Suomessa ja maailmalla etsitään keinoja vakavien sairauksien varhaiseen havaitsemiseen. Biolääketieteessä selvitetään näytteiden avulla muun muassa sitä, miksi Euroopassa yleinen syöpä on harvinaisempi Afrikassa. Tutkimustietoa saadaan biopankkien näytteistä. Polrtugalissa biopankit ovat osa kehitysyhteistyötä. Portugalin ja entisten siirtomaiden yhteys on edelleen tiivistä myös lääketieteessä. Lissabonissa sijaitsevan biopankin tutkijat selvittävät, että biopankkien näytteiden avulla saatiin tietoa muun muassa koronarokotteiden tehosta. Islannissa asukkaiden vapaaehtoisia näytteitä sisältävä biopankki meni konkurssiin yleisen talouskriisin seurauksena 2000-luvulla, Nyt virheistä on tutkijoiden mukaan opittu ja valvontaa tiukennettu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Erja Tuomaala. Tuottaja on tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjlem. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kristitty nationalismi kerää kannattajia enenevästi Yhdysvalloissa keulakuvanaan republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump. Tutkimusten mukaan noin kolme kymmenestä yhdysvaltalaisesta kannattaa kristittyyn nationalismiin liitettyjä teemoja, kuten ydinajatusta siitä, että Yhdysvallat on kristitty valtio ja sen tulisi näkyä maan laeissa ja hallinnossa. Ohjelmassa kysytään kristittyyn nationalismiin perehtyneiltä yhdysvaltalaistutkijoilta, mitä kristitty nationalismi Yhdysvaltoihin oikein havittelee. Politiikantutkijan mukaan republikaanipuolue on muuttunut kristillisnationalistisia arvoja ja politiikkalinjauksia ajavaksi. Lisäksi selviää, millaisia kristityn nationalismin teemoja on sisäänkirjoitettu konservatiivisen ajatushautomon koostamaan Project 2025 -politiikkaohjelmaan. Siinä perinteiset perhearvot ovat keskiössä. Naisten asemaa se tutkijoiden mukaan heikentäisi miehiin nähden. Vaikka Trump on etäännyttänyt itsensä Project 2025 -suunnitelmasta, tutkijat pitävät sitä Trumpin voittaessa selvänä politiikkaohjeena. Synkimmän yhdysvaltalaistutkijan arvion mukaan Trumpin voitto merkitsisi Yhdysvaltoihin autoritaarisen teokratian syntymistä ja jäähyväisiä nykyisenlaiselle Yhdysvaltain demokratialle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hamasin terrori-iskussaan sieppaamien panttivankien piina on kestänyt jo vuoden. Samaan aikaan omaisten usko Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun haluun saada panttivangit vapaaksi horjuu. Ohjelmassa kuullaan israelilaisomaisen ajatuksia painajaisen keskellä. Lisäksi Iranin panttivankina ollut yhdysvaltalainen kertoo, miten hän selvisi 444 vuorokauden vankeudesta. Panttivankien vapauttaminen kysyy erikoisosaamista myös neuvottelijoilta. Ohjelmassa haastatellaan kahta New Yorkin poliisin NYPD:n entistä panttivankineuvottelijaa ja pohditaan, millaisin keinoin Hamasin pitämät panttivangit voisi saada vapautettua. Ohjelman lopuksi psykologi avaa, miten panttivankeuden aiheuttama trauma vapautumisen jälkeen voi oireilla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Saksassa on kiristetty turvatoimia elokuisen Solingenin veitsi-iskun jälkeen. Maa palautti esimerkiksi rajatarkastukset myös Schengen-maista tuleville. Terrori-iskujen riskiä lisää terrorismiasiantuntijoiden mukaan esimerkiksi Lähi-idän konflikti sekä ääri-islamistisen Isis K:n vahvistuminen Euroopassa. Samaan aikaan ääri-islamistien riveihin houkutellaan Euroopassa alati nuorempia ihmisiä, jopa 10–11-vuotiaita lapsia. Pääväyliä radikalisoimiseen on internet ja sosiaalinen media. Ohjelmassa haasteltavan saksalaisimaamin mukaan muslimeihin kohdistuva viha auttaa Isisin kaltaisia liikkeitä rekrytoimaan ihmisiä riveihinsä. Samaan aikaan asiantuntijat ovat havainneet erilaisten väkivaltaisten radikaaliryhmien yhdistymistä - suomalaisasiantuntija puhuu hybridi-ideologioista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Sota Ukrainassa on heijastunut avaruuteenkin, sillä ensimmäistä kertaa molemmat osapuolet hyödyntävät sodassa avaruuskyvykkyyksiä, kuten satelliitteja. Lännen ja Venäjän välirikko näkyy myös avaruustieteellisessä yhteistyössä. Euroopan avaruusjärjestö, ESA on katkaissut yhteistyönsä venäläisten kanssa. Länsisuhteiden osittainen katkeaminen on heikentänyt Venäjän avaruusalaa. Sen sijaan Kansainvälisellä avaruusasemalla, ISS:llä toiminta on jatkunut entiseen tapaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään ISS:ää komentaneelta entiseltä astronautilta, miten avaruusasemalla on pystytty sivuuttamaan kansainväliset geopoliittiset jännitteet. Lisäksi avaruuden sotilaskäyttöön perehtynyt asiantuntija arvioi, millainen riski vastapuolen satelliitteja räjäyttelevälle tähtien sodalle nyt on. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on siirtynyt tilaamaan kyytejä avaruuteen yksityisiltä yhtiöiltä, kuten SpaceX:ltä ja Boeingilta. Niissä on kuitenkin ollut viime aikoina ongelmia. Euroopassa pohditaan samaan aikaan, tulisiko sen parantaa omia kyvykkyyksiään saada paitsi rahtia, myös ihmisiä avaruuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eurooppa yrittää suitsia digijättejä, jotta rikollinen ja vahingollinen sisältö saataisiin siivottua somealustoilta. Arvostelijoiden mukaan sääntely rajoittaa sananvapautta. Ohjelmassa kuullaan EU-komission edustajalta, millaisia keinoja unioni käyttää tänä vuonna voimaan tulleessa uudessa sääntelypaketissaan, digipalveluasetuksessa. Säädösten noudattamatta jättämisestä yhtiölle voidaan langettaa muun muassa mittavat sakot. Viestintäpolitiikan asiantuntijan mukaan vielä on liian aikaista sanoa, kuinka hyvin sääntely on tehonnut. Komissio on antanut usealle somejätille jo selvityspyynnön muun muassa siitä, miten ne suojelevat alustoillaan lapsia. Verkkovihaa vastaan kamppailevan brittijärjestö on joutunut pikaviestipalvelu X:n omistajan Elon Muskin oikeustoimien kohteeksi, kun se avosteli Muskin toimintaa. Ohjelmassa kuullaan järjestön edustajalta, millaista valtaa Musk käyttää. Lisäksi kysytään sosiaalisen median yhtiöitä seuraavalta analyytikolta, miten sijoittajat ja toisaalta mainostajat ovat reagoineet somejättien tiukentuvaan säätelyyn. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Hannele Muilu ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukrainan elokuun alussa alkanut hyökkäys rajan yli Venäjälle Kurskiin yllätti kaikki - myös Venäjän. Sotaa tarkkaan seuraavien asiantuntijoiden mukaan Ukraina sekoitti Venäjän strategiset suunnitelmat tälle vuodelle tehdessään odottamattoman liikkeen. Ohjelmassa kysytään kansainvälisiltä sotilasasiantuntijoilta, mitä Ukraina Kurskin operaatiollaan tavoittelee. Yksi tavoite on luoda Kurskiin sillanpääasema tai puskurivyöhyke estämään Venäjän iskuja. Asiantuntijoiden mukaan Ukraina haluaa myös muuttaa lännessä niiden ajattelua, jotka pitävät Venäjän voittoa vääjäämättömänä ja tyrkkivät Ukrainaa neuvottelupöytään. Lisäksi kuullaan, mitä tavalliset ukrainalaiset ja venäläiset sodan uudesta käänteestä ajattelevat. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Heikki Heiskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolilla Eurooppaa kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty tai kiristetään. EU-maista noin puolessa kansalaisuuden saaminen edellyttää kansalaisuuskokeen suorittamista. Ohjelmassa haastateltavan maahanmuuttotutkijan mukaan joissain maissa kansalaisuuskokeita käytetään työkaluna estää kansalaisuus ja maahanmuuttajan integroituminen. Tanska on tiukentanut muutama vuosi sitten kansalaisuuskoetta. Ohjelmassa kuullaan Tanskasta, millainen testi nykyisin on. Suomessa Orpon hallitus on kiristämässä kansalaistamisen ehtoja. Kansalaisuuden edellyttämä Suomessa asumisaika nousee lokakuun alussa viidestä kahdeksaan vuoteen. Osana lakimuutoksia Suomeenkin on tekeillä kansalaisuuskoe. Ohjelmassa kysytään suomalaisasiantuntijoilta, mitä valmistelussa tulisi ottaa huomioon ja mistä hakea mallia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Southportin puukkoiskusta kehkeytyi paitsi Britanniaa järkyttänyt tragedia myös mittava disinformaation levitys sosiaalisessa mediassa. Muslimi- ja maahanmuuttovastaista viestiä tulvi eri alustoilla ja algoritmit vain vahvistivat väärän tiedon leviämistä tekijästä. Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan äärioikeisto kaappasi Southportin veriteon oman agendansa levittämiseen. Samaan aikaan sosiaalisen median alustat eivät onnistuneet estämään väärän tiedon leviämistä, vaan tutkijoiden mukaan päinvastoin ohjasivat ihmisiä sen äärelle. Verkkovihantutkijat peräävätkin sosiaalisen median yhtiöiltä tehokkaampia toimia disinformaation leviämisen estämiseksi. Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kävi selvittämässä Southportissa, mitä siellä asukkaat ajattelevat veriteosta leimahtaneesta verkkovihasta ja mellakoinnista. Venäjän pelikirjan tunteva asiantuntija arvioi, oliko Venäjällä mahdollisesti vihanlietsonnassa näppinsä pelissä niin kuin jotkut ovat Britanniassa väittäneet. Lisäksi kysytään Suomen disinformaatioresilienssiä selvittäneeltä tutkijalta, miten hyvin Suomi on varautunut tämänkaltaiseen yhteiskuntarauhaa horjuttavaan, netissä leviävään disinformaatioon. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Droonit ovat nousseet merkittävään rooliin sodankäynnissä sekä Venäjälle että Ukrainalle. Kuluvana vuonna Ukraina arvioi tuottavansa miljoona droonia itse ja saavansa toisen miljoonan liittolaisiltaan. Ohjelmassa käydään Latviassa, joka on yksi Ukrainan merkittävistä droonitoimittajista. Latvia on mukana myös hankkeessa, jossa puuhataan droonivalvontamuuria Venäjän rajalle yhdessä Suomen ja muiden Venäjän rajalla olevien Nato-maiden kanssa. Lisäksi kysytään sotatekniikan ja ilmailuteknologian asiantuntijoilta, miten droonit ovat mullistamassa sodankäyntiä ja millaisia oppeja Ukrainalta kannattaisi droonien käytössä ottaa. Ukraina on osoittanut, miten kustannustehokkaita ja ketteriä pienet ja yksinkertaiset droonit voivat taistelukentällä olla. Muutaman satasen maksavilla drooneilla pystytään tuhoamaan parin kymmenen miljoonan arvoisia venäläispanssarivaunuja. Suomalaisasiantuntijan mukaan droonien käytössä vain mielikuvitus on rajana ja jollain tavoin ne tulevat osaksi jokaista puolustushaaraa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Gazan sota on poikinut Israelin poliittiselle johdolle ja äärijärjestö Hamasin terroristijohtajille sotarikossyytteet. Tutkinnassa on sekin, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii tällä kertaa, mitä Israel ajattelee, kun se katsoo peiliin. Israel rinnastuu puheissa muiden hylkiövaltioiden joukkoon. Syytökset ovat raskaita ja ne ovat muuttaneet israelilaisten omakuvaa. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Tuottaja on Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvalloissa sulatellaan viime viikonvaihteen entiseen presidenttiin Donald Trumpiin kohdistunutta salamurhayritystä. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan Yhdysvaltain kuohuntaa ja poliittisen väkivallan perintöä. Yhdysvallat on polarisoitunut, mutta ampuminen järkytti ihmisiä yli mielipide- ja vakaumusrajojen. Paula Vilén kävi jututtamassa Washingtonin asukkaita ampumista seuraavana päivänä. Milwaukseessa republikaanien puoluekokouksessa Donald Trump asetettiin virallisesti ehdokkaasti. Yhteenkuuluvuuden yksi, uusi merkki oii korvalla pidetty laastari. Jyri von Bonsdorff seurasi kokousväen tunnelmia Wisconsinissa. Poliittisella väkivallalla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Neljä presidenttiä on ammuttu ja murhayrityksiä on ollut vuosikymmenten mittaan useita. Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson avaa poliittisen väkivallan yhteyttä historiaan orjuudesta alkuperäiskansojen kohtaloon, siihen kuka viime kädessä voi ja saa olla amerikkalainen. Emeritusprofessori Henrikssonin mukaan Milwaukeen ampuminen sähköisti osaltaan presidentinvaalikamppailua ja vankisti Donald Trumpin suosiota. Venäjällä Yhdysvaltain kuohuntaa seurataan Kremlissä tarkoin, Maan johto ei kuitenkaan ota suoraan kantaa siihen, kuka olisi heidän suosikkinsa Valkoisen talon seuraavaksi asukkaaksi. Kirjeenvaihtajamme Heikki Heiskanen raportoi Moskovasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff, Heikki Heiskanen, Paula Vilén ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Puolustusliitto Nato kokoontui tällä viikolla Washingtoniin juhlimaan 75-vuotista taivaltaan. Juhlapuheissa Naton sanottiin olevan vahvempi kuin koskaan. Turvallisuuspoliittisesti epävakaat ajat ovat vauhdittaneet ennätykselliset 23 jäsenmaata 32:sta nostamaan puolustusmenonsa Naton edellyttämälle kahden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan osa Euroopan maista -isoistakin - alisuoriutuu puolustuspanostuksissaan edelleen. He peräävät muun muassa Saksalta lisäinvestointeja Euroopan turvallisuuteen. Yksi selvästi alle kahden prosentin jäävistä on Portugali. Ohjelmassa kysytään portugalilaisasiantuntijalta miksi Naton perustajavaltioihin lukeutuva maa ei panosta puolustukseen enempää. Ukrainalle Nato-jäsenyyskutsua ei herunut vieläkään, mutta sen sijaan uutta sotilasapua, kuten ilmatorjuntajärjestelmiä tulee. Lisäksi Nato linjasi Ukrainan Nato-jäsenyyden olevan väistämätön. Tosin minkäänlaista aikaa jäsenyyden toteutumiselle ei annettu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Haminaan Kaakkois-Suomeen suunnitellaan suurta akkumateriaalitehdasta. Osin kiinalaisrahoitteinen tehdas toisi Suomeen kokonaan uudenlaista teollisuutta. Vihreän siirtymän hanke on kuitenkin ajautunut vaikeuksiin ympäristölupaprosessin takia. Huoli mereen laskettavasta sulfaatista on synnyttänyt kansanliikkeen Haminassa. Ohjelmassa käydään tutustumassa hanketta vetävän CNGR Finlandin tehdastonttiin Haminan sataman kupeessa. Lisäksi tavataan tehtaan ympäristöluvasta valittaneen Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen edustaja sekä kuullaan ympäristötutkijaa. Kiinan poliittiseen talouteen perehtynyt tutkija puolestaan valottaa sitä miksi Kiina haluaa siirtää akkumateriaala Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkaikkailija on Tuomas Vauhkonen.

Britanniassa järjestetään parlamenttivaalit 4. heinäkuuta. Rishi Sunakin johtamalle konservatiivipuolueelle ennustetaan murskatappiota ja Keir Starmerin johtamalle oppositiossa olevalla työväenpuolueelle jopa historiallisen hyvää tulosta. Vaalien alla suurin nousija on kuitenkin ollut laitaoikeiston Reform UK -puolue. Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowleyn mukana käydään Britannian itärannikolla kalateollisuuskaupunki Grimsbyssä, jossa moni lähti viime vaaleissa konservatiivien kelkkaan mutta on nyt pettynyt pahanpäiväisesti. On  pettymystä molempiin pääpuolueisiin. Osa kannattaa laitaoikeistoa. Ohjelmassa pohditaan poliittisen historian professorin Juhana Aunesluoman kanssa Britannian poliittisen kentän muutosta, joka näkyy hänen mukaansa ennen muuta oikeiston hajaannuksena. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. 

Sodan pitkittyminen on pakottanut Ukrainan kiihdyttämään joukkojen mobilisointia. Uusi liikekannallepanolaki astui voimaan toukokuussa. Se alensi kutsuntaiän 25-vuotiaisiin ja vähensi palveluksesta vapautumisen perusteita. Ukrainassa osa kutsuntaikäisistä pakoilee kuitenkin armeijaa. Tämä on luonut jännitteitä yhteiskuntaan, sillä rintamalla sotivilla ei ole kotiutumiselle aikataulua ja vereksiä voimia tarvittaisiin kotiutumisen mahdollistamiseksi. Ohjelmassa kuullaan erään kutsuntoja pakoilevan miehen tarina sekä tasa-arvoisempaa sotimistaakanjakoa ajavia sotilaiden omaisia. Lisäksi ukrainalainen sotahistorioitsija avaa taustoja Ukrainan reservin ja maanpuolustustahdon haasteille. Mukana on hänen mukaansa paljon neuvostoaikojen painolastia. Ukrainalaiset asiantuntijat puolestaan arvioivat, miten uusi liikekannallepanolaki on toiminut tähän mennessä ja millaisia puutteita siinä on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Simo Ortamo ja Paula Vilén. Yhteystoimittajana Ukrainassa toimi Olha Podorozhna. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Israelin armeijan toiminta Gazassa herättää arvostelua jo israelilaissotilaidenkin joukossa. Sotilaiden ilmiantoja keräävän israelilaisjärjestön mukaan siviiliuhrien määrästä ja tarkoituksellisista julmuuksista on raportoitu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan kahta entistä israelilaissotilasta palestiinalaisten kohtelusta. He työskentelevät nykyään Breaking the Silence -järjestössä, joka vuodesta 2004 alkaen on kerännyt sotilaiden lausuntoja Israelin asevoimien toiminnasta palestiinalaisalueilla. Kaksikko vieraili Suomessa toukokuussa Kirkon Ulkomaanavun vieraana puhumassa suomalaisille Gazan tilanteesta ja Israelin asevoimien toiminnasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU-kansalaiset menevät vaaliuurnille monien kriisien koettelemina. Samalla monen usko unionin kriisinratkaisukykyyn on koetuksella. Maanviljelijät ovat olleet tyytymättömien etujoukoissa. EU:hun penseästi suhtautuva populistinen radikaalioikeisto on yrittänyt valjastaa maataloustuottajien suuttumuksen poliittiseksi edukseen. Ohjelmassa kysytään, miten poliitikkojen kannattaisi EU-kansalaisten tyytymättömyyteen vastata. Asiantuntijoiden mukaan nykykriisit ilmastonmuutoksesta Ukrainan sotaan ovat niin suuret, että niistä selviämiseksi vaadittaisiin vahvaa EU:ta ja toimivaa monenkeskistä yhteistyötä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjästä on vaarassa tulla yksi eurovaalien voittajista. Sille suopeiden puolueiden kannatus on kasvamassa eri puolilla EU:ta. Venäjä-mielisiä löytyy erityisesti äärioikeistosta ja parlamentissa Identiteetti ja demokratia -ryhmästä, ID:stä. Esimerkiksi Itävallassa vaalivoittoa ennakoidaan äärioikeistolaiselle, Venäjään myönteisesti suhtautuvalle vapauspuolueelle. Ohjelmassa käydään Itävallassa selvittämässä miksi. Lisäksi kuullaan, kuinka EU-parlamentti on terästänyt toimiaan Venäjän disinformaatiota vastaan. Ohjelmassa haastateltavien disinformaatioasiantuntijoiden mukaan Venäjä pyrkii hajottamaan EU:ta monin kepulikonstein muun muassa ruokkimalla epäluuloa instituutioihin ja jopa suoraan lahjomalla europarlamentaarikkoja. Venäjä propagoi myös Ukrainan sodasta itselleen edullista narratiivia. Joissain piireissä Euroopassa leviävät puheet rauhasta ja rauhanneuvotteluista hyödyttävät asiantuntijoiden mukaan tässä vaiheessa Venäjää, koska rauhanneuvottelut antaisivat Venäjälle mahdollisuuden sementoida aluevaltauksiaan ja vahvistaa joukkojaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Hannele Muilu, Justas Stasevskij ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Useassa EU-maassa maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin penseästi suhtautuvat puolueet ovat lisänneet kannatustaan. Hollannin uusi hallitus haluaa vaikeuttaa kaikin tavoin turvapaikanhakua. Hallitus on koottu vaalit voittaneen oikeistopopulistisen Vapauspuolueen ympärille. Ohjelmassa käydään Hollannissa ja kuullaan hollantilaisilta, mihin Geert Wildersin johtaman Vapauspuolueen suosio rakentuu. Osa kokee Hollannin olevan jo täynnä. Ohjelmassa haastateltavien EU-tutkijoiden mukaan EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on eurovaalien jälkeen todennäköisesti kiristymässä. Maahanmuuton tiukentamisvaatimukset ovat valtavirtaistuneet äärioikealta myös valtapuolueiden suuntaan esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Mallia turvapaikkaprosessin muuttamiseen voidaan tutkijan mukaan hakea esimerkiksi Italian ja Albanian sopimuksesta, jossa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan hakijat ovat EU:n ulkopuolella ns. kolmannessa maassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Leonard Wilhelmus ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU:n tähän asti suurimmasta itälaajentumisesta on kulunut 20 vuotta. Huimasta talouskehityksestä huolimatta penseys EU:hun on näissä entisissä itäblokin maissa lisääntynyt. Ohjelmassa käydään Tšekissä kuulostelemassa EU-tuntoja. Edellisissä eurovaaleissa tšekit äänestivät lähes laiskimmin koko unionissa. Ohjelmassa haastateltavien ekonomistien mukaan talouskehityksen epätasainen jakautuminen itäisen Keski-Euroopan maissa voi ruokkia pettymystä EU:hun. Näin siitä huolimatta, että bruttokansantuote on kaikissa maissa kasvanut roimasti jäsenyyden ansiosta. Alueen tutkijat selittävät viileää suhtautumista unioniin myös historialla: käskyjen ottaminen Brysselistä kommunismin ikeen alta vapautuneissa maissa ei innosta. Itä-Euroopan tutkijan mukaan maat haluavatkin säilyttää omaa päätäntävaltaa ja vähemmän Eurooppaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Median vapaus on koetuksella eri puolilla maailmaa. Vaikein ja vaarallisin tilanne on tällä hetkellä Gazassa, jossa toimittajia on kuollut meneillään olevan sodan aikana jo yli sata. Ohjelmassa haastateltavan Committee to Protect Journalists -järjestön johtajan mukaan Israel on myös tarkoituksellisesti iskenyt toimittajiin. Palestiinalainen, Al Jazeera -kanavan toimittaja sanoo Israelin myös tuhonneen median rakennuksia ja autoja, vaikka ne on pressikylteillä merkitty. Toimittajia vastaa iskeminen on kansainvälisen oikeuden mukaan sotarikos. ETYJ:n mediavaltuutettu arvioi riippumattoman median toimintaedellytyksiä Venäjällä olemattomiksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikeuttaa myös Venäjällä toimivien ulkomaisten toimittajien työtä. Kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen juttuttaa ohjelmassa kanadalaistoimittajaa, joka on työskennellyt Venäjällä jo 1980-luvulta alkaen. Ohjelman lopuksi tv-kuvaaja Ivar Heinmaa arvioi, miten työ konflikti- ja sota-alueilla on neljän viime vuosikymmenen aikana muuttunut. Median toimintaedellytyksiä nykykonflikteissa pohtivan Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Meneillään oleva Gazan sota on kestänyt yli 200 päivää. Hamasin terrori-iskujen ja Israelin sotaoperaation inhimillisten uhrien määrä on valtava. Onko suhteiden pohjakosketus pimeys ennen auringonnousua? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman 60 -vuotisjuhlajakso tarkastelee tällä kertaa Israelin ja palestiinalaisten koston kierrettä. Asiaa pohtivat Lähi-idän hyvin tuntevat toimittajat Leena Reikko ja Hannu Reime. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukraina kaipaa länneltä pikaisesti lisää aseapua. Pulaa on tykistöammuksista ja ilmatorjuntajärjestelmistä. Ranskan presidentti on väläyttänyt jopa länsijoukkojen lähettämistä Ukrainan tueksi. Ohjelmassa haastateltavan ranskalaisasiantuntijan mukaan joukkopuheiden tarkoitus on samentaa sitä, mihin kaikkeen Eurooppa on valmis, jotta ei autettaisi Venäjää vetämällä etukäteen avulle rajoja. Tanska on noussut Ukrainan auttajien kärkijoukkoon. Ohjelmassa selviää, mitä kaikkea Tanska nyt Ukrainan hyväksi tekee ja miksi. Aseavun lisäksi Ukraina tarvitsee myös mittavaa talous- ja siviiliapua. Suomi lukeutuu Ukrainan siviiliavun antajissa EU-maiden kärkikolmikkoon. EU-maat sopivat helmikuussa 50 miljardin euron tukipaketista, josta rahoitetaan Ukrainan jälleenrakennusta ja valtion toimintaa vuoteen 2027 asti. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamat tuhot ovat arvioiden mukaan satoja miljardeja. Ohjelmassa haastateltava yhdysvaltalainen suursijoittaja haluaisi sotatuhoja korjattavan Venäjältä jäädytetyillä varoilla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Sota Ukrainassa on paljastanut EU:n puolustustarviketuotannon heikkoudet ja riittämättömyydet. Esimerkiksi tykistöammuksia ei saada tuotettua Euroopassa lähellekään tarpeeksi. Valtaosa Euroopan asehankinnoista tehdään edelleen EU:n ulkopuolelta, etenkin Yhdysvalloista. Asetuotannon alisuoriutumisesta on syytetty etunenässä Saksaa. Ohjelmassa kuultavan saksalaisasiantuntijan mukaan päättäjät Saksassa ovat vitkutelleet hankintapäätösten tekemisessä. EU:n oman tuotannon vauhdittamiseksi EU-komissio julkisti tänä keväänä unionin historian ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Komissio haluaa, että vuoteen 2030 mennessä EU-maat tekisivät 40 prosenttia kalusto- ja materiaalihankinnoista yhdessä. Tämän lisäksi puolet puolustushankinnoista tehtäisiin Euroopasta. Ohjelmassa kaksi puolustusteollisuusasiantuntijaa arvioi Euroopan asetuotannon tilaa. Lisäksi käydään suomalaisnorjalaisen puolustustarvikeyhtiö Nammon tehtaalla Sastamalassa ja kuullaan miten kiireistä tykistöammusten kuorten valmistuksessa nyt on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Anna Saraste ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Useassa meneillään olevassa sodassa ja konfliktissa sodan oikeussäännöistä ei piitata. Venäjä iskee Ukrainassa toistuvasti siviilikohteisiin, Israelia syytetään kansanmurhasta Gazassa. Ohjelmassa kuullaan, kuinka ukrainalaiset dokumentoivat Venäjän sotarikoksia. Niitä on hyökkäyssodan alettua koottu jo useita tuhansia. Myös Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksiä Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista. Ohjelmassa kysytään ICC:n sopijavaltioiden kokouksen suomalaiselta puheenjohtajalta, millaiset mahdollisuudet Putinia ja muita etsintäkuulutettuja on saada Haagiin. Syyrian johto puolestaan näyttää päässeen kuin koira veräjästä kansannousun julmasta tukahduttamisesta. Syyrialainen ihmisoikeusjuristi kertoo, miten he hakevat nyt oikeutta yli kymmenen vuoden takaisiin raakuuksiin. Lopuksi kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, millaiset edellytykset kansainvälisoikeudellisilla ylikansallisilla instituutioilla on ylipäätään puuttua sotarikoksiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Gazassa yli viisi kuukautta jatkunut sota on ajanut siviilit nälänhädän partaalle. Avustusjärjestöjen mukaan Israel tarkoituksellisesti vaikeuttaisi avun perillemenoa. Avustusrekkoja pääsi helmikuussa Gazaan keskimäärin sata päivässä, kun tarve olisi 500–600 rekalle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään humanitaarisen avustustyön asiantuntijoilta, miten onnistuu avustustyö politisoituneissa konflikteissa. Norjalaisen Norwegian Refugee Council -avustusjärjestön johtaja Jan Egeland arvostelee Suomea ja Ruotsia YK:n alaisen palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n rahoittamisen keskeyttämisestä. Hänestä Suomi ja Ruotsi peesasivat päätöksessä Yhdysvaltoja ja uskoivat kritiikittä Israelia. Israelin mukaan UNRWA:n työntekijöistä 12 olisi osallistunut Hamasin lokakuiseen terrorihyökkäykseen. Suomi päätti maaliskuussa, että meneillään olevista selvityksistä on saatu riittävästi tietoa tuen jatkamiseksi. Ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on toistuvasti väläyttänyt ydinaseuhkaa Ukrainan sodan aikana. Viimeksi Putin varoitti ydinasekonfliktista, jos länsi lähettää joukkoja Ukrainaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, miten Putinin jatkuvaan ydinuhitteluun tulisi suhtautua ja missä jamassa on Naton ydinasepelote. Lisäksi suomalaistutkijat avaavat millaisia roolimahdollisuuksia Suomelle Naton ydinasepelotepolitiikassa olisi tarjolla. Tutkijoiden laatiman tutkimusraportin mukaan ydinaseiden säilyttämistä Suomelta ei edellytetä, Naton ydinpelotepolitiikkaan voi osallistua myös monin muin tavoin. Ohjelmassa haastateltava yhdysvaltalaisprofessori suhtautuu ydinasepelotteeseen epäillen ja katsoo sen Ukrainan sodan tapauksessa hyödyttäneen eniten Putinia, koska ydinase-eskalaation pelossa länsi on jarrutellut raskaamman aseistuksen lähettämistä Ukrainaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vihreässä siitymässä tarvitaan mineraaleja tarvitaan muun muassa akkuihin ja puhelimiin. Harvinaisia maamineraaleja on valtamerten pohjalla. Norja voi ensimmäisenä maana maailmassa avata talousalueellaan kaupallisen kaivostoiminnan. Suurkäräjät hyväksyi periaatteen tammikuussa. Tyynenmeren saarivaltio Nauru virittelee yhteistyötä kanadalaisen kaivosyhtiö The Metals Companyn kanssa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa keskustellaan kansainvälisten ja suomalaisten asiantuntijoiden kanssa siitä, pitääkö syvyyden rikkaudet jättää rauhaan ja kenelle kaivostoiminnan voitot kuuluvat, valtioille, kaivosyhtiöille vai ihmiskunnalle. Kaivostoiminnan pelisäännöt ovat vielä laatimatta sillä kattavaa lainsäädäntöä ei ole. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Venäjän opposition tulevaisuus on epävarma keulahahmonsa Aleksei Navalnyin kuoleman jälkeen. Osa näkisi mielellään Navalnyin lesken Julija Navalnajan hajanaisen opposition yhdistävänä voimana. Oppositio suunnittelee jonkinlaista voimannäyttöä ensi viikon näytösvaaleissa, joissa Putinilla ei ole varteenotettavia vastaehdokkaita. Venäjän opposition tilaa käsitellään nyt Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vaalivuosi Yhdysvalloissa on kärjistämässä maan kahtiajakoa entisestään. Edellisten vaalien jälkeen jopa koko demokraattinen prosessi oli vaakalaudalla, kun presidentinvaalituloksen vastustajat hyökkäsivät kongressiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman 60-vuotisjuhlavuoden toisessa erikoisjaksossa pohditaan mikä repii Yhdysvaltoja kahtia. Polarisaation syitä ja seurauksia käy läpi kolme Ylen entistä Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajaa: Reijo Lindroos, Tarja Oinonen ja Paula Vilén, joka on myös toimittanut ohjelman. Äänitarkkailijana toimivat Panu Willman ja Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainassa alkoi kaksi vuotta sitten. Sota on muuttanut maailmaa entistä epävakaammaksi. Lännen valta horjuu. Maailman maat etsivät liittolaisuuksia ilman vanhoja sitoumuksia ja riippuvuuksia. Yhdysvaltain tulevat presidentinvaalit väijyvät kaiken taustalla - muuttuko Yhdysvaltain ja Euroopan Nato-suhde. Maailma liikkeessä ja vanha valta horjuu -ohjelma pohtii maailman tilaa. Toimittajana on Sampo Vaarakallio ja äänitarkkailijana Juha Hjelm.

