Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji, närhi, esiteltiin syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja minkälaisia konsteja tähän nykyään käytetään? Millaisia tilanteita on tullut vastaan ja mitkä hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen kuuillassa tähyillään taivaalle. Kuu vaikuttaa valtavasti elämäämme maapallolla, mutta vaikka kuussa on käyty, tästä uskollisesta kotiplaneettamme kiertolaisesta ei suinkaan tiedetä vielä kaikkea. Edellisestä kuukävelystä on jo yli 50 vuotta, ja nyt on suunnitteilla lisää kuulentoja. Mitä tietoa kuusta nyt etsitään? Millaista olisi elämä maapallolla, jos kuuta ei olisi? Miten kuu vaikuttaa ihmisiin ja muihin luontokappaleisiin? Kuuillan asiantuntijoina ovat tietokirjailija Markus Hotakainen ja avaruuteen erikoistunut tiedetoimittaja Jari Mäkinen. Ohjelman juontavat Anna-Kaisa Brenner ja Jyrki Hakanen. Kuva: NASA

Syksyinen luonto herättää monenlaisia tunteita: lintujen muutolle lähtö tuntuu haikealta, ruskan värit ilahduttavat ja lisääntyvä pimeys voi jopa masentaa. Luonnossa liikkuminen ympäri vuoden synnyttää tunteita laidasta laitaan - ja tutkitusti tukee mielen hyvinvointia. Millaisia tunteita herättää kävely lähimetsässä? Entä meren aaltojen pauhun kuuntelu? Ilahduttaako oravien seuraaminen? Onko rakkaan puun kaataminen tehnyt sinut surulliseksi? Kerro meille oma kokemuksesi tai kysy luonnon herättämistä tunteista. Studiossa ovat neurologian erikoislääkäri ja planetaarisen terveyden lääkäri Hanna Haveri sekä ympäristötunnetutkija Panu Pihkala. Lähetyksen juontavat Kerttu Kotakorpi, Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Olli Koski / Yle

Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema, kasvitutkija ja yli-intendentti Henry Väre sekä emeritusprofessori Kurt Fagerstedt. Juontajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Sienikaudesta on povattu tänä vuonna erinomaista. Lämpö ja sateet saivat sienet nousemaan ennätysaikaisin ja luvassa voi olla sienestäjän unelmasyksy. Mistä sieniä löytyy ja mitkä seikat vaikuttavat sienisatoon? Miten sienet valmistetaan ja säilötään parhaiten? Nyt voit kysyä mitä tahansa sienistä. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat sienikirjailija, biologi Jarkko Korhonen ja vapaaehtoinen ruokamartta, luonto-ohjaaja Marjukka Mikkola. Ohjelman juontavat Kukka Ström ja Markus Turunen. Äänisuunnittelu Tommi Slotte. Kuva: Kukka Ström / Yle

Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä kesällä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat? Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastetaan Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tulee paraatipaikalta Suomen mantereen lounaisimmasta kärjestä, Hangon lintuasemalta. Kysy lintujen syksystä tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on Hangon lintuaseman miehittäjistä mm. Aki Aintila. Toimittajana paikan päällä on Juha Laaksonen ja studiossa Markus Turunen. Äänisuunnittelu Tommi Slotte.

Radio Suomessa juhlimme Suomen luonnon päivää tottakai luonnon helmassa. Toimittajat Minna Pyykkö ja Mikko “Peltsi” Peltola kokoontuvat illan hämärtyessä vieraidensa kanssa Vantaan Kuusijärvelle keskustelemaan Suomen luonnosta. Lähetyksen aikana puhumme muun muassa ulkona nukkumisesta, tähtien katselusta ja saamme muutaman vinkin retkeilyyn. Kuva: Emilia Saukkonen / Yle

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Oman leimansa kaupunkien viihtyvyyteen ja elinmahdollisuuksiin tarjoavat puistot. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä sekä lintuja ja nisäkkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Millaiset kaupunkipuistot antavat parhaat mahdollisuudet monimuotoiselle elämällä ja ihmisten viihtyisyydelle? Millaisia luontohavaintoja sinä olet tehnyt kaupunkipuistoissa? Miksi puistot ovat sinulle tärkeitä? Soita ja kerro tarinasi niin pohditaan yhdessä, miten puistoja pitäisi kehittää. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat Riku Lumiaro, Mikko Lagerström ja Sami Kiema. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelu Petri Hårdh.

Kasteliero voi elää lähes 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa selkäaukoistaan karvaan suihkun pedon kiusaksi. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Mitä sinä haluaisit tietää lieroista tai onko sinulla jännittäviä havaintoja? Luonto-Suomen matoillassa kysymyksiin vastaavat mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Ohjelman juontavat Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kansallispuistot ovat meidän jokaisen suomalaisen yhteistä omaisuutta. Ne on perustettu luonnon suojelemiseksi, mutta ne ovat myös supersuosittuja retkeilykohteita. Millaista luontoa niissä halutaan suojella? Millaisia retkikokemuksia ja muistoja suomalaisilla on kansallispuistoista? Kurjenrahkan kansallispuistossa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat palveluomistaja Joel Heino ja kenttämestari Petri Hautala Metsähallituksesta. Ohjelman juontavat Anna-Kaisa Brenner ja Jyrki Hakanen.

Suosituin lintujen pesintä- ja lisääntymisaika alkaa olla tältä vuodelta loppupuolella. Pääosin linnut pesivät Suomessa huhti-heinäkuun välisenä aikana. Syyskuuhun asti voi kuitenkin havaita vielä esimerkiksi kalasääsken, haarapääskyn tai sepelkyyhkyn pesintää. Luonto-Suomessa keskustellaan kuinka lintujen pesintä on sujunu kevään ja kesän aikana. Lisäksi puhutaan siitä, kuinka pesät rakentuvat ja mihin lintu pesänsä tekee. Kuuntelijoiden kysymyksiin on vastaamassa aktiivirengastaja ja sääksitutkija, biologi Vesa Hyyryläinen. Ohjelman juontavat Kukka Ström ja Jyrki Hakanen.

Heinäkuussa monet kirmaavat lomalaitumille juuri sillä hetkellä, kun pitkään odotettu kesä on parhaassa tilassa. Tuhansien järvien maassa rannat ja ulapat täyttyvät lomalaisista. Toisaalta päivä jo salaperäisesti lyhenee, vaikka sitä ei vielä huomaa. Kesän tuoksut osuvat nenään pienellä retkellä heti auringonnousun jälkeen. Kaikkialla parveilee hyttysiä, mäkäräisiä ja kohta myös paarmoja. Kaikesta huolimatta kesä on pysäyttävä hetki vuodenkierrossa ja sitä kaivataan talven pimeimpinä kuukausina. Kesästä otetaan kaikki irti Luonto Suomessa 23. heinäkuuta, kun ympärillämme on "kypsän kesän merkkejä". Toimittajina ovat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Maija Salminen.

Kesän äänimaisemaan kuuluu monenlajisten pölyttäjähyönteisten pörinä ja surina. Nämä elintärkeät pölytyspalvelut ovat nyt uhattuna, sillä hyönteisten määrä kaikkialla on huolestuttavasti vähentynyt. Miten voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Pölyttäjäillassa keskustellaan mehiläisistä, kimalaisista ja muista pölyttäjistä. Studiossa kysymyksiin vastaavat luontoasiantuntija Jani Järvi sekä tutkija Janne Heliölä. Ohjelman juontavat Mirjami Smalén ja Jyrki Hakanen.

