Koskien kunnostus on viime vuosina ollut monilla kalastusalueilla tärkeä toimenpide. Kuhmossa koskia riittää ja myös kunnostustarve on suuri. Kesäkuun 17.päivä aiotaankin järjestää Suomen suurin koskienkunnostustapahtuma. Miten hommaan pääsee mukaan ja miksi koskia kunnostetaan, koskitalkkari Juhani Kyllönen kertoo. Toimittajana on Varpu Mäntymäki.

Muutaman vuoden ajan Kajaanissa asunut irakilainen Muhammed Hussein Ali on seurannut uutisia Eurooppaan saapuvasta pakolaistulvasta. Hänen pitkä pakomatkansa oli toisenlainen. Matka kulki Turkin, Kreikan, Italian, Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen. Välillä hän käveli, ui ja piiloutui metsään. Välillä matkaa taas taitettiin autolla junalla ja laivalla. Pakomatka tapahtui salaa, maailman katseilta piilossa. Toimittaja on Tiia Korhonen.

Toiset haaveilevat lottovoitosta, toiset pelkästä lomareissusta. Joku haluaisi kirjoittaa kirjan, joku toinen taas haluaisi ottaa pitkän vapaan työelämästä vain ollakseen tekemättä mitään. Puolankalaislähtöisellä Elena Vikströmillä on oma haaveensa, joka johtaisi hänet toisen haaveen pariin. Elena haluaisi tehdä töitä glamourmallina jossain lämpimässä maassa, sitä ennen hänen olisi päästävä Playboyn sivuille. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Toivo V. Narva työskenteli tiedotuskomppaniassa talvi- ja jatkosodassa, ja oli marraskuusta 1941 elokuuhun 1944 Rukajärvellä. Sen jälkeen hänet siirrettiin Tolvajärven taisteluihin, missä hän oli mukana viimeisessä taistelussa ja rauhan syntyessä. Jälkeensä Narva jätti noin 600 valokuvaa, karttoja ja kirjeitä, jotka kulkeutuivat hänen kuoltuaan kotitalon vintille Loimaalle puuarkussa. Toivon poika Raine rupesi tutkimaan puuarkun sisältöä pari vuotta sitten. Katja Oittinen tapasi puuarkun avanneen Rainen.

Autokoulun käyminen ei ole jokaiselle nuorelle unelmien täyttymys. Ilona Vehmas aloitti aikoinaan autokoulun pienellä paikkakunnalla Viialassa, mutta jo ensimmäisistä ajotunneista lähtien auton hallinta osoittautui hänelle varsianiseksi tuskien taipaleeksi.

Kajaanilaisella opettaja Ulla Klemetillä on yli 30 vuoden kokemus työstään. Tässä ajassa käsialakirjoittaminen on muuttanut tyyliään muutamia kertoja. Seuraava suuri muutos on jo hyväksytty ja tulee koulumaailmassa eteen syksyllä 2016. Tuolloin koulujen ei enää tarvitse opettaa sidosteisia kirjaimia eli kaunokirjoitusta. Opetus keskittyy tekstaustaitoihin ja näppäinkirjoittamiseen. Klemetti toivoisi kaunokirjoituksen säilyvän. Teppanan koululla, Ulla Klemetin luokassa vierailee toimittaja Sini Salmirinne.

Vanhanaikaisessa kaunokirjoittamisessa kynä ei noussut paperista kuin hetkittäin. Kirjoitustyyli on kuitenkin hiipinyt tekstauksen suuntaan. Syksyn 2016 jälkeen kouluissa ei tarvitse enää opettaa kaunokirjoitusta lainkaan. Tätä myötä myös ihmisten allekirjoitustyyli tulee muuttumaan. Kajaanilaisen Teppanan koulun ekaluokklaiset ja opettaja Ulla Klemetti pohtivat allekirjoittamisen taitoa ja merkitystä. Toimittaja on Sini Salmirinne.

Loppusuoralla terveydenhoitajan opiskeluitaan Kajaanin ammattikorkeakoulussa suorittava Anna Karhapää arvostaa opiskelun asiakaslähtöisyyttä, ja kertoo sen näkyvän paitsi työharjoittelussa myös käytännön harjoitustilanteissa. Heli Sirviön haastattelussa hän kertoo asiakaslähtöisyyden olevan isossa roolissa tulevassa työssään.

Yhdysvaltoihin 150 vuotta muuttaneet suomalaiset ovat jättäneet jälkeensä tapoja, jotka näkyvät edelleen suomalaiset sukujuuret omaavien asuinalueilla. Kalifornialaisvalokuvaaja Jason DeBose on kuvannut muutaman vuoden aikana koteja ja arkea ja tapoja niin Yhdysvalloissa suomenjuuristen luona kuin Suomessakin. Arkitapojemme ja kulttuurin samanlaisuus on kuulema hätkähdyttävää, ihan alkaen kenkien jättämisestä eteiseen ja kahvinjuomisesta puhumattakaan asuinpaikan valinnasta. Jason DeBose on siis päätynyt kuvaamaan arkea Yhdysvalloissa ja Suomessa koteihin, joiden ovet ovat valokuvaajalle auenneet. Mies kuvasi joulukuussa Kajaanissakin, ja kuinka ollakaan, juuri vuoden pimeimpinä päivinä. Mutta valoa löytyi tarpeeksi, ja Kajaanistakin kuvat päätyvät tämän kuun lopulla ja ensi kuussa Yhdysvaltojen Hancockissa ja Marquettessa valokuvanäyttelyyn. Mutta jännittääkö ihmisiä päästää entuudestaan tuntematon valokuvaaja itseään kuvaamaan? Katja Oittiselle Jason DeBose kertoi, että osaa kyllä, osaa ei, mutta kysymyksiä ainakin on.

Onko tanssiterapia hikijumppaa vai sopiiko se myös huonompikuntoiselle? Hannu Korhonen ja Heli Hyvärinen valmistuivat tanssi- ja liiketerapeuteiksi. Toimittaja on Heli Sirviö.

Kajaanilaiset Heli Hyvärinen ja Hannu Korhonen ovat niitä harvoja kainuulaisia, jotka ovat kouluttautuneet neljän vuoden ajan tanssi- ja liiketerapeuteiksi. Miten tanssin ja liikkeen kautta voi löytää sisäisen valonsa, jota joku voisi kutsua sitä myös elämäniloksi. Toimittaja on Heli Sirviö.

Sijaisvanhempina toimivat Jaana ja Jouni Haataja kertovat minkälaista sijaisperheen elämä on. Mikä on haastavaa ja mikä sen sijaan palkitsee? Toimittajana Miia Roivainen.

Jaana ja Jouni Haataja ovat sijaisvanhempia. Haatajan perheeseen kuuluu kolmen oman lapsen lisäksi neljä sijaislasta. Tänä jouluna Haatajan perheeseen saapui myös kaksi kriisisijoitettua lasta. Toimittajana Miia Roivainen.

Kainuun soten vuoden 2014 työntekijäksi valittu haavahoitaja Arja Korhonen iloitsee potilaiden välittömästä kiitoksesta ja näkee palautteen haavojen parantuessa. Toimittajana Miia Roivainen.

Pirkka-Pekka Petelius tonttuilee Yle TV2:n Joulukalenterissa Porokuiskaajan arvoitus, ja saapui sen kuvauksiin vaativan Kätilö-elokuvan jäljiltä Liettuasta. Joulu on aina merkinnyt hänelle paljon. – Olen jouluihminen kiireestä kantapäähän, ja hyvinkin jouluihminen. Joulu on aina merkinnyt minulle todella paljon, Pirkka-Pekka Petelius kertoo Katja Oittisen haastattelussa. Keväällä Petelius kuvasi Katja Kallion romaaniin Kätilö perustuvaa elokuvaa Liettuassa, ja aloitti sieltä palattuaan seuraavana päivänä Joulukalenterin kuvaukset.

Talvea lähestyessä polttopuukauppa kiihtyy. Pilkekauppa alkaa elokuussa ja viimeistään syksyn ensimmäiset pakkaset saavat ihmiset havahtumaan. Talvi on jo niin lähellä, että pilkekauppa on hyvässä vauhdissa.... Arto Loukasmäki kävi Mainualla kysymässä miten kauppa käy.

Kajaanilaisessa yökerhossa DJ:nä työskentelevä ja ympäri Suomen keikkaa tekevä paltamolaislähtöinen, Eetu Laulajainen, eli DJ Epeli on soittanut, miksannut esiintynyt jo muutaman vuoden. Nuori, 20-vuotias artisti kertoi rakastamastaan työstä. Toimittajana Miia Roivainen.

Kaksi nuorta hyväntekijää kertovat dokumenttielokuvaa edeltäneen matkan ongelmista ja tulevista unelmista. Toimittaja on Miia Roivainen.

Juho Leppänen on mies, joka unelmoi oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Leppänen tarttuikin tuumasta toimeen, pakkasi pari ystäväänsä pakettiautoon ja suuntasi kohti Nepalia. Toimittaja on Miia Roivainen.

Talvivaaran Sotkamossa kaivostoimintaa hoitava yhtiötä haetaan konkurssiin. Kainuun ELY-keskus ja Kainuun TE-toimisto järjestivät tiedotustilaisuuden torstai-iltapäivällä 6.11.2014. Äänessä ovat ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen ja TE-toimiston Tiina Veijola.

Välivuosia pitävät nuoret eivät välttämättä jää sijoilleen Suomeen. Lähtö kaukomaille on usean haave, mutta moniko meistä sen toteuttaa?

Monet nuoret pakkaavat reppunsa ja lähtevät rohkeasti kohti uusia haasteita. Aasiaan muutaman viikon päästä lähtevä Katariina Hujanen ajattelee, että kaksikymppisenä on oikea aika lähteä näkemään ja kokemaan, kun aikuisuuden vastuita ei vielä tarvitse kantaa.

...mutta joidenkin maan tapojen ymmärtämiseen voi mennä vuosia. Sen tietää lähes 30 vuotta Suomessa asunut, ja virallisestikin maan kansalaisena pari vuotta ollut Roman Schatz.

Kainuun ammattiopistolla vietetiin tiistaina isosti POLKU-hankkeen päätöstilaisuutta. Kaksivuotinen POLKU-hanke keskittyi maahanmuuttajan tiehen kotoutumisen kautta työelämään, ja eilisessä päätöstilaisuudessa puhujana kuultiin suomalaistunutta saksalaista, Roman Schatzia. Hän puhui oikein väärin ymmärtämisestä kulttuurien välisessä kanssakäymisessä, ja Katja Oittinen istahti hänen kanssaan kahvilaan juttelemaan aiheesta myös mikrofonin ääressä.

Roman Schatz haki Suomen kansalaisuutta pari vuotta sitten, kun se oli mahdollista ilman, että hänen olisi pitänyt luopua synnyinmaansa Saksan kansalaisuudesta. Mutta mikä se sitten tekee tästä Katja Oittisen tapaamasta miehestä suomalaisen, hänen asuttuaan maassa 28 vuotta?

Monipuolisesti näyttelijän töitä tehnyt Ilkka Villi haluaa uppoutua tarinoihin ja käyttää mielikuvitustaan. Radion uutistyöstä hän on päätynyt teatteriin, televisioon, elokuviin ja Alan Wake -pelien päähenkilöksi. Tarinat kiehtovat Ilkka Villiä siinä määrin, että uutistoimittajan työ Ylellä jäi toiseksi näyttelijän uran viedessä miestä. Parhaillaan hän kuvaa Kajaanissa Nelosella vuoden päästä syksyllä nähtävää sairaalasarjaa, jossa hänellä on huippukirurgin rooli. – On hienoa näytellä itseäni älykkäämpää, ja se toteutuu tässäkin roolissa, Villi hymyilee.

Pistelevätkö kanat munansa pesään vai sen viereen, ja riittääkö munittavaa koko talveksi? Margit Hiltunen kertoo mistä hän munia käy aamuisin etsimässä.

Margit Hiltusen kanojen luona kävi Heli Sirviö.

Kajaanilainen Margit Hiltunen otti kesällä 2014 kanoja, mutta ei raaskinutkaan luopua niistä. Kanat valmistautuvat nyt talveen Paltaniemellä. Missä vaiheessa kanasta tulee eläkemummo?

Kaivannaisalaan erikoistuneet insinööriopiskelijat pääsevät mahdollisesti ensi toukokuussa lähtemään opiskelijavaihtoon Chileen. Jani Arosen ja Eero Kososen on tarkoitus viipyä Chilessä viisi kuukautta. He kertoivat Miia Roivaiselle miksi reissu kiinnostaa.

Kajaanin AMK:n yhteistyö chileläisen Santa Marian teknillisen yliopiston kanssa saa uusia käänteitä. Viiden hengen joukko innokkaita insinööriopiskelijoita ovat omasta halustaan lähteneet viemään eteenpäin asiaa, jotta he pääsisivät opiskelijavaihtoon ja työharjoitteluun Latinalaiseen Amerikkaan. Kajaanin ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja Jari Kähkönen kertoo, että yhteistyössä on useita mahdollisuuksia.

Martti Jääskeläisen lokakuussa julkaistu kirja Pakotetut on kulkenut kirjoittajansa mukana vuosikymmeniä. Hän kirjoitti kirjansa muistiinpanoja jo 12-vuotiaana, ja vuonna 1962 hän päätyi kirjoittamaan kirjaa vieraaseen maalaistaloon Vehmersalmella. Hän ajoi talon pihaan ja kysyi majapaikkaa ja ruokaa pariksi viikoksi, kun hän kirjoittaisi kirjaansa.

Kiusaaminen on enimmäkseen henkistä ja sitä tapahtuu paljon sosiaalisessa mediassa, missä voi kiusata myös nimettömänä. Opettajan resurssit ja oikeudet puuttua oppilaidensa kiusaamistilanteisiin ovat rajalliset. Harri Nousiaisen haastattelussa Kajaani Hauholan koulun erityisopettaja Toni Sutinen sanoo, että on viime vuosina joutunut puuttumaan lähes päivittäin kiusaamiseen.

Ylen A-studio -ohjelman lanseeraama #hyväteko-kampanja haastaa tavalliset suomalaiset tekemään hyvän teon hoivakotien arjen piristämiseksi. Hoivakodit, jotka kaipaavat hyväntekijöitä, voivat ilmoittautua kampanjan nettisivulle, ja kertoa, millaiset teot tulisivat erityisesti tarpeeseen. Kainuusta mukaan on ilmoittautunut muun muassa kajaanilainen Onnela-koti. Onnelaan kaivataan erityisesti ulkoiluttajia ja musiikkiesityksiä. Toimittaja Heli Sirviö lähti kävelylle Onnela-kodin asukkaiden Terttu Ahlsten ja Hilkka Kinnusen kanssa.

Jari Enckellin yrityksessä käytetään miehen itsensä kehittelemää sähköistä järjestelmää, jolla firman työmatkat ja -ajat laskutetaan asiakkaalta metrilleen ja sekunnilleen. Omat ajot ja asianhoidon työntekijä maksaa omasta pussistaan. Jari Enckell kysyy onko yhteiskuntamme valmis siihen, että tällaiset niin sanotut hiljaiset saavutetut edut menetetään?

Hanna Kirjavaisen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Auringonlaskun sankarit -musiikkiteatteriesityksessä pääosaa esittää Teija Töyry.

Jatkosodan taistelut päättyivät kesällä 1944 ja aselepo astui voimaan 4. syyskuuta. Edessä oli kuitenkin vielä Lapin sota, kun yli 200 000 saksalaissotilasta piti häätää Pohjois-Suomesta. Vapaaehtoisesti perääntymisen kohti pohjoista aloittaneet saksalaiset jättivät jälkeensä savuavia raunioita. Myös Hyrynsalmi joutui perääntyvien saksalaisten tuhon kohteeksi. Muun muassa kirkonkylän silloinen maamerkki kaarisilta tuhottiin räjäyttämällä. Nyt jo 90-vuoden ikään ehtinyt Einari Heikkinen lähti sotaan 18-vuotiaana vuonna 1942. Vihanpito venäläisten kanssa oli päättynyt, kun Heikkinen palasi takaisin Hyrynsalmelle syksyllä 1944. Toimittaja on Minna Heikura.

Jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 Suomessa olleet saksalaiset aloittivat perääntymisen pohjoiseen. Välirauhan ehtojen mukaisesti saksalaisjoukot tuli häätää Pohjois-Suomesta. Saksalaiset aloittivat perääntymisen kohti pohjoista vapaaehtoisesti, mutta jättäen jälkeensä vain savuavia raunioita, mikä oli myös Hyrynsalmenkin kohtalo. Hyrynsalmelainen sotaveteraani Einari Heikkinen muistaa vielä ajan, ennen kuin pitäjä joutui liekkien nielemäksi. Toimittaja on Minna Heikura.

Hyrynsalmelle saatiin viime talvena innokas uusi yrittäjä, kun Viivi Pitkänen perusti pienimuotoisen koirahoitolan helmikuun lopussa. Kotkalaissyntyisen Pitkäsen innosti koirahoitolan pitäjäksi muun muassa oma koira, jo varsin iäkäs itäsiperianlaika Jesse. Jessen lisäksi Pitkäsellä on nyt myös toinen oma koira, sekarotuinen Juuso. Minna Heikura tapasi Viivi Pitkäsen sekä perheen uusimman tulokkaan Hyrynsalmella koirahoitolassa upeassa aurinkoisessa syyssäässä.

Tammikuussa 2013 Kajaaanissa käynnistyi Diakonia-ammattikorkeakoulun järjestämä sosionomikoulutus. Kiinnostusta oli runsaasti ja samanlaista liikehdintää odotetaan nytkin, kun haku uuteen sosionomikoulutukseen alkaa. Tällä kertaa on mahdollista hankkia myös lastentarhaopettajan pätevyys. Sekä nykyiset sosionomiopiskelijat että Diakin lehtori Tuomo Lyhty kertovat, että ensimmäinen koulutus on toiminut hyvin. Menossa oleva ja ensi vuonna alkava koulutus ovat molemmat monimuoto-opiskelua, jossa voi yhdistää työn ja opinnot.

Suomussalmen taajamasta vain noin 70 kilometriä linnuntietä itään, Venäjän rajan ylittäen - niin lähellä se on: Vuokkiniemi. Vuokkiniemi on yksi suurimmista ja eläväisimmistä Vienan Karjalan kylistä. Moni suomalainen ja kainuulainen on siellä vieraillut, toiset käyvät säännöllisestikin. Kylässä asuva Lilja Veselova osaa kolme kieltä: suomen, venäjän ja karjalan. Toimittaja on Sini Salmirinne.

