ideas with nationalist and even racist tropes. What are the intellectual roots of such peculiar alliances? Moreover, It might be useful to analyse such phenomena as Brexit as signs of inter-elite conflicts and disputes concerning the architecture of the global economy, instead of putting too much emphasis on the disgruntled masses left behind by globalization. Quinn Slobodian is an associate professor of history at Wellesley College. His latest book is called “Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism”. Timo Miettinen is a researcher at the Centre for European studies at the University of Helsinki. -------------------------------------------------------------------------- Podcastin tämänkertaisessa jaksossa Timo Harjuniemi keskustelee kahden uusliberalismin tutkijan - Quinn Slobodianin ja Timo Miettisen - kanssa uusliberalismin käsitteestä samoin kuin siitä, mitä uusliberalismille tapahtui finanssikriisin, Trumpin ja Brexitin jälkeen. Trump ja Brexit tulkitaan usein uusliberalismin kriisiksi. Tässä tulkinnassa globalisaation koettelemat massat nousevat globaaleja uusliberaaleja eliittejä ja pääoman ylivaltaa vastaan. Kansan kapinamieli kanavoituu liberaalia järjestystä järkyttäviin protestiliikkeisiin. Tällaiset tulkinnat samoin kuin analyysit uusliberalismin kuolemasta ovat kuitenkin yksinkertaistuksia. Aikaamme leimaavat pikemminkin uusliberalismin murros ja ideologisten äpäröiden nousu: nousussa ovat esimerkiksi liikkeet, joissa talouskurin ja pääomien vapaan liikkuvuuden vaatimus yhdistyy analyyseihin rotujen ja kulttuurien välisistä hierarkioista. Quinn Slobodian korostaa, että aikamme kriisejä on kenties mielekkäämpää tarkastella eliittien ja pääoman sisäisten ristiriitojen kautta kuin sydänmaiden kapinana. Kuka hyötyi nyt kriiseilevästä sääntöperusteisesta järjestyksestä, ja ketkä puolestaan olivat järjestelyn häviäjiä? Minkälaisesta sääntelyjärjestelmästä kovan linjan brexitin ajajat fantisoivat? Quinn Slobodian on historian apulaisprofessori Wellesley Collegessa Yhdysvalloissa. Timo Miettinen on tutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.

Sosialidemokratian kriisistä on puhuttu pitkään, mutta toisaalta sosialidemokraattiset ajatukset ja poliitikot ovat monin paikoin myös nousussa. Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan sosialidemokratian monista kasvoista. Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa paitsi sosialidemokratian kriisin syistä myös demarirenessanssin mahdollisuuksista. Miksi kolmannen tien sosialidemokratia, joka pyrki yhdistämään globalisaatiomyönteisen talouspolitiikan liberaaleihin arvoihin, romahti, ja miksi nuoret innostuvat Jeremy Corbynin ja Bernie Sandersin kaltaisista poliitikoista? Onko kolmannen tien sosialidemokratialle enää tilausta, vai valloittavatko vihreät politiikan liberaalin keskustan? Entä miten Mauno Koiviston Nintendo-innostus siivitti suomalaisen teknologiaklusterin voittokulkua? Antti Alaja Twitterissä: https://twitter.com/AlajanAntti