Kesä on kukkien juhlaa. Niityt ovat parhaassa loistossaan ja tienpientareita täplittävät siniset harakankellot sekä punaiset ohdakkeet. Kukintaa säestää pörriäisten surina. Samaan aikaan moni kasvi alkaa jo kypsyttää hedelmiä ja siemeniä. Suomen luonto on täynnä mitä erilaisempia kukkia. Mitkä tekijät selittävät luonnonkukkien monimuotoisia värejä ja muotoja? Mitä luonnonkasveja sinä olet tänä kesänä kohdannut? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa yli-intendentti Henry Väre sekä tutkija Aku Korhonen. Toimittajina Mikko Jalo ja Matti Ylönen. Kuva: Asko Hauta-aho

Luonto-Suomessa selvitetään, minkälaisessa ympäristössä tällä hetkellä elämme. Pitääkö ympäristömyrkyistä olla huolissaan? Millaista vettä juomme ja ilmaa hengitämme? Vieläkö sienissä on jäämiä Tshernobylistä? Siirtyvätkö mikromuovit kaloista ihmiseen ja onko äidinmaito täysin puhdasta? Luonto-Suomen ympäristömyrkkyillassa kuulijoiden kysymyksiin vastaavat Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sari Kauppi sekä THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta. Ohjelman juontajina ovat Anna-Kaisa Brenner ja Juha Blomberg.

Luonto on puhjennut kukkaan, kaikkialla vihertää. Linnut pesivät täyttä häkää ja uusi sukupolvi lintuja, nisäkkäitä ja hyönteisiä aloittaa elämää. Kesä on täällä! Mutta ovatko nämä kesän merkit etuajassa? Miten aikaistuminen näkyy luonnossa ja miten eri lajit sopeutuvat yhä nopeammin saapuvaan lämpöön? Tästä keskustellaan Luonto-Suomessa. Osallistu lähetykseen ja kerro kokemuksesi. Mikä on varma kesän merkki? Ja miten olet huomannut sen muuttuneen? Kuulijoiden kysymyksiin vastaamassa studiossa biologi Panu Halme. Ohjelman juontavat Kerttu Kotakorpi ja Maija Salminen.

Millaista luontokokemusta et koskaan unohda? Jouduitko keskelle ukkosmyrskyä, revontulien tykitystä tai pääsitkö todistamaan hirvenvasan ensiaskelia? Onko luonto auttanut sinua selviämään pahan päivän yli? Soita ja kerro oma tarinasi. Suorassa lähetyksessä luonnon järjestämistä yllätyksistä keskustelevat kuuntelijoiden kanssa luontoneuvoja, runoilija Heli Laaksonen sekä toimittajat Anna-Kaisa Brenner ja Hanna Kataja-Rahko.

Monet ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat keväällä ja kesällä kotipihoilleen erilaisia kasveja. Miten pihapiiristä luodaan samaan aikaan kaunis ja monipuolinen ympäristö, joka houkuttelee myös uusia asukkaita alueelle? Eli millaisessa puutarhassa perhoset, pölyttäjähyönteiset, linnut ja nisäkkäät viihtyvät? Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Luonto-Suomen perhosbaari -ohjelmassa Mikko Lagerström, Riku Lumiaro, Henry Väre ja Juha Laaksonen vierailevat Helsingissä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg.

Hiitolanjoen ennallistaminen on ainutlaatuinen hanke Suomessa. Joki on avattu vaelluskalojen kulkureitiksi ja lisääntymisalueeksi, kun kolme satavuotiasta voimalapatoa on purettu ja niiden tilalle kunnostettu kosket luonnonmukaisiksi kutualueiksi. Hanke on vaatinut vuosikymmenten pitkäaikaista sitoutumista suurelta joukolta toimijoita vapaaehtoisista virkamiehiin. Patojen purun myötä hanke on osoittautumassa menestykseksi. Joessa on havaittu äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikasia heti patojen purun jälkeen, ja ennallistamisesta odotetaan koituvan hyötyä muullekin vesiluonnolle ja paikallisille asukkaille. Miten Hiitolanjoen menestys saatiin aikaiseksi? Kuinka jokiluonnon tilaa nyt seurataan? Miten kevättulvat vaikuttivat jokeen? Entä miten virtavesiluonnolla Suomessa kaikenkaikkiaan menee? Luonto-Suomi suuntaa Etelä-Karjalaan Hiitolanjoen rannalle. Paikalla ovat aiheesta keskustelemassa Luonnonvarakeskuksen kalatutkijat Pauliina Louhi ja Riku Rinnevalli sekä Rautjärven elinvoima- ja hankekehittäjä Sini Javanainen. Lisäksi koko ikänsä joen varrella asunut Pentti Myllys kertoo lähetyksessä muistojaan joen elämästä. Lähetykseen voi myös soittaa ja kysellä virtavesien kaloista ja jokien ennallistamisesta. Juontajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Toukokuussa kotimaiset metsät ja pellot ovat taas täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla konsertti on korvia huumaava. Miltä luonto näyttää ja minkälaisia ääniä juuri nyt kuuluu? Kukkuuko käki tai huutaako kuikka jo kevättä? Ohjelmassa Aleksi Lehikoinen ja Esa Hohtola sekä toimittaja Minna Pyykkö aistivat kevään tunnelmaa Espoossa Suomenojan lintualtaalla ja tekevät lintuhavaintoja suorassa radiolähetyksessä. Studiossa kuuntelijoiden havaintoja lintujen kevätmuuton edistymisestä ottaa vastaan Juha Blomberg. Äänisuunnittelija: Petri Hårdh / Yle

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvoo perinteinen kolmikko, Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Tommi Slotte. Linnunlaulujen aamun viimeinen osuus on kuultavissa Minna Pyykön maailma -ohjelmassa.

Kevät on kasvimaailman loistokkainta aikaa. Kun aurinko lämmittää maata, alkaa mullan alla tapahtua. Pian metsänpohja täyttyy toinen toistaan värikkäämmillä kukilla, ja luonnossa liikkuja saa nauttia kaikista vihreän eri sävyistä. Kasvien kannalta keväässä on myös haasteensa. Varhaiset kukkijat joutuvat sopeutumaan yöpakkasiin ja takatalveen. Mitä kasveissa tapahtuu, kun ne heräävät talven jälkeen? Entä mikä kasvi pistää maasta esiin ensimmäisenä ja mikä herää kevääseen viimeisenä? Kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa emeritusprofessori Kurt Fagerstedt sekä biologi ja luontosuunnittelijaHanna Tuovila. Lähetyksen juontavat Mikko Jalo ja Juha Blomberg. Kuva: Mikko Jalo

Onko parempaa paikkaa laittaa ruokaa kuin elävän tulen ääressä nuotiolla. Luonto-Suomessa Riikka “Retki-Riikka” Hakala ja toimittaja Tommi "TheManninen" Manninen suuntaavat liekkien äärelle valmistamaan herkullisen kolmen lajin illallisen. Espoon Nuuksiossa Riikka ja Tommi keskustelevat myös siitä, kuinka helppoa tai haastavaa on tehdä ruokaa retkiolosuhteissa sekä millaisia aterioita ulkona voi laittaa ja mihin vuodenaikaan. Metsän siimeksessä muistellaan myös menneitä kokkausreissuja. Lähetä oma nuotioruokakokemuksesi tai tarinasi lähetyksen aikana WhatsApp-viestillä numeroon 040 14 55 666. Studiossa viestejä ottaa vastaan juontaja Paavo Häikiö.