Sotkamon Jymy varmisti torstai-iltana viidettätoista kertaa peräkkäin paikkansa miesten superpesiksen mitalipeleihin - "Niin kuin pitikin", kuten joukkueen lukkari Toni Kohonen sanoi ottelun jälkeen. Jani Komulainen paukutti kotiutuksia ja löi kunnarin kahden jaksovoiton ottelussa, kun ensimmäinen jakso päättyi Jymylle 3-1 ja toinen 7-0. Ottelun jälkeen toteutui jo pitkin kesää tuttu näky - Komulainen on nuorten faniensa piirittämä, ja hän jakaa nimikirjoituksia ja poseeraa kuvissa katsomatta kelloa ja pitämättä kiirettä. Katja Oittinen jonotti haastatteluvuoroaan fanien seassa.

Yksi sykähdyttävimmistä luonnonäänistä lienee susien ulvonta, joka voi kantautua pitkienkin matkojen takaa. Jorma Seppänen tallensi öistä susien ulvontaa Kuhmon Vartiuksessa. RKTL:n tutkija Samuli Heikkinen kertoo, ettei susien ulvontaa ole juurikaan tutkittu, mutta siitä ollaan varmoja, että ulvonta liittyy susien viestimiseen.

Mikko Välimäki ajautui postimiehen työstä lähihoitajan ammattiin toimittuaan omaishoitajana. Aktiivisesti urheileva mies on saanut kuitenkin kokeilla myös potilaana olemista. Jarkko Remahl tapasi puheliaan lähihoitajan.

Harva voi sanoa, että hänellä on ollut elämänsä aikana 45 kotia ympäri maailmaa. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu lavastaja, skenografi Ralf Forsström on tällainen kymmenien kotien mies. Vuosien saatossa niiden määrä on kuitenkin typistynyt kolmeen. Yksi on Balilla, yksi Loviisassa ja kolmas, miehen mielestä se tärkein, löytyy Kainuusta, Sotkamosta. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Sanotaan, että kehitys kehittyy, mutta mitä se voisi tarkoittaa esimerkiksi autojen kohdalla? Kukapa olisi vielä 20 vuotta sitten voinut kuvitella, että auto puhuu kuljettajalleen ja muistuttaa häntä vaikkapa siitä, jos nopeutta on liikaa. Rooleissa Harri Nousiainen ja Katja Oittinen.

Sotkamolainen Jani-Markus Korhonen voitti Kiuruveden Iskelmäviikon laulukilpailun vuosi sitten, ja löysi pian itsensä Laajasalon opistosta opiskelemassa musiikkia. Palkinto oli Korhoselle mieleen, sillä raaka arvosteluihin perustuva kilpailu ja "sinkku ulos ja keikoille" -meininki ei tunnu omalta. Opiskeluvuodesta jäi paljon aineksia rakentaa tulevaisuutta laulajana.

Kajaanilainen Ville Kinnunen muistaa, että Monty Pythonin Flying Circus teki kymmenvuotiaaseen vaikutuksen ennalta-arvaamattomuudellaan. Jo lapsena Kinnuseen teki vaikutuksen Hassun kävelyn ministeriö. Sketsissä ministeriön virkamies on koikkelehtinut Lontoon katuja töihin, kun mies tulee hakemaan valtion tukea hassun kävelynsä kehittelyyn.

Toimittaja Kata Laurikainen kävi pohtimassa kuvataiteilijoiden ja puutarhanhoidon yhteyttä kuhmolaistaiteilija ja puutarhuri Urho Kähkösen pihalla. Puheeksi tuli myös se, kuinka puutarhan värit innottavat taiteilijaa, ja kuinka ympäristö ja paikan historia ovat puolestaan innoittaneet taiteilija Kähköstä muokkaamaan puutarhaansa.

Monilla kuvataiteilijoilla on intohimo puutarhan hoitoon ja vastaavasti monet puutarha-ihmiset arvostavat kovasti kuvataidetta. Kuhmolainen Urho Kähkönen on sekä taiteilija että puutarhuri, ja molempia niitä myös koulutukseltaan. Tällä hetkellä kuvataiteilijuus on vetänyt Kähkösen elämässä pidemmän korren, mutta puutarhan hoito kulkee mukana tärkeänä harrastuksena. Toimittaja Kata Laurikainen kävi filosofoimassa Urho Kähkösen kanssa taiteilijan omassa puutarhassa.

Ilmari Kianto ja Ryysyrannan Jooseppi heräävät henkiin, kun korpikirjailijan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. "Rämsänrannan runoruhtinas" -draamakonsertti on koottu Kiannon tutuista ja tuntemattomammista runoista, jotka ovat saaneet uudet sävelet. Haastattelussa draamakonsertin käsikirjoittaja Seppo Kämäräinen. Toimittaja on Kata Laurikainen.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 140 vuotta korpikirjailija Ilmari Kiannon syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi Kainuussa on toteutettu kirjailijan runoihin pohjautuva draamakonsertti "Rämsänrannan runoruhtinas". Haastattelussa: käsikirjoittaja Seppo Kämäräinen, Kiantona esiintyvät Martti Niskanen ja Jooseppi Kenkkusen roolissa nähtävä Esa Ruuttunen. Toimittaja on Kata Laurikainen.

Säveltäjä Kaj Chydenius on Kajaanin Runoviikon vakioesiintyjä. Säveltäjä on aina rakastanut runoja. Toimittaja on Kata Laurikainen.

70-luvun lopulta lähtien järjestetty Kajaanin Runoviikko on houkuttanut kulttuurista ja runoista kiinnostuneiden ohella myös paljon talkoolaisia. Jarkko Remahl haastatteli kolmea pitkän linjan talkoolaista Maija Rissasta, Aila Latipäätä ja Matti Väisästä, joka on ollut mukana tapahtuman järjestämisessä alusta lähtien. Väisänen kertoo muun muassa, mistä tapahtuma sai alkunsa. Toimittaja on Jarkko Remahl.

Naisten lisääntynyt alkoholin käyttö näkyy erilaisissa keinoissa pyristellä irti alkoholin kierteestä. Sotkamossa, Rytilahden majalla pidetään kaksi kertaa vuodessa "Raivoisten ruusujen" tapaaminen, jolloin enemmän ja vähemmän aikaa raittiina olleet naiset kokoontuvat yhdessä saamaan ja antamaan vertaistukea. Ryhmä on osoittautunut tarpeelliseksi sillä alkoholista irtipääsemisen vaikeus on kaikilla "Raivoisten Ruusujen" naisilla samanlainen. Rytilahden majalle Sotkamoon kokoontuukin naisia, jotka avaavat elämän solmuja, jakavat kokemuksia ja kohtaavat toisensa aitoina. Sanna Kähkönen tapasi kolme ryhmän naista.

Irakin viimeiset sodat ovat jättäneet syvät haavat ja jakolinjat erilaisista etnisistä taustoista ja maantieteelllisiltä alueilta tuleviin irakilaisiin. Sami on irakilainen lääkäri, joka joutui pakenemaan viimeisimmän sodan jälkeen maanmiehiään Suomeen. Hän on maanpaossa fundamenalistisia voimia, jotka eivät anna anteeksi sitä, että hän avusti Nato-joukkoja taistellussa Saddamin hallintoa vastaan. Sami on asunut puolisen vuotta Kajaanissa opiskellen suomen kieltä päästäkseen mahdollisimman pian takaisin lääkärin työhön ja uuteen omaan elämään.

Sami on 29-vuotias irakilainen lääkäri, joka on kokenut elämässään kolme sotaa: sodan Irania vastaan, Kuwaitin konfliktin ja Nato-joukkojen hyökkäyksen Saddamin diktatuuria vastaan. Viimeisimmässä Sami oli itsekin mukana toimien tulkkina paikallisten viranomaisten ja Nato-joukkojen välillä. Sami uskoo länsimaiseen demokratiaan ja vapauteen. Sodan jälkeen Samin oltavat kävivät tukalaksi, hänet yritettiin tappaa ja hän pääsi pakenemaan Irakista salakuljetettuna kuin ihmeen kaupalla päätyen lopulta Suomeen Helsinki-Vantaalle pelkkä t-paita ja farkut ja tennarit yllään. Sami kertoo elämästään Nato-joukoissa toimittaja Markku Heikkisen haastattelussa.

Palveluoperaatio Saapas on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa toimiva etsivän nuoriso- ja erityisnuorisotyön muoto, jolla tavoitellaan perinteisen nuorisotyön ulkopuolelle jääviä nuoria. Saapas toimii siellä missä nuoret ovat. Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa seurakunta tekee työtä etenkin eläkeläisten parissa, mutta ensi syksynä seurakunnassa koulutetaan ensimmäiset Saapas-ohjaajat. Kajaanilainen Sari Kunnas kertoo, miten ajatus Aurinkorannikon Saapas-toimminasta sai alkunsa hänen kansainvälisen työharjoittelunsa aikana.

Yhden ihmisen voimavarat ja aika on rajallista, mutta kun ihmisiä on useampia, siitä voi jo syntyä jotain. Suomussalmella tämä asia on aina osattu, kehuu tanssija-koreografi Reijo Kela, joka oli todistamassa Hiljaisen kansansa juhlakesän vaatettamista kesäkuun ensimmäisenä torstaina. Toimittaja on Jarmo Nuotio.

Yhteinen menneisyys yhdistää ihmisiä. Raija Närhen jo tammikuussa 2013 Facebookiin perustama Vintage Kajaani -ryhmä on julkinen ja siellä jaetaan vanhoja kuvia ja muistoja Kajaanista. Viime viikkojen aikana ryhmän jäsenmäärä on lähtenyt räjähdysmäiseen nousuun. Raija Närhi tiesi, että näin tulee jonain päivänä käymään, koska kotiseutunostalgia toimii aina. Vauhtia rupesi tulemaan, kun Pekka Agarth, Reima Korhonen ja Aaro Heikkinen laittoivat ryhmään vanhoja kuvia ja kutsuivat sinne tuttaviaan. Nyt ihmiset muistelevat kadonneita rakennuksia ja yrityksiä, koulumuistoja ja ravintolareissujaan. Hanne Kinnunen tapasi ryhmän perustajan.

Sotkamolainen Valtteri Mulkahainen kuvasi vuosi sitten tanssivat karhunpennut, jotka päätyivät lehtikuviin ympäri maailman. Kasvaneet ja vähän rauhoittuneetkin karhunpennut Mulkahainen kohtasi kameran kanssa jälleen tänä keväänä toukokuussa, mutta kuvausreissu tarjosi jännitystä parinkin sattumuksen kera.

Kainuun kokoomuksen piirin puheenjohtaja Eero Suutaria harmittaa, että Elina Kurikan valtuustoryhmästä erottamisen jälkeen syntyneessä Facebook-keskustelussa ulkopuolinen yhteisö tuomitsee asioita tietämättä taustoja. Suutarin mukaan Kajaanissa kokoomuksen toimintakulttuuri on niin kuin muuallakin, kunnioittava ja ryhmän yhtenäisyyttä edistävä. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Vuosi sitten sotkamolainen Valtteri Mulkahainen onnistui kuvaamaan Suomussalmella kolmen karhunpennun piirileikin, ja kuva tanssivista karhunpennuista hurmasi myös maailmalla. Tänä keväänä Mulkahainen palasi kuvaamaan samaa pentuetta, ja onnistuikin saamaan jo hieman rauhoittuneista ja kovasti kasvaneista pennuista komeita kuvia. Ne löytyvät Yle Kainuun nettisivulta, mutta tässä Mulkahainen kertoo kohtaamisesta karhunpentujen kanssa talven jälkeen.

Kajaanin Kokoomuksen valtuustoryhmän erotettua Elina Kurikka ryhmästään, on keskustelu käynyt kuumana, etenkin sosiaalisessa mediassa, ja vielä tarkemmin Facebookissa Kurikan julkisessa profiilissa. Kurikan erottamiseen johtaneita syitä on eritelty ja keskusteluun on osallistunut muun muassa Kajaanin Kokoomuksen valtuustoryhmän jäseniä. Tänään iltapäivällä jo ehdoteltu Kainuun Kokoomukselle some-ohjeistustakin. Katja Oittinen kysyi kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujuselta muun muassa, että onko puolueella some-ohjeistusta jäsenilleen.

Suomessa on ollut 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa, ja Yle Kainuussa tutustutaan kymmenosaisessa juttusarjassa enemmän tai vähemmän Kainuuseen kosketuksen saaneisiin kansanedustajiin. Aikojen saatossa Kainuusta on valitty kaikkiaan 55 kansanedustajaa ja heistä esitellään kymmenen. Nykyiset kansanedustaja ja elossa olevat entiset kansanedustajat on jätetty tarkoituksellisesti sarjan ulkopuolelle. Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen puhuvat Eetu Karjalaisesta.

Suomessa on ollut 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa, ja Yle Kainuussa tutustutaan kymmenosaisessa juttusarjassa enemmän tai vähemmän Kainuuseen kosketuksen saaneisiin kansanedustajiin. Aikojen saatossa Kainuusta on valitty kaikkiaan 55 kansanedustajaa ja heistä esitellään kymmenen. Nykyiset kansanedustaja ja elossa olevat entiset kansanedustajat on jätetty tarkoituksellisesti sarjan ulkopuolelle. Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen puhuvat Urho Kekkosesta.

Suomessa on ollut 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa, ja Yle Kainuussa tutustutaan kymmenosaisessa juttusarjassa enemmän tai vähemmän Kainuuseen kosketuksen saaneisiin kansanedustajiin. Aikojen saatossa Kainuusta on valitty kaikkiaan 55 kansanedustajaa ja heistä esitellään kymmenen. Nykyiset kansanedustaja ja elossa olevat entiset kansanedustajat on jätetty tarkoituksellisesti sarjan ulkopuolelle. Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen puhuvat Kalle Meriläisestä.

Kun uusi kunnallispoliitikko hyppää mukaan päätöksentekoon, opeteltavana on monta asiaa. Kajaanilainen Pasi Savolainen on kaupunginvaltuustossa ensimmäistä kauttaan. Hänen mielestään ihmisillä on turhan kielteisiä mielikuvia siitä, miten politiikka toimii. Savolainen ei koe valtuustoryhmänsä sääntöjä rajoittavana, vaan hänen mielestään ryhmä on jopa kannustanut sosiaalisen median käyttämiseen. Pasi Meriläinen kokee, että hän on saanut ryhmän toimintaan hyvän perehdytyksen. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Kajaanin Kokoomuksen valtuustoryhmä erotti maanantai-iltana Elina Kurikan ryhmästään vedoten luottamuspulaan, hyvien tapojen vastaiseen käytökseen, ryhmän sisäisten asioiden julkisuuteen vuotamiseen ja sääntöjen vastaiseen valtuuston kokouksessa toimimiseen. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Toivo Sistonen ja ryhmästä erotettu Elina Kurikka olivat Katja Oittisen ja Jarkko Remahlin haastattelussa suorassa lähetyksessä.

Suomessa on ollut 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa, ja Yle Kainuussa tutustutaan kymmenosaisessa juttusarjassa enemmän tai vähemmän Kainuuseen kosketuksen saaneisiin kansanedustajiin. Aikojen saatossa Kainuusta on valitty kaikkiaan 55 kansanedustajaa ja heistä esitellään kymmenen. Nykyiset kansanedustaja ja elossa olevat entiset kansanedustajat on jätetty tarkoituksellisesti sarjan ulkopuolelle. Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen puhuvat Toivo Janhosesta.

Suomessa on ollut 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa, ja Yle Kainuussa tutustutaan kymmenosaisessa juttusarjassa enemmän tai vähemmän Kainuuseen kosketuksen saaneisiin kansanedustajiin. Aikojen saatossa Kainuusta on valitty kaikkiaan 55 kansanedustajaa ja heistä esitellään kymmenen. Nykyiset kansanedustaja ja elossa olevat entiset kansanedustajat on jätetty tarkoituksellisesti sarjan ulkopuolelle. Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen puhuvat Aleksanteri Fräntistä.

Suomessa on ollut 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa, ja Yle Kainuussa tutustutaan kymmenosaisessa juttusarjassa enemmän tai vähemmän Kainuuseen kosketuksen saaneisiin kansanedustajiin. Aikojen saatossa Kainuusta on valitty kaikkiaan 55 kansanedustajaa ja heistä esitellään kymmenen. Nykyiset kansanedustaja ja elossa olevat entiset kansanedustajat on jätetty tarkoituksellisesti sarjan ulkopuolelle. Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen puhuvat K.J. Ståhlbergista.

Suomessa on ollut 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa, ja Yle Kainuussa tutustutaan kymmenosaisessa juttusarjassa enemmän tai vähemmän Kainuuseen kosketuksen saaneisiin kansanedustajiin. Aikojen saatossa Kainuusta on valitty kaikkiaan 55 kansanedustajaa ja heistä esitellään kymmenen. Nykyiset kansanedustaja ja elossa olevat entiset kansanedustajat on jätetty tarkoituksellisesti sarjan ulkopuolelle. Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen puhuvat Hanne Gebhardista.

Kainuulaiset kansanedustajat Timo Korhonen (kesk.) ja Raimo Piirainen (sd.) pitävät hyvänä, että Kainuu sai eurovaaleissa edustajansa Euroopan parlamenttiin. Mitä se käytännössä Kainuulle merkitsee, jää kansanedustajien mukaan nähtäväksi. Hanne Kinnusen haastattelussa puhuttiin eurovaalien lisäksi myös valtionyhtiöiden myynnistä.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen on Kainuun historian ensimmäinen europarlamentaarikko, ja sanoo, että Kainuussa on kaivattu suoraa linkkiä maailmalle. Kansanedustajan ja ministerin ura jatkuu Euroopan parlamentissa, missä Kyllönen mielenkiinnolla odottaa pohjoismaisten meppien roolia Euroopan vasemmiston ryhmässä. Seitsemän viikon kampanjointi ympäri Suomea oli Kyllöselle kova ponnistus.

Kymmenien motoristien letka ajoi Kajaanin Lyseon pihaan toukokuun lopulla. Tempauksen tarkoituksena on nostaa keskustelua koulukiusaamisesta. Kyseessä on valtakunnallinen tapahtuma, ja tapahtumapaikoista Kajaani on pohjoisin. Toimittaja Sanna Kähkösen haastateltavina ovat Lyseon kahdeksannen luokan Alina Komulainen ja Silja Inkamo, sekä Suomen Sotilassoittajien valtakunnallisen kerhon MCC Martit Korholanmäen Jari Rytkönen.

