Hämähäkin seitti on hämmästyttävää ainetta. Tutkijat ovat yrittäneetkin vuosisatojen ajan selvittää sen ominaisuuksia ja valmistaa vastaavaa materiaalia. Minna Pyykkö vieraili Espoossa Aalto- yliopistossa juttelemassa professori Markus Linderin ja apulaisprofessori Sesilja Arangon kanssa siitä, voidaanko tätä ihmeainetta valmistaa jo keinotekoisesti. Jakso on jälkimmäinen osa viime viikolla alkaneesta minisarjasta, joka käsittelee luonnosta saatuja keksintöjä.

Ihmiset ovat kautta aikojen katselleet luontoa: seurailleet syksyisin muuttolintujen lähtöä, kasvien siemenien levittäytymistä lenninsiivin ja kapultein, toukkien taivallusta lehdellä. Mutta miten paljon luonnosta on saatu ideoita ihmisten keksintöihin? Minna Pyykkö kävi Tampereella juttelemassa aiheesta apulaisprofessori Veikko Sariolan ja professori Minna Kellomäen kanssa.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen on havahduttu viime vuosina Suomessakin. Tuoreimman uhanalaisarvion mukaan joka yhdeksäs laji on meillä uhanalainen, linnuista peräti joka kolmas, ja monet niistä ovat nyt syysmuutolla matkaavia muuttolintuja. Suomen monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että tämä kehitys pysäytetään pikimmiten eli jo vuoteen 2030 mennessä. Minna Pyykkö tapasi ympäristöoikeuden professori Kai Kokon ja jutteli siitä, miten laki voi auttaa tässä monimuotoisuuden suojelussa.

Lastenkirjailija Reetta Niemelä on kirjoittanut pienille lapsille kirjoja jo parinkymmenen vuoden ajan. Lähes kaikissa niissä luonto ja eläimet ovat keskeisessä roolissa. Miten hän itse kiinnostui luonnosta, ja ovatko lapset hänen mielestään edelleen kiinnostuneita eläimistä. Minna Pyykkö tapasi raisiolaisen lastenkirjailijan Helsingissä Lauttasaaren kirjastossa.

Luontokuvaaja Eero Murtomäki kaiversi 15-vuotiaana puukon kahvaan linnut, joihin aikoi keskittyä tulevalla luontokuvaajan urallaan. Miten kävi? Ja miksi kaarne eli korppi on hänen sielulintunsa? Eero Murtomäki on suomalaisen luontokuvauksen pioneeri ja ensimmäinen, joka työskenteli päätoimisesti luonnonkuvaajana jo 60-luvun alussa. Minna Pyykkö kävi hänen luonaan Mustasaaressa Vaasan lähistöllä juttelemassa luontokuvauksen vuosikymmenistä.

Tarhamehiläisten elämän seuraaminen on kiehtovaa. Samalla voi oppia havainnoimaan myös muuta ympäröivää luontoa, säiden vaihteluita ja kasvien kukinta-aikoja. Nyt tuoreessa Euroopan laajuisessa Insignia-bee- hankkeessa mehiläiset valjastettiin toimimaan ympäristön tutkijoiden apureina. Minna Pyykkö käy Juupajoella juttelemassa tarhamehiläisten elämästä ja tuoreesta tutkimuksesta Suomen mehiläishoitajaliiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkalan ja mehiläistarhaaja Seija Halmeen kanssa.

Millaista oli sukeltaa oravien maailmaan vuosiksi? Minkälainen on mäyränpentujen ensimmäinen kesä? Miltä hirvikärpänen näyttää lähikuvissa? Jari Salonen on kuvannut Suomen luonnon erikokoisia eläimiä vuosikymmenten ajan. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan Tampereen kupeessa Kaupin metsässä juttelemassa Suomen luonnosta ja erityisesti parhaillaan käynnissä olevasta syksyn jemmaussesongista.

Miksi yöperhoset tulevat valolle? Miten niiden määrät ovat Suomessa muuttuneet viimeisen 30 vuoden aikana ja mitä se kertoo luonnon muutoksista? Minna Pyykkö kävi Nuuksiossa perhosretkellä suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyryn kanssa.

Hämeenlinnan taidemuseossa on ainutlaatuinen maalaus "Ilta metsässä". Sen on maalannut yli 130 vuotta sitten taiteilija Berndt Lindholm. Minna Pyykkö kävi museossa katselemassa maalausta taidehistorioitsija Teppo Jokisen ja amanuenssi Tanja Pääskysen kanssa. He juttelivat siitä, miksi taiteilija maalasi niin usein metsiä, joihin johtaa pieni polku, ja miksi aikanaan kuuluisan taiteilijan nimi ei välttämättä sano mitään nykyilmiselle. Tämä on samalla vähän salapoliisitarina.

Miten luonto vaikuttaa ihmismieleen? Voiko luonnosta olla apua terapiatyössä? Entä miten voidaan huomioida samalla myös luonnon hyvinvointi? Minna Pyykkö jutteli tästä kaikesta ja Luonnostaan toimiva- hankkeesta Tampereella sorsapuistossa tutkijatohtori, psykoterapeutti Kirsi Salosen kanssa.

Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Suviranta on ollut Eero Järnefeltin taiteilijakoti. Minna Pyykkö tapasi siellä taiteilijan lapsenlapsen Juhani Kolehmaisen, joka on nykyään talon isäntä. Hän on asunut talossa koko ikänsä ja ollut myös koko ikänsä kiinnostunut luonnosta. He juttelivat järvestä,sammakoista, rentukoista, silkkiuikuista, vanhoista puista, luontoaiheista Järnefeltin maalauksissa ja Juhani Kolehmaisen omista luontomuistoista Tuusulanjärven rannassa.

Kansanperinteen tutkija ja retkeilijä Mikko Europaeus on ollut jo vuosikymmeniä kiinnostunut Hiitolanjoen muinaisesta asutuksesta ja jokireittien merkityksestä entisaikojen ihmisille. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan joen historiasta Kangaskosken alajuoksulla aivan Venäjän rajan tuntumassa.

Lentävien päiväperhosten valokuvaaminen on melko hankalaa. Siipien asento, sää, valot ja varjot- kaikki vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Jyväskyläläinen luontokuvaaja Jussi Murtosaari on kuvannut perhosia jo pitkään ja oppinut kantapään kautta monenlaista. Minna Pyykkö jutteli Jussi Murtosaaren kanssa hänen perhoskuvausnikseistään ja uudesta päiväperhoskirjastaan.

Jokihelmisimpukka eli raakku on uhanalainen, pitkäikäinen ja ainutlaatuinen eläin. Sen eteläisin esiintymä Suomessa löytyy Mustionjoesta Uudeltamaalta. Joen raakkumäärät ovat kuitenkin vähenemässä, ja siksi niiden suojelutoimilla on kiire. Minna Pyykkö oli seuraamassa raakkujen kartoitusta Mustionjoella ja pääsi näkemään, miten raakkuja palautettiin kotijokeen kahden vuoden hoitojakson jälkeen. Ohjelmassa jututettavina olivat Anu Suonpää- Espinola, Joonas Tammivuori, Jari Ilmonen ja Jouni Taskinen.

Merten ja järvien elämän perusta on ihmissilmin näkymätön. Se koostuu mikroskooppisen pienistä kasvi- ja eläinplanktoneista. Niitä ei tule useinmiten ajatelleeksi muulloin kuin kesäisten sinileväkukintojen aikaan. Sonja Repettikään ei ollut ajatellut kasviplanktonia ennenkuin kurkisti mikroskooppiin ja lumoutui näkemästään. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan hänen kasviplanktontutkimuksistaan ja ensi viikolla Suomenlinnassa avautuvasta planktonien elämää esittelevästä näyttelystään.

Miten lintujen laulu vaikuttaa ihmismieleen? Voiko lintujen ja luonnon äänien avulla auttaa ihmisiä rentoutumaan ja vähentämään stressiä? Ja miten tätä kaikkea voidaan tutkia? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Tampereella tutkija Yasushi Sukon kanssa.

Miten Suomen pölyttäjillä menee? Sitä selvitetään nyt parhaillaan, ja avuksi toivotaan kaikkia pölyttäjistä kiinnostuneita. Minna Pyykkö lähti seuraamaan tutkija Ida- Maria Huikkosen pölyttäjäkartoituspäivää Mäntsälään. Päivä oli lämmin, ja niitty oli täynnä pientä elämää.

Osaavatko linnut arvioida lukumääriä? Entä hahmottavatko ne geometrisia kuvioita? Näin erikoisiin kysymyksiin törmäsi Jyväskylän yliopiston professori Mikko Mönkkönen aikanaan ryhtyessään tutkimaan kirjosieppojen ja muiden muuttolintujen pesäpaikan valintaa. Kokeissa kävi myös ilmi, että linnut voivat seurata tarkastikin toistensa puuhia. Minna Pyykkö tapasi Mikko Mönkkösen Viikissä hänen Helsingin vierailunsa aikana.

Kattohaikarat syöttävät parhaillaan poikasiaan Virossa. Arktisten vesilintujen muutto on lopuillaan ja pian eletään alkukesän yölaulajien aikaa. Minna Pyykkö jutteli toimittaja, luontoharrastaja Mikko Virran kanssa hänen matkastaan Viron luontoon vuosikymmeniä sitten. Linnut olivat oppaina tälläkin reissulla.

Laaja Suomen perhoset- nettisivusto jakaa perhostietoa ja määritysapua kaikille perhosista kiinnostuneille. Sivuston toiminnasta vastaa tällä hetkellä perhosharrastaja Helmut Diekmann. Miten melonnasta kiinnostunut setä ja lapsena kotiin kuljetettu ampiaispesä johdattivat Helmut Diekmannin kiinnostumaan Suomen luonnosta ja erityisesti perhosista? Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan kevätretkellä Espoon Suomenojalla.

Puukiipijöiden elämässä eletään nyt kiireistä pesintäaikaa. Poikaset kuorituvat parhaillaan pesissä ja muutaman viikon kuluttua ne lähtevät jo liikkeelle oman elämänsä alkuun- kipittämään puunrunkoa ylöspäin! Minna Pyykkö on Hämeenlinnassa Aulangon metsässä tutkija Markku Kuitusen kanssa juttelemassa siitä, miten erikoisia tietoja puukiipijöiden elämästä on selvinnyt hänen 50 vuoden tutkimustensa aikana. Näin äitienpäivänä on hyvä hetki miettiä erityisesti puukiipijänaaraiden elämää, joka on tutkimuksissa osoittautunut hyvinkin haastavaksi!

Ohjelma oli suora lähetys Lohjalta Hyvelänjärveltä, jossa luontotoimittajat Minna Pyykkö ja Asko Hauta- aho sekä Birdlifen Jan Södersved viettivät aamua lintujen konserttia kuunnellen. Tällä kertaa paikalla olivat myös Muuttolintujen kevät- sovellusta kehittäneet Patrik Lauha ja Ari Lehtiö. Lähetyksessä selvisi, kumpi kuuli lintujs paremmin aamun aikana: sovellus vai ihmiskorvat! Entä kuinka moni suomalainen innostui äänittämään oman kevätaamunsa lintukonserttia eri puolilla maata?

Kymmenvuotias Niilo Flinkman on harrastanut lintuja jo usean vuoden ajan. Usein retkikaverina on äiti Maria. Minna Pyykkö kävi heidän kanssaan linturetkellä Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Lisäksi ohjelmassa oululainen emeritusprofessori Esa Hohtola muisteli oman lintuharrastuksensa alkua.

Eläimiin verrattuna kasvit tuntuvat vain jököttävän paikallaan - mitä nyt joskus heiluvat tuulessa ja kasvavat hitaasti. Ehkä siksi ne nähdään usein vain mielenkiinnottomana taustana oikealle elämälle.Totuus on kuitenkin aivan toinen- ja uuden tutkimustiedon myötä kasvien elämästä paljastuu yhä hämmästyttävämpiä piirteitä. Minna Pyykkö kävi Helsingissä Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan pihassa juttelemassa kasvitieteilijä Johannes Enrothin kanssa kasvien ihmeistä.

Viime keväänä julkistettu Muuttolintujen kevät- sovellus on innostanut monia suomalaisia kuuntelemaan ja tunnistamaan lähipiirinsä lintuja. Minna Pyykkö kävi Jyväskylässä juttelemassa akatemiaprofessori Otso Ovaskaisen kanssa tästä sovelluksesta ja testaamassa siihen lisättyä uutta ominaisuutta pistelaskentaa. Mistä sovelluksen idea sai alkunsa? Miten yllättynyttä kehittäjäporukka oli sen vastaanotosta? Ja miten tänä keväänä jatketaan?

Jussi Huovista on kutsuttu Suomen viimeiseksi runonlaulajaksi. Hän eli pitkään, 93 -vuotiaaksi ja asui lähes koko ikänsä Hietajärven kylässä Suomussalmella. Tiistaina 2.huhtikuuta hänen syntymästään tulee kuluneeksi sata vuotta. Tämän kunniaksi Minna Pyykön maailma- ohjelmassa kuunneltiin Jussi Huovisen lauluja ja luontotarinoita ohjelmassa, joka on lähetetty alunperin 10 vuotta sitten hänen 90- vuotispäivänään.

Miten vanhaksi Suomen linnut voivat elää? Miten kaukaa ne tänne tulevat? Minna Pyykkö kävi juttelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistolla intendentti Jari Valkaman kanssa siitä, mitä lintujen renkaat kertovat. Ohjelmassa puhuttiin myös satelliittisääskistä, joita Ylelläkin seurattiin viime keväänä osana Muuttolintujen kevättä ja tullaan seuraamaan myös tänä keväänä.

Mihin merikotkien lento voi Suomessa tyssätä? Miten niiden kuolinsyitä ja ikää määritetään? ja miten ne voivat kuoltuaan auttaa luonnonsuojelututkimuksessa ja vielä eläviä kotkia? Minna Pyykkö pääsi Luonnontieteelliseen keskusmuseoon seuraamaan erikoista merikotkapäivää, jolloin rengastustoimiston lintuasiantuntija Jarkko Santaharju, museomestarit Outi Ovaskainen ja Janne Granroth ja intendentti Veronika Laine tutkivat museolle tuotuja kotkia.

Löytyykö Suomenkin luonnosta zombisieniä, joista jotkut kauhuelokuvat ovat saaneet innoituksensa? Minna Pyykkö lähti talviselle hyönteisretkelle Turkuun selvittämään asiaa hyönteisharrastaja Håkan Söderholmin kanssa.

Nyt ollaan siirrytty jo kevään puolelle ja ensimmäiset muuttolinnut ovat jo saapuneet. Suomen pesilinnuista suurin osa on itseaiassa muuttolintuja, ja monilla niistä menee yllättävän huonosti. Viimeisimmän uhanalaisarvion mukaan peräti joka kolmas Suomen lintulajeista on uhanalainen. MIksi ihmeessä? Minna Pyykkö kävi Porvoossa Birdlifen suojelujohtaja Teemu Lehtiniemen pihalla iloitsemassa lintujen kevään alkamisesta ja juttelemassa Suomeen palaavien muuttolintujen haasteista.

Vaikka Pentti Sammallahti ei koekaan olevansa varsinainen luontokuvaaja, luonto ja eläimet ovat hänelle kuitenkin hyvin tärkeitä. Hän on kuvannut eri puolilla maailmaa usein esimerkiksi variksia, koiria ja erityisiä puita. Sammallahden valokuvia on nyt esillä pitkästä aikaa Valokuvataiteen museon näyttelyssä Helsingissä. Minna Pyykkö kävi näyttelyssä juttelemassa hänen kuvausreissuistaan ja niihin liittyvistä tarinoista.

Paleontologi Mikael Fortelius on ehtinyt urallaan toimia kenttätöissä kaivauksilla, museotutkijana, opettajana, professorina ja on ollut mukana monenlaisissa kansainvälisissä hankkeissa. Minna Pyykkö jutteli Helsingissä Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kartanorakennuksessa hänen matkastaan fossiilien maailmaan, paleontologian tutkijan hommista ja matkan varrella tapahtuneista sattumuksista.

Miten värejä on aikanaan saatu luonnosta? Miksi jotkut värit haalistuvat ja toiset voivat säilyä kirkkaina jopa vuosituhansien ajan? Millä värillä Pompeijin sininen seinä oli maalattu? Entä millaista on tarunhohtoinen tyyrianpurppura? Minna Pyykön oppaina matkalla värien historiaan olivat Kansallisgallerian materiaalitutkija Hanne Tikkala ja kuvataiteilija Metta Savolainen.

Miten Intian lehmät ja mangopuut liittyvät Helene Schjerfbeckin teoksiin? Mikä oli hänen lempisinisensä? Kuinka värejä tutkimalla voidaan selvittää, onko jokin teos aito Schjerfbeck? Minna Pyykkö kävi Ateneumin taidemuseossa perehtymässä Kansallisgallerian erikoistutkija Hanne Tikkalan kanssa värien tutkimuksen hämmästyttävään maailmaan.

Lauttasaari on Lounais- Helsingissä sijaitseva paikoittain tiheästi asuttu 3,8 neliökilometrin suuruinen saari. Kuinka monta lintulajia saaressa voi havaita vuoden aikana? Jukka Salokangas selvitti tätä viime vuoden aikana. Lintuvuoden päätyttyä Minna Pyykkö jutteli hänen ja retkikaveri Jukka A. Lahtisen kanssa tästä huimasta lintuvuodesta. Mitä se vaati ja miltä tuntui?

VIime vuosina on pystytty todentamaan maaperämikrobien monenlaiset hyödyt päiväkotilasten terveydelle. Eläköön siis käpylehmäleikit, maassa möyriminen ja puihin kiipeily! Minna Pyykkö jutteli aiheesta Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Aki Sinkkosen kanssa Helsingissä Töölönlahden rannassa.

Voiko luontoa korjata ja palauttaa sieltä jo hävinneitä? Toisinaan voi! Tämä selviää Vuoden luontoteko- palkinnon julkistamistilaisuudessa, jossa Minna Pyykkö jututti Hiitolajoen aktiiveja Hanna Ollikaista, Ilkka Nokelaista ja Harri Anttilaa, sekä naalin palauttamisen hyväksi vuosikymmeniä työskennellyttä Tuomo Ollilaa. Entä mikä on onnistuneen luontoteon resepti?

Miten Suomen meriarkeologia alkaa ja minkälainen sen matka seikkailusta tieteeksi on ollut? Minna Pyykkö jutteli aiheesta merihistorioitsija Aaro Saharin kanssa. Ohjelmassa kuultiin myös lyhyitä otteita Kaarle Nordenstrengin radio- ohjelmasta "Ruotsinsalmen meritaistelu 170 vuotta sitten" vuodelta 1960.

Itämeri on ollut vuosisatojen ajan vilkkaasti liikennöity, eikä haaksirikoiltakaan ole vältytty. Itämeren pohjaan vajonneet alukset säilyvät siellä hämmästyttävän hyvin, ja kertovat meriarkeologeille menneiden aikojen elämästä. Minna Pyykkö jutteli aiheesta Museoviraston meriarkeologi Päivi Pihlanjärven kanssa.

Graafikko Erik Bruun tunnetaan kenties parhaiten luontoaiheisista julisteistaan, kuten saimaannorpasta ja merikotkasta. Hän on kuvillaan kertonut Suomen luonnosta, lisännyt sen arvostusta ja auttanut myös lajien suojelussa. Erik Bruun on siksi loistava vieras tähän itsenäisyyspäivää edeltävään lähetykseen. Lisäksi hän on 97- vuotiaana ehtinyt elää suuren osan koko itsenäisen Suomen ajasta. Minna Pyykkö kävi vierailulla Erik Bruunin kotona Helsingin Suomenlinnassa juttelemassa hänen luontokuvistaan ja elämänsä linnuista.

Hoitivatko jo neandertalinihmiset hampaitaan? Miten hampaita on koristeltu ja muokattu kautta aikojen? Mitä ovat olleet kivikauden jalokivet täällä Pohjolassa? Miten timjami ja neilikka liittyvät ihmisen esi-historiaan? Minna Pyykkö oli hammasaikamatkalla hammaslääkäri Timo Heinosen kanssa Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.

Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä.

Missä ovat kalojen korvat? Onko kampelalla yhtä hyvä kuulo kuin särjillä? Voivatko kalat myös jutella? Entä miltä kuullostaa mateen laulu? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teppo Vehasen ja äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa.

Kuvanveistäjä Jenni Tieahon teoksia pääsee näkemään lähiaikoina eri puolilla Suomea. Ensi viikolla avautuu yksityisnäyttely Heinolassa, Hämeenlinnassa Metsien kuninkaalliset – yhteisnäyttely jatkuu tammikuulle, ja teoksia on tulossa myös mm. Espoon uuden pikaraitiolinjan reitille Espoon kaupungin, Vermon raviradan ja Espoon modernin taiteen museon yhteishankkeena. Jenni Tieahon teokset rakentuvat pääosin luonnonmateriaaleista. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan siitä, miten tuohi, sammaleet, saniaiset, kävyt ja pajut taipuvat nykytaiteen kielelle.

Nyt eletään valkoposkihanhien syysmuuton aikaa. Minna Pyykkö jutteli valkoposkihanhien tarinasta Suomessa Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Markku Mikkola- Roosin kanssa.

Viime viikkoina on havaittu kuusitiaisten ennätysvaelluksia. Minna Pyykkö kävi runsas viikko sitten opettajajoukon mukana Hangon lintuasemalla päivänä, jolloin rikottiin siihenastinen Suomen kuusitiaisennätys!

Kasvit valmistautuvat talveen jo hyvissä ajoin. Mistä ne tietävät että syksy on tulossa? Miksi jotkut puut ovat keltaisia ja toiset punaisia? Varautuvatko havupuut mitenkään kylmiin aikoihin? Minna Pyykkö jutteli aiheesta kasvifysiologi dosentti Kurt Fagerstedtin kanssa.

Tänä syksynä Suomesta on löydetty maalle uusi tattilaji, joka sai viikko sitten nimekseen vaskitatti. Miten sieniä nimetään, miksi ne tarvitsevat suomenkieliset nimet ja miksi esimerkiksi kekkosenhapero ei olisi hyvä sienen nimi? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Suomen sieniseuran nimistötoimikunnan puheenjohtajan Tapio Kekin kanssa.

Mitä tapahtuu, kun taidehistorioitsija ja biologi pysähtyvät saman taideteoksen äärelle? Markku Valkonen ja Pekka Niemelä ovat kiertäneet Euroopan taidemuseoita tutkien teosten luontoteemoja. Minna Pyykkö oli kaksikon matkassa Turun taidemuseossa juttelemassa veistosten ja maalausten eläimistä -hontelosta hirvenvasasta tarunhohtoiseen tikliin. Sarjan osa: 2/2

Mitä selviää, kun taidehistorioitsija ja biologi pysähtyvät katsomaan samaa maalausta? Markku Valkonen ja Pekka Niemelä ovat kiertäneet maailman taidemuseoita ja tutkineet maalausten maisemia. Minna Pyykkö pääsi kaksikon kanssa retkelle Turun taidemuseoon.