Suomalainen kevättulva syntyy yleensä lumien sulamisvesistä ja jääpadoista. Muina aikoina tulvan todennäköisesti aiheuttaa runsas sade. Varsinkin kevät on tulva-aikaa ja tuolloin vesien virtaamat kasvavat. Mitä hyötyä ja mitä haittaa tulvista on? Kuinka vesiä säännöstellään ja miten tulvia pyritään estämään ennakolta? Millaisia vaikutuksia tulvivalla on ympäristöön, maaperään, vesistöihin, eliöihin ja eläimiin? Ja kuinka tulvat näkyvät esimerkiksi vesistöjen läheisyydessä asuville ihmisille? Luonto-Suomen Tulvaillassa kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa Suomen ympäristökeskuksesta johtava hydrologi Noora Veijalainen ja ryhmäpäällikkö Jari Uusikivi. Lähetyksen juontavat Olli Koski ja Juha Blomberg.

Luonto elää huhtikuussa voimallista aikaa, metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Suorassa lähetyksessä ovat toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius. Studiossa juontajana on Markus Turunen.

Pöllöt ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmisiä. Niiden paksu höyhenpeite, suuret silmät ja kyky lentää äänettömästi ovat sopeumia yölliseen, hiljaiseen elämään. Mitä pöllöt tekevät tähän aikaan vuodesta, onko niitä metsissä vähän vai paljon ja millainen pöllökevät on tulossa? Entä millainen on hyvä pöllöretki-ilma? Milloin kannattaa lähteä retkelle. Tähän perinteiseen kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä. Mutta pöllöt voivat olla myös hiljaa, vaikka ilma ihmisten mielestä tuntuisi huhuilemiseen erinomaiselta. Mitä sinä haluaisit tietää pöllöistä ja niiden elämästä. Soita ja kysy tai kerro havainnoistasi. Luonto-Suomen pöllöillassa asiantuntijana on Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Ähtärin eläinpuistossa tehdään joka päivä työtä lajien suojelun eteen. Kotimaisia lajeja ovat muun muassa metsäpeura, saukko, ahma, tunturipöllö ja kiljuhanhi. Mitä eläinpuistoon kuuluu näin kevättalvella? Miten eläimiä suojellaan? Kuinka kantoja vahvistetaan? Ja miten geneettinen monimuotoisuus säilyy? Puhumme Luonto-Suomessa lajiensuojelutyöstä Ähtärin eläinpuistossa intendentti Marko Haapakosken ja emeritusintendentti Mauno Seppäkosken kanssa. Ohjelman toimittavat Olli Koski ja Paavo Häikiö. Kuva: Milla Niemi / Metsähallitus

Talvella kuka tahansa voi lähteä jäälle kalaan. Esimerkiksi pilkkiminen onnistuu ilman kalastuslupaa, sitä saa harrastaa jokaisenoikeuksilla. Talvikalastusillassa keskustelemme siitä, kuinka pukeutua ja varustautua talviselle kalareissulle. Millaisilla pyyntivälineillä saa parhaan saaliin? Ja mitä kaikkea voi tapahtua ottipaikalla tai matkalla sinne? Kala-apajat valloittavat radioaalloilla kalastaja Mika Viitanen, Mikko “Peltsi” Peltola ja Markus Turunen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji korppi kuuluu radiossa ja Yle Areenassa maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomessa lähdemme silakan eli hailin jäljille. Tämä parvissa elävä sillin alalaji nousi keskusteluun viime vuoden syksyllä, kun Euroopan komissio ehdotti silakan kalastuksen lopettamista Pohjanlahdella ja Itämerellä. Lopulta kieltoa ei tullut, mutta kiintiöitä pienennettiin. Millainen kala silakka on? Missä se ui ja miten se voi tällä hetkellä? Ja miksi silakalle suunniteltiin kalastuskieltoa? Lisäksi millaista evästä tästä ravinteikkaasta ruokakalasta voi tehdä? Studiossa kysymyksiin vastaamassa ovat erikoistutkija Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskuksesta sekä kala-asiantuntija Ari Saura. Ohjelman juontavat Olli Koski ja Juha Blomberg. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Illan hämärtyessä taivaalta voi havaita tuikkivia tähtiä. Mitä kaikkea taivas tarjoaa nähtäväksi juuri nyt? Millainen harrastus tähtien katselu on? Entä pääsevätkö yhä harvemmat meistä näkemään tähtiöiden ihmeitä lisääntyvän valon keskellä? Kerro meille oma tähtitarinasi tai kysy avaruudesta ja tähdistä. Paikalla studiossa ovat asiantuntijoina Anne Liljeström ja Tuukka Perhoniemi Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta. Juontajina ovat Minna Pyykkö ja Paavo Häikiö. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Luonto-Suomessa pohditaan talven merkitystä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja suorassa lähetyksessä jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho

Pyöräily on hyvä tapa liikkua talvella. Työmatka taittuu kivasti, jos väylät ovat kunnossa. Metsäpolulle tai uralle voi puolestaan lähteä läskipyörällä pienelle retkelle luontoon. Talvipyöräily on kuntoa kohottavaa ja ympäristöystävällistä. Mitä sinä haluaisit kysyä talvipyöräilystä tai onko sinulla kokemuksia kerrottavana? Luonto-Suomen studiossa kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa talvipyöräilyn visionääri Pekka Tahkola ja Pyöräliiton toiminnanjohtaja Janne Paananen. Ohjelman juontavat Mikko "Peltsi" Peltola sekä Paavo Häikiö.

Rotta on levinnyt ihmisen mukana lähes kaikkialle maapallolla. Luulisi, että rotan on oltava erityisen sopeutuvainen ja lahjakas kaikessa, muuten se ei voisi menestyä erilaisissa olosuhteissa. Toisaalta voi myös ajatella, ettei rotta ole välttämättä erikoisen hyvä missään, mutta se pärjää keskivertoa paremmin kaikessa: juoksemisessa, kiipeämisessä, uimisessa, ravinnon etsimisessä, lisääntymisessä ja kolojen kaivamisessa. Rottia pidetään älykkäinä ja nopeasti oppivina eläiminä. Ne ovat ravinnon suhteen laatutietoisia, mutta joustavia. Rotat ovat epäileviä, eivätkä mene helposti ansaan. Ne muodostavat yhteisöjä, klaaneja, jotka puolustavat ravintolähteitään ja pesäpaikkojaan ulkopuolisia vastaan. Klaanin sisällä vallitsee arvojärjestys ja jäsenet tietävät asemansa yhteisössä. Rotat viihtyvät siellä, missä on ihmisiäkin. Ihmisillä ja rotilla on siis jonkinlainen suhde. Joillain alueilla rottia on niin paljon, että se koetaan ongelmaksi. Mistä rotat ovat aikoinaan tulleet ja miksi ne viihtyvät tietyillä kaupunkialueilla? Kuinka ne liikkuvat ja lisääntyvät? Soita ja kysy rotista tai kerro millaisia havaintoja sinulla niistä on. Luonto-Suomen rottaillassa asiantuntijoina ovat Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Talvinen retki tarjoilee kesään tai syksyyn verrattuna erilaisia kokemuksia luonnossa kulkijalle. Maaston muodot katoavat lumen alle ja maisema näyttää erilaiselta. Kasveja ja kallioita koristaa lumi, huurre sekä jääpuikot ja hangessa voi nähdä eläinten jälkiä. Liikkuminen talvisessa luonnossa on myös erilaista. Aina voi nousta suksien päälle hiihtämään tai kulkea kinosten päällä lumikengillä. Talvella pääsee retkelle myös sellaisiin paikkoihin, joihin ei välttämättä kesällä ole asiaa. Millainen on ollut sinun paras talviretki luontoon? Mikä on sinun tapasi liikkua talvisessa luonnossa? Ja millaisia eväitä pakkaat mukaan talviretkelle? Talviretkeilyillassa annetaan ja saadaan hyvä neuvoja ja vinkkejä ulkona liikkumiseen. Studiossa ovat vieraana retkeilytoimittaja Joppe Ranta sekä luontoliikuntaohjaaja ja somevaikuttaja Marjukka "Maiju" Lahtinen. Toimittajina ovat Olli Koski ja Matti Ylönen.