Suomessa on ollut 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa, ja Yle Kainuussa tutustutaan kymmenosaisessa juttusarjassa enemmän tai vähemmän Kainuuseen kosketuksen saaneisiin kansanedustajiin. Aikojen saatossa Kainuusta on valitty kaikkiaan 55 kansanedustajaa ja heistä esitellään kymmenen. Nykyiset kansanedustaja ja elossa olevat entiset kansanedustajat on jätetty tarkoituksellisesti sarjan ulkopuolelle. Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen puhuvat Santeri Kinnusesta.

Yli 25 vuoden keikkakokemuksella Pekka Simojoki kertoo, että keikkaelämään kuuluu haisevia busseja, notkumista takahuoneessa ja matkustamista. Toiveet keikkajärjestäjälle eivät Exit-yhtyeellä ole kuulema kummoiset, mutta biisilistaa varten pitää paperia ja tussi löytyä. Yli 700 laulua tehnyt Simojoki pitää laulujaan lintuina, jotka hän kasvattaa ja päästää lentoon pesäntekoon. Simojoen tapasi Katja Oittinen.

Suomessa on ollut 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa, ja Yle Kainuussa tutustutaan kymmenosaisessa juttusarjassa enemmän tai vähemmän Kainuuseen kosketuksen saaneisiin kansanedustajiin. Aikojen saatossa Kainuusta on valitty kaikkiaan 55 kansanedustajaa ja heistä esitellään kymmenen. Nykyiset kansanedustaja ja elossa olevat entiset kansanedustajat on jätetty tarkoituksellisesti sarjan ulkopuolelle. Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen puhuvat Hallan Ukosta.

Kuinka moni laulaja muistetaan keikoilta paitsi lauluistaan, myös jutuistaan? Pitkän linjan gospel-muusikko Pekka Simojoki lukeutuu siihen artistijoukkoon, jonka tarinat ovat jättäneet vahvoja muistoja yleisöön. Puhuminen tosin on Simojoelle niin mieluista, että siitä tulee palautetta niin bändikavereilta kuin vaimoltakin.

Kuhmon yhteislukion blogi oli lähes kolme vuotta sitten aloittaessaan ensimmäisten lukioiden blogien joukossa. Blogi syntyi koulun vuosikirja Korpirojektin rinnalle, ja Korpirojekti taas on paljon velkaa jo 1950-luvun alussa aloittaneelle, ja varsin rohkeaan tyyliin kirjoitetulle Korpi-Joonakselle. Blogin sisällöstä vastaa puolenkymmentä Kuhmon yhteislukiolaista, mutta myös opettaja Sanna Juntunen vaikuttaa sisältöön vahvasti. Harri Nousiainen tapasi hänet.

Kuhmon yhteislukiolaiset ovat opettajansa Sanna Juntusen kanssa kirjoittaneet koulunsa blogia lähes kolmen vuoden ajan. Aloittaessaan blogi oli ensimmäisiä lukioblogeja valtakunnassa. Opiskelijat ovat tuottaneet tekstiä, kuvia ja videoita blogiin tasaisella tahdilla, ja pikkuhiljaa sen seuraaminen on kasvanut ja julkaisuja kommentoidaan hanakammin. Harri Nousiainen tapasi bloggarit Riikka Kyllösen, Anni Kinnusen ja Sofia Hennekenin Kuhmossa.

Kajaanilaiset Raija Kemppainen, Anja ja Heikki Hytönen sekä Maire Joutsenkoski-Korhonen ovat hyvin paljon läsnä lastenlastensa elämässä. Heillä on omien sanojensa mukaan käynyt iso onni, että hyvät välit lapsiin mahdollistavat mm. pienimmäisten hoitoasioiden suunnittelun yhdessä. Kaikilla näin ei ole, ja niitä tapauksia ruoditaan paljon keskustelupalstoilla ja yleisönosastoissa. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Isovanhempien rooli lapsiperheen arjessa on usein esillä netin keskustelupalstoilla tai yleisönosastokirjoituksissa. Pitääkö isovanhempien osallistua lastenlastensa hoitoon? Amina Miloudilla, Tanja Talosella ja Heli Juntusella on kaikilla alle kouluikäisiä lapsia ja hyvät välit isovanhempiin. Toimittaja on Sanna Kähkönen

Elokuvien ja pelien ikärajajärjestelmä muuttui reilu kaksi vuotta sitten. Samalla elokuvatarkastamo muuttui Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukseksi. Mutta ei niitä elokuvia ennenkään katsottu ihan miten sattuu. Wikipediassa kerrotaan, että Suomessa vuonna 1965 annetun lain mukaan täysi-ikäisillekään ei saanut esittää elokuvia, jotka katsottiin "hyvien tapojen vastaisiksi", "epäsiveellisiksi, raaistaviksi, mielen­terveyttä vahingoittaviksi''. YLE Kainuussa oli Työelämään tutustumispäivänään Kajaanin Keskuskoulun seiskaluokkalainen Lucas Holm, joka kävi kysymässä kokemuksia ikärajojen noudattamisesta Kajaanin kaduilla.

Näyttelijä Outi Mäenpää sanoo perehtyneensä vuorovaikutukseen ja viestintään improvisaatioteatteri Stella Polariksen myötä. Mäenpää on yksi Stella Polariksen perustajista. Hän on kouluttanut toistakymmentä vuotta etenkin suomalaisyrityksissä, ja Kajaanin ammattikorkeakoululla puhuessaan hän totesi, että ihmisellä on suorittamisen pakon lisäksi sisäänrakennettu pakko olla normaali - mitä se normaali sitten tarkoittaakaan. Katja Oittinen kysyi Outi Mäenpäältä, miksi ihminen haluaa olla hieman epämääräisenkin normin mukaisesti normaali.

Kainuulaiset patsaat -sarjan viimeisessä osassa professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen ovat Vaalassa. Tarkasteltavana on kaksi kovin erilaista kohdetta, mutta molemmat liittyvät tiukasti Vaalan sekä menneisyyteen että nykyisyyteen.

Yle Uutisluokka -hankkeessa on ollut mukana useita kouluja ympäri Suomen. Oppilaat ovat päässeet tekemään uutisia heitä kiinnostavista aiheista Ylen toimittajien avustuksella. Yle Kainuulla on ollut kaksi kummikoulua, Kajaanin Keskuskoulu ja Kajaanin Lyseo. Kajaanin Keskuskoulun remontti valmistui vuonna 2013 ja tuon remontin yhteydessä kouluun asennettiin valvontakamerat. Nuoria mietitytti, miksi valvontakamerat asennettiin kouluun. Valvontakameroista Keskuskoulun rehtoria Marjaana Aapakaria haastattelevat Kajaanin Keskuskoulun 7A-luokan oppilaat Joel Baseka ja Jere Juntunen.

Yle Kainuun uudeksi päälliköksi on valittu Aki Karjalainen. Karjalainen on toiminut radioalalla yli 13 vuotta, viimeksi Radio Kajauksen pääomistajana, toimitusjohtajana ja vastaavana päätoimittajana. Aki Karjalainen aloittaa Yle Kainuun päällikön tehtävät toukokuun 20. päivä, mutta hän piipahti jo haastattelussa nimitysuutisen julkistamispäivänä. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Jos männyssä on niin sanottu kilpikaarna, se kertoo männyn olevan vanha. Todellinen ikä selviää parhaiten ottamalla männyn runkosta lustonäyte, joka tapahtuu niin, että pienellä puukairalla kairataan kohti puun keskipistettä. Kairaaminen pitää tehdä hieman yläviistoon, jotta puun pihkottuminen korjaa tämän pienen reiän. Alaviistoon kairattuna vesi saattaisi päästä puuta lahottamaan. Kajaanilainen Aune Korhonen on pohtinut mökkinsä pihassa olevan paksun männyn ikää. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Kainuulaiset patsaat sarjan kuudennessatoista eli toiseksi viimeisessä osassa professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen ovat Paltamossa, mistä löytyy kaksi varsin erilaista monumenttia.

Professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen vierailevat patsas-sarjan 15. osassa Ristijärvellä ja Hyrynsalmella.

Kainuun Radion patsas-sarjan 14. osassa professori Reijo Heikkinen ja toimittaja Harri Nousiainen pysähtyvät Puolangalle. Tarkastelussa on kaksi merkittävää, mutta teemoiltaa täysin tosistaan poikkeavaa taideteteosta - Isa Aspin patsas ja Vartiossa oleva sotilas.

Kainuulaiset kansanedustajat vierailevat vuorollaan Yle Kainuun studiossa joka toinen maanantai. Pääsiäisviikolla, 14. huhtikuuta studiokeskusteluun saapuivat Pentti Kettunen (ps.) ja Eero Suutari (kok.). Puheenaiheina olivat Kettusen lakialoite avioliitossa synnyttäneiden naisten varhennetusta eläkeiästä, valtionosuusuudistuksen vaikutuksista Kainuuseen ja hallituksen ministerivaihdoksista. Toimittaja on Kata Laurikainen.

Kajaanissa järjestettiin 12.4.2014 Kerran vielä pojat-hyväntekeväisyys lentopalloturnaus. Turnauksen järjestäneet Ilkka Parviainen ja Lassi-Pekka Väisänen muistelivat suorassa lähetyksessä oman uransa alkua ja mieleenpainuvia kokemuksia ja kertoivat turnauksen järjestämisestä.

Mikäli tietokonesaleista syntyvää hukkalämpöä halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, Kajaanin Rehnforsin ranta käy sijainniltaan esimerkiksi. Osaset ovat kohdallaan paitsi saleille myös niiden jäähdytykseen ja hukkalämmön hyötykäyttöön, toteaa tohtori Mikko Pervilä Helsingin yliopistosta. Pervilän mukaan yhä suurenevista palvelinsaleista tulee yhä enemmän lämpöä, jota ei saisi päästää harakoille. Heikki Rönnyn haastattelema Pervilä on testannut lämmön hyödyntämistä esimerkiksi chilin ja tomaatin kasvatukseen.

43 vuotta kirvesmiehenä töitä tehnyt Eero Huusko huomasi, että 1990-luvun lama toi kiireen rakennustyömaille. Nyt eläkkeelle jäänyt sotkamolainen ehti oppia monta uutta asiaa rakentamisessa uransa aikana.

Harvinaiseksi käyneet metsäpeurat ovat tärkeä osa elämää kuhmolaisille Kauko ja Pekka Kilpeläiselle. Isä Kauko toimi pitkään Suomen Riistakeskuksen kenttämestarina ja nyt samoissa hommissa puuhaa poika Pekka. Rotupuhtausaita pitää peurat erillään poroista. Toimittaja on Kata Laurikainen.

Kajaanilainen Mikko Tolonen on onnellinen mies. Hän on päässyt kotiin kolmen kuukauden sairaalahoidon jälkeen puolisonsa Kaarinan käsiin. Kaarina Ahtonen on yksi Kainuun monista omaishoitajista. Yhtä tiettyä syytä omaishoidon yleisyyteen ei löydy, mutta ydinperheajattelu on luultavasti Kainuussa vielä voimissaan. Sosiaaliohjaaja Teija Seppälä kertoo minkälaiset asiat askarruttavat omaishoitajiksi ryhtyviä. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Kainuussa on enemmän omaishoitajia muihin maakuntiin verrattuna. Yksi näistä tärkeää työtä tekevistä ihmisistä on kajaanilainen Kaarina Ahtonen. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Tommi E. Virtanen on Kemistä syntyisin oleva monialainen media-ammattilainen, joka innostui Hepokönkään putouksista kuvatessaan Kainuussa Suomalainen astronautti -dokumenttia. Hän sanookin, että elokuvia tehdessään usein päätyi paikkoihin, joista ei ollut ennen kuullutkaan. Virtanen selvitti Katja Oittisen haastattelussa millainen dokumentti Suomalainen astronautti on. Onko siinä mukana myös kuvitteellista tarinaa?

"Jos avaruuteen voi päästä, niin kyllähän mä menen." Näin päätti Vesa Heilala jo pikku poikana. Nyt suomalainen avaruusturisti on yhä lähempänä unelmaansa. Matka kohti avaruuslentoa dokumentoidaan myös kameralle. Sini Salmirinne tapasi dokumentin toisen ohjaajan AJ Annilan, tuottaja Aarne Kempaksen ja itsensä Vesa Heilalan.

Professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen jatkavat tutustumismatkaansa Suomussalmella, ja tällä kertaa tarkasteltavana ovat Reijo Kelan tilataideteos Hiljainen kansa ja talvisodan monumentti Avara syli.

Tutkimukset osoittavat, että yhdessä laulaminen lisää onnellisuutta. Tämän allekirjoittavat myös Sisko ja Esko Ohtonen, Anja Karjalainen, Jorma Leinonen, Annikki Piirainen ja Pentti Kilpeläinen, jotka laulavat yhdessä Zeksdek-kuorossa.

Broadway-musikaaliin All Shook Up perustuva Liekeissä-näytelmä on Kajaani Kaupunginteatterin vuoden ehdoton kassamagneetti. Loppuunmyydyt näytännöt seurasivat toisiaan jo syyskaudella ja teatteriyleisö kiittää tekijöitä vuolaasti. Kajaanin Kaupunginteatterin kokoiselle teatterille tämän suuruusluokan musikaali on hienoisen riskin ottamista. Kulut ovat normaalia näytelmää suuremmat, mutta Liekeissä-musikaalin kohdalla riskinotto kannatti. Liekeissä! -musikaalin päärooleihin kiinnitetyt nuoret näyttelijät Oona Airola ja Joel Mäkinen osasivat ennen esitysten alkua aavistella jonkinasteista menestystä.

Lauantaina 5.4. on Kajaanissa Kainulan kansalaisopiston salissa Zeksdek -kuoron slaavilaisten laulujen konsertti. Kuuden hengen kuoro laulaa sydämensä kyllyydestä, ja johtajansa Reima Tikkasen mukaan erittäin taitavasti. Tikkanen on koettanut jäädä aktiivisesti eläkkeelle parikin vuotta, mutta niinpä vain musiikki vie miestä aina uusien kokoonpanojen kanssa harrastamaan. Reima Tikkasen johtamassa kuorossa laulavat Pentti Kilpeläinen, Annikki Piirainen, Jorma Leinonen, Anja Karjalainen sekä Esko Ohtonen ja Sisko Ohtonen, ja säestämässä ovat K. Pellikka, Veijo Karppinen ja Seppo Syvävirta. Tikkanen itse alotti laulamisen pikku poikana.

Pikinokkien eli kansalliskoiramme suomenpystykorvien olympialaiset käydään vuosittain. Nämä olympialaiset ovat niemeltään haukkuottelu. Kisat on järjestetty jo vuodesta 1950 ja tänä vuonna haukkujien kerma kokoontuu lokakuussa Kajaaniin. Toimittaja Kata Laurikainen tapasi kajaanilaisen haukkuottelutoimikunnan puheenjohtaja Pertti Korhosen.

Sotkamolaislehmä Jouluruusu syntyi äärimmäisen pienenä, mutta oikealle tilalle, sillä emäntä Helena Okkonen jaksoi hoivata emon hylkäämän vasikan elämän alkuun. Vasikan asunto- ja työpaikkailmoitus levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa. Nyt tuotantoeläimeksi kelpaamattomalle Jouluruusulle on löytynyt uusi koti sekä työ vanhusten ja kehitysvammaisten parissa. Toimittajana Kata Laurikainen.

Professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen ovat nyt Suomusalmella. Ensimmäisessä Suomussalmella tehdystä kahdesta jaksosta tutustutaan Akateemikko Alvar Aallon tekemään Liekki -veistokseen ja Kain Tapperin Ilmari Kiantoa kuvaavaan patsaaseen.

Kuurojen lähetystyö kehitysmaissa pyrkii auttamaan kuuroja lapsia, jotta nämä saataisiin kouluun ja elämänsyrjään kiinni. Jos on haasteita tavan lähetystyössäkin, niin myös kuurojen auttaminen ennakkoluuloja vastaan köyhissä olosuhteissa on välillä vaikeaa. Jarkko Remahlin tapaaman Kuurojen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Inkeri Vyyryläinen kertoo, että viittomakieltä kotikielenään käyttävien kehitysmaiden ihmisten auttaminen etenee pienin askelin.

Suomalainen metsä tarjoaa tänä päivänä kaikkea mahdollista viimeisimmän tuotejalostuksen ja perinteisen tuohikontin rakentamisen väliltä. Sanaan metsä mahtuu äärettömän iso tukku asioita, joten ei ole siis ihme, että isoille ja pienille koululaisille riitti ihmeteltävää Kuhmossa järjestetyssä metsäpäivässä. Toimittaja Sanna Kähkönen tapasi kuhmolaisia koululaisia, jotka paljastuivat suuriksi metsän ystäväksi.

Kainuussa on eletty tuhansia vuosia symbioosissa metsän kanssa. Metsä on tarjonnut Pohjois-Suomen ihmisille hyvinvointia ja leipää. Kuhmossa järjestettiin maaliskuun lopulla koululaisille metsäpäivä, jolloin koululaiset saivat tutustua mm. metsäkoneisiiin, puutuotteisiin ja metsästä saataviin marjoihin ja sieniin. Metsäpäivän yksi keskeinen ajatus oli saattaa lasten ja nuorten tietoisuuteen kaikkia niitä mahdollisuuksia ja ammatteja, joita metsät tarjoavat. Toimittaja Sanna Kähkönen tapasi nuoren kuhmolaisen metsämiehen Aleksi Immosen.

Tällä kertaa professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen matkasivat Kuhmoon, mistä löytyy kaksi Risto Saalastin suunnittelemaa ja toteuttamaa patsasta - Tervansoutaja ja Laukunkantaja.

Kajaanin seurakunnan, Kajaanin kaupunginteatterin ja tuotantoyhtiö Black Lionin nuorten kanssa tekemä lyhytelokuva Tuuli kertoo nuoren tytön selviytymistarinan. Elokuva kuvattiin kesällä 2013 Kajaanin keskustassa ja Paltaniemellä. Elokuvan pääosissa nähdään Laura Hiltunen, Iiris Makkonen ja Jesse-Joonas Kemppainen, ja yksi elokuvan ohjaajista oli Miika J. Norvanto. Hiltunen näytteli elokuvan nimiroolin, ja näki muiden nuorten tavoin valmiin elokuvan ensimmäistä kertaa maaliskuun ensiesityksessä.