Sota Ukrainassa on hyydyttänyt yhteistyön myös arktisilla alueilla. Samaan aikaan alueen turvallisuuspoliittinen jännite on kasvanut. Venäjä on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan pohjoisessa ja hakee itselleen uusia yhteistyökumppaneita Aasiasta. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arvioita siitä, millaisia yhteistyön edellytyksiä arktisella Venäjän ja lännen kesken enää on, kun koko maailmanjärjestys on muutoksessa. Lisäksi käydään selvittämässä, miten kiristynyt geopoliittinen tilanne näkyy Pohjois-Norjassa, Kirkkoniemessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kaakkoisaasialaisessa Myanmarissa sotilasjuntta on hallinnut julmin ottein jo kolme vuotta, mutta nyt sen asema horjuu. Junttaa vastustava, monen etnisen ryhmän muodostama oppositio on saavuttanut viime kuukausina taistelumenestystä. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot siitä, onko juntan valta Myanmarissa romahtamassa. Lisäksi nuori oppositioaktiivi kertoo, miten nuorten vastarinta on kestänyt, ja miksi hän itse on joutunut pakenemaan junttaa viidakkoon. Kansainvälisissä ponnisteluissa rauhan saamiseksi Myanmariin on mukana myös Suomi. Tosin konfliktinratkaisujärjestö CMI on saanut myös kritiikkiä. Ohjelmassa ulkoministeriö vastaa Suomeen kohdistuneeseen arvosteluun. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.e.

Rajatilanne on muutoksessa eri puolilla Eurooppaa. Britanniassa pohditaan turvapaikanhakijoiden lennättämistä Ruandaan. Yksi Britannian EU-eron, brexitin tavoitteista oli vähentää maahanmuuttoa. Nettomuutto on kuitenkin ennätyksellinen korkeaa. Tulijoista vain murto-osa on saapunut veneillä. Venäjän hyökkäyssota hiljentää rajaseutua pohjoisessa Norjassa. Arktisella alueella kontaktit ja liikenne rajan yli on ollut luonteva osa Venäjän ja pohjoismaiden suhteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla maahanmuuton moniulotteista kuvaa. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Intia hakee talouskasvunsa vauhdittamana vahvempaa maailmanpoliittista jalansijaa. Samaan aikaan kuitenkin sisäiset jännitteet Intian eri väestöryhmien kesken ovat kasvaneet pääministerin hindunationalististen ja autoritaaristen otteiden keskellä. Intian nousun merkkinä miljoonan ihmisen slummi aiotaan purkaa. Ohjelmassa käydään purkutuomion saaneessa Mumbain slummissa kuulemassa, mitä asukkaat suunnitelmasta ajattelevat. Lisäksi kysytään Intian ulkopolitiikan asiantuntijalta, miksi Intia kaveeraa yhä Venäjän kanssa hyökkäyssodasta huolimatta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Maailman väestö lihoo nyt ennennäkemättömästi. Jopa yli puolet ihmisistä on ennusteiden mukaan ylipainoisia vuoteen 2035 mennessä. Samaan aikaan Tanska rikastuu ihmisten liikakiloilla, sillä Euroopan arvokkaimmaksi yritykseksi on noussut laihdutuslääkettä valmistava tanskalaisyhtiö. Ohjelmassa kuullaan tanskalaisilta laihdutuslääkkeen käyttäjiltä kokemuksia sekä pohditaan, onko Tanskan kansantaloudelle kehkeytynyt lääkeyhtiön kansainvälisen menestyksen myötä jo Suomen taannoisen Nokia-riskin kaltainen tilanne. Yhdysvalloissa laihdutuslääke on kerännyt korkeasta hinnastaan huolimatta lukuisia käyttäjiä. Ohjelmassa kysytään yhdysvaltalaisprofessorilta, ovatko Yhdysvaltain ruoka- ja laihdutuskulttuuri tanskalaislääkkeen myötä muuttumassa. Lisäksi brittiläinen lihavuustutkija avaa rakenteellisia syitä sille, miksi ihmiset nyt myös köyhemmissä maissa lihovat. Ohjelmassa selviää myös Suomen ylipaino-ongelman laajuus. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkaa tuhoisaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa pian kolmatta vuotta. Kotimaassaan hän on hiljentänyt vastustajansa kovalla kädellä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma täyttää 60 vuotta. Vuoden ensimmäisessä juhlajaksossa Ylen entiset Venäjän-kirjeenvaihtajat Jyrki Saarikoski ja Hilkka Hyrkkö pohtivat, miksi Venäjä päätyi rakentamaan uutta imperiumia Neuvostoliiton raunoille. He kertovat, miltä tuntui raportoida muun muassa Neuvostoliiton romahduksesta, Tšetšenian sodasta ja Ukrainan Maidan-aukion vallankumouksesta ja miten nämä tapahtumat vaikuttavat yhä Venäjällä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Simo Ortamo. Äänitarkkailijoina ovat Anders Johansson ja Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Missä olit, kun lentokoneet lensivät WTC-torneihin New Yorkissa? Entä kun tsunamiaalto pyyhkäisi Aasiaan? Berliinin muuri murtui? Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Entä mitä haluaisit kysyä heiltä, jotka olivat paikalla raportoimassa noista tapahtumista? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma täyttää 60 vuotta ja pyöräytti juhlavuoden 2024 käyntiin kolmituntisella suoralla Maailmanmullistusten ilta -lähetyksellä. Studioon kysymyksiin vastaamaan saapui maailmanmullistuksista uutisoineita ansioituneita Ylen entisiä ja nykyisiä toimittajia, mm. WTC-iskujen aikana New Yorkissa ollut Reijo Lindroos sekä Thaimaassa tsunamista raportoinut Katri Makkonen. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi oli studiossa arvioimassa, millaisen myllerryksen keskellä elämme nyt, kun tekoäly valtaa alaa ja kansainväliset sopimukset ovat koetuksella. Suorassa lähetyksessä keskustelua vetivät ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuotti Paula Vilén. Arkistotoimittajana oli Sini Peura ja äänitarkkailijana Juha Hjelm.

Alkanut vuosi on vaalien supervuosi. Lännessä sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa äänestetään. Vaalien yllä leijuu valeuutisten ja disinformaation uhka, sillä esimerkiksi Venäjä käyttää entistä enemmän rahaa informaatio-operaatioihinsa. Ohjelmassa haastateltavan disinformaatioasiantuntijan mukaan Venäjä hakee koko ajan uusia väyliä propagandansa levittämiseen muun muassa sosiaalisen median ja jopa tietokonepelien kautta. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot siitä, kuinka yhteiskunnat ja journalistinen media lännessä pystyvät vastaamaan pahantahtoisiin vaikuttamispyrkimyksiin. Suomalaisten kyky vastustaa propaganda kuuluu Euroopan vahvimpiin. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan lähestyvissä presidentinvaaleissa ei ole tällä hetkellä näyttöä ulkopuolisista vaikuttamisyrityksistä. Valeuutisten levittämisestä on kuitenkin esimakua saatu Suomenkin presidentinvaaleissa vuonna 2006. Presidentti Tarja Halonen muistelee ohjelmassa, kuinka hän törmäsi itseään koskevaan valeuutiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Päättyvänä vanhat sodat ovat jatkuneet ja uusia alkanut. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma yrittää vaikeaa tehtävää, myönteisten asioiden löytämistä synkästä uutisvirrasta. Positiivisia kehityskulkuja pohtivat professorit Vesa Kiviniemi Oulun yliopistolta, professori Katarzyna Zysk International Relations and Contemporary History at the Norwegian Institute for Defence Studies-instituutista, johtaja Ola Rosling Gapminder-säätiöstä ja professori Tarja Väyrynen Tampereen yliopistolta Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukrainan auttaminen onnahtelee nyt pahoin molemmin puolin Atlanttia. Sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa kymmenien miljardien apupaketit ovat jumissa. EU:ssa Unkari jarruttaa apupäätöksiä. Yhdysvalloissa Ukrainan auttaminen näyttää joutuneen demokraattien ja republikaanien sisäpoliittisen väännön pelinappulaksi. Ohjelmassa käydään Yhdysvaltain kongressissa kysymässä senaattoreilta miksi. Lisäksi kuullaan ukrainalaisilta itseltään, miten he suhtautuvat kansainvälisen avun hidastumiseen. Ukraina-avusta lukua pitävän saksalaisinstituutin johtaja kertoo ohjelmassa, miten paljon Ukrainan apu on viime vuodesta pudonnut. Ohjelmassa haastateltavan Yhdysvaltain armeijan Euroopan joukkojen entisen komentajan mielestä tipoittain tuleva apu on merkki epäonnistuneesta politiikasta ja kielii, että tahto Ukrainan tukemiseen ei ole viimevuotisella tasolla. Lännen epäröinti hyödyttää yhdysvaltalaiskenraalin mukaan Venäjää. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff, Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Notkahtaneet Pisa-tulokset ovat huolettaneet tällä viikolla useassa länsimaassa. Lähes kaikissa OECD-maissa tulokset heikkenivät neljän vuoden takaisesta. Etelänaapurimme Viro näyttää pärjäävän Euroopassa parhaiten. Erityisesti virolaiset pojat oppivat koulussa paremmin kuin suomalaiset. Ohjelmassa käydään Virossa selvittämässä, mihin perustuu Viron koulujen nousu. Lisäksi kuullaan raportti Britanniasta, jossa oppimistulosten heikentymistä pidetään koronapandemian koulusulkujen syynä. Lopuksi tavataan Suomessa vieraillut YK:n erityisraportoija, jolla on rauhoittelevia sanoja Pisa-tutkimuksesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tekoäly kehittyy nyt hengästyttävää tahtia. Tulevaisuudessa siintää jo mahdollisuus, että ihminen ei välttämättä olekaan enää maailman älykkäin olio. Ratkaisevan tärkeää olisi hallita tekoälyn kehitystä, jotta syntyisi ihmiskuntaa palveleva eikä sitä orjuuttava järjestelmä. EU on etunenässä kehittämässä sääntelyä. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arvio, kuinka kattava EU:n tekoälyasetuksesta on tulossa. Lisäksi kysytään, millaiset mahdollisuudet EU:lla on viedä sääntelyä tekoälyn kehityksen keskiöön, Yhdysvaltoihin Piilaaksoon. Suomalaisasiantuntija puolestaan katsoo, että ihmiskunnalle tekoäly on internetiä suurempi mullistus ja on vain yksi mahdollisuus hoitaa se oikein. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Satu Helin, Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