Finanssi- ja eurokriisi kasvattivat keskuspankkien roolia maailmantalouden vakauttajina ja talouskasvun takaajina. Pelastaakseen globaalit rahoitusmarkkinat Yhdysvaltain keskuspankki Fed lapioi finanssikriisin aikana likviditeettiä niin amerikkalaiseen kuin eurooppalaiseenkin pankkijärjestelmään. Euroopassa vasta EKP:n piakkoin syrjään siirtyvän pääjohtajan Mario Draghin lupaus tehdä "kaikki tarvittava" euroalueen pelastamiseksi rauhoitti rahoitusmarkkinat ja samalla eurokriisin akuuteimman vaiheen. Keskuspankkien asema talouden tukipilarina on ollut elimellinen myös kriisien hellitettyä, mistä kertovat muun muassa massiiviset määrällisen elvyttämisen ohjelmat samoin kuin muut epätavalliset rahapoliittiset manööverit. Keskuspankit ovat joutuneet kannattelemaan maailmantaloutta, kun poliitikot ovat vannoneet talouskasvua hidastavan talouskuripolitiikan nimiin. Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu, ja mitä keskuspankkien roolin kasvu kertoo kapitalistisen talousjärjestelmän muodonmuutoksesta? Olemmeko siirtymässä kohti keskuspankkikapitalismia, jossa markkinat ja talouskasvu ovat entistä riippuvaisempia aktiivisista, jatkuvasti epätavallisiin keinoihin turvautuvista keskuspankeista ja jossa ei ole enää paluuta normaaliin, sääntöjen sanelemaan teknokraattiseen rahapolitiikkaan? Poliittinen talous -podcastin vieraana on Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa keskuspankkien muuttuvasta roolista kapitalistisessa talousjärjestelmässä. Miksi finanssikriisi sysäsi meidät kohti keskuspankkikapitalismia? Mitä keskuspankkien ja rahapolitiikan korostuminen kertoo hallitsevasta talouspoliittisesta ajattelusta? Mitä tapahtuu, jos ruuti keskuspankkien tykeissä kostuu? Pakottaako rahapolitiikan tehon mahdollinen ehtyminen poliitikkoja kohti entistä aktiivisempaa investointipolitiikkaa? Keskustelun taustana toimii Jussi Ahokkaan Politiikasta.fi-sivustolle kirjoittama artikkeli "Kapitalismin muodot ja institutionaalinen muutos - kohti keskuspankkikapitalismia". https://politiikasta.fi/kapitalismin-muodot-ja-institutionaalinen-muutos-kohti-keskuspankkikapitalismia/ Jussi Ahokas Twitterissä: https://twitter.com/ahokasjaj

(See further below for an English introduction.) Podcastin tämänkertainen jakso on äänite taloustieteen emeritaprofessori Sheila Dow'n haastattelusta. Poliittinen talous -podcastin Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi haastattelivat 14. kesäkuuta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Stirlingin yliopiston taloustieteen professoria Dow'ta, joka on kirjoittanut laajalti muun muassa taloustieteen metodologiasta ja oppihistoriasta. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Englannin keskuspankissa ja Ison-Britannian hallituksen rahapoliittisena neuvonantajana. Yhdessa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa järjestetyssä, englanninkielisessä haastattelussa keskustellaan muun muassa taloustieteen poliittisesta merkityksestä ja taloustieteen koulukunnista. Kuten muissa yhteiskuntatieteissä, myös taloustieteessä on erilaisia koulukuntia. Nämä koulukunnat saattavat olla teoreettisilta ja filosofisilta lähtökohdiltaan erilaisia. Keskustelu koulukuntaeroista typistyy kuitenkin usein siihen, että valtavirrasta poikkeavat näkemykset tuomitaan harhaoppisiksi ja epätieteellisiksi. Mistä tämä johtuu, ja miksi myös taloustiede tarvitsee nykyistä enemmän pluralismia? https://sorsafoundation.fi/fi/ Kuva: Jussi Ahokas -------------------------------------------------------- This episode of the podcast is a recording of our live interview with Professor Sheila Dow. Dow is an Emeritus Professor of economics at the University of Stirling, UK. She has published vastly on, for example, the methodology of economics and the history of economic thought. Moreover, she has worked for the Bank of England and as a monetary policy advisor for the UK government. The interview covers such issues as the political power of economics and the differences between different schools of thought in economics. Like other social sciences, economics comes with different schools of thought. However, it is commonplace to run into the argument that non-mainstream approaches are somewhat irrelevant and even unscientific. Why is this the case, and why do we need pluralism in economics as well? The interview took place in Helsinki on June 14. The session was organized jointly with the think-tank Kalevi Sorsa Foundation. https://sorsafoundation.fi/en/ Picture by: Jussi Ahokas