Sotkamolainen Valtteri Mulkahainen kävi armeijansa 1980-luvun Neuvostoliitossa. Hän oli armeijassa noin kaksi vuotta Valko-Venäjällä, tuhannen kilometrin päässä kotoa Pietarista, eikä lomalle päässyt kertaakaan. Mulkahaisen vanhemmat kävivät muutaman kerran poikaansa tapaamassa. Mulkahaisen omat pojat suorittaneet puolen vuoden asepalveluksensa Kainuun prikaatilla. Kun isälle oli valiteltu sitä, että armeija kestää niin kauan, ja kotiin pääsee vain kerran viikossa, neuvostoarmeijan käynyt Mulkahainen oli jälkikasvuaan toppuutellut. Isän mielestä pojat saisivat olla tyytyväisiä, koska olot voisivat olla huomattavasti huonommat. Toimittaja on Minna Heikura.

Sotkamolaisen Valtteri Mulkahaisen lähes kahden vuoden asepalveluksen suorittaminen neuvostoarmeijassa 1980-luvulla oli rankkaa sekä fyysisesti että henkisesti. Yksi asia mikä hänelle nuorena miehenä antoi voimaa kestää koettelemus, oli Raamattu ja etenkin sen Uusi Testamentti. Sen vanhemmat olivat Mulkahaiselle tuoneet, mutta sekään ollut tapahtunut aivan yksioikoisesti. Toimittaja on Minna Heikura.

Professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen kiertävät ohjelmasarjan lopuissa jaksoissa Kainuuta, ja tutustuvat patsaisiin ja monumentteihin maakunnassamme. Kajaanista matka jatkui ensin Sotkamoon.

Kainuun ProAgria on herätellyt henkiin vanhan alkuperämerkin. Kainuussa tuotettu -merkin käyttöoikeuden myöntämiseen vaikuttaa oleellisesti tuotteen kainuulaisuus- ja kotimaisuusaste. Merkin hyötyjen toivotaan olevan suuret, vaikka tiedetään, että kaupassa elintarvikkeen ostopäätöstä pohtivan kuluttajan silmään osuu paketillinen muitakin merkintöjä. Toimittaja Sanna Kähkösen haastattelussa on kotieläinagronomi, luomuasiantuntija Helena Kämäräinen sekä Kainuulainen Lähiruoka -hankeen projektipäällikkö Anna-Kaija Kaikkonen.

Kainuun Radion patsassarjan yhdeksännessä osassa professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen ovat vielä Kajaanissa ennen siirtymistä muualle Kainuuseen. Tällä kertaa esittelyssä ovat professori Matti Koskelan luomus Lehtitoteemi, kahdeksan taittoa ja Emil Cedercreuzin säätiön Kajaanin kaupungille vuonna 2005 lahjoittama Puunkaato -veistoksen jäljennös. [KNI_Patsaat osa 9_09122013, 00:09:03]

Professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen ovat tällä kertaa Kainuun kulttuurin kehdoksi maitun Paltaniemen maisemissa. Molemmat tämänkertaiset monumentit, eli U. Pihlmanin veistämä Anovat kädet ja Kalevalan muistokivi löytyvät Kuvakirkon kupeelta.

Professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen kulkevat patsaiden ja teosten perässä Kainuussa. Tällä kertaa tutustumme Kajaanin Kaupunginlammen länsipäästä löytyvään kuvanveistäjä Kalervo Kallion tekemään Tulevaisuus-veistokseen, ja Kajaanin hautausmaalla olevaan Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkkiin.

Kun miesten koripallomaajoukkue lunasti villin kortin maailmanmestaruuskisoihin ja päätyi arvonnassa pelaamaan samaan lohkoon hallitsevan maailmanmestarin, Yhdysvaltojen, kanssa, päätti koripalloa ikänsä pelannut Jarmo Pääkkönen samoin tein, että maailmanmestaruuskisoihin Espanjaan on päästävä paikan päälle. Kun hän arveli ettei ole ainoa asiasta innostunut, pisti hän pystyyn myös Facebook-ryhmän, jonka perusteella hän arvioi, että satakunta pohjoissuomalaista on lähdössä Bilbaoon koripallon arvokisoja seuraamaan. Omaa charter-lentoa ei Oulusta Bilbaoon saatu, mutta matkanjärjestäjän kautta lennot ja majoitukset ovat järjestyneet Helsingistä matkustettaessa. Kisaliput Pääkkönen sai ostettua tiistaiaamuna. Katja Oittisen tavoittama Pääkkönen innostui synnyinkaupungissaan Kajaanissa koripallosta silloisen liikunnanopettajansa ansiosta.

21.2. vietetään kansainvälistä matkailuoppaiden päivää. Kajaanissa aktiivisia matkailuoppaita on parikymmentä, ja he ovat panostaneet myös tarinoihin ja roolioppaisiin. Miten uudesta kohteesta sitten kaivetaan tarinoita ja tietoja kerrottavaksi. Sanna Kähkönen kävi Matkailuoppaiden päivänä kysymässä asiaa uudessa vesiliikuntakeskuksessa Kaukavedessä.

Kun lämpötila seikkailee vähän nollan molemmin puolin, tulee kaupunkikävelijällekin monta vaaran paikkaa vastaan. Lumi sulaa lätäköiksi, lätäköt jääksi, ja kun sen päälle vielä sataa kevyesti lunta, niin näkevänäkään ei ole helppo ennalta huomata mahdollista liukastumisen paikkaa. Näkövammaiselle pystyssä pysyminen on tietysti vielä vähän haasteellisempaa. Kata Laurikainen kävi kävelyllä kajaanilaisten näkövammaisten Raili Tikkasen ja Marianne Teittisen kanssa. Kumpikin heistä oli vielä tänä talvena selvinnyt onneksi ilman kaatumisia.

Leudon talvisään mukanaan tuoma liukkaus saa kenen tahansa kävelijän hidastamaan vauhtia, mutta kuinka pahasti nollakeli vaikeuttaakaan näkövammaisen matkantekoa. Toimittaja Kata Laurikainen lähti kävelylle kajaanilaisten Raili Tikkasen ja Marianne Teittisen kanssa.

Kajaanin kaupunginteatteri ylsi viime vuonna ennätyksiin sekä katsojamäärissä että lipputuloissa. Liekeissä-musikaali vastasi myös kaupungin johdon vaateisiin tuloksellisuudesta, mutta ennen kaikkea se oli sitä mitä yleisö toivoi. Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Miko Jaakkola kertoi Harri Nousiaiselle, että teatteri tekee noin joka toinen vuosi katsojatutkimuksia, joka osoitti sen, että monet toivoivat musikaalia ohjelmistoon.

Tuoreet yrittäjät tuskailevat usein rahoituksen parissa. Pankista lainanottoa pidetään riskinä ja usein hieman epäröidään lopullisen tuotteen tai palvelun toimivuuden kanssa. Kajaanissa Intotalon Hiomossa kaksi kajaanilaista yrittäjää haki sparrausta tuotteilleen joukkorahoituksen kautta. Mutta mitä tämä joukkorahoitus tarkalleen ottaen tarkoittaa, Jarkko Remahl kysyi aiheesta Hiomon valmentajalta Vesa Junkkarilta.

Naisten viestihiihto käynnisti Sotshissa Suomen mitaliputken, joka on saanut myös riemukasta jatkoa. Nuorten kilpailessa heidän vanhempansa ovat etuoikeutetussa asemassa, sillä myös vanhempien työpanos kantaa nyt tulosta. Kajaanilaisen Anne Kyllösen uraa ovat kannustaneet äiti Maire ja isä Pentti Kyllönen. Pentti kävi kokemassa myös olympiahuuman Sotshissa paikan päällä. Sanna Kähkönen tapasi Pentti Kyllösen Kajaanissa, tämän autotallissa, josta Kyllösen perhe on monta kertaa lähtenyt kohti latuja.

Sotshin olympiahiihdoissa on nähtävillä uuden hiihtosukupolven esiinmarssi. Taustalta löytyvät myös näiden menestyvien nuorten vanhemmat, jotka ovat tehneet tuhansia työtunteja lastensa menestyksen eteen. Sen lisäksi, että olympiaurheilijan vanhempi nauttii kisatunnelmasta ja menestyksestä, hän pääsee käymään paikoissa joihin jokaisella kisaturistilla ei ole pääsyä. Samalla sattuma voi ohjata vaikka Vladimir Putinin kanssa samalla bussipysäkille. Sanna Kähkönen tapasi Anne Kyllösen isän Pentti Kyllösen.

Suomalaisen hiihdon uusi nousu on alkanut - näin on Kainuussa päätetty. Kainuulaiset hiihtoseurat ovat yhdistäneet voimansa suomalaisittain ainutlaatuisessa hankkeessa. Tavoitteena on kehittää lasten hiihtotoimintaa, jotta saisimme lisää lapsia hiihtokouluihin ja sitä kautta maailman huipulle. Toimittaja Sanna Kähkönen tapasi innokkaita hiihtokoululaisia.

Kainuussa huomattiin viime keväänä, että hiihdolle täytyy tehdä jotain. Nyt kainuulaiset hiihtoseurat kehittävät toimintaa yhdessä, ainutlaatuisella tavalla. Työ on alkanut lasten hiihtokouluista, joissa yksilölajin harrastajat hakevat uutta nostetta joukkuelajien keinoin.

Kainuulaisia patsaita ja monumentteja käsittelevän sarjamme kuudennessa osassa professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen jatkavat Kajaaninjoen rannassa. Tarkasteltavana on kaksi varsin erilaista muistomerkkiä. Yhteistä niille on se, että molemmat ilmestyivät jokirantaan 1980-luvulla.

Helsingin yliopisto avasi EU-hankkeensa kainuulaisten pienyrittäjien verkostoitumiseksi helmikuussa Sotkamossa. Ekorengas tuo yhteen kainuulaisia maaseutuyrittäjiä muun muassa matkailun ja lähiruoan alalta. Minna Heikura oli mukana Loma-Rinteelän tupareissa.

Heikki Talvitie on viettänyt liki 40 vuotta Suomen ulkoasiainhallinnon palveluksessa. Entisenä Moskovan-suurlähettiläänä hän on huolissaan Ukrainan tilanteesta. Nykyään hän on Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajana. Toimittaja on Jukka Rossi.

Viime vuosina ensimmäisestä mallistaan huimasti kehittynyt digiharmonikka mullistaa haitarinsoiton, ja myös sen soiton opettelun. Kajaanin musiikkiopistoon havitellaan digiharmonikkaa perinteisten soittimien lisäksi. Rehtori Emil Milev kertoi Jarkko Remahlille digitalisoidusta harmonikasta.

Pekingin miljoonakaupungissa varttunut Bo Feng on asunut Kajaanissa vasta kolme vuotta. Miten tästä 16-vuotiaasta lyseon oppilaasta on tullut luokkansa paras suomen kielen eli äidinkielen opiskelija? Minkälaisia vahvuuksia ja kykyjä Fengin mielestä tarvitaan kielen oppimiseksi? Markku Heikkinen tapasi kiinalaisnuorukaisen, joka viiihtyy korpimaisemassa.

Kajaanilainen Olli Ohtonen on kokenut noin 10 vuotta sitten Val fi Fiemmen ja Oberstdorfin MM-hiihdot. Olympialaisiin hän osallistui hiihtomaajoukkueessa Torinossa vuonna 2006. Ohtonen oli hyvä kansallisen tason hiihtäjä, mutta koska kansainvälinen huippu jäi saavuttamatta, hän lopetti kilpauransa neljä vuotta sitten. Nyt Ohtonen valmentaa sekä sprinttihiihtäjä Toni Ketolaa että alle 23-vuotiaiden tuoretta maailmanmestaria Iivo Niskasta. Ohtosen tapasi Hanne Kinnunen.

"Ei ilman ystäviä voisi elää!", toteaa yksi Kajaanin Lyseon yläasteen ysiluokkalainen ilmaisutaidon ryhmästä. Katja Oittinen jutteli ystävyydestä Erikan ja Sallan, Jonnan ja Jasminin, toisenkin Jasminin ja Veeran kanssa, sekä puheilla olivat myös Anni ja Emmi, ja Maaria ja Sade. Lopuksi kuullaan myös terveiset tulevaisuuteen samasta aiheesta.

Ennen vanhaan ompeluseuroja riitti joka pitäjässä, mutta Hyrynsalmella Iskun Kylätalolla kokoontuu viikoittain lähes 10 vuotta sitten perustettu Wanhan ajan ompeluseura. Jarkko Remahl kysyi seuran perustaja Marja Bogdanoffilta, miksi seura aloitti toimintansa.

Hyrynsalmella kokoontuu viikoittain Wanhan ajan ompeluseura, jossa kylän naiset vaihtavat kuulumiset, käsityöohjeet ja reseptit. Kokoontumisessa kävi Jarkko Remahl.

Kainuulaisia patsaita ja monumentteja esittelevän sarjan neljännessä osassa professori Reijo Heikkinen kertoo Armas Utrin veistoksesta Saattue, ja vuonna 1980 paljastetusta Eino Leinon patsaasta. Harri Nousiainen toimittaa.

Kajaaninjoen varresta löytyy patsaita ja monumentteja, joista Heikki Savolaisen muistomerkki ja Elias Lönnrotin patsas ovat professori Reijo Heikkisen ja Harri Nousiaisen esittelyssä.

Satu Karjalainen-Klaver on moderni munkki. Kainuulaisnainen päätyi työn perässä maailmalle, ja elämä asettui lopulta Hollantiin. Satu työskenteli vuosia sairaanhoitajana, mutta tunsi töissään usein riittämättömyyden tunnetta. Oman elämän uusi suunta loksahti yllätten kohdalleen meditaatiokurssilla ja nyt entinen sairaanhoitaja haluaa auttaa ihmisiä uudella tavalla. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Esimerkiksi Afganistanissa rauhanturvaajat kohtaavat entistä enemmän riskitilanteita, joista puhuminen hoidetaan yleensä miesten kesken saunanlauteilla. On kuitenkin tiedossa, että kriisinhallintatehtävien läheltä piti -tilanteet voivat purkautua mielen sopukoista muun muassa kuolemanpelkona vasta kotimaassa palveluksen päätyttyä. Suomen Rauhanturvaajaliitto tarjoaa vertaistukea tukipuhelinpalvelun kautta niin rauhanturvaajille kuin heidän omaisilleen. Rauhanturvaajien henkiseen hyvinvointiin on muutekin alettu kiinnittämään enemmän huomiota, kertoo itsekin Afganistanin kokenut Hannu Piispanen. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen katsastavat kainuulaispatsaita. Sarjan kolmannessa osassa esitellään Pietari Brahen patsas ja Kaarlo Mikkosen veistämä Uusi aika Kajaanissa.

Kainuun ammattiopiston järjestämillä Nuori yrittäjä -messuilla Kajaanissa esiteltiin uusia yritysideoita. Samalla yritysideoita laitettiin paremmuusjärjestykseen valtakunnalliseen NY -tapahtumaan, joka järjestetään huhtikuussa Kajaanissa. Toimittajana Jarkko Remahl.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä odotetaan, että Puolanka maksaisi ensihoidon laskunsa, jota on jäljellä 250 000 euroa. Puolangan päättäjät taas odottavat, että sote-kuntayhtymä toimittaisi laskujen maksuperusteet. Sote-hallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä ja Puolangan kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Peltola kommentoivat asiaa Jarmo Nuotion haastattelussa.

Puolangan Suolijärvellä talkoilla kuvattavaa elokuvaa ei tehtäisi, ellei Kainuussa olisi auttavia ihmisiä. Näin sanoo Bunny The Killer Thing -elokuvan tuottaja Miika J. Norvanto. Tuottajan piti huolehtia, että alle 50 000 euron budjetilla tehtävän elokuvan aikana tekijöillä on katto pään päällä, ruokaa syödäkseen ja hengissä pysymisen edellytykset olemassa. Jos kaikki tämä pitäisi ostaa rahalla, olisivat kustannukset jopa miljoona euroa, mutta kova usko nuoriin tekijöihin ja erilaisen tekemiseen kannustaminen on vienyt pitkälle.

Puolangalla kuvataan roisia kauhukomediaa Bunny The Killer Thing eli vapaasti suomennettuna Tappaja-pupua, jota tehdään etenkin kansainvälisille markkinoille. Elokuva tehdään talkoilla, ja tekijät ovat saaneet kuvauksiin red-kameran, jollaisella on kuvattu palkittu Taru sormusten herrasta trilogiakin - tulee kuulema kaunista kuvaa ja laatujälkeä. Laadukkaasti voi siis tehdä lajityypilleen uskollista, roisiakin kauhukomediaa, jonka Puolangan kunta toivotti tiluksilleen avosylin vastaan. Mutta eikö kunnanisiä sitten jännittänyt erilaisen elokuvan tukeminen - leimaako se Puolankaa jatkossa? Vastauksia antaa kunnan elinkeinoasiamies Heikki Kanniainen.

Kainuulaisia patsaita ja monumentteja käsittelevässä sarjassa professori Reijo Heikkinen ja Harri Nousiainen esittelevät kaksi 1990 - luvun alussa Kajaanin kaupunkikuvaan ilmestynyttä monumenttia, Suuren ajan ja Veteraanimuistomerkin.

Kainuulaisia patsaita ja monumentteja käsittelevässä sarjassa professori Reijo Heikkinen esittelee kaksi sotiin liittyvää monumenttia - Vapaussodan muistomerkin vuodelta 1921 ja Hyvästijätön vuodelta 1955. Toimittajana on Harri Nousiainen.

Kainuulaisia patsaita ja muistomerkkejä käsittelevässä sarjassa tutustutaan professori Reijo Heikkisen opastuksella patsaiden historiaan, niiden tekijöihin ja rahoittajiin. Ensimmäiset yhdeksän jaksoa esittelevät liki parikymmentä Kajaanilaista muistomerkkiä ja myöhemmin keväällä keskitytään muualta Kainuusta löytyviin veistoksiin.