Mitä luonnossa tapahtui vuonna 2023? Luonto-Suomessa keskusteltiin luonnon auttamisesta ja ilveksistä. Metsäradiossa piipahdettiin sammalmetsään ja Juha Laaksonen puolestaan vieraili ohjelmassaan alkuvuodesta kelluvalla saarella. Entä miten onnistui vedenalaisten niittyjen palauttaminen Minna Pyyköltä? Juontajana on Olli Haapakangas.

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään sellaisia hetkiä, jolloin lintujen laulukausi oli parhaimmillaan. Metsien, kosteikkojen ja ranta-alueiden lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Perinteisessä Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Soita ja kerro miksi jokin laji miellyttää sinua. Toivotun lajin ei siis tarvitse olla laulutaidoiltaan mestari tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt jollain muulla lailla sinuun vaikutuksen. Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Nyt eletään kaamosaikaa. Pohjoisimmassa Suomessa kaamos on jo alkanut ja etelämpänä valo vähenee aina talvipäivän seisaukseen asti. Kaamos näyttää Lapissa erilaiselta kuin Etelä-Suomessa, ja se vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Millainen on Lapin kaamos, eletäänkö siellä täydessä pimeydessä? Miksi Etelä-Suomessa on silloin niin harmaata? Ovatko revontulet erityisen aktiivisia juuri kaamoksen aikana? Millaista on liikkua ulkona, kun valoa on vähän tai ei ollenkaan, ja millaisia kokemuksia luonto silloin tarjoaa? Luonto-Suomessa vietetään kaamosiltaa. Soita ja kerro meille kaamosajan luontoelämyksistäsi. Kuuntelijoiden kysymyksiin kaamoksesta, revontulista ja luonnon hämäränhyssystä ovat vastaamassa saamenkielisistä uutisista tuttu Kaisa Aikio ja Arktisen avaruuskeskuksen päällikkö Jyri Heilimo. Suoran lähetyksen Utsjoelta toimittaa Anna-Kaisa Brenner ja studiossa juontajana on Markus Turunen.

Lintujen ruokintapaikan tapahtumia katselemalla on helppo opetella tuntemaan kotoiset talvilintumme. Lintulaudan äärellä voi myös seurata lintujen käyttäytymistä ja tarkkailla lintujen yksilöllisiä eroja. Miten luodaan turvallinen lintujen ruokintapaikka? Mihin se sijoitetaan ja millaisilla eväillä saa pihapiiriin mahdollisimman paljon vieraita. Miten talviruokinnat ovat vaikuttaneet lintukantoihin? Kysy lintujen talviruokinnasta tai kerro millaisia siivekkäitä ruokintapaikallasi on vuosien saatossa vieraillut. Luonto-Suomen talviruokintaillassa asiantuntijana on yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Marraskuun harmaassa metsässä huomio kiinnittyy vihreinä hohtaviin sammaliin. Kun kumartuu katselemaan niitä tarkemmin, voi hämmästyä niiden pieniä yksityiskohtia ja muotojen runsautta. Suomi on loistava sammalmaa. Meillä elää jopa 900 eri sammallajia, ja ne kaikki on nimetty suomeksi. Sammalia kasvaa soilla, lähteissä, metsissä, puiden rungoilla ja kivien pinnoilla. Linnut käyttävät niitä pesänpehmikkeenä, ja Aleksis Kiven runon oravakin nukkuu sammalvuoteessa. Myös ihmiset ovat osanneet hyödyntää sammalia monin tavoin mm. rakennuksissaan. Mitä sammalet oikein ovat? Miksi niitä on niin monia eri lajeja? Syövätkö jotkut eläimet sammalia? Mitä sammalet kertovat elinympäristöstään? Kysy sammalista tai kerro omia sammaltarinoitasi. Luonto- Suomen sammalillassa ovat asiantuntijoina Suomen Sammalseurasta Antti Kotilainen sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Krister Karttunen ja Kimmo Syrjänen. Juontajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Minkälaisia tuntemuksia syysrospuutto aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä? Kuuntelijoiden kanssa syvintä ihmisluontoa, rospuuton kynnyksellä selvittävät Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema ja dosentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Heikki Tikkanen.

Osa linnuista muuttaa säännöllisesti Suomesta etelämmäksi talvehtimaan. Joillain linnuilla liikehdintä taas on epäsäännöllistä. Joinain vuosina esimerkiksi pähkinähakkeja, nakkeleita, taviokuurnia, käpylintuja, tikkoja ja närhiä on runsaasti liikkeellä ja joinain syksyinä niitä näkee vain vähän, jos lainkaan. Tänä syksynä kuusitiaisia on havaittu ennätysmäärin. Luonto-Suomessa puhutaan vaelluslinnuista. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että joinain vuosina lintumassat lähtevät liikkeelle, ja mikä on niiden merkitys eliöyhteisölle? Kysy vaelluslinnuista tai kerro parhaat havaintosi. Studiossa asiantuntijana vastaamassa kysymyksiin on ornitologi Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomalaiset tekevät mielellään ruokaa kaloista, joita on itse pyydetty tai sitten haettu suoraan marketin tiskiltä. Kaupasta ostetaan monesti valmiita fileitä ja silloin ruodot eivät pääse yllättämään. Miten kalat kannattaa käsitellä pyyntitapahtuman jälkeen ja millä konsteilla niistä tehdään herkullista ravintoa kotioloissa tai retkellä? Tätä asiaa selvittelevät suorassa lähetyksessä Jukka ja Viivi Vesanen. Kalaruokaa maustetaan vielä pyyntitarinoilla. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Heikki Tikkanen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämä vuoden viimeinen laji viiksitimali esitellään syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja minkälaisia konsteja tähän nykyään käytetään? Millaisia tilanteita on tullut vastaan ja mitkä hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä, Kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto- Suomi lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina lintututkijat Aleksi Lehikoinen ja Nadja Weisshaupt, sekä Oulussa etäyhteyden päässä eläinfysiologi Esa Hohtola. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä ja suurempia karvaturreja sekä siivekkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistetään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Olisiko jo aika rajoittaa rakentamista? Oletko huolissasi kaupunkiluonnon tilasta, mitä haluat tietää siitä? Millaisia luontohavaintoja olet kaupunkialueilla Suomessa tehnyt? Kysy tai kerro tarinasi. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat professori Heikki Setälä, Riku Lumiaro ja Mikko Lagerström. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Suora lähetys Helsingin Lauttasaaren kartanolta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Itämeri on ainutlaatuinen murtovesi-allas, jossa viihtyvät niin suolaisen kuin makean veden eliöt. Meren upeus näkyy varsinkin pinnan alla. Rakkohaurumetsät, sinisimpukkariutat ja suojaisat laguunit kuhisevat elämää, jonka voi löytää vain omasta merestämme! Mutta miltä näyttää Itämeren tulevaisuus? Miten ilmaston lämpeneminen ja vieraslajit vaikuttavat mereen? Entä mitä minä voin tehdä Itämeren hyväksi? Tiedätkö muuten miksi meriajokasniittyjä voi verrata trooppisiin sademetsiin tai koralliriuttoihin? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaavat meriasiantuntija Meri Kallasvuo ja itämeritutkija Kim Jaatinen. Toimittajina Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Kesällä monenlajiset pörriäiset ahkeroivat metsissä, pelloilla ja puutarhoissamme tarjoamassa pölytyspalvelujaan. Hyönteismaailman pörinä ja surina on kuitenkin huolestuttavasti vähentynyt ja pölyttäjien maailmanlaajuinen ahdinko tarvitsee huomiotamme. Miten voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Kannattaako perustaa hyönteishotelli, istuttaa ketokukkia tai vaihtaa hyönteismyrkyt biologiseen torjuntaan? Pölyttäjäillassa keskustellaan mehiläisistä, kimalaisista ja muista pölyttäjistä sekä mehiläistarhaajien ja viljelijöiden välisestä yhteistyöstä. Studiossa kysymyksiin vastaavat luontoasiantuntija Jani Järvi ja suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela. Lähetyksen juontavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kasteliero voi elää lähes 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa selkäaukoistaan karvaan suihkun pedon kiusaksi. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat? Luonto-Suomen matoillassa perehdytään kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luonto-Suomen ötökkäillassa pähkäillään luontomme pikkuvipeltäjiä, kaiken maailman surisevia ja ryömiviä otuksia. Näin kesällä niitä on liikkeellä enemmän kuin paljon! Voit esittää kysymyksiä luotomme hurmaavista, mielenkiintoisista tai jopa pelottavista ötököistä. Tai kertoa omista kokemuksistasi. Kysymyksiin vastaavat kovakuoriasiantuntija Ilpo Mannerkoski ja perhosasiantuntija Jaakko Kullberg. Juontajina Riku Lumiaro ja Markus Turunen. Kuva: Riku Lumiaro