Raumalainen Hannu Rantala on ollut kiinnostunut ilveksistä jo lapsesta lähtien. Nykyään hän seuraa lähiseutunsa ilvesten elämää lukuisien riistakameroiden avulla, myötäelää niiden iloja ja suruja, ja tuntee vahvaa yhteyttä niihin. Ohjaaja Juha Suonpää innostui tekemään aiheesta elokuvan ilveskuiskaaja, joka saa nyt syyskuussa ensi-iltansa. Minna Pyykkö jutteli Hannu Rantalan ja Juha Suonpään kanssa ilveksistä ja siitä, millainen matka ilveskuiskaaja- elokuvan teko on ollut.

Lauantaina 26.8. juhlistetaan Suomen luonnon päivää yhdettätoista kertaa. Tänä vuonna päivä on ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä, ja Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen. Minna Pyykkö oli retkellä Helsingin Lapinlahden rannassa Ympäristöministeriön erikoisasiantuntijan luontoharrastaja Matti Niemisen kanssa. He juttelivat Suomen luonnon päivästä, luonnon merkityksestä ja sellaisista luontokokemuksista, jotka muistaa loppuikänsä.

Turun yliopiston emeritusprofessori Erkki Korpimäki on tutkinut helmipöllöjä on yli 50 vuoden ajan. Minnas Pyykkö oli Kauhavalla hänen kotiseuduillaan metsäretkellä juttelemassa siitä, miten hän kiinnostui helmipöllöistä alunperin ja mitä kaikkea on tutkimusvuosien aikana selvinnyt.

Minkälainen entisajan suomalaisten metsäkäsitys oikein oli? voiko sitä tietää näin jälkikäteen? Minna Pyykkö jutteli folkloristi Liisa Kasken kanssa metsään liittyvästä mytologiasta, kansanperinteen susista, karhuista, muurahaisista ja Mielikistä, joka on eräänlainen metsän mieli.

Henrik Kettunen on ollut kiinnostunut kaloista jo 3-vuotiaasta lähtien ja tehnyt töitä uhanalaisten taimenten hyväksi vuosikymmenten ajan. Hän tekee aiheesta myös väitöskirjaa ja on järjestänyt talkoita jokien ja purojen kunnostamiseksi. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan näistä taimenvuosista ja niiden opeista ja kävi kesäyöllä seuraamassa Espoon Finnoonpurolla pienpoikaskartoituksia taskulamppujen valossa.

Mikä on meriajokas ja miten niitä voi istuttaa? Minna Pyykkö kävi Tvärminnessä Hangossa sukeltamassa ja katselemassa vedenalaisia meriajokasniittyjä ja juttelemassa niiden merkityksestä ja siirtoistutushankkeesta. Aiheesta kertovat prof Alf Norkko, John Nurmisen säätiön erityisasiantuntija Miina Mäki, meribiologi Camilla Gustafsson, ja Metsähallituksen Aija Nieminen ja Joonas Hoikkala.

Tällä viikolla vietettiin suven ja runon päivää. Sen kunniaksi tässä ohjelmassa kuullaan keväällä lapsille ja nuorille järjestetyn Pohjoinen luontoni- kirjoituskilpailun voittajien ajatuksia pohjoisesta luonnosta, mutta myös Suomnen luonnosta yleensä ja kesästä. Tarinoita kertovat Anton Soudunsaari vanhempineen, Mikael Särkelä ja Noomi Linjama.

Koivu kuuluu itsestäänselvästi Suomen kesään. Se on itseasiassa hämmästyttävä puu, jota on hyödynnetty Suomessa lukemattomin tavoin. Minna Pyykkö oli Sipoossa koivuretkellä kasvitieteilijä Henry Väreen kanssa.

Valoisat kesäyöt, saariston tuoksut, lämpimät vähän hiostavat teltat, kimalteleva meri, johon voi pulahtaa, valtavan kokoiset merikotkat ja näädän poikanen. Mm. tätä kaikkea oli ennen juhannusta jäjestetty nuorten luontoleiri Kirkkonummella Ramsön saaressa. Minna Pyykkö vieraili saaressa ja jutteli leiriläisten Ainon, Lilian, Axelin, Lucasin, Lilian, Melinan, Ossin, Onnin ja Aaron sekä leirin vetäjän Esa Aittokallion kanssa leiriajan tapahtumista.

Tällä viikolla Suomessa Nurmeksessa vietettiin ulkonaoppimisen suurtapahtumaa ja paikalla kävi myös aihetta pitkään tutkinut kanadalainen professori Sean Blenkinsop. Minna Pyykkö juttelig hänen kanssaan luonnon merkityksestä oppimisessa. Lisäksi kouluttaja Ulla Myllyniemi ja vararehtori Anna Kettunen kertoivat ulos-ut out-tapahtuman lähtökohdista.

Varpuspöllö on varsinainen pikkujättiläinen, toteaa Turun yliopiston emeritusprofessori Erkki Korpimäki. Hän on kotoisin Kauhavalta ja on tutkinut siellä varpuspöllöjä jo vuosikymmenien ajan. Minna Pyykkö lyöttäytyi hänen matkaansa rengastusapulaiseksi varpuspöllön pöntölle. Samalla reissulla he juttelivat myös Etelä- Pohjanmaan tuulihaukkapönttöjen erikoisesta historiasta.

Tiesitkö että rusakko on asunut Turussa sata vuotta ja orava on vasta tuoreempi tulija? Naakka taas on viihtynyt jo keskiaikaisessa Turussa. Eläintieteilijä Timo Vuorisalo on ollut kiinnostunut kaupunkiluonnosta ja sen eläimistä jo pitkään. Hän on perehtynyt Turun eläinhistoriaan- myös erikoisten lehtiuutisten ja aikalaisten mieleenjääneiden kertomusten kautta. Minna Pyykkö kävi Turussa juttelemassa Timo Vuorisalon kanssa.

Kirjosiepot ovat palanneet Suomeen. Minna Pyykkö jutteli lintututkija Päivi Sirkiän kanssa niiden tutkimuksesta ja niistä hämmästyttävistä kysymyksistä, joiden äärelle hän pääsi alettuaan tutkia kirjosieppokoiraiden värityksen eroja.

Minna Pyykkö oli lasten metsäretkipäivänä Kallion ala-asteen neljäsluokkalaisten kanssa retkellä Helsingin keskuspuistossa. Jututettavina olivat Jesper, Peik, Antti, Lumi, Olavi, Hilpi, Elis, Iida, Erika, Sonja, Siru, Annikki, yliopistonlehtori Arja Kaasinen ja opettajaksi opiskeleva Waltteri Wikström.

Linnunlaulujen aamu - kooste yön ja aamun tapahtumista. Suora lähetys tuli merellisestä maisemasta Santahaminasta.

Miten ne saapuvat, kuinka korkealla, missä laulavat ensimmäistä kertaa? Kaikki tämä on tärkeää lintujen kevätmuutosta kertovassa kansanperinteessä. Minna Pyykkö jututti perinteentutkija Irma-Riitta Järvistä ja biologi Timo Vuorisaloa.

Miten korkealla linnut muuttavat? Voivatko ne muuttaa myös yöllä? Millaiset tuulet ovat muuttajien kannalta parhaita? Miten tutkien käytö on muuttanut käsitystämme lintujen kevätmuutosta? Tästä kaikesta Minna Pyykkö jutteli meteorologi, lintuharrastaja Jarmo Koistisen kanssa Espoon Suomenojalla.

Kirjallisuudesta löytyy hienoja kuvauksia näsiän lumoavasta tuoksusta. Minna Pyykkö ja kasvitieteilijä Henry Väre huomasivat, että eivät ole koskaan tunteneet näsiän tuoksua. He lähtivät haistelemaan näsiää Helsingin Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan, ja juttelivat myös muista kevään kukkijoista.

Näihin aikoihin Etelä- Suomessa ensimmäiset kimalaiskuningattaret heräävät talvihorroksesta ja lähtevät liikkeelle, usein kukkiville pajuille. Kevään, pajujen ja heräävien kimalaiskuningattarien kunniaksi Minna Pyykön maailma- ohjelmassa jutellaan nyt kimalaisista. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet kimalaisten olevan luultua älykkäämpiä. Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola kertoi ihmeellisestä tutkimusmatkastaan kimalaisten älyn ja ongelmanratkaisutehtävien maailmaan.

Voiko taiteen avulla päästä sisään nenetsien maailmaan? Miksi varis on heille niin tärkeä lintu? Minna Pyykkö jutteli elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin kanssa nenetsien elämästä Jamalin niemimaalla Pohjois- Siperiassa.

Hanna Rosti tutkii Itä- Afrikan metsissä yöllä liikkuvia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Niiden elämää tunnetaan huonosti, ne saattavat olla jopa tieteelle uusia lajeja, ja niiden suojelulla on kiire. Minna Pyykkö tapasi vastikään Tansaniasta palanneen Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Rostin.

Tutkimusmatkailija Pehr Kalm vietti 1700- luvulla aikaa Turussa Aurajoen rannassa -samalla paikalla kuin ekologi Pekka Niemelä ja toimittaja Minna Pyykkö nyt lähes 300 vuotta myöhemmin. Pehr Kalm oli aikanaan maailmankuulu tutkimusmatkailija, pappi ja kasvitieteilijä. Amerikan matkallaan hän kirjoitti ensimmäiset tieteelliset kuvaukset Niagaran putouksista, tulokaslajeista ja sittemmin sukupuuttoon kuolleesta muuttokyyhkystä. Hän vaikutti myös siihen, että monilla suomalaispihoilla kasvaa yhä hedelmäpuita.

Linnuille näyttävät maistuvat monenlaiset ruuat kastelieroista männyn neulasiin ja simpukoista siemeniin. Onko jäisen ruuan syöminen hankalaa? Ovatko nakkikioskien antimet niille huonoa ruokaa? Onko pelkän lihan syöminen terveellistä? Päihtyvätkö tilhet joskus käyneistä pihlajanmarjoista? Ja miksi jotkut linnut syövät myös kiviä? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Oulun yliopiston emeritusprofessori Esa Hohtolan kanssa.

Luonto on monille suomalaisille tärkeä retkeilykohde, ja innokkaimmat puutarhaihmiset suunnittelevat nyt jo tulevia istutuspuuhia. Tuoreet tutkimukset todistavat, että ulkona touhuaminen onkin terveellistä monilla sellaisillakin tavoilla, joita emme ole tulleet toistaiseksi ajatelleeksi. Siksi luontoyhteyden olisi tärkeää säilyä läpi elämän- vanhanakin. Minna Pyykkö kävi Ikäinstituutin tutkija Erja Rappen kanssa Keravalla puistoretkellä.

Kumpulan kartanossa on huone täynnä sukupuuttoon kuolleen luolakarhun luita, jotka on löydetty Odessan luolista. Ne toi tänne 1800- luvun puolivälissä suomalainen Alexander von Nordman. Minkälainen mies Nordman oli? Mikä on luiden tarina? Minna Pyykkö kävi juttelemassa aiheesta Luonnontieteellisen keskusmuseon tiloissa tutkija Henry Pihlströmin ja intendentti Björn Krögerin kanssa. ,

Lintujen muuttoparvet ja ruska jäävät harvoilta huomaamatta, mutta ihmiset ehkä harvemmin miettivät sitä, että mihin kärpäset,kovakuoriaiset tai perhoset katoavat syksyn tullen ja mistä niitä tulee uudestaan sitten seuraavana keväänä? Ja miten ne osaavatkin ilmestyä samanaikaisesti sankoin joukoin! Minna Pyykkö oli Helsingissä Viikissä retkellä Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Aapo Kahilaisen kanssa juttelemassa hyönteisten talviaikatauluista ja muista hämmstyttävistä rytmeistä.

Vuosituhansien ajan ihmiset ovat liikkuneet merillä puualuksilla. Silloin myös laivamadot ovat olleet merenkulkijoille ja rannikoiden asukkaille niin tuttu riesa, että runoilijatkin ovat voineet käyttää niitä teksteissään. Mutta onko niiden merkitys unohtunut nyt, kun puulaivojen aikakausi on ohitse? Millaisia eläimiä laivamadot ovat? Ja miksi niitä ei elä Itämerellä? Minna Pyykkö kävi Turussa juttelemassa aiheesta biologi emeritusprofessori Pekka Niemelän kanssa.

Kaamosaika on päättymässä ja taas mennään valoa kohti. Pimeää aikaa on kuitenkin vielä paljon, etenkin pilvisinä ja lumettomina öinä. Siksi juuri nyt on hyvä hetki lähteä pimeäretkille, koska pimeä on paljon muutakin kuin valon puutetta. Minna Pyykkö oli hämäräretkellä Salossa Vuohisaaressa luontokuvaaja Lasse Kylänpään kanssa.

Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs, mutta minkälainen on naalien tarina täällä meillä? Minna Pyykkö oli naaliretkellä Helsingissä Luonnontieteellisessä keskusmuseossa museomestari Hanna Laakkosen ja tietokirjailija Mari Pihlajaniemen kanssa. (Naaleista kiinnostuneille vinkkinä Kimmo Ohtosen Naalin paluu- dokumentti Yle areenassa)

Uuden vuoden ensimmäisenä päivänä on hyvä hetki kaivaa tuoreet kalenterit esiin ja suunnata tulevaan. Mutta harva tulee ajatelleeksi, että myös puissa on kalentereita. Ja kuluvat vuodet jäävät niiihin talteen kertomaan muuttuvista ajoista. Ja jos näihin kalentereihin ryhtyy perehtymään. niin se voi viedä mennessään. Niin kävi ainakin Itä- Suomen yliopiston Pentti Zetterbergille, joka on toiminut vuosikymmenten ajan dendrokronologina ja päätynyt osaksi hyvin erikoisia tarinoita- tutkimaan hylkyjä, linnoja, puuesineitä, soittimia, kansantarinoita ja Lapin järvien sedimentteihin hautautuneita ikivanhoja mäntyjä. Minna Pyykkö oli Ilomantsissa Koivusuon luonnonpuistossa puuretkellä Pentti Zetterbergin kanssa.

Englantilainen luontoelokuvien tekijä, biologi Tom Mustill vietti 4 vuotta perehtyen valaiden ääniin, niiden tutkijoihin ja uusiin tekoälyä käyttäviin hankkeisiin, joissa yritetään selvittää valaiden kieltä. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan aiheesta.

Tunturipöllöt ovat Suomessa äärimmäisen uhanalaisia, eivätkä ne pesi täällä enää kuin satunnaisesti hyvien sopulihuippujen aikaan. Luontokuvaajat Jorma Luhta ja Markus Varesvuo pääsivät seuraamaan kymmenisen vuotta sitten tällaista ainutlaatuista pesimäkesää. Minna Pyykkö jutteli heidän kanssaan siitä, millaista tunturipöllön kuvaaminen on ja mitä he oppivat tästä vuodesta valkoisten pöllöjen jäljillä.

Montrealissa Kanadassa käynnistyy 7.12. YK:n biodiversiteettikokous, jonka tavoitteena on päättää uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Nyt kokouksen alla Minna Pyykkö tapasi professori Ilari Sääksjärven, joka on Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja ja Suomen luontopaneelin jäsen. Hän on myös loispistäistutkija ja löytänyt Amazonian sademetsistä satoja tieteelle uusia lajeja. Miltä sademetsien monimuotoisuus tuntuu? Entä miltä tuntuu löytää uusia lajeja? Ja miten tähän juttuun liittyvät Darwin, peikot ja Naantalin koululaiset?

Miten pitkään Suomen kaupungeissa on ruokittu lintuja ja miksi ihmiset haluavat panostaa lintujen talviruokintaan? Minna Pyykkö oli Helsingin yliopiston tutkija Heta Lähdesmäen kanssa Helsingin Tööönlahden rannassa juttelemassa lintujen ruokinnan historiasta Suomessa ja nyt parhaillaan käynnissä olevasta lintujen piharuokintatutkimuksesta.

Miten mäyrät valmistautuvat talveen? Kuinka kesällä syntyneet pennut saavat unen päästä kiinni? Miten hyvin mäyrien elämää tunnetaan Suomessa? Ja minkälainen peto mäyrä oikein on? Minna Pyykkö oli syksyisellä mäyräretkellä Helsingin Viikissä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmalan kanssa.

Marraskuinenkin metsä on kaunis ja täynnä elämää. Ja töyhtötiainen on metsän sielu- on luontokuvaaja Heikki Willamo todennut. Hän on metsien mies ja erityisesti kotiseutumetsien, joita on kuvannut jo vuosikymmenten ajan. Minna Pyykkö jutteli Heikki Willamon kanssa hänen kuvaajauransa tärkeimmistä eläimistä- lempilajeista, jotka ovat johdattaneet hänet metsään.

Nyt parhaillaan eletään lintujen syysmuuton aikaa, ja lintuasemilla monet rengastajat ovat myös työn touhussa. Miten he jaksavat panostaa lintujen rengastukseen niin paljon aikaa ja vaivaa? Ja voisimmeko me muutkin löytää elämäämme samaa iloa ja innostusta kuin he? Näitä kysymyksiä psykologi Mari Kukkamäki lähti tutkimaan vastikään julkaistussa väitöskirjassaan. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan Lempäälän Lokkisaarella juttelemassa siitä, mitä tutkimuksissa selvisi.- ja siitä, miten luonto vaikuttaa meihin kaikkiin lapsesta lähtien.

Aleksis Kiven päivän kunniaksi Minna Pyykön maailma- ohjelmassa vierailtiin Aleksis Kiven syntymäkodissa Nurmijärvellä ja juteltiin hänen luontoretkistään. Haastateltavina professorit Pekka Laaksonen ja Anto Leikola sekä museonjohtaja Leena Koskela ja viestintäpäällikkö Teemu Siltanen

Joskus erikoisimmat asiat ovat aivan lähellä, pieniä- ja tässä tapauksessa läpinäkyviä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi on tutkinut Itämeren eläinplanktonia ja kerännyt kansalaisten meduusahavaintoja. Dosentti Magnus Lindström on perehtynyt eläinplanktonin näkökykyyn, erityisesti "spektraaliherkkyyteen" eli siihen, miten ne näkevät värejä ja valoja vedessä. Ja se onkin aika tarkkaa puuhaa!

Tiesitkö että perhosetkin vaeltavat? jotkut jopa tuhansia kilometrejä! Minna Pyykkö jutteli perhoskuvaaja Jussi Murtosaaren ja hyönteismies Jaakko Kullbergin kanssa perhosten syksystä, hämmästyttävistä vaelluksista ja talveen valmistautumisesta.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n pääjohtaja Brunon Oberle ja näyttelijä, muusikko Irina Björlund juttelivat ohjelmassa luonnon kauneudesta, luontokadosta ja kertoivat kirjoista, jotka ovat olleet heille tärkeitä ympäristöherätyksen käynnistäjiä

Kirjailija ja toimittaja Jenni Räinä on retkeillyt Pohjois- Pohjanmaan soilla lapsesta lähtien. Hän on vastikään kirjoittanut myös esikoisromaaninsa soista. Minna Pyykkö tapasi Jenni Räihän Helsingissä Kaisaniemen puistossa. Suomen luonnon päivän jälkitunnelmissa he juttelivat suoluonnon kauneudesta, soiden suojelusta, Jennin suokirjasta ja yhteisistä suoretkistä äidin kanssa.

Elokuun viimeisenä lauantaina vietetään jälleen Suomen luonnon päivää. Sen kunniaksi elokuun ajan on kerätty suomalaisilta tarinoita heidän lempilajeistaan. Minna Pyykön maailma- ohjelmassa kuultiin osa näistä tarinoista. Lisäksi ohjelmassa vierailtiin Naantalin Kultarannan puutarhassa- ja presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kertoivat omista luontomuistoistaan ja paljastivat omat lempilajinsa.

Eläimillä on hämmästyttävän erilaisia hampaita, ja ne kertovat paljon niiden elämästä.- Myös sukupuuttoon kuolleiden eläinten elämästä, koska usein fossiilijäänteet ovat juuri hampaita. Minna Pyykkö on hammaslääkäri Timo Heinosen kanssa Helsingin Luonnontieteellisessä keskusmuseossa hammasaikamatkalla. Onko monilla eläimillä maitohampaat? Miksi hauen hampaat irtoavat välillä? Kuinka käärme saa käännettyä myrkkyhampaansa esiin? Ja mikä on Timo Heinosen lempipurenta, jota ei enää ole!

Muusikko Kie von Hertzen on retkeillyt luonnossa jo lapsena- merellä ja metsissä. Mitkä ovat hänen lempilajejaan Suomen luonnossa?

Miltä vanha metsä näyttää? Miten monen värinen männyn kaarna voi olla? Voivatko hienot kuvat auttaa metsien suojelussa? Minna Pyykkö kävi Pohjoistuulen metsä- valokuvanäyttelyssä Helsingin Valokuvataiteen museossa Kämp Galleriassa juttelemassa Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon kanssa heidän matkastaan suomalaisiin metsiin.

Miksi jotkut perhoset ovat tosi värikkäitä? Miksi mehiläiset, ampiaiset, kimalaiset ja kukkakärpäset ovat musta-keltaisia? Minna Pyykkö jutteli professori Johanna Mappesin kanssa hyönteisten väreistä ja hänen perhostutkimuksistaan.

Saimaannorppa on ainutlaatuinen- ja uusien tutkimustietojen mukaan ehkä vieläkin ainutlaatuisempi kuin olemme ymmärtäneetkään. Minna Pyykkö juttelee norpista ja norppatutkimuksesta tutkija Mervi Kunnasrannan kanssa.

Minna Pyykkö kävi ennen juhannusta viikon vaelluksella Paistunturissa. Retkelle lähdettiin Utsjoen kirkonkylän eteläpuolelta Mantojärven rannasta. Sieltä vaellettiin länteen jokivarsia pitkin, paljakoita ylittäen, soita kierrellen, ja reissu päättyi lopulta Tenojokilaakson Nuvvukseen. Oppaana ja retkiseurana hänellä oli kokenut eräretkeilijä Raija Hentman. Tässä ohjelmassa palataan vaelluksen tunnelmiin.

Nyt juuri, alkukesällä luonto on täynnä hienoja tuoksuja. Minna Pyykkö kävi juttelemassa tietokirjailija Ari Turusen kanssa niistä. Milloin tuoksut ovat parhaimmillaan? Onko niitä yritetty tallentaa myös parfyymeihin? Entä minkälainen olisi tuoksuihin perehtyneen Ari Turusen oma Suomen kesän tuoksuista rakennettu unelmien parfyymi?

Viiankiaavan suoalue on sodankyläläisille Timo Helteelle ja Kaija Kiurulle tärkeä retkikohde. Siellä he ovat päässeet näkemään suokukkojen turnajaisia, erilaisia kämmeköitä yksityiskohtineen, kultaisia joutsenia ja naamioituvia kurkia. Toisinaan suon elämän seuraaminen on vaatinut oveluutta! Viiankiaavan retket ovat myös kasvattaneet huolta alueen säilymisestä. Minna Pyykkö jutteli ympäristötoimittajien matkalla Sodankylässä kuvataiteilija Kaija Kiurun ja biologi Timo Helteen kanssa Viiankiaavan alkukesästä.

Lintujen elämää voi seurata vaikka ei tuntisi niitä vielä hyvin lajilleen. Niiden rakenne kertoo paljon linnun elämästä. Minna Pyykkö oli Espoon Suomenojalla linturetkellä emeritusprofessori Esa Hohtolan kanssa katselemassa naurulokkien, nokikanojen ja lapasorsien erilaisia nokkia,,koipia ja siipiä.