Anna-Leena Härkönen on kirjailija, näyttelijä ja käsikirjoittaja. Elokuva Ei kiitos perustuu hänen kirjaansa, mutta elokuvantekijöille hän antoi vapaat kädet. Elokuva kertoo kipeän ja kepeän hauskasti pariskunnasta, jonka kemiat ovat hieman haalistumaan päin. Katja Oittinen tapasi Härkösen, ja he puhuivat miesten ja naisten eroista, nykyajan romantiikasta sekä siitä, mistä Härkönen ammentaa arkisen ja todentuntuiset hauskat juttunsa. [KNI_Ei kiitos: kirjailija Anna-Leena Härkönen_20122013, 00:08:24]

Vuonna 1992 Suomussalmelle rakennettu talvisotamuseo Raatteen Portti saa kaivatun kasvojen pesun. Yli puolen miljoonan euron remontti tuo Raatteeseen merkittävästi lisää näyttely- ja varastotilaa ja näyttely tulee uudistumaan. Raatteen toivotaan uudistumisen avulla tuplaavan kävijämääränsä ja nousevan jopa Kainuun merkittävimmäksi matkailukohteen. Yrittäjät suhtautuvat mahdollisuuteen innokkaasti, koska ilman sitä Raatteen Portin jatko olisi ollut hankala. Toimittaja Sanna Kähkönen tapasi yrittäjäpariskunta Sami Pihlajamaan ja Pirjo Kähkösen remontin keskellä.

Lapsi on terve kun se leikkii. Samaa pätee myös koiranpentuihin. Suomussalmella Doggaajat ry järjestää koiranpennuille koirien leikkikoulua. Ohjelmassa on pentukoirien vilkas hippaleikki. Muuta ei tarvitakaan. Koirat saavat olla ja juosta vapaasti keskenään ja opetella koirien kieltä. Omistajille jää kakkasakkojen maksu. Toimittaja Mari Karjalainen tapasi leikkikoulussa Hepun ja tämän emännän Ulla Schroderuksen. Mutta ensin Doggaajien sihteeri Kati Mäkeläisen kertoo pentuleikkikoulun säännöistä ja siitä, mitä kakkasakkovaroilla tehdään.

Elämä on tasapainossa, kun mitään ei ole liikaa eikä liian vähän. Kuhmolainen Pentti Heikura ja hänen vaimonsa ovat onnellisia omavaraistaloudessa. Kahden hengen ruokalasku on 140 euroa kuukaudessa, sillä kaupasta tarvitsee ostaa vain sokeria, suolaa ja kahvia. Ruoka saadaan pöytään omasta pellosta. Kaupasta ostettua lehmän maitoa Heikura ei halua enää juoda. Maitotuotteet maistuvat paremmalta, kun ne saa itse tehdä vuohenmaidosta. Heikurat ovat siirtyneet omavaraistalouteen vähitellen vuodesta 2007 lähtien. Jopa saippua ja tuikut tehdään itse. Kun kaiken kuluttamansa valmistaa itse, niin ei ole kenenkään ohjailtavissa.

Elämä on tasapainossa, kun mitään ei ole liikaa eikä liian vähän. Kuhmolainen Pentti Heikura ja hänen vaimonsa ovat onnellisia omavaraistaloudessa. Kahden hengen ruokalasku on 140 euroa kuukaudessa, sillä kaupasta tarvitsee ostaa vain sokeria, suolaa ja kahvia. Yhtään maitopurkkia ei ole tarvinnut ostaa vuoden 2007 jälkeen. Kaikki maitotuotteet tehdään vuohenmaidosta. Vuohien lisäksi Heikuralla on muun muassa lampaita, kanoja ja kukkoja. Omavaraistaloudessa eläminen on työlästä, mutta Heikura ei muuttaisi elämäntapaansa. Elmä maistuu nyt paremmalta. Toimittaja Mari Karjalainen käväisi Pentti Heikuran luona kylässä.

Aikuisellekin elämänmuutokset voivat olla raskaita ja stressaavia. Lasten kohdalla tilanne on kuitenkin kriittisempi ja lapsen taakka muutospaineiden keskellä voi olla monin verroin suurempi. Muutokset aiheuttavat isoja heilahduksia elämään. Miten lapsi kokee elämänmuutoksia ja miten vanhempien tulisi tilanteessa toimia. Näistä keskusteli Minna Heikura psykologi Risto Lappeteläisen kanssa.

Elämässä tulee vääjäämättä vastaan muutoksia, toisinaan suunniteltuja ja joskus vähemmän suunniteltuja. Pienet ja isommat muutokset elämässä laittavat miettimään asioita uudelta kantilta. Aikuisellekin elämän muutokset ovat joskus vaikeita, mutta toisaalta asioita on helpompi ymmärtää ja käsitellä kuin lapsen. Miten pienet ja suuret elämän muutokset myllertävät lapsen mieltä. Tätä Minna Heikura pohti psykologi Risto Lappeteläisen kanssa.

Joulukalenteri selvittää monenlaisten asioiden lisäksi sen, mitkä muut kysymykset joulussa askarruttavat ihmisiä. Näiden kysymysten äärellä asiantuntijoillakin on huuli pyöreänä.

Joulukalenteri ratkaisee sellaisetkin kysymykset, joita ei aina hoksata kysyä. Mikä olisi hyvä joululahja Joulupukille, joka on itse hyvin antelias?

Joulukalenteri ratkaisee myös joulun ajankäytölliset kysymykset. Kiirettä on kaikilla, mutta etenkin Joulupukilla.

Joulukalenteri ratkaisee melkein kaikki jouluun liittyvät kysymykset. Siistiä olla pitää, miksi?

Joulukalenteri ratkaisee joulun useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Tiedetään, että tonttuja on olemassa, mutta miksi niitä ei useinkaan nähdä?

Joulukalenteri ratkaisee myös jouluun liittyvät ruokakysymykset. Miksi jouluna laitetaan iso lihanpala eli kinkku pöytään?

Joulukalenteri ratkaisee joulun useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Joulu saa monen näkemään punaista. Miksi juuri punainen on joulun väri?

Joulukalenteri ratkaisee joulun mysteerejä. Aattoiltana selviää, että toiset saavat enemmän lahjoja kuin toiset. Aikuiset saavat yleensä vähemmän paketteja kuin lapset, miksi?

Joulukalenteri ratkaisee joulun useimmin kysytyt kysymykset. Yhtä ja toista pitäisi ehtiä tekemään eli kiire tulee. Miksi?

Joulukalenteri ratkaisee joulun useimmin kysytyt kysymykset. Asiantuntijoilla on tieto siihenkin, miksi juuri Joulupukki on olemassa.

Joulukalenteri ratkaisee jouluun liittyviä kiperiä kysymyksiä. Miksi postilaatikossa on paljon täytettä joulukuussa eli miksi joulukortteja lähetetään?

Joulukalenteri ratkaisee joulun useimmin kysytyt kysymykset. Sääntöjä löytyy vaikka millä mitalla, muun muassa se, että ei saa tapella. Miksi?

Joulukalenteri ratkaisee joulun useimmin kysytyt kysymykset. Miten tontut näkevät joka paikkaan?

Joulukalenteri ratkaisee joulun useimmin kysytyt kysymykset. Miksi ihmeessä aikuiset käyvät pikkujouluissa ja mitä siellä tehdään?

Joulukalenteri ratkaisee joulun useimmin kysytyt kysymykset. Miksi kaikki aikuiset eivät pidä joululauluista?

Joulukalenteri ratkaisee joulun useimmin kysytyt kysymykset. Miksi kaikkia joulukalenterin luukkuja ei saa avata yhdellä kertaa?

Sotkamon Jymyn velkamäärä viime kesän MM-suunnistuksesta ja Kainuun Rastiviikosta on paljastumassa isommaksi kuin mitä alunperin osattiin edes pelätä. Pelkästään suunnistusväelle, eli Kainuun Rastiviikkoa järjestäville seuroille sekä Suomen Suunnistusliitolle velkaa on noin 150 000 euroa kun vielä viikko sitten puhuttiin 100 000 euron mittaluokasta. Jymy on ajautunut ahtaalle mutta samalla ahtaalle joutuvat myös muut Kainuun suunnistusseurat.

Lapsen iItsekriittisyys tiettyyn rajaan asti on hyvästä, mutta liiallisesta itsekriittisyydestä voi tulla taakka. Itsekriittisyys on ennen kaikkea sisäinen kokemus, mitä ihminen sisällään tuntee ja kokee. Hyvät arvosanat koulussa tai pärjääminen harrastuksissa ei aina kerro koko totuutta lapsesta. Sisällä voi myllertää isosti. Minna Heikura tapasi psykologi Risto Lappeteläisen, jonka kanssa hän pohti, millaista on lapsen liiallinen itsekriittisyys ja miten se ilmenee.

Kainuun ammattiopiston Elokuvan ja median palvelukeskus -hanke on mahdollistanut esimerkiksi kalustohankintoja lainattavaksi elokuvantekijöille. Nyt Timperintielle Kajaaniin on rakenteilla green screen -kuvausmahdollisuus. Sitä käytetään jo alkuvuodesta, kun Kainuussa aletaan kuvata pitkää elokuvaa, roisia kauhukomediaa Bunny the Killer Thing. Katja Oittinen jututti elokuvan käsikirjoittaja-ohjaaja Joonas Makkosta ja tuottaja Miika J. Norvantoa.

Stockmann-tavaratalon jouluikkuna Helsingin ydinkeskustassa on kenties Suomen tunnetuin jouluikkuna. Pienille lapsille rakennetaan lava, jolle kiiveten he pääsevät vuorollaan ihailemaan kunkin vuoden joulumaailman yksityiskohtia. Kainuussa, Oulujärven kyljessä sijaitsevan Paltamon kunnan kylänraitti on kaikin puolin kaukana Aleksanterinkadusta. Mutta tänä jouluna Paltamosta löytyy yksityiskohta, joka omalla tavallaa lyö kampoihin suurien jouluikkunoiden rinnalla. Tapani Homanen on somistanut paikallisen, Tapanin oman pojan omistaman mainostoimiston näyteikkunaan upean joulumaailman. Toimittaja on Sini Salmirinne. 

Vuosikymmeniä sitten jokaisella itseään kunnioittavalla liikkeellä oli oma somistamo. Näyteikkunoihin panostettiin ympäri vuoden, mutta erityisesti juhlakausien ikkunat olivat jopa kilpailun aihe. Paltamolaisen Homasen perheessä on katseltu mainosmaailmaa ja sen muutosta kahdessa sukupolvessa. isä Tapani Homanen on "vanhan liiton" somistaja ja mainosmies. Tapanin poika Santtu Homanen pyörittää 2000-luvun mainosfirmaa. Toimittaja on Sini Salmirinne.

Kun mieli tekee tarttua kirjaan, mutta ei oikein tiedä, mitä lähtisi lukemaan, hyvä apu löytyy esimerkiksi kirjastosta. Monissa kirjastoissa toimii kirjastovirkailijoiden lisäksi kirjavinkkareita, joiden työnä on nimenomaan tutustua kirjoihin etukäteen ja suositella niistä parhaimpia myös asiakkaille. Kajaanin kaupunginkirjaston kirjavinkkari, aiemmin opettajana työskennellyt Anne Rönkkö, on kiertänyt ympäri Kainuun kouluja vinkkaamassa lapsille ja nuorile hyvää luettavaa. Toimittaja on Elina Mäyrä.

Kajaanin Keskuskoululla järjestetettiin koulun musiikkiluokkien sekä Väinämöisen laulu- ja soittoyhdistyksen 30. toimintakauden juhlakonsertti. Millaista on koulunkäynti musiikkiluokalla? Kuinka musiikin opiskelu ja muut aineet kulkevat peruskoulussa käsikädessä? Jarkko Remahl tapasi neljäsluokkalaiset Inka Hyrkäksen ja Juho Partasen sekä heidän opettajan Paula Hännisen. Kuinka juhlakonserttiin harjoittelu eroaa musiikkiluokkalaisen normaalista arjesta?

Suomen menestyneimmän pesäpalloseuran, Sotkamon Jymyn taustayhtiö SuperJymy on lähtenyt tarjomaan kainuulaisille työhyvinvointipalveluja. Pesäpalloilijat Immo Rautiainen ja Antti Hartikainen sparraavat tällä hetkellä muun muassa 15-henkistä yrittäjäporukkaa. Huipputason joukkueurheilijat korostavat postitiivista ja rohkeaa heittäytymistä haasteeseen sekä tiimihengen merkitystä. Porakaivojen kanssa työskentelevä sotkamolainen Arto Määttä ja ilmastointialan yrittäjä Olli Rautiainen ovat yhdet haasteen vastaanottaneista. Toimittaja Sini Salmirinne tapasi miehet aamuisen kuntopiirin jälkeen.

Kajaanin keskuskoululla oli juhlapäivä, kun avajaisissa juhlittiin uudenlaista, peruskorjauksen kokenutta rakennusta. Koulun peruskorjaus aloitettiin vuonna 2011 ja valmista tuli viime kesänä. Parisen vuotta koulua on käytykin remontin keskellä ja nyt 61-vuotias rakennus hohkaa uutuuttaan. Minna Heikuralle mietteitään avajaisissa kertoivat oppilaat Konsta Kvist ja Miisa Moisanen sekä rehtori Marjaana Aapakari.

Karhu, susi ja kettu ovat metsiemme tunnetuimpia suurpetoja, jotka tulevat tutuiksi jo lastensaduissa. Ilves on hiukan tuntemattomampi kissapeto. Hämärässä ja yöllä liikkuva ilves on tuttu talvikuvista, joissa lumi pöllyää pedon yrittäessä saada kiinni valkeaa jänistä. Toimittaja Sanna Kähkönen keskustelee biologi Vesa Hyyryläisen kanssa ilveksen talvesta.

Talvella vanha maakotkapariskunta saa asustella rauhassa vakituisella reviirillään. Kahdestaan ne etsivät ruokaa ja viettävät aikaan muun muassa Kainuun lumisessa luonnossa. Maakotkilla on omat rituaalinsa ravinnon ja pesän suhteen. Luonnon lintukuningas maakotka tunnetaan erityisesti pesästään, joita sillä on useita. Toimittaja Sanna Kähkösen haastateltavana on biologi Vesa Hyyryläinen.

Kainuussa asuva Kanadan majava hallitsee myös talveen valmistautumisen. Se kykenee tuhoamaan pesänsä tienoon puustoa saadakseen tärkeimmän eli talvipesänsä kestämään tulevan vuodenajan. Erityisesti patojen rakentamisen perusteella majava on luonnon oma rakennusmestari, jonka todellinen taidonnäyte on talvipesä. Talvella pesässään majailevasta majavasta jatkavat Sanna Kähkönen ja biologi Vesa Hyyryläinen.

Virtaavista vesistä ravintonsa hakeva koskikara ei lähde etelän lämpöön kuin muut lajitoverinsa. Tämä kottaraisen kokoinen pulleahko varpuslintu rakastaa kylmää vettä ja kovaa kirpeää pakkasta. Siksi se tekeekin talveksi muuttoa esimerkiksi Pohjois-Norjasta Kainuuseen. Toimittaja Sanna Kähkönen ja biologi Vesa Hyyryläinen lähtivät yhdelle keskeisistä koskikaran talvehtimispaikoista, Paltamon Varisjoelle.

Kainuun Radiossa perehdytään useiden jaksojen verran eri eläinten talveen valmistautumiseen ja talvesta selviämiseen. Sarjassa biologi Vesa Hyyryläinen kertoo isoista ja pienistä talvehtijoista. Yksi kesän kurnuttaja, vaihtolämpöinen sammakko on vetäytynyt viettämään talvea sille suotuisiin olosuhteisiin kuten ojiin, järvien pohjamutiin ja kaivoihin. Hyvästä paikassa saattaa talvehtia kymmeniä tai jopa satoja sammakoita. Vaikka syksyisestä luonnosta sammakkoa ei enää löydy, on Vesa Hyyryläisellä sammakoiden ääntely kännykässään. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Sotkamolainen Valtteri Mulkahainen kuvasi kesän alussa Suomussalmella leikkisiä karhunpentuja ja tiesi iskeneensä jättipottiin. Nyt Mulkahaisen ottamat valokuvat "tanssivista" karhuista leviävät nopeasti ympäri maailmaa. Valokuvasta harrastavan liikunnanopettajan karhukuvat loistavat muun muassa yhdysvaltalaisen Daily News sanomalehden artikkelissa.

Saako diakoni meikata? Voiko hän juoda viiniä? Diakoniatyöntekijä on kirkon sosiaalityöntekijä, mutta yleisen mielikuvan mukaan hän on henkilö, joka käy mummujen syntymäpäivillä kahvittelemassa. Tämä mielikuva on väärä, sillä todellisuudessa diakoniatyöntekijä tapaa ja auttaa enimmäkseen niitä ihmisiä, joilla on elämä mullin mallin tai rahat eivät riitä. Diakoniaa opiskeleva Marikka Luukkonen innostui tutkimaan opinnäytetyössään sitä, minkälaisia mielikuvia ihmisillä on diakoniatyöntekijöistä. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Diakoniatyöntekijöitä koskee hurja määrä sääntöjä ja rajoituksia, ainakin ihmisten mielissä. Seurakunnan diakoniatyöntekijä on ihmisten mielikuvissa iäkäs, huiviin ja harmaaseen hameeseen pukeutuva nainen, joka on kahvinjuonnin ammattilainen, eikä paljon muuta. Väärä mielikuva johtuu siitä, että ihmiset eivät tiedä mitä diakoniatyöntekijä oikeasti tekee. Kajaanilainen diakonissa Anne Matilainen avautui asiasta kerran sosiaalisessa mediassa. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Ravintola Jussilan raittiuspiirin jäsenet ovat kertoneet viinasta johtuvista raivokohtauksista, työpaikan menetyksistä ja ihmissuhdeiten katkeamisista. Mutta mistä löytyisi vastaus siihen, miksi viina vie monet kuilun pohjalle? Aiemmin tänä syksynä valtiovalta on mm. ehdottanut, että alkoholia laimennettaisiin, että sitä ei saisi kaupoista sunnuntaisin ja alkoholiveroakin olisi tarkasteltava. Miten moisiin ehdotuksiin suhtautuvat Ravintola Jussilan raittiuspiirin jäsenet? Sanna Kähkösen haastattelussa Jari kokee, että on aivan sama kuka sanoo ja mitä sanoo alkoholistille.