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan Antti Rinteen hallituksen talouspoliittisesta linjasta. Valtiotieteiden tohtori, hallitusneuvotteluihin vasemmistoliiton edustajana osallistunut ekonomisti Patrizio Lainà keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, minkälaista talouspoliittista suunnanmuutosta Antti Rinteen hallitus edustaa. Haastaako Rinteen hallitus suomalaista talouspolitiikkaa pitkään hallinneen talouskurilinjan, jota on leimannut ajatus kestävyysvajeen torjumisen ensisijaisuudesta? Jaksossa keskustellaan lisäksi Rinteen hallituksen talouspolitiikan Eurooppa-ulottuvuudesta. Lähteekö Rinteen hallitus haastamaan talouskurin hegemoniaa myös euroalueen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä? Minkälaisia rajoitteita ja toisaalta mahdollisuuksia globaalin talouden pelisääntöjen muutos tuo muassaan? Finanssi- ja eurokriisi ovat pakottaneet keskuspankit - ja eritoten Euroopan keskuspankin EKP:n - omaksumaan vahvan poliittisen roolin maailmantalouden vakauden ja kasvun takaajina. Markkinoista on tullut entistä riippuvaisempia aktiivisista keskuspankeista. EKP:n aktiivinen toiminta eurokriisin aikana on tuonut euromaille lisää talouspoliittista liikkumavaraa ja nakertanut samalla "markkinakuria". EKP:n ansiosta ajatus siitä, että euroalueen jäsenvaltioiden talouspoliittista liikkumatilaa sääntelisivät "vastuuttomasta" politiikasta rankaisevat rahoitusmarkkinat, on entistä heikommissa kantimissa. Patrizio Lainà Twitterissä: https://twitter.com/PatrizioLaina Ensimmäinen Poliittinen talous -livepodcast järjestetään Tiedekulmassa Helsingissä perjantaina 14.6. Lisätietoa: https://www.facebook.com/events/301283177426418/

Mikä on uusliberalismin suhde demokratiaan, kansallisvaltioon ja kansainvälisyyteen? Poliittinen talous -podcastissa analysoidaan uusliberalismia 1900-luvulla vahvistuneen demokratiakehityksen kautta: kun siirtomaaimperiumit purkautuivat ja demokratia vahvistui, oli liberaali järjestys suojattava massademokratian riskeiltä, kuten taloudelliselta protektionismilta ja talousnationalismilta. Uusliberaaleille vastaus ongelmaan piili kansainvälisyydessä: talous oli epäpolitisoitava ja siirrettävä kansallisen demokratian ulottumattomiin erilaisin kansainvälisin sopimuksin ja organisaatioin. Podcastin vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Laura Nordström, joka analysoi mm. uusliberalismin suhdetta Euroopan unioniin ja kauppajärjestö WTO:hon. Keskustelussa haastetaan lisäksi käsitys siitä, että uusliberalismi olisi ensisijaisesti taloustieteeseen nojaava poliittinen ideologia. Mikä oli uusliberaalien vaikuttamisstrategia toisen maailmansodan jälkeen, kun globaalitaloudessa puhalsivat keynesiläiset suunnittelutalouden ja talousdemokratian tuulet? Entä miten rakentaa poliittinen legitimiteetti globaalille talousjärjestelmälle, joka pyrkii karttamaan demokraattista keskustelua? Voiko vastaus löytyä uusliberalismin liitosta kansallismielisen oikeistopopulismin kanssa? Keskustelun pohjana toimii Harvardin yliopiston tutkijan, historioitsija Quinn Slobodianin kirja "Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism", jonka Nordström on arvioinut Politiikka-lehdelle. Laura Nordström Twitterissä: https://twitter.com/LauraNord You & EU -hanke: https://twitter.com/LauraNord Nordströmin arvio Slobodianin kirjasta: https://journal.fi/politiikka/article/view/77703 Quinn Slobodian: Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism: http://www.hup.harvard.edu/catalog.php?isbn=9780674979529