YK:n ilmastokokous pidetään marras-joulukuussa Arabiemiirikuntiin kuuluvassa Dubaissa. Maailman valtiot ovat pahasti jäljessä ilmastotoimissa, ja Pariisin ilmastosopimuksessa linjattu tavoite rajata ilmaston lämpeneminen puoleentoista asteeseen uhkaa karata. YK:n pääsihteeri haluaisi Dubaissa sovittavan selvästä aikataulusta fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Ohjelmassa kuullaan raportti kokouskaupungista Dubaista ja pohditaan, millaiset edellytykset Persianlahden öljyvaltion vedolla on saada aikaan globaali ilmastotoimien ryhtiliike. Kokoukseen matkustavat suomalaiset ilmastoasiantuntijat avaavat myös kokouksen asetelmia. Lisäksi käydään Pakistanin tulva-alueella tutustumassa ilmasto- ja tulvankestävään rakentamiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Liuhto, Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suomeen saapui 50 vuotta sitten ensimmäiset Euroopan ulkopuoliset pakolaiset. Parin sadan chileläispakolaisen joukolla oli keskeinen rooli Suomen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan muotoutumisessa. Mitä chileläisten kotoutumisesta Suomeen voitaisiin oppia nykypäivänä? Ohjelmassa tavataan ensimmäisen ja toisen polven chileläissuomalaisia. Lisäksi kuullaan Chilen sotilasjuntan kynsistä pari tuhatta ihmistä pelastaneelta suomalaisdiplomaatilta, voisiko sama temppu onnistua nykyään. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Euroopassa yritetään käydä läpi kolonialismin aikakautta ja sen väärinkäytöksiä yhdessä entisten siirtomaiden kanssa. Samaan aikaan maailmassa syntyy uusia taloudellisia ja poliittisia riippuvuuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma pohtii tällä viikolla, keitä ovat uudet siirtomaaherrat ja mistä uusia alusmaita löytyy. Samaan aikaan vanhat vallat yrittävät tehdä tiliä menneisyyden kanssa. Historioitsija-toimittaja David van Reybrouck on kirjoittanut Hollannin entisen siirtomaan Indonesian historian. Kiina puolestaan rakentaa suhteita ja riippuvuuksia Eurooppaan. Suomen kansallismuseon johtaja Elina Anttila kertoo ryövätyn ja säästyneen kulttuuriperinnön merkityksestä. Toimittaja on Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Israelissa enemmistö kansasta syyttää pääministeri Benjamin Netanjahua siitä, että Hamas onnistui verisessä terrori-iskussaan. Gazan sodan keskelläkin Israelissa vaaditaan nyt vastauksia tiedustelun epäonnistumiseen, ja osa haluaa pääministerin eroavan. Ohjelmassa kuullaan israelilaisilta, millaisella vedenjakajalla he katsovat maansa nyt olevan, ja miten sota näkyy israelilaisia ja palestiinalaisia yhdistävässä perinteikkäässä rauhankoulussa. Lisäksi selviää, kuinka luja tuki Israelille herättää Yhdysvalloissa jo arvostelua, myös amerikanjuutalaisissa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hyökkäyssota Ukrainaan horjuttaa Venäjän asemaa Keski-Aasiassa. Alueen entiset neuvostotasavallat eivät ole asettuneet tukemaan sodassa Venäjää eivätkä ole tunnustaneet Ukrainalta vallattuja alueita Venäjän osiksi. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan sota onkin etäännyttänyt Keski-Aasian maita Venäjästä. Esimerkiksi Kazakstanissa osa kansalaisista kyseenalaistaa jo Venäjän vaikutusvallan alueella. Ohjelmassa kuullaan raportit sekä Kazakstanista että Venäjältä, jossa miljoonat keskiaasialaiset siirtotyöläiset ovat merkittävä työvoima. Lisäksi selviää, miten voi Venäjän ympärilleen kokoama kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestö Ukrainan sodan keskellä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Slovakia sai tällä viikolla hallituksen, jota johtaa Venäjä-myönteinen Robert Fico. Hän haluaa lopettaa Slovakian aseavun Ukrainalle ja patistaisi Ukrainan rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa pikimiten. EU:ssa hänen Venäjä-mielinen hengenheimolaisensa on Unkarin Victor Orbán. Ohjelmassa pohditaan, kuinka käy EU:n yhteiselle Ukrainan tukirintamalle. Lisäksi kysytään Kremlin vaikutuspyrkimyksiä tutkineelta, miten Venäjä yrittää vaikuttaa ensi vuoden europarlamenttivaaleihin nyt, kun pakotteet vaikeuttavat poliitikkojen suoraa rahallista tukemista. Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka Latviassa on padottu Kreml-mielisen, korruptiosta tuomitun oligarkin valtaa. Hänen puolueensa istuu Latvian hallituksessa, vaikka miestä on sanottu Latvian turvallisuusuhaksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Palestiinalaisten äärijärjestö Hamasin raaka yllätyshyökkäys Israeliin syöksi Lähi-idän taas sotaan. Israel on tehnyt Gazaan viikon ajan tuhoisia ilmaiskuja, ja sadat tuhannet ihmiset ovat jättäneet kotinsa. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Israel syyllistyy nyt kansainvälisen oikeuden vastaisesti siviilien kollektiiviseen rankaisemiseen. Siviileistä ei välitä Hamaskaan, sillä äärijärjestö pitää panttivankinaan yli sataa Israelista sieppaamaansa ihmistä. Ohjelmassa kuullaan millaisen painajaisen keskellä siepattujen omaiset nyt ovat. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, miksi Israelin kyvykkäinä pidetyt turvallisuusorganisaatiot eivät pystyneet estämään terrori-iskua ja hävisikö Hamasin hyökkäyksen myötä viimeinenkin toive itsenäisestä Palestiinan valtiosta. Ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen, Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Valko-Venäjä on Ukrainan sodan myötä ajautunut entistä tiukemmin Venäjän syliin. Putin käyttää Valko-Venäjän aluetta hyökkäyssotansa tukena. Putinille itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka onkin hyödyllinen liittolainen, joka tekee niin kuin Putin käskee. Oppositio on nujerrettu ja elää valtaosin maanpaossa Liettuassa. Siellä heihin on alettu suhtautua aiempaa epäilevämmin, mahdollisena turvallisuusuhkana. Ohjelmassa tavataan Vilnassa asuvia, Valko-Venäjän hirmuhallintoa paenneita sekä kuullaan asiantuntijoilta, millaiset ovat demokraattisen muutoksen mahdollisuudet Valko-Venäjällä. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Saana Uosukainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma. YK:n tuoreen raportin mukaan ne aiheuttavat vuodessa jo yli 400 miljardin euron kustannukset. Ohjelmassa haastateltavien YK-raportin laatijoiden mukaan vieraslajien pysäyttäminen vaatii paljon nykyistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelmassa selviää, kuinka vieraslajit edesauttoivat Havaijin kesän tuhoisaa maastopaloa ja miten Italiassa yritetään taklata vieraslajiravun ongelmia kalastamalla sitä ruoaksi. Lisäksi kysytään suomalaisasiantuntijalta, kuinka iso vieraslajiongelma meillä on. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjällä on kulunut jo vuosi siitä, kun presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon. Lisäsotilaiden saaminen rintamalle ei kuitenkaan ole ratkaissut sotaa. Sodan pitkittyessä Putinin arvioidaan laskevan myös sen varaan, että länsi väsyy Ukrainan tukemiseen. Ohjelmassa pohditaan, millainen on Putinin pitkä peli Ukrainassa, joka ulottuu kauas Ukrainan rajojen ulkopuolellekin. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, kuinka vakaa on Putinin itsensä asema sodan venyessä. Ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainan kesän alussa alkanut vastahyökkäys on edennyt hitaammin kuin moni toivoi. Asiantuntijoiden mukaan Venäjä ehti tehdä puolustuslinjoista laajoine miinoituksineen niin vahvat, ettei nopea eteneminen ole ollut mahdollista. Ohjelmassa pohditaan, miten käy vastahyökkäykselle nyt, kun syksy ja talvi jo kolkuttelevat ovella. Lisäksi kysytään, kuinka sitoutunut länsi on Ukrainan tukemiseen. Ohjelmassa kuullaan myös raportti ukrainalaisten tunnoista pitkittyvän sodan keskellä. Ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ranskassa tuli tällä viikolla voimaan musliminaisten käyttämän abaya-asun kielto julkisissa kouluissa. Ranskan hallitus sanoo haluavansa vaalia maan sekulaarisuutta; arvostelijoiden mukaan musliminaisilta viedään mahdollisuus itse valita vaatetuksensa. Myös Tanskassa on pohdittu hiljattain huivikieltoa peruskouluihin. Ohjelmassa kuullaan raportit Ranskasta ja Tanskasta sekä kysytään asiantuntijoilta, miksi musliminaisten pukeutuminen herättää niin paljon intohimoja Euroopassa. Ohjelman ovat toimittaneet Annastiina Heikkilä, Karoliina Kantola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ruotsi on joutunut islamistiterroristien silmätikuksi maassa tehtyjen useiden Koraanin polttamisten vuoksi. Ruotsi onkin nostanut terroriuhkatasoaan korkeimmilleen vuosikausiin. Ohjelmassa haastateltava terrorisimitutkija Magnus Ranstorp pitää Ruotsin turvallisuustilannetta vaikeimpana koko monikymmenvuotisella urallaan. Asiantuntijoiden mukaan Koraanin polttamisilla halutaan vaikuttaa myös Ruotsin Nato-prosessiin. Ohjelmassa pohditaan, miltä näyttävät Ruotsin turvallisuustilanne ja Nato-tie Koraanin polttamistempausten keskellä. Lisäksi kuullaan, miten Tanska yrittää ratkaista Koraanin polttamisongelman. Ohjelman ovat toimittaneet Pirjo Auvinen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Putinin Venäjä on rakentanut vuosia itselleen myötämielistä joukkoa Euroopan radikaalioikeistosta. Se on tukenut miljoonilla eri maiden populistisia oikeistopuolueita, mutta tavoittelemaansa yhtenäistä rintamaa se ei Ukrainan sodan taakse niistä ole saanut. Ohjelmassa käydään läpi, miten sota Ukrainassa jakaa Euroopan radikaalioikeistoa. Lisäksi kuullaan raportit Ranskasta ja Serbiasta, joissa molemmissa äärioikeistolla on likeiset Venäjä-suhteet. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäyssota on pannut myös kehitysyhteistyön palikat monessa länsimaassa uuteen asentoon. Panostuksia on osassa Eurooppaa siirretty Ukrainan auttamiseen. Näin aikoo toimia myös Suomi. Ohjelmassa pohditaan, miten käy kehitysyhteistyön ukrainalaisten hädän keskellä. Kuullaan myös, mitä kenialainen kehitysyhteistyökumppani ajattelee Suomen kehitysapuleikkaussuunnitelmista. Lisäksi käydään Meksikossa tutustumassa yhden naisen alkuun panemaan kehitysprojektiin, joka on kohentanut kyläyhteisön elinoloja. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Nopeasti vaihtuvat sään ääri-ilmiöt ovat kurittaneet erityisesti tänä kesänä Eurooppaa. Monissa maissa on ryhdytty toimiin sään aiheuttamien haittojen torjumiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla sitä, miten kaupunkeja rakennetaan turvallisemmiksi Hollannissa ja miten Alpeilla opetellaan varautumaan kuivuuteen. Vesi on myös vallan ja diplomatian väline. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Matias Puumala Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Arktinen alue kiinnostaa suurvaltoja yhä enemmän nykyisessä jännityneessä maailmantilanteessa. Kiina ei ole arktinen valtio, mutta se on viime vuosina aktivoitunut pohjoisessa. Tässä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan arktisen suurta peliä, kuten sitä, mitä Kiina pohjoisessa tavoittelee. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Eutanasiaan ja kuolinapuun liittyvät lait ovat viime vuosina edenneet länsimaissa. Tuoreimpana Portugali laillisti eutanasian tänä keväänä. Eutanasiapolitiikassa edelläkävijänä pidetään Hollantia, joka hiljattain päätti sallia eutanasian tiukoin ehdoin myös alle 12-vuotiaille. Ohjelmassa kuullaan raportti Hollannista. Lisäksi kysytään miltä eutanasialain saamisen mahdollisuudet näyttävät nyt Suomessa, jossa kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi kaatui eduskunnassa vuonna 2018. Ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiina dominoi vihreän siirtymän teknologioita aurinkopaneeleista akkuihin. EU:n vihreä siirtymä eli irtautuminen fossiilienergiasta nojaakin vahvasti Kiinaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan EU on vähintään vuosikymmenen Kiinaa jäljessä, mutta kiveen hakattu ei Kiinan valta-asema ole, kunhan Eurooppa alkaa ripeästi kehittää omaa tuotantoaan. Ohjelmassa käydään myös Unkarissa, jonne valmistuu parhaillaan Euroopan suurin akkutehdas, tosin kiinalaisvoimin. Lisäksi kuullaan, miten Suomi voisi parantaa omaa huoltovarmuuttaan kriittisissä raaka-aineissa. Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Nato-maat ovat sopineet puolustuksen vahvistamisesta Vilnan huippukokouksessaan. Ukrainan pettymykseksi sille ei herunut Vilnasta selvää Nato-jäsenyysaikataulua. Ruotsi sen sijaan helpottui, kun Turkki lupasi viimein hyväksyä maan Nato-jäsenyyden. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, millaiselta näyttää Nato ja sen Ukraina-suhde Vilnan jälkeen. Lisäksi kuullaan, mitä Suomi ajattelee omasta roolistaan puolustusliitossa. Ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan. Nostalgia on poliittisena viestinä hyvin voimakas ja paljon käytetty. Erityisesti populistiset liikkeet viittaavat vanhoihin hyviin aikoihin, jotka tulee saada takaisin. Nykymenoa pidetään rappiollisena ja mennyttä aikaa muistellaan hyveellisenä, turvallisena ja vakaana. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii nostalgiaa poliittisen viestinnän keinona. Toimittaja on Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan. Norjassa julkistettiin kesäkuun alussa totuus- ja sovintokomission raportti. Siinä käsitellään saamelaisten sekä Norjaan aiemmin muuttaneiden suomalaisten pakko-norjalaistamista. Ohjelmassa kuullaan, miten norjalaistamispolitiikkaa jyrättiin läpi, sekä mitä seurauksia sillä on saamelaisten, kveenien ja metsäsuomalaisten elämään yhä tänä päivänä. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan varjossa jatkuu maan vähemmistökielien hiljainen näivettyminen. Venäjällä on valtava kirjo kieliä, mutta kaupungistuminen ja muuttoliike syövät yhä nopeammin pieniä kieliryhmiä. Ohjelmassa vieraillaan Karjalan ja Komin tasavalloissa kuulostelemassa, mitä kuuluu sukukielillemme. Sen on toimittanut Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Matkailun arvioidaan palaavan tänä vuonna pandemiaa edeltäneisiin huippulukemiin vaikeista taloustilanteista huolimatta. Turkki havittelee kohteisiinsa inflaation kurittamia eurooppalaisturisteja. Baltiassa matkailunäkymiä sen sijaan synkistää Ukrainan sodan vähentämä risteilymatkustaminen. Samaan aikaan ilmastonmuutos haastaa kehittämään kestävää matkailua, jonka johtomaaksi Suomi pyrkii. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi matkustamisessa pitää lyhentää lentomatkoja. Ohjelman toimittavat Rain Kooli, Jari Tanskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anttoni Wikström. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomi on ollut nyt kaksi kuukautta Naton täysjäsen. Kovin paljon Suomen Nato-politiikasta ei hallitusneuvottelujen vielä käynnissä ollessa tiedetä. Kantoja pitäisi asiantuntijoiden mukaan alkaa muodostaa Vilnan huippukokoukseen esimerkiksi Naton puolustussuunnitteluun sekä Ukrainan ja Naton suhteeseen. Ohjelmassa haastateltava Britannian Nato-suurlähettiläs odottaa Suomen tuovan puolustusliitolle merkittävää lisäarvoa vahvoine puolustusvoimineen. Lisäksi ohjelmassa kuullaan, mitä Ruotsissa nyt ajatellaan maan pitkittyneestä Nato-liittymisaikataulusta. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tekoäly mullistaa maailmaa kovaa vauhtia, ja arvioiden mukaan jopa satoja miljoonia töitä automatisoituu tekoälyn myötä. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mikä rooli jää ihmiselle tekoälyn kehittyessä. Yhdysvalloissa tunnetun tekoälysovelluksen Chat GPT:n valmistajakin haluaa alalle säätelyä. Ohjelmassa kuullaan myös, miksi Italia määräsi Chat GPT -tekoälysovelluksen toviksi käyttökieltoon. Lisäksi Naton asiantuntija kertoo, miten Venäjä on käyttänyt tekoälyä hyökkäyssotansa aikana disinformaation tuottamiseen. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Serbialle Venäjä on läheinen kumppani Ukrainan sodasta huolimatta. Ainoana maana Euroopassa Serbia ei ole mukana lännen asettamissa Venäjä-pakotteissa. Serbian lämmin Venäjä-suhde hiekoittaa jo Serbian pyrkimyksiä EU:n jäseneksi. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, miksi Serbia tasapainoilee lännen ja Venäjän välissä. Lisäksi kuullaan tavallisilta serbialaisilta, miksi he rakastavat Venäjää. Ohjelman toimittavat Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ilmastoasiantuntijoita huolettaa, että Venäjän hyökkäyssodan ruokkima talouskriisi ja geopoliittiset jännitteet hiekoittavat myös kansainvälisiä ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Jo nyt Euroopassa esimerkiksi Ruotsi on hidastanut ilmastotoimiaan, ja kasvihuonekaasupäästöt ovat siellä kääntymässä nousuun. Myös Yhdysvalloissa Bidenin hallinto on antanut luvan kiistellylle öljynporausprojektille Alaskassa. Ohjelmassa kuullaan asiantuntijoilta, miten vältetään ilmastotavoitteista lipsuminen sodan mullistamassa maailmanpoliittisessa tilanteessa, ja mitä Suomen tulevan hallituksen tulisi ilmastopolitiikassaan ottaa huomioon. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen, Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvalloissa Pohjois-Dakotasta tuli huhtikuun lopussa neljästoista abortin kieltänyt osavaltio. Aborttikiellot mahdollistuivat sen jälkeen, kun korkein oikeus kumosi perustuslaillisen aborttioikeuden viime kesänä. Nyt miljoonilla naisilla ei ole pääsyä lisääntymisterveydenhoitoon. Ohjelmassa haastateltavat asiantuntijat puhuvat jo ihmisoikeus- ja kansanterveyskriisistä Yhdysvalloissa. Demokraatit toivovat aborttikysymyksen siivittävän heitä ensi vuoden vaaleissa. Aborttikiistely on läikkynyt myös Atlantin yli: ohjelmassa kuullaan raportti Skotlannista. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Britanniassa valmistaudutaan kuningas Charles III:n kruunajaisiin. Enemmistö briteistä kannattaa monarkian säilyttämistä. Ohjelmassa kysytään tutkijalta, mikä on taannut kuningashuoneiden suosion paitsi Britanniassa myös muualla modernien demokratioiden Euroopassa. Ohjelmassa kuullaan, kuinka kuninkaallisiin suhtaudutaan Skotlannissa ja Tanskassa. Skotlannissa itsenäistymispyrinnöt ovat siirtyneet viime aikoina taka-alalle, Tanskassa puolestaan kuninkaallisten suosion takaa moderni, ajassa elävä kuningatar, joka on itse pienentänyt kuningashuonetta. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle Yle näyttää kuningas Charlesin kruunajaiset lauantaina 6.5. suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili Kiinassa kuun alussa ja aiheutti Euroopassa arvosteluryöpyn. Kriitikoiden mukaan Macron pelasi Pekingin pussiin ja teki hallaa paitsi Euroopalle myös transatlanttisille suhteille Kiinaa myötäilevillä lausunnoillaan. Kiinassa Macron saikin paikoin rock-tähden vastaanoton, mutta matkaa on kritikoitu myös kotimaassa Ranskassa. Ohjelmassa kuullaan, mikä Macronin Kiinan-matkassa meni pieleen ja mikä on Macronin hellimä ajatus Euroopan strategisesta autonomiasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut Venäjän presidentistä Vladimir Putinista kansainvälisen pidätysmääräyksen. ICC haluaa Putinin vastaamaan sotarikossyytteisiin liittyen ukrainalaislasten kaappaamiseen, josta Ylekin on kerännyt todisteita. Ohjelmassa pohditaan millaiset mahdollisuudet on saada Venäjä edesvastuuseen teoistaan Ukrainassa. Lasten pakkosiirtojen lisäksi myös ukrainalaissotavankien kohtelussa on raportoitu sodan oikeussäännöistä piittaamattomuutta. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Venäjällä sotarikossyytöksistä ja pidätysmääräyksistä ajatellaan. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Afganistanissa taliban rajoittaa ihmisten elämää uusilla määräyksillä lähes viikoittain. Monet Afganistanin miehet ovat huolissaan naisten oikeuksien kapenemisesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa kuullaan tällä viikolla liberaalia afganistanilaismiestä. Toimittaja Maija Liuhto kävi Kabulin yliopistolla kuulostelemassa naisopiskelijoiden ajatuksia. Ohjelmassa myös tunnetun avustusjärjestön Norwegian Refugee Councilin edustajan haastattelu pääkaupungista. Suomeen Afganistanista on tullut turvapaikan hakijoita varsin vähän. Ohjelman toimittavat Maija Liuhto ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen.

Lähi-idän asemahti Israel on suhtautunut penseästi Ukrainan sotilaalliseen auttamiseen. Se on keskittynyt humanitaarisen avun antamiseen. Asiantuntijoiden mukaan Israel ei halua suututtaa Venäjää. Ohjelmassa kuullaan, mitä Ukrainan ja Venäjän välissä tasapainottelusta ajatellaan Israelissa ja liittolaismaa Yhdysvalloissa. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta onko Israelin Ukraina-politiikka muuttumassa. Entä mitä Suomessa pitäisi ajatella siitä, että merkittävä puolustusmateriaalitoimittajamme on hyvää pataa Venäjän kanssa. Ohjelman toimittavat Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Pohjoismainen hyvinvointimalli on ennennäkemättömien rahoitushaasteiden edessä väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työvoimapula piinaa esimerkiksi hoitoalaa. Ohjelmassa haastateltavan talousprofessorin mukaan kaikissa Pohjoismaissa pitää tehdä enemmän nuorten saamiseksi työmarkkinoille. Lisäksi kuullaan, miten Tanskassa ja Ruotsissa tuoreet hallitukset ovat lähteneet ratkomaan kipukohtia. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Eurooppa ryntäsi hakemaan energiakriisiin ratkaisua nesteytetystä maakaasusta. LNG-buumin keskellä uusia toimittajia on etsitty niin Afrikasta kuin Lähi-idästä. Energia-asiantuntijat varoittavat, että Eurooppa voi jäädä jumiin kaasuun, mikä pahimmillaan vesittäisi EU:n ilmastotavoitteet. Ohjelmassa käydään Senegalissa, joka toivoo rikastuvansa kaasulla. Lisäksi kuullaan Saksan ennätyksellisen nopeista LNG-hankkeista. Ohjelman toimittavat Anna Saraste, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

EU on vastaanottanut miljoonia sotapakolaisia Ukrainasta. Ukrainalaiset ovat tilapäisen suojelun nojalla oikeutettuja työlupaan ja asumiseen missä tahansa EU-maassa. Samaan aikaan EU on kuitenkin vaikeuttamassa muualta tulevien pääsyä. Osa EU-maista käännyttää laittomasti turvapaikanhakijoita EU-rajojen ulkopuolelle. Euroopassa on myös haluja ulkoistaa turvapaikanhakijoita kolmansiin maihin. Ohjelmassa käydään Ruandassa, jossa on jo valmiina tilat mahdollisille Euroopasta tuotaville turvapaikanhakijoille. Lisäksi kuullaan afrikkalaissiirtolaiselta, millaisen vastaanoton hän sai EU:ssa. Ohjelman toimittavat Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila.

Köyhissä ja kehittyvissä maissa Venäjää ei ripitetä hyökkäyssodasta Ukrainaan. Moni näistä globaalin etelän maista pidättäytyy esimerkiksi äänestämästä YK:ssa Venäjää vastaan. Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan taustalla on Kylmän sodan perintönä Venäjä-mielisyyttä, mutta myös omia turvallisuushuolia ruoka- ja energiakriisin keskellä. Ohjelmassa käydään Argentiinassa ja Sri Lankassa, jonne molempiin toivotetaan venäläiset tervetulleiksi. Argentiina on vastaanottanut hyökkäyssodan alettua tuhansia venäläisiä synnyttämään tulevia naisia. Sri Lanka puolestaan havittelee venäläisiä turisteja pelastamaan maan konkurssikypsää taloutta. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopan itäisellä laidalla on otettu johtoroolia Ukrainan auttamisessa. Se on keikauttanut myös koko Euroopan poliittista valtatasapainoa. Niin Puolassa kuin Baltiassa ymmärretään, että Ukrainassa soditaan paljon muustakin kuin Ukrainan rajoista. Ohjelmassa haastateltava Puolan entinen presidentti sanoo, että Venäjä on pysäytettävä tai se jatkaa imperiuminsa palauttamispyrkimyksiä myös muualla. Tutkija näkee Baltian ja Suomen jo eräänlaisina demokratian puolesta kamppailevina uusidealistisina keihäänkärkinä. Ohjelman toimittavat Rikhard Husu, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan on kestänyt pian vuoden. Sota Euroopan laidalla on sysännyt maanosan turvallisuuspoliittisen ajattelun uuteen asentoon. Muun muassa Ranska-Saksa -akselin merkitys on pienentynyt sekä Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Natoon. Euroopan voimatasapaino hivuttautuu kohti itää ja koillista. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii Euroopan muuttunutta turvallisuusympäristöä. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kansainvälinen olympiakomitea haluaisi päästää venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat takaisin olympialaisiin Ukrainassa jatkuvasta Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta. KOK perustelee muuttunutta kantaansa ihmisoikeuksilla ja syrjimättömyyden periaatteella. Ohjelmassa haastateltavan olympiatutkijan mukaan KOK käyttää ihmisoikeusargumenttia oman etunsa vuoksi. Lisäksi kuullaan, mitä Ukrainassa ja ensi vuoden olympiaisäntäkaupungissa Pariisissa KOK:n aikomuksista ajatellaan. Ohjelman toimittavat Maxim Fedorov, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Samaan aikaan kun Turkki jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, se uhittelee myös Kreikalle. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on väläyttänyt jopa sotilastoimia aluevesikiistan vuoksi. Kahden Nato-maan sotilaallinen konflikti olisi puolustusliitolle äärimmäisen epätoivottava kehityskulku. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan Turkki asettaa toimillaan oman etunsa Naton edun edelle ja hakee itselleen myönnytyksiä. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Turkissa ja Kreikassa ajatellaan maiden kiristyneistä suhteista. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Hitlerin valtaannoususta on tammikuun lopussa kulunut jo 90 vuotta, mutta Saksassa käydään yhä läpi natsimenneisyyttä. Myös Espanjassa on aloitettu Francon diktatuurin ajan tilinteko. Sen sijaan Venäjällä historia on otettu valtiollisen propagandan välineeksi sitä vääristellen ja Stalinin hirmuteot sivuuttaen. Ohjelmassa kuullaan raportit sekä Saksasta että Espanjasta. Lisäksi Venäjä-tutkija kertoo, miten Putin käyttää hyväkseen historian valkopesua myös hyökkäyksessä Ukrainaan Ohjelman toimittavat Auli Leskinen, Katriina Töyrylä ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Länsimaat ovat asettaneet sadoille venäläisille suurliikemiehille pakotteita Ukrainan sodan vuoksi. Heidän omaisuutensa onkin vähentynyt sodan alettua kymmeniä miljardeja. Oligarkit eivät kuitenkaan ole nousseet Putinin valtaa vastaan. Ohjelmassa pohditaan oligarkkien asemaa ja vaikutusvaltaa nyky-Venäjällä. Lisäksi kuullaan raportti Virosta, joka haluaisi takavarikoida jäädytetyt venäläisvarat ja ohjata ne Ukrainaan. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti saada Euroopan polvilleen energiariippuvuudella. Toisin kävi: Eurooppa on pysynyt Ukrainan tukena myös Venäjän kaasuhanojen sulkeuduttua, eikä kaasupulaa ole toistaiseksi tullut. Energia-asiantuntijoiden mukaan EU onkin selvinnyt jo kuluvasta talvesta. ja voittanut Kremlin aloittaman energiasodan. Lisäksi kuullaan, millaisiin energiatoimiin on ryhdytty Ranskassa, Saksassa ja Kreikassa. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainalaiset naiset ja lapset maksavat Venäjän hyökkäyssodasta kovaa hintaa. Venäjä kylvää kauhua iskemällä sodan oikeussäännöistä piittaamatta siviilikohteisiin, jopa synnytyssairaaloihin. Vaikeiden sotaolojen lisäksi ukrainalaisnaisia ja -lapsia koettelee sodan mullistama perhetilanne monen miehen ollessa rintamalla. Ohjelmassa kuullaan myös, miten jaksavat Eurooppaan sotaa paenneet ukrainalaislapset. Ohjelman toimittavat Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä aloitti helmikuussa hyökkäyssodan Ukrainassa. Se on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä ja murtanut turvallisuuden Euroopassa sekä koetellut kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelmassa tarkastellaan mennyttä vuotta globaalihistorian tutkijan Rinna Kullaan ja Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan kanssa. Ohjelman on toimittanut Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen, Yle

Venäjälle on asetettu lukuisia talouspakotteita vastatoimena sen hyökkäykselle Ukrainaan. EU:ssa sovittiin tällä viikolla jo yhdeksännestä pakotepaketista. Ohjelmassa kuullaan, miten sujuu venäläisten pakotearki. Lisäksi kysytään talousasiantuntijoilta, kuinka hyvin pakotteet ovat onnistuneet rampauttamaan Venäjän taloutta. Lisäksi käydään Latviassa, jossa pakotteiden vuoksi venäläisoligarkin omistama lannoitelasti on maannut kuukausia Riian satamassa. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Iranissa naisten käynnistämät mielenosoitukset islamilaista hallintoa vastaan ovat jatkuneet pian kolme kuukautta. Tuhansia ihmisiä, myös alaikäisiä, on vangittu, ja tällä viikolla Iran teloitti ensimmäisen vangitsemistaan mielenosoittajista. Ohjelmassa kysytään iranilaisilta Iranissa ja Suomessa, millaisina he pitävät mahdollisuuksiaan murtaa Iranin vanhoillista pappisvaltaa. Ohjelman toimittavat Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka.

EU:n laajentuminen on jumittanut vuosikausia paikoillaan. Länsi-Balkanilla useampi maa on odottanut jäsenyyttä jo lähes 20 vuotta. Ohjelmassa haastateltavan EU:n entisen laajentumiskomissaarin Günter Verheugenin mukaan Ukrainan sota voi saada vauhtia laajentumiseen, jos ymmärretään laajenemisen olevan paras tapa taata rauha Euroopassa. Ohjelmassa selviää myös, mitä EU:sta ajatellaan venähtäneen hakuprosessin keskellä Albaniassa ja Pohjois-Makedoniassa. Ohjelman toimittavat Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Turkissa demokratia on pahoissa vaikeuksissa. Oikeuslaitos tuottaa poliittisia tuomioita presidentin vastustajille, vapaa tiedonvälitys on henkitoreissaan. Millaiseen kuristusotteeseen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä jarruttava presidentti Erdogan on ottanut Turkin? Entä mitä tämä tekee ensi vuoden vaaleille? Ohjelmassa kuullaan raportit Erdoganin tulilinjalle joutuneista. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Jalkapallon MM-kisoja Qatarissa arvostellaan maan synkän ihmisoikeuspolitiikan vuoksi. Tuhannet vierastyöläiset ovat kuolleet onnettomuuksissa ja kuumuudessa, kun Qatar on rakennuttanut stadioneita, hotelleja ja muita MM-kisapuitteita. Amnesty Internationalin johdolla vaaditaan uhrien omaisille ja vammautuneille korvauksia. Qatar ja Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa eivät ole korvauksiin suostuneet. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Anttoni Wikström.

Egyptissä koolla olevassa YK:n ilmastokokouksessa, COP27:ssä, yritetään löytää sopua ilmastotoimista kiristyneen geopoliittisen tilanteen varjossa. Köyhissä ja kehittyvissä maissa toivotaan kuluneen vuoden ennätystulvien ja kuivuuden vauhdittavan ilmastotuhojen taloudellisen taakan jakamiseen. Rikkaat maat ovat jäljessä kuitenkin jo aiemmin lupaamastaan ilmastorahoituksesta. Ohjelmassa kuullaan raportit tulvista kärsivästä Pakistanista sekä kuivuuden koettelemasta Kaliforniasta. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen, Maija Liuhto ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointi on edennyt poikkeuksellisen nopeasti puolustusliiton jäsenmaissa. Mutta vauhti on nyt hidastunut Turkin vetkutellessa. Pintaan on noussut huolta, että Turkki ratifioisi Suomen, mutta ei Ruotsin hakemusta. Ohjelmassa kuullaan, mitä Turkin mutkistamasta Suomen ja Ruotsin Nato-tiestä ajatellaan Naton päämajassa Brysselissä. Nato-diplomaattien ja -asiantuntijoiden lisäksi ohjelmassa kuullaan turkkilaisasiantuntijan tilannearvio. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvaltain välivaaleissa valtaa kärkkyy useita satoja Bidenin vaalivoiton kieltäviä ehdokkaita. Näissä äärioikean laidan republikaaneissa suhtaudutaan myös penseästi Ukrainan sotilaalliseen auttamiseen. Ohjelmassa kuullaan ehdokkailta ja heidän tukijoiltaan miksi. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, mitä seurauksia vaaleilla voi olla Yhdysvaltain demokratialle ja Ukrainalle annettavalle sotilaalliselle avulle. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff, Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Brasilialaiset valitsevat maalleen ensi viikolla presidentin talousvaikeuksien ja istuvan presidentin Jair Bolsonaron vaalivilppiväitteiden varjossa. Ilmastotutkijoiden mukaan vaalituloksella on merkitystä myös koko maailmalle, koska Bolsonaro ja hänen haastajansa Luiz Inácio Lula da Silva suhtautuvat hyvin eri tavoin Amazonin sademetsien suojelutarpeeseen. Ohjelmassa kuullaan ilmastotutkijaa, jonka mukaan koko Amazon on uhattuna, jos Bolsonaro voittaa. Ohjelman toimittavat Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Pitkittyvä ja raaistuva Ukrainan sota on asettanut Venäjän kumppanin Kiinan vaikeaan tilanteeseen. Kiinaa on vaadittu jo käyttämään vaikutusvaltaansa Venäjään Ukrainan sodan lopettamiseksi. Ohjelmassa pohditaan, onko Kiina ottamassa etäisyyttä Venäjään ja mitä seurauksia sillä olisi. Lisäksi kuullaan, kuinka Ukrainan sodan säikäyttämässä Taiwanissa varaudutaan jo mahdolliseen Kiinaan hyökkäykseen. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä yrittää paikata heikkoa sotamenestystään Ukrainassa Putinin määräämällä osittaisella liikekannallepanolla. Se on alkanut onnahdellen. Puolustusministeriön mukaan yli 200 000 miestä on kuitenkin mobilisoitu. Tosin samaan aikaan Venäjältä on paennut tätäkin enemmän ihmisiä. Ohjelmassa kuullaan kutsuntoja Armeniaan paenneita. Lisäksi selviää, miten Viro suhtautuu maassa olevien venäläisten mahdolliseen rintamalle lähtöön. Ohjelmassa pohditaan myös, miten liikekannallepano voi vaikuttaa Venäjän ydinaseisku-uhkaan Ukrainassa. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen.