Ravintola Jussilan raittiuspiirin ihmisillä on kerrotavanaan tukku tapahtumia, joita he ovat viinaspäissään tehneet. Jarilla n ollut juoppohulluutta, kahden viikon ryyppyputkea ja viinasta eroon pääsemisen kamppailua. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

"Viinalta pelastaa joko uskonto tai nalkuttava vaimo", sanoo Ravintola Jussilan omistaja Juha Immonen, joka itse raitistui 14 vuotta sitten. Mitäs sitten, kun juoja on nainen? Ravintola Jussilan raittiusseurassa istuu monta miestä miestä, mutta vain yksi nainen. Aila on on tullut joukkoon muutama vuosi sitten. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Kajaanilaisen Ravintola Jussilan jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistai-iltapäivänä kaljahanat laitetaan kiinni klo 17-18. Silloin tiloissa kokoontuu raittiusseura. Idean isän, Ravintola Jussilan yrittäjän, Juha Immosen mukaan ajatus on tiettävästi koko Suomen kannalta ainutlaatuinen, että alkoholia vastaan kamppailevat kokoontuvat ravintolaan raittiuspiirissä. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

1970-luvulla roskiksesta pelastetut mustavalkoiset Kajaani-postikortit ovat nousseet some-hitiksi. Olli Korhosen blogissaan julkaisemat kuvat postikorteista ovat huokailuttaneet ainakin paikkakuntalaisia. Korhosen blogissa yhden päivän aikana kävijöitä on ollut parhaimmillaan jopa tuhansia. Mies itse pitää määrää ihmeellisenä, sillä blogi on ollut olemassa jo pari vuotta. Tarinan alku vie aikaan, jolloin nuo 1960-luvulla otetut kuvat löytyivät. Toimitajana Sanna Kähkönen.

Presidentti Mauno Koivisto täyttää pian 90 vuotta. 1980-luvun lapsille Koivisto edusti sitä, mitä presidentti on, vaikka vanhemmat haikailivat vielä Kekkosen perään. Tämän päivän lapset taas ihmettelevät, että voiko mieskin olla presidentti, kun Tarja Halonen ehti olla virassa 12 vuotta. Kaikille eskari-ikäisille ei muistu mieleen edes nykyisen presidentin nimi, mutta kyllä he sentään tietävät mitä presidentti tekee tai mitä hänen pitäisi tehdä. Kajaanin Kätönlahden puolipäiväisiä eskarilaisia jututti Hanne Kinnunen.

Kajaanilaisten jalkapalloilun taustavoimia yritetään jälleen yhdistää. Studiossa keskustelemassa AC Kajaanin puheenjohtajien uusimmasta ehdotuksesta AC Kajaanin varapuheenjohtaja Harri Partanen ja Kajaanin Hakan puheenjohtaja Jarmo Anttonen. Keskustelua luotsaa Harri Nousiainen

Pistätkö talviaamuisin autosi käyntiin niin sanotusti kylmänä ? Jos näin on, niin kannattaisi kenties miettiä lohkolämmittimen käyttöä. Moottorin esilämmittäminen nimittäin estää moottoria kulumiselta ja säätää polttoainetta. Nykyään toimenpide on varsin helppo ja nopea - johto autoon kiinni ja toinen pää pistorasiaan. Jos olet jättänyt operaation tekemättä sen vuoksi, että se on liian vaivalloista, niin kannattaa kuunnella kajaanilaisen yrittäjän Raimo Forsbergin muistelmat siitä, miten moottorin esilämmitys hoidettiin joskus muinoin. Harri Nousiainen jututtaa.

Syksyllä Yle Kainuunkin nettisivuilla kerrottiin, kuinka metso melkein vei Ristijärvellä Keskuskoulun ikkunanpokat sisälle pyrkiessään. Tilanteesta Ipadeillaan ottivat sattumoisin kuvia yläkoulun oppilaat ja julkisuus asian ympärillä oli taattu. Opettaja Riikka-Leena Niskanen on puolestaan tänä syksynä perehdyttänyt pieniä koululaisiaan Ipadin pariin, jotta koneella voitaisiin opiskella tehokkaasti uudella tavalla. Toimittajana Sanna Kähkönen.

Suomussalmelainen Marikka Luukkonen koki toimittajan työssään, että ihmisillä olisi kerrottavanaan asioita, joita jonkun pitäisi kuunnella. Monen mutkan kautta Marikka päätyi opiskelijaksi ammattikorkeakouluun Pieksämäelle. Opiskeluu valmistaa Marikkan diakonin ammattiin. Luukkonen tietää, että kahvi on hyvä keino rikkoa jäätä keskustelussa ja se on seurakunnan työntekijälle tuttua juotavaa.

Ammatinvaihto esitetään naistenlehdissä usein perin simppelinä. On tarinoita naisista, jotka ovat jättäneet entisen työnsä isojen yritysten johtotehtävistä ja lähteneet opettamaan joogaa. Suomussalmelainen Marikka Luukkonen ryhtyi aikuisiällä opiskelemaan diakoniksi ja toteaa, etteivät luovat unelmat eivät ole niin vaaleanpunaisia kuin annetaan ymmärtää. Toimittaja on Sanna Kähkönen

Talvisota ei ole kovinkaan tunnettu Venäjällä. Sodasta on vaiettu ja kouluissa on jopa opetettu talvisodan historiaa väärin. Nuoret sukupolvet Venäjällä ovat kuitenkin yhä tietoisempia talvisodan historian todellisesta luonteesta. Venäjältä Arkangelin alueelta saapunut ryhmä etsi syksyllä Kuhmossa talvisodassa kaatuneiden venäläissotilaiden hautoja. Paikan päällä kaivauksissa kävi toimittaja Minna Heikura.

Tapio Lappalainen hallitsee hirven kutsumisen matkimalla naaras- ja uroshirven ääniä. Mies hallitsee myös muita metsäneläinten ääniä ja onpa hän joutunut myös painiskelemaan muun muassa karhujen kanssa. Lappalainen on kokenut metsässä melkoisia tarinoita, mutta kuinka hirvenhuudon taito on miehelle karttunut? Sitä selvitti toimittaja Sanna Kähkönen.

Vuojen kaenuulaenen kylä on tänä vuonna Vaalan Neittävä. Neittäväläiset kävivät pokkaamassa tittelin kylälleen lauantaina 7.9. Ristijärvellä pidetyssä Kainuun kyläparlamentissa. Toimittaja Minna Heikuran pyysi kyläläisiä valitsemaan jutuntekopaikaksi kylän kauneimman kohdan. Tai ainakin yhden kauneimmista.

Vuojen kaenuulaenen kylä on tänä vuonna Vaalan Neittävä. Minna Heikura lähti vierailemaan paikassa, jonka neittäväläiset Aino Leinonen ja Helena Kemppainen valitsivat kylän kauneimman paikan. Ja se on kirkasvetisen Saarijärven ranta.

Sveitsiläinen Meinrad Rohner opiskeli maassaan metsänhoitajaksi. Metsäiseen Kainuuseen Meinrad tuli opintojen myötä, rakastuen suomalaiseen naiseen, joka - Päivi Sainio-Rohner - nyttemmin on hänen yhtiökumppaninsa Alppisalvos Oy nimisessä yrityksessä Hyrynsalmen Hakokylällä. 2004 perustettu perheyritys on erikoistunut vaativien hirsirakennusten ja rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Voidaan sanoa, että perinteisellä suomalaisella puurakentamisen alalla, hirren veistossa sveitsiläinen Meinrad Rohner on maamme yksi muutamia harvoja käsityöammattilaisia. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Offroad -maastoautoilussa testataan sekä kuskin että auton kestävyyttä vaikeissa olosuhteissa. Metsässä taiteillessa voi joutua mitä kummallisempiin tilanteisiin. Toimittaja Jarkko Remahl kävi Sotkamossa järjestetyissä kisoissa.

Offroad -maastoautoilussa testataan sekä kuskin että auton kestävyyttä vaikeissa olosuhteissa. Metsässä taiteillessa voi joutua mitä kummallisempiin tilanteisiin. Toimittaja Jarkko Remahl kävi Sotkamossa järjestetyissä kisoissa.

Palvelupaja FORGE perustetaan Kajaaniin, jotta Suomi pysyy digitaalipalveluiden kelkassa. Ala kehittyy nopeasti ja Suomella on nyt Digile Oy:n toimitusjohtaja Reijo Paajasen mukaan iskun paikka. Laadukkaita ja räätälöitäviä digipalveluita tarvitaan monella toimialalla, ja niitä aletaan tutkimaan ja tuotekehittämään avoimesti Kajaanissa. Reijo Paajasen tapasi Katja Oittinen.

Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen mukaan maakunnallisen itsehallinnon puuttuminen on johtanut siihen, ettei Suomen hallituksessa luoteta, että EU-hakemuksista voitaisiin päättää alueilla. Jäätteenmäkeä haastattelee Hanne Kinnunen.

Euroopan komission DG Connect yksikön johtaja Vesa Terävä oli Kajaanin EU arjessa -tapahtumassa puhumassa isolle yleisölle EU:n digitaalisista sisämarkkinoista. Niissä on kasvupotentiaalia ja mahdollisuuksia Suomellekin. Toimittaja on Antti Kettumäki.

EU arjessa -toritapahtumassa puheisiin nousi monia aiheita, mutta Euroopan parlamentin Suomen toimiston tiedottaja Minna Ollikaisen mukaan etenkin talous oli esillä monen kysymyksissä. Toriväki kertoi toimittaja Antti Kettumäelle, että tietoa EU:sta on hyvin tarjolla.

Kainuulaisille tehdyssä mielipidetutkimuksessa 15–24-vuotiaat nuoret eivät luota Euroopan unionin hyödyttävän paikallista pelialaa, vaan eniten uskoa löytyy 55–79-vuotiailta. Lisäksi unionia halutaan remontoida ja kehittää ja monet toivovat EU:lta apua työllisyyteen. Euroopan komission Suomen edustuston vt. päällikkö Sari Artjokea haastattelee Hanne Kinnunen.

Hötkyilijältä ei ampuminen onnistu. Hyrynsalmella syntynyt Titta Pääkkönen ei ole hötkyilijä - päinvastoin. Titta tavoittelee aina vain parempia tuloksia Metsästäjäliiton ampumalajeissa. Ruutiaseilla menestystä on jo tullut, joten nyt Pääkkönen haluaa menestystä myös ilma-aseissa. Pääkkönen edustaa Sotkamon Ampujia, ja heinäkuussa hän ampui Metsästysammunnan SM-kisoissa kultaa luodikossa ja pronssia hirvessä. Abiturientin tulevaisuuden haaveena on olympialaiset, mutta silloin laji vaihtuu diopteritähtäimeen. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Lastensuojelu-sana liitetään usein päihdeongelmiin, mutta tänä päivänä suurempi syy lapsen tai nuoren sijoittamiseen lastenkotiin on rajojen puuttuminen. Kajaanissa, Kainuun sote-kuntayhtymän Lastenkoti Salmilassa, lapset ja nuoret oppivat rajansa, vaikka ne olisivat kotona kadonneet. Lastenkodin arjessa osallistutaan kotitöihin ja noudatetaan rutiineja ja aikatauluja. Onnistumiset näkyvät pieninä tekoina arjessa tai jälkeenpäin tulleina kiitoksina nuorelta, joka on saanut elämänsä kuntoon. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Tiedotusvälineitä seuraamalla saa helposti sen kuvan, että kaikissa Suomen kouluissa on rauhatonta meininkiä. Kajaanin Salmijärvellä toimivan lastenkoti Salmilan johtaja Pentti Kovalainen arvelee, että välillä asiaa paisutellaan, mutta taustalla on kuitenkin kova totuus. Kovalainen on tehnyt nuorten parissa töitä jo parikymmentä vuotta. Työssään hän kohtaa paljon nuoria, joille pitää asettaa rajat uudestaan. Kasvatuksesta lastenkoti Salmilan johtaja Pentti Kovalainen haluaa sanoa pari asiaa. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Sotkamon Jymy taistelee jälleen pesäpallon suomenmestaruudesta, mutta sinne on vielä muutamia taistoja matkaa. Sen sijaan elokuun loppu toi Kainuuseen liudan voittajia, kun päiväkodit eri puolilla Kainuuta saivat pehmeän lahjoituksen. Kainuulaiset haastettiin Jymyn pelin yhteydessä heittämään kentälle pehmolelu ja sen seurauksena noin 600 lelua pääsi uusiin leikkeihin. Toimittaja Sini Salmirinne oli mukana Kajaanissa Kettukallion päiväkodin iloisessa hetkessä. Pehmoja olivat toimittamassa Seija Karjalainen Mannerheimin lastensuojeluliitosta sekä Jymystä koppari Mikko Korhonen ja markkinointipäällikkö Jimi Heikkinen.

Järeän työkoneen osto ja myynti on miehekästä hommaa, joka olisi tyylikkäintä hoitaa latomalla setelit myyjän näppiin. Toki tylsä pankin kautta tapahtuva myyntihinnan siirto ostajalta myyjälle on mahdollinen. Kajaanilaisen Heikki Hyvärisen tapaa hoitaa pyöräkuormaajakauppaa ei ainakaan tylsäksi voi sanoa. Kun iso ja järeä raudasta tehty laite vaihtaa omistajaa, voi maksutapakin olla painava ja raska, kun välineenä käytetään kolikoita. Toimittaja on Harri Nousiainen.

Kajaanilainen keksijä Ahti Rissanen on hallissaan kehitellyt jos jonkinlaista teknistä laitetta. Tunnetuimpia ovat pystykarsintalaite ja pari vuotta sitten Innosuomi-palkinnolla kiitetty teollisten kaasupullojen ja tynnyreiden kuljettamista helpottava laite. Yleensä keksiminen alkaa siitä, kun joku ongelma pitäisi kiertää tai jonkun asian haluaa tehdä helpommin. Kovan saunamiehen mieleen on noussut myös se, miten saunavihta voisi kestää käyttöä kauemmin. Antti Kettumäki juttelee Ahti Rissasen kanssa.

Kesäniemen jäätelökioski Kajaanissa päätti kesäkautensa iloiseen tempaukseen. Jäätelökioskin yli jääneet jäätelöherkut päätettiin jakaa muun muassa päiväkodeille. Kaisu Jansson tapasi Kesäniemen jäätelökioskin vastaavan Sonja Haverisen kesäkauden päätteeksi.

Hevosten Match showssa hevosten kanssa harjoitellaan oikeisiin näyttelyihin menemistä. Hevoselle hälyinen näyttely-ympäristö on myös hyvää harjoitusta. Näyttelyissä aroistakin hevosista voi kuoriutua häiriötekijöille immuuneja. Johanna Inkala oli puuhamiehenä Utajärven ja Vaalan hevosystäväin seuran epävirallisessa hevosnäyttelyssä, hevosten Match Showssa ja hän on innokas näyttelyharrastaja itsekin. Johanna Inkalan ja Saku-hevosen tapasi Kaisu Jansson.

Nykypäivänä lapsilla riittää harrastuksia - ajoittain jopa liikaakin. Mutta aina runsaastakaan tarjonnasta ei löydy mitään sopivaa harrastuksennälkäiselle. Tämä on usein tilanne erityisnuorten kohdalla. Erityisnuoria on moneen lähtöön, mutta esimerkiksi lievästi kehitysvammainen nuori on sosiaalinen ja liikunnallinen teini-ikäinen, joka kaipaa seuraa ja tekemistä. Tavalliset harrastukset eivät silti käy, koska erityisnuori kaipaa hitaampaa tahtia ja tukea toimintaansa. Kajaanissa yksi harvinainen henkireikä on kaupungin nuorisotyön ja partion järjestämä erityisnuorten oma partioryhmä. Toimittaja on Sini Salmirinne.

Kajaanilaisella Timo Rantasaarella on muhkea radiokokoelma. Rantasaaren yli 30-vuotisen keräilyn tuloksena kokoelmista löytyy yli toista tuhatta erilaista vanhaa radiota. Hän ei kuitenkaan kutsu itseään radiokeräilijäksi, vaan pikemminkin radioharrastajaksi. Rantasaaren kokoelma on hyvin varsinkin alan harrastajien tiedossa, ja hänelle tarjotaan kokoelman täydennykseksi uusia vanhoja radiota ympäri maata. Toimittaja on Harri Nousiainen.

Veteraaniyleisurheilun SM-kilpailut vetivät Kajaaniin ison tukun sekä veteraaniriurheilun kokeneita että ensikertalaisia. Sanna Kähkönen tapasi erään veteraaniyleisurheilun ensikertalaisen.

Ryhmäajot houkuttavat moottoripyöräväkeä. Sora- ja metsäautotiet täyttyvät moottoripyörien pärinästä, kun yli 50 matkaenduroharrastajaa on lähtenyt kiertämään Kainuun maakuntaa. BR-Ridersin Kalle Toivanen kertoo ajosta. Jarkko Remahl haastattelee.

Verdistä tuli verti ja festivaalista vestivaali. Vaalan Veneheitossa järjestetään joka vuosi kylän opperajuhlat, Vertivestivaalit, navetassa. Luomutilan isäntä Pekka Välinen ja muu perhe saa kerran kesässä kotiinsa tuulahduksen korkeakulttuuria. Tänä kesänä ähdään Runon lintu ja liekki, tarina suomen ensimmäisestä naisrunoilijasta Isa Aspista. Topi Mikkolan ohjaaman oopperan kaukaisin esiintyjä on Meksikosta. Toimittaja Sanna Kähkönen johdattaa Suomen erikoisimpaan oopperataloon.

Marjastaminen on joutuisaa, ja selkä säästyy notkistelulta, kun apuna käyttää marjaharavaa. Hyrynsalmelaisten Valma ja Aaro Väisäsen suunnittelemalla poimurilla marja nousee. Tosin saaliiksi on tullut myös käpyjä ja poronpapanoita. Roskaisena marja säilyy paremmin, tietää Valma Väisänen. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Hyrynsalmelainen Helmi Haataja innostui mehiläisten hoidosta pari vuotta sitten. Nyt kotitilan lähettyviltä löytyy kolme pesää. Toimittaja Jarkko Remahl selvittää, kuinka kesä mehiläisten parissa on sujunut Hyrynsalmen Hoikassa.

Kuhmo tarjoaa viikonloppuna musiikin lisäksi paljon myös autojen entisöijille. Viime vuonna Kuhmon mobilistien järjestämä harrasteauto- ja rompetapahtuma keräsi 10-tuhatta kävijää. Samanlaista yleisöryntäystä odotetaan myös tällä kertaa.

Maailmassa riittää tarinoita. Viikonlopun aikana Kuhmossa on monta tarinaa, joiden taustalla jylläävät hevosvoimat. Arto Loukasmäki on yhden tarinan äärellä.