Recently, Modern Monetary Theory (MMT) has gained public attraction especially in the US. The rise of the heterodox economic theory is, partly, due to the fact that it has been associated with the Green New Deal, a state-led public investment program meant to transfer the US economy and tackle the climate crisis. MMT has provided progressive politicians with the means to answer the obvious question: how to pay for the GND? Timo Harjuniemi and Lauri Holappa are joined by one of the most influential MMT scholars, Bill Mitchell. Bill Mitchell is a professor of economics at the University of Newcastle, Australia. Mitchell talks with us about the foundations and history of MMT and addresses the criticisms hurled at it by mainstream economists. Moreover, we discuss how the crisis of the neoliberal era and mainstream economic thought relates to the rise of MMT. And what about the future? What does it hold for MMT? See Bill’s blog: http://bilbo.economicoutlook.net/blog/ See also the new MMT textbook by Bill Mitchell, Randy Wray and Martin Watts: http://bilbo.economicoutlook.net/blog/?page_id=33139 Bill's Twitter: https://twitter.com/billy_blog

Ilmastonmuutoskeskustelussa on viimeistään hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin myötä saavutettu konsensus, jossa kaikki vastuulliset tahot poliitikoista tutkijoihin ja suuryrityksiin ovat samaa mieltä ilmaston lämpenemistä hillitsevien toimien tarpeellisuudesta. Konsensukseen pyrkivän ilmastopolitiikan rajat tulevat kuitenkin nopeasti vastaan.Tämän on huomannut muiden muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jonka päätös korottaa polttoaineiden verotusta laukaisi laajat keltaliiviprotestit. Macronin talouskurista ja ranskalaisen yhteiskunnan pitkään jatkuneesta eriarvoistumisesta sytykkeitä ammentava keltaliiviliike osoittaa, että ilmastopolitiikassa on väistämättä luokkaulottuvuutensa. Macronilaisen ilmastopolitiikan maksajia ovat ennen kaikkea alempi keskiluokka ja työväenluokka, joiden elämisen edellytyksiä on jo muutoinkin nakerrettu leikkauksilla ja rakenteellisilla uudistuksilla. Poliittinen talous -podcastin vuoden ensimmäisessä jaksossa Bios-tutkimusyksikön tutkijat Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu miettivät toisenlaisen ilmastopolitiikan mahdollisuuksia. Miten kytkeä kunnianhimoiset ilmastotavoitteet nykyistä oikeudenmukaisemman tulonjaon kysymyksiin? Olisiko amerikkalaisen politiikan supertähden Alexandria Ocasio-Cortezin visioimasta "Green New Dealista" apua? Minkälaista voisi olla nykyistä populistisempi ilmastopolitiikka, joka ei väistäisi poliittisia vastakkainasetteluja vaan päinvastoin hyödyntäisi niitä? Miten talouden kysymykset pitäisi tällöin ajatella uudelleen? Entä miten välttää syvä ilmastoahdistus ja kuvitella nautinnollisia elämisen mahdollisuuksia, kun halvan energian ylettömään käyttöön perustuva fossiilikapitalismi on kriisiytymässä? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei voi perustua yksilöllisiin ratkaisuihin ja silkkaan moralistiseen pidättäytymiseen, mutta samalla materiaaliset kysymykset pakottavat meidät miettimään uudelleen, mitä hyvä ja mielekäs elämä voisi olla. https://twitter.com/TTToivanen http://bios.fi/ https://wiseproject.fi/