Pöllötutkijat Heikki Kolunen ja Hannu Pietiäinen ovat liikkuneet pöllöhommissa Lahden alueella jo vuosikymmenten ajan ja keränneet arvokasta tietoa lehto- ja viirupöllöjen elämästä. Viime vuodet ovat olleet alueen pöllöille huonoja pesimävuosia. Lähdimme kuitenkin Urajärvelle Asikkalaan katsomaan, onko tutuissa pöntöissä poikasia.

Pohjois- Norjassa Jäämeren rannalla elämä sijoittuu veden äärelle. Minna Pyykkö kävi ympäristötoimittajien reissulla Varanginvuonon etelärannalla Pykeijan ja Kirkkoniemen kylissä. Hän kuunteli Pykeijan Elsan luontotarinoita ja jutteli tietokirjailija Riku Cajanderin kanssa pohjoisten merten valaista.-Ohjelmassa puhuttiin myös Karoliina Siiran ja Elsa Ingilae Haldorsenin viime vuonna ilmestyneestä kirjasta Pykeijan Elsa.

Tenon lohilla menee tällä hetkellä heikosti, ja se vaikuttaa myös alueen perinteiseen lohenkalastuskulttuuriin. Minna Pyykkö kävi Utsjoella juttelemassa utsjokelaisen Mika Aikion ja lohitutkija Panu Orellin kanssa lohien tutkimuksesta, lohiperinteestä ja lohien tulevaisuudesta.

Lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlife Suomesta ja luontotoimittajat Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö viettivät keväisen yön Lohjalla lintuja kuunnellen. Minna Pyykön maailma- ohjelma tehtiin suorana paikanpäältä Hyvelänjärven rantapenkalta. Äänisuunnittelusta vastasi Mikko Kuokka.

Järvilohia on elänyt Suomessa vuosituhansia, ja niillä on ollut tärkeä merkitys suomalaisille. Mutta miltä järvilohen tulevaisuus näyttää? Ja voidaanko lohi pelastaa risteyttämällä? Minna Pyykkö oli Joensuussa Pielisjoen rannassa juttelemassa jatko- opiskelija Aslak Erosen kanssa järvilohen tarinasta.

Miten tärkeitä yksittäiset puut ovat suomalaisille? ja minkälaiset puut ovat erityisen rakkaita? Minna Pyykkö kävi Joensuussa juttelemassa puista ja puututkimuksesta professori Eeva-Stiina Tuittilan ja tutkija Kaisa Vainion kanssa.

Mitä reittejä ja miten nopeasti räyskät muuttavat Suomeen? Miten vanhaksi räyskä voi elää? Miksi vasta nyt on ymmärretty räyskäisien merkitys poikasten muuttoreissuilla? Ekologian ja evoluutiobiologian dosentti Patrik Byholm jutteli Minna Pyykön kanssa siitä, mitä uusi GPS- lähetintutkimus on paljastanut räyskien elämästä ja muuttomatkoilta. Tiedot ovat tärkeitä myös siksi, että niiden avulla voidaan paremmin löytää ja pyrkiä suojelemaan linnuille tärkeitä levähdysalueita ja ymmärtää haasteita, joita linnut muuttomatkoilla kohtaavat.

Luonnonsuojelija Pentti Linkola kuoli huhtikuun alussa kaksi vuotta sitten. Anneli Jussila tunsi hänet yli 30 vuoden ajan, ja he ehtivät retkeillä monenlaisissa metsissä ja jakoivat huolen metsien tilasta. Minna Pyykkö kävi Hämeenlinnassa Aulangon metsässä juttelemassa Anneli Jussilan kanssa heidän yhteisistä metsäretkistään.

Kaikki hämähäkit eivät viritä pyydystysverkkoja, vaan osa saalistaa vaanimalla kissaeläinten tapaan. Kun kumartuu seuraamaan suurennuslasilla näiden hyppyhämähäkkien pienoismaailmaa, saattaa hämmästyä, kun hämähäkki tuijottaa valtavilla silmillään takaisin. Minna Pyykkö jutteli tietokirjailija Sami Karjalaisen kanssa tämän uudesta Suomen hyppyhämähäkit- kirjasta ja matkasta hypykkien maailmaan.

Muusikko Jonne von Hertzen on ollut kiinnostunut linnuista aina siitä lähtien, kun sai lintukurssin 16- vuotislahjaksi. Hän on viettänyt pitkiä aikoja Hangon lintusemalla ja innostunut viime vuosina myös kuvaamaan luontoa. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan linturetkellä kevätaamuna juttelemassa lintujen kevätmuutosta ja Hertzenin veljesten käynnistämästä metsänsuojeluhankkeesta.

Joskus metsäretkellä kannattaa pysähtyä katselemaan puita. Vaikeina, levottomina aikoina puiden elämän seuraaminen voi rauhoittaa ja tuoda elämäniloa. Minna Pyykkö oli retkellä kirjailija Olli Sinivaaran kanssa, joka on kirjoittanut viime vuonna ilmestyneen runokirjan puista. Vanhat männyt ovat hänelle erityisen tärkeitä.

Huomisen Kalevalanpäivän kunniaksi nyt sukelletaan kansanperinteen metsärunoihin. Löytyykö sieltä suomalaisten metsäsuhteen pohja? Voiko vanhojen runojen perusteella päätellä, olemmeko me metsäkansaa? Miten erilainen on ollut naisten ja miesten metsä? Minna Pyykkö oli Joensuussa metsäretkellä perinnetutkimuksen dosentin Tiina Sepän kanssa.

Miten pöllöemojen Maarian ja Sirpan kevät käynnistyy? Saapuuko tuttu kurki taas Pohjois- Karjalaan pesimään? Löytääkö valkoselkätikkakoiras uuden puolison? Lintuharrastaja Janne Leppänen on rengastanut lintuja Pohjois-Karjalassa jo pitkään, tutustunut moniin yksilöihin ja päässyt seuraamaan jopa eräiden lintusukujen vaiheita. Tähän aikaan vuodesta on odotusta ilmassa! Minna Pyykkö oli Janne Leppäsen kanssa linturetkellä Joensuun Kuhasalossa.

Maisemamaalauksella on pitkät perinteet. Ihmiset ovat vuosisatojen ajan halunneet katsella kuvia kauniista kukkanityistä, jylhistä vuoristoista, lumen peittämistä rinteistä, puista ja järvenselistä. Eikä ihme: nykytutkimuksen mukaan luontokuvat lisäävät ihmisten hyvinvointia, vaikka luontoon ei itse pääsisikään. Kuvataiteilija Petri Ala- Maunus on myös ollut kiinnostunut maisemamaalauksesta jo vuosikymmenien ajan. Hänen tuore näyttelynsä La-la land on kevään ajan esillä Jyväskylän taidemuseossa. Minna Pyykkö kävi hänen työhuoneellaan juttelemassa menneistä ja nykyisistä maisemamaalareista - ja myös paratiisien, painajaisten ja unelmien maisemista.

Wrightin taiteilijaveljekset ovat maalanneet ikimuistoisia teoksia Haminanlahden ja Kuopion luonnosta. Minna Pyykkö käy näissä maisemissa Kuopiossa retkellä suvun nykyisen päämiehen Atte von Wrightin kanssa. He juttelevat siitä, miltä on tuntunut leikkiä lapsena samoilla paikoilla kuin kuuluisat taiteilijasukulaiset yli sata vuotta aiemmin. Miten samat maisemat vaikuttavat ihmisiin sukupolvesta toiseen? Atte von Wright kertoo että hänelle on käynyt samoin kuin Ferdinandille aikanaan- että vasta iän myötä on alkanut todella katsella maisemia.

Miten ihmiset ovat ryhtyneet keräämään tuoksuja luonnosta? Ovatko samanlaiset tuoksut miellyttäneet neniämme aina? Minna Pyykkö jutteli aiheesta tietokirjailija Ari Turusen kanssa Helsingin kasvitieteellisen puutarhan palmusalissa. Ohjelman lopulla piipahdettiin viime syksyn Ihme- Helsinki tapahtumassa haistelemassa suitsuketeosta maailman ensimmäisestä ja viimeisestä metsästä ja kuultiin teoksen tekijän skotlantilaisen Katie Patersonin ajatuksia.

Osasiko stellerinmerilehmä sukeltaa? Kuinka pitkäksi se kasvoi? Montako niskanikamaa sillä oli? ja mihin sen sormet ovat hävinneet? Minna Pyykkö kävi Helsingissä Luonnontieteellisen keskusmuseon luusalissa stellerinmerilehmän luurangon äärellä tutkija Henry Pihlströmin kanssa. He juttelivat siitä, mitä sukupuuttoon kuolleen merilehmän luut kertovat sen elämästä.

Viimeaikoina tilhiä ja rastaita on näkynyt runsaasti Etelä- Suomessa syömässä pihlajanmarjoja, Nekin ovat puista riippuvaisia. Suurin osa puiden asukkaista on kuitenkin pienempiä ja näkymättömämpiä- ja niitä on paljon. Nyt suurista ja pienistä puiden asukkaista on tehty kirja - ensimmäinen Suomessa ja luultavasti koko maailmassa. Siinä on selvitetty mitä asukkaita eri puulajeilla ja eri ikäisillä puilla elää. Minna Pyykkö tapasi kirjan tekijät Tampereen ammattikorkeakoulun metsäekologian lehtori Petri Keto-tokoin ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitosen.

Lauri Hallikainen on äänittänyt Suomen luontoa jo vuosikymmeniä. Minna Pyykkö kävi Kuopiossa hänen studiollaan juttelemassa talvisen luonnon äänistä ja siitä, miten hänestä tuli luontoäänittäjä. "Korvani aukesivat kunnolla vasta kun tulin sokeaksi", hän itse totesi.

Hän jää Suomen lintutieteen historiaan yhtenä sen kirkkaimmista johtotähdistä, totesi prof Pertti Saurola ystävästään Pentti Linkolasta. Linkola oli tuhansien tarinoiden lintumies. Nyt joulukuussa Linkolan syntymäpäivien aiikaan tässä ohjelmassa kuultiin niistä muutamia.

Miekkavalaat muistuttavat ihmisiä monin tavoin: ne voivat elää yhtä pitkään, ovat sosiaalisia, tekevät yhteistyötä, niillä on oma kieli ja murteita- ja ne ovat ihmisen lisäksi laajimmalle levittäytynyt nisäkäslaji. Pirjo Mäkeläisen väitöskirja miekkavalaiden vaihtelevista värikuvioista valmistui viime vuonna. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan valastutkimuksesta ja miekkavalaiden elämästä, josta paljastuu jatkuvasti uusia jännittäviä tietoja!

Näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä muistellaan usein itsenäisyyden kannalta merkittäviä aikoja- kuten talvisotaa. Siihen liittyy myös legendaarisen lintututkijan Päiviö Kuusiston tarina. Hän innostui Suomen yleisimmästä linnusta pajulinnusta jo lapsena, ja ehti saada merkittävän pajulintuväitöskirjansa lähes valmiiksi, ennen kuin kaatui 33 -vuotiaana talvisodassa – muutamaa päivää ennen lomille pääsyä. Ohjelmassa Päiviö Kuusiston elämästä juttelivat dosentti Timo Vuorisalo ja Päiviön poika Otso Kuusisto. Toimittajana Minna Pyykkö.

Nyt marraskuussa Suomen vanhin tieteellinen seura Societas pro fauna et flora fennica täyttää 200 vuotta. Minna Pyykkö kävi Helsingissä Ritarihuoneella järjestetyissä juhlissa juttelemassa puheenjohtaja Mikael von Numersin, Henry Väreen ja Maria Hällforsin kanssa. Pitkät tutkimusaikasarjat kiinnostavat nyt laajemminkin. Pari viikkoa myöhemmin Helsingin yliopistolla järjestettiin aiheesta seminaari, ja päivän päätteeksi hyönteistieteen professori Tomas Roslin kertoi näiden tutkimusten merkityksestä muuttuvassa maailmassa.

Moni kuvittelee, että Itämeressä ei ole mitään nähtävää valtamerten ihmeisiin verrattuna. Päinvastoin, toteaa sukeltaja Ari Kapanen. Itämeri on esimerkiksi maailman upein meri hylkysukeltajille. Ari Kapanen on ollut kiinnostunut vedenalaisesta luonnosta jo vuosikymmenten ajan, ja tehnyt yli tuhat sukellusta Suomenlahden hylyille. Minna Pyykkö lähti hänen ja Ilona Orasen kanssa veneretkelle Hangon itäpuolelle Lappohjaan, jossa on tarkoitus käydä kuvaamassa ainutlaatuisia vedenalaisia lähteitä.

Luontokuvaaja Eija Kujansuu on kuvannut Inarin Lapissa metsäjäniksiä jo kuuden vuoden ajan. Tänä aikana hän on oppinut niiden elämästä paljon- ja varsin yllättäviä asioita. Minna Pyykkö kävi metsäretkellä Kirkkonummella Eija Kujansuun kanssa juttelemassa metsäjäniksistä, ja siitä, miksi marraskuu on niille erityisen tärkeää aikaa.

Liito- oravia löytyy myös kaupungeista! Mitä ne tarvitsevat viihtyäkseen, millaisia uhkia niillä on, miten laajalla alueella ne liikkuvat- ja miten niitä voi nähdä? Minna Pyykkö seisoi Kuopiossa hämärtyvässä illassa odottamassa liito-oravien liikkeelle lähtöä Kuopion luonnontieteellisen museon luontopedagogi Mari Wikholmin ja Kuopion kaupungin liito-orava-life- hankkeen projektikoordinaattorin Anu Ruohomäen kanssa. Ohjelmassa kuultiin myös liito-oravatutkija Sanna Mäkeläisen tutkimusmuistoja.

Kuluneella viikolla Ykn luontokokouksessa on puhuttu luonnon monimuotoisuudesta ja sen säilyttämisen tärkeydestä. Maailman lintulajien monimuotoisuus on myös hämmästyttävä. Noin 10 000 lajia, ja niillä eri muotoisia, värisiä ja kokoisia linnunmunia. Suuri osa tästä erilaisten linnunmunien kauneudesta on talletettu teollisuusneuvos Ragnar Kreugerin (Kryyger) munakokoelmaan, joka on maailmankuulu. Munien keruuta ei enää nykyään pidetä hyväksyttävänä, eikä kokoelma enää kartu, mutta kerättyjen munien arvo säilyy ja kasvaa. Dosentti Torsten Stjernberg toimi pitkään munamuseon hoitajana ja muistaa hyvin legendaarisen Kreugerin ja tämän ainutlaatuisen kokoelman.

Suomessa pesiviä mehiläishaukkoja seurattiin lähes kymmen vuoden ajan satellittilähettimillä. Seurannan tuloksena saatiin uutta tietoa tästä huonosti tunnetusta uhanalaisesta petolinnusta. Lähetinhaukkoihin myös kiintyi, ja niiden kohtalot liikuttivat. Minna Pyykkö jutteli lehtori, dosentti Patrik Byholmin kanssa mehiläishaukkatutkimuksista.

Minna Pyykkö oli tutkija Henry Pihlströmin seurassa Luonnontieteellisen keskusmuseon viileässä kellarissa luukokoelmahuoneessa. Henry on viettänyt siellä viimeiset kuusi kesää. Miksi ihmeessä? Minkälaisia tarinoita luut kertovat? Entä miten näihin kokoelmiin liittyvät esim taidemaalari Gallen- Kallela tai sumuisten vuorten gorillat?

Nyt parhaaseen lintujen syysmuuttoaikaan Minna Pyykkö oli aamuisella retkellä lintututkija Nadja Weisshauptin kanssa. Nadja on päätynyt Suomeen tuulten ja lintujen takia kolmisen vuotta sitten. Hän on mukana Ilmatieteen laitoksen tutkaprojektissa, jossa pyritään selvittämään lintujen muuttoreittejä ja korkeuksia, kehittämään tutkakuvien käyttöä ja yhdistämään lintuharrastajien maastohavaintoja tutkaverkoston antamiin tietoihin. Eikö lintujen syksyisiä reittejä siis vielä tunneta?

Lintujen syysmuuton ja syksyn muotiviikkojen kunniaksi Minna Pyykön maailma- ohjelmassa puhutaan nyt sulkahattumuodista, joka ajoi monia lintulajeja lähes sukupuuton partaalle sata vuotta sitten. Suomessa tätä muotia vastusti kiivaasti lintujensuojelun legendaarinen pioneeri Constance Ullner. Minna Pyykkö kävi Turussa Kupittaan puistossa juttelemassa Timo Vuorisalon kanssa Ullnerista ja sulkahatuista.

Kehrääjät liikkuvat öisin ja niiden tutkiminen on vaikeaa. Siksi on vielä paljon mitä ei tiedetä niiden elämästä. Nyt parhaillaan yritetään selvittää, missä ne viettävät talvea. Minna Pyykkö lähti kehrääjäyöhön museomestareiden Juha Honkalan ja Seppo Niirasen kanssa.

Kuluneella viikolla menehtyneen kuvataiteilija Rafael Wardin kunniaksi nyt kuullaan uusintana Minna Pyykön maailma- ohjelma, jossa hän kertoo luontosuhteestaan ja muistelee lapsuuttaan Helsingin Lauttasaaressa. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2014.

Minna Pyykkö oli Kirkkonummella metsäretkellä biologi Christina Elgertin kanssa. He juttelivat pimeässä hohtavista kiiltomadoista, kiiltomatotutkimuksesta ja siitä, miten liika valo voi haitata niiden elämää.

Näihin aikoihin kirjosiepot valmistautuvat lähtemään taas syysmuutolle etelään. Lähtijöitä on tänä vuonna runsaasti. Aurinkoinen kesä on ollut kirjosieppojen pesinnän kannalta hyvä, ja emot ovat löytäneet ruokaa poikasille. Kirjosieppojen elämästä ja pärjäämisestä tiedetään varsin paljon. Itse asiassa kirjosieppo on eräs maailman ja Suomen tutkituimpia lintulajeja. Ja se taas johtuu suurelta osin siitä, että kartanonherra, kirjailija, akvarellimaalari ja kansainvälinen lintututkija Lars von Haartman keksi aikanaan vuonna 1941 laittaa kirjosiepon pönttöjä kartanonsa pihapuihin. Legendaarisesta kirjosieppotutkijasta Haartmanista kertoilevat tässä ohjelmassa dosentti Timo Vuorisalo, professori Pertti Saurola ja dosentti Torsten Stjernberg. (Ohjelma on osa Legendaariset lintututkijat audiosarjaa.)

Itämeren vedenalainen luonto on upea- ja sen monimuotoisuudesta ja elämästä pinnan alla on saatu viime vuosina paljon uutta tietoa vedenalaisen luonnon kartoitusprojektin Velmun avulla. Nyt näitä tietoja voidaan hyödyntää myös meren suojelussa. Minna Pyykkö kävi kesäisellä retkellä Paraisten Gullkronan saarella, jonka vesialueelle ollaan perustamassa alueen maanomistajien aloitteesta merkittävää suojelualuetta. Miksi vedenalaista luontoa pitää suojella? Miten sitä voidaan tutkia? ja miten täysikuu liittyy rakkolevien eli nykynimeltään rakkohaurujen elämään? Haastateltavina luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki, tutkimusprofessori Markku Viitasalo, neuvotteleva virkamies Penina Blankett ja Gullkronan suojeluhankkeen käynnistäjä Saara Kankaanrinta.

Sulkia, munankuoria, rypypaikkoja, tassunjälkiä, seittejä, oksennuspalloja, kakkakasoja- luonto on täynnä eläinten jälkiä. Ne ovat eräänlaisia johtolankoja, joiden avulla voi päätellä mitä eläimiä lähistöllä on ja mitä ne puuhaavat. Minna Pyykkö oli kesäisellä jälkiretkellä kahden tietokirjailijan, Iiris Kalliolan ja Matti Nummelinin, kanssa.

Kuikka kuuluu monen suomalaisen kesätunnelmaan. Harva on kuitenkaan seurannut kuikkia niin tiiviisti kuin Leo Lehtonen seurasi- jopa öisin. Leo Lehtosen pojat Hannu ja Pekka Lehtonen muistelevat tässä ohjelmassa, miten he olivat isänsä apureina mökillä kesäisin seuraamassa kuikkien elämää. Leo Lehtonen oli lumoutunut linnuista jo lapsena, ja teki lintututkimuksia myös rintamalla asemasodan aikaan Vienan Karjalassa. Ohjelma on osa Legendaariset lintututkijat- sarjaa.

Ari Heinilä kuvaa itseään Ite- merentutkijaksi. Hän touhuaa Itämerellä jatkuvasti, enimmäkseen Hangon edustalla. Hän kuvaa merta, tekee siitä ohjelmia, on mukana suojeluprojekteissa ja liikkuu myös meritutkijoiden matkassa. Lisäksi hän on kehittänyt hyvin erikoisia omia tutkimusvälineitä, joilla voi tarkkailla meren elämää. Minna Pyykkö lähti Ari Heinilän kanssa meriretkelle Hangon edustan kallioluodolle.

Biologi Hanna Tuovila innostui runsas vuosi sitten tutkimaan oman kotipihansa monimuotoisuutta. Hän päätti selvittää lajin päivässä, ja julkaisee ne instagramissa "Kanervakummun lajiprojekti"-nimellä. Minna Pyykkö kävi Hausjärvellä Kanervakummun pihalla juttelemassa projektista, jonka lajimäärä on nyt jo yli 430. MIltä on tuntunut? Mikä on ollut vaikeinta? Entä yllättävintä?

Yrjö Kokko vaikutti vahvasti siihen, että laulujoutsen pelastui sukupuuton partaalta, ja siitä tuli myöhemmin Suomen kansallislintu. Minkälainen lintuharrastaja ja lintujen suojelija hän oli? Kokon elämästä kertoivat dosentti Timo Vuorisalo ja kirjailija Jukka Parkkinen. Asko Hauta-aho luki lisäksi otteita Kokon kirjasta "Ne tulevat takaisin". (ohjelma on osa Legendaariset lintututkijat- audiosarjaa)

Onko linnunmuna täydellisin asia maailmassa? Miten usein lintuemo munii? Miten munaan tulevat värit? Miten valmis poikanen on kuoriutuessaan? Minna Pyykkö on Espoon Suomenojalla linturetkellä ja juttelee oululaisen eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtolan kanssa linnunpoikasten jännittävästä matkasta munasta maailmalle.

Alkavana kesänä kannattaa viettää aikaa luonnossa, metsissä, rannoilla, järvillä, soilla, puutarhoissa, toteaa emeritusprofessori lääkäri Tari Haahtela. Hän on ollut pitkään kiinnostunut luontoyhteyden merkityksestä ihmisten terveydelle. Se on lisääntyvän kiinnostuksen kohteena meillä ja maailmalla. Minna Pyykkö juttelee hänen kanssaan lmyös kansallisen allergiaohjelman juuri julkaistuista hämmästyttävistä tuloksista.

Miten puut ovat tulleet Suomeen? Minkälaista porukkaa ovat puuharrastajat? Kuinka korkea on Suomen suurin puu? Entä kuinka vanha vanhin? Miten paljon Suomen puulajisto on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana? Minna Pyykkö oli keväisellä puuretkellä Helsingisssä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väreen kanssa.