Nord Stream -kaasuputkien sabotointi kärjistää Euroopan turvallisuustilannetta entisestään. Vaikka syyllinen ei ole vielä selvillä, entuudestaan tiedetään, että tämänkaltaiset hybridioperaatiot kuuluvat Venäjän keinovalikoimaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Venäjä on nyt myös valmis käyttämään niitä osana Ukrainan sotaa ja taistossaan länttä vastaan. Lisäksi kuullaan, mitä vuotavan kaasuputken lähistöllä Tanskassa ajatellaan tapahtumista. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Britanniassa on siirrytty kuningas Charles III:n aikaan. Brittimonarkialla on Charlesin valtakauden alkaessa monia haasteita. Tasavaltalaispyrkimyksiä on niin Yhdistyneen Kuningaskunnan sisällä kuin entisissä alusmaissa Kansainyhteisössä. Ohjelmassa kuullaan, mitä britit ajattelevat uudesta hallitsijastaan. Lisäksi otetaan yhteyksiä Jamaikalle, jossa kampanjoidaan tasavallaksi siirtymisen puolesta. Lopuksi kenialaiskirjailija kertoo, miksi hänen mielestään entisissä siirtomaissa ei tulisi surra edesmennyttä monarkkia. Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Italia voi ensi viikolla saada historiansa ensimmäisen naispääministerin, oikeistopopulistisen Giorgia Melonin. Melonin kanssa hallitusvaltaan vaaliliitossa haluaa Putinin kanssa veljeileviä puolueita. Pysyykö Italia EU:n Venäjälle asettamassa pakoterintamassa myös vaalien jälkeen? Ohjelmassa kuullaan myös, miksi äärioikealta tuleva ensimmäinen naispääministeri huolettaa naisten ja vähemmistön oikeuksienajajia. Ohjelman toimittavat Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukraina on syksyn tultua ottanut sodassa aloitteen itselleen ja ryhtynyt vastahyökkäyksiin venäläisiä vastaan. Venäläisasiantuntijan mukaan Venäjä on kärsinyt Ukrainassa niin raskaita tappioita, ettei kykene palauttamaan armeijaansa helmikuussa alkanutta hyökkäystä edeltäneeseen vahvuuteen. Osa asiantuntijoista arvioi jopa venäläisten rintaman romahtamisen olevan mahdollista, kunhan lännen tuki Ukrainalle jatkuu. Ohjelmassa kuullaan myös ukrainalaisupseerin arviot taisteluiden sujumisesta. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ruotsi käy kohti vaaleja pahentuneen jengiväkivallan keskellä. Kuoliaaksi on ammuttu tänä vuonna jo enemmän ihmisiä kuin viime vuonna yhteensä. Vaalien alla puolueet niin vasemmalla kuin oikealla ovat luvanneet tiukentaa toimia väkivallan kitkemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Mikä ruokkii Ruotsin jengiväkivaltaa ja mitä sille pitäisi tehdä? Ohjelmassa kuullaan vankilanjohtajaa, ongelmalähiökoulun rehtoria sekä segregaatiotutkijaa. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvalloissa uusi kouluvuosi alkaa uusien kouluampumisten uhan alla. Aseet ovat nousseet yhdysvaltalaislasten suurimmaksi kuolinsyyksi ohi liikenneonnettomuuksien. Ohjelmassa pohditaan suomalais- ja yhdysvaltalaisasiantuntijoiden kanssa, miksi aselakien kiristäminen on Yhdysvalloissa niin vaikeaa toistuvista joukkoampumisista huolimatta. Lisäksi käydään Länsi-Virginiassa tutustumassa yhdysvaltalaiseen asekulttuuriin. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Etelä-Euroopassa on ennätyksellisen kuivaa. Monen maan satonäkymät ovat katastrofaaliset - paikoin jäädään selvästi alle puoleen normaalisadosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää vierailee muun muassa Loiren laaksossa Ranskassa ja tutkailee Euroopan maatalouden tulevaisuutta ilmastonmuutoksen aikakautena. Ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Jari Mäkinen. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Koronapandemian aikana tyttöjen sukuelinten silpominen on lisääntynyt useassa Afrikan maassa. Koulusulut vauhdittivat kasvua, kun silpomisen vastainen valistus joutui tauolle. Nyt myös Ukrainan sodan pahentama ruokakriisi uhkaa heikentää tyttöjen tilannetta. Ohjelmassa kuullaan, miten Keniassa ja Somaliassa yritetään muuttaa silpomisperinnettä tyttöjen auttamiseksi. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvassa Pohjois- Irlannisssa yritetään sopeutua brexitin jälkeiseen elämään. EU-ero on tuonut tappioita toisille ja vaurautta toisille yrityksille. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma käy tällä Belfastissa kuullostelemassa mielialoja uudessa taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa. Ohjelman on toimittanut Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjällä viranomaiset ovat kovaotteisesti tukahduttaneet sodanvastaiset protestit, kun hyökkäys Ukrainassa jatkuu jo kuudetta kuukautta. Mielipidemittausten mukaan kansan enemmistö tukee sotatoimia Ukrainassa, mutta voiko niihin luottaa? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuulostellaan venäläisten tuntoja Moskovassa ja pohditaan, mitä sota merkitsee Venäjän yhteiskunnalle. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainassa jo viisi kuukautta sotaa käynyt Venäjä on länsimaiden boikotissa, mutta saa tukea Kiinalta. Kiina tukee Venäjää poliittisesta, diplomaattisesti sekä taloudellisesti. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, kuinka tiivis on Venäjän ja Kiinan suhde, ja mihin maat kumppanuudellaan oikein pyrkivät. Haastatetavana ovat Kiina-tutkijat Julie Chen, Alice Ekman ja Helena Legarda. Ohjelman toimittaa Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomi ja Ruotsi ovat Nato-jäsenyyden myötä pääsemässä Naton ydinasesateenvarjon suojiin. Tämä Naton ydinpelote perustuu kolmen Nato-maan, erityisesti Yhdysvaltain, ydinaseisiin. Niitä on sijoitettu myös viiteen muuhun jäsenmaahan. Ohjelmassa käydään läpi, millainen on Naton ydinpelote. Lisäksi kysytään Baltiasta, onko Ukrainan sodan keskellä siellä haluja vastaanottaa ydinaseita maaperälleen. Ohjelman toimittavat Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopassa muutama maa on virittelemässä turvapaikanhakijoiden lähettämistä kolmansiin maihin. Britannia sopi keväällä tuhansien laittomasti kanaalin ylittäneiden turvapaikanhakijoiden kuljettamisesta Ruandaan. Tanska puolestaan aikoo viedä karkotuspäätöksen saaneita vankeja Kosovoon. Mitä eettisiä ja oikeudellisia ongelmia toiminnassa on? Ohjelmassa kuullaan myös, miten turvapaikkaprosessin ulkoistaminen on sujunut Australiassa, jossa turvapaikanhakijoita on ohjattu ulkomaille jo vuosikausia. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Pasi Myöhänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila.

Kolumbialaiset valitsivat itselleen ensimmäistä kertaa vasemmistolaisen presidentin, Gustavo Petron. Myös tuleva varapresidentti Francia Márques tekee historiaa: hän on tehtävässä ensimmäinen afrokolumbialainen nainen. Uusi johto on luvannut tehdä jyrkkien luokkaerojen Kolumbiasta tasa-arvoisemman. Kolumbia seuraa trendiä, jossa useampi latinalaisamerikkalainen maa on äskettäin valinnut vasemmistopresidentin. Ohjelmassa pohditaan millaisiksi suhteet Yhdysvaltoihin sen myötä kehittyvät. Lisäksi käydään tapaamassa entisiä FARC-sissejä. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainan sota on kiihdyttänyt Euroopan energiamurrosta, kun venäläisestä energiasta halutaan irtautua. Energia-asiantuntijoiden mukaan vihreä siirtymä tietää Eurooppaan paitsi energiaturvaa myös lisää työpaikkoja. Miltä näyttää tulevaisuuden energiantuotanto ja millaista roolia siinä näyttelee vety? Ohjelmassa kuullaan raportti uusiutuvan energian uranuurtajamaasta Tanskasta sekä käydään Yhdysvalloissa tutkailemassa vetyautoilun tilannetta. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Iida Tikka ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Elpyykö turismi ikinä? Kansainvälinen turismi väheni ja koneet jäivät maahan pandemian vuoksi kaksi vuotta sitten. Uusia uhkia matkailualalle tuo Euroopassa sota Ukrainassa. Myös ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt muuttavat kohteiden valintaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla turismin tulevaisuutta. Ohjelman toimittavat Jari Tanskanen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sota Ukrainassa uhkaa viedä ruokaturvan miljoonilta ihmisiltä, kun ruoanvienti Ukrainasta on lähes keskeytynyt. Ensivaikutukset näkyvät jo Lähi-idässä ja Afrikassa. Ohjelmassa pohditaan, miten parantaa maailman ruokaturvan tulevaisuutta sodan ja ilmastonmuutoksen keskellä. Lisäksi kuullaan raportti tuontiviljasta riippuvaisilta palestiinalaisalueilta sekä kysytään asiantuntijoiden ratkaisuja maailman ruokaturvan parantamiseksi. Ohjelman toimittavat Veera Pennanen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Libanonin talouskriisi hakee vertaistaan. Muutamassa vuodessa iso osa kansasta on vajonnut köyhyysrajan alapuolelle. Kaikkein köyhimmät etsivät ruokaa roskiksista. Sähköä on hädin tuskin muutama tunti vuorokaudessa. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii, kuinka romahtanut Libanon on ja mureneeko nyt myös uskontokuntien ylivalta. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Mikko Kymäläinen.

Saksassa on Ukrainan sodan vauhdittamana menossa suuri poliittinen murros. Venäjän hyökkäyssodan myötä niin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin energiapolitiikassa Saksa on muuttanut vuosikymmenien linjansa. Ohjelmassa pohditaan millaiselta näyttää Saksan uusi aika. Lisäksi kuullaan, miten irtautuminen venäläisenergiasta näkyy jo saksalaisperheen arjessa. Ohjelman toimittavat Anna Saraste ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomessa ja Ruotsissa on varauduttu Venäjän mahdollisiin vastatoimiin Nato-jäsenyyshakuprosessin aikana. Suojelupoliisin ja Ruotsin turvallisuuspalvelu Säpon mukaan esimerkiksi kyberhyökkäysten riski on kasvanut. Samaan aikaan Nato-maa Virossa pohditaan, ovatko maan venäläiset riski maan turvallisuudelle. Ohjelmassa käsitellään Pohjolan ja Viron sisäisen turvallisuuden tilannetta Ukrainan sodan sekä Suomen ja Ruotsin Natoon hakeutumisen aikana. Lisäksi kysytään tiedusteluasiantuntijalta, millaista salaista tietoa venäläiset nyt Suomesta havittelevat. Ohjelman toimittavat Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle.

Norja kuuluu puolustusliitto Naton perustajavaltioihin. Maa on kuitenkin vuosien saatossa noudattanut Nato-jäsenenäkin politiikkaa, jonka tavoite on olla provosoimatta Venäjää. Norjaan ei ole sijoitettu ulkomaisia sotilaita, sotilastukikohtia eikä ydinaseita. Ohjelmassa pohditaan, voisiko Norjasta hakea mallia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Lisäksi käydään Pohjois-Norjassa kysymässä, miten Naton ja Venäjän pohjoisella rajalla nähdään turvallisuustilanne nyt, kun Ukrainassa on sota. Kuullaan myös, miten Nato-päätös jakaa Ruotsin sosiaalidemokraattileiriä. Ohjelman toimittavat Kirsi Heikel, Tapani Leisti ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvallat on lisännyt asetoimituksiaan Ukrainaan tuntuvasti viime viikkoina. Maa käyttää nyt sata miljoonaa dollaria joka päivä Ukrainan auttamiseksi Venäjän hyökkäyssodassa. Yhdysvallat alkoi tällä viikolla myös avoimesti puhua Ukrainan voiton ja Venäjän heikentymisen tavoitteista. Kuinka iso linjanmuutos Yhdysvalloissa Ukrainan sotaan on tapahtunut ja millaista apua Ukraina nyt saa? Tätä pohditaan nyt Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan on alkamassa kolmas kuukausi. Operaatio ei ole sujunut, kuten Kreml toivoi. Sotilasasiantuntijoiden mukaan Venäjä on tehnyt useita virheitä, kuten aliarvioi ukrainalaisten maanpuolustustahdon. Arviointi- ja suunnitteluvirheet kostautuvat nyt huonona sotamenestyksenä. Miksi Venäjän sotavoima kompuroi Ukrainassa? Entä voiko Venäjä alkaa paikata heikkoa sotamenestystään joukkotuhoasein? Ohjelmassa kuullaan myös venäläissotilaan äidiltä, miten pimennossa omaiset ovat kotirintamalla. Ohjelman toimittavat Erkka Mikkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän ortodoksinen kirkko tukee Putinin aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan varauksetta. Moskovan patriarkka Kirill on kehystänyt sodan hyvän ja pahan taisteluksi syntistä länttä vastaan. Se käy täysin yksiin Putinin lännenvastaisten lausuntojen kanssa. Ohjelmassa pohditaan, miten Ukrainasta tuli Putinin pyhä sota ja käydään läpi Kirillin uskonnollisia perusteluja sodalle. Lisäksi kuullaan miten Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa sekä katolisen kirkon johtaja paavi suhtautuvat sotaan ja Kirillin rooliin siinä. Ohjelman toimittavat Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut Naton vahvistamaan joukkojaan puolustusliiton itäisissä jäsenmaissa. Nato vakuuttaa olevansa vahvempi kuin koskaan. Samalla Suomi on kulkemassa kohti historiallista Nato-päätöstä. Ohjelmassa pohditaan turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden kanssa, miltä Suomen Nato-tie vaikuttaa heidän ja muiden Nato-maiden silmin. Lisäksi käydään Nato-maa Tanskassa, jossa hallitus haluaa maan mukaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sota Euroopassa muutti Ranskan presidentinvaalien kampanjoinnin ja kamppailun luonteen. Presidentti Emmanuel Macron on jättänyt kampanjoinnin muille ehdokkaille. Hän luottaa näkyvyyteensä kansainvälisillä areenoilla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman haastattelema ranskalaisprofessorii Pascal Perrineau arvioi, että koronakriisi ja Ukrainan sota pelastavat Macronin tappiolta. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio ja äänitarkkailija on Pasi Ilkka.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sähköistänyt Unkarin vaalikamppailun. Oppositio käyttää lyömäaseenaan pääministeri Viktor Orbánin likeistä suhdetta Putiniin. Orbán yrittää häivyttää Kreml-kaveeraamistaan ja markkinoi itseään rauhan takuumiehenä. Ohjelmassa käydään Unkarissa kuulemassa sekä Orbánin että opposition tukijoita. Unkarin vaalituloksella on merkitystä myös Suomelle, sillä Orbán voi suhtautua asiantuntijan mukaan penseästi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenhakemukseen. Ohjelman toimittavat Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vauhdittanut EU:n poikkeuksellisiin toimiin. Ensimmäistä kertaa historiassaan EU toimittaa aseita sotaan. Lisäksi jäsenmaat ovat suoristaneet aiemmin rakoilleet rivinsä suhtautumisessa Venäjään. Suurimman suunnanmuutoksen tekijöihin kuuluu Saksa, joka hylkäsi vuosikymmenien idänpolitiikkansa. Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka EU:sta eronnut Britannia on palannut Ukrainan vuoksi EU-pöytiin. Ohjelman toimittavat Rikhard Husu, Anna Saraste ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä on Ukrainan sodan myötä ryhtynyt entistäkin tiukempiin sananvapauden rajoitustoimiin ja mediakontrolliin. Vahingoittavaksi tulkitun tiedon levittämisestä voi saada pitkän vankeustuomion. Samalla Venäjä levittää disinformaatiota Ukrainasta joukkotuhoaseita kehittävänä natsivaltiona. Ohjelmassa pohditaan Venäjän mediakentän tilaa sekä Ukraina-propagandaa. Lisäksi käydään Latviassa, jossa toimii Venäjän viimeisiin riippumattomiin tiedotusvälineisiin lukeutuva verkkolehti. Ohjelman toimittavat Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän presidentti Vladimir Putin on hyökkäyssodallaan murskannut koko toisen maailmansodan jälkeisen turvallisuusarkkitehtuurin Euroopassa. Putinin sotaisista aikeista oli kuitenkin merkkejä jo vuosia sitten. Mikä Putinin maailmankuvassa motivoi hänet hyökkäämään Ukrainaan? Entä mitä seurauksia tällä on meille Venäjän rajanaapureille? Ohjelmassa kuullaan myös millaisen keskustelun venäläisen rahan valta on saanut aikaan Britanniassa. Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sosiaalisen median alustoilla ovat levinneet kulovalkeana niin perättömät vaalivilppiväitteet kuin koronarokotedisinformaatio. Tutkimusnäyttöä on, että yhtiöiden algoritmit jopa suosivat vastakkainasettelua. Voivatko some-jätit jo horjuttaa yhteiskuntarauhaa? Ohjelmassa kysytään sosiaalisen median toimintalogiikkaa selvittäviltä datajournalisteilta, miten somejättien valta näkyy ja mitä sille voisi tehdä. Lisäksi kuullaan miten Baltiassa koronarokotedisinformaatio on vaikuttanut rokotuskattavuuteen. Ohjelman toimittavat Satu Helin, Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ihmiset purkavat tyytymättömyyttä omia hallituksiaan kohtaan convoy-mielenosoituksissa eri puolilla maailmaa. Se on yksi ilmentymä demokraattisten valtioiden kriisistä. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii, miksi demokratian lumo heikkenee ja mitä asialle pitäisi tehdä. Lisäksi tarkastellaan sitä, kuinka Kiina haastaa totuttua käsitystä ihmisoikeuksista. Ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopan maissa on herätty viime vuosina sovittelemaan siirtomaahistorian vääryyksiä. Saksa on myöntänyt, että se syyllistyi kansanmurhaan yli sata vuotta sitten nykyisessä Namibiassa. Ranska on pyrkinyt tekemään tiliä muun muassa Algerian sotaan liittyvistä julmuuksista. Ohjelmassa kysytään, miten entiset siirtomaavallat ovat onnistuneet yrityksissään paikata menneisyyden rikoksia Afrikassa. Onko kyse symbolisista teoista vai perusteellisemmasta muutoksesta tavassa, jolla siirtomaahistoriaa Euroopassa tarkastellaan? Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Annastiina Heikkilä. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiinalle olympialaiset tarjoavat mahdollisuuden näyttää maailmanpoliittista mahtiaan. Kansainvälinen olympiakomitea myönsi kisat jo toistamiseen Pekingille Kiinan ihmisoikeusloukkauksista huolimatta. Kisoissa Kiina ei salli urheilijoilta mielenilmauksia, eikä niitä hyväksy myöskään KOK. Ovatko KOK:n suhteet autoritaarisiin maihin liian likeiset? Ohjelmassa tilannetta arvioimassa olympialaistutkijoita, urheilijoita ja heidän edustajiaan. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kaakkoisaasialaisessa Myanmarissa sotilasjuntta on koventanut otteitaan vallankaappauksensa vuosipäivän lähestyessä. Samaan aikaan oppositio yrittää tiivistää hajanaisia rivejään ylivoimaista vastustajaa vastaan. Myös Suomen myanmarilaisten joukossa yritetään auttaa vallankaappauksen vastustajia. Millaisessa tilanteessa Myanmar on vuosi sotilasvallankaappauksen jälkeen? Entä mikä rooli vangitulla demokratiajohtajalla Aung San Suu Kyillä on vastarintataistelijoiden keskuudessa? Ohjelman toimittavat Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Lännen ja Venäjän suhteiden kiristyminen on nostanut pintaan Euroopan energiariippuvuuden Venäjästä. Venäjä on Euroopan suurin maakaasun toimittaja. Millaisia haavoittuvuuksia tärkeä energiasuhde Euroopalle tuo? Entä onko NordStream2-kaasuputki tiukentamassa Venäjän energiaotetta Euroopasta entisestään vai onko se Saksalle jopa neuvotteluase Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi? Ohjelmassa käydään myös Kreikassa, jossa yritetään vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta. Ohjelman toimittavat Sara Saure, Suvi Turtiainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä haastaa Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria väkevämmin vuosikausiin. Se on vaatinut Natoa lopettamaan itälaajentumisen ja vetämään sotilaat ja kaluston itäisistä jäsenmaista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman haastattelussa Naton entinen pääsihteeri tyrmää vaatimukset. Lisäksi kuullaan kuinka huolissaan Euroopan turvallisuudesta ollaan Virossa ja Ruotsissa. Entä millaisin keinoin sodan partaalle kärjistynyt tilanne Ukrainassa voitaisiin ratkaista? Ohjelman toimittavat Kirsi Heikel, Rain Kooli, Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvalloissa joukko Trumpin tukijoita hyökkäsi kongressiin vuosi sitten tarkoituksenaan estää Joe Bidenin vaalivoiton vahvistaminen. Edelleen enemmistö republikaaneista pitää vaalitulosta vilpillisenä. Tämä on asiantuntijoiden mukaan jo vaaraksi Yhdysvaltain demokratialle. Kuinka pahoin Yhdysvaltain demokratia horjuu ja mitä seurauksia sillä on? Entä mitä tilanteesta ajattelevat tavalliset yhdysvaltalaiset? Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vuosi 2021 alkoi Yhdysvalloissa sekasortoisella vallanvaihdolla ja Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin pidätyksellä. Koronarokotteet herättivät toivoa pandemian voittamisesta, mutta globaali epätasa-arvo hidasti rokotteiden jakoa. Kansainvälistä politiikkaa leimasivat yhä kiristyvät suurvaltasuhteet. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee mennyttä vuotta professori Heikki Patomäen ja tutkija Kristiina Silvanin kanssa. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ydinaseiden määrän vähentyminen on maailmassa pysähtynyt. Ydinasevallat uudistavat ydinarsenaaliaan ja käyttövalmiudessa olevan aseistuksen määrä on kasvanut. Samalla kansainvälinen asevalvonta on vaikeuksissa. Uhkaako maailmaa uusi ydinvarustelukierre pohditaan ohjelmassa. Lisäksi kuullaan myös, millaisia seurauksia kylmän sodan aikaisella varustelukilvalla oli Suomen Lapissa Neuvostoliiton räjäyttäessä muun muassa Tsar-Bomban, historian suurimman ydinpommin 60 vuotta sitten. Ohjelman toimittavat Tapani Leisti ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Afganistanissa on eletty reilut sata päivää talibanien johdossa, ja maa on humanitaarisen katastrofin partaalla. Yli puolta maan asukkaista, noin 22 miljoonaa ihmistä, uhkaa ruokapula. YK varoittaa jopa miljoonan lapsen voivan kuolla talven aikana. Samaan aikaan talous on romahtamispisteessä, ja osa afganistanilaisista pelkää talibanien kostoa. Ohjelmassa kuullaan kahta ammattinsa vuoksi talibanilta piileskelevää: naistoimittajaa ja taiteilijaa. Lisäksi afganistanilaistaustainen suomalaistoimittaja vetoaa, ettei Afganistanin hätää unohdettaisi. Ohjelman toimittavat Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Neuvostoliitto hajosi jouluna 30 vuotta sitten sekasortoisten vaiheiden jälkeen. Maailmalla eläteltiin tuolloin toiveita, että Neuvostoliiton raunioille syntyisi demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio. Mihin demokratiakehitys kompastui? Entä mitä Neuvostoliitosta ajattelevat nuoret, neuvostoaikojen jälkeen syntyneet? Ohjelmassa kuullaan myös ulkomaantoimittaja Jyrki Saarikoskea siitä, millaista oli olla todistamassa kirjeenvaihtajana Neuvostoliiton luhistumista. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Erkka Mikkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Länsi-Balkanilla Bosnia-Hertsegovina on ajautunut pahimpaan poliittiseen kriisiin vuosikausiin. Serbijohto uhkaa irtautua yhteisistä valtiorakenteista. Tämän on varoitettu johtavan jopa uuteen sotaan. Bosnian sodan päättänyt Daytonin rauhansopimus solmittiin 26 vuotta sitten. Miksi Bosnia-Hertsegovina natisee liitoksistaan? Entä mikä osuus asiaan on Daytonin sopimuksella? Ohjelman toimittavat Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa naisten aborttioikeudesta kiistellään jälleen. Atlantin molemmin puolin aborttilakien kiristäminen on edennyt myös uskonnollisin äänenpainoin. Puolassa aborttilain tiukentaminen on johtanut aborttimatkoihin ulkomaille. Tiukan aborttilain Texasissa, Yhdysvalloissa naiset tilaavat postitse aborttipillereitä. Aborttikieltojen seurauksien lisäksi ohjelmassa pohditaan, miksi naisten oikeudet ovat jälleen koetuksella. Ohjelman toimittavat Iida Tikka, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Chileläiset äänestävät ensi viikolla uudesta presidentistä. Gallupkärkeen on noussut ”Chilen Trump”, äärioikeistolainen José Antonio Kast. Hän on kampanjoinut ”trumpilaisin” teemoin ja haluaa estää siirtolaisten maahanpääsyn. Vasemmisto puolestaan hakee muutosta Chilen diktaattorin Pinochetin perua olevalle yhteiskunnalliselle epätasa-arvolle. Millaisista asetelmista Chile lähtee vaaleihin? Lisäksi ohjelmassa kysytään vuoden 2019 kansannousun aktivisteilta, mitä he odottavat vaaleilta. Ohjelman toimittavat Katriina Töyrylä ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tilastoitujen koronakuolemien määrä ylitti tällä viikolla maailmassa viisi miljoonaa. Koronapandemiassa moni on kuollut omaisilta piilossa teho-osastolla eristyksissä. Pahimman potilassuman aikana osassa sairaaloita on jouduttu priorisoimaan kuka saa vaikkapa hengityskoneen. Jumalrooliin joutuminen on uuvuttanut useita lääkäreitä, kuten Italian koronahoidon priorisointiohjeet laatineen lääkärin. Entä kuinka kaksi vuotta kestänyt koronapandemia koettelee omaisia? Ohjelmassa pohditaan myös, mitä yhteistä koronapandemian kuolemakeskustelulla on keskiaikaiseen ajatukseen hyvästä kuolemasta. Ohjelman toimittavat Kirsi Heikel ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Glasgow’ssa Skotlannissa alkaa pariviikkoinen, ratkaisevan tärkeäksi luonnehdittu ilmastokokous. Sopu pitäisi nyt löytää tiukemmista päästöleikkauksista, sillä Pariisissa sovituista tavoitteista ei ole pidetty kiinni. YK onkin jo varoittanut, että nykymenolla maailma on matkalla kohti ilmastokatastrofia. Tällöin ilmasto lämpenisi 2,7 astetta, vaikka tavoite on lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen. Kuinka veitsenterällä Glasgow’ssa ollaan ja mitkä maat ovat ratkaisevassa roolissa? Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