Tiede ja politiikka halutaan pitää visusti erillään. Tieteen ja politiikan välillä vaikuttaisi vallitsevan selkeä työnjako: politiikka on ennen kaikkea arvokamppailua ja tiede tarjoaa parhaat mahdolliset työkalut valittujen päämäärien tai arvojen saavuttamiseksi. Toisaalta tietyt kysymykset, kuten talouden "tosiasiat", halutaan usein rajata poliittisten erimielisyyksien ulkopuolelle. Politiikan ja eritoten yhteiskuntatieteiden suhde on kuitenkin rutkasti tätä mutkikkaampi. Poliittiset ideologiat eivät ole kehittyneet irrallaan tieteellisistä teorioista, vaan - päinvastoin - yhtä jalkaa niiden kanssa. Poliittinen vasemmisto ponnistaa marxilaisesta yhteiskuntatieteestä, ja liberaalin oikeiston historia niveltyy taloustieteen historiaan. Toisaalta tieteet ovat kehittyneet reaktioina poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin: esimerkiksi tilastotiede kehittyi rinnan modernin valtion ja massayhteiskuntien kanssa ja tarjosi valtaapitäville ja kehittyville byrokraattisille organisaatioille tieteellisiä työkaluja väestön hallinnointiin ja sen ominaisuuksien mittaamiseen. Dosentti, Hankenin apulaisprofessori Ville-Pekka Sorsa pohtii Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa tieteen ja politiikan välistä suhdetta. Mikä on tieteen poliittinen rooli, ja minkälaisia poliittisia kamppailuja tieteen kentällä käydään? Entä millaista on taloustieteellisen tiedon poliittinen valta? Missä vaiheessa politiikka tyhjeni tosiasioista ja latistui arvopuheeksi? Voiko tiede tarjota vastauksia poliittisiin ongelmiin? Ville-Pekka Sorsa on kirjoittanut ideoiden poliittisesta vallasta. Hän on lisäksi tutkinut muun muassa ekonomistien roolia yhteiskuntaa ohjaavan tiedon tuottajina. Sorsa päätoimittaa Poliittinen talous -lehteä. http://www.poliittinentalous.fi/lehti/ https://twitter.com/vpsorsa

Poliittinen talous -podcast paneutuu Brasilian poliittisiin ja taloudellisiin kiemuroihin sekä maan vastavalittuun presidenttiin Jair Bolsonaroon vielä toisen lähetyksen voimin. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa Brasiliasta ja maan poliittisesta tilanteesta keskustelee maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Minkälaisia talouspoliittisia tekijöitä löytyy fasistiseksi luonnehditun Bolsonaron voiton takaa? Minkälaisia äänestäjäryhmiä Bolsonaro sai vaaleissa tuekseen? Mitä Bolsonaro voi tehdä Brasilian nuorelle demokratialle ja oikeusvaltiolle? Entä mitä tapahtuu, kun ihmisoikeus- ja demokratiamyönteisen keskustaoikeiston on tehtävä valinta vasemmiston ja autoritarismin välillä? Teivainen pohtii myös, mitä Bolsonaron voitto kertoo liberalismin ja demokratian suhteesta. Ovatko liberaalit valmiita tarvittaessa rajoittamaan demokratiaa vaikka sitten diktaruurilla, jotta talousliberalismin periaatteet eivät vaarantuisi? Vai onko tällöin enää mielekästä puhua mistään liber-alkuisesta ismistä? https://twitter.com/TeivoTeivainen Kuuntele myös podcastin edellinen lähetys, jossa Timo Harjuniemi keskustelee tutkija Leo Custódion kanssa Brasilian tilanteesta. https://soundcloud.com/poliittinentalous/episode-9-bolsonaro-and-the-political-dynamics-of-brazil-feat-leonardo-custodio