Parhaillaan eletään taas arktisten lintujen muuttoaikaa. Johan Axel Palmenille ne olivat erityisen tärkeitä. Minkälainen mies Palmen oli? Miksi häntä pidetään suomalaisen lintutieteen isänä? Minna Pyykkö kävi Turussa Kupittaan puistossa juttelemassa dosentti TImo Vuorisalon kanssa Palmenista, joka käytti usein nukkavieruja vaatteita ja reikäistä olkihattua, ja oli tarinoiden mukaan legendaarisen mukava! Palmenista onkin säilynyt paljon tarinoita, jotka elävät edelleen, yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Minna Pyykkö lähti äitienpäivän kasviretkelle Muolaansuolle Espooseen. Suo on niin pieni, että harva on siitä kuullut. Pieniä ovat kyllä monet suokasvitkin. Oppaana kasviretkellä oli kasvitieteen professori Jouko Rikkinen. Kevät on hienoa suoretkiaikaa, mutta Jouko Rikkinen vihtyy soilla myös keskikesällä, kun hyttysiä on eniten- ja paljain jaloin!

Lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlife Suomesta ja luontotoimittajat Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö viettivät keväisen yön Lohjalla lintuja kuunnellen. Minna Pyykön maailma- ohjelma tehtiin suorana paikanpäältä Hyvelänjärven rantapenkalta. Äänisuunnittelusta vastasi Mikko Kuokka.

Lintujen äänten tunteminen on tärkeää, jos haluaa kunnolla perehtyä niiden elämään. Lintuharrastaja ekologi Andreas Linden kertoi, miten hän itse aikanaan oppi tuntemaan lintujen ääniä, ja miten hän perehtyi lehtopöllöjen ääniin ja opetteli jopa matkimaan niitä.

Nyt eletään lintujen kevätmuuton aikaa. Monet parhaillaan Suomeen saapuvat pikkulinnut ovat läheltä katsottuna itse asiassa todella kauniita: niissä on paljon harmaan ja ruskean eri sävyjä ja kirkkaita värejä. Valokuvataiteilija Sanna Kanniston suurissa valokuvissa kotimaisten pikkulintujen kauneus ja rakenteen yksityiskohdat tulevat esille. Miten hän on innostunut kuvaamaan lintuja? Ja miten niiden kuvaaminen eroaa lepakoiden, käärmeiden ja sammakoiden kuvaamisesta sademetsäolosuhteissa?

Muuttolinnut saapuvat parhaillaan taas Suomeen pesimään. Minna Pyykön maailma -ohjelmassa puhutaan lintujen munista ja linnunmunien lumoamasta seikkailijasta John Wolleystä. Dosentti Torsten Stjernberg kertoo tämän erikoisen englantilaisen luonnontieteilijän tarinan. (ohjelma on osa Legendaariset lintututkijat-. sarjaa)

Haahkojen kevät on taas täydessä vauhdissa! Vaikka niiden kevätpuuhat tuntuvat toistuvan keväästä toiseen samoina, tutkimus on kuitenkin paljastanut, että ne ovat muuttaneet käyttäytymistään yllättävän paljon viime vuosina. Minna Pyykkö kävi Hangossa retkellä juttelemassa tutkija Mikael Kilven kanssa näistä muutoksista. Ohjelman aluksi kuullaan kahden vuoden takaa pääsiäisillan tunnelmia piilokojusta Lågskärin saaren rannasta keskeltä haahkojen kevättä.

Suurin osa Suomen kalalajeista on kevätkutuisia ja useiden kevät käynnistyy jäiden lähdöstä. Mitä kaikkea kalojen kevääseen pinnan alla kuuluu? Mitä siitä tiedetään ja mitä ei? Minna Pyykkö jutteli aiheesta kalatutkija Ari Sauran kanssa.

.Magnus von Wright oli taidemaalari ja lintujen täyttäjä. Häntä pidetään myös ensimmäisenä suomalaisena lintutieteilijänä. Mutta minkälainen ihminen hän oli? Ja miksi linnut olivat hänelle niin tärkeitä? Minna Pyykkö jutteli Magnuksen lintumaailmasta luonto-opas Eero Haapasen ja dosentti Torsten Stjernbergin kanssa.

Suomalaisen lintututkimuksen historiasta löytyy värikkäitä persoonia ja ihmeellisiä kohtaloita. Kevään kunniaksi Minna Pyykkö on perehtynyt näiden tutkijoiden maailmaan ja tehnyt heistä nyt alkavan sarjan "Legendaariset lintututkijat". Tässä ohjelmassa kuultiin otteita tulevasta sarjasta. Lisäksi lintututkija Timo Vuorisalo kertoi lintututkimuksen historiasta ja siitä, miten itse kiinnostui aiheesta. Koko sarja on kuunneltavissa Yle areenassa perjantaina 12.3.

Eläimet ovat olleet entisajan ihmisille tärkeitä, ja osa niiden merkityksestä on tallentunut eläinmyytteihin ja kansanperinteeseen. Eläinuskomukset ovat auttaneet jäsentämään maailmaa ja pohtimaan elämän suuria selittämättömiä kysymyksiä. Minkälaiset eläimet ovat olleet erityisen tärkeitä myyttien lähteitä? Minkälaista on myyttien välittämä tieto? Kannammeko me edelleen mukanamme jotain tästä vanhasta eläintiedosta? Voiko eläinmyyttien avulla ymmärtää paremmin nykyihmisten eläinrakkautta, petovihaa tai pelkoja? Minna Pyykkö jutteli aiheesta folkloristi Liisa Kasken kanssa. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2020.

Kalevalanpäivän kunniaksi Minna Pyykkö jutteli Kalevalan kaloista, kalamyyteistä ja Suomen kansanomaisista kalanimistä Marita Råmanin kanssa. Råman on perehtynyt tähän kalamyyttien monipolviseen, rönsyilevään mutta kiehtovaan maailmaan ja kirjoittanut aiheesta kirjan Mulurautunen.

Miksi lumikiteet ovat niin eri muotoisia? Onko olemassa kahta samanlaista? Miten lumisadetta tutkitaan ja miksi? Minna Pyykkö jutteli lumisateesta meteorologi Jussi Tiiran kanssa Helsingin Tapanilassa. (ohjelma on uusinta viime helmikuulta)

Tiedätkö mikä on ypyli, takkala tai höyty? Suomen kielestä ja murteista löytyy paljon lunta kuvaavia sanoja, ja monet niistä ovat täynnä tunnetta! Minna Pyykkö kävi juttelemassa Kotimaisten kielten keskuksen johtajan Ulla- Maija Forsbergin kanssa Suomen kielen lumisanoista. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2020.

Akatemiaprofessori Craig Primmer tutkii ryhmineen kalojen perimää.Geenien avulla pyritään löytämään vastauksia kalojen käyttäytymiseen ja apua niiden suojeluun muuttuvissa ympäristöoloissa. Erityisesti Tenojoen lohien ainutlaatuinen perimä on kiinnostanut tutkijajoukkoa pitkään- ja lohien muuttuva lisääntymiskäyttäytyminen. Minna Pyykkö tapasi Craig Primmerin Lammin biologisella asemalla.

Miksi lumi on valkoista? MIten hankikanto muodostuu? Kuinka pitkään täällä pohjoisessa on tehty lumiukkoja ja linnoja? Minna Pyykkö oli Lahdessa lumiretkellä emeritusprofessori Matti Leppärannan kanssa.

Pakkasen kiristyessä vesistöt jäätyvät ja se vaikuttaa myös monen täällä talvehtivan eläimen elämään. Viikko sitten Suomenlahti jäätyi komeasti, ja luontokuvaaja Arno Rautavaara oli kuvaamassa merisavumaisemaa. Minna Pyykkö juttelee ohjelmassa myös emeritusprofessori jäätutkija Matti Leppärannan Lahdessa Vesijärven rannassa jäästä, sen ominaisuuksista, muodoista, väreistä, äänistä.

Miten Suomeen talveksi jäävät linnut selviävät pitkien ja kylmien talviöiden yli? Ja onko olemassa sellaista pakkasrajaa jonka jälkeen ne eivät enää selviä? Minna Pyykkö oli talvisella linturetkellä Oulun yliopiston eläinfysiologian emerituspfofessori Esa Hohtolan kanssa. Ohjelma oli uusinta helmikuulta 2019

Minna Pyykön maailma- ohjelma täyttää nyt vuoden alussa 10 vuotta. Sen kunniaksi tässä juhlalähetyksessä kuultiin pätkiä kuuntelijoiden toivomista ohjelmista vuosien varrelta.

Onko avaruudessa elämää? Kysymys on kiinnostanut ihmisiä jo vuosituhansia. Kirjallisuus ja lukemattomat elokuvat ovat leikkineet avaruuden elämän mahdollisuudella. Mutta mitä aiheesta miettivät astrobiologit Kirsi ja Harry Lehto, jotka pohtivat elämän mahdollisuuksia maailmankaikkeudessa. Ja miten tällaista aihetta voi tutkia? Uusi vuosi aloitettiin suurin kysymyksin Kaarinassa Kirsi ja Harry Lehdon pihalla.

Pohjoisen kaamosajan valo, lumen peittämät muodot ja luonnon ja eläinten valkoisuus ovat vaikuttaneet alueella eläneisiin ihmisiin ja tulleet osaksi pohjoisen myytttejä. Minna Pyykkö tapasi uuden Tunturin tarina -elokuvan ennakkonäytöksessä kirjailija Antti Tuurin ja kuvaaja Teemu Liakan ja jutteli heidän kanssaan elokuvan tekemisestä ja siitä, miten pohjoisessa liikkuminen on heihin vaikuttanut.

Topelius on kirjoittanut tekstit kahteen merkittävään suomalaiseen joululauluun: Sylvian joululauluun ja lauluun Varpunen jouluaamuna. Luonto oli hänelle tärkeä, ja Topelius oli myös varhainen luonnonsuojelija. Kirjallisuuden professori Leena Kirstinä on perehtynyt Topeliuksen luontosuhteeseen. Minna Pyykkö käy juttelemassa hänen kanssaan Topeliuksesta ja siitä, miksi Topeliuksen laajasta tuotannosta juuri luontoaiheet tuntuvat kestäneen hyvin aikaa.

Majava on metsuri, rakennusmestari ja maisema-arkkitehti. Ja ekosysteemipalveluiden tuottaja! Ainakin moni eläin viihtyy majavan muokkaamissa maisemissa. Minna Pyykkö oli majavaretkellä Evolla Lammin biologisen aseman johtajan Janne Sundellin ja Helsingin yliopistonlehtorin Petri Nummen kanssa.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi tässä ohjelmassa jutellaan linturunoista. Suomalaisissa runoissa on aina ollut paljon lintuja. Ne liihottelevat vanhoissa loruissa ja lauluissa, ovat merkittävä osa Kalevalaa ja suomalaisuuden kuvausta. Vähitellen linturunot ovat alkaneet kertoa yhä enemmän itse linnuista, ympäristöhuolesta ja ihmisten vaikeudesta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Minna Pyykkö jutteli linturunojen maailmasta Turussa Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaan kanssa.

Luulitko että järvet ovat talvisin vailla elämää? No eivät todellakaan. Kalojen lisäksi siellä hiippailee monenlaisia eläimiä- pohjalla ja eri korkeuksilla vesipatsaassa. Ympäristötutkimuksen professori Kimmo Kahilainen on erityisen kiinnostunut juuri siitä, mitä järvissä tapahtuu talvisin. Minna Pyykkö kävi Lammin biologisella asemalla seuraamassa hänen tutkimuksiaan ja juttelemassa myös Pääjärven erikoisuuksista- kuten siitä haamumaisen vaaleasta ja valtavan kokoisesta katkasta, joka lymyilee järven pimeissä syvänteissä! Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Opettaja Pekka Kivikäs on kirjoittanut kalliomaalauksista useita palkittuja kirjoja, tutkinut ja tallentanut Suomen kallioiden kuvia vuosikymmenten ajan. Hän toivoo että kalliomaalausten merkitys ymmärrettäisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Ne ovat vanhimpia viestejä historiasta: täällä aikanaan eläneistä ihmisistä. Minna Pyykkö kävi Jyväskylässä juttelemassa Pekka Kivikkään kanssa hänen pitkästä matkastaan kalliomaalausten maailmaan. Ohjelma on uusinta viime tammikuulta.

Luonnon monimuotoisuus on hupenemassa kovaa vauhtia kaikkialla maailmassa. Suomen lintulajeista kolmasosa luokitellaan uhanalaisiksi tuoreimman arvion mukaan, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa monen linnun pärjäämistä. Voidaanko lintuja auttaa suojelualueilla? Petteri Lehikoinen selvitti tätä nyt elokuussa julkaistussa väitöskirjassaan. hän on jatkanut sen jälkeen tutkimustyötä lintujen suojelun parissa Lifeplan-hankkeessa, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on pyrkiä selvittämään merkittävä osa maailman luonnon monimuotoisuutta uusimpien tieteellisten työkalujen avulla. Minna Pyykkö tapasi hänen Helsingissä syksyisen märkänä päivänä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kirjailija Tomi Kontio päätti eräänä päivänä poikansa kanssa käydä kaikissa Suomen kansallispuistoissa. Retkistä on syntynyt myös vastikään julkaistu kirja Kansallispuistojen kutsu. Miten isän ja pojan reissut sujuivat? Onko kirjailijan helppo kirjoittaa luonnosta? Millaisina hän muistaa lapsuuden luontoretket oman isänsä kanssa. Minna Pyykkö lähti isänpäivän kunniaksi Sipoonkorven kansallispuistoon juttelemaan Tomi Kontion kanssa isistä ja pojista luonnossa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mitä lepakot tekevät nyt syksyllä kun ilmat kylmenevät ja hyönteisten määrä vähenee? Mistä ne löytävät ruokaa? Missä ne viettävät talveaan? Tästä kaikesta on nyt saatu aivan uutta tietoa. Minna Pyykkö lähti Luonnontieteellisen keskusmuseon kellariin juttelemaan lepakkotutkimuksesta ekofysiologi Thomas Lilleyn kanssa ja katselemaan vanhoja lepakkonäytteitä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten sammalpunkkien avulla voidaan tutkia ikiroutasoiden historiaa ja tulevaisuutta? MItä sammalpunkit oikein ovat? Ja miksi mikroskooppisen pienten maaperäeläinten tutkiminen voi viedä mennessään? MInna Pyykkö kävi Turussa Kupittaan puistossa sammalpunkkiretkellä tutkija Inkeri Markkulan kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Syksyiselle tummalle merelle katsellessa on melko helppo ymmärtää, että entisaikaan on kuviteltu pinnan alle hyvinkin erikoisia eläimiä, jopa hirviöitä. Esimerkiksi jättiläismustekaloja, jotka kasvavat loputtomasti, valtavia merikäärmeitä, tai possupäisiä valaita. Entä minkälaisia merihirviöitä olivat Kraken ja parrakas Meriaave? Minna Pyykkö kävi vanhassa satamakaupungissa Turussa juttelemassa historioitsija Otto Latvan kanssa merihirviöiden historiasta. Ohjelma on uusinta syksyltä 2019. Merihirviö / kuva: Pieter van der Borcht

Miksi jotkut linnut ovat ihmisistä erityisen kauniita, ja onko lintujen ulkonäön viehättävyydellä yhteyttä maailmalla käytävään lintukauppaan? Luonnontieteellisessä keskusmuseossa on kehitetty tämän selvittämiseksi verkkosovellus. Minna Pyykkö kävi museolla tapaamassa tutkija Anna Haukkaa ja testaamassa sovellusta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten pyörätuolilla pääsee metsään? Minna Pyykkö lähti Uudenmaan lihastautiyhdistyksen syysretkelle Sipoonkorpeen esteettömälle reitille, joka johtaa Storträskin lammen rantaan. Mukana retkellä olivat mm. Soile, Raili, Fredrika Ilvonen, Jukka Sariola ja Liisa Rautanen. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten olisi hämähäkinseittimekko? Tai luotiliivit? Hämähäkin seitti on niin hämmästyttävää ainetta että sitä on yritetty jäljitellä jo pitkään. Myös hämähäkkien älyä on tutkittu viime vuosina, ja jotkut niistä ovat yllättävän fiksun tuntuisia. Minna Pyykkö kävi juttelemassa hämähäkeistä matematiikan professori Samuli Siltasen kanssa, joka on intohimoinen hämähäkkivalokuvaaja. He katselivat Samulin hämähäkkivalokuvia, juttelivat niiden maailmasta ja siitä, miksi matemaatikon mielestä hämähäkit ovat kiinnostavia. Ohjelma on uusinta lokakuulta 2019. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Ylen keväällä käynnistynyt Pelasta pörriäinen- kampanja päättyi viime sunnuntaina. Siihen mennessä pölyttäjähyönteisten hyväksi tehtyjä tekoja oli merkitty lähes 76 000! Lämmin kiitos kaikille osallistuneille! Tämän loistavan tuloksen kunniaksi Minna Pyykön maailma- ohjelmassa vierailtiin kahdella hienolla pörriäispihalla kuvittaja Karoliina Pertamon ja biologi Leena Luodon luona. Ohjelmassa juteltiin myös siitä, miksi syksykin on tärkeää aikaa pölyttäjien kannalta. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Itämeren syvyyksissä on paljon laivojen hylkyjä. Ne säilyvät näissä olosuhteissa hämmästyttävän hyvin- jopa vuosisatoja. Meribiologi, sukeltaja ja Badewanne- tutkimussukellusryhmän jäsen Roope Flinkman kertoi tässä kaksiosaisessa sarjassa erikoisia hylkytarinoita Itämeren syvyyksistä. Nyt kuultiin mm. legendaarisen Vrouw Marian tarina. Kuva: Tommi Toivonen/Badewanne

Itämeren syvyyksissä on paljon laivojen hylkyjä. Ne säilyvät näissä olosuhteissa hämmästyttävän hyvin- jopa vuosisatoja. Kuluneena kesänä Suomenlahdella tehtiin jälleen uskomaton löytö: ennestään tuntematon alus, jonka arvellaan olevan 1600- luvulta! Meribiologi Roope Flinkman oli mukana tällä sukelluksella hylkytutkimussukellusryhmä Badewannen kanssa. Kuva: Tommi Toivonen / Badewanne

Joukko luonnosta kiinnostuneita retkeläisiä kokoontui Suomen luonnon päivänä nuotiolle Sipoonkorven metsään nuotiolle. Minna Pyykkö kävi kuuntelemassa heidän tarinoitaan hämärtyvässä illassa. Ohjelma oli uusinta vuodelta 2019. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Pentti Pitkäsen isoisä ja tämän pojat olivat laivanrakentajia ja veneenveistäjiä Tammiossa. He olivat myös niin säästäväisiä, etteivät heittäneet mitään pois. Heidän tavaroistaan Pentti PItkänen on nyt tehnyt museon Tammioon pihalleen vanhaan veneenveistämöön. Minna Pyykkö kävi museossa katselemassa, millaisia esineitä saaristossa on aikanaan tarvittu ja mitä ne kertovat ihmisten elämästä. Osa museon esineistä ja niiden tekotavoista saattaa olla lähtöisin jo Suursaaresta, josta Pentin isoisänisä Simo nuorena miehenä saapui Tammioon talonrakennushommiin, eikä varmasti arvannut, miten erikoisin kääntein suvun tarina siitä jatkui. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten planeetat erottaa tähdistä? Miltä maan varjo näyttää? Miten pohjantähti löytyy taivaalta? Minna Pyykkö oli Tuukka Perhoniemen kanssa tähtiretkellä Helsingin Viikissä lämpimänä elokuun yönä ensimmäisten tähtien syttyessä taivaalle. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Oppiminen, ongelmanratkaisukyky, luovuus, kekseliäisyys, joustavuus, muisti, työkalojen käyttö, käsitys omasta itsestä. Älykkyyden määrittäminen ei ole helppoa ihmisilläkään ja älykkyystestit tavoittavat vain osan siitä. Eläinten älykkyyden testaaminen on vielä hankalampaa, mutta viime vuosina on saatu tietoa jopa selkärangattomien yllättävistä oppimiskyvyistä. Dosentti Jussi Viitala on tutkinut ja opettanut eläinten käyttäytymistä vuosikymmenten ajan. Hän on kirjoittanut eläinten älykkyydestä myös kirjan. Minna Pyykkö kävi Hämeenkyrössä juttelemassa Jussi Viitalan kanssa eläinten älyn maailmasta. Ohjelma on uusinta vuodelta 2019. Kuva: Pentti Kallinen

Laura Willström ja Titta Aaltonen ovat keränneet ja valokuvanneet Utön saaren rantaan ajatuneita roskia. Monet niistä vaikuttavat tulleen kaukaa. Miten pitkiä matkoja roskat ja kaikenlaiset kelluvat tavarat voivat Itämerellä kulkea? Minna Pyykkö jutteli Itämeren merivirroista Suomen ympäristökeskuksen johtavan tutkijan Kai Myrbergin kanssa ja katseli Titan ja Lauran kanssa heidän meriroskakuviaan. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mehiläiset ja kimalaiset ovat erittäin tärkeitä pölyttäjiä. Ne ovat myös monin tavoin hyvin ihmeellisiä eläimiä, ja niiden elämästä tiedetään toistaiseksi vielä melko vähän. Minna Pyykkö kävi mesipistiäisretkellä Helsingissä Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Juho Paukkusen kanssa. He juttelivat kimalaisista, mehiläisistä ja innostuneista mesipistiäistutkijoista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kalojen käyttäytymistä on tutkittu tosissaan vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Siksi viime aikoina onkin selvinnyt hämmästyttäviä tietoja siitä, miten kalat oppivat ja muistavat. Minna Pyykkö jutteli kalojen käyttäytymisestä Helsingin yliopiston dosentti Heikki Hirvosen kanssa Helsingissä Vanhankaupunginkosken rannalla. Ohjelma on uusinta vuodelta 2019. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kesällä riiippumatossa pötkötellessä on hyvää aikaa katsella pilviä ja niiden liikkeitä. Kuinka korkealla pilvet liikkuvat? Voiko niiden syntymisen nähdä? Miten niitä nimetään? Minna Pyykkö kävi meteorologi Ari- Juhani Punkan kanssa Ilmatieteen laitoksen pihalla katselemassa pilviä. ohjelma oli uusinta kesältä 2020. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Jarkko Santaharju on rengastanut lintuja jo parikymmentä vuotta. Rengastuksia on kertynyt yli 23 000 ja rengastettuja lintulajeja 203. Minna Pyykkö lähti hänen mukaansa seuraamaan kirjosiepon poikasten rengastusta Mäntyharjulla. Samalla he juttelivat lintujen rengastuksesta Suomessa ja Jarkon mieleenpainuneista rengastusmuistoista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Lämpimänä kesäpäivänä sudenkorennot ovat liikkeellä, ja sudenkorentotutkijat myös. Minna Pyykkö kävi Kaarinassa Littoistenjärven rannassa seuraamassa korentotutkija Kari Kauniston puuhia. Samalla he juttelivat korentojen erikoisesta elämästä vedessä ja ilmassa ja siitä, miksi Kari Kaunisto tutkii nimenomaan korentojen kakkaa! Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kotkansiivet, sananjalat, metsäkortteet, alvejuuret... - Saniaiset ja sanikkaiset luovat metsään sadunomaista tunnelmaa. Entisajan suomalaiset ovat arvostaneet niitä kovasti, ja erityisesti juhannusaikaan niihin on liitetty paljon uskomuksia. Minna Pyykkö oli juhannustunnelmissa saniaisretkellä kasvitieteen professori Jouko Rikkisen kanssa. Retki tehtiin Helsingin Lauttasaaren rantametsässä, mutta se vei kauas historiaan. Ohjelma on uusinta viime kesältä.