EU:ssa ei ole onnistuttu luomaan yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, vaikka vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen muuta kuviteltiin. Osa jäsenmaista on lähtenyt päinvastoin omille teilleen ja jopa estämään turvapaikanhakua kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Lisäksi EU itse on ulkoistanut siirtolaisten vastaanottamisen erillissopimuksin EU:n ulkopuolisille Turkille ja Libyalle. Miten EU:n maahanmuuttopolitiikan eripura näkyy ja kuinka se nakertaa jo koko unionia? Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ilmastonmuutos sotkee pahoin maailman vesikiertoa. Sekä tulvat että kuivuus ovat Maailman Ilmatieteen järjestön mukaan tuntuvasti lisääntyneet. Jopa neljäsosa maailman väestöstä elää jo alueilla, joissa veden kysyntä ylittää tarjonnan. Miten vastata maailman niukkenevaan vesitilanteeseen? Ohjelmassa kuullaan, millaisia ratkaisuja haetaan vesipulasta kärsivissä Keniassa ja Kaliforniassa. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen, Liselott Lindström ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvalloissa kansan syvä kahtiajako on levinnyt kouluihinkin. Eri puolilla maan koululautakuntia on riidelty koulujen koronatoimista ja rasisminopetuksesta. Asiantuntijapiireissä Yhdysvaltain polarisoitumista pidetään jo pahimpana kansallisena turvallisuusuhkana. Repivätkö toisiaan vihollisina pitävät yhdysvaltalaiset maansa? Entä miten pelastaa Yhdysvallat riitelyn ruokkimalta rappiolta? Näitä pohditaan Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen toimittavat Iida Tikka ja Paula Vilén. Ohjelman toimittavat Iida Tikka ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

KANAVAJUONTO: Koronarokotuksista on revähtänyt syvä epätasa-arvon kuilu maailman rikkaiden ja köyhien maiden välille. Afrikassa yli 90 prosenttia ei ole saanut vielä ensimmäistäkään rokoteannosta, kun enemmistö vauraissa maissa on rokotettu. Miksi maailma reputti koronarokottamisen eettisyystestin, kysytään Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen toimittavat Karoliina Kantola, Liselott Lindström ja Paula Vilén. OHJELMATIEDOT Lähetysajat: Yle radio 1: la 2.10. klo 12.05, Radio Suomi su 3.10. klo 21.17. Toimittajat: Karoliina Kantola Liselott Lindström Paula Vilén Tuottaja: Paula Vilén Haastateltavat: Taloudellisten sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato, Amnesty Virologi Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto Kenialainen vapaaehtoinen terveysvalistaja Kevin Garo, Amref-järjestö Kenian rokotetyöryhmän puheenjohtaja, lääkäri Willis Akhwale Aarhusin yliopiston valtio-opin professori Michael Bang Petersen Kööpenhaminalaiset Emma, Trine ja Tahir

Saksassa jätetään jäähyväiset 16 vuotta liittokanslerina olleelle Angela Merkelille. Pitkän virkakautensa aikana Merkel sai mainetta esimerkiksi EU:n kriisien ratkojana ja yhteistyön takaajana. Ohjelmassa pohditaan Merkelin perintöä sekä sitä onnistuiko Saksan ensimmäinen naisliittokansleri tasoittamaan tietä politiikan huipulle myös muille naisille. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Kreikka toivoo tulevalta Saksan hallitukselta. Ohjelman toimittavat Anna Saraste, Sara Saure, Suvi Turtiainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäläiset äänestävät duumanvaaleissa, joita pidetään laajalti vilpillisinä. Vaalien pidentäminen kolmipäiväiseksi ja sähköinen äänestäminen lisäävät asiantuntijoiden mukaan vilpin mahdollisuuksia. Näytösvaaleista huolimatta Venäjän oppositio on hakenut keinoja horjuttaa vallanpitäjiä. Mitä kuuluu Kremlin kuristamalle oppositiolle? Entä mitä tavalliset venäläiset vaaleista ajattelevat vilpin keskellä? Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Erkka Mikkonen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvallat lähti vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen Afganistaniin kukistamaan al Qaidaa ja talibaneja. Afganistan venyi 20-vuotiseksi, Yhdysvaltain pisimmäksi ja tähtitieteellisen kalliiksi operaatioksi, johon myös Suomi osallistui. Afganistaniin upotetuista miljardeista huolimatta operaatio päättyi talibanien valtaanpaluuseen. Afganistanin operaation perintöä pohditaan Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa muun muassa Afganistanin-veteraanien kanssa. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä miehittää Krimiä jo kahdeksatta vuotta, mutta maailman huomio on kääntynyt muualle. Ukraina on ravistellut kansainvälistä yhteisöä, ettei Krimiä unohdettaisi, vaan miehityksen purkamiseksi ponnisteltaisiin. Ukrainan mukaan Venäjä militarisoi ja venäläistää aluetta kovin ottein. Mitä kuuluu Krimille? Ohjelman toimittavat Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Afganistan on joutunut jälleen ääriliike Talibanin valtaan. Kansainvälisten joukkojen vetäytyminen ja Talibanin nousu on ajanut etenkin naiset vaaralliseen tilanteeseen. Mikä on naisten asema, jos Taliban saa vakiinnutettua valtansa? Ohjelman toimittavat Satu Helin ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Virossa on juhlittu tällä viikolla sitä, että maan uudelleen itsenäistymisestä on 30 vuotta. Vuonna 1991 Viro julistautui itsenäiseksi horjuvasta Neuvostoliitosta. Mitä virolaiset ajattelevat maansa kehityksestä nyt? Miten Suomi reagoi naapurimaan itsenäisyyskamppailuun vaikeana aikana? Ohjelman toimittavat Rain Kooli ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjällä kansalaisjärjestöt ovat yhä ahtaammalla maan valmistautuessa syyskuussa oleviin duuman eli parlamentin vaaleihin. Viranomaisten hampaissa ovat esimerkiksi tasa-arvoa puolustavat aktivistit. Ohjelmassa tavataan tunnettu, maanpakoon lähtenyt feministi. Toimittajina ovat Simo Ortamo ja Saana Uosukainen. Äänitarkkailija on Mikko Kymäläinen. Tuottaja on Sari Taussi.

Libanonin painajaismainen vuosi Beirutin satamassa Libanonissa tapahtuneesta valtavasta räjähdyksestä tuli tällä viikolla kuluneeksi vuosi. Libanon ei ole päässyt katastrofista jaloilleen. Ammoniumnitraatin räjähdyksen tutkinta ja kipeästi kaivattu kansainvälinen apu ovat jumissa - maan johdon jarrutuksen takia. Ohjelman toimittavat Erja Tuomaala ja Sari Taussi. Äänitarkkailijana Katja Kostiainen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiina vahvistaa asemiaan Latinalaisessa Amerikassa. Kiina on monien alueen maiden tärkein kauppakumppani ja suurin lainoittaja. Samalla Kiina myös sitoo maita itseensä ja saa poliittista tukea. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii Kiinan vaikutusvallan kasvua ja suurvaltakilpailua Latinalaisessa Amerikassa. Ohjelman toimittaa Maria Tolsa. Äänitarkkailija on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Brasilia kuuluu maihin, joissa tuloerot ovat maailman suurimpia. Johanna Pohjolan toimittamassa Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa matkustetaan Rio de Janeiroon ja tavataan sekä köyhiä että rikkaita kaupunkilaisia. Lisäksi selvitetään, mitä Kolumbian protesteille kuuluu. Miksi hallituksen ja mielenosoittajien on vaikea päästä sopuun? Maailmanpolitiikan arkipäivää suuntaa katseen Latinalaiseen Amerikkaan heinäkuun ajan. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Alkuperäiskansojen huoli maa-alueistaan syvenee Brasiliassa. Johanna Pohjolan toimittamassa Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa matkustetaan Brasiliaan ja tavataan kaupungistumisesta kärsiviä guaraní-alkuperäiskansan jäseniä. Lisäksi pohditaan alkuperäiskansojen syrjintää ja maakiistoihin liittyviä ongelmia. Maailmanpolitiikan arkipäivää suuntaa katseen Latinalaiseen Amerikkaan heinäkuun ajan. Äänitarkkailija on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Jalkapallo on tärkeä osa ihmisten identiteettiä Latinalaisessa Amerikassa. Jalkapallo on myös poliittisen kamppailun pelikenttä. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii jalkapallon merkitystä Latinalaisessa Amerikassa. Ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Johanna Pohjola. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Yle/Tuuli Laukkanen

Koronapandemian ja talouskriisin kanssa kamppailevan Latinalaisen Amerikan politiikka on murroksessa. Laajat protestiliikkeet ravistelevat useita alueen maita. Maailmanpolitiikan arkipäivää suuntaa heinäkuussa katseen Latinalaiseen Amerikkaan. Tässä ohjelmassa tarkastelemme sotilasdiktatuurien perintöä ja kuulemme raportin El Salvadorista, jossa presidentin itsevaltaiset otteet nostavat esiin muistoja raa'an sisällissodan vuosilta. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen/YLE

Mosambikin pohjoisosassa ainakin satatuhatta ihmistä on kuluneen vuoden aikana paennut väkivaltaisia islamistisia kapinallisia. ISIS-terroristijärjestöön liitetyt aseelliset joukkiot valtasivat kokonaiseen kaupungin keväällä. Mitä Mosambikin pohjoisella syrjäseudulla oikein tapahtuu? Miten kriisin kärjistymistä voidaan ehkäistä? Ohjelman toimittavat Liselott Lindströn ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Juha Jäntti. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

20 vuotta kestäneet länsimaiden sotilasoperaatiot Afganistanissa on päättymässä. Yhdysvallat on luvannut vetää joukkonsa syyskuuhun mennessä, viimeiset suomalaiset sotilaat poistuivat Afganistanista kesäkuun alussa. Mitä Suomelle jäi operaatiosta käteen? Entä saatiinko Afganistanissa naisten asemaa parannettua pysyvästi? Ohjelman toimittavat Jani Parkkari ja Sari Taussi. Äänitarkkailija Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiinassa hallitseva kommunistinen puolue täyttää sata vuotta. Juhlallisuuksia on valmisteltu vuosia ja puolueuskollisuutta lietsotaan muun muassa niin sanotulla punaturismilla. Millä keinoilla - ja hinnalla - puolue on pysynyt vallassa? Entä mihin Kiinan kommunistit tähtäävät maailmalla? Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Israelin ja palestiinalaisten konflikti äityi jälleen sotatoimiksi tässä kuussa. Israelin pommitusten kohteena oli Gazan kaistale, jota hallitsee äärijärjestö Hamas. Palestiinalaisten elintila pienenee, kun Israel saa tukea mahtavalta Yhdysvalloilta. Onko Yhdysvaltojen asenteessa kuitenkin muutosta? Ohjelman toimittavat Antti Kuronen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kyberhyökkäykset ovat kasvava uhka kansainväliselle merenkululle. Kaikki maailman johtavat konttilaivavarustamot ovat joutuneet äskettäin verkkohyökkäyksen uhriksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan koronan vuoksi vilkastuneen meriliikenteen haavoittuvuuksia. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen, Yle

Puoli vuotta Yhdysvaltojen presidentivaalien jälkeen republikaaninen puolue on yhä Donald Trumpin otteessa. Vaalit hävinneen Trumpin asema näyttää puolueessa vahvalta ja hänen arvostelijansa ovat ahtaalla. Mitä Yhdysvaltojen konservatiiveille on tapahtunut Joe Bidenin vaalivoiton jälkeen? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Mika Hentunen ja Sari Taussi. Kuva: Tuuli Laukkanen, Yle

Intiassa koronapandemia on ajanut terveydenhuollon syvään kriisiin. Kuolleita on päivittäin tuhansia ja monet menehtyvät hapen puutteeseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään miksi Intiasta loppui happi? Ja mitä siitä voi seurata muulle maailmalle? Ohjelman on toimittanut Sari Taussi. Äänitarkkailija on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vuoden sisällä maailmalta on kuultu useita kunnianhimoisia ilmastolupauksia. Niitä ovat tehneet niin Yhdysvallat, Kiina kuin Euroopan unionikin. Onko maailma todella matkalla kohti hiilineutraaliutta? Miten pitkälle kantaa Kiinan lupaus sähköistää liikennettä? Miten käy Pariisin ilmastosopimuksen? Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Sari Taussi.

Palestiinalaisalueilla on tarkoitus pitää vaalit ensi kertaa 15 vuoteen. Siksi yli puolet äänestäjäkunnasta on nuoria ensikertalaisia. Moni nuori tahtoo ukkoutuneen palestiinalaishallinnon jo vaihtoon. Hallinto pelkää kannatuksensa mittauttamista. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Italiassa maan kansalaisuuslaki on noussut jälleen kuumaksi puheenaiheeksi. Maassa on kymmeniätuhansia nuoria, jotka tuntevat itsensä italialaisiksi, mutta eivät saa maan kansalaisuutta. Kansalaisuuden saanti EU:n ulkopuolelta tulleille on vaikeutunut myös muualla unionialueella vuoden 2015 jälkeen. Ohjelman toimittavat Jenna Vehviläinen ja Sari Taussi Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjällä kasvaa huoli oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kohtelusta. Navalnyin tukijat kertovat, että poliitikon terveydentila on heikentynyt jyrkästi vankeudessa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millainen haaste Navalnyi on Kremlille ja vieläkö presidentti Vladimir Putin voi luottaa Venäjän hiljaisen enemmistön tukeen. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Anttoni Wikström. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Muutama viikko sitten Yle kertoi Kiinan kaavailleen vähällä käytöllä olleen Kemijärven lentokentän ostamista tai vuokraamista Lapista. Hanke tyssäsi Suomen puolustusvoimien vastustukseen. Mistä oikein oli kyse? Miten suhtautuminen Kiinan investointeihin Euroopassa on muuttunut? Tätä selvitetään ohjelmassa, jonka toimittavat Tapani Leisti ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Saksa käy kohti syksyn liittopäivävaaleja tilanteessa, jossa maan politiikka on kriisissä. Valtapuolue CDU:ta ravistelevat korruptioepäilyt ja koronan hoidon arvostelu kiihtyy. Vihreiden kannatus taas on nousussa. Ohjelmassa pohditaan mihin suuntaan Saksa on menossa Angela Merkelin väistyessä pian maan johdosta. Toimittajina ovat Suvi Turtiainen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Kekka Uitto. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Koronavirus pysähdytti maailman turistivirrat. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa pohditaan tällä viikolla sitä, millaisin keinoin matkailu elpyy pandemian jälkeen. Erityisen suuren iskun sai risteilyturismi. Miten satamista seilataan jälleen turvallisille vesille? Ohjelman toimittavat Jenna Vehviläinen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Kekka Uitto. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kongon demokraattisessa tasavallassa louhitaan leijonanosa maailman akkuteollisuuden tarvitsemasta koboltista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan lapsia ja pienkaivajia, jotka työskentelevät Kongossa virallisen kaivosteollisuuden kyljessä, usein hengenvaarallisissa oloissa. Suomessakin jalostetaan Kongon kobolttia. Voiko teollisuus tietää, missä oloissa koboltti on kaivettu? Ohjelman ovat toimittaneet Liselott Lindström, Sara Rigatelli ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Maanpaossa oleva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja on hakenut Suomen vierailulla humanitaarista ja diplomaattista tukea Valko-Venäjän kriisin ratkaisemiseksi. Ihmisoikeustilanne Valko-Venäjällä jatkuu erittäin huonona. Mitä muu maailma ja Suomi ovat valmiita tekemään? Tätä kysytään Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa, jonka toimittavat Heikki Heiskanen, Antti Kuronen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Koronapandemia on vähentänyt töitä aloilla, joilla on paljon naisia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa naisten työllisyysaste oli viime kuussa alhaisin kolmeenkymmeneen vuoteen. Ohjelmassa käydään Minnesotassa ja tavataan naisia, joiden työt korona on vienyt. Lisäksi kysytään kuinka kriisi vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon. Toimittajina ovat Iida Tikka ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Kekka Uitto. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ohjelma matkaa Latinalaiseen Amerikkaan ja sen vankilamaailmaan. Vankien osuus pienessä Uruguayssa on poikkeuksellisen korkea. Syynä on tiukka rankaisemisen kulttuuri. Toimittajat Johanna Pohjola ja Maija Salmi pääsivät vierailemaan uruguaylaisessa vankilassa osana suomalaista teatteriprojektia. Sen on tarkoitus antaa vangeille itsetuntoa maassa, jossa nämä menettävät esimerkiksi äänioikeuden. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän ja Euroopan unionin suhteet ovat pohjalukemissa Venäjän heikentyneen ihmisoikeustilanteen takia. Myrkytyksen uhriksi joutuneen ja vangitun oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin tukijat ovat joutuneet erityisen kovillle. Miten Euroopan unionin ja Venäjän suhdetta voidaan ylipäänsä tässä tilanteessa ylläpitää? Korjaus: Toisin kuin ohjelmassa sanotaan, ulkoministeri Haavisto ei matkusta Moskovaan vaan Pietariin. Ohjelman ovat toimittaneet Erkka Mikkonen, Simo Ortamo ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila.

Kaakkois-Aasiassa, Myanmarissa, sotilaat ilmoittivat 1. helmikuuta kaapanneensa vallan. Kansan tukema, mutta lännessä arvosteltu johtaja Aung San Suu Kyi on asetettu kotiarestiin. Armeija on julistanut vuoden kestävän poikkeustilan. Mitä käy vasta kymmenen vuotta sitten käynnistyneelle demokratiakehitykselle? Ohjelman on toimittanut Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Koronaviruksen aiheuttama kulkutauti on surmannut maailmassa jo yli kaksi miljoonaa ihmistä. Odotukset rokotteiden tuomasta helpotuksesta ovat törmänneet tuotanto-ongelmiin. Ohjelmassa kuullaan tilanteesta Britanniassa ja Tanskassa. Lisäksi kysytään onko rokotteiden valmistajia liian vähän. Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen, Kirsi Heikel ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ugandassa, keskisessä Afrikassa, käytiin repivät presidentinvaalit aiemmin tässä kuussa. Voittajaksi - ja jo kuudennelle kaudelleen - julistettiin yli 30 vuotta maata hallinnut Yoweri Museveni. Nuorison suosima Bobi Wine hävisi, ja syyttää vaaleja vilpillisiksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa puhutaan sukupolvien välisistä poliittisista valtakamppailusta Afrikan maissa. Ohjelman toimittaa Liselott Lindström. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvalloissa odotetaan Joe Bidenin virkakauden alkamista jännittyneissä tunnelmissa. Kongressin valtauksen jälkeen myös keskustelu sosiaalisen median roolista väkivaltaan yllyttämisessä on kiihtynyt. Lisääntyykö somejättien valvonta? Ohjelman toimittavat Satu Helin, Johanna Juntunen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anttoni Wikström. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Joe Bidenin voitto Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa on varmistunut vallankaappausyrityksen tunnelmissa. Donald Trumpin uho- ja vihapolitiikka johtivat lopulta siihen, että hänen kiihkeimpiä kannattajiaan tunkeutui kongressin rakennukseen. Murtuuko Trumpin kannatus nyt? Mikä on republikaanipuolueen tulevaisuus? Ohjelman toimittavat Sari Taussi ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Eri puolilla maailmaa on käynnistetty rokotuksia Covid 19 -virusta vastaan. Alkuvaiheessa suurin osa rokotteista on varattu vauraimpiin maihin. Pandemian taltuttamiseksi luotettavaa rokotetta olisi kuitenkin saatava kaikkialle. Ohjelmassa kysytään, millä hinnalla koko maailma saadaan rokotettua. Toimittajina ovat Kirsi Crowley, Erja Tuomaala ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vuonna 2020 maailman uutisia hallitsi koronapandemia. Suurvaltajännitteet haittasivat kansainvälistä yhteistyötä myös globaalin terveyskriisin oloissa. Yhdysvalloissa vaalivuosi jyrkensi entisestään poliittista vastakkainasettelua. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee kuluneen vuoden kehityskulkuja professori Hiski Haukkalan kanssa. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva Tuuli Laukkanen / Yle

Viikoittain Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä hukkuu Välimereen tai Atlantin valtamereen. Unioni on yrittänyt jakaa vastuuta siirtolaisista ja pakolaisista, mutta suurin paine on edelleen eteläisen Euroopan maisssa. Nyt EU valmistelee turvapaikkalainsäädännön uudistamista. Ohjelmassa kuullaan Italiaan pyrkivien siirtolaisten kohtaloista ja kysytään toisiko uusi sopimus mitään apua nykytilanteesen. Ohjelman toimittavat Jenna Vehviläinen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta 30 vuotta sitten. Moni muistaa sen, että Martti Ahtisaari veti itsenäistymiseen johtanutta YK-operaatiota. Mutta kiinnostava osa kulisseissa oli myös suomalaisilla lähetystyöntekijöillä, jotka auttoivat omalla tavallaan Namibian vapautusliikkeen kannattajia. Ohjelma kysyy myös, millainen on Suomen ja Namibian suhde nyt. Toimittajina ovat Maria Tolsa ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Yhdysvalloissa valta on alkanut siirtyä presidentinvaalit voittaneelle Joe Bidenille. Tuleva demokraattipresidentti on esitellyt valintojaan hallintonsa johtoon. Muuttaako Bidenin tiimi Donald Trumpin Amerikka ensin -politiikan suunnan? Ohjelmassa kuullaan amerikkalaisia ja suomalaisia arvioita Yhdysvaltain tulevasta ulkopolitiikasta. Toimittajina ovat Mika Hentunen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Afganistania yritetään kammeta kohti vakaampia aikoja monin tavoin. Qatarin Dohassa käydään neuvotteluja Afganistanin tulevaisuudesta hallituksen ja Taleban-kapinallisten välillä. Genevessä järjestetään ensi viikolla Suomen ja YK:n isännöimä tukilupauskonferenssi. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla väkivaltaan väsyneen maan vaihtoehtoja. Ohjelman toimittavat Sari Taussi ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Anttoni Wikström. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomessa syntyvyys on laskenut kolmanneksella kymmenessä vuodessa. Jäämme jälkeen naapurimaistamme; muissa Pohjoismaissa ja Virossa lapsia syntyy enemmän kuin Suomessa. Ohjelmassa kysytään mikä muualla on toisin ja mitä asialle voitaisiin Suomessa tehdä. Toimittajina ovat Karoliina Kantola, Silja Massa ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila.

Yhdysvaltojen äärimmäisen jännittävät presidentinvaalit käytiin neljä päivää sitten. Demokraattien Joe Biden näyttää olevan saamassa enemmistön valitsijamiehistä, mutta republikaanien Donald Trump on haastanut tuloksen. Kuka ratkaiseen vaalin? Minkälaisessa myllerryksessä on Yhdysvaltojen puoluekenttä? Suoran lähetyksen juontaa Sari Taussi.

Vanha kiista Vuoristo-Karabahin hallinnasta on jälleen puhjennut sodaksi. Turkki tukee Azerbaidzania, jopa lähettämällä vierastaistelijoita. Armenian kanssa sotilasliitossa oleva Venäjä taas yrittää pysytellä syrjemmällä. Ohjelma matkustaa konfliktialueelle ja pohtii minkälaisten kansainvälisten intohimojen kohde Vuoristo-Karabah on. Ohjelman toimittavat Antti Kuronen, Erkka Mikkonen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Historiallisena pidetty YK:n naistenoikeuksien kokous oli Pekingissä 25 vuotta sitten. Tasa-arvo on edennyt, mutta samalla sitä haastaa kansainvälinen konservatiivisten maiden blokki. Etenkin seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustaminen törmää usein vastarintaan. Ohjelman toimittavat Ulriikka Myöhänen, Jenna Vehviläinen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni:Pekka Uitto. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvaltain jyrkästi jakautuneessa poliittisessa ilmapiirissä vastustajia lyödään jopa kommunismin ja fasismin kaltaisilla leimoilla. Ohjelma pohtii, miten sanoilla luodaan poliittista todellisuutta. Ja kuinka presidentti Donald Trumpin aika on vaikuttanut poliittiseen puheeseen niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Sampo Vaarakallio ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopan unionista eronnut Britannia ja EU käyvät parhaillaan vaikeita neuvotteluja tulevasta suhteesta. Sen tärkein osa on vapaakauppasopimus. Jos neuvotteluissa ei saavuteta lähiviikkoina sopua, uhkaa kauppa-sopimuksetin eri. Ohjelma kysyy kuinka kova isku se olisi briteille. Lisäksi selvitetään Britannian kauppaneuvotteluja muun maailman kanssa. Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen, Susanna Turunen ja Sari Taussi. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Koronaviruspandemia on laittanut terveydenhuollon koetukselle useissa maissa. Tällä hetkellä tauti leviää Euroopassa nopeimmin Espanjassa. Kovassa paineessa ovat esimerkiksi Madridin lääkärit ja hoitajat. Ruotsissa taas on saatu uutta tietoa hoivakotien karusta arjesta kevään koronahuipun aikana. Ohjelmassa pohditaan muun muassa julkisen terveydenhuollon kestävyyttä. Toimittajina ovat Maija Salmi, Kirsi Heikel ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen, Yle

Yhdysvalloissa repivä vaalikamppailu on etenemässä loppusuoralle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kuulostelee tunnelmia Pohjois-Carolinassa, joka on yksi vaalien vaa'ankielisosavaltioista. Ohjelmassa tavataan myös Trumpia kannattavia naisia Los Angelesissa ja pohditaan, miten presidentti Donald Trumpin aika on muuttanut republikaanipuoluetta. Ohjelman ovat toimittaneet Iida Tikka, Johanna Juntunen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Brendan Smialowski / AFP

Puoli vuotta pandemiaa - olemme valmiimpia uuteen kriisiin? Maailman terveysjärjestö WHO julisti uuden koronavirustaudin pandemiaksi puoli vuotta sitten. Ohjelmassa kuullaan miten viruksen lähtöpaikkana pidetty Kiina sekä pitkään Euroopan suurimpana viruspesäkkeenä ollut Italia ovat lähteneet toipumaan. Entä onko virus jo opettanut meitä varautumaan tuleviin kriiseihin? Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jenna Vehviläinen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Mikko Majanen.