After sparking outrage with outright fascist rhetoric, Jair Bolsonaro was elected president of Brazil on October 28. The obvious questions are: How did Brazil get here, and what is going to happen? In a special English episode of the podcast, Research Fellow Leonardo Custódio from the University of Tampere explains how history, class, race and the media are interwoven in Brazilian politics. Instead of resorting to simplistic narratives, it is necessary to take all these elements into account if we wish to make any sense of the turbulent situation. Moreover, Custódio talks about Bolsonaro's chances of advancing his agenda in the political system of Brazil, and the future of left politics in Brazil. Leo Custódio is being interviewed by Timo Harjuniemi. Leo Custódio's work deals with social movements and activism, and you can follow Leo's work via his Twitter: https://twitter.com/_LeoCustodio_ Also, check out the work he is doing with the Anti-Racism Media Activism Alliance "Arma": https://twitter.com/ARMA_Alliance

Talous on sukupuolittunut ilmiö. Talouden hierarkiassa miehiseksi mielletty palkkatyö nostetaan yli palkattoman hoivatyön, joka on perinteisesti jäänyt naisten kontolle. Poliittisen talouden tutkijat Anna Elomäki Tampereen yliopistosta ja Hanna Ylöstalo Helsingin yliopistosta avaavat Poliittinen talous -podcastissa talouden, sukupuolen ja vallan yhteenkietoutuneisuutta. Lähetyksessä pohditaan muun muassa tasa-arvon käsitettä ja sen ongelmallisuutta - sitä, miten tasa-arvo valjastetaan usein epätasa-arvoa tuottavan politiikan ajuriksi. Esimerkistä käy Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toiminta. Entä minkälainen on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän politiikan tila, kun suomalaista ja eurooppalaista talouspolitiikkaa ohjaavat ajatukset julkisen sektorin menokurista ja vientiteollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä? Jättävätkö valtiovarainministeriön määrittämät menokehykset tilaa nostaa lastentarhanopettajien palkkoja? Lähetyksessä pohditaan sitäkin, miten feminismi saattaa kulkea käsikynkkää uusliberalismin kanssa. Jos feminismi unohtaa luokan käsitteen ja poliittisen talouden analyysin, vaarana on, että kriittinen ideologia hukkaa teränsä ja taantuu etuoikeutettujen käsikassaraksi. Feminismin uusliberalisoituminen tylsistää feminismin keskusteluksi pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolijakaumasta. Lisäksi Elomäki ja Ylöstalo tiivistävät lähetyksessä feminististen taloustieteen perusajatukset. Mikä on feminististen taloustieteen suhde valtavirtaiseen taloustieteeseen? Anna Elomäki Twitterissä: https://twitter.com/annaelomaki?lang=fi Hanna Ylöstalo Twitterissä: https://twitter.com/ylostalohanna?lang=fi Anna Elomäen raportti "Feministisempää talouspolitiikkaa": http://sorsafoundation.fi/fi/anna-elomaki-feministisempaa-talouspolitiikkaa/ Elomäen ja Ylöstalon toimittama "Tasa-arvoa talousarvioon" -raportti: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161000

Tänä syksynä juhlitaan globaalin finanssikriisin 10-vuotissyntymäpäiviä. Kriisin poliittiset vaikutukset olivat huomattavat: kriisi ja sen seuraukset - eritoten rankka talouskuripolitiikka - runtelivat poliittista keskustaa ja raivasivat tietä ääriliikkeiden nousulle. Poliittinen talous -podcast syventyy pohtimaan finanssikriisin talouspoliittisia ja -tieteellisiä seurauksia. Minkälaisia taloustieteellisiä ajatuksia löytyy kriisin taustalta? Vavisuttiko kriisi valtavirtaisen taloustieteen konsensusta, vai seilasiko taloustiede myrskyn silmästä turvaan vahingoittumattomana. Kriisin puhjettua puhuttiin paljon Keynesin uudesta tulemisesta, mutta eliitit vaihtoivat kuitenkin nopeasti talouskurivaihteen silmään. Miksi näin? Entä millaista suomalainen talouspolitiikka on ollut kriisin jälkimainingeissa? Lisäksi lähetyksessä pohditaan rahapolitiikan kasvanutta roolia. Keskuspankkiirit eivät enää ole neutraaleja teknokraatteja, vaan kapitalismia koossa pitävä, ilmeisen poliittinen voima. Kuinka pitkään kaikkivoipat keskuspankit voivat pitää bileet käynnissä? Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas - aktiivinen talouskeskustelija - on tuttu Lauri Holapan kanssa perustamastaan Raha ja talous -blogista. https://twitter.com/ahokasjaj?lang=fi https://rahajatalous.wordpress.com/