Pentti Linkola teki vuonna 1974 legendaarisen souturetken Ahvenanmaan ympäri. Retken pituudeksi tuli lähes 1000 km ja sen aikana hän havainnoi lintuja lähes tuhannelta paikalta. Panu ja Sanna- Mari Kunttu tekevät tämän saman retken nyt tänä kesänä meloen. Samalla he havainnoivat saariston ja sen linnuston muutoksia. Minna Pyykkö tapasi heidät lähtötunnelmissa Kemiönsaarella. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Nyt eletään upeinta lintujen laulukautta, kun myös hyönteissyöjät ovat saapuneet suureen osaan Suomea. Tuukka Kupiainen on harrastanut lintuja vuosikymmenten ajan. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan alkukesän laulajista ja siitä, miten ne oppii tunnistamaan. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Juuri nyt eletään Itämeren hylkeiden karvanvaihtoaikaa, ja ne kerääntyvät kallioluodoille. Näin ne ovat luultavasti tehneet jo viimeiset 10 000 vuotta, sillä Itämeressä on elänyt hylkeitä jo viime jääkaudesta lähtien. Norppa ja harmaahylje eli halli ovat monin tavoin erilaisia lajeja, ja nämä erot vaikuttavat myös niiden selviämiseen tulevaisuudessa, kertoo hyljetutkija Antti Halkka. Minna Pyykkö tapasi hänet Helsingissä kimmeltävän Suomenlahden rannalla. He juttelivat myös siitä, mitä kaikkea hylkeiden elämästä ei vieläkään tiedetä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Näihin aikoihin sinitiaisen poikaset kuoriutuvat eri puolilla Suomea. Ainakin pari miljoonaa höyhenetöntä poikasta aloittaa nyt parhaillaan elämäänsä pesän lämmössä! Pesällä onkin iso merkitys tiaisenpoikasten pärjäämisessä, kertoo aiheesta väitellyt tutkija Pauliina Järvinen. Minna Pyykkö jututti häntä Turussa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tänä vuonna vietetään maapallon monimuotoisuuden juhlavuotta ja laaditaan uusia suunnitelmia lajikadon pysäyttämiseksi. Kukaan ei kuitenkaan tiedä paljonko maapallolla on lajeja. Tällä hetkellä niitä tunnetaan pari miljoonaa, mutta todellinen lukumäärä voi olla moninkertainen. Ja siitä joukosta jopa puolet voi olla hyönteisiä! Millaista on olla löytämässä tieteelle uusia hyönteislajeja? Ja miltä monimuotoisuus tuntuu sademetsissä, joissa lajeja on valtavasti? Minna Pyykkö jutteli aiheesta professori Ilari Sääksjärven kanssa Turun Ruissalossa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

"Mun mielestä kasvi jolla ei ole tarinaa on niinkuin tyhjä sivu", sanoo puutarhakirjailija Mari Mörö. Minna Pyykkö soitti hänelle Mikkeliin. He juttelivat puutarhan väreistä, valoista, muodoista, puutarhan ajasta ja taiteilijoista puutarhoissa. Mari Mörö puhui myös toivosta, joka hänen mielestään liittyy vahvasti puutarhaan ja sopii hyvin tähän äitienpäiväaamuun tänä erikoisena keväänä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlife Suomesta ja luontotoimittajat Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö viettivät keväisen yön Lohjalla lintuja kuunnellen. Minna Pyykön maailma- ohjelma tehtiin suorana paikanpäältä Hyvelänjärven rantapenkalta. Äänisuunnittelusta vastasi Mikko Kuokka. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kimalaiskuningattaret ovat nyt juuri liikkeellä. Ne ovat superäitejä jotka etsivät parhaillaan kuumeisesti uutta pesäpaikkaa tulevalle yhteiskunnalle jonka sitten perustavat. Niiden karvaisilla harteilla onkin paljon, esimerkiksi tulevan mustikkasadon suuruus! Onneksi kimalaiset ovat myös hämmästyttävän älykkäitä. Minna Pyykkö jutteli kahden kimalaistutkijan professori Dave Goulsonin ja tutkijatohtori Olli Loukolan kanssa siitä, miten hämmästyttäviä kavereita kimalaiset oikein ovatkaan. Ohjelma on uusinta viime keväältä. Kuva: Minna Pyykkö / YleKuva: Juha Laaksonen / Yle

Nyt keskellä kevättä kannattaa seurailla hetki kasveja. Sillä ne ovat paljon ihmeellisempiä kuin äkkiseltään tulee ajatelleeksi! Kasvitutkimus on tuonut viimeisten vuosikymmenten aikana hämmästyttäviä tietoja kasvien aisteista, viestinnästä, vuorovaikutuksesta, oppimisesta, muistista ja liikkeistä. Kasvit myös liikkuvat vaikka meidän on vaikea huomata sitä. Minna Pyykkö jutteli kasvien salaisesta elämästä luontokuvaaja Riitta Angervuon ja Aarre Leskisen ja tutkimuspäällikkö Eetu Puttosen kanssa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luonto on kirjailija Eeva Kilvelle tärkeä. Hän on kirjoittanut siitä paljon: tähtitaivaista, ampiaisista, sudenkorennoista, perhosista, puista, metsistä, luonnon arvosta- ja meistä ihmisistä luonnon osana. Minna Pyykkö tapasi kirjailijan sillä hetkellä kun hän oli juuri saanut käsiinsä tuoreimmat teoksensa Sininen muistikirja. Siinäkin luonto on vahvasti mukana. Ohjelma on uusinta viime vuoden pääsiäissunnuntailta. Kuva: Anna-Riikka Carlson

Suomi on tuhansien järvien, jokien, lampien ja pitkän meren rannan maa. Täällä on kalastettu niin pitkään kuin ihmisiä on täällä asunut. Ja jossain vaiheessa tätä pitkää historiaa on tullut tarpeelliseksi antaa kaloille nimiä. Miten suomalaiset kalat ovat saaneet nimensä? Miksi osa nimistä on niin outoja? Kertovatko kalojen nimet niiden merkityksestä entisajan suomalaisille? Minna Pyykkö kävi juttelemassa aiheesta Kotimaisten kielten keskuksessa kielitieteilijä Klaas Ruppelin kanssa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Linnut saapuvat Suomeen ja aloittavat pesimäpuuhansa yhä aiemmin. Ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin myös monin yllättävin tavoin. Minna Pyykkö jutteli aiheesta intendentti Aleksi Lehikoisen ja biologi Mari Pihlajaniemen kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Tove Jansson on taas ajankohtainen: Tänä vuonna vietetään muumitarinoiden 75- vuotis juhlavuotta, ja nyt maaliskuussa selvisi että Tove Janssonin kunniaksi tullaan liputtamaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna elokuussa hänen syntymäpäivänään. . Luonto on läsnä kaikessa Tove Janssonin taiteessa- väittää taidehistorioitsija ja tietokirjailija Tuula Karjalainen. Minna Pyykkö jutteli Helsingin taidemuseossa Tuula Karjalaisen kanssa Tove Janssonin luontokokemuksista, kevättunnelmista ja erityisesti lapsuuden kesien merkityksestä. Ohjelma on uusinta kesältä 2017. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Ilves on sopeutunut monin tavoin liikkumaan ja saalistamaan öisin. Se näkee yön pimeydessä lähes yhtä hyvin kuin me ihmiset hämäränä päivänä, arvioi petotutkija Katja Holmala. Ilveksen herkät korvat auttavat sitä kuulemaan tarkasti jopa hangen alta kuuluvaa rapinaa, ja hajuaisti kertoo myös menneistä tapahtumista ja alueen toisten ilvesten kunnosta ja mielialoista. Minna Pyykkö jutteli petotutkija Katja Holmalan kanssa ilvestutkimuksesta Järvenpäässä Tuusulanjärven rannassa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Valokuvataiteilija Jaana Kotamäki kuvaa luonnon värejä, liikkeitä ja muotojen monimuotoisuutta. Hänen valokuvansa muistuttavat usein tunnelmaltaan maalauksia. Käärmekuvaaja Lisse Tarnanen on tallentanut käärmekuviinsa hetkiä, joita harva on päässyt näkemään ja vielä harvempi kuvaamaan. Molemmat naiset ovat kuvanneet luontoa jo vuosikymmenten ajan. Minna Pyykkö jutteli heidän matkastaan luontokuvauksen maailmaan. Kuva: Jaana Kotamäki

Kaupungin kaduilla tepastelevat kesykyyhkyt eli pulut saattavat äkkiseltään vaikuttaa arkisilta linnuilta. Ne ovat kuitenkin monella tavalla jännittäviä eläimiä, ja niiden historia on täynnä yllättäviä tarinoita. Minna Pyykkö kävi puluretkellä Turussa lintututkija Timo Vuorisalon kanssa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Minkälaisia lumi- ja jääkuvauksia suomalaisesta kaunokirjallisuudesta löytyy? Ovatko jotkut kirjailijat erikoistuneet kuvaamaan juuri talvea? Minkälaiset lumikuvaukset ovat erityisen mieleenpainuvia? Minna Pyykkö jutteli aiheesta kirjailija yliopistonlehtori Vesa Haapalan kanssa. Ohjelmassa kuultiin myös yle luonnon nettisivujen ja facebookin kautta saatuja vinkkejä mieleenjääneistä lumikuvauksista. Ohjelma oli uusinta helmikuulta 2019. Kuva: Joose Laaksonen

Luonnon monimuotoisuus hupenee nykyään niin nopeasti, että puhutaan kuudennesta sukupuuttoaallosta. Samaan aikaan aletaan ymmärtää yhä paremmin monimuotoisuuden arvo - ja se, että on kiire suojella jäljellä olevia lajirikkaita elinalueita. Tutkimusjohtaja Atte Moilanen on kehittänyt ohjelmiston, jonka avulla voidaan tunnistaa luonnon kannalta arvokkaimpia alueita. Tätä Zonation- ohjelmistoa on viime vuosina käytetty laajasti Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Siis voiko matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen avulla suojella luontoa? Ja voiko Suomessa kehitetty ohjelmisto auttaa suojelemaan myös maailman uhanalaisia lajeja? Minna Pyykkö tapasi Atte Moilasen Helsingissä Viikissä pienen metsäsaarekkeen laidalla. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mitä ovat häirikkösudet? Mikä on susiraja? Turkulainen kulttuurihistorioitsija Heta Lähdesmäki on tutkinut väitöskirjassaan suomalaisten suhdetta susiin 1900- luvulla. Minna Pyykkö tapasi hänet pian väitöstilaisuuden jälkeen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Yli 8000 maailman kalalajia on toistaiseksi saanut suomenkielisen nimen. Nimeäminen on ollut valtava urakka, jossa biologi Markku Varjo on ollut mukana jo 60- luvulta lähtien. Minkälainen kalan nimi on hyvä, ja miksi nimeäminen kannattaa? Minna Pyykkö jutteli Markku Varjon kanssa kalojen nimistä, nimeämisen haasteista ja hänen elinikäisestä kiinnostuksestaan kaloihin. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mitä hirvet talvella tekevät? Minkälaisissa porukoissa ne liikkuvat? Mistä ne löytävät ruokaa? Miten hankalaa niiden on liikkua jos metsissä on paljon lunta? Minna Pyykkö oli hirvikuvaaja Asko Hämäläisen kanssa hirviretkellä Kouvolan seudulla. Asko on ollut kiinnostunut hirvistä jo vuosikymmenien ajan ja päässyt näkemään niiden talven vietosta paljon sellaista, mitä kukaan muu ei ole nähnyt. Tällä retkellä hirviä päästiin seuraamaan myös ylhäältäpäin! Ohjelma oli uusinta helmikuulta 2019. Kuva: Asko Hämäläinen

Opettaja Pekka Kivikäs on kirjoittanut kalliomaalauksista useita palkittuja kirjoja, tutkinut ja tallentanut Suomen kallioiden kuvia vuosikymmenten ajan. Hän toivoo että kalliomaalausten merkitys ymmärrettäisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Ne ovat vanhimpia viestejä historiasta: täällä aikanaan eläneistä ihmisistä. Minna Pyykkö kävi Jyväskylässä juttelemassa Pekka Kivikkään kanssa hänen pitkästä matkastaan kalliomaalausten maailmaan. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2020. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tähtitieteilijä dosentti Harry Lehto on kiinnostunut luonnosta laajasti. Tähtien lisäksi hän tutkii mikroskoopilla pihamaataan, vettä jään alla, äänittää puiden runkojen sisältä toukkien ääniä, tallentaa lepakoiden juttelua. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan luonnon kauneudesta, uuden löytämisestä, avaruudesta ja avaruuden ajasta. Avaruuteen katsomalla voi nähdä miljoonien vuosien taakse, jopa alkuräjähdykseen. Ohjelma on uusinta viime joulukuulta. Kuva: Aarni Lehto

Pastori ja tietokirjailija Hannes Tiira menehtyi yllättäen viime elokuussa. Hän oli aktiivinen luonto- ja lintuharrastaja ja innosti muitakin näkövammaisia lintujen äänten maailmaan. Nyt Minna Pyykön maailma- ohjelmassa kuultiin uusintana viime joulukuussa tehty ohjelma, jossa Hannes Tiira kertoo linturetkistään ja siitä, miten hänen joulunsa soi linnun äänin. Minna Pyykkö oli Porissa talvisella linturetkellä Hannes ja Pirjo Tiiran kanssa. He juttelivat myös kauneimmista lintujen äänistä, ja siitä, miten linnut tuntuvat liittyvän suomalaisten jouluun monin tavoin. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kasviarkeologit etsivät maanäytteistä merkkejä vanhoista kasveista. Kasvien jäänteet kertovat myös entisajan ihmisten elämästä: kasveja on käytetty mm ruuaksi, lääkkeiksi, vaatteiden tekoon ja värjäykseen, koristeeksi ja ehkä monilla sellaisilla tavoilla, joista emme nykyään tiedä mitään. Minna Pyykkö kävi Turussa juttelemassa alan pioneerin dosentti Terttu Lempiäisen kanssa. Mitkä löydöt ovat olleet hän uransa huippuhetkiä? Entä ajatteleeko hän mikroskoopin äärellä usein niitä ihmisiä, jotka ovat aikanaan kasveja käyttäneet? Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten linnut nukkuvat? Viettävätkö ne öitä samalla oksalla? Miksi ne eivät putoa puusta kesken unien? Voivatko linnut nukkua myös ilmassa? Minna Pyykkö kävi linturetkellä eläinfysiologi Esa Hohtolan kanssa juttelemassa lintujen unesta ja nukkumisen fysiologiasta. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomi on loistava sammalmaa, ja nyt juuri on hyvä aika lähteä sammalretkelle kaikkialla siellä missä lumi ei vielä peitä maata. Minna Pyykkö lähti sammalasiantuntija Kimmo Syrjäsen kanssa Nuuksioon ihmettelemään sammalmaailman kauneutta ja hämmästyttävää lajimäärää. Ohjelma on uusinta viime vuoden marraskuulta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Syksyisin ilmojen viiletessä jotkut linnut harhautuvat sisätiloihin: koteihin, virastorakennuksiin, kauppoihin ja ostoskeskuksiin. Useinmiten sisälle päätyneet linnut ovat nuoria ja uteiliaita. Minna Pyykkö törmäsi kuluneella viikolla sattumalta täällä Yleisradion käytävällä lintuharrastaja Tuukka Kupiaiseen, joka oli saanut tehtäväkseen poistaa pari sisälle harhautunutta lintua. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Ilmojen kylmetessä yhä useampi muuttolintu lähtee Suomesta matkalle etelään. Miten ne sen tekevät? Miten ne suunnistavat? Pitääkö lintujen treenata ennen muuttomatkaa? Minna Pyykkö jutteli lintujen muutosta Oulun yliopiston eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtolan kanssa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tähän aikaan vuodesta moni ihminen kiinnittää huomionsa puihin, kun lehtipuut hehkuvat komeimmissa ruskan väreissään. Monille suomalaisille puut ovat hyvin tärkeitä, erityisesti vanhat puut. Vuosi sitten Ylen Mennään metsään- kampanjan osana kerättiin suomalaisten tarinoita heille tärkeistä puista otsikolla "Minä ja mun puu". Tarinoita tuli valtavasti, ja tässä ohjelmassa kuullaan niistä joitain. Minna Pyykkö kävi lisäksi metsäretkellä Helsingin Kumpulassa kasvitieteilijä Sinikka Piipon kanssa. He juttelivat siitä, miten monin tavoin puut vaikuttavat meihin huomaamattamme, esimerkiksi parantavat terveyttämme. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Itämerellä nähdään toisinaan valtavia aaltoja. Miten tuuli synnyttää aallot? Kuinka pitkälle ne voivat kulkeutua? Miten niitä valokuvataan? Onko totta, että joka seitsemäs meren aalto suuri? Kuinka korkeiksi aallot voivat kasvaa Itämerellä? Minna Pyykkö tapasi Utön saarella aaltokuvaaja Jaakko Ruolan ja kävi professori Kimmo Kahman kotona juttelemassa aaltotutkimuksesta. Ohjelma oli uusinta joulukuulta 2018. Kuva: Jaakko Ruola

Syksyiselle tummalle merelle katsellessa on melko helppo ymmärtää, että entisaikaan on kuviteltu pinnan alle hyvinkin erikoisia eläimiä, jopa hirviöitä. Esimerkiksi jättiläismustekaloja, jotka kasvavat loputtomasti, valtavia merikäärmeitä, tai possupäisiä valaita. Entä minkälaisia merihirviöitä olivat Kraken ja parrakas Meriaave? Minna Pyykkö kävi vanhassa satamakaupungissa Turussa juttelemassa historioitsija Otto Latvan kanssa merihirviöiden historiasta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Suomen luonnossa on tämän hetken arvion mukaan 48 000 lajia. Koko maapallolla kasvi- eläin- ja sienilajeja tunnetaan toistaiseksi 1,5 miljoonaa, mutta tuoreiden arvioiden mukaan oikea lukumäärä saattaa olla lähes 9 miljoonaa! Ja tämä hämmästyttävä monimuotoisuus on parhaillaan hupenemassa niin nopeasti, että tutkijat puhuvat kuudennesta sukupuutosta. Jotkut asiantuntijat puhuvat tästä kaikkien kriisien äitinä. Juha Kauppinen paneutui kahden vuoden ajan Suomen luonnon monimuotoisuuskysymyksiin. Hän retkeili soilla, jokimaisemissa, metsissä, tuntureilla ja kirjoitti aiheesta kirjan Monimuotoisuus- kertomuksia katoamisista. Minna Pyykkö juttelee Juha Kauppisen kanssa aiheesta, ja siitä, mitä hän oivalsi tämän projektin aikana. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten olisi hämähäkinseittimekko? Tai luotiliivit? Hämähäkin seitti on niin hämmästyttävää ainetta että sitä on yritetty jäljitellä jo pitkään. Myös hämähäkkien älyä on tutkittu viime vuosina, ja jotkut niistä ovat yllättävän fiksun tuntuisia. Minna Pyykkö kävi juttelemassa hämähäkeistä matematiikan professori Samuli Siltasen kanssa, joka on intohimoinen hämähäkkivalokuvaaja. He katselivat Samulin hämähäkkivalokuvia, juttelivat niiden maailmasta ja siitä, miksi matemaatikon mielestä hämähäkit ovat kiinnostavia. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kasvit levittävät siemeniään hämmästyttävän monin kekseliäin kostein: katapultein, laskuvarjoin, propellein, lenninsiivin. Toiset käyttävät apunaan liimaa ja tartuntaväkäsiä. Minna Pyykkö kävi kasvinsiemenretkellä kasvifysiologi professori Kurt Fagerstedtin kanssa. Ohjelma oli uusinta syksyltä 2017. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Juuri nyt on loistava aika lähteä maaperätutkimusretkelle kaikkialla missä lumi ei vielä peitä maata! Maan kätköissä elää käsittämätön määrä pieniä eliöitä, joilla on elintärkeä tehtävä: hajottaa kuollut aines uudelleen käytettäväksi. Minna Pyykkö kävi juttelemassa maaperäeläimistä ja kaivamassa maata Jyväskylän rantalehdossa Saana Kataja-ahon, Jari Haimin ja Veikko Huhdan kanssa. (Ohjelma on uusinta syyskuulta 2019)

Helsingin luonnontieteellisen keskusmuseon luusalista löytyy suurharvinaisuus: Stellerinmerilehmän luuranko. Niitä on maailman museoissa vain muutamia. Minna Pyykkö kävi kirjailija Aura Koiviston kanssa museossa luurankoa katsomassa ja juttelemassa sen tarinasta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Suomen luonnon päivän iltana viikko sitten joukko luonnosta kiinnostuneita retkeläisiä kokoontui nuotiolle Sipoonkorven metsään. Minna Pyykkö kävi kuuntelemassa heidän nuotiotarinoitaan hämärtyvässä illassa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kimmo Silvonen on harrastanut perhosia jo 50 vuoden ajan. Kaikki lähti liikkeelle isoisän kärpäshaavista ja eräästä tietystä jaspisyökkösestä. Minna Pyykkö kävi Kimmo Silvosen takapihalla Espoossa katselemassa yöperhosten lentoa. Samalla he puhuivat myös siitä, miksi ne tulevat valolle? Miksei niitä päivällä näy? Ja miksi ihmeessä yöperhoset ovat niin värikkäitä ja kauniita? Ohjelma on uusinta kolmen vuoden takaa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kuuluvatko linnut Sibeliuksen musiikissa? Voiko Ainolasta löytää edelleen sanoja puita, joita Sibelius on katsellut? Minna Pyykkö kävi retkellä Järvenpäässä Sibeliuksen kotitalossa Ainolassa museonjohtaja Julia Donnerin ja tutkija Timo Virtasen kanssa juttelemassa siitä, mitä luonto säveltäjälle merkitsi. Kuva: Valokuvataiteen museo / Santeri Levas

Mitä kasvin rakennetta katselemalla voi päätellä sen elinoloista? Voiko kasvien rakenteita soveltaa ihmisten keksintöihin? Miten jättiläislumpeen lehti voi kannattaa ihmisen? Minna Pyykkö oli kasviretkellä juttelemassa kasvien rakenteista ja arkkitehtuurista kasvitieteen professori Jouko Rikkisen kanssa Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa.

Miten hyviä lentäjiä sudenkorennot ovat? Mistä niitä löytää? Kuinka korentoja kannattaa valokuvata? Mitä ne tekevät sateella? Minna Pyykkö oli sudenkorentoretkellä hyönteisharrastaja, tietokirjailija Sami Karjalaisen kanssa Nuuksiossa. He olivat etsimässä erästä Suomen suurinta korentoa - isoukonkorentoa.