Tanska puuttuu kovalla kädellä ongelmallisina pidettyjen lähiöiden elämään. Maassa on hyväksytty niin sanotut ghettolait, joiden perusteella asukkaita pakkosiirretään kodeistaan. Ruotsissa asuinalueiden eriytymistä estetään pehmeämmin keinoin. Ohjelmassa kysytään mikä on Suomen lähiö-strategia ja onko Tanskan malli leviämässä muuallekin. Ohjelman toimittavat Paula Tapiola, Kirsi Heikel ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Yle/Malin Palm

Yhdysvallat valmistautuu marraskuun presidentinvaaleihin kaikin tavoin poikkeusoloissa. Koronapandemian lisäksi vaaleja varjostavat huolet äänestyksen sujumisesta. Samaan aikaan Yhdysvallat on entistä jakautuneempi, puhutaan jopa laajan väkivallan uhasta. Istuva presidentti on vihjannut, että hän ei hyväksy vaalien tulosta. Ohjelman toimittavat Mika Hentunen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: YLE

Euroopassa on seurattu tiiviisti historiallisiksi kuvattuja Valko-Venäjän mielenosoituksia. Mutta voiko kansannousu johtaa yksinvaltaisen presidentin syrjäyttämiseen? Mikä on Valko-Venäjää näyttävästi tukevan Liettuan rooli? Entä mitä tekee Venäjä? Ohjelman toimittavat Markus Kuokkanen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija: Marko Vierikko Kuva: Tatiana Zenkovich / EPA

Jo ennestään monien paineiden alla ollut Libanon koki murska-iskun, kun Beirutin satamassa räjähti vaarallisen aineen varasto elokuun neljäntenä päivänä. Räjähdys paljasti lopullisesti Libanonin valtion kyvyttömyyden huolehtia kansalaisistaan. Maa on käytännössä konkurssissa. Ohjelmassa ollaan yhteydessä Beirutiin ja kuullaan, kuinka libanonilaiset nyt selviävät. Lisäksi pohditaan voiko katastrofi johtaa poliittiseen muutokseen. Ohjelman toimittavat Marika Kataja ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Nabil Mounzer / EPA

75 vuotta Hirošiman ja Nagasakin atomipommien jälkeen ydinsodan varjo ei ole vieläkään väistynyt maailman yltä. Kylmän sodan lopulla neuvotellut ydinaserajoitukset rakoilevat, ja Yhdysvallat ja Venäjä modernisoivat ydinaseitaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma haastatteli Vietnamin sodan paljastuksista tunnettua Daniel Ellsbergiä, joka kylmän sodan vaarallisimpina vuosina seurasi aitiopaikalta Yhdysvaltain ydinasepolitiikkaa. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Mikko Majanen. Kuva: Kari Nihti / YLE

Yhdysvallat on ollut pitkään maailman suurin perhesuunnitteluohjelmien rahoittaja. Sen nykyhallinto on kuitenkin vetänyt tuen järjestöiltä, jotka sivuavat toiminnassaan aborttia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa puhutaan siitä, millaisia ongelmia konservatiivisten arvojen nousu on aiheuttanut seksuaali- ja lisääntymisterveydelle Afrikassa. Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat vaarassa myös koronapandemian takia. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Heli Pekkonen

Korona on monien virustautien koetteleman Afrikan uusin vitsaus. Tällä kertaa virus on rantautunut Afrikkaan muualta. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla, sitä miten kokemukset aiemmista epidemioista kuten ebola-verenvuotokuumeesta auttavat maita nykytilanteessa. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Ohjelma on osa Yle radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Kuva: SIPHIWE SIBEKO/EPA

Afrikasta tulee pian maailman suurin vapaakauppa-alue. Vapaakauppasopimuksen piirissä on 1,2 miljardia ihmistä. Afrikassa sopimukseen laitetaan paljon toivoa. Ohjelmassa tarkastellaan taloutta ja kauppaa. Toimittajina Liselott Lindström ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Ohjelma on osa Yle radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Kuva: Liselott Lindström/Yle

Valtavat luonnonvarat ja kasvavat markkinat ovat nostattaneet uuden kilpajuoksun Afrikkaan. Länsimaiden vaikutusvallan haastavat nyt uudet vaikuttajat kuten nousevat talousmahdit Kiina ja Intia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma vierailee Somaliassa, jossa merkittäväksi tekijäksi on noussut Turkki. Pohdimme myös koronapandemian vaikutuksia geopoliittiseen kilpaan. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Kuva: Hanna Nordenswan / Yle

Yhdysvalloista alkanut rasismia vastustava protestiliike levisi kesän alussa myös Eurooppaan. Siirtomaaherrojen patsaita on kaadettu useissa maissa, muun muassa Belgiassa. Belgialla on erityisen synkkä historia Kongossa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuulla EU:n Afrikka-komissaarin Jutta Urpilaisen ajatuksia kolonialismista ja yhteistyöstä Afrikan maiden kanssa. Ohjelma on osa Yle radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Toimittajina ovat Rikhard Husu ja Sari Taussi. Kuva: EPA / EFE

Britannian EU-eroon johtaneesta kansanäänestyksestä on kulunut kesäkuussa tasan neljä vuotta. Heinäkuun alussa EU-puheenjohtajuuskauden aloittava Saksa puolestaan puhuu aiempaa yhtenäisemmän Euroopan puolesta. Saksa korostaa vihreää taloutta ja puhuu ihmisoikeuksista. Ohjelmassa kysytään mikä on nyt unionista lähteneen Britannian talouden suunta. Entä voivatko brexit ja korona tiivistää muuta Eurooppaa? Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen, Suvi Turtiainen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto.

Koronaviruksen aiheuttamaa talousromahdusta on ratkottu elvytyspaketeilla ja erilaisilla uusilla tuilla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kysyy, olisiko perustulosta ollut apua äkillisessä kriisissä. Ohjelmassa käydään Espanjassa ja Britanniassa, ja kuullaan Suomen perustulokokeilun annista. Toimittajina ovat Johanna Kippo, Maija Salmi ja Pasi Myöhänen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Kuva: Quique García / EPA Kuvateksti: Ihmiset jonottivat ruoka-apua Barcelonassa kesäkuun alussa.

Yksi pahimmin koronaviruksesta kärsiviä maita maailmassa on Brasilia. Suuresta kuolleiden määrästä huolimatta äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro ajaa voimakkaasti maan talouden avaamista. Kova politiikka näkyy muun muassa Amazonin sademetsässä, jossa metsien kato on koronan aikana kiihtynyt. Ohjelmassa käydään Parán osavaltiossa Brasiliassa. Toimittajina ovat Johanna Pohjola, Mika Mäkeläinen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Mika Mäkeläinen

Yhdysvalloissa puhkesi vuosikymmeniin suurimmat mellakat, kun musta mies kuoli poliisin väkivallan uhrina Minnesotassa. Maa on jo valmiiksi kriisissä koronapandemian takia. Miten George Floydin kuolema kärjistää Yhdysvaltojen kahtiajakoa ja voiko uudelleenvalintaa tavoitteleva presidentti Donald Trump hyötyä kriisistä? Toimittajina Johanna Juntunen ja Sari Taussi. Kuva: Etienne Laurent / EPA

Kiinan maine ja talous saivat kovan kolauksen koronasta. Nyt kriisistä toipuva Kiina osoittaa jo voimaansa lähialueillaan, muun muassa kiristämällä otetta Hongkongista. Ohjelma tarkastelee Kiinan talouden toipumista ja kysyy mihin Kiina voimapolitiikallaan pyrkii? Voiko koronakriisi jopa vahvistaa Kiinan asemaa? Ohjelman toimittavat Jyrki Saarikoski, Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Han Guan / POOL

Öljyteollisuus on joutunut syvään kriisiin koronapandemian takia. Öljyn kysyntä ja hinta ovat romahtaneet. Samaan aikaan hallitukset ympäri maailmaan - ja Euroopan Unioni - käynnistävät tukipaketteja koronan kolhimille talouksille. Ohjelma kysyy, voiko koronakriisi tarjota ratkaisevan mahdollisuuden ympäristön kannalta kestävien vaihtoehtojen esiinmarssille. Suunnataanko elvytystä niin, että kunniahimoiset ilmastotavoitteet voivat toteutua? Ohjelman toimittavat Pirkko Pöntinen, Susanna Turunen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto.

Koronaviruksen leviäminen on aiheuttanut huolta ruuan riittävyydestä, saatavuudesta ja hinnoista. Ruokaturva on koetuksella etenkin osissa Afrikkaa, ja ruuan hinnat ovat nousseet. Ohjelmassa kuullaan kuinka heinäsirkkojen piinaama itäinen Afrikka on saanut koronasta uuden uhkan. Lisäksi kysytään, voiko kriisistä seurata maailmanlaajuinen hintapiikki. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström, Maria Tolsa ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Alaa Badarneh / EPA

Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa on tällä viikolla kulunut tasan 75 vuotta. Näyttäviksi suunnitellut juhlallisuudet ja paraatit on koronapandemian takia pääosin peruttu. Sodan muisto kuitenkin elää, ja kiistely sen historiasta jatkuu. Ohjelma tarkastelee historian ja politiikan suhdetta etenkin itäisessä Euroopassa. Lisäksi tavataan Berliinistä itselleen turvapaikan löytänyt, hasidijuutalaisesta yhteisöstä paennut, kirjailija Deborah Feldman. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Sari Taussi ja Suvi Turtiainen. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Sergei Ilnitsky / EPA

Koronapandemian paineissa kansainvälinen terveysyhteistyö rakoilee. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump otti äskettäin Maailman terveysjärjestön WHO:n hampaisiinsa syyttäen järjestöä Kiinan myötäilystä. Ohjelma tarkastelee globaalin terveyspolitiikan tulevaisuutta ja pohtii myös, millainen uhka pandemia on liberaalille kansainväliselle järjestykselle. Toimittajina Sari Taussi, Paula Vilén ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijanan Anders Johansson.

Unescon maailmanperintökohteet on yksi YK:n arvostetuimmista ohjelmista. Toisaalta kohteiden valinta nostattaa myös poliittisia intohimoja ja listaa on arvosteltu liiasta Eurooppa-keskeisyydestä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaisia valta-asetelmia maailmanperintökohteiden taustalla jyllää. Ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila.

Venäjää riivaa epätasainen aluekehitys. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma matkustaa hiilikaivoksista elävään Vorkutaan, jonka väestö vähenee nopeasti. Ohjelmassa tarkastellaan, mitä syrjäseutujen tyhjeneminen ja väestön pakkautuminen suurkaupunkeihin merkitsee Venäjän tulevaisuudelle. Pohdimme myös, miten koronapandemia sekoitti presidentti Vladimir Putinin suunnitelmia. Ohjelman ovat toimittaneet Erkka Mikkonen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Maailman valtiot yrittävät padota koronaviruspandemiaa, mutta epätasa-arvo altistaa ihmisiä taudille. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, millaisia yhteiskunnallisia jakolinjoja kriisi nostaa pintaan. Kuulemme tilanteesta Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Baltiassa. Ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Pia Heikkilä, Johanna Pohjola, Markus Kuokkanen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: EPA / All Over Press

Itämeren kaasuputkihanke nostattaa geopoliittisia intohimoja. Yhdysvallat on pakotteillaan hidastanut Nord Stream 2:n rakentamista, ja hanke jakaa myös Euroopan unionin rivejä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan Venäjän maakaasupolitiikkaa tilanteessa, jossa koronaviruskriisi ravistelee myös maailman energiamarkkinoita. Ohjelman ovat toimittaneet Erkka Mikkonen, Markus Kuokkanen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Ullstein bild - Jens Köhler / All Over Press

Gazan palestiinalaisnuorilla on edessään epävarma tulevaisuus - töitä ei ole ja Israel saartaa. Ohjelmassa kuunnellaan Gazan nuorten pelkoja ja unelmia ja pohditaan, mitä laaja nuorisotyöttömyys merkitsee Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden vakaudelle ja johtavatko protestit viimein muutokseen. Toimittajina Sampo Vaarakallio ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Rajoja suljetaan ja arkielämä järkkyy, kun ihmiskunta kamppailee koronaviruksen uhkaa vastaan. Pandemia on myös vakava shokki maailmantaloudelle. Ohjelmassa kerrotaan, miten globalisaatio ja pandemiat ovat aina kytkeytyneet toisiinsa, ja pohditaan, miten Euroopan unioni selviää haasteesta. Toimittajina Paula Vilén, Anna Karismo ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana Laura Koso.

Viimeaikainen selkkaus Kreikan ja Turkin rajalla on lietsonut Euroopassa pelkoja uudesta pakolaiskriisistä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan tunnelmia Kreikasta ja pohditaan, miksi EU:n turvapaikkapolitiikka kulkee kriisistä toiseen. Kuulemme myös raportin Somaliasta, jossa nähdään jo merkkejä siitä, miten ilmastonmuutos pakottaa yhä enemmän ihmisiä kotiseudultaan. Ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure, Liselott Lindström ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Dimitris Tosidis / EPA

Vaatteita valmistetaan jälleen myös Euroopassa ja lähialueilla. Tuotantoa siirtyy hiljalleen Aasiasta takaisinpäin. Myös uusia maita pyrkii kansainvälisille markkinoille. Maailmanpolitiikan arkipäivää käy tällä kertaa Puolassa ja pohtii Euroopan tekstiiliteollisuuden näkymiä. Ohjelman toimittaa Erja tuomaala, äänitarkkailija on Juha Hjelm. Kuva: Yle/Antti Haanpää.

Yhdysvalloissa valmistaudutaan ensi tiistaihin jännittyneissä tunnelmissa.Supertiistai määrittää lähikuukausien esivaalikamppailua. Ohjelmassa pengotaan tällä viikolla presidentiksi pyrkivien demokraattiehdokkaiden vaalirahoitusta ja tarkastellaan äänestysasetelmia. Ohjelman toimittavat Mika Hentunen ja Heikki Heiskanen ja sen kokoaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen.

Itäisen Euroopan maissa demokratiakehitys kangertelee ja Euroopan unioni vaikuttaa voimattomalta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mistä demokratian ja oikeusvaltion vaikeudet Itä- ja Keski-Euroopan maissa kumpuavat. Ohjelmassa vieraillaan Itä-Puolassa konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen sydänmailla ja kuullaan, miten Prahan pormestari yrittää rakentaa liberaalien suurkaupunkien liittokuntaa. Ohjelman ovat toimittaneet Anna Saraste, Suvi Turtiainen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Kuva: Attila Husejnow / AOP

Euroaluetta ravistellut velkakriisi jätti syvät arvet eteläisen Euroopan maihin. Kreikassa on nyt virinnyt varovaista optimismia menetetyn vuosikymmenen jälkeen. Vaikka Espanjan talous on toipunut kriisistä, nuorten tulevaisuudennäkymät ovat yhä epävarmat. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan velkakriisin jättämää perintöä ja euroalueen tulevaisuutta. Ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure, Maija Salmi ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Simela Pantzartzi / EPA

Britannian brexit-kamppailussa maalattiin uhkakuvia itäeurooppalaisista, jotka vievät työpaikat ja kuormittavat julkisia palveluita. EU-eron aiheuttama epävarmuus on jo työntänyt EU-kansalaisia maasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuulemme, mitä brexit merkitsee Britannian suurimmalle eurooppalaiselle työntekijäryhmälle puolalaisille. Pohdimme myös, miten brexit vaikuttaa muuttoliikkeeseen Euroopassa. Ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Pasi Myöhänen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Arktinen alue on pystytty pitämään suurvaltakiistojen ulkopuolella, mutta voiko näin jatkua, kun suurvaltojen jännitteet ja kiinnostus aluetta kohtaan kasvavat? Tämä huoli nostettiin esille suuressa arktisessa tapahtumassa Norjan Tromssassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuulemme, mitä arktisen alueen asiantuntijat juuri nyt pohtivat turvallisuudesta, kaupallisista tavoitteista ja ilmastonmuutoksesta. Ohjelmassa kerrotaan myös, millaista roolia Suomi havittelee EU:n arktisessa politiikassa. Toimittajana on Kirsi Heikel. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Juha Kivioja / YLE

Venäjällä muokataan perustuslakia uuteen uskoon kovalla vauhdilla. Yleinen näkemys on, että lakimuutosten perimmäinen tarkoitus on taata Vladimir Putinin valta senkin jälkeen kun pesti presidenttinä päättyy neljän vuoden päästä. Maailmanpolitiikan arkipäivää kysyy, mitä mieltä perustuslakimuutoksista ovat tavalliset ihmiset ja oppositio Pietarissa. Ohjelman toimittavat Simo Ortamo, Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Kuva: Nikolai Gontar

Taiwan on vuosikymmeniä ollut piikkinä Manner-Kiinaa hallitsevan kommunistipuolueen lihassa. Kiinan ja Taiwanin suhteet kiristyvät edelleen, kun istuva presidentti Tsai Ing-wen puolueineen voitti vaalit - Hongkongin protestiaallon siivittämänä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan myös Taiwanin roolia Yhdysvaltain ja Kiinan jännitteissä. Ohjelman ovat toimittaneet Pirkko Pöntinen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Jerome Favre / EPA

Siirtolais- ja pakolaisvirrat Eurooppaan ovat viime vuosina pienentyneet, mutta Välimereen hukkuu yhä ihmisiä. Viime vuonna hukkuneita oli noin 1300. Euroopan unionissa ei ole saatu sovittua uudesta yhtenäisestä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta. Ohjelmassa käydään kansainvälisessä siirtolaiskeskuksessa Nigerissä Afrikassa. Lisäksi kysytään, pitäisikö laillisen maahanmuuton keinoja lisätä. Ohjelman toimittavat Juho Takkunen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija Joonatan Kotila. Kuva: Francisco Gentico / EPA

Venezuelan kurjistumiselle ei näy loppua. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan tällä viikolla viisi vuosikymmentä Caracasissa asunut Irene Leets. Irene Leets on nähnyt asuinmaansa kehityksen vauraasta öljyvaltiosta ruokapulan vaivaamaksi valtioksi. Venezuelan tilannetta arvioi lähetyksessä myös entinen Suomen suurlähettiläs Mikko Pyhälä. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Jami Auvinen. kuva: EPA-EFE

Maailmalla vuosi 2019 jää mieleen protestien vuonna. Laajat mielenilmaukset ravistelivat hallintoja Hongkongista Lähi-itään ja Etelä-Amerikkaan. Euroopassa perinteiset puolueet olivat vaikeuksissa ja Yhdysvalloissa poliittinen jakautuneisuus huipentui presidentti Donald Trumpin virkasyytteeseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja kommentoivat tutkijat Anna Kronlund ja Antti Ronkainen. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Kuva: Roitters

Yksinvaltainen Kiina haluaa vahvistaa asemaansa maailmassa myös pehmein keinoin, kuten elokuvateollisuudessa. Kiinan valtaisat kuluttajamarkkinat kiinnostavat niin Hollywoodissa kuin Suomessa. Ohjelmassa kysytään, miten Kiinan raha vaikuttaa elokuvien sisältöön - iskeekö sensuuri? Lisäksi tavataan mm. Kiinan markkinoille uudella elokuvallaan tähtäävä ohjaaja Mika Kaurismäki. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: How Hwee Young / EPA

Madridissa on kahden viikon ajan pohdittu käytännön toimia Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi. Keskeistä on, miten markkinat saadaan tukemaan puhtaampaa energiaa. Ojelmassa kuullaan, mitä talouden Nobel-palkinnon saanut Joseph Stiglitz ajattelee kapitalismista ja ilmastosta. Juontajana Sari Taussi.

Irakissa on meneillään suurin poliittinen kriisi sen jälkeen, kun Saddam Hussein kukistettiin vuonna 2003. Nuoret mielenosoittajat vaativat muutosta muun muassa uskontoon perustuvaan vallanjakoon. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kerrotaan lisäksi talouden ja politiikan kytköksistä Turkissa. Toimittajina ovat Tom Kankkonen, Ayla Albayrak ja Sari Taussi.

Hiv-tartuntojen ja aids-kuolemien torjunnassa on saavutettu merkittäviä edistysaskeleita, mutta YK varoittaa kehityksen hidastuneen. 1. joulukuuta on Maailman aids-päivä, ja Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa vieraillaan Keniassa, jossa uusien tartuntojen määrä on saatu laskuun. Toisaalta kuullaan, miten seksuaalivalistus onnistuu Venäjän konservatiivisessa ilmapiirissä. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström, Erkka Mikkonen ja Heikki Heiskanen. Aänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Sunil Pradhan / AOP

Ympäri maailmaa osoitetaan parhaillaan mieltä vallanpitäjiä vastaan. Erityisen kiivaita protesteja on ollut mm. Latinalaisessa Amerikassa - Chilessä ja Boliviassa. Ohjelmassa kysytään, mikä käynnisti Chilessä yhteiskunnallista muutosta vaativan kansanliikkeen. Lisäksi pohditaan, mitä alkuperäiskansaa edustavan presidentin Evo Moralesin syrjäytyminen merkitsee Bolivialle. Ohjelman toimittavat Auli Leskinen, Erja Tuomaala ja Sari Taussi. Aänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Auli Leskinen

Jätekuljetuksia rahdataan jopa halki valtamerten, usein rikkaista maista köyhempiin. Materiaalien päätyminen jätteeksi merkitsee suunnatonta niukentuvien luonnonvarojen haaskausta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Kööpenhaminassa ja selvittää, kuinka voisimme yhteiskuntina ajatella jätteitä uudelleen. Ohjelman toimittaa Johanna Kippo. Kuva: Jakob Crawfurd

Afganistanissa on käyty sotaa neljä vuosikymmentä. Nyt maalle haetaan uutta suuntaa presidetinvaaleissa. Samaan aikaan kansainväliset joukot ovat vetäytymässä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kysyy tällä viikolla, minne Afganistan on menossa. Ohjelman toimittavat Erja Tuomaala ja Mika Hentunen. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. kuva Derrick Frilund/ Yle

Vaikka Britannian EU-ero on lykkääntynyt, nakertaa se jo kuningaskunnan yhtenäisyyttä. Sekava eroprosessi on lisännyt itsenäisyyden kannatusta Skotlannissa. Vuonna 2016 selkeä enemmistö skotlantilaisista vastusti brexitiä ja halusi jäädä unionin jäseneksi. Skotlannin itsenäisyys saattaisi innoittaa myös Irlannin yhtenäistymistä ajavia tahoja. Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen, Johanna Numminen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Robert Perry / EPA

Turkin hyökkäys Koillis-Syyriaan on kova isku Syyrian kurdien autonomiahaaveille. Kurdit olivat ehtineet rakentaa itsehallintoa hyökkäyksen kohteena olevassa Rojavassa. Nyt sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet kodeistaan. Mikä on kurdien asema Turkin ja Venäjän sovittua kurdialueen hallinnasta? Ohjelmassa käydään Syyriassa ja keskustellaan Turkin hyökkäyksen vaikutuksista laajemminkin. Toimittajina ovat Antti Kuronen ja Sari Taussi. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Konservatiivisessa Sveitsissä on nähty tänä kesänä naisten esiinmarssi. Lokakuun parlamenttivaaleissa on ehdolla ennätysmäärä naisia, jotka vaativat muutosta perhe- ja työelämään. Sveitsissä hyväksyttiinkin äskettäin ensimmäistä kertaa miesten oikeus isyyslomaan. Ohjelmassa pohditaan sukupuolten tasa-arvon tilaa laajemminkin Euroopassa. Toimittajina ovat Suvi Turtiainen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Martial Tezzini / EPA

Ukrainassa puhaltavat tuoreet poliittiset tuulet, mutta sota itä-Ukrainassa jatkuu. Koomikosta presidentiksi noussut Volodymyr Zelensky on paitsi luvannut kitkeä korruptiota, edistää rauhaa. Mitkä ovat hänen mahdollisuutensa? Onko Venäjä valmis mihinkään myönnytyksiin? Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Sergey Dolzhenko / EPA

Presidentti Donald Trumpin ajatus ostaa Grönlanti hätkähdytti maailmalla elokuussa. Tarjousta pidettiin vitsinä, mutta pelkästään siitä ei ollut kyse. Suurvallat ovat kasvavasti kiinnostuneita arktisesta alueesta ja muun muassa Grönlannin piilevistä luonnonvaroista. Grönlanti puolestaan pyrkii entistä omavaraisemmaksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään Grönlannissa ja pohditaan ostotarjouksen seurauksia. Ohjelman toimittavat Kirsi Heikel ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Israelissa on etsitty politiikan suuntaa jo kaksissa vaaleissa vuoden sisällä. Uusimpia vaaleja on pidetty myös kansanäänestyksenä kovan linjan pääministeristä Benjamin Netanyahusta. Mihin suuntaan Israel on valtiona kehittymässä? Puhuuko kukaan enää rauhasta? Ohjelmassa käydään Israelissa ja keskustellaan maan kehityksestä tutkijatohtori Timo Stewartin kanssa. Toimittajina ovat Sampo Vaarakallio ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Abir Sultan / EPA

Oikeistopopulistinen ja osin äärioikeistolainen AfD -puolue sai suuret vaalivoitot äskettäin itäisessä Saksassa. Mikä ruokkii jopa natsimenneisyyttä ihannoivan puolueen menestystä? Kuinka paljon on kyse yleiseurooppalaisesta maaseudun ja kaupunkien etääntymisestä toisistaan? Ohjelmassa käydään mm. AfD:n vaalivalvojaisissa sekä tavataan saksalaisia maallemuuttajia. Toimittajina ovat Suvi Turtiainen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Felipe Trueba / EPA

Ilmastonmuutos koettelee ja muuttaa maanviljelyä eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Vietnamissa monet riisinviljelijät ovat joutuneet luopumaan perinteisestä elinkeinostaan, riisinviljelystä, ja siirtyneet kahvin kasvatukseen - tosin sillekin ennustetaan tulevaisuudessa vaikeuksia. Ohjelmassa pohditaan miten suurten muutosten edessä ruuan tuotanto on ja minkälaisia selviytymiskeinoja on näkyvissä. Ohjelman toimittavat Silja Massa ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: AOP

Amazonin alueen sademetsien palot ovat herättäneet huolta koko maapallon ilmastolle tärkeiden metsien tuhosta. Erityisen ankaran arvostelun kohteeksi on joutunut Brasilian presidentti Jair Bolsonaro. Voiko politiikalla pelastaa sademetsiä? Mitä muun maailman pitäisi tehdä? Ohjelman juontaa Sari Taussi.

Hongkongissa Kiinan keskusjohtoa vastustavien mielenosoittajien ja poliisin yhteenotot ovat äityneet poikkeuksellisen rajuiksi. Mielenosoitukset ovat jatkuneet yli kaksi kuukautta. Onko Hongkong menettämässä lopullisesti erivapautensa ja mikä on Kiinan keskushallinnon suunnitelma Hongkongin tulevaisuudesta? Ohjelman toimittavat Mika Mäkeläinen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anders Johansson.