Liberalismin ja demokratian katsotaan usein kulkevan käsi kädessä. Trumpin valinta, Brexit ja autoritaarisuuden nousu kertovat siitä, että uhattuna on nimenomaan liberaali demokratia. Liberalismin suhde demokratiaan ja politiikkaan on kuitenkin aina ollut hankala. Vaikka liberalismi pyrkii vapauttamaan ihmisiä demokratian piiriin ja lisäämään näiden autonomiaa, saattaa demokratia liian pitkälle mennessään uhata liberaalia järjestystä. Lisääntyvät poliittiset oikeudet ovat perinteisesti tuottaneet ongelmia liberalismille: monet liberaalit ajattelijat ovat syyttäneet esimerkiksi historian syvistä talouskriiseistä demokraattista politiikkaa, jonka on katsottu tuottaneen "järjettömiä" lopputulemia. Liberalismi joutuu näin alati painimaan oman demokraattisen dilemmansa kansa: mitä sitten, kun demokratia tuottaa ei-liberaalia politiikkaa? Liberaalissa ajattelussa tähän on usein vastattu sulkemalla osa politiikasta demokraattisen päätöksenteon ja poliittisen debatin ulkopuolelle. Näin on tehty esimerkiksi Euroopassa, missä EU ja Euroopan talous- ja rahaliitto EMU taloussääntöineen ovat lukinneet ison osan talouspolitiikasta demokratian ulottumattomiin liberaalin talousjärjestyksen nimissä. Poliittinen talous -podcastin ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa mietitään liberalismin ja demokratian historiallisesti kitkaista suhdetta. Miten liberaalissa ajattelussa on suhtauduttu demokratiaan ja politiikkaan? Mikä itse asiassa on se paljon puhuttu sääntöperustainen liberaali järjestys, joka on nyt uhattuna? Tuottaako liberalismi omat poliittiset kriisinsä vuorenraskaalla historiallisella vääjäämättömyydellä? Entä miten Barack Obama ja drone-iskut liittyvät tähän kaikkeen?

Millä tavalla journalismi rakentaa arkipäiväisiä ja -järkisiä käsityksiämme taloudesta ja talouspolitiikasta? Miksi talousjournalismia hallitsevat vaatimukset vaalia kansallista kilpailukykyä, ja miksi ekonomistit pääsevät päivittäin uutisiin vaatimaan "rakenteellisia uudistuksia"? Esiintyykö talous journalismissa omalakisena alueena, joka rajaa politiikan mahdollisuuksia ja jolle politiikan pitäisi alistua? Miten eliitit määrittävät talouspoliittisen keskustelun agendan? Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa pohtivat Poliittinen talous -podcastin viidennessä jaksossa taloustieteen ja journalismin suhdetta samoin kuin sitä, miksi taloustieteellisestä asiantuntijuudesta on journalismissa tullut tärkein maailman selittämisen tapa. Jaksossa pohditaan sitäkin, miten vaihtoehtoiset talousasiantuntijuuden muodot jäävät julkisen keskustelun ulkopuolelle.