Kesä on kukkien juhlaa. Niityt ovat parhaassa loistossaan ja tienpientareita täplittävät siniset harakankellot sekä punaiset ohdakkeet. Kukintaa säestää pörriäisten surina. Samaan aikaan moni kasvi alkaa jo kypsyttää hedelmiä ja siemeniä. Suomen luonto on täynnä mitä erilaisempia kukkia. Mitkä tekijät selittävät luonnonkukkien monimuotoisia värejä ja muotoja? Mitä luonnonkasveja sinä olet tänä kesänä kohdannut? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa kasvitieteen professori Jouko Rikkinen sekä kasvibiologi Aino Peltola. Toimittajina Mikko Jalo ja Jyrki Hakanen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kesästä otetaan kaikki irti Luonto Suomessa, kun ympärillämme on "kypsän kesän merkkejä". Studiossa ovat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Matti Ylönen.

Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, miten voi saada erilaisia kuvia kuin muut, kannattaako olla rohkea? Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa Seppo Pöllänen ja Jari Heikkinen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Matti Ylönen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kerro luontoelämyksestäsi, jota et tule koskaan unohtamaan. Suorassa lähetyksessä luonnon järjestämistä yllätyksistä keskustelevat kuuntelijoiden kanssa runoilija, luontoneuvoja Heli Laaksonen sekä toimittajat Anna-Kaisa Brenner ja Markus Turunen. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Kotkat ja haukat liitävät lintumaailman huipulla. Nämä petolinnut kohoavat vaivatta korkeuksiin nousevien ilmavirtausten avustamana. Niiden tarkat silmät pystyvät erottamaan yläilmoista pienimmänkin liikkeen, joka saattaa olla seuraava saalistuksen kohde. Miltä kotkien ja haukkojen tulevaisuus näyttää? Miten maailma niiden ympärillä on jo muuttunut ja miten se vaikuttaa niihin? Minkälaisia havaintoja viime aikoina näistä linnuista on tehty? Koukkunokkien illassa on asiantuntijana tutkija Pertti Koskimies ja toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Jylhien erämaiden keskellä kumpuilevat tunturit, maaruskan huumaava väriloisto, taivaalla loimuavat revontulet, koreat kuukkelit, suloiset sopulit ja alkukesän vuolaana virtaavat joet — tätä kaikkea kuuluu Lapin luonnon lumoon. Ja tämän viehätyksen perässä pohjoiseen matkustaa tuhansia luonnon ihastelijoita joka vuosi. Mikä juuri sinua vetää Lappiin tai osaatko kertoa mistä tulee se Lapin kuuluisa taika? Suorassa lähetyksessä toimittaja Hannamari Vallila ja retkeilevät biologit Keijo Taskinen sekä Minttu Heimovirta yrittävät selvittää Lapin lumon salaisuutta keskellä Ylläksen tunturimaisemaa. Studiossa kuuntelijoiden puheluita ottaa vastaan Juha Blomberg. Äänisuunnittelija: Petri Hårdh Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Puutarhaharrastus on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita. Perhosbaari –lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tutkailevat suorassa lähetyksessä alkavaa kesää. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg. Äänisuunnittelija Espoossa: Petri Hårdh Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Toukokuussa kotimaiset metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla konsertti on korvia huumaava. Miltä luonto näyttää ja minkälaisia ääniä juuri nyt kuuluu? Kukkuuko käki tai huutaako kuikka jo kevättä? Ohjelmassa Olli Vuori ja Asko Hauta-aho aistivat kevään tunnelmaa Asikkalan Urajärvellä ja tekevät lintuhavaintoja suorassa radiolähetyksessä. Studiossa kuuntelijoiden havaintoja lintujen kevätmuuton edistymisestä ottaa vastaan Markus Turunen. Äänisuunnittelija: Matti Littunen / Yle

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu ja yö kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Sunnuntaina 7.5.2023 Helsingin Santahaminassa, merellisessä maisemassa valvoi perinteinen kolmikko Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. Äänisuunnittelija: Tommi Slotte / Yle

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema, professori Kurt Fagerstedt ja dosentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomen luonto köyhtyy. Yhä useampi laji - valitettavasti - muuttuu uhanalaiseksi. Mutta mitä asialle voisi tehdä? Luonto-Suomen Luonnon auttamisen illassa keskitytään ratkaisuihin. Jos haluaisit auttaa, muttet tiedä mitä tehdä tai olet kenties jo auttanut luontoa ja haluat jakaa vinkkisi. Voit myös kertoa ohjelmassa havainnoistasi kotikulmiesi luonnon tilasta. Vastaamassa ovat parhaat asiantuntijat Suomen Luontopaneelista: Janne Kotiaho, Liisa Kulmala ja Aleksi Lehikoinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Aika usein kuulee tarinan, että röyhkeä lokki vei turistilta torilla eväät kädestä. Mutta sitä kerrota oliko kyseessä naurulokki, kalalokki, harmaalokki, merilokki vai selkälokki. Pikkulokit eivät eväitä varastele. Lokkeja on siis useita lajeja ja niillä kaikilla on ominaiset piirteensä. Pesäpaikat, levinneisyys ja määrät vaihtelevat. Lokit kuuluvat kiinteästi saaristoympäristöön, mutta ne liikkuvat myös pelloilla ja teiden varsilla sekä tuovat kevään moniin kaupunkeihin. Mikä lokeissa kiehtoo, mitä haluat tietää lokeista? Kysy tai kerro mehevimmät tarinasi. Studiossa asiantuntijana on Heikki Kolunen. Juontajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luonto elää huhtikuussa voimallista aikaa, metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Ensimmäiset leskenlehdet saattavat koristaa maata Etelä-Suomessa ja kuukauden kuluttua lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Suorassa lähetyksessä ovat toimittajina Asko Hauta-aho, Ohto Oksanen ja Markus Turunen.