Elokuun alussa El Pasossa, Teksasissa, 20 ihmistä surmannut ampuja ilmoittautui valkoisen ylivallan kannattajaksi. Samana päivänä toinen nuori mies ampui yhdeksän ihmistä Daytonissa, Ohiossa. Ohjelmassa kuullaan Iowan maatalousmessujen osallistujien kantoja Yhdysvaltojen aselakeihin sekä kysytään, voiko Yhdysvaltojen nykyjohtoa syyttää väkivallan kasvusta. Toimittajina ovat Paula Vilén ja Sari Taussi. Äänitarkkailija Tuomas Vauhkonen. Kuva: Michael Reynolds / EPA

Demokratian toivoa ja kovia otteita Moskovan kaduilla Moskovassa on eletty poliittisen heräämisen kesää, kun tuhannet ihmiset ovat marssineet kaduilla vaatien demokratiaa ja rehellisiä vaaleja. Poliisi on vastannut opposition liikehdintään väkivallalla ja ottanut poikkeuksellisen määrän ihmisiä kiinni. Kertovatko viime viikkojen tapahtumat syvempien jännitteiden purkautumisesta Venäjällä? Ohjelman toimittavat Helsingissä Juho Takkunen ja Moskovassa Erkka Mikkonen. Äänet Juha Sarkkinen.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan kesän aikana suomalaisia diplomatian ammattilaisia. Sari Taussi tapasi Suomenlinnassa Kiinassa lähes 15 vuotta asiantuntijana olleen Mikko Puustisen. Puustinen on nähnyt niin Kiinan avautumisen kuin vaurastumisen. Tällä hetkellä Kiinan kehityksessä kuitenkin huolestuttaa valtion entistä vahvempi rooli. Kuva: Karoliina Simoinen / Yle

Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelman kesäsarjassa kuullaan suomalaisia diplomatian ammattilaisia. Kosovo tavoittelee unionin jäseneksi Serbian vastustuksesta huolimatta. Albaanien ja serbien suhteet ovat edelleen jännitteiset. Erja Tuomaala tapasi Suomen Kosovon lähettilään Pia Stjernvallin Pristinassa. kuva: Antti Haanpää/Yle

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan kesän aikana suomalaisia diplomatian ammattilaisia. Suhde Saksaan on Suomelle perinteisesti tärkeä. Tapaamme Ritva Koukku-Ronden, joka toimi toukokuun loppuun asti Suomen Saksan-suurlähettilääänä. Mikä on Saksan rooli maailmassa keskellä kansainvälisten suhteiden nykyistä myllerrystä? Dan Ekholm tapasi Ritva Koukku-Ronden vielä Berliinin taivaan alla. Kuva: Uwe Tautenhahn / Yle

Verkkoteksti: Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan kesän aikana suomalaisia diplomatian ammattilaisia. Afrikasta Eurooppaan tulevan muuttoliikkeen painopiste on siirtynyt Espanjaan. Espanjalaiset kuitenkin suhtautuvat asiaan rauhallisesti, kertoo Suomen Madridin-suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen. Johanna Numminen tapasi hänet juhannusviikolla tuulisessa Helsingissä. Kuva: Karoliina Simoinen / Yle

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kuullaan kesän aikana suomalaisia diplomatian ammattilaisia, maailmanpolitiikan näkymättömiä sankareita. Sarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan Etelä-Amerikan näkymiä suurlähettiläs Teemu Turusen kanssa. Millaisen taakan sotilasdiktatuurien aika jätti alueen demokratioille? Johanna Kippo tapasi Teemu Turusen kesäisessä Helsingissä. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Suomi aloittaa historiansa kolmannen kauden Euroopan unionin puheenjohtajana heinäkuun alussa. Saako Suomen ilmastopolitiikka vastakaikua? Mikä on puheenjohtajuuden merkitys nyky-unionissa? Maailmanpoltiikan arkipäivää -ohjelmassa alkavasta EU-kaudesta on keskustelemassa mm. Suomen pitkäaikainen EU-vaikuttaja Jan Store. Ohjelman toimittavat Petri Raivio ja Sari Taussi. Äänet Joonatan Kotila. Kuva: Karoliina Simoinen / Yle

Kesä on kirjallisuuden aikaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää - ohjelma pohdiskelee tällä kertaa sanojen sisältämiä tunteita, ystävyyttä ja vihaa. Ulkomaalaisten ja suomalaisten kirjailijoiden ja runoilijoiden kanssa puhutaan myös tekstin tulevaisuudesta. Some on muuttanut sanomisen tapaa. Ohjelman viime viikonloppuna järjestetystä Lahden Liwre-kirjailijakokouksesta toimittaa Erja Tuomaala.

Kiertotalous on termi, joka toistuu Suomen uudessa hallitusohjelmassa. Tavoitteena on edistää ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämpää taloutta antamalla tavaroille ja luonnonvaroille monta elämää kierrossa. Mutta miten realistisia visiot ovat? Ja eteneekö muutos kansainvälisesti? Ohjelmassa käydään mm. Koskenkorvan tehtaalla Etelä-Pohjanmaalla. Ohjelman toimittavat Johanna Kippo ja Sari Taussi. Äänet Juha Sarkkinen ja Katja Kostiainen. Kuva: Juha-Pekka Inkinen / Yle

Ukrainassa uusi presidentti hämmentää politiikan kuvioita. Televisiokoomikkona tunnetuksi tullut Volodymyr Zelenskyi ilmoitti ensi töikseen hajottavansa parlamentin ja tulossa ovat ennenaikaiset vaalit. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa vieraillaan Kiovassa ja kuullaan ukrainalaisten tuntoja maan suunnasta nyt, yli viisi vuotta Maidanin kansannousun jälkeen. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Kuva: EPA / STEPAN FRANKO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vierailee kesäkuun alussa useissa Euroopan maissa. Trump käy muun Irlannissa, Britanniassa ja Ranskassa, mutta ei Saksassa. Ohjelmassa pohditaan Yhdysvaltojen ja Euroopan muuttunutta suhdetta sekä tuoreiden europarlamentin vaalien vaikutusta Atlantin yli ulottuviin suhteisiin. Ohjelman toimittavat Mika Hentunen, Dan Ekholm ja Sari Taussi. Kuva: Christian Bruna / EPA

Euroopan parlamentin kokoonpanoon odotetaan mahdollisesti suuriakin muutoksia viikonlopun eurovaalien seurauksena. Lisäpaikkoja ennustetaan kansallismielisille, vihreille ja keskusta-liberaaleille. Ohjelmassa käydään Virossa ja Ruotsissa. Lisäksi pohditaan Ylen Brysselin kirjeenvaihtajan Petri Raivion kanssa, miltä näyttää EU:n tulevaisuus. Toimittajina ovat Silja Massa, Riikka Uosukainen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Maailman suurimmat vaalit ovat loppusuoralla Intiassa. Viisi vuotta sitten parlamenttivaalit voittaneen hindunationalistisen BJP saattaa menettää kannatustaan - yhtenä syynä kasvanut työttömyys. Ohjelmassa tavataan intialaisia nuoria ja kysytään, miksi työn saanti on niin vaikeaa. Entä mihin suuntaan Intia on menossa? Ohjelman toimittavat Jenny Matikainen ja Sari Taussi. äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Kiina lisää vauhdilla investointejaan maailmalla, myös Euroopassa. Italia liittyi äskettäin ensimmäisenä G7-maana Kiinan globaaliin silkkitiehankkeeseen. Samalla Kiinan arvostelu epäreiluista kaupan käytännöistä kiihtyy, etenkin Yhdysvalloissa. Voiko Kiinaan vaikuttaa? Tätä kysytään ohjelmassa, jonka toimittavat Jenna Vehviläinen ja Sari Taussi. Haastateltavana on mm. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Kuva: EPA-EFE/Riccardo Antimiani

Sudanissa nähtiin huhtikuussa nuorten ja naisten johtama vallankumous. Yksinvaltias Omar al-Bashir syrjäytettiin, mutta ovatko sotilaat todella valmiita luopumaan vallasta? Voiko siviilivalta vahvistua perinteisten islamilaisten piirien kustannuksella? Ohjelmassa käydään Sudanissa. Lisäksi keskustellaan maan tulevaisuudesta Afrikan kriiseihin ja rauhanprosesseihin perehtyneen kansanedustaja Pekka Haaviston kanssa. Toimittajina ovat Liselott Linström ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Kuva: Ruud Elmendorp

Euroopan Unioni laajeni peräti kymmenellä maalla vappuna 2004. Suurin osa oli entisiä kommunistimaita. Ohjelmassa käydään Slovakiassa, jossa valittiin keväällä presidentiksi EU-myönteinen Zuzana Caputová. Kuinka poikkeava Slovakian linja on itäisten EU-maiden joukossa? Miltä näyttää EU:n tulevaisuus? Toimittajina ovat Jani Parkkari, Markus Kuokkanen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Martin Divisek / EPA

Samalla kun osa maailmasta maallistuu, kasvaa kristinuskon suosio etenkin globaalissa etelässä, kuten eteläisessä Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja osissa Aasiaa. Kasvussa ovat etenkin niin sanotut karismaattiset liikkeet. Niillä on myös poliittista painoarvoa esimerkiksi Brasiliassa. Ohjelmassa käydään Rio de Janeirossa ja puhutaan kristinuskon muutoksista. Ohjelman toimittavat Erkka Mikkonen ja Sari Taussi: Kuva: Erkka Mikkonen / Yle

Ohjelmassa tarkastellaan kahta aihetta: Chilensotilasvallankaappausta ja Norjan vaaleja. 1. Chilen armeijan rooli (Tapani Lausti) 2, Allenden kolme vuotta (Hannu Reime) 3. Norjan vaalit (Maire Haugen)

Arvioidaan, että tänä vuonna maailmassa käy vaaliuurnilla enemmän väkeä kuin koskaan aiemmin. Vaalit järjestetään mm. Intiassa, Nigeriassa ja Euroopan Unionissa. Samaan aikaan puhutaan demokratian kriisistä - esimerkkeinä Ranskan keltaliivit ja brexit. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman aiheena ovat edustuksellisen demokratian muutospaineet. Toimittajina ovat Sampo Vaarakallio ja Sari Taussi.

Afrikan siirtolaisista puhuminen tuo helposti mieleen Välimerellä täynnä ihmisiä olevat alukset. Suurin osa Afrikan siirtolaisuudesta tapahtuu kuitenkin maanosan sisällä. Lisäksi moni pyrkii lähialueen maihin. Ohjelmassa kuullaan Etiopiasta ja Ugandasta Persianlahden maihin lähteneiden nuorten kohtaloita ja kysytään miten Afrikan sisäistä laillista siirtolaisuutta yritetään helpottaa. Toimittajina ovat Maria Tolsa, Liselott Lindström ja Sari Taussi. Kuva: Maria Tolsa / Yle

Thaimaassa järjestettiin viikko sitten ensimmäiset vaalit neljän vuoden takaisen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Pitääkö armeijaa tukevat leiri edelleen kiinni vallasta? Saako oppositio äänensä kuuluviin, kun sananvapauden rajoituksia on kiristetty? Ohjelmassa pohditaan, kuinka hauraalla pohjalla Thaimaan demokratia on. Toimittajina ovat Mika Mäkeläinen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anttoni Wikström. Kuva: Pongmanat Tasiri / EPA

Hirmumyrsky Idaita kuvataan Mosambikin ja mahdollisesti koko eteläisen pallonpuoliskon pahimmaksi sääkatastrofiksi. Myrsky iski pahiten puolen miljoonan asukkaan Beiran kaupunkiin. Ohjelmassa käydään pahoin tuhoutuneessa Beirassa ja keskustellaan muun muassa Mosambikin kaltaisten köyhien maiden mahdollisuuksista varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Toimittajina ovat Liselott Lindström ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on ollut Anders Johansson.

Antisemitismi eli vihamielisyys juutalaisia kohtaan on kasvussa ympäri Eurooppaa ja myös Yhdysvalloissa. Onko syynä osin selvittämätön historia? Miksi esimerkiksi Baltian maissa suhtautumisesta natsiaikaan kiistellään yhä? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Jerusalemissa, jossa tavataan tunnettu natsirikollisten jäljittäjä Eifram Zuroff. Lisäksi vieraillaan Latviassa sekä keskustellaan juutalaisvihan syistä Helsingin yliopiston tutkijan Riikka Tuorin kanssa. Toimittajina ovat Katriina Töyrylä, Markus Kuokkanen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on ollut Anders Johansson. Kuva: Omer Messinger / EPA

Kahden ydinasevallan, Intian ja Pakistanin, välit ovat kärjistyneet pahimmiksi yhteenotoiksi vuosikymmeniin. Minkälaisen esteen jatkuva konflikti Kashmirin maakunnassa muodostaan pysyvän rauhan kehitykselle? Ohjelmassa vieraillaan Pakistanissa, ja kysytään Intia-tutkija Kira Hujulta sekä islam-tutkija Mikko Viitamäeltä, voiko konflikti kärjistyä sodaksi. Toimittajina ovat Erja Tuomaala ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on ollut Anders Johansson. Kuva: Farooq Khan / EPA

Terroristijärjestö on Isis on menettämässä viimeisetkin tutikohtansa Syyriassa. Samalla Euroopan maat joutuvat pohtimaan mitä tapahtuu täältä Isisin riveihin lähteneille tuhansille vierastaistelijoille. Erityisesti Isisin taistelijoiden ja vaimojen ja lasten kohtalo puhuttaa. Ohjelmassa kuullaan, minkälaista keskustelua asiasta käydään Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Toimittajina ovat Annastiina Heikkilä, Riikka Uosukainen ja Sari Taussi. Äänitarkkailijana on ollut Jami Auvinen.

Venäjältä Saksaan rakennettava Nord Stream 2 -kaasuputki on jakanut EU-maat kahteen leiriin ja aiheuttanut maailmanpoliittisia jännitteitä. Viimeksi Münchenin turvallisuuskonferenssissa Saksa ja Yhdysvallat nokittelivat toisiaan putken tarpeellisuudesta. Mistä johtuvat EU-maiden erilaiset kannat kaasuputkihankkeeseen, ja miten putken valmistuminen vaikuttaa Ukrainan asemaan? Toimittajina ovat Juho Takkunen ja Antti Kuronen, äänitarkkailijana Joonatan Kotila. Kuva: Allseas / Nord Stream 2 AG

Espanjassa oikeistopopulistinen Vox-puolue kasvattaa kannatustaan vaalikeväänä. Puolue julistaa Espanjan olevan rikki ja tarvitsevan kovan käden ratkaisuja: Katalonia on pantava ruotuun, korruptio on kitkettävä ja paperittomat siirtolaiset karkotettava. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma selvittää, mihin suuntaan puolue yrittää Espanjaa kammeta. Toimittajina ovat Johanna Kippo ja Maija Salmi.

Liberaali demokratia on ajautunut syvään kriisiin. Populismi nousee, ihmiset ovat turhautuneita ja puoluejärjestelmä pirstaloituu. Kaksi maailmankuulua politiikan tutkimuksen professoria Yascha Mounk ja David Runciman pohtivat Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa demokratian kriisiä. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio.

Saksa aikoo lopettaa hiilivoiman käytön viimeistään vuonna 2038. Hiilivoiman vähentämistä pidetään tärkeimpänä keinona torjua ilmastonmuutosta. Mutta onko Saksan aikataulu tarpeeksi kunnianhimoinen?j Onko hiilen käyttö maailmassa todella vähenemässä, kun Aasian kasvavat taloudet lisäävät energiankulutusta? Toimittajina ovat Dan Ekholm ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Uwe Tautenhahn / Yle

Britannian eroon Euroopan Unionista on enää yhdeksän viikkoa. Aika käy vähiin ja ero ilman sopimusta uhkaa maaliksuun lopussa. Ohjelmassa kysytään, mitä erosta ajattelevat Britanniassa asuvat suomalaiset ja Suomessa asuvat britit. Lisäksi pohditaan miksi Pohjois-Irlannin rajakysymyksestä on tullut niin keskeinen osa brexit-kiistaa. Toimittajina ovat Pasi Myöhänen ja Sari Taussi. Ääntarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Andy Rain / EPA

Ruotsissa kesti neljä kuukautta saada uusi hallitus. Pääministerinä jatkaa sosialidemokraattien johtaja Stefan Löfven. Hän tukeutuu nyt blokkirajan yli keskusta-oikeistoon. Mitä hallitusratkaisu merkitsee perinteiselle oikeisto-vasemmisto -jaolle? Mihin suuntaan uusi hallitus vie Ruotsia? Ohjelman toimittavat Riikka Uosukainen, Erja Tuomaala ja Sari Taussi.

Monessa Euroopan maassa pohditaan, miten äskettäin tulleet turvapaikanhakijat ja siirtolaiset saataisiin paremmin integroitua yhteiskuntaan. Yksi tapa on saada heidät nopeasti työelämään. Tästä on hyviä esimerkkejä Saksasta, jossa noin neljäsosa vuonna 2015 tulleista on töissä. Ohjelmassa käydään Frankfurtissa ja keskustellaan turvapaikanhakijoiden työllistymisestä myös Suomessa mm. Start Refugees verkoston työntekijöiden kanssa. Ohjelman toimittavat Anna Saraste ja Sari Taussi. Kuva: Lukas Rapp

Eri puolilla Ranskaa puhkesi vuoden 2018 lopussa väkivaltaisiksikin äityneitä mielenosoituksia. Keltaliivien liike syyttää presidentti Emmanuel Macronia eliitin etujen ajamisesta ja tavallisen kansan unohtamisesta. Miten vakavasta kriisistä Rankassa on kyse? Ja miten se vaikuttaa muuhun Eurooppaan? Ohjelman toimittavat Annastiina Heikkilä ja Sari Taussi. Kuva: Etienne Laurent/EFE

Vuonna 2018 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhmasi edelleen kansainvälisen politiikan käyttäytymissääntöjä. Euroopassa kansalaisten tyytymättömyys aiheutti harmaita hiuksia perinteisille valtapuolueille. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan kuluneen vuoden uutistapahtumia kansainvälisen politiikan dosentin Hanna Ojasen kanssa. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Kuva: Mauri Ratilainen / EPA

Elektroniikkajätteen määrä maailmassa kasvaa koko ajan. Suuri osa siitä päätyy Ghanaan. Romun käsittely työllistää, mutta on samalla vaarallista sekä ympäristölle että ihmisille. Ohjelmassa käydään Accrassa sekä Kuusankoski-yhtiön kierrätystehtaalla Heinolassa. Lisäksi pohditaan kuluttajan mahdollisuuksia vähentää jätteen määrää. Toimittajina ovat Juho Takkunen, Simo Ortamo ja Sari Taussi. Kuva: Alex Ahenfo

Syyriassa presidentti Bashar al-Assadin hallinto on voittamassa maan verisen sisällis-sodan. Syyrialais-suomalainen Nada Kettunen ja hänen miehensä Erkki ovat asuneet lähes koko seitsenvuotisen sodan ajan pääkaupungissa Damaskoksessa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma vierailee heidän kotonaan. Lisäksi keskustellaan raunioituneen maan tulevaisuudesta CMI:n Lähi-idän asiantuntijan Mikko Patokallion kanssa. Toimittajina ovat Tom Kankkonen ja Sari Taussi. Kuva: Ghadi Boustani

Latviassa julkistetaan tässä kuussa tuhansien Neuvostoliiton salaiselle palvelulle KGB:lle vakoilleiden ihmisten nimet. Parlamentin päätös jakaa latvialaisia. Osa kysyy, tuleeko viattomia leimatuksi. -Ohjelmassa tavataan mm. latvialainen poliittisen vainon uhri. Lisäksi keskustellaan historian kipupisteiden avaamisesta erikoistutkija Kimmo Elon ja kansanedustaja Erkki Tuomiojan kanssa. Juontaja on Sari Taussi:

Puolan ilmastokokouksessa pitäisi sopia Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toteutuksesta. Tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen. Ilmastonmuutos koettelee ankarimmin monia ihmisiä, jotka itse tuottavat päästöjä vähiten. Ohjelmassa käydään Keniassa Turkanajärvellä alueella, jota kutsutaan ihmiskunnan kehdoksi. Lisäksi keskustellaan Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Emma Hakalan ja Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtajan Siiri Mäkelän kanssa ilmastonmuutoksen torjunnasta. Toimittajina ovat Liselott Lindström ja Sari Taussi. Kuva: Fredrik Lerneryd

Britannian kulkee kohti maaliskuun lopussa olevaa eroa Euroopan Unionista, vaikka oikein kukaan ei ole ero-prosessiin tyytyväinen. Britannia on ajautunut historiallisen pahaan poliittiseen kriisiin. Ohjelmassa käydään sekä Lontoossa että Brysselissä. Lisäksi pohditaan mitä erohankkeesta tulisi oppia. Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen, Petri Raivio ja Sari Taussi. Kuva: Neil Hall / EPA

Ihmisten mieliin lujasti juurtunut taikausko vaikeuttaa edelleen epidemioiden torjuntaa Afrikassa ja Aasiassa. Toisaalta perimätiedosta on myös hyötyä kriisitilanteissa. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla mysteerin ja ja modernin kohtaamista. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Kuva: Antti Haanpää

Iranissa ollaan huolissaan entisestään kiristyvistä Yhdysvaltojen määräämistä talouspakotteista. Pakotteet iskevät etenkin tavallisiin iranilaisiin. Samaan aikaan iranilaiset arvostelevat myös maan omia vallanpitäjiä - on syntynyt erityinen naisten protestiliike huivipakkoa ja pukeutumissääntöjä vastaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Iranissa. Lisäksi tavataan Suomessa rauhantutkimusta opiskeleva Zahra Edalati. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Jussi Koivunoro

Iranissa ollaan huolissaan entisestään kiristyvistä Yhdysvaltojen määräämistä talouspakotteista. Pakotteet iskevät etenkin tavallisiin iranilaisiin. Samaan aikaan iranilaiset arvostelevat myös maan omia vallanpitäjiä - on syntynyt erityinen naisten protestiliike huivipakkoa ja pukeutumissääntöjä vastaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Iranissa. Lisäksi tavataan Suomessa rauhantutkimusta opiskeleva Zahra Edalati. Juontaja on Sari Taussi: Kuva: Jussi Koivunoro

Yhdysvalloissa on tiistaina 6.11. kongressin välivaalit, joita seurataan maailmalla kuin presidentinvaaleja konsanaan. Ennusteiden mukaan demokraattipuolue saattaa lisätä kannatustaan, mikä voisi vaikuttaa muun muassa maan ulkopolitiikan linjauksiin. Ohjelma käy Pennsylvaniassa ja Teksasissa sekä pohtii mahdollisia vaalien mukanaan tuomia muutoksia. Haastateltavana on mm. tutkijatohtori Matti Roitto Jyväskylän yliopistosta. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Cristobal Herrera / EPA-EFE

Suomessa ja Ruotsissa vihreillä puoleilla menee huonosti. Saksa on esimerkki toisenlaisesta kehityksestä. Siellä vihreät ovat menestyneet osavaltiovaaleissa, jopa konservatiivisena pidetyssä Baijerissa. Ohjelmassa käydään Baijerissa sekä Hessenissä, jossa pidetään sunnnuntaina 28. lokakuuta osavaltiovaalit. Lisäksi pohditaan Suomen vihreiden tilannetta. Juontaja on Sari Taussi.

YK ja ihmisoikeusjärjestöt sanovat, että jopa yli kaksi miljoona uiguuria on suljettu hämärille leireille Kiinan suurimmassa maakunnassa, Xinjiangissa. Kiina on myöntänyt leirien olemassaolon ja perustelee niitä terrosimin torjunnalla. YK ja ihmisoikeusjärjestöt puhuvat vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Ohjelmassa käydään Xinjiangin länsilaidalla Kashgarissa. Lisäksi tavataan Suomessa asuva uiguuriaktivisti Murat Harri Uyghur. Juontaja on Sari Taussi.

Israelin parlamentti hyväksyi kesällä kansalaisuuslain. Lain mukaan vain juutalaiset ovat Israelin valtion täysivaltaisia kansalaisia. Arvostettu israelilainen historioitsija Zeev Sternhell sanoo maansa olevan nyt samalla äärikansallismielisellä tiellä kuin Viktor Orbanin Unkari. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Kuva: Mikko Ahmajärvi/YLE.

Paljon puhutaan Afrikasta poismuutosta, mutta vähemmän sinne muuttajista. Afrikka houkuttelee kuitenkin enenevässä määrin ulkomaisia yrittäjiä. Ohjelmassa tavataan sähkötaksifirman Keniaan perustanut suomalainen Juha Suojanen. Lisäksi kysytään voivatko yrittäjät auttaa kehittämään Saharan eteläpuolisen Afrikan maita. Juontaja on Sari Taussi:

YK pitää jälleen yleiskokoustaan New Yorkissa. Mutta miten maailmanjärjestö voi aikana, jolloin suurvallat ajavat yhä enemmän omaa etuaan? Ohjelmassa kysytään myös mitä merkitsee Kiinan nousu yhä aktiivisemmaksi toimijaksi kansainvälisessä politiikassa, sekä mitä merkitsee Yhdysvaltojen vetäytyminen samoilta areenoilta. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Pohjoisen Jäämeren sulaminen on kiihdyttänyt visioita Suomen Lapin läpi kulkevasta Jäämeren radasta . Monet näkevät mahdollisuuksia, mutta saamelaisyhteisöt ovat huolissaan radan vaikutuksista elinkeinoihin ja perinteisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään, miten hanketta ollaan viemässä eteenpäin. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Kukka Ranta

Kuohunta presidentti Donald Trumpin ympärillä ei näytä laantumisen merkkejä. Tällä kertaa presidentin toimia ruoditaan legendaarisen toimittajan Bob Woodwardin kirjassa Fear: Trump in the White House. Kirjan mukaan Trumpin lähipiiri yrittää estää presidenttiä toteuttamasta kaikkein impulsiivisimpia ja mahdollisesti vahingollisia päätöksiään. Ohjelmassa pohditaan mitä seurauksia paljastuksilla voi olla. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Justin Lane / EPA

Latinalaisessa Amerikassa on meneillään maanosan historian pahimpiin kuuluva siirtolaiskriisi, kun miljoonat venezuelalaiset pakenevat kotimaastaan. Paine kohdistuu esimerkiksi Brasiliaan, joka on perustanut vastaanottokeskuksia maiden väliselle rajalle. Ohjelmassa käydään tapaamassa Brasiliaan paenneita. Lisäksi kysytään onko kriisiin nähtävissä mitään helpotusta. Juontaja on Sari Taussi.