Kainuu on elänyt pitkään metsistä, mutta kansallispuistoihin on kuitenkin suhtauduttu Kainuussa nuivasti. Sotkamossa on Kainuun ainoa kansallispuisto Hiidenportti. Luonnonpuistoja on taas huomattavasti enemmän. Metsähallituksen Kainuun alueen luonnonsuojelualueiden puistonjohtaja Kerttu Härkönen kertoo, mitä eroa on luonnonpuistoilla ja kansallispuistoilla. Aarniometsää voi löytyä kummastakin. Suhtautuminen metsään muuttuu vuosikymmenien aikana. Metsäkin on aina "oman aikansa lapsi". Aluksi Härkönen kertoo, millä perustein luontoalueille on myönnetty kansallispuiston nimitys. Toimittaja on Mari Karjalainen.

Kajaanin Runoviikon yleisö haltioitui Ilkka Heiskasen Huovisen erikoiset -ensi-illasta. Monitaituri Heiskanen on mielissään mahdollisuudestaan esiintyä Kainuussa. Toimittaja Katja Oittinen haastattelee.

Pettuliinasta on saatu hakattua jauhot, seuraavaksi jauhosta pitää saada leipää. Pettuleipää valmistaa suomussalmelainen Matti Moilanen. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Nälkävuosina korvikkeena käytettyä pettua arvostetaan ruokapöydissä. Rautaa sisältävälle pettuleivälle on oma asiakaskuntansa. Suomussalmella osataan petun lisääminen ruisleipään teollisesti, mutta pettuleipää pystyy valmistamaan ominkin käsin, nuotiolla. Matti Moilanen ryhtyy toimeen ja toimittaja Sanna Kähkönen on assistenttina Varisjärven maastossa.

Kesäkuun puolivälissä Sotkamon Naapurinvaaralla koettiin tapaus, joka ihmetytti maatilan isäntäväkeä. Hyacinth-lehmä poiki omin päin vasikkakolmoset. Tapauksia on vain yksi 5000:sta, ja sekin on harvinaista, että kolmosista kaikki vasikat jäävät henkiin. Minna Heikura riensi tapaamaan vastasyntyneitä ja tilan omistaja Jukka Schroderusta.

Oppositiopuolue Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vieraili Kainuussa 28.kesäkuuta. Sipilä on äärimmäisen pettynyt siihen, miten maan hallitus on ollut ynseä puhemies Heinäluoman vetoomukselle ja opposition tarjoamalle yhteistyölle kuntarakenne- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Sipilä sanoo olevansa satavarma, että uudistukset olisivat nyt paljon pitemmällä, jos hallitus olisi tarttunut tarjottuun yhteistyön käteen. Toimittaja on Jukka Rossi.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräyksellä Talvivaaran nikkelikaivos toimittaa pesuvettä Kivi- ja Kalliojärven ranta-asukkaille, jotka eivät järvivesiä voi enää saunassakaan käyttää. Järvien vedenlaadun heikkenemisen myötä jäi pariskunnan mieluisa harrastus, sillä järven kalojakaan ei voi syödä. Lapsenlapset eivät viihdy enää mökillä kun ei voi kalastaa eikä myöskään uida mökkirannassa. Toimittaja Minna Heikura oli paikalla, kun Sinikka ja Fritz Peronius saivat viikottaisen vesikuljetuksensa mökkipihaan Talvivaaran kaivosyhtiöltä.

Kajaanilainen Antti Juntunen on varsinainen Pelle Peloton. Hän on tehnyt monenlaisia menopelejä, kuten putkiautoja, traktoreita ja jopa pyöräkuormaajan. Härvelien teko sai alkunsa Legoista.

Kainuun Lausujat valitsivat liikenneministeri Merja Kyllösen vuoden 2013 kainuulaiseksi puhujaksi. Palkinto haluttiin tänä vuonna antaa puhujalle, joka uskaltaa sanoa tiukassakin paikassa jämäkästi ja suoraselkäisesti. Ministeri Merja Kyllönen sanoo rakastavansa kainuun murretta ja sen verevyyttää. Toimittaja on Mari Karjalainen.

Tänäkin keväänä kymmenet tuhannet suomalaisnuoret ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa, ja ovat uuden edessä, omien unelmien ja päätösten äärellä, ottamassa vastuuta. Mutta matkalla aikuisuuteenkin on hyvä pysähtyä hetkiseksi ja pohtia, mistä tähän on tultu. Kajaanin Lyseon ysiluokkalaisten ilmaisutaidon ryhmä kertoi Yle Kainuulle muistoja peruskouluajoilta ja paljasti unelmiaankin. Myös peruskoulussa ensi syksynä jatkaville lähetetään terveisiä. Äänessä ovat Salla Kauppinen ja Niina Elfving, Noora ja roosa, Pihla Piirainen ja Sofia Kivilompolo sekä Emma Juntunen, Minna Huttunen, Sirpa Seppänen, Vilma Kela ja Tuomas Ingalsuo.

Vaalassa Veneheiton kyläkoulussa vietetään keskiviikkona 100-vuotisjuhlaa. Juhlia vietetään hieman etuajassa, sillä 100 vuotta tulee ensi syksynä. Juhlaohjelmistoa on harjoiteltu ahkerasti ja Arto Loukasmäki pistäytyi seuraamassa harjoituksia. Juttukaveriksi hän sai kuusi vuotta Vaalassa Veneheiton koulussa työskennelleen rehtori Tapani Karhun, joka pitää kyläkoulun olemassa oloa tärkeänä.

Vaalan kunnan vanhimmassa - Veneheiton koulussa - vietetään keskiviikko iltana 100-vuotisjuhlija. Koulu aloitti toimintansa vuokra tiloissa syksyllä 1913 ja nykyisin siellä opiskelee 38 oppilasta. Keskiviikkoillan juhlassa koulun oppilaat viihdyttävät esityksillään juhlayleisöä. Veneheiton koulun 100-vuotisjuhlaohjelmassa nähdään muun muassa oppilasesitys otsikolla: Koulunkäyntiä ennen ja nyt. Esitys paljastaa miten sadan vuoden aikana opettajan kunnioitus on muuttunut melkoisesti ensimmäisen opettajan Antti Kupiaisen ajoista lähtien tähän päivään.

Paavo Kähkönen on ollut mukana aktiivisten ikäihmisten kehittäjä-asiakasryhmässä pohtimassa sitä miten kainuulaiset ikäihmiset saisivat paremmin tietoa tarjolla olevista hoivapalveluista, . Paavo Kähkönen on tehnyt pitkän päivätyön, 37 v vuoden rupeaman Kainuun valon aluepäällikkönä on saanut lausua ajatuksiaan kolmen muun kainuulaisen ikäihmisen kanssa myös internettiin Sote-kuntayhtymän kehittelemästä palvelutarjottimesta. Minkälaisin ajatuksin eläkeläinen ja kansalainen Paavo Kähkönen lähti mukaan kehittäjäasiakkaaksi?

Kainuun SoTe-kuntayhtymän toimesta on kehitelty ns. palvelutarjotinta internettiin. Internetin palvelutarjottimelta kainuulaiset vanhukset ja heidän läheisenä voisivat keskitetysti yhdeltä areenalta nähdä minkalaisia kuntayhtymän tuottamia vanhuspalveluita ja kotihoidon tukipalveluita sekä ympärivuorokautista palveluasumista on tarjolla. Palvelutarjotin ei vastaa siihen minkälaiseen palvelutasoon Kainuussa rahat riittää ja miten ne jateaan kuntien oman tuotannon ja yksityisten yritysten kesken ns. palveluseteleitä rahoittamalla.

Kajaanista Kuopioon opiskelemaan lähtenyt Sonja Haverinen palasi kotikaupunkiinsa kesätöihin. Eikä mihin tahansa duuniin vaan jäätelökioskin vastaavaksi. Kajaanin Kesäniemessä jäätelökioskin vastaavaa jännittää jäätelömakujen suosio, sillä ne Sonja on valinnut pitkälti itse. Mutta työ on mieluinen ja sopivan vastuullinen jo aiemmin ravintola-alalta työkokemusta hankkineelle opiskelijalle. Sonjan tapasi Kesäniemen jätskikiskalla Hanne Kinnunen.

Lasten innokkuus ja vanhempien aktiivisuus mahdollistavat harrastamisen. Sini Salmirinne kävi suomussalmelaisen Janne Laatikaisen juttusilla ja tällöin puhutaan jalkapallosta. Kajaanissa pelattiin sekä nappulaliigan että vanhempien valioliigalaisten iso turnaus, jonne matkasi valmentamansa ikäluokkansa kanssa myös Suomussalmelta Janne Laatikainen.

Vankiladiakoni Tuula Karjalainen on työskennellyt Vaalassa Pelson vankilassa lähes 26 vuotta. Diakoni antaa keskusteluapua vangeille, jotka joskus kysyvät onko heillä edes oikeutta elämään. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Yllättävän harva suomalainen todella valitsee kengän sen sopivuuden perusteella. Tehdaskokomerkinnät eivät aina takaa oikean kokoista kenkää. Kajaanilainen jalkaterapeutti Kristiina Seppänen tietää, että monet suomalaiset kulkevat liian pienissä kengissä - varsinkin lapset vuodenajan vaihtuessa. Jarkko Remahlin haastattelema Seppänen suosittelee myös pitämään sukkaa kaikkien kenkien, myös sandaalien kanssa. Eikä valkoinen tennissukka ole aina paras vaihtoehto.

Renki on maatalouden historiaa, mutta Oiva Kauppiselle renkiys on arkea. Suolahtelainen mies keksi rengin työn, kun tuntui että tehtaalla hiljeni. Valtran trukkikuskista kasvoi valtakunnanrenki ja yhteydenpitäjä traktoritehtaan ja maatilojen välille. Hän on työskennellyt 40 tilalla. Rengin uraa muistelee Oiva Kauppisen kanssa sotkamolaisern Rantolan tilan pitkäaikainen isäntä, nykyinen hyvinvointivastaava Pentti Lukkari. Jouni Pilto toimittaa.

Moni suomalainen vanhus kärsii yksinäisyydestä. Kajaanissa vapaaehtoiset jalkautuvat yksinäisten vanhusten pariin. Kari Korhonen on toiminut vapaaehtoisena vanhusten ystävänä Karoliinan Kamarilla vuodesta 2006. Jarkko Remahl kävi Karoliinan Kamarilla selvittämässä myös toiminnnanohjaaja Marja Heikkiseltä, millaista toimintaa siellä vanhuksille on ja kuinka vapaaehtoistoiminta on lähtenyt käyntiin.

Kajaanilaiset Aleksantra Korhonen, Sanni Korhonen ja Venla Laurinseppä olivat muiden teinien mukana kiljumassa tämän hetken kuumimman teiniartistin esiintyessä. Näiden kolmen 13-vuotiaan ihastus on ollut jo kolmen vuoden ajan Justin Bieber, ja viime viikolla tytöt näkivät ja kuulivat idolinsa. Eikä huuma ole viikossa laantunut, päinvastoin. Sanna Kähkönen tapasi tytöt ja aluksi puhe kääntyy Justinin vetovoimaan.

Entinen Oulun lääni on tänä vuonna vahvasti esillä maailman merkittävimmillä elokuvajuhlilla Cannesissa. Toukokuussa järjestettävillä elokuvajuhlilla Kainuuta ja Oulun seutua markkinoidaan aivan uudella tapaa, nimittäin lyhytelokuvalla. The North -lyhytelokuvan yhdessä pääosassa ovat maisemat. Elokuvan keinoin halutaan osoittaa, miten hienon miljöön entinen Oulun lääni tarjoaa elokuvatuotannoille. Minna Heikura tapasi The North -lyhytelokuvan ohjaa-käsikirjoittaja Ville Pohjosen ja tuottaja-käsikirjoittaja Teemu Karvosen elokuvan näytöksessä.

Sotkamossa joulun aikaa tapahtui Merja Korhosen mukaan pieni ihme. Kaksi ihmistä sattui samaan paikkaan - vuodepotilaana makaavasta mummosta huolissaan oleva omainen ja Merja Korhonen. Hetken keskustelun perusteella Merja päätti ryhtyä käymään piristämässä hänelle vierasta Maija-mummoa. Nyt kevät on pitkällä ja vuoteen pohjalta nousseesta potilaasta on tullut Merjalle todellinen ystävä. Tämä on vähän hämmästyttävää, koska ystävyyden alku oli hyvin hento. Potilas oli vielä muutama kuukausi sitten erittäin huonossa kunnossa. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Musliminaisen pukeutumiseen kuuluu huivi ja hame, eivätkä vaatteet saa olla kovin vartalonmyötäiset. Kajaanin kaupungin ateria- ja puhtaanapitopalveluja tarjoava liikelaitos Kajaanin Mamselli on mukana kehittelemässä musliminaiselle sopivaa työasua. Mahamud Ali Nimco halusi opiskella puhtaanapitoa, vaikka työasuun liittyy yleensä housut. Nyt ongelma on ratkeamassa. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuus järjestettiin Kajaanissa keskiviikkona, 17.4. Päivä alkoi yhteisellä tilaisuudella, jossa kuultiin musiikkia ja puhe. Päivän mittaan naisten kuntoa ja henkistä kanttia testataan, ja asepalvelukseen pyrkijät testataan. Sanna Kähkönen kävi paikalla aamun tilaisuudessa.

Paltamossa Hakasuon koulun oppilaat keräävät opettaja Kaisa Toivosen johdolla unohtumassa olevia sanoja, jotka liittyvät terva-, rauta- ja myllytoimintaan. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Paltamon Kivesvaaran rinteiden yllä liitelee joukko miehiä. Kyseessä on varjoliito-harrastus. Siinä liidetään jopa tunteja ilmassa ilman moottoriapua. Oulujärveltä puhaltavan tuulen voimalla miehet killuvat Paltamon taivaalla. Toimittajamme Jouni Pilto jututti porukkaa osan jo lepäillessä Kivesvaaran päällä mökissä, ikkunasta ihaillen muiden liitoa. Miehiä oli saapunut Haapavedeltä, Kalajoelta, Kokkolan seudulta ja Kiimingistä. Mutta miksi juuri Paltamoon ja Kivesvaaralle?

Psykologi Risto Lappeteläinen kuvailee itsekriittisyyttä välttämättömyydeksi, joka ei saa muodostua kiusaksi. Terve itsekriittisyys ajaa parempiin suorituksiin, mutta on armollinen, kun taas liiallinen itsekriittisyys tuhoaa ihmistä sisältä päin. Tärkeää olisi löytää syyt liiallisen itsekriittisyyden takana sekä tietenkin keinot viedä asioita parempaan suuntaan. Minna Heikura jututti psykologi Risto Lappeteläistä muun muassa siitä, mitä ihminen voi itse tehdä helpottaakseen liiallisen itsekriittisyyden taakkaa.

Jokaisen olisi silloin tällöin hyvä katsoa noin kuvainnollisesti peiliin. Toisille oman toiminnan ja oman itsen kriittinen tarkastelu on helpompaa ja toisille vaikeampaa. Tässäkin asiassa on myös ääripäänsä. Jollain ei itsekriittisyyttä ole laisinkaan, kun taas toinen vie itsekriittisyyden äärimmilleen. Mutta miten itsekriittisyys oikeastaan määritellään tarkemmin, entä missä menee niin sanotusti terveen ja liiallisen itsekriittisyyden raja. Toimittaja Minna Heikura tapasi aiheen tiimoilta psykologi Risto Lappeteläisen, jonka kanssa pohditaan, millaista on liiallinen itsekriittisyys.

Minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa. Paltamon Hakasuon koulun oppilaat osoittivat huhtikuun auringossa Oulujärven Pehkolanlahdella, että pilkkiminen onnistuu heiltä, sillä ilman saalista jäi vain muutama oppilas. Ja saalis itsessään ei ollut kovin tärkeä ominaisuus vaan kärsivällisyys. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Kun lähtee lenkille, ei voi koskaan tietää mitä saattaa löytää. Kajaanilainen Vilho Juntunen törmäsi huhtikuun alussa johonkin, mitä ei ollut vielä koskaan aikaisemmin löytänyt. Henkilökohtainen ja erittäin kallis rivistö löytyi Kajaanin keskustasta Ratakatu 17. kohdalta. Alaleuan hammasrivistö huhuilee nyt omistajansa puoli tyhjän suun perään. Toimittaja on Antti Kettumäki.

Ihmiset hukkaavat arvokkaita tavaroita. Sellaisiakin, jotka ovat kalliita ja henkilökohtaisia eli eivät sovi kenellekkään muulle. Tällaisia ovat esimerkiksi hammasproteesit eli tekohampaat. Kajaanilainen erikoishammasteknikko Kimmo Kasurinen joutuu tekemään vuosittain useammat uudet proteesit kadonneiden tilalle. Katoamistarinat ovat joskus hupaisaa kuultavaa. Toimittaja on Antti Kettumäki.

Roller Derby Kajaani ry:n järjestämälle bootcampille saapui väkeä muun muassa Helsingistä, Joensuusta, Kuopiosta ja Oulusta. Valmennuspuolella vahvistusta saatiin aina Ruotsista asti. Toimittaja on Jarkko Remahl.

Roller Derby on urheilulaji, jonka suosio kasvaa kohisten. Kajaanissa järjestettiin maaliskuussa bootcamp eli harjoitusleiri, johon otti osaa noin 50 lajin harrastajaa. Roller Derby Kajaani ry perustettiin viime syksynä. Helsinkiläinen lajituomari Janne Mäkelä oli myös leirillä. Mäkelä toimii aktiivisesti Kallio Rolling Rainbow -joukkueessa.

Sotkamalainen Kai Parviainen, joka polkee pyöräänsä kesät talvet. Kilometrejä kertyy siinä määrin, että erinlaiset matkamittarit ovat sanoneet jo useamman kerran sopimuksensa irti. Miehellä on intohimo erityisesti talviliikuntaan. Juoksukin kuulemma sujuu talvella paremmin kuin kesällä. Lampun kanssa pimeässä pakkasessa juokseminen tuo tehokaampaa lisänautintoa kesällä juoksemiseen verrattuna. Sanna Kähkönen tapasi miehen, jota viehättää itsensä rasittamisen lisäksi myös vaaran tunne. Tai ei kai kukaan muuten laskisi Vuokatinvaaran mutkia 65:n kilometrin tuntivauhdilla.