Muistatko, miltä tuoksuu mukillinen metsämansikoita tai valkolehdokki valoisassa kesäyössä? Onko kevään koivujen hiirenkorvilla oma tuoksunsa? Voiko sulavan lumen ja sen alta paljastuvan maan haistaa? Miksi jotkut kukat tuoksuvat ja toiset eivät? Mitkä ovat mielestäsi Suomen luonnon hienoimpia hajuja, ja minkälaisia muistoja ne tuovat mieleen? Onko Suomen luonnon tuoksuja onnistuttu tallentamaan hajuvesiin? Kerro omia tuoksumuistojasi ja kokemuksiasi tai kysy aiheesta. Luonto- Suomessa ovat asiantuntijoina paikalla tietokirjailija Ari Turunen ja kasvitieteilijä Henry Väre. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Hiiriä, myyriä, sopuleita ja päästäisiä. Erilaisia karvakorvia, takkuturkkeja ja siimahäntiä vilistää Suomen luonnossa useita lajeja. Miten ne selviävät talvesta, milloin ne lisääntyvät ja mikä on niiden merkitys ekosysteemissä? Tulisimmeko toimeen ilman pikkunisäkkäitä? Soita ja kysy hiiristä, myyristä, sopuleista ja päästäisistä tai kerro omia keväisiä nisäkäsmuistojasi. Studiossa asiantuntijoina ovat Joni Uusitalo ja Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Kuinka moni suomalainen on nähnyt ilveksen luonnossa tai törmännyt hiihtolenkillä tupsukorvien jälkiin? Ovatko ilvekset yleistyneet, onko niiden käytös muuttunut? Kysy ilveksistä tai kerro havainnoistasi. Luonto-Suomen ilvesillassa studiossa kysymyksiin on vastaamassa tutkija Katja Holmala. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Helmipöllön puputusta tai varpuspöllön vihellystä on kuulunut paikoin alkuvuodesta lähtien, mutta parhaimmat hetket pöllöretkille ovat helmi- ja maaliskuussa. Pöllöjen äänet pimeässä yössä ovat myös varma merkki tulevasta keväästä. Vallitseva myyrätilanne vaikuttaa aina pöllöjen pesintään ja osa yön tarkkasilmäisistä lentäjistä saattaa jättää pesinnän väliin, jos ravintoa ei ole riittävästi tarjolla. Kysy pöllöistä, niiden elämästä, äänistä, tuntomerkeistä ja kerro omakohtaisia havaintoja näistä mielenkiintoisista linnuista. Luonto-Suomen pöllöillassa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa Urpo Koponen ja toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Olli Haapakangas. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja vuoden ensimmäinen laji kuuluu radiossa aina maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Tikat voivat rummuttaa viestinsä saman lajin edustajille mitä moninaisin tavoin. Aina se tapahtuu nokka rumpukeppinä, mutta alusta vaihtelee paikasta riippuen. Jo vosikymmenien ajan pylväiden metallihatut ovat kelvanneet rumpukalvoksi tai kadun varressa oleva lampunkupu, nykyään tikka saattaa lumoutua jopa peltikaton äänestä. Luku sinällään on perinteinen soidinääni - rummutus puun kylkeen. Miten tikkoja voi tunnistaa pelkän rummutuksen avulla ja onko se vaikeaa? Kuuntelijoiden kysymyksiin suorassa lähetyksessä vastaa lintututkija Pertti Koskimies. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Miksi lumi on valkoista? Ovatko kaikki lumikiteet tosiaan eri muotoisia? Kuinka suuria lumihiutaleet voivat olla? Miksi lumi narskuu pakkasella kävelijän askeleista? Miten lunta voi valokuvata? Millaista on viettää talvea lumen sisällä? Mitä ovat lumikääryleet? Missä ovat maailman paksuimmat lumihanget? Miten lumivyöryt syntyvät? Miten lunta tutkitaan? Miten pakkasenkestävää väkeä lumitutkijat ovat? Kysy mitä vain lumesta tai kerro omia lumimuistojasi. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat meteorologi Jussi Tiira ja emeritusprofessori Matti Leppäranta. Juontajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Merikotka on Suomen luonnonsuojelun symboli. Vuonna 1973 perustettiin merikotkatyöryhmä, jonka jäsenten ansiosta merikotka pelastui Suomessa sukupuutolta. Yli 20 vuoden ajan ryhmän vapaaehtoiset työmyyrät raahasivat luodoille ja kallioille lihaa merikotkien ruuaksi. Maatalojen siat olivat kotkille puhtaampaa ruokaa kuin Itämeren kalat ja vesilinnut. Merikotkille rakennettiin tekopesiä, alueita rauhoitettiin, pesimäsaaria suojeltiin ja ihmisiä valistettiin. Merikotkan status vainotusta tuholaislinnuista saatiin käännettyä ylvääksi taivaan valtiaaksi. Nykyään merikotkia näkee lähes kaikilla rannikkoalueilla ja monin paikoin sisämaan suurilla järvilläkin. Kanta on kasvanut paikoin niin suureksi, että on alettu esittää myös epäilyksiä, että merikotkia on jo liikaa. Pitäisikö niiden voittokulkua jotenkin rajoittaa. Luonto-Suomen teemaillassa Suomen merikotkat tutustutaan tämän ylvään lajin historiaan ja kerrotaan mitä merikotkien ravinnosta, pesimisestä ja elämästä tiedetään. Studiossa asiantuntijoina ovat Heikki Lokki ja Camilla Ekblad. Toimittajina studiossa ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Moni odottaa innolla merien ja järvien jäätymistä. Mutta milloin jäälle uskaltaa mennä ja minkälaisin varustein? Kokenut jäällä liikkua osaa lukea jäitä ja havaita vaaran paikat. Jää ja jäätyminen ovat ilmiöinä hurjan mielenkiintoisia. Alkutalven jää laulaa jäätyessään ja kovilla pakkasilla repeävät railot saavat koko järven paukahtelemaan. Tiesitkö, että jäässä on myös elämää? Entä millaista on tehdä tutkimusta jäiden armoilla? Luonto-Suomen jääillassa asiantuntijoina ovat tutkimuspäällikkö Jari Haapala, Ilmatieteenlaitokselta ja retkiluistelija, ulkoilma-addikti Terhi Ilosaari. Toimittajana innokas retkiluistelija Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Työmatka taittuu näin talvellakin näppärästi pyöräteitä pitkin ja samalla vältetään ajaminen ruuhkassa omalla autolla. Talvipyöräily lumisilla tai lumettomilla metsäpoluilla ja kaupunkien moninaisilla kulkuväylillä on kokenut viime aikoina suuren nousun ja sama kehityssuunta jatkuu edelleen. Jokainen pyörällä ajettu kilometri on arvokas ja säästää ympäristöä, vertaa tätä liikkumismuotoa mihin muuhun tahansa. Pyörän pitää kuitenkin toki olla talvikunnossa, jos mielii matkata turvallisesti ja vailla turhaa vastusta. Luonto-Suomen studiossa on paikalla monialaista pyöräilyasiantuntemusta. Kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin talvipyöräilystä vastaa Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen ja erityisasiantuntija Martti Tulenheimo Pyöräliitosta. Lähetyksen juontavat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Mitä luonnossa tapahtui vuonna 2022? Luonto-Suomessa tunnelmoitiin Lapin kaamoksessa, Haukkatunturin hiljaisuudessa ja kesäisellä Linnaistensuolla. Entä millainen kokemus oli Minna Pyykön Paistunturin vaellus? Juontajana oli Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää. Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mitäpä olisikaan joulu ilman kalaherkkuja? Maustesilakat, erilaiset mädit, lipeäkala ja graavikalat kuuluvat ehdottomasti joulupöytiin. Mutta miten kalat voi käsitellä ja milloin joulukalat kannattaa hankkia? Entäpä jos kokeilisit tänä jouluna jotain uutta kalaruokareseptiä? Jos jouluna herkuttelee kestävästi kalastetulla kotimaisella kalalla, tekee hyvää myös ympäristölle. Jaa meille hyvät kalaruokavinkkisi ja kysele lisää asiantuntijaltamme. Asiantuntijana on keittiömestari Markus Maulavirta. Toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Miten luodaan hyvä lintujen ruokintapaikka? Mihin se sijoitetaan ja millaisilla eväillä saa pihapiiriin mahdollisimman paljon vieraita. Entä miten lauhtuvat talvet muuttavat pihalintujen käyttäytymistä ja onko siitä jo kertynyt havaintoja. Voit ohjelmassa myös kertoa, millaisia kavereita ruokintapaikallasi on vuosien saatossa vieraillut. Talviruokintaillan asiantuntijana on lintututkija Pertti Koskimies, toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Alkutalvi on loistoaikaa retkeilylle. Ruskaretkien ja helmikuun hankien väliin mahtuu monta kuukautta ihanaa, rauhallista retkeilyaikaa, jolloin voi todella pysähtyä nauttimaan tähtitaivaista ja luonnon hiljaisuudesta. Myös moni vauhtilaji on oikeastaan parhaimmillaan juuri alkutalvesta! Talviretkeilyillassa puhutaan siitä, miten saada ilo irti retkeilystä jo ennen hiihtolatujen aukeamista, miten varustautua tähtiretkelle ja ennen kaikkea, millaiset eväät sopivat erityisen hyvin talvisille tulille. Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Luonto-Suomen talviretkeilyillassa sekä annetaan että saadaan hyviä vinkkejä. Asiantuntijoina erätoimittaja Mikko Peltsi Peltola ja eräopas Kristina Latvala. Ohjelman toimittajina ovat Hanna Asikainen ja Markus Turunen.