Ruotsi äänestää parlamenttivaaleissa, joiden odotetaan mullistavan puoluekenttää maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien kannatuksen nousun takia. Mutta miksi ruotsalaiset ovat tyytymättömiä, vaikka taloudella menee hyvin? Ohjelmassa tavataan mm. Tenstan lähiössä asuva maahanmuuttaja sekä vaalityötä tekevä ruotsinsuomalainen sosiaalidemokraatti. Lisäksi keskustellaan pitkän linjan Ruotsi-tuntijan Göran Djupsundin kanssa Ruotsin muutoksesta. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: AOP

Helsingissä pidetyn Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien huipputapaamisen jälkeen on ihmetelty mihin suuntaan maailmanpolitiikka kehittyy. Huippukokous ei ratkaissut Venäjän ja Yhdysvaltain kiistoja ja epävarmuus tuntuu kasvavan. Ohjelmassa keskustellaan Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan Kristi Raikin kanssa muun muassa Euroopan Unionin sekä Viron asemasta uudessa tilanteessa. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Antti Häkli

Liikenne on yksi merkittävimpiä ilmansaastuttajia. Päästöjä on ollut vaikea saada pysyvään laskuun. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin hallinto haluaa sallia polttoainetehokkuudeltaan heikommat ja samalla saastuttavammat autot kuin mihin muualla maailmassa pyritään. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa puhutaan autoilun tulevaisuudesta mm. Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon kanssa. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Rob Widdis / EPA

Zimbabwessa, eteläisessä Afrikassa, järjestettiin historialliset vaalit heinäkuun lopussa. Monet toivoivat opposition voittoa yksinvaltaisen Robert Mugaben pitkän kauden jälkeen - mutta toisin näyttää käyneen. Ohjelmassa kuullaan zimbabwelaisten odotuksia ja keskustellaan historiantutkija Risto Marjomaan kanssa siitä, miksi demokratia etenee niin hitaasti monissa Afrikan maissa? Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Aaron Ufumeli / EPA

Tänä kesänä on mitattu ennätyksellisiä lämpötiloja eri puolilla maailmaa. Suomessa on koettu mittaushistorian lämpimin heinäkuu. Onko kyse ilmastonmuutoksesta? Ja mitä sen hillitsemiseksi pitäisi tehdä? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan Kreikan maastopalojen syitä ja tavataan Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Martin Divisek / EPA

Vapaa liikkuvuus on ollut monille yksi suurimpia saavutuksia Euroopassa. Matkustamista lomalle, työhän tai opiskelemaan ovat helpottaneet selvästi Euroopan Unioni ja sen myötä tullut Schengen-sopimus. Nyt rajoja on kuitenkin alettu pystyttää uudelleen, perusteluna etenkin siirtolaisten tulo. Muutosten keskellä elävät muun muassa tuhannet rekkakuskit Euroopassa. Tapaamme heitä vapaata liikkuvuutta pohtivassa Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Toimittaja on Anna Saraste. Kuva: Stefanie Loos

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kesäsarjassa pohditaan tällä kertaa tekoälyn riskejä ja mahdollisuuksia. Miten käy ihmisten, jos onnistumme luomaan itseämme älykkäämmän koneen? Haastattelussa on virolainen tekoälytutkija, sijoittaja ja ohjelmoija Jaan Tallinn. Toimittaja Silja Massa tapasi Jaan Tallinnin tämän kotikaupungissa Tallinnassa. Kuva: Silja Massa

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kesäsarjassa pohditaan elävää kaupunkikuvaa. Kenelle kaupunkitila kuuluu ja miten katutaide muokkaa yhteistä tilaa? Myös Venäjällä suhde yhteiseen kaupunkitilaan on hiljalleen muuttumassa. Kerstin Kronvall tapasi Pietarissa venäläisen taideasiantuntijan Albina Motorin. Kuva: Ilja Davydov

Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelman kesäsarjassa pohditaan tällä kertaa tulevaisuuden työtä. Se muuttuu, mutta ei lopu. Freelance- ja pätkätyöt lisääntyvät. Jyrki Palo tapasi digikonsultti Silvia Lealin Espanjan pääkaupungissa. Kuva: Yle/Jyrki Palo

Maailmanpolitiikan arkipäivää ohjelmassa tavataan kesällä tulevaisuudentutkijoita ympäri maailmaa. Ensimmäisenä vuorossa on suomalainen Sari Stenfors, joka tutkii Kalifornian Piilaaksossa sitä, miten ihmiskunta tulevaisuudessa käyttää internetiä. Hän sanoo, että olemme uuden digitaalisen vallankumouksen kynnyksellä. Satu Helin tapasi Stenforsin Töölössä pienessä älykodissa, joka osaltaan edustaa tulevaisuutta.

Meneillään olevat Fifan jalkapallon MM-kisat ovat Venäjälle valtava imagohanke. Oman tunnelmansa kisoihin tuovat lännen ja Venäjän kireät suhteet. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kuulosteli kisatunnelmia Pietarissa ja Kaliningradissa ja pohtii, kuka kisoista lopulta hyötyy. Ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Heikki Heiskanen. Kuva: Anatoly Maltsev / EPA

Matkailu kasvaa ennennäkemätöntö vauhtia. Se työllistää, mutta aiheuttaa myös rasitusta ympäristölle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan turisteja Islannissa ja Sveitsin Alpeilla. Lisäksi kysytään miten matkailusta voisi tehdä entistä kestävämpää. Juontaja on Sari Taussi

Italiassa valtaan noussut eurokriittinen populistihallitus huolestuttaa muuta Euroopan sekä finanssimarkkinoita. Maailmanpolitikaan arkipäivää ohjelmassa kuullaan italialaisten nuorten ajatuksia. Lisäksi pohditaan asiantuntijoiden kanssa minkälainen muutospaine Italiasta tulee muualle Eurooppaan. Ohjelman juontaja on Sari Taussi. Kuva: Angelo Carconi / EPA

Puolet maapallon asukkaista asuu kaupungeissa. Jos ennusteet pitävät paikkansa, vuonna 2050 jo seitsemän kymmenestä ihmisestä asuu kaupungissa. Kaupungistuminen on erityisen nopeaan Afrikassa. Maailmapolitiikan arkipäivää ohjelmassa käydään Norsunluurannikolla ja pohditaan nopean kaupungistumisen seurauksia. Ohjelman juontaa Sari Taussi: Kuva: Legnan Koula / EPA

Rikkaassa öljyvaltiossa Saudi-Arabiassa naiset saavat viimein kesäkuussa oikeuden ajaa autoa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään Saudi-Arabiassa. Lisäksi pohditaan tutkija Susanne Dahlgrenin kanssa miksi avautumispolitiikka on aloitettu ja kuinka suurin uudistuksiin uskonnollisesti konservatiivinen maa on valmis. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Str/Epa

Tekniikan nopea kehitys ja tekoäly muokkaavat vauhdilla työmarkkinoita. Tytöt uhkaavat kuitenkin syrjäytyä monista ammateista, sillä maailmanlaajuisesti tytöt ovat paljon poikia vähemmän kiinnostuneita esimerkiksi ohjelmoinnista. Mitä sukupuolten välinen digikuilu näkyy jo nyt esimerkiksi kännykkäsovelluksissa ja mitä tyttöjen vähäinen tekniikkakiinnostus merkitsee tulevaisuuden kannalta? Ohjelmassa tavataan mm. koodausta opiskelevia naisia Keniassa. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Liselott Lindström

Pahamaineisen Patarein vankilan alueelle Tallinnaan rakennettaan kommunismin ajan rikoksista kertova museo. Kansainvälisen suunnittelukilpailun voitti äskettäin japanilainen arkkitehti. Hankkeen vetäjät sanovat, että kommunistien rikoksia ei tunneta Euroopassa vieläkään tarpeeksi hyvin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Markus Kuokkanen

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta visioi tuoreessa raportissaan satoja ammatteja, joita nopeasti kehittyvä tekniikka mullistaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan kaksi naista, jotka tekevät jo nyt tulevaisuuden työtä. Lisäksi kysytään miten yhteiskunnan pitää varautua työn muutokseen. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Rungroj Yongrit / EPA

Useissa Euroopan maissa maahanmuuttovastaiset populistipuolueet ovat saaneet äänivyöryjä. Viime vuoden lopulla Itävallassa hallitukseen nousi äärioikeistolaisenakin pidetty Vapauspuolue. Se sai paljon ääniä maaseudulta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii minkälaiset ilmiöt ovat oikeistopopulismin nousun takana. Ohjelman juontaa Sari Taussi Kuva: Christian Bruna / EPA

Venäjän ja lännen nykyistä vastakkainasettelua on nimitetty uudeksi kylmäksi sodaksi. Globaalista vaikutusvallasta kamppaillaan kovin keinoin Syyriassa. Sota Itä-Ukrainassa jatkuu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kysyy onko uudesta kylmästä sodasta puhuminen liioittelua. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Arshad Arbab / EPA

Suurin osa länsimaista viedyistä käytetyistä vaatteista myydään edelleen Afrikassa. Kierrätysvaatteet ovat kuitenkin olleet tuohoamassa kehitysmaiden omaan tekstiiliuotantoa. Tietoisuus kestävästä vaatteiden kulutuksesta ja materiaalien valmistuksesta saattavat kuitenkin muuttaa globaaleja vaatevirtoja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Keniassa ja Filippiineillä. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Liselott Lindström / Yle

Monet argentiinalaiset etsivät sotilasdiktatuurin jäljiltä kadonneita lapsiaan tai lapsenlapsiaan, jotkut taas vanhempiaan ja isovanhempiaan. Laura ja Amanda Hietala etsivät kuutta, 1970-luvulla kadonnutta lähiomaistaan. Naisten isoäiti oli Suomen kansalainen Hanna Hietala. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Jaana Kanninen. Kuva: Pekka Tynell

Huumeisiin suhtautuminen on suuressa muutoksessa niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Uruguayssa on laillistettu koko kannabiksen käyttöketju. Toisaalta Yhdysvalloissa kärsitään ennennäkemättömästä, vahvoihin kipulääkkeisiin liittyvästä huumekriisistä. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii suhtautumista huumeisiin sekä sitä, miten haittoja voitaisiin parhaiten vähentää. Juontaja on Sari Taussi .

Venäjä äänestää sunnuntaina presidentistä, ja Vladimir Putinin voittoa voi pitää varmana. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, mitä näissä oloissa jää käteen muille ehdokkaille ja heidän kannattajilleen. Kuulemme myös juuri äänestysikään varttuneita nuoria venäläisiä, joiden koko elinajan maata on johtanut Vladimir Putin. Ohjelman ovat toimittaneet Iida Tikka ja Heikki Heiskanen. Kuva: Alexandr Zemlianichenko / EPA

Kiina rakentaa parhaillaan teitä, rautateitä ja satamia ympäri maailmaa. Mihin Kiinan massiivinen uusi silkkitiehanke pyrkii? Havitteleeko Kiina myös poliittista maailmanvaltaa, samaan aikaan kun Yhdysvallat kääntyy sisäänpäin? Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Pete MacLaine / EPA

Euroopan unionin vastaisuus on vahvistumassa itäisessä Euroopassa. Ensimmäistä kertaa unionin puheenjohtajamaana olevassa Bulgariassa unionin kannatus on vankkaa. Osa bulgarialaisista on huolissaan maan tulevaisuudesta, kun koulutettua työvoimaa muuttaa sankoin joukoin ulkomaille. Maailmanpolitikan arkipäivää-ohjelma kävi Sofiassa Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Kuva: Erja Tuomaala

Turvapaikanhakijoiden virta Suomeen on pienentynyt murto-osaan toissavuotisesta. Tulijoita kuitenkin riittää tulevaisuudessakin, siitä huolimatta että etenkin Pohjoismaiden turvapaikkalinja on kiristynyt. Maailmanpolitiikan arkipäivää ohjelma käy Irakissa. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Ghadi Boustani / Yle

Suomessa valmistellaan parhaillaan Saamelaiskäräjien aloitteesta totuus- ja sovintokomissiota. Tavoitteena on sovintotyön käynnistyminen saamelaisten ja Suomen valtion välillä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa avataan monille suomalaisille tuntematonta saamelaisten historiaa sekä pohditaan, miten alkuperäiskansan ja valtion välejä voi parantaa. Ohjelman toimittaa Sari Taussi. Kuva: Kukka Ranta

Etelä-Koreassa alkaneita talviolympialaisia sävyttää politiikka, koska kisoihin osallistuu myös Pohjois-Korea. Venäjä taas pitää sulkemistaan kisoista lännen salaliittona. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman aiheena on urheilun ja politiikan vaikea liitto. Juontajana Sari Taussi.

Suomalaisten lautasille on tulossa uusi eksoottinen ruoka: hyönteiset. Markkina on voimakkaassa kasvussa koko Euroopassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää käy Filippiineillä, missä hyönteisten syönti on perinne. Lisäksi kysytään voivatko hyönteiset nousta merkittäväksi proteiinin lähteeksi Suomessakin. Ohjelman juontaa Sari Taussi: Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Pieniä askelia Lähi-idän rauhan puolesta otetaan Jerusalemissa koulussa, jossa käy sekä palestiinalaisia että israelilaisia lapsia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan lisäksi mitä seurauksia on Yhdysvaltojen ja Israelin suhteen lähentymisellä. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Atef Safadi / EPA

Tasan vuosi sitten Yhdysvalloissa vannoin virkavalansa yllätysvoittaja Donald Trump. Presidentin kova kielenkäyttö on kohdistunut etenkin maahanmuuttajiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää ohjelmassa pohditaan mitä vaikutusta Trumpin rasistisiksi koetuilla lausunnoilla on ollut. Ohjelman on koonnut Sari Taussi. Kuva: Jim Lo Scalzo / EPA

Maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan yli kahdella miljardilla nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Väestönkasvu on kiivasta etenkin osissa Afrikkaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää ohjelma pohtii väestönkasvun aiheuttamia paineita. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Ama Sarpong

Vuoden 2017 suuria uutisia oli terroristijärjestö Isisin valtiohaaveiden romuttaminen. Isis menetti myös kalifaattinsa pääkaupungin Raqqan, Pohjois-Syyriassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan Isisin hirmuvallan alla eläneitä ihmisiä ja kysytään, miten Euroopan pitäisi nyt torjua terrorismin uhkaa. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Donald Trump hallitsi päättyvän vuoden uutismaisemaa, kun maailma totutteli Yhdysvaltain uuteen ja arvaamattomaan presidenttiin. Euroopassa jännitettiin oikeistopopulistien vaalimenestystä Trumpin ja Britannian Brexit-äänestyksen jälkimainingeissa. Lähi-idässä ääriliike Isis menetti julistamansa kalifaatin, mutta alueen suurvaltakilpa kiihtyi. Maailmanpolitiikan arkipäivää tarkastelee kuluneen vuoden kehityskulkuja. Ohjelman on koonnut Heikki Heiskanen. Kuva: Jim Lo Scalzo / EPA

Länsiafrikkalainen Sierra Leone kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Se muistuttaa kehitystasoltaan monin tavoin Suomea - sata vuotta sitten. Maalla on kuitenkin paljon luonnonrikkauksia, joilla oloja voitaisiin kohentaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy tällä kertaa Sierra Leonessa. Toimittaja on Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on toiminut Marko Vierikko.

Kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt ovat kokeneet tämän hallituksen aikana reippaat tukien leikkaukset, niin että monia kehityshankkeita on jouduttu lopettamaan kokonaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Sierra Leonessa ja jatkaa keskustelua kehityspolitiikan suunnista. Ohjelman juontaa Jaana Kanninen kuvaaja Antti Haanpää / Yle

Kasvuyritystapahtuma Slush on saanut viime vuosina Suomen kehitysyhteistyövaroja. Kehitysyhteistyötä on muutenkin suunnattu yhä enemmän kehitysmaiden yksityiselle sektorille Juha Sipilän hallituksen aikana. Kuka voittaa, kuka häviää, kysyy Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma. Ohjelman juontaa Jaana Kanninen. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kolumbia yrittää nousta jaloilleen yli puoli vuosisataa kestäneen sisällissodan jälkeen. Vaikka rauha on solmittu, jäljelläolevat haasteet ovat valtavat. Menneisyyden rikokset pitäisi selvittää ja sovittaa, jotta maa voisi jatkaa taivaltaan kohti rauhanomaista tulevaisuutta. Maailmanpolitiikan arkipäivää Kolumbiassa. Ohjelman on koonnut Jaana Kanninen. Kuva: Mauricio Dueñas Castañeda / Epa

Unkaria hallitaan yhä itsevaltaisemmin ottein. Oikeistopopulistisen hallituksen vihan kohteeksi on joutunut mm. miljardööri-sijoittaja George Soros, mutta monet tavalliset unkarilaisetkin joutuvat pelkäämään vainoa ja poliittista ajojahtia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kysyy, onko Unkari lopullisesti hylännyt Euroopan Unionin demokratiaa puolustavat arvot. Ohjelman kokoaa Jaana Kanninen. Kuva: Janos Marjai / Epa

Seksuaalisesta häirinnästä on viime viikkoina keskusteltu poikkeuksellisen laajasti ja avoimesti monissa maissa. Miksi ahdistelusta nousi meteli juuri Yhdysvalloissa ja juuri nyt? Johtaako keskustelu pysyviin muutoksiin? Johanna Numminen juontaa. Kuva: EPA / Chistophe Petit Tesson

Yhä useampi vuoden 2015 aikana maahamme saapunut turvapaikanhakija saa kielteisiä päätöksiä hakemuksiinsa. Osa heistä palautetaan pakolla, osa päättää jäädä Suomeen yhteiskunnan ulkopuoliseksi paperittomaksi. Pakkopalautukset erityisesti Afganistaniin ovat saaneet osakseen arvostelua. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii paperittomuutta eri puolilta. Ohjelman on toimittanut Jaana Kanninen Kuva: Hedayatullah Amid / Epa

Presidentti Donald Trumpin ilmoitus irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta järkytti maailmaa kesällä. Trump ei ole pyörtänyt kantaansa, vaikka maa on kärsinyt ennätyksellisistä hirmumyrskyistä. Ohjelma käy tapaamassa ilmastonmuutoksen takia uppoamisvaarassa olevan amerikkalaisen Tangierin saaren sekä hiiliosavaltio Pennsylvanian asukkaita. Ohjelma kysyy myös, missä tunnelmissa kansainväliset ilmastoneuvotelut nyt jatkuvat. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: EPA-EFE/Rhona Wise

Lokakuun vallankumouksesta on pian kulunut 100 vuotta. Nyky-Venäjällä vallankumousta ei enää juhlita, ja valtiovalta on pitänyt etäisyyttä satavuotismuisteloon. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kuulostelee venäläisten tuntoja vallankumouksesta Pietarissa. Kuulemme myös, miten Latviassa suhtaudutaan latvialaisiin kiväärimiehiin, jotka taistelivat vallankumouksen etujoukoissa. Ohjelman on koonnut Heikki Heiskanen. Kuva: EPA-EFE/Anatoly Maltsev

Euroopassa on yli miljoona köyhää tai köyhyysriskissä elävää ihmistä, ja Suomessakin heitä on satoja tuhansia. Niinpä leipäjonoista on tullut monen ihmisen todellisuutta. Maailmanpolitiikan arkipäivää vierailee Ruotsissa ja Saksassa, mutta myös suomalaisessa leipäjonossa. Jaana Kanninen juontaa. Kuva: Yle / Jaana Kanninen

Useissa Euroopan maissa keskustellaan juuri nyt siitä, pitäisikö perusrokotukset tehdä pakollisiksi, vai onko Suomen mallin mukainen vapaaehtoisuus parempi. Ranska ja Italia ovatkin jo päättäneet laajentaa pakollisten rokotusten kirjoa reippaasti. Samaan aikaan rokotusvastaisuus on näissä maissa nousussa. Myös Suomessa rokotukset herättävät kiivasta keskustelua. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Pietarsaaressa ja Pariisissa. Ohjelman juontaa Jaana Kanninen Kuva: AOP / David Gee

Viime viikkoina kaakkoisaasialaisesta Myanmarista on paennut jo puoli miljoonaa ihmistä köyhään naapurimaahan Bangladeshiin. Suomen keskeistä kehitysyhteistyön kohdemaata, entistä Burmaa, syytetään etnisestä puhdistuksesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kysyy uskoiko maailma liian aikaisin Myanmarin demokratiaan. Juontajana Sari Taussi. Kuva: ABIR ABDULLAH / EPA-EFE

Romahduspisteessä oleva Venezuela jakaa mielipiteitä rajusti jopa täällä Suomessa. Toisten mielestä syyllinen syviin ongelmiin on roistohallitus, toisten mielestä Yhdysvaltojen imperialismi. Miksi keskustelu on näin mustavalkoista? Sitä kysyy Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma. Juontajana on Jaana Kanninen. Kuva: Miguel Gutierrez / EPA

Euroopassa perinteiset vasemmistopuolueet ovat viime vuosina olleet hätää kärsimässä, mistä yksi esimerkki on Saksan sunnuntainen vaaliasetelma. Mistä puhtia Euroopan vasemmistolle, kysyy Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma. Ohjelmassa käydään Saksassa ja Espanjassa. Jaana Kanninen juontaa. Kuva: KS-Fotografie / AOP

Venäjän ja lännen vastakkainasettelu on nostattanut jännittyneisyyttä Itämeren alueella. Erityisesti Baltian maissa on seurattu huolestuneesti Venäjän ja Valko-Venäjän suurta Zapad-sotaharjoitusta, mutta perinteisten sotilaallisten uhkakuvien lisäksi ilmoilla on myös vaikeammin tulkittavia uhkia informaatiosodasta kyberhyökkäyksiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma sukeltaa nyt hybridiuhkien hämmentävään maailmaan. Ohjelman on koonnut Heikki Heiskanen. Kuva: Yuri Kochetkov / EPA

Euroopassa toivutaan vuoden 2015 pakolaisaallosta, ja uusien turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten lukumäärät ovat pudonneet murto-osaan kahden vuoden takaisesta. Mutta tulijoita Eurooppaan riittää. Suurin osa tämän vuoden tulijoista on tehnyt vaarallisen merimatkan Libyasta Italiaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Sisiliassa, Irakissa ja Turkissa. Jaana Kanninen juontaa. Kuva: Luca Zennaro

Suomalaiset perustivat viime vuosisadalla utopiayhteisöjä poliittisten ideologioiden varaan eri puolille maailmaa. Yksi niistä oli Colonia Finlandesa Argentiinassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tapasi tuossa kansallismielisessä utopiayhteisössä syntyneen, umpiargentiinalaisen Kaisa Saarisen. Toimittaja on Jaana Kanninen. Kuva: Jari Kovalainen

Pariisin kahden vuoden takaiset terroriteot eivät ole häipyneet kaupunkilaisten mielestä. Barcelona yrittää palata normaaliin viime viikon yliajojen jälkeen. Pitääkö terrorismin kanssa opetella elämään? Tutkija Leena Malkki vastaa, Johanna Numminen juontaa. Kuva: Alejandro Garcia / EPA

Suomalaistyylinen verovaroin kustannettu maksuton kouluruoka on maailmassa ja Euroopassakin harvinainen käytäntö. Britanniassa kouluruoka on nykyään maksutonta kaikkein pienimmille. Kreikassa talouskriisin takia yhä useampi lapsi joutuu käymään koulua tyhjin vatsoin. Johanna Numminen juontaa. Kuva: Pasi Myöhänen / Yle

Suomeen on 2000-luvulla syntynyt uusi suuri mutta melko huomaamaton vähemmistö. Virolaisia asuu Suomessa vakituisesti jo yli 50 000. Viron naapurimaasta Latviasta ihmisiä on lähtenyt vielä enemmän, erityisesti Britanniaan. Millainen kokemus EU-maasta toiseen muuttaminen on? Johanna Numminen toimittaa. Kuva: Johanna Numminen / Yle

Maailman ihmisistä vain muutama prosentti elää maissa, joissa kansalaistoiminta on täysin vapaata. Thaimaasta paennut brittitutkija Andy Hall kertoo kokemuksistaan. Haastattelussa myös venäläinen ihmisoikeusaktivisti. Johanna Numminen juontaa. Kuva: EPA / Narong Sangnak

Yli 130 maata neuvottelee paraikaa täydelliseen ydinasekieltoon tähtäävästä kansainvälisestä sopimuksesta. Suomi loistaa niistä poissaolollaan. Miksi, kysyy Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma. Ohjelmassa tavataan myös viimeisiä Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommien uhreja. Toimittaja on Jaana Kanninen. Kuva: Jaana Kanninen/Yle

Britannian pääministeri Theresa May johti maansa poliittiseen ahdinkoon järjestämällä ennenaikaiset parlamenttivaalit ja häviämällä ne. Ranskassa presidentti Emmanuel Macron kuitenkin on vahvoilla sunnuntain parlamenttivaaleissa, samoin liittokansleri Angela Merkel Saksan syyskuussa pidettävissä Saksan vaaleissa. Mihin suurten EU-maiden johto on Eurooppaa viemässä? Johanna Numminen juontaa. Kuva: Andy Rain / EPA

Neljä vuotta sitten yli tuhat bangladeshilaista tekstiilityöntekijää menetti henkensä vaatetehtaan romahduksessa. Onko vaateteollisuus oppinut jotakin suurtuhosta? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Bangladeshissa ja pohtii vaateteollisuuden vastuullisuutta. Ohjelman juontaa Jaana Kanninen Kuva: Jaana Kanninen

Monta vuotta kestänyt kuivuus koettelee pahoin itäistä Afrikkaa. Miljoonat ihmiset ovat vaarassa kuolla nälkään Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Keniassa ja Jemenissä. Kuivuuden uskotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta, joka pahetessaan tietää kasvavaa pakolaisvirtaa Eurooppaan. Ohjelman on koonnut Jaana Kanninen Kuva: Antti Kuronen

Ydinaseriisunta takkuaa, muureja rakennetaan, viholliskuvia luodaan, ihmisoikeuksia koettelevia poliitikkoja on noussut valtaan. Samaan aikaan muukalaisvihamielisyys ja jopa rasismi ovat populismin myötä salonkikelpoistuneet. Maailmanpolitiikan arkipäivää kysyy millaisessa ajassa oikein elämme. Kuva: Sandor Ujvari / EPA

Kymmenet tuhannet naiset kuolevat joka vuosi epämääräisissä oloissa tehdyn laittoman abortin aiheuttamiin komplikaatioihin. Laillisen abortin vastustaminen on kuitenkin voimistunut monessa maassa konservatiivisten arvojen myötä. Maailmanpolitiikan arkipäivää käy Yhdysvalloissa, Pohjois-Irlannissa ja Puolassa. Ohjelman juontaa Jaana Kanninen Kuva: Pekka Tynell / Yle

Monet epäilevät, että suurmoskeijan rakentaminen Helsinkiin toisi mukanaan äärivanhoillista islamin tulkintaa ja vihanlietsontaa. Asiantuntijoiden mukaan ääri-islamilaisen terrorismin sanomaa levitetään kuitenkin enimmäkseen internetissä. Maailmanpolitiikan arkipäivää käy Madridissa, Lontoossa ja Helsingin Itäkeskuksessa. Ohjelman on koonnut jaana Kanninen Kuva: Paloma García

Donald Trump on ollut Yhdysvaltain presidenttinä sata päivää. Trump oli kampanjansa aikana poikkeuksellisen kiistelty ehdokas, eikä alku presidenttinä ole ollut helppo. Missä kunnossa Trumpin hallinto on ja miltä näyttää sen tulevaisuus? Mika Hentunen juontaa. Kuva: Olivier Douliery / EPA