Oppiminen, ongelmanratkaisukyky, luovuus, kekseliäisyys, joustavuus, muisti, työkalojen käyttö, käsitys omasta itsestä... Älykkyyden määrittäminen ei ole helppoa ihmisilläkään ja älykkyystestit tavoittavat vain osan siitä. Eläinten älykkyyden testaaminen on vielä hankalampaa, mutta viime vuosina on saatu tietoa jopa selkärangattomien yllättävistä oppimiskyvyistä. Dosentti Jussi Viitala on tutkinut ja opettanut eläinten käyttäytymistä vuosikymmenten ajan. Hän on kirjoittanut eläinten älykkyydestä myös kirjan. Minna Pyykkö kävi Hämeenkyrössä juttelemassa Jussi Viitalan kanssa eläinten älyn maailmasta. Kuva: Pentti Kallinen / Yle

Miten pitkä ihmisen tarina tässä maailmankaikkeudessa on? Mitä kaikkea me kannamme edelleen omassa kehossamme muistona tästä tarinasta. Minna Pyykkö jutteli evoluutiopaleontologian professori Mikael Forteliuksen kanssa ihmislajin synnystä ja siitä miten paljon tutkijoiden oma aika vaikuttaa siihen mitä fossiileista päätellään. Entä mitä kaikkea ei vielä tiedetä? Ja miten iso merkitys koirilla on saattanut olla ihmisen historiassa? Ohjelma on uusinta heinäkuulta 2018. Kuva: Daniel Burgas

Miten luontokokemuksen voi tallentaa elokuvaan? Pitääkö leffan eläinten olla söpöjä ja karvaisia? Sopiiko samanlainen musiikki kovakuoriaisten ja hirvien taustalle? Mikä on musiikin merkitys luontoelokuvissa? Minna Pyykkö jutteli luontoleffoja pitkään tehneen tuottaja Marko Röhrin ja säveltäjä Panu Aaltion kanssa siitä, miten Suomen luonto sopii elokuvan aiheeksi.

Jonain lämpimänä kesäisenä päivänä kannattaa katsella luonnossa häärääviä kovakuoriaisia. Ne ovat monella tavalla hämmästyttävää porukkaa. Minna Pyykkö kävi juttelemassa kovakuoriaisista professori Jyrki Muonan kanssa Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteisosastolla. Kovakuoriaisten elämän ihmeellisyyksien lisäksi ohjelmassa päästään puhumaan myös erikoisista tutkijoista, kreiveistä, sattumasta, räjähtävästä hyppyvoimasta, vuosimiljoonista, mannerlaattojen liikkeistä ja metsien synnystä! Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kalojen käyttäytymistä on tutkittu tosissaan vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Siksi viime aikoina onkin selvinnyt hämmästyttäviä tietoja siitä, miten kalat oppivat ja muistavat. Minna Pyykkö juttelee kalojen käyttäytymisestä Helsingin yliopiston dosentti Heikki Hirvosen kanssa Helsingissä Vanhankaupunginkosken rannalla. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Oletko koskaan potkaissut lehmänläjää ja kumartunut katsomaan kuoriaisporukkaa, joka läjästä paljastuu. Mitä ihmettä ne siellä tekevät? Miksi ne viihtyvät siellä? Miten hankalaa on elää kakassa? Miksi niiden tutkiminen on tärkeää? Entä miten dinosaurukset ja pyramidit liittyvät lantakuoriaisiin? Professorit Kari Heliövaara ja Tomas Roslin ovat olleet pitkään kiinnostuneita lantakuoriaisista. Minna Pyykkö lähti heidän kanssaan lantakuoriaisretkelle Kosken kartanon laitumelle Varsinais-Suomeen. Ohjelma on uusinta viime kesältä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Millaisia ovat suomalaiset ihmissudet? Miksi syntytarinat ovat olleet tärkeitä entisajan ihmisille? Mikä on käärmeiden käräjäkivi? Entä miksi sananjalka kukkii vain juhannusyönä? Minna Pyykkö tapasi Turussa perinteen ja kulttuurintutkija Merja Leppälahden. He juttelivat juhannuksen kunniaksi siitä, millaisia myyttisiä hahmoja ensiajan ihmiset ovat voineet kuvitella keskikesän luonnossa kohtaavansa.

Nyt eletään parasta kukka-aikaa luonnossa. Niitä voi löytää pellon pientareilta, niityiltä, kalliolta, rannoilta, soilta, metsistä tai pihamaalta. Biologi tietokirjailija Pentti Halenius on kasviretkeillyt aktiivisesti viimeisen kuuden vuoden ajan. Hän on tehnyt yhdessä Arto Rantasen kanssa opasta Kasvibongarille. Minna Pyykkö kävi Nurmijärvellä Pentti Haleniuksen kotipihalla juttelemassa luonnonkukista ja niiden maailmasta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten muurahaiset näkevät maailman? Ovatko ne ahkeria? Kuka muurahaiskeossa päättää asioista? Muurahaisten elämään liittyy paljon kiehtovia kysymyksiä. Monet muurahaistutkijat ovat selvittäneet niiden elämää kekseliäillä kokeilla, mutta tuntuu, että mitä enemmän muurahaisia tutkitaan sitä hämmästyttävämpiä asioita selviää. Minna Pyykkö oli biologi tietokirjailija Katja Bargumin kanssa muurahaiskeon äärellä Helsingin keskuspuistossa juttelemassa muurahaisten elämästä ja tutkimuksesta.

Nyt kesän alussa eletään lähes koko Suomessa sammakoiden "varhaislapsuuden", nuijapäiden aikaa. Niiden elämää ja kehittymistä on hauska seurata. Minna Pyykkö kävi Helsingin Viikissä sammakko- ojan äärellä biologi Jarmo Saarikiven kanssa ihmettelemässä nuijapäiden menoa.Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Millaisia ovat jääkauden viimeiset henkäykset kalliossa? Miksi varhaiset geologit uskoivat mieluummin vedenpaisumusteoriaan kuin jääkausiajatukseen? Miten ihmeessä jäälautat ovat voineet kuljettaa monen metrin korkuisia rapakivilohkareita idästä tänne? Minna Pyykkö oli jääkauden jäljillä Helsingin Vuosaaressa geologi emeritusprofessori Veli- Pekka Salosen kanssa. Ohjelma oli uusinta vuodelta 2017. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Lintujen muuttoreittien selvittämisessä vapaaehtoisilla harrastajilla on suuri merkitys. Joka kevät ja syksy Itämeren saarten lintuasemilla harrastajat rengastavat lintuja ja seuraavat muuton etenemistä. Monet odottavat myös harvinaisuuksia. Ja toisinaan niiden muisto voi kantaa vuosikymmenten taakse. Minna Pyykkö kävi Nokialla tapaamassa luontokartoittaja Pekka Rintamäkeä. Hän on tänä keväänä ryhtynyt skannaamaan tuhansia valokuviaan Lågskärin saarelta jossa hän vietti pitkiä aikoja kolmisenkymmentä vuotta sitten. Muistot ovat edelleen hämmästyttävän elävinä mielessä. Kuva: Pekka Rintamäen kuva-arkisto

Kimalaiskuningattaret ovat nyt juuri liikkeellä. Ne ovat superäitejä jotka etsivät parhaillaan kuumeisesti uutta pesäpaikkaa tulevalle yhteiskunnalle jonka sitten perustavat. Niiden karvaisilla harteilla onkin paljon, esimerkiksi tulevan mustikkasadon suuruus! Onneksi kimalaiset ovat myös hämmästyttävän älykkäitä. Minna Pyykkö juttelee kahden kimalaistutkijan professori Dave Goulsonin ja tutkijatohtori Olli Loukolan kanssa siitä, miten hämmästyttäviä kavereita kimalaiset oikein ovatkaan. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Yle Luonto osallistui toukokuussa legendaariseen, Irlannin yleisradioyhtiön RTÉ Radio 1:n luomaan The Dawn Chorus- lähetykseen. Sen ideana on seurata linnunlaulun alkua eri puolilla Eurooppaa. Suomen osuus toteutettiin Lohjalta, Hyvelänjärven peltoalueelta. Paikka on ollut järvi, joka on jo 1800- luvulla kuivattu maanviljelytarkoituksiin. Alue tulvii nykyään keväisin, ja houkuttaa paikalle kahlaajia ja muuttolintuja. Paikalla olivat lintuasiantuntijana Jan Södersved Birdlife Suomesta ja Ylen luontotoimittajat Asko Hauta- aho ja Minna Pyykkö.

Näihin aikoihin aamut alkavat taas täyttyä linnunlaulusta. Mutta tiesitkö että linnutkin voivat laulaa murteilla? Että ne kuuntelevat ja oppivat toisiltaan, ja että niiden laulua voi yrittää itsekin opetella? Minna Pyykkö kävi biologi Heidi Björklundin kanssa linturetkellä Espoossa harjoittelemassa lintujen äänten matkimista. Ohjelma on uusinta huhtikuulta 2018. Kuva: Pinja Syyrilä

Luonto on kirjailija Eeva Kilvelle tärkeä. Hän on kirjoittanut siitä paljon: tähtitaivaista, ampiaisista, sudenkorennoista, perhosista, puista, metsistä, luonnon arvosta- ja meistä ihmisistä luonnon osana. Minna Pyykkö tapasi kirjailijan sillä hetkellä kun hän oli juuri saanut käsiinsä tuoreimmat teoksensa Sininen muistikirja. Siinäkin luonto on vahvasti mukana. Kuva: Anna-Riikka Carlson

Professori Tomas Roslin on ryhmineen tutkinut Koillis- Grönlannissa jo 10 vuoden ajan ravintoketjuja ja verkkoja. Siis sitä kuka syö ketäkin. Tutkimus vaatii oveluutta ja sitkeyttä, ja samalla kun keräilee maastosta kakkanäytteitä tutkittavaksi tai tarkkailee hämähäkkien elämää, pitää muistaa välillä vilkuilla ympärilleen jääkarhujen varalta! Mutta miksi ihmeessä on tärkeää tutkia tällaisia työläästi selvitettäviä kokonaisuuksia? MItä hyötyä siitä on? Minna Pyykkö kävi juttelemassa aiheesta Ruotsin maatalousyliopiston hyönteisekologian professorin Tomas Roslinin kanssa. Kuva: Tom Versluijs

Juuri nyt on hyvä aika laittaa linnunpönttö puuhun. Minna Pyykkö kävi Ylöjärvellä kirjailija Jyrki Vainosen kanssa putsaamassa pönttöjä, laittamassa uutta puuhun ja juttelemassa siitä lintujen maailmasta, johon linnunpönttöjen kautta pääsee osalliseksi. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kotimaiset rupikonnat ja sammakot lähtevät pian taas liikkeelle. Sitä odotellessa on hyvä hetki pohtia maailman sammakoiden ihmeellistä monimuotoisuutta. Suomalaisilla sammakoilla menee toistaiseksi vielä aivan hyvin, mutta maailman sammakkoeläinten tilanne on paljon heikompi. Nykyarvioiden mukaan joka kolmas tunnetuista sammakkolajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Minna Pyykkö käy retkellä Ruissalossa kasvitieteellisen puutarhan sammakkonäyttelyssä Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön tutkija Varpu Vahteran kanssa. Sammakkoretkellä selviää mm. missä sammakon korvat ovat ja miten pieni on maailman pienin sammakko.

Veikko Kilkki alkoi tehdä 1970- luvulla elokuvaa saimaannorpasta vaikka ei ollut nähnytkään koko lajia. Hänellä on paljon juttuja siitä, miten he oppivat aikanaan kantapään kautta saimaannorpan elämästä. Hän kuuli silloin myös hurjia tarinoita norppavihasta ja vainosta. Kilkki on ollut mukana suojelemassa norppia jo vuosikymmenten ajan. Hän kirjoitti myös aikanaan Juha Watt Vainolle tarinan norpasta ja yksinäisestä Nestorista. Minna Pyykkö kävi Mikkelissä Veikko Kilkin luona kuuntelemassa näitä norppatarinoita vuosien varrelta. Ohjelma oli uusinta heinäkuulta 2018. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Missä linnut kaupungissa yöpyvät? Miten erikoisissa paikoissa ne voivat pesiä? Laulavatko talitiaiset tosiaan lyhyemmin kaupungin metelissä? Minna Pyykkö lähti lintututkija Timo Vuorisalon kanssa linturetkelle Turkuun illan hämärtyessä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tuore Suomen eliölajien uhanalaisarvio ns Punainen kirja julkaistiin perjantaina. Sen mukaan Suomen luonto köyhtyy edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9% oli uhanalaisia, ja jopa kolmannes Suomen linnuista ja sammalista. Arviosta löytyy kuitenkin myös joitain positiivisia muutoksia: esimerkkejä siitä, miten sitkeä suojelutyö kannattaa. Minna Pyykkö kävi juttelemassa Suomen lajien uhanalaisuudesta ja niiden tutkimisen haasteista ympäristöneuvos Esko Hyvärisen, vanhemman tutkijan Ulla- Maija Liukon ja kalatutkija Ari Sauran kanssa. Kuva: Riku Lumiaro

Laskiaissunnuntain kunniaksi Minna Pyykkö jutteli tieteenhistorian dosentin Osmo Pekosen kanssa Olaus Magnuksen kirjasta Pohjoisten kansojen historia. Teos ilmestyi vuonna 1555, oli ensimmäinen kokoava kuvaus pohjoisen oloista, ja Osmo Pekosen mukaan "vei Pohjolan maailmankartalle". Teoksessa pohjoisen talviset olot kuvataan varsin hurjiksi: pakkanen halkaisee kiviä, sudetkin menettävät joskus näkönsä- ja vain sankarilliset ihmiset pärjäävät näissä äärimmäisissä oloissa! Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mitä hirvet talvella tekevät? Minkälaisissa porukoissa ne liikkuvat? Mistä ne löytävät ruokaa? Miten hankalaa niiden on liikkua jos metsissä on paljobn lunta? Minna Pyykkö oli hirvikuvaaja Asko Hämäläisen kanssa hirviretkellä Kouvolan seudulla. Asko on ollut kiinnostunut hirvistä jo vuosikymmenien ajan ja päässyt näkemään niiden talven vietosta paljon sellaista, mitä kukaan muu ei ole nähnyt. Ja tällä retkellä hirviä päästiin seuraamaan myös ylhäältäpäin! Kuva: Asko Hämäläinen

Minkälaisia lumi- ja jääkuvauksia suomalaisesta kaunokirjallisuudesta löytyy? Ovatko jotkut kirjailijat erikoistuneet kuvaamaan juuri talvea? Minkälaiset lumikuvaukset ovat erityisen mieleenpainuvia? Minna Pyykkö jutteli aiheesta kirjailija yliopistonlehtori Vesa Haapalan kanssa. Ohjelmassa kuultiin myös yle luonnon nettisivujen ja facebookin kautta saatuja vinkkejä mieleenjääneistä lumikuvauksista.

Suurin osa Suomessa pesivistä linnuista on muuttolintuja. Missä ne ovat juuri nyt? Minna Pyykkö kävi juttelemassa muuttolintujen talvenvietosta Rengastustoimiston johtajan Jari Valkaman kanssa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Minna Pyykön maailma- ohjelmassa oltiin tällä kertaa talvisella kasviretkellä Turussa ja juteltiin talventörröttäjien kauneudesta dosentti Ari- Pekka Huhdan kanssa. Ohjelma oli uusinta keväältä 2016. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tähtien kuvaaminen oli pitkään teknisesti aika hankalaa. Öiden kuvaamiseen liittyy paljon muitakin haasteita: se voi olla epäsosiaalista, välillä voi väsyttää, ja tähtikirkkaiden talviöiden kuvaajan pitää varautua siihen, että välillä on tosi kylmä! Toisaalta monet yöt ovat niin hienoja, että niitä ei kertakaikkiaan voi tuhlata nukkumiseen, luontokuvaaja Jorma Luhta kertoo. Öitä kuvaamalla hän on päässyt kokemaan sellaista, mitä päivisin ei koe. Minna Pyykkö jutteli Jorma Luhdan yökuvista ja yöretkistä. Kuva: Jorma Luhta

Miten lumisateen voi maalata? Näyttävätkö lumen sävyt kovassa pakkasessa erilaiselta kuin nuoskasäässä? Minna Pyykkö oli Helsingissä Ateneumin taidemuseossa meteorologi Seija Paasosen kanssa katselemaan taulujen taivaita, juttelemassa erilaisista säistä ja pohtimassa mm sitä, ovatko taiteilijat maalanneet ulkona vai muistikuvista. Voiko esimerkiksi kaatosateessa tai ukkosmyrskyssä maalata, tai yöllä? miten voi maalata auringon kun sitä kohti ei saa katsoa? Kuva: Fanny Churberg: Talvimaisema, auringon mailleen mentyä (1880). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.

Säveltäjä Kalevi Aho on käyttänyt linnun ääniä musiikissaan, säveltänyt suositun hyönteisaiheisen oopperan, ja tutkinut mm. Kalevalan myyttejä. Minna Pyykkö kävi tapaamassa Kalevi Ahoa ja juttelemassa luonnon merkityksestä säveltäjille. Hän pääsi kysymään myös sitä, viettikö Kalevi Aho aikaa muurahaiskeon äärellä siinä vaiheessa kun teki hyönteisoopperaansa? Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Tähtitieteilijä dosentti Harry Lehto on kiinnostunut luonnosta laajasti. Tähtien lisäksi hän tutkii mikroskoopilla pihamaataan, vettä jään alla, äänittää puiden runkojen sisältä toukkien ääniä, tallentaa lepakoiden juttelua. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan luonnon kauneudesta, uuden löytämisestä, avaruudesta ja avaruuden ajasta. Avaruuteen katsomalla voi nähdä miljoonien vuosien taakse, jopa alkuräjähdykseen. Kuva: Aarni Lehto

Linnut tuntuvat liittyvän suomalaisten jouluun monin tavoin. Minna Pyykkö kävi Porissa linturetkellä Hannes ja Pirjo Tiiran kanssa. He juttelivat kauneimmista lintujen äänistä, satujen, joulukorttien ja joululaulujen linnuista, siitä, millaista on harrastaa lintuja näkövammaisena. - ja miten ihmiset voivat löytää rauhaa ja pyhyyttäkin luonnosta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Asuuko meidän sisällämme kaiken tämän digiajan alla muinainen mieli joka rauhoittuu parhaiten kuullessaan meren maininkeja, maatessaan lämpimällä rantakalliolla tai katsellessaan tähtitaivasta pakkasyössä? Vai mistä johtuu että vähitellen aletaan saada yhä enemmän tutkimustietoa luonnon monista terveysvaikutuksista- myös vaikutuksista ihmismieliin. Minna Pyykkö kävi Tampereella jututtamassa psykologian professori Kalevi Korpelaa aiheesta. Ohjelma oli uusinta tammikuulta 2018. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Viime viikkoina on Itämerellä nähty valtavia aaltoja. Miten tuuli synnyttää aallot? Kuinka pitkälle ne voivat kulkeutua? Miten niitä valokuvataan? Onko totta, että joka seitsemäs meren aalto suuri? Kuinka korkeiksi aallot voivat kasvaa Itämerellä? Minna Pyykkö tapasi Utön saarella aaltokuvaaja Jaakko Ruolan ja kävi professori Kimmo Kahman kotona juttelemassa aaltotutkimuksesta. Kuva: Jaakko Ruola

Itsenäisyyspäivän lähestyessä on hyvä aika pysähtyä miettimään suomalaisen luonnonsuojelun sankareita. Keitä he ovat? ja Millaisia muistoja ja jälkiä heistä on jäänyt? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Itä- Suomen yliopiston ympäristötieteen dosentin Heikki Simolan kanssa.

Nyt parhaaseen lintujen syysmuuttoaikaan Minna Pyykkö oli aamuisella retkellä lintututkija Nadja Weisshauptin kanssa. Nadja on päätynyt Suomeen tuulten ja lintujen takia kolmisen vuotta sitten. Hän on mukana Ilmatieteen laitoksen tutkaprojektissa, jossa pyritään selvittämään lintujen muuttoreittejä ja korkeuksia, kehittämään tutkakuvien käyttöä ja yhdistämään lintuharrastajien maastohavaintoja tutkaverkoston antamiin tietoihin. Eikö lintujen syksyisiä reittejä siis vielä tunneta? (ohjelma on uusinta viime syyskuulta)

Arjen keskellä ei välttämättä huomaa kaupungin kauneutta, monia yksityiskohtia ja historian kerrostumia. Ja sitä, miten paljon eläinten kuvia kaupunkien kiviseinistä löytyykään. Niitä on monessa Suomen kaupungissa, kuten Turussa, Tampereella, tai Kuopiossa, jossa esimerkiksi Kauppahallin porttia reunustavat suuret sammakot. Minna Pyykkö lähti eläinretkelle Helsinkiin katselemaan kiviseinien, porttien ja katonharjojen eläinveistoksia. Oppaana hänellä oli arkkitehtuurihistorian professori Aino Niskanen, joka on yhdessä Annukka Pietilän kanssa ollut jo pitkään kiinnostunut kaupungin eläinhahmoista. Mitä kaikkia eläimiä seinistä löytyikään? Ohjelma on uusinta joulukuulta 2017. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Lumen sataessa on hyvä aika perehtyä myyrien elämään seuraamalla niiden jälkiä. Ja niin kiehtovia ja tärkeitä eläimiä myyrät, hiiret, sopulit ja päästäiset ovat, että jotkut tutkijat ovat omistaneet niille koko elämänsä. Minna Pyykkö oli Espoossa metsäretkellä Metsäeläintieteen professori Heikki Henttosen kanssa. Henttonen on alan legenda, viettänyt myyrätutkimuksen parissa jo yli 40 vuotta, opastanut nuorempia tutkijoita myyrien maailmaan ja vetänyt suuria kansainvälisiä hankkeita. Ja myyräinnostus vain jatkuu.

Tiikeri, kirahvi, oranki, mutta myös ankerias, jokihelmisimpukka, kultasirkku, kultakonna, panamantynkäsammakko, jne. jne. Uhanalaisten lajien lista on pitkä ja kasvaa koko ajan. Ja vaikka moni ihminen tekeekin hartiavoimin töitä lajien suojelun eteen, niin jatkuvasti lajeja myös kuolee sukupuuttoon. Jotkut tutkijat ovat todenneet että elämme parhaillaan kuudennen sukupuuttoaallon aikaa. Luonnon monimuotoisuudesta ja sen vähenemisestä keskustelivat tässä ohjelmassa YK:n biodiversiteettisopimuksen pääsihteeri Cristiana Pasca Palmer ja Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Suomi on loistava sammalmaa, ja nyt juuri on hyvä aika lähteä sammalretkelle kaikkialla siellä missä lumi ei vielä peitä maata. Minna Pyykkö lähti sammalasiantuntija Kimmo Syrjäsen kanssa Nuuksioon ihmettelemään sammalmaailman kauneutta ja hämmästyttävää lajimäärää. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Viime vuosisadan merkittävimpiin luonnonsuojelijoihin kuulunut suotutkija Rauno Ruuhijärvi kuoli nyt kesäkuussa 91- vuotiaana. Hänen kunniakseen Minna Pyykön maailma- ohjelmassa kuultiin uusintana vuodelta 2016 hänen haastattelunsa suotutkimuksen ja soidensuojelun maailmasta. MIten hänestä tuli suotutkija? Entä oliko suotutkimus myös seikkailua?