Suomessa on meneillään varsinainen virtavesien ennallistamisbuumi - jokia ja koskia kunnostetaan hurjalla tahdilla. Työ on kiitollista, sillä tulokset ovat nopeasti nähtävillä: jo heti seuraavana vuonna paikalle voi saapua uhanalaisia taimenia. Mutta kalat eivät suinkaan ole ainoita voittajia. Virtavesistä hyötyy koko Suomen luonto. Mitä haluat tietää koskien kunnostuksesta? Onko sinulla kenties muisto hyvästä paikasta virtaavan veden äärellä? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat asiantuntijat Ari Saura ja Aki Janatuinen. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Mitä taivaalla voi nähdä juuri nyt? Mistä tähtiharrastus kannattaa aloittaa? Miten tähtikuvioita nimetään? Miksi tähdet tuikkivat? Ovatko suomalaiset innokkaita tähtiharrastajia? Entä pääsevätkö yhä harvemmat meistä näkemään tähtiöiden ihmeitä lisääntyvän valon keskellä? Kerro omia tähtitarinoitasi tai kysy avaruudesta ja tähdistä. Paikalla asiantuntijoina ovat Anne Liljeström ja Tuukka Perhoniemi Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta. Juontajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kun lintujen ruokintapaikalle ilmaantuu outo lintu, moni ajattelee helposti, että se on varmasti jokin harvinaisuus. Sellainen se voi ollakin, mutta se voi olla myös melko yleinen lintu, jota ei ole vain aiemmin havainnut. Mutta millaiset linnut ovat oikeasti harvinaisia? Ovatko ne aina ja kaikkialla harvinaisia ja voivatko jotkin linnut olla eri vuodenaikoina sekä yleisiä että harvalukuisia? Entä vaikuttaako se, missä päin Suomea lintu nähdään? Luonto-Suomen teemaillassa Harvinaiset linnut, puhutaan poikkeavista lintuhavainnoista ja tutustutaan myös todellisiin rariteetteihin, äärimmäisen harvinaisiin lintuihin. Kerro, jos olet nähnyt jonkin erityisen siivekkään, joka on saanut sykkeen nousemaan. Onhan se toki tunnustettava, että harvinaisuuden löytäminen on lintuharrastuksen suola. Studiossa asiantuntijoina ovat Petteri Lehikoinen ja Jarkko Santaharju. Toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Luonto-Suomessa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärämpi vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat pimenevässä illassa Petteri Saario, Asko Hauta-aho ja studiossa puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg. Äänisuunnittelija Tommi Slotte / Yle Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit hiipivät liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Kilpisaaren laavulla ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, puheluja studiossa ottaa vastaan Markus Turunen. Kysy ruuanvalmistuksesta tai kerro oma tapasi tehdä evästä haastavissa retkioloissa. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle Kuva: Asko Hauta-aho

Sienet, nuo herkulliset ja ihmeelliset metsiemme eliöt, ovat pääroolissa Luonto-Suomessa. Mistä sieniä kannattaa etsiä? Entä kuinka säilöä sieniherkut talteen? Oletko tehnyt jonkun yllättävän sienilöydön? Mitkä ovat parhaat sienestysvinkit aloittelijoille? Näitä ja muita kysymyksiä voit esittää sieniasiantuntijoillemme. Kysymyksiin vastaavat museomestari Pertti Salo Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja sienineuvoja Hanna Pikkarainen Uudenmaan Martoista. Toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg.

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä, kun kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto-Suomi lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina meteorologi, lintuharrastaja Jarmo Koistinen ja lintututkija Petteri Lehikoinen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämä vuoden viimeinen laji valkoposkihanhi esitellään syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja minkälaisia konsteja tähän nykyään käytetään? Millaisia tilanteita on tullut vastaan ja mitkä hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Matti Ylönen.

Onko se meriharakka, kevätesikko, sammakko, siili vai hauki? Tai kenties neitoperhonen, orava vai kiiltomato? Mikä on sinun lempilajisi? Luonto-Suomen teemaillassa kysellään ja pohditaan kuuntelijoiden lempilajeja Suomen luonnossa. Kerro mikä nisäkäs, lintu, kasvi, hyönteinen, matelija tai kala on sinulle merkittävä ja miksi se on erityinen suosikki. Suomen luonnonvaraisista eliölajeista keskustelevat Espoossa Villa Elfvikin luontotalon pihalla Laajalahdella Riku Lumiaro, Mikko Lagerström ja Juha Laaksonen. Toimittajana studiossa on Juha Blomberg. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle

Kesällä monenlajiset pörriäiset ahkeroivat metsissä, pelloilla ja puutarhoissamme tarjoamassa pölytyspalvelujaan. Hyönteismaailman pörinä ja surina on kuitenkin huolestuttavasti vähentynyt ja pölyttäjien maailmanlaajuinen ahdinko tarvitsee huomiotamme. Miten voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Kannattaako perustaa hyönteishotelli, istuttaa ketokukkia tai vaihtaa hyönteismyrkyt biologiseen torjuntaan? Pölyttäjäillassa keskustellaan mehiläisistä, kimalaisista ja muista pölyttäjistä sekä mehiläistarhaajien ja viljelijöiden välisestä yhteistyöstä. Studiossa kysymyksiin vastaavat luontoasiantuntija Jani Järvi ja erikoistutkija Marjaana Toivonen. Lähetyksen juontavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina. Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita valotetaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta ja toimittajana on Olli Ihamäki ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luonto-Suomen ötökkäillassa pähkäillään luontomme pikkuvipeltäjiä, kaiken maailman surisevia ja ryömiviä otuksia. Näin kesällä niitä on liikkeellä enemmän kuin paljon! Voit esittää kysymyksiä luotomme hurmaavista, mielenkiintoisista tai jopa pelottavista ötököistä. Tai kertoa omista kokemuksistasi. Kysymyksiin vastaavat kovakuoriasiantuntija Ilpo Mannerkoski ja perhosasiantuntija Jaakko Kullberg. Juontajana Riku Lumiaro ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Ensimmäiset kyykoiraat lähtevät talvehtimispaikoistaan jo aikaisin keväällä. Hieman myöhemmin ne taistelevat naaraista ja silloin parhailla paikoilla saattaa nähdä samanaikaisesti kymmeniä käärmeitä. Kyy aiheuttaa ihmisille edelleen inhoa ja kauhua, vaikka useimmiten se pakenee paikalta vaaran uhatessa. Entä mitä pitää tehdä pihoille ilmestyville käärmeille ja minkälaiset konstit silloin ovat käytössä? Luonto-Suomessa radioaalloilla luikertelevat lomakyyt. Studiossa on asiantuntijana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen ja silloin ratkotaan ihmisen ja käärmeen kohtaamiseen liittyviä asioita. Ohjelman toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomen ensimmäiset siilihavainnot ovat 1800-luvulta. Koska siilit ovat melko kehnoja uimareita, ne eivät todennäköisesti ole levittäytyneet maahamme ihan luonnonvaraisesti. Siilejä on myös siirretty etelärannikolla paikasta toiseen. Näin esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien siilipopulaatiot saivat alkunsa. Siili on todellinen kulttuurieläin ja monille rakas pihapiirin tuhisija. Siilien elämästä Suomessa ei kuitenkaan tiedetä vielä läheskään kaikkea. Miten ne pärjäävät täällä näin pohjoisessa - pohjoisempana kuin missään muualla? Luonto-Suomen siili-illassa puhutaan tästä myyttisestä käärmeentappajasta. Kysy siileistä tai kerro parhaista havainnoistasi. Asiantuntijana studiossa ovat biologian tohtorit Anni Rautio ja Mervi Kunnasranta. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Alkukesä on luonnonkukkien kulta-aikaa. Niityillä kukkivat metsäkurjenpolvet, päivänkakkarat ja mäkitervakot. Metsän hämäryydessä puolestaan loistaa presidentti Sauli Niinistön suosikki salaperäinen valkolehdokki. Mistä luonnonkukistamme sinä lumoudut? Millaisia muistoja luonnonkukat tuovat mieleesi? Tai mitä olet aina halunnut tietää luonnonkasveistamme? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat biologi Leena Luoto, jolle kasvit ovat työ ja harrastus ja kasvitieteilijä Pertti Uotila. Juontajina ovat Riku Lumiaro ja Juha Blomberg. Kuva: Riku Lumiaro

Kesäkuun alkupuolella linnut laulavat aktiivisesti, mutta valitettavasti jo juhannuksen tienoilla alkaa paras konsertti olla loppupuolellaan, kun pesinnät ovat käynnissä ja poikasia ruokitaan. Juuri nyt on siis paras aika lähteä yölaulajaretkelle. Monet linnut aktivoituvat aamuhämärissä, mutta myös sydänyöllä, pimeimpään aikaan, on käynnissä yllättävän villi konsertto. Ja se alkaa jo illan pimetessä. Minkälaisia yölaulajaretkiä sinä olet tehnyt ja onko retkillä tullut eteen yllättäviä tilanteita? Oletko ihmetellyt luhtahuitin piiskan sivallusta, kaulushaikaran kumeaa puhallusta, pensasirkkalinnun sirinää, pöllönpoikasten vaativaa vikinää, kuikan haikeaa huutoa tai luhtakerttusen taidokasta laulua? Kysy öisistä ääntelijöistä tai kerro mehevimmät havaintosi. Studiossa asiantuntijana on luontoäänittäjä Hannu Jännes, suoran lähetyksen toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Paula Jokimies. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, puheluja studiossa ottaa vastaan Jyrki Hakanen. Kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä evästä haastavissa retkioloissa. Äänisuunnittelija: Petri Hårdh

Puutarhaharrastus on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita. Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Luonto-Suomen perhosbaari -ohjelmassa laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa kuuntelijoiden puheluja otti vastaan Juha Blomberg. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka

Kotkat ja haukat liitävät lintumaailman huipulla. Nämä petolinnut kohoavat vaivatta korkeuksiin nousevien ilmavirtausten avustamana. Niiden tarkat silmät pystyvät erottamaan yläilmoista pienimmänkin liikkeen, joka saattaa olla seuraava saalistuksen kohde. Alkaa nopea syöksy kohti nisäkästä tai lintuparvea ja näin ateria on turvattu pesässä odottaville poikasille. Miltä kotkien ja haukkojen tulevaisuus näyttää? Miten maailma niiden ympärillä on jo muuttunut ja miten se vaikuttaa niihin? Koukkunokkien illassa on asiantuntijana tutkija Pertti Koskimies ja toimittajina Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Oletko kiinnostunut seuraamaan muuttolintujen kevättä? Kuuntele suuri muuttolintuilta. Lähetyksessä jaetaan vinkkejä mitä varusteita tarvitaan, mihin kevätmuuttoa kannattaa mennä katsomaan, millaisia tuulia kannattaa odottaa, millaisia reittejä linnut tänne tulevat ja millaisessa järjestyksessä ne Suomeen saapuvat. Lintujen muuttoon liittyy paljon kiehtovia kysymyksiä: Kuinka pitkään linnut voivat lentää yhtäjaksoisesti? Miten kauan ne voivat olla syömättä ja juomatta? Kauanko kestää tulla Afrikasta tänne? Onko totta, että jotkut linnut tulevat täsmälleen samaan pihapiiriin ja pesäkoloon joka vuosi? Kuinka monta lintua Suomeen tulee keväisin kaiken kaikkiaan? Entä onko lintujen muutossa vielä paljon sellaista jota kukaan ei tiedä? Kysy muuttolinnuista tai kerro omia havaintojasi tai muistojasi. Espoon Suomenojalla ovat muuttolintujen elämästä ja tutkimuksesta keskustelemassa ornitologi Aki Aintila ja eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Sunnuntaina 1.5.2022 Lohjan Hyvelänjärven tulvapelloilla keväisessä yössä valvoi perinteinen kolmikko. Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. He ovat paikalla jo kuudetta kertaa. Välillä koko seutu on ollut vaaleanpunaisen usvan peitossa. Eräänä keväänä oli todella kylmä pakkasyö. Yhtenä vuonna pimeästä kuului metsäkauriiden hurja huuto tähtitaivaan alla. Monena yönä hanhien pajatus on jatkunut taukoamatta aamuun asti. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / yle

Etelä- Suomessa sammakot ovat jo kutupuuhissa, pohjoisessa ne vasta heräilevät horroksestaan. Kyyt ja rantakäärmeet tulevat koloistaan keräämään kevätauringon lämpöä, ja sisiliskot vipeltävät pälvipaikoilla. Mitä haluat tietää sammakoiden ja matelijoiden kevätpuuhista? Tulevatko sammakot aina samalle lammikolle? Tuntevatko ne toisensa? Ja mitä sitten, jos tuttu lampi onkin kuivunut? Luonto-Suomessa vietetään sammakoiden ja matelijoiden keväistä iltaa. Kysy tai kerro parhaat sammakko- ja matelijahavaintosi. Asiantuntijana kysymyksiin vastaamassa on Jarmo Saarikivi. Toimittajana Vanhankaupunginlahdella on Juha Laaksonen ja studiossa Jyrki Hakanen. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä yli-intendentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luonto elää huhtikuussa voimallista aikaa, metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Suorassa lähetyksessä ovat toimittajina Asko Hauta-aho, Ohto Oksanen ja Markus Turunen. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Moniin Suomen eläimiin liittyy myyttisiä tarinoita, mutta karhu on kuitenkin varmasti kaikkein merkittävin eläin tässä suhteessa. Syntytarinoitakin on monia. Erään mukaan karhu