Sotkamolaisen Janne Lukkarin lihatilalla päästiin viettämään maaliskuussa mukavaa perhejuhlaa, kun eräs vasikoista kastettiin Sotkamon Jymyn lukkarin Toni Kohosen lempinimen mukaan Kodeksi. Pesäpallofanina tunnettu tilan isäntä Janne Lukkari kasvattaa lihakarjaa ja yhteistyö Sotkamon Jymyn kanssa tuo hupia työpäivään, mutta samalla Jymyn kautta tuleva julkisuus lisää näkyvyyttä. Janne Lukkarin tilalta löytyy myös Jimi-sonni. Sanna Kähkönen tapasi Koden tämän kummisedän Immo Rautiaisen ja SuperJymyn markkinointimiehen Jimi Heikkisen kanssa.

Kajaanin Vienankadulla molski mätkähtää, kun Kajaanin Juntan nuoret tytöt harjoittelevat vapaapainia. Korvat on teipattu ja liikuntavaattet on puettu ylle. Muuten harrastus vaatii melko vähän järjestelyjä ja rahaa. Tyttöpaini on Kajaanissa uutuus. Ryhmässä on 10 tyttöä. Jouni Pilto tapasi nuoren valmentajan ja 6-vuotiaan painijatytön.

Kajaanissa merkitettiin uusia paikallisia oppaita viime viikonvaihteessa (16.3.2013) Pohjois-Suomen aluekokouksessa. Kajaanin matkailuoppaiden puheenjohtaja Ritva Kemppainen otti Markku Heikkisen haastatteluun mukaan yhden uusista oppaista.

Kulttuuripuolen ammatilliseen koulutukseen kuuluu muun muassa viestinnän audiovisuaalinen, graafinen ja kuvallinen viestintä, jonka keskittäminen audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Pekka Mölsän mukaan Etelä-Suomeen on virhe. Pohjoisemmassa on Mölsän mukaan enemmän tilaa halvemmalla ja opiskelijat motivoituneempia Etelä-Suomeen verrattuna. Viestintäalan tutkintojen kehittämisestä kertoo Minna Heikuran haastattelussa Opetushallituksen yli-insinööri Kati Lounema.

Hevonen on pohjimmiltaan saaliseläin, joten luonnossa liikkuessa se saattaa toimia arvaamattomasti, jos se säikähtää jotain. Kajaanilaisen Johanna Sumalan Tähti-Santtu on kuitenkin rauhallinen ja järkevä luonteeltaan, vaikka joskus Santtukin tekee maastossa äkkipysähdyksen. Tähti-Santtu on jopa niin rauhallinen, että sen läsnäoloa ei juuri haastattelussa huomaa. Paitsi silloin, kun se hamuaa emäntänsä takin vetoketjua. Santun ruokavaliosta on poistettu kaikki teollinen ruoka, ja karva kiittää! Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Onnea ja iloa, 500 kiloa. Sitä tarjoaa oma hevonen, joka huomaa, kun omistaja on alla päin. Kajaanilainen Johanna Sumala on omien sanojensa mukaan elänyt nyt vuoden päivät onnellisessa kavioliitossa Tähti-Santtunsa kanssa.

Sotavuodet olivat raskaita Kajaanin Seminaarille. Vuonna 1939, kun sota näytti todennäköiseltä, Seminaarin toiminta lopetettiin ja monet opiskelijat ja opettajat astuivat armeijan palvelukseen. Professori Reijo Heikkistä haastattelee Harri Nousiainen.

Kotimaan melskeet ja historialliset tapahtumat heijastuivat myös Kajaanin Seminaariin. Seminaarin historiaa käsittelevän sarjan neljännessä osassa tutustutaan professori Reijo Heikkisen johdolla siihen, miksi Seminaari aikoinaan perustettiin juuri Kajaaniin. Harri Nousiainen haastattelee.

Jesse Heikkinen, 20, teki päin vastoin kuin ikäisensä tekevät. Sukujuuret Puolangalla omaava nuori mies koki suurta vetovoimaa Kainuuseen. Kontulan, Nastolan, Lahden ja Oulun kautta reitti toi hänet sinisten vaarojen maakuntaan. Sanna Kähkönen tapasi Jesse Heikkisen.

Kajaanin Seminaarin historiaa käsittelevän sarjan kolmannessa osassa tutustutaan kampuksen puistomaiseen pihaan ja päärakennukseen. Professori Reijo Heikkistä haastattelee Harri Nousiainen.

Kouluaikojen kultainen ja karmea klassikko on hiihtokilpailut. Kajaanin Normaalikoulun opettaja Sari Auvinen otti aikaa Pöllyvaaran laduilla, kun 5.- ja 6.-luokkalaiset hiihtivät kilpaa. Ladulla kamppailivat muun muassa Aada Hokkanen, Saimi Keränen, Soja Toppinen, Lucas Holm, Joonas Pikkarainen ja Elias Tolonen. Toimittaja on Mari Karjalainen.

Hyvät asiat lähtevät usein kasvamaan ihan itsestään. Näin on käynyt Suomussalmella, jossa Ämmänsaaren torin tuntumaan rakentuva leikki- ja toimintapuisto on saanut ajatukset lentämään. Avajaisiin on vielä aikaa, mutta ensi kesän ohjelma alkaa olla jo selvillä. Puisto tulee olemaan myös yksi Suomussalmen keskustan kehittämishankkeen näkyvimmistä maamerkeistä. Riitta Kettunen on yksi Suomussalmen aktiivisista äideistä, jotka ovat idean takana. Kettusen mukaan lapsiperheet ovat puistosta kiitollisia. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

Kajaanin kaupunki sai alkunsa Pietari Brahen määräyksestä 6.3.1651, ja jo silloin kaupunkikuvaa hallitsi vuolaana virrannut Kajaaninjoki sekä linnanrauniot. Samoista lähtökohdista keskustaa on kaavoitettu ja suunnitellaan edelleen. Harri Nousiaisen haastattelema yleiskaava-arkkitehti Irmeli Hanka on nähnyt vuosikymmenet kaupunkiarkkitehtuurissa.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on kehitetty peli, jonka avulla kuntoutetaan aivoinfarktipotilaita. Pelialalla kehitetyt sovellukset eivät todennäköisesti tähän jää, vaan pelien kautta saadaan arkeen monenlaista apua ja hyötyä kuten armeijan keksinnöistä konsanaan. Kajaanin ammattikorkeakoulussa pelialalla opiskelevat neljä kaverusta osallistuivat jokin aika sitten tiiminä Global Game Jameihin voittaen viikonloppukisan. Tavoitteet ovat korkealla tulevaisuudesta Kari Ahdanin kanssa keskustellessa. Katja Oittisen tapaama Turusta Kajaaniin opiskelemaan muuttanut on ehtinyt käydä jo vaihto-opiskelemassa Thaimaassakin.

Yle Kainuun Kajaanin Seminaarin historiaa käsittelevän sarjan toisessa osassa professori Reijo Heikkinen ja toimittaja Harri Nousiainen tutustuttavat mm. opiskelijoiden asuntolaan ja Seminaarin päärakennukseen.

Yle Kainuun ohjelmasarjassa tutustutaan professori Reijo Heikkisen opastuksella Kajaanin Seminaarin historiaan. Sarjan kolmessa ensimmäisessä osassa tutustutaan kampusalueen rakennuksiin ja niiden historiaan. Tässä ensimmäisessä osassa tutustutaan mm. puutarhaan ja Seminaarin johtajan virka-asuntoon. Harri Nousiainen lähti professori Reijo Heikkisen mukaan tutustumiskierrokselle.

Keittiö on kodin sydän, mutta samalla aika vaarallinen paikka. Naiset yleensä kokkaavat enemmän ja siten viettävät keittiössä enemmän aikaa. Työntouhussa sattuu ja tapahtuu kun pitää tehdä monta asiaa yhtä aikaa, eikä keskitytä vain yhteen ja olennaiseen. Kainuun Marttojen neuvoja Tuula Kärnän kanssa kävi keittiössä Antti Kettumäki.

Oulun Yliopisto päätöksestä opettajankoulutus lopetetaan Kajaanissa vuonna 2013. Päätöksen seurauksena Kajaanista häviää opiskelijoiden myötä myös useita työpaikkoja ja henkistä pääomaa. Mutta se mitä ei voida hävittää, on Seminaarin kunniakas ja värikäs yli 100-vuotinen historia. Yle Kainuun Seminaarin historiaa käsittelevässä ohjelmasarjassa tutustutaan professori Reijo Heikkisen kertomana Seminaarin historiaan, sen opettajiin, opilaisiin, tarinoihin ja rakennuksiin. Toimittajana Harri Nousiainen.

Pohjoissavolaiset pientuottajat ovat löytäneet verkkokaupan tuomat kauppamahdollisuudet paremmin kuin kainuulaiset, sillä Itellan kylmäkuljetuksia tilataan naapurimaakunnassa enemmän kuin meillä. Verkkokaupan kasvaessa kuljetusten määrän odotetaan kuitenkin kasvavan. Kylmäkuljetukset kulkevat yritykseltä yritykselle ja suoraan kuluttajalle, mutta ei ainakaan vielä kuluttajalta toiselle. Kylmälaatikot kulkevat normaalin postinjakelun mukana, ja lupaus on saada tuotteet perille yön yli -periaatteella. Katja Oittinen tapasi Itellan Pohjois-Savon ja Kainuun yritysmyynnin myyntipäällikkö Ilkka Parviaisen.

Kajaanilainen eläkkeelle jäänyt optikko Lilli Kaakinen siivosi sisäisen kaappinsa kirjoittamalla. Kun muisteluun keskittyi, löytyi kolmivuotiaan Lillin elämästä helmihetkiä, joita nainen vaalii edelleen. Kun kirja Yli 7 elefanttia ilmestyi juuri ennen joulua 2012, ei Kaakinen arvannutkaan millaisen palautusryöpyn kirjoittamisistaan saisi. Ihmiset ovat alkaneet kirjan myötä muistelemaan omaa elämäänsä ja osa pyytää Kaakiselta tukea oman sisäisen kaappinsa siivoamiseen. Kainuun Radion aamussa Lilli Kaakisen kanssa keskusteli Katja Oittinen.

Tähdet tanssivat suositussa tv-ohjelmassa, mutta Kajaanissa tanssiin haastetaan tavikset. Tanssii tavisten kanssa -kilpailu ja hyväntekeväisyystapahtuma järjestetään syyskuussa Kajaanissa jo kolmatta kertaa. Seitsemän tanssiparin joukossa on Kainuun tunnetuimpia Karjalaisia, Korhosia ja Heikkisiä, mutta myös maakunnan muita puolijulkkiksia. Tanssinopettaja Heli Hyvärinen sai tänä vuonna parikseen Sotkamon Jymyn pesäpallomenestyjän Jimi Heikkisen. Tanssinopettaja Minna Palokangasta vie parketille kansanedustaja Timo Korhosen. Jouni Pilto haastattelee tanssipareja.

Suomen Nuorkauppakamarit ry:n starttaama Päivä johtajana-projekti on löytänyt tiensä myös Kajaaniin. Teemapäivän aikana paikalliset opiskelijat pääsevät seuraamaan kajaanilaisten yritysjohtajien työarkea. Toimittaja Jarkko Remahl kävi tapaamassa Kajaanissa paikallistason järjestäjiä ja kysyi heiltä, mitä projekti antaa niin yrityksille kuin opiskelijoille.

Hyrynsalmelaisesta Teemu Mustosesta tuli päihderiippuvainen jo 12-vuotiaana. Alkoholin jälkeen elämään tulivat lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet. Päihderiippuvuuden katkaisemisen keskeinen tekijä oli etsivä nuorisotyö, asian myöntäminen ja oikea kuntoutuminen. Menneet huumehuuruiset vuodet kulkevat neulan jälkinä käsivarsilla, isot velkasummat odottavat maksajaansa, mutta tehdyt rikokset Teemu on kärsinyt ja hän on istunut käräjillä vielä raittiinakin kuuntelemassa tekojaan. Perheelle aiheutettu paha mieli nousee ajoittain esiin nykyisin kaksi vuotta raittiina ollen miehen puheissa. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Teemu Mustosella on edelleen maksettavanaan 30 000 euron pikavippivelat, koska ainakin tuo summa ja paljon päälle kuluivat aikoinaan huumeisiin, lääkkeisiin ja alkoholiin. Teemun elämä käpristyi päihteiden ympärille jo 12-vuotiaana, eikä perhe tai turvalliseksi mielletty pikkuinen kotikunta voineet tilanteelle mitään. Ongelmat kärjistyivät entisestään paikassa, jonka luulisi toimivan apuna raittiiseen elämään. Huostaanotto ja Oulussa sijaitseva hoitolaitos suistivat Teemu Mustosen vielä syvemmällä päihteisiin. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

Kainuusta, Hyrynsalmelta kotoisin oleva Teemu Mustonen on saanut uuden mahdollisuuden raittiiseen elämään. Pienellä kylällä asunut Teemu on kulkenut poikkeuksellisen tien, jossa päihteiden käyttö alkoi jo hyvin nuorena. 12-vuotiaana alkanut päihde-elämä kärjistyi 17-vuotiaan tapahtuneeseen huostaanottoon, jota ennen Teemu Mustonen oli vetänyt humalaisen illan päätteeksi äidiltä varastetut epilepsialääkkeet ja mummovainaan unilääkkeet. Nyt kaksi vuotta kuivilla ollut nuori mies puhuu hukkaan heitetystä nuoruudestaan hyvin avoimesta ja suoraan. Toimittaja on Sanna Kähkönen.

LIIDI: Kajaanin poliisi tutkii tammikuun lopulla kuolleen koiran tapausta, sillä rikosilmoitus koskee koiran kuolleen myrkytyksen seurauksena. Koiranomistaja oli ollut Lehtikankaan koirapuistossa, ja epäili pari päivää myöhemmin lopettamaan joudutun koiran saaneen sieltä myrkytyksen. Facebookiin tammikuun lopulla ilmaantuneiden varoitusten ja päivitysten perusteella myrkytystapauksia on sattunut Kajaanissa useampi kuin yksi, mutta poliisille niistä ei ole ilmoitettu. Tutkinnassa olevasta koiran mahdollisesta myrkytyskuolemasta ja poliisin kehotuksesta tehdä koiran myrkytysepäilyistä rikosilmoitus puhuttiin Kainuun Radiossa rikosylikomisario Jarkko Maksniemen kanssa. Huom! Poliisi kertoi 4.2.2013, että rikostutkinnassa ollut koiran kuolema ei johtunut myrkytyksestä.

Metsäntutkimuslaitoksen Vaaka-hankkeessa kerätään tietoa ja tarinoita paikoista Vaara-Kainuussa. Tiedot päätyvät Aalto-yliopiston kautta muun muassa alueenkäytöstä päättäville, joille halutaan hankkia tietoa etukäteen ennen päätöksentekotilannetta. Vaaka-hankkeessa kerätty tiedon perusteella halutaan yhdistää matkailun, metsätalouden ja luonnonsuojelun intressit Vaara-Kainuussa. Hankkeen kyselyä toteuttaa Renne Karppinen, jonka tapasi Katja Oittinen.

Kajaanissa järjestettiin ensimmäiset Nuori yrittäjyys -aluemessut, joissa pääasiassa nuoret esittelivät bisnesideoitaan. Toiseen asteen oppilaitoksissa ja muutamassa peruskoulussa voi valita vuoden mittaisen ohjelman, jossa perustetaan oma yritys ja opitaan paljon asioita siinä sivussa. Stylistiopiskelijoiden Secret Style oli yksi messujen yrityksistä. Nuorin yrittäjä oli Salla Kauppinen. Toimittaja on Hanne Kinnunen.

E.ON Kainuun Sähköverkko Oy hoitaa seitsemän prosenttia Suomen sähköverkon toiminnasta. Alue on poikkeuksellisen laaja ja suurin osa linjoista on metsässä. Myös korkeuserot suhteessa merenpintaan vaikuttavat siihen, miten nopeasti paikalle päästään sähkötöitä tekemään, jos sähkö katkeaa sääolojen takia. Kainuun Sähköverkko Oy:n aluepäällikkö Markku Tervo kertoo myös helikoterivalvonnan tärkeydestä. Toimittaja on Antti Kettumäki.

Suoran sketsitv-lähetyksen tähdet Armi Toivanen (kuvassa) ja Aku Hirviniemi pääsivät suoraan radiolähetykseenkin kun Kajaanissa kävivät viime kesänä kuvatun 21 tapaa pilata avioliitto -elokuvan kanssa. Kajaanihan on Toivasen ja Hirviniemen kollegan Riku Niemisen (kuvassa) synnyinkaupunki, mutta elokuvan pressikiertueella ei Niemistä näkynyt. Siitähän saatiin sytöt keskusteluun, joka melkein pysyi asiallisella linjalla. 21 tapaa pilata avioliitto tuo valkokankaalle hilpeän ja kipeän todentuntuisia tilanteita avioliitosta ja rakkaudesta. Kajaanin Bio Rexissä kävi Katja Oittinen.

Taustavoimana on Versova Puu ry, jonka kautta Sotkamon seurakunnan ja tuotantoyhtiö Black Lionin yhteistyö nuorisotyön osalta sai jatkoa. Mukana olivat jengin pääjehua näyttelemässä Samuli Aihos ja Kaisu Tervo, joka on näytelmäryhmän jäsen ja ihastunut elokuvan päähenkilöön.

Sotkamon seurakunnan ja tuotantoyhtiö Black Lionin vuonna 2006 alkaneella yhteistyöllä on tehty nuorten kanssa kuusi elokuvaa, joista tuorein sai ensi-esityksensä tammikuun puolivälissä. Viidennen elokuvan jälkeen homma oli katkolla rahoituksen puuttumisen vuoksi, mutta vuonna 2011 perustettu Versova Puu ry. sai taakseen rahoittajia, ja nuorisotyötä jatkettiin sen kautta.

Kajaanilaisen Raine Lukinmaan musiikkikaupassa ovi käy tiheään tahtiin, kun soittimien ostajat ovat aloittamassa soittoharrastusta tai verestämässä vanhoja taitojaan. Kallista intrumenttia ei kannata ostaa nurkkiin lojumaan, ja sen ostoa kannattaakin harkita tarkkaan. Harrastuksen jatkamisen kannalta on myös olennaista osata pitää huolta soittimestaan. Sekä kitaran varressa muistaa opetella rokki-ilme ja oikeat otteet. Toimittaja on Sanna Kähkönen.