Muurahaisia on luonnossa kaikkialla. Kekojen lisäksi niitä elää puun rungoilla, mättäissä maaperässä, jopa kävyn tai tikun sisällä! Mutta miten muurahaiset valmistautuvat parhaillaan talveen? Ja miksi muurahaistutkijan mielestä niiden elämä vaikuttaa toisinaan scifikertomukselta? Minna Pyykkö oli muurahaisretkellä tutkija Unni Pulliaisen kanssa Helsingin Viikissä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Meriluonnon tutkiminen on hankalaa. Mutta ei mahdotonta! Sen on osoittanut Velmu- hanke, jossa on yli 10 vuoden tutkimuksen aikana saatu kartoitettua yleiskuva Suomen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuudesta. Valtava määrä tutkijoita on osallistunut tähän hankkeeseen. Näytteenottopisteitäkin on ollut n 180 000! Minna Pyykkö kävi jututtamassa aiheesta tutkimusprofessori Markku Viitasaloa, johtavaa tutkijaa Kirsi Kostamoa ja merigeologi Jyrki Hämäläistä. Kaikki he vakuuttavat samaa: Itämeri on ainutlaatuinen meri maailmassa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kirjailija Anni Kytömäki on liikkunut koko ikänsä metsässä. Hänen esikoisromaanissaan Kultarinta metsällä on myös suuri merkitys. Minna Pyykkö kävi metsäretkellä Ylöjärvellä kirjailijan kotimaisemissa juttelemassa metsän lumosta ja siitä miten vaikeaa sitä on kuvata sanoin. Ohjelma on uusinta kesältä 2016. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten metsästä löytää elämää? Minna Pyykkö kävi kysymässä eri asiantuntijoilta siitä, missä muurahaiset piileskelevät, miten kääpiä etsitään, kuinka paljon voi päätellä hämähäkin seitin rakenteesta tai miten voi löytää limasienen ryömimisjäljen. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Tuhatjalkaiset ovat selviytyneet maailmassa jo 400 miljoonaa vuotta! Niillä onkin monia hämmästyttäviä selviytymiskeinoja käytössään. Tuhatjalkaisiin kuuluvat myös juoksujalkaiset, jotka ovat huippupetoja. Suomessa elävät lajit ovat tosin hyvin pieniä, mutta niiden sukulaiset maailmalla voivat popsia jopa hiiriä ja lepakoita ruuakseen! Minna Pyykkö kävi Turun Eläinmuseon amanuenssi Varpu Vahteran kanssa tuhatjalkaisretkellä Kaarinassa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Hyvin harva ihminen Suomessa on ikinä nähnyt punahäröä elävänä. Minna Pyykkö lähti suojelubiologi Teemu Rintalan kanssa etelä- suomalaiseen vanhaan metsään punahärön jäljille.Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Tiesitkö että kukaan ihminen ei tunne kaikkia metsän sieniä? Että sienet voivat haista lateksimaalilta, oluelta tai hajuvedeltä? Ja että jotkut sienet voivat myös saalistaa eläimiä? Minna Pyykkö kävi Jyväskylässä sienitutkija Panu Halmeen kanssa Sallaanjärven aarnialueella sieniretkellä juttelemassa sienten merkillisestä maailmasta. Ohjelma on uusinta syyskuulta 2017. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Minkälainen on näyttelijä Seela Sellan suosikkipuu? Mitkä ovat erikoisimpia kokemuksia luonnossa? Entä miten huolestunut hän on luonnon tilasta? Minna Pyykkö kävi Tampereella tapaamassa Seela Sellaa ja juttelemassa luonnosta, metsistä ja ihmeellisistä satumaisista puista. Kuva: Sara Vertanen / Yle

Miten suomalaiset ovat katselleet metsiään? Entä miten filosofit ovat pohdiskelleet metsiä ja puita? Minna Pyykkö lähti filosofi Jukka Mikkosen kanssa metsäretkelle Mikkelissä Etelä- Savossa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Voiko marjojen poimiminen olla runoutta? Miten paljon muistoja ja perinteitä marjojen poimintaan liittyy? Minna Pyykkö istui runoilija folkloristi Maija Myllykankaan kanssa kesäyössä Virroilla katselemassa samaa maisemaa jota I.K. Inha on katsellut lapsena. He juttelivat lähiluonnosta ja sen kauneudesta, vanhasta ja uudesta runosta, muistoista ja viisaista vienalaisnaisista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mitä on suomalainen hiljaisuus? Miten hiljaisia ääniä Suomen luonnossa voi kuulla? Minna Pyykkö kävi juttelemassa Helsingin yliopiston dosentin tietokirjailija Outi Ampujan kanssa hiljaisuudesta. Ohjelma on uusinta viime elokuulta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Siuntiolainen kuvataiteilija Jenni Tieaho on tehnyt jo parinkymmenen vuoden ajan veistoksia, joiden aiheena ovat Suomen luonto, metsät ja myytit. Hänet valittiin muutama vuosi sitten Länsi- Uudenmaan vuoden taiteilijaksi. Minna Pyykkö kävi jututtamassa häntä Lohjalla Tytyrin elämyskaivoksessa, vanhassa kalkkikaivoksessa, jossa on esillä vuoden loppuun asti kolmen taiteilijan yhteisteos Joki. Jenni Tieaho käyttää useinmiten veistoksiinsa luonnon materiaaleja, mutta kaivoksen veistoksen hän on tehnyt kierrätystölkeistä, joita kului veistoksen tekoon yli 1400! Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten pitkä ihmisen tarina tässä maailmankaikkeudessa on? Mitä kaikkea me kannamme edelleen omassa kehossamme muistona tästä tarinasta. Minna Pyykkö jutteli evoluutiopaleontologian professori Mikael Forteliuksen kanssa ihmislajin synnystä ja siitä miten paljon tutkijoiden oma aika vaikuttaa siihen mitä fossiileista päätellään. Entä mitä kaikkea ei vielä tiedetä? Ja miten iso merkitys koirilla on saattanut olla ihmisen historiassa? Kuva: Daniel Burgas

Oletko koskaan potkaissut lehmänläjää ja kumartunut katsomaan kuoriaisporukkaa, joka läjästä paljastuu. Mitä ihmettä ne siellä tekevät? Miksi ne viihtyvät siellä? Miten hankalaa on elää kakassa? Miksi niiden tutkiminen on tärkeää? Entä miten dinosaurukset ja pyramidit liittyvät lantakuoriaisiin? Professorit Kari Heliövaara ja Tomas Roslin ovat olleet pitkään kiinnostuneita lantakuoriaisista. Minna Pyykkö lähti heidän kanssaan lantakuoriaisretkelle Kosken kartanon laitumelle Varsinais-Suomeen. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten vanhaksi kalat voivat elää? Ovatko suuremmat kalat vanhempia kuin pienet? Voiko iästä olla kaloille hyötyä? Tuleeko kaloille vanhuuden vaivoja? Voivatko kylmässä elävät kalat tulla vanhemmiksi kuin lämpimän veden kalat? Ovatko vanhat kalat käymässä vähiin maailman merissä? Minna Pyykkö jutteli Suomenlahden rannalla kalataloustieteen professori Hannu Lehtosen kanssa kalojen iästä. Ohjelma oli uusinta heinäkuulta 2017. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Veikko Kilkki alkoi tehdä 1970- luvulla elokuvaa saimaannorpasta vaikka ei ollut nähnytkään koko lajia. Hänellä on paljon juttuja siitä, miten he oppivat aikanaan kantapään kautta saimaannorpan elämästä. Hän kuuli silloin myös hurjia tarinoita norppavihasta ja vainosta. Kilkki on ollut mukana suojelemassa norppia jo vuosikymmenten ajan. Hän kirjoitti myös aikanaan Juha Watt Vainolle tarinan norpasta ja yksinäisestä Nestorista. Minna Pyykkö kävi Mikkelissä Veikko Kilkin luona kuuntelemassa näitä norppatarinoita vuosien varrelta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Raija Hentman on retkeillyt jo 40 vuoden ajan, ja kirjoittanut useita retki- ja vaelluskirjoja. Minna Pyykkö lähtee hänen kansaan retkelle Kasavuorelle Helsingissä. Samalla he juttelevat retkimuistoista, mokista, unelmista, ja siitä miksi retkille kannattaa lähteä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mitkä kukat saavat aikaan juhannusyön taianomaisen tunnelman? Mitä hyönteisiä kasvit houkuttelevat kesäyössä? Mitä kasvia kutsutaan kesäyön kuningattareksi? Yhteyttävätkö kasvit myös valoisissa kesäöissä? Minna Pyykkö oli yöllisellä kasviretkellä Sipoossa kasvitieteilijä Henry Väreen kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Leif Saransalmi on äänittänyt kuoveja jo kahdeksan vuoden ajan. Miksi kuovin ääni on lumonnut miehen? Minna Pyykkö kävi Liminganlahdella jututtamassa äänittäjää kesken ääntenkeruureissun. Ohjelman alussa ja lopussa kuullaan Leif Saransalmen kuoviäänityksiä. Ohjelma oli uusinta kesältä 2016. Kuva: Leif Saransalmi

Lintuharrastaja Heidi Koivunen äänittää lintuja. Minna Pyykkö kävi kuuntelemassa hänen äänityksiään ja juttelemassa lintujen äänistä, hienoista äänityshetkistä ja siitä, millaisia haasteita tai etuja näkövammaisuus aiheuttaa harrastukselle. Heidi Koivunen asetti viime vuonna ystävänsä kanssa tavoitteeksi äänittää 100 lintua satavuotiaan Suomen kunniaksi. Miten hanke on edennyt? Ollaanko jo lähellä sataa? Kuva: Minna Pyykkö / YLE

Niveljalkoja, kitiinikuoria, tuntosarvia, verkkosilmiä, läpikuultavia siipiä, limaisia vanoja, puupölyisiä käytäviä, säkenöiviä seittejä, valesilmäkuvioita jne: ötököiden maailma on hyvin ihmeellinen, ja niitä löytyy kaikkialta ympäriltämme. Ne ovat myös koko luonnon monimuotoisuuden perusta, ja tekevät jatkuvasti ekosysteemipalveluita- myös meille ihmisille. Niin että tänä alkavana kesänä kannattaa pysähtyä välillä seuraamaan ötököiden elämää. Ja siinä samalla voi nähdä koko ympäröivän maailman aivan uudella tavalla. Minna Pyykkö käy ötökkäretkellä Helsingin Lauttasaaressa ötökkäharrastaja Petri Ahlrothin kanssa. Kuva: MInna Pyykkö / Yle

Minna Pyykkö oli ohjelmassa kaupunkilasten luontohavaintojen jäljillä. Havainnoistaan kertoivat Helsingissä Pasilassa Päiväkoti Susannan lapset, Vuosaaren Puistopolun koululla 4 luokkalaiset ja opettaja Henna- Riikka Saario ulkoluokkapäivänä, sekä lasten kalastustapahtumassa tiedottaja Tapio Gustafsson, kalastusopas Juha Happonen ja Vesalan koulun biologian opettaja Kirsi Arino ja 7- luokan oppilaat. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Lapsuuden metsäretket voivat olla seikkailua. Ne auttavat liikkumaan, rauhoittavat, tuovat iloa elämään, opettavat huomaamaan asioita ympärillä. Ja monesti niiden muistot voivat säilyä läpi elämän. Viime vuosina on kuitenkin herännyt huoli siitä, että suomalaiset lapset eivät enää liiku metsissä niinkuin ennen, ja siksi viime torstaina vietettiin lasten metsäretkipäivää. Päivän aikana yli 20 000 lasta ympäri Suomen lähti metsäretkelle. Minna Pyykkö kävi Keinumäen koulun kanssa Espoossa retkeilemässä, ja jututti koulun oppilaita mm. Anttia, Valtteria ja Joelia, metsäretkipäivän äitiä Arja Kaasista, opettaja Kira Hurmetta ja Alma Holmia, ja retkellä mukana ollutta Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

1900-luvun alussa eräs hyönteistutkija päätyi laskelmiensa jälkeen sellaiseen hämmentävään lopputulokseen, että kimalaiset eivät voi pysyä ilmassa! No, siellä ne kuitenkin pysyvät, ja hyvin pysyvätkin. Kimalaisten maailma on hämmästyttänyt tutkijoita vuosien mittaan monin tavoin. Nyt viimeksi on selvinnyt että niillä on hyvä muisti, ja ne ovat yllättävän alykkäitä. Minna Pyykkö kävi keväisellä kimalaisretkellä vastikään ilmestyneen Suomen Kimalaiset -kirjan kirjoittajien Seppo Parkkisen, Juho Paukkusen ja Ilkka Teräksen kanssa. Kuva: Ritva Tarkki

Venäjä suojeli vuodenvaihteessa laajoja alueita luonnostaan Suomenlahdella, Laatokalla ja Kuolan niemimaalla. Minna Pyykkö kävi jututtamassa Suomen ympäristökeskuksen johtavaa asiantuntijaa Tapio Lindholmia Venäjän mahtavien luonnonsuojelualueiden syntyhistoriasta.Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Näihin aikoihin kaakkurit saapuvat jo Etelä-Suomen pesimälammilleen heti jäiden lähdettyä. Millainen lintu kaakkuri on? Miksi niin monet Suomen järvet ja lammet on nimetty kaakkureiden mukaan? Minna Pyykkö kävi Nuuksiossa kaakkuriretkellä tutkija Veli- Matti Väänäsen kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Merkittäviä luulöytöjä tehdään edelleen Suomen maaperästä, ja eläinten luurangot, yksittäiset luut ja tuhannet pieniksi muruiksi hajonneet luunsirpaleet kertovat tutkijoille vähitellen täydentyvää tarinaa Suomen eläimistön kehityksestä. Minna Pyykkö kävi tutkimassa luita paleobiologian dosentti Pirkko Ukkosen ja arkeologian dosentti Kristiina Mannermaan kanssa. Ohjelma on uusinta viime kesältä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Näihin aikoihin aamut alkavat taas täyttyä linnunlaulusta. Mutta tiesitkö että linnutkin voivat laulaa murteilla? Että ne kuuntelevat ja oppivat toisiltaan, ja että niiden laulua voi yrittää itsekin opetella? Minna Pyykkö kävi biologi Heidi Björklundin kanssa linturetkellä Espoossa harjoittelemassa lintujen äänten matkimista. Kuva: Pinja Syyrilä

Lintujen kevätmuutto on parhaillaan käynnissä ja monet niistä pysähtyvät muuttomatkoillaan Itämeren saarille syömään ja lepäämään. Minna Pyykkö kävi Utön saarella jututtamassa lintuharrastaja Jorma Tenovuota saaren lintutilanteesta ja kevätmuuton lumosta ja ankaruudesta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Nyt pääsiäisaikaan moni käy taas talven jälkeen kesämökillään ja löytää ehkä myyrien papanoita. Talvivieraana on voinut käydä metsämyyrä. Hannu Ylönen neuvoo, että myyrien jätökset kannattaa myyräkuumeen varalta siivota kostealla rätillä ja välttää pöllyttämästä niitä ilmaan luudalla tai imurilla. Mutta minkälainen kaveri metsämyyrä itsessään on? Ainakin niin kiehtova, että Jyväskylän yliopiston professori Hannu Ylönen on viettänyt niiden parissa jo 35 vuotta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Vaikuttaako täysikuu jotenkin eläimiin? Kurnuttavatko sammakot useammin täysikuulla, liikkuuko huuhkaja enemmän valoisina öinä, ulvovatko sudet eniten juuri täyden kuun aikaan? Minna Pyykkö kävi tutkija Anna Kuparisen kanssa kuuretkellä. Ohjelma oli uusinta keväältä 2014. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Miten erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukat ovat päätyneet vesialtaisiin Konnevedelle? Miten niitä hoidetaan? Ja voivatko ne päästä joskus vielä takaisin kotijokeensa? Minna Pyykkö kävi Konneveden tutkimusasemalla Keski- Suomessa seuraamassa raakkujen ruokintaa.Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten matemaatikko tutkii sieniä, susia, perhosia, linnunlaulua? No esimerkiksi kehittelemällä digikorvia sademetsään, ja keräämällä sieninäytteitä maaperäpirtelöön. Minna Pyykkö kävi metsäretkellä matemaattisen ekologian professori Otso Ovaskaisen kanssa Helsingin Viikissä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miksi näemme painajaisia eläimistä? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Turun yliopiston psykologian professori Antti Revonsuon kanssa. Omista eläinunistaan kertoivat ohjelmassa Kalle, Joel, Elias, Juha, Iida ja Joose. Ohjelma oli uusinta viime vuoden tammikuulta.

Tiedätkö että on olemassa lintu, joka muuttaa Suomeen talveksi? Ja sukeltaa ruokansa talvipakkasillakin virtaavasta vedestä? Koskikara on monella tavalla hämmästyttävä lintu. Ja nyt juuri on hyvä aika lähteä koskikararetkelle katselemaan niiden sukeltelua. Minna Pyykkö kävi seuraamassa koskikarojen rengastusta Inkoossa ja Siuntiossa luontoharrastaja Jyrki Tolvasen johdolla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mateet ovat erikoisia kaloja. Ne lymyävät elämäänsä pimeissä ja kylmissä syvänteissä ja liikkuvat öisin. Ja keskellä kylmintä talvea ne innostuvat yllättäen kutupuuhiin. Minna Pyykkö käy juttelemassa kalatutkija Ari Sauran kanssa mateiden elämästä, jossa monet asiat tuntuvat tapahtuvan nurinkurisesti. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Maailman eläin- ja kasvilajit hupenevat tällä hetkellä niin nopeasti, että puhutaan jo kuudennesta sukupuuttoaallosta. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN:n) pääjohtaja kävi Suomessa kuluneella viikolla. Minna Pyykkö kävi jututtamassa häntä Helsingin Säätytalon juhlaseminaarissa siitä, miksi luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on niin tärkeää. Kuva: Merja Paakkanen

Tomi Putaansuu on pohjoisen poikia. Vapaa- ajallaan, silloin kun hän ei ole hirviöhommissa Lordina, Tomi Putaansuu saattaa maalata tauluja pohjoisista lumisista maisemista tai lähteä etsimään pöllöjä! Minna Pyykkö kävi Putaansuun kanssa retkellä juttelemassa tämän luontokokemuksista ja mielenmaisemasta. Ohjelma oli uusinta viime tammikuulta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Asuuko meidän sisällämme kaiken tämän digiajan alla muinainen mieli joka rauhoittuu parhaiten kuullessaan meren maininkeja, maatessaan lämpimällä rantakalliolla tai katsellessaan tähtitaivasta pakkasyössä? Vai mistä johtuu että vähitellen aletaan saada yhä enemmän tutkimustietoa luonnon monista terveysvaikutuksista - myös vaikutuksista ihmismieliin. Minna Pyykkö kävi Tampereella jututtamassa psykologian professori Kalevi Korpelaa aiheesta.

On eräänlainen ihme, että Suomen luonnossa voi pärjätä talven yli nisäkäs, joka syö vain lentäviä hyönteisiä! Tällaiseen ihmeeseen kykenevät lepakot. Ne viettävät talvea horrostaen puolisen vuotta, joskus jopa suurimman osan vuodesta. Lepakoiden talvenviettoon liittyy vielä paljon mysteereitä. Ja joitain riskejäkin. Minna Pyykkö lähti lepakkoretkelle Kirkkonummelle lepakkotutkijoiden Anna Blombergin ja Kati Suomisen kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Harvoin tulee metsäretkellä ajatelleeksi, että jalkojen alla oleva maa on täynnä pieniä eläimiä. Mitä ne tekevät talvella? Eivätkö niveljalat kangistu pakkasessa? Minna Pyykkö kävi jututtamassa professori Heikki Setälää aiheesta. Paljastui, että maaperän pikkueläimillä on takataskussaan joukko hyvin erikoisia konsteja, joilla selvitä talvipakkasista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Ollaan uuden vuoden alussa. Valon määrä kasvaa tästä eteenpäin ja lumisimmat ajat ovat edessä. Minna pyykön maailma- ohjelmassa puhutaan Markus Varesvuon kanssa valosta lintukuvauksessa- ja erityisesti lumen valosta. Markus Varesvuo on eräs Suomen menestyneimpiä lintukuvaajia. Hän voitti vastikään Isossa- Britanniassa järjestetyn Bird Photographer of the year- kilpailun portfolio-sarjan. Kuva: Markus Varesvuo

Utön vedet ovat karikkoiset ja vuosien mittaan merellä on haaksirikkoutunut useita laivoja. Erityisen vaarallista aikaa eletään näin alkutalvesta, kun meri ei vielä ole jäätynyt. Tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten jouluyönä upposi Itämerellä lumimyrskyssä amerikkalainen Park Victory- alus. Haaksirikossa kuoli 10 merimiestä. 38 merimiestä onnistuttiin pelastamaan myrskyn keskeltä läheiselle Utön saarelle. Minna Pyykön maailma kertoi tästä Park Victoryn kohtalokkaasta ja ihmeellisestä jouluyöstä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten lumikiteet syntyvät? Kuinka suuri lumihiutale voi olla? Millaisia ovat maailman mahtavimmat hanget? Miten erikoista joukkoa löytyy lumitutkimuksen historiasta? Minna Pyykkö kävi hydrologi Esko Kuusiston kanssa vesisateisella lumiretkellä ihmettelemässä tätä erikoista ainetta! Ohjelma oli uusinta viime vuodelta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Arjen keskellä ei välttämättä huomaa kaupungin kauneutta, monia yksityiskohtia ja historian kerrostumia. Ja sitä, miten paljon eläinten kuvia kaupunkien kiviseinistä löytyykään. Niitä on monessa Suomen kaupungissa, kuten Turussa, Tampereella, tai Kuopiossa, jossa esimerkiksi Kauppahallin porttia reunustavat suuret sammakot. Minna Pyykkö lähti eläinretkelle Helsinkiin katselemaan kiviseinien, porttien ja katonharjojen eläinveistoksia. Oppaana hänellä oli arkkitehtuurihistorian professori Aino Niskanen, joka on yhdessä Annukka Pietilän kanssa ollut jo pitkään kiinnostunut kaupungin eläinhahmoista. Mitä kaikkia eläimiä seinistä löytyikään? Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Minkälainen on luontokuvaaja Kai Fagerströmin mielestä hyvä kuva ketusta, supikoirasta tai mäyrästä? Miltä tuntuu kuvata eläimiä autioituneessa talossa, josta asukkaat ovat muuttaneet pois jo aikaa sitten, ja paikan ovat asuttaneet viimeiset vieraat? Tuleeko talossa usein pohdittua millaista elämä siellä on ennen ollut? Esim sata vuotta sitten? Minna Pyykkö kävi katselemassa Kai Fagerströmin luontokuvauskohteita Suomusjärvellä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

I.K. Inha on eräs ensimmäisistä luontokuvaajista Suomessa. Hänen valokuvansa ja tekstinsä tuntuvat kestävän hämmästyttävän hyvin aikaa. Yhä uudet sukupolvet löytävät sata vuotta sitten kuvatut kuvat ja eletyt hetket. Minna Pyykkö kävi valokuvatutkija Kati Lintosen luona juttelemassa siitä minkälainen luontomies Inha oli. Ohjelma on uusinta viime vuodelta. Kuva: I.K.Inha