Länsimaihin on ilmestynyt finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa useita suosittuja vasemmistopopulistisia liikkeitä ja puolueita - esimerkiksi Syriza Kreikassa ja Podemos Espanjassa. Myös Yhdysvaltain demokraattipuolueen vasenta laitaa edustavaa Bernie Sandersia samoin kuin Ison-Britannian työväenpuolueen Labourin puheenjohtajaa Jeremy Corbynia on kuvailtu vasemmistopopulisteiksi. Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi pohtivat, mistä vasemmistopopulististen liikkeiden ja poliitikkojen suosio kertoo. Millainen on vasemmistopopulistinen pelikirja, ja miten vasemmistopopulistit suhtautuvat mediaan? Lähetyksessä pohditaan, onko vasemmistoliitto populistinen puolue ja millainen potentiaali Suomessa ylipäänsä on vasemmistopopulismille. Entä onko vasemmistopopulismin pakko olla nationalistista eli kansakunnan ajatukseen nojaavaa?

Uusliberalismista on keskusteltu kiivaasti viimeiset vuosikymmenet. Kriittiset äänet ovat liittäneet uusliberalismin muun muassa Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin poliittisiin projekteihin, joissa hyökättiin toisen maailmansodan jälkeen rakennettuja hyvinvointivaltioita vastaan. Toiset taas ovat kiistäneet koko uusliberalismin olemassaolon. Uusliberalismin juuret ulottuvat kuitenkin syvemmälle, aina 1900-luvun alkuun. Tällöin liberalismin periaatteita oli mietittävä uudelleen vastauksena laissez-faire-liberalismin epäonnistumisen seurauksiin: fasismin ja reaalisosialismin nousuun. Mistä uusliberalismissa oikeastaan on kyse? Mikä on uusliberalismin suhde klassiseen liberalismiin? Entä taloustieteeseen? Minkä vuoksi uusliberalismista puhuminen tuntuu edelleen olevan niin hankalaa? Miten uusliberalismi ilmenee 2010-luvun Euroopassa ja Suomessa. Kysymyksiin vastaa yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Tuttuun tyyliin mukana myös Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi. Timo Miettinen johtaa Helsingin yliopistolla tutkimushanketta Between Law and Politics, jossa tutkaillaan eurooppalaisen talouskonstituution perusteita ja niiden yhteyttä saksalaiseen ordoliberaaliin ajatusperinteeseen. https://twitter.com/TimoMiettinen https://blogs.helsinki.fi/betweenlawandpolitics/

Ajatuspajat tuottavat poliittisia ideoita julkisuuteen ja pyrkivät vaikuttamaan suoraan päättäjiin. Mikä tekee ajatuspajasta ideologisesti tehokkaan? Mikä on markkinaliberaalin Libera-ajatuspajan menestyksen salaisuus? Miksi vasemmisto on ulalla ideologisista kamppailuista? Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi Helsingin yliopistosta vastaavat myös kuulijakysymykseen siitä, voiko liberaalien edistysmielisten pelikirjaa (katso jakso 1) käyttää vastahegemonisiin tarkoituksiin. Lisäksi Poliittinen talous -podcast haastattelee historioitsija Maiju Wuokkoa, joka on tutkinut Suomen tunnetuimman ajatuspajan - Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) - historiaa. Mitä tarvetta varten Eva vuonna 1974 perustettiin, ja miten Eva on vaikuttanut Suomessa käytävään talouspoliittiseen keskusteluun? Maiju Wuokon haastattelu alkaa äänitteen kohdassa 38.20. twitter.com/MaijuWuokko www.ennenjanyt.net/2016/10/maiju-w…sa-lectio-prae/ Kuva: Eva/Mauri Ratilainen

Emmanuel Macronin kaltaisia liberaaleja edistysmielisiä juhlitaan järjen majakoina Trumpin, Brexitin, populismin ja barbarian aikakaudella. Mistä näiden teknokraattien tenho kumpuaa? Entä kuka on Suomen johtava liberaali edistysmielinen ajattelija? Miten Atte Jääskeläinen liittyy tähän kaikkeen? Poliittinen talous -podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelemassa tutkijat Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.