Elämme kuudennen sukupuutoaallon aikaa. Yhä useampi laji on uhanalainen, ja Borneon orangit kuuluvat myös tähän uhanalaisten kasvavaan joukkoon. Vaikka luontoturismissa on ongelmallisia puolia, niin Malesiassa siitä on ollut apua orankien ja sademetsien suojelussa. Minna Pyykkö kävi Borneon saarella tutustumassa sademetsiin ja orankien elämään. Ohjelmassa orankien elämästä kertovat luonto-opas Paul Segersvärd, Airi Pyykkö, Kalle Laaksonen ja paikallinen orankitutkija Suhaili Kahar, joka osaa matkia orankien ääniä hämmästyttävän tarkasti." Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kalat ovat määritelleet minun asuinpaikan ja sen mikä minä olen- toteaa inarilainen Ari Savikko, joka on valittu tänä vuonna myös Vuoden kalamieheksi. Tässä isänpäivän ohjelmassa Ari Savikko kertoi itselleen merkittävistä kalakirjoista, siitä, miten hän innostui keräämään kalakirjoja ja miten tuli lopulta perustaneeksi Muonioon kalakirjaston. Ohjelmassa kuullaan otteita Hans Lidmanin kirjasta Erämaajoella vuodelta 1976 Asko Hauta-ahon lukemana. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Pohjan kruunu, käärmeenkantaja, mikroskooppi, ilves, karhu, kirahvi, delfiini, ajokoira, lohikäärme, leijona, seulaset. Mistä johtuu, että ihmiset ovat ruvenneet yhdistelemään avaruuden tähtiä karttoihin kuvioiksi, ja nimeämään niitä eläinten, jumalien, tarujen sankareiden mukaan? Ja miten erilaisia asioita tähtitaivaalla on nähty eri aikoina ja eri puolilla maailmaa? Minna Pyykkö kävi vastikään edesmenneen tähtitieteilijä professori Tapio Markkasen kanssa yöllisellä tähtiretkellä Espoossa juttelemassa tähtitaivaan tarinoista. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012. Kuva: Juha Blomberg / Yle

Mikä on Suomen kaunein nilviäinen? Miksi kotilot ovat kierteisiä? Onko samantekevää mitenpäin ne ovat kiertyneet? Miten kotilot valmistautuvat talveen? Minna Pyykkö kävi tutustumassa kotiloiden ja etanoiden maailmaan Hannu Ormion työhuoneella mikroskoopin äärellä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Upotettuja laivoja, tyhjiksi jääneitä tukikohtia, pommitettuja kaupunkeja, ruostuneita piikkilankoja ja räjähtämättömiä ammuksia maastossa jne. Toisen maailmansodan ympäristövarjot ovat pitkät ja sota synnytti myös monia nykypäivän ongelmia, kertoo asiaa selvitellyt maisematutkimuksen yliopistolehtori Simo Laakkonen Turun yliopistosta. Minna Pyykkö kävi jututtamassa häntä toisen maailmansodan ympäristövaikutuksista ja siitä miten hämmästyttävän vähän niistä toistaiseksi tiedetään. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Linnut eivät ole dinosaurusten jälkeläisiä, väittää Mikko Haaramo. Ne ovat dinosauruksia! Miten niin, sitä puhutaan nyt alkavassa ohjelmassa. Lisäksi kuullaan tarinoita dinosaurustutkimuksen historiasta, josta ei värikkäitäkään käänteitä puutu. Minna Pyykkö kävi paleontologi Mikko Haaramon kanssa dinosaurusretkellä Helsingin luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Ohjelma oli uusinta marraskuulta 2016. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Millaisia ovat jääkauden viimeiset henkäykset kalliossa? Miksi varhaiset geologit uskoivat mieluummin vedenpaisumusteoriaan kuin jääkausiajatukseen? Miten ihmeessä jäälautat ovat voineet kuljettaa monen metrin korkuisia rapakivilohkareita idästä tänne? Minna Pyykkö oli jääkauden jäljillä Helsingin Vuosaaressa geologi emeritusprofessori Veli- Pekka Salosen kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten raskas lintujen muuttomatka on? Minkälaisia vaikeuksia matkanvarrella on? Miten talven vietto sujuu siellä etelässä? Lasse Kylänpää seurasi neljän tavallisen kotimaisen muuttolinnun, kiurun, peipon, västäräkin ja haarapääskyn matkaa etelään. Kirjassaan Linnun tie- hän kertoo kokemuksistaan. Sen verran suuren vaikutuksen pienten lintujen muuttouurastus on Lasse Kylänpäähän tehnyt, että hän kertoo, että tekisi mieli teititellä jokaista joka keväällä takaisin Suomeen palaavaa! Minna Pyykkö jututti Lasse Kylänpäätä lintujen syysmuutosta Suomenlahden rannalla. Ohjelma on uusinta syksyltä 2015. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Petolinturengastaja Anu Murto on rengastanut Kukkiajärven nuolihaukkoja jo yli 20 vuoden ajan. Miksi nuolihaukat ovat hänelle niin tärkeitä? Miltä tuntuu elää elämäänsä nuolihaukkojen mukaan? Minna Pyykkö oli soutelemassa Anu Murron kanssa Kukkiajärvellä Pälkäneellä. Kuva: Kari Saarinen

Tiesitkö että kukaan ihminen ei tunne kaikkia metsän sieniä? Että sienet voivat haista lateksimaalilta, oluelta tai hajuvedeltä? Ja että jotkut sienet voivat myös saalistaa eläimiä? Minna Pyykkö kävi Jyväskylässä sienitutkija Panu Halmeen kanssa Sallaanjärven aarnialueella sieniretkellä juttelemassa sienten merkillisestä maailmasta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten joku innostuu harrastamaan perhosia? Mistä harrastajat unelmoivat? Miten hyvin he muistavat hienot perhoshavaintonsa? Minna Pyykkö kävi toimittaja, perhosharrastaja Tuomo A Komulaisen parvekkeella katselemassa illan hämärtymistä ja juttelemassa perhosharrastajien muistoista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kasvit levittävät siemeniään hämmästyttävän monin kekseliäin kostein: katapultein, laskuvarjoin, propellein, lenninsiivin. Toiset käyttävät apunaan liimaa ja tartuntaväkäsiä. Minna Pyykkö kävi kasvien siemenretkellä kasvifysiologi professori Kurt Fagerstedtin kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Minkälaista heinäsirkkojen ja hepokattien kuvaaminen on? Mitä niiden maailmasta voi selvitä sitkeälle luontokuvaajalle? Sami Karjalainen on kuvannut heinäsirkkoja ja hepokatteja jo yli kymmenen vuoden ajan. Karjalaisen valokuvissa heinäsirkat ja hepokatit kurkkivat lehden takaa, piileskelevät korren toisella puolella, heittävät varjonsa kallioon tai lehdelle, roikkuvat pää alaspäin kriittisella nahanluonnin hetkellä, tuijottavat valtavilla oudoilla silmillään. Ne ovat erisävyisiä vihreitä, ruskeita, harmaita, mutta lisäksi yllättäen myös osittain sinertäviä, violetteja, vaaleanpunaisia, oransseja! Minna Pyykkö lähti Sami Karjalaisen seurassa Kirkkonummelle etsimään niityn sirittäjiä. Ohjelma on uusinta elokuulta 2015. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mitä on suomalainen hiljaisuus? Miten hiljaisia ääniä Suomen luonnossa voi kuulla? Minna Pyykkö kävi juttelemassa Helsingin yliopiston dosentin tietokirjailija Outi Ampujan kanssa hiljaisuudesta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Ovatko kasvit älykkäitä? Italialaisen kasvitieteen professorin, kasvineurobiologian pioneerin Stefano Mancuson mukaan ovat. Jos älykkyys määritetään kyvyksi ratkaista ongelmia, ne ovat suorastaan neroja. Kasvit voivat myös haistaa, maistaa, tuntea, nähdä, kuulla, viestiä toisilleen , tehdä yhteistyötä, oppia ja muistaa, Mancuso väittää. Vastikään on ilmestynyt suomeksi kustannusyhtiö Aula ja kumppaneiden julkaisemana teos Loistavat kasvit, jonka ovat kirjoittaneet Stefano Mancuso ja Alessandra Viola. Minna Pyykkö tapasi italialaisen kasvitieteilijän hänen Suomen reissullaan Helsingin Kaisaniemessä Kasvitieteellisessä puutarhassa.

Miten vedenalaista luontoa kuvataan ja kuinka helppoa on käsikirjoittaa luonnon tapahtumia etukäteen? Onko totta että vesi on eri väristä Suomen eri järvissä? Mikä maailmalla tekee suomalaisjärvistä kerrottaessa suurimman vaikutuksen? Mikä eläin on tehnyt Marko Röhriin suurimman vaikutuksen? Minna Pyykkö tapaa vedenalaisten luontoelokuvien tuottajan Marko Röhrin Porissa ja juttu lähtee liikkeelle siitä, miten hauskaa hommaa snorklaaminen on.

Merkittäviä luulöytöjä tehdään edelleen Suomen maaperästä, ja eläinten luurangot, yksittäiset luut ja tuhannet pieniksi muruiksi hajonneet luunsirpaleet kertovat tutkijoille vähitellen täydentyvää tarinaa Suomen eläimistön kehityksestä. Minna pyykkö kävi tutkimassa luita paleobiologian dosentti Pirkko Ukkosen ja arkeologian dosentti Kristiina Mannermaan kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Sanotaan että suomalaiset ovat metsäkansaa. Mutta millaista on asua vanhan metsän vieressä ja retkeillä siellä vuosikymmenien ajan? Tulevatko tietyt puut tutuiksi? Miten hyvin metsässä liikkuessa muistaa aiempia retkiä, retkikavereita ja erikoisia tapahtumia? Onko hauska vanheta yhdessä metsän puiden kanssa? Minna Pyykkö kävi metsäretkellä Kirkkonummella lintuharrastaja professori Pertti Panulan kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Porkkananokkaiset meriharakat, surumieliset allit, laumasieluiset valkoposkihanhet, ulkoluotojen karikukot- monet linnut viihtyvät Helsingissä. Nyt heinäkuussa eletään parhaillaan poikasaikaa, ja samoja pääkaupungin katuja, puistoja, saarten rantoja taapertavat turistien lisäksi myös monet lintupoikueet. Helsingin saaristolinnustosta on vastikään ilmestynyt ensimmäinen kirja Lukuja luodoilta. Minna Pyykkö jututti kirjaan kirjoittaneita lintuasiantuntijoita Eero Haapasta, Juha Tiaista ja Matti Luostarista, jonka monivuotisiin lintulaskentoihin kirjan aineisto pitkälti perustuu. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten vanhaksi kalat voivat elää? Ovatko suuremmat kalat vanhempia kuin pienet? Voiko iästä olla kaloille hyötyä? Tuleeko kaloille vanhuuden vaivoja? Voivatko kylmässä elävät kalat tulla vanhemmiksi kuin lämpimän veden kalat? Ovatko vanhat kalat käymässä vähiin maailman merissä? Minna Pyykkö jutteli Suomenlahden rannalla kalataloustieteen professori Hannu Lehtosen kanssa kalojen iästä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miltä näyttää kun harjusinisiipikoiraat taistelevat? Mihin perhoset menevät kuollessaan? Miksi kangasajuruoho on niille niin tärkeä? Miten kranaatinheittimillä suojellaan perhosia? Minna Pyykkö kävi Satakunnassa Säkylässä etsimässä erästä Suomen uhanalaisinta perhoslajia harjusinisiipeä. Oppaana retkellä on everstiluutnantti luonto- opas Erkki Kallio. Kuva: Erkki Kallio

Luontokuvaaja Heikki Willamo on ollut viime vuosina innostunut kalliomaalausten eläimistä. Miksi niihin on kuvattu niin paljon hirviä? Mitä karhukuvat Altassa kertovat? Ovatko kalliomaalausten eläimet liikkeessä? Voiko kuvia katsomalla yrittää tavoittaa muinaisten maalareiden muinaisen mielen? Minna Pyykkö kiersi Willamon kanssa Helsingissä Valokuvataiteen museossa hänen Myyttinen matka- näyttelyssään, ja jutteli eläinten kuvaamisen pitkästä historiasta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

On sanottu, että Jussi Huovinen oli vienalaisen runonlaulun viimeinen oksa Suomessa. Hän oli runonlaulajien suurta sukua. Jussi Huovinen kuoli kuukausi sitten toukokuun 12. päivä 93- vuotiaana. Tässä ohjelmassa, joka on tehty kolme vuotta siten, vierailtiin Jussi Huovisen kotona Suomussalmen Hietajärven kylässä. Ohjelmassa kuultiin Jussi Huovisen laulua ja kertomuksia luonnosta: vanhoista metsistä, linnuista sään ennustajina ja aikamoisista säännenistä. Lisäksi vienan perinteen tuntija professori Pekka Laaksonen kertoi ohjelmassa Jussi Huovisen merkityksestä runonlauluperinteen tallentajana. Ohjelman on toimittanut Minna Pyykkö. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Millaista on harrastaa luontoa näkövammaisena? Mitä vaikeuksia eteen tulee ja miten niistä selvitään? Entä voiko näköaistin puutteesta olla joskus jotain hyötyäkin? Voiko lintujen äänten avulla suunnistaa? Kuinka paljon hajut auttavat hahmottamaan ympäristöä? Entä sade? Minna Pyykkö osallistui lintuharrastaja Hannes Tiiran Lintujen yö- retkelle Tuusulassa. Lintujen kuuntelun lomassa ryhmän näkövammaiset juttelivat luontoharrastuksestaan ja alkukesän luonnon kauneudesta. Ohjelmassa kuullaan mm. Heidi Koivusen, Saara Suomisen, Jenni Nyholmin, Markus Jalosen ja Tero Kokon luontotarinoita ja kokemuksia. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Luonto on läsnä kaikessa Tove Janssonin taiteessa- väittää taidehistorioitsija ja tietokirjailija Tuula Karjalainen. Minna Pyykkö juttelee Helsingin taidemuseossa Tuula Karjalaisen kanssa Tove Janssonin luontokokemuksista ja erityisesti lapsuuden kesien merkityksestä.Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miten perhoset lähtevät keväällä liikkeelle? Miten kylmässä ne voivat lentää? Missä ne ovat piileskelleet talviajan? Entä minkälainen perhonen olisi sopiva kansallisperhoseksi Suomelle? Ja miksi Suomi tarvitsee oman kansallisperhosensa? Minna Pyykkö oli etsimässä keväisiä kansallisperhosehdokkaita Vantaalla Westerkullan kartanon lähistöllä hyönteisasiantuntija Jaakko Kullbergin ja Vuokon luonnonsuojelusäätiön puheenjohtajan Pertti Nupposen kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Minkälainen on pöllönpoikasten lapsuus pesäpöntössä? Miten tärkeä syntymäjärjestys on? Miksi nokka ja kynnet kasvavat jykeviksi jo siinä vaiheessa kun muu lintu muistuttaa vielä pöyhenpalloa? Miksi poikaset lähtevät pesästä vaikka eivät vielä osaa lentää? Näitä aiheita pohditaan Minna Pyykön maailma- ohjelmassa, jossa ollaan rengastamassa lehtopöllön poikasia Lohjalla Esa Aaltosen kanssa. Ja sekin selviää, että pöllönpöntössä haisee aika väkevästi. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mitä lepakoiden kevääseen Suomessa kuuluu? Mitä siitä tiedetään ja mitä kaikkea ei vielä tiedetä? Lepakkotutkija Eeva- Maria Kyheröinen ja Minna Pyykkö olivat lepakkoretkellä Kirkkonummella ja yrittivät saada lepakoita kiinni rengastusta varten. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Voiko lintu laulaa nokka kiinni? Miten se hengittää laulaessaan? Miksi juuri pienet ja mitättömän ruskeat linnut ovat laulumestareita? Miksi monet linnut laulavat aamuisin? Ovatko jo lintujen esi-isät, dinosaurukset laulaneet? Minna Pyykkö kävi Liminganlahdella jututtamassa Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Esa Hohtolaa linnunlaulun ihmeistä. Ohjelma on uusinta viime kesäkuulta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten kanahaukat ovat löytäneet tiensä pääkaupunkiseudulle? Miten ihmeessä vanhojen metsien arka petolintu pystyy pesimään keskikaupungin hälinässä? Minna Pyykkö lähtee haukkatutkija Tapio Solosen kanssa kanahaukkaretkelle Helsingin uimastadionille. Kuva: Tapio Salonen

Muurahaistutkija Heikki Helanterä on parhaillaan käynnistämässä tämän vuoden muurahaistutkimuksiaan Tvärminnessä, niinkuin on tehnyt jo 20 vuoden ajan. Minna Pyykkö tutkijan kanssa retkellä Helsingin keskuspuistossa ennen tätä maastokauden alkua. Kysymyksiä oli paljon: miten muurahaiset tietävät milloin on kevät? Miten ne suunnistavat? Mitä ne muistavat talven jälkeen edelliskesästä? Kuka keossa päättää asioista?

Alleilla ja allin äänellä on suuri merkitys suomalaisessa kansanperinteessä ja entisajan sielunmaisemassa. Allien saapuminen on merkinnyt ravinnon lisäksi varmastikin kevättä, iloa ja valoa mutta siinä on myös haikeutta mukana. Näin Pääsiäisenä on hyvä hetki lähteä retkelle seuraamaan kevään etenemistä ja nykyään Suomenlahdella saattaa myös nähdä alleja kevätasuissaan. Minna Pyykkö kävi juttelemassa allien laulusta professori Antero Järvisen kanssa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Liminganlahden kevät alkaa näihin aikoihin, kun tuhannet hanhet saapuvat alueelle muuttomatkallaan. Ne tunnistavat varmaankin tutut maisemat, mutta ehkä eivät Liminganlahden luontokeskuksen hoitajaa Ulla Matturia, joka kuitenkin on paikalla vuodesta toiseen vastaanottamassa niitä. Minna Pyykkö käy luontokeskuksessa juttelemassa Liminganlahden linnuista ja alueen kahdeksasta vuodenajasta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mitä suomalainen mytologia kertoo metsistämme, joistamme, vesistämme, kallioistamme tähtitaivaistamme? Miten samanlaisin silmin menneet sukupolvet ovat katselleet ja ihmetelleet tätä maailmaa? Miten hienolta kevään saapuminen nähin aikoihin on tuntunut? Minna Pyykkö jututti aiheesta Seppo Knuuttilaa. Hän on Itä- Suomen yliopiston perinnetutkimuksen emeritusprofessori ja sai vastikään suuren Kalevalaseuran palkinnon työstään Kalevalan, kansanperinteen ja kulttuurin tutkimuksen alalla. Kuva: Visa Knuuttila

Minkälainen on nisäkkäiden kevät? Miten paljon ne huomaavat kevään tulon juuri hajuista? Minna Pyykkö kävi nisäkäsasiantuntija Heidi Kinnusen kanssa ketturetkellä Helsingin Lauttasaaressa haistelemassa kevättä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tähän aikaan vuodesta käärmeet lähtevät taas liikkeelle. Miten käärmeitä tutkitaan? Miten kyy-yksilöt voi erottaa toisistaan? Mitä niiden elämästä ei vielä tiedetä? Minkälaiset hetket ovat jääneet käärmetutkijan mieleen? Minna Pyykkö jututti käärmetutkija Pälvi Saloa Turussa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Raa'at ja ilkeät eivät rakasta kukkia- kirjoitti jo Topelius aikanaan. Minkälainen on suomalaisten puutarhojen historia viimeisen sadan vuoden aikana? Biologi ja puutarhanaisten yhdistyksen puheenjohtaja Leena Luoto on perehtynyt tähän historiaan parin viikon kuluttua pidettävää PuutarhaSuomi 100- tapahtumaa varten. Minna Pyykkö kävi juttelemassa hänen kanssa puutarhahistorian käänteistä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ne voivat olla aavistuksia hangen pinnassa, tai syviä painaumia. Niistä voi lukea kiirettä, rauhallisia hetkiä, pelkoa, uteliaisuutta, ehkä joskus iloakin. Toisinaan ne voivat myös hämätä. Nyt juuri on hyvä aika lähteä seuraamaan lumijälkiä metsään kaikkialla siellä missä lunta vielä on. Eläimet ovat kevättalvella liikkeellä, monella on jo aikalailla kevättä rinnassa. ja kun lumijäljistä alkaa kiinnostua, niitä näkee yhtäkkiä kaikkialla. Minna Pyykkö kävi Inkoossa Fagervikin metsässä lumijälkiretkellä Marcus Wikmanin kanssa. Ohjelma oli uusinta maaliskuulta 2016. Kuva: Juha Laaksonen

Voiko metsä auttaa terveydenhoidossa? Voiko lääkäri suositella sairaudenhoitoon metsäretkeä? Miten luonto ja terveys liittyvät yhteen? Minna Pyykön maailma- ohjelmassa aiheesta juttelivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen, Sipoon terveysmetsäkokeilussa mukana olleet lääkärit Anders Mickos ja Anna Peitola, osallistuja Veikko Lindell ja metsäretkiä vetänyt maantieteilijä Marko Leppänen. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miltä pinnan alla näyttää tähän aikaan talvesta? Minna Pyykkö juttelee vedenalaiskuvaaja Pekka Tuurin kanssa talvisesta vedenalaisesta luonnosta ja ajankohtaisista kuvausreissuista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miltä Itämeri kuullostaa kun hydrofonit lasketaan veteen? Ja selviää että kalatkin voivat jutella! Minna Pyykkö kävi kuuntelemassa Itämeren ääniä ylitarkastaja Jukka Pajalan työhuoneella Suomen ympäristökeskuksessa.Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Nyt juuri eletään sitä aikaa, jolloin helmipöllöjen puputus kuuluu yön hämärässä. Valitseeko naaras erityisen hienosti puputtavan koiraan puolisokseen? Miten hyvin parisuhde kantaa kevään mittaan? Kuinka monta myyrää koiraan pitää yön aikana saada napatuksi? Onko sillä väliä, sattuuko syntymään helmipöllöperheen esikoiseksi tai kuopukseksi? Mitä kaikkea helmipöllöjen elämästä ei vielä tiedetä? Minna Pyykkö kävi Turun yliopistolla tapaamassa suomalaista huippupöllötutkijaa professori Erkki Korpimäkeä. Ohjelma on uusinta viime vuoden helmikuulta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mitä ovat siemenpankit? Miten ne toimivat? Voiko kasvilajeja pelastaa sukupuutoilta siemenpankeissa? Minna Pyykkö jutteli tutkija Sanna Laaka- Lindbergin kanssa kasvien siemenpankeista ja muista tavoista, joilla voidaan etäsuojella uhanalaisia luonnonkasveja. Kuva: Sanna Laaka-Lindberg

Missä lepakot viettävät talvea? Miltä ne näyttävät roikkuessaan pää alaspäin? Minna Pyykkö kävi luontoharrastaja Jarmo Niemisen ja Juha Laaksosen kanssa lepakkoretkellä Virolahdella. Ohjelma oli uusinta tammikuulta 2014. Kuva: Juha Laaksonen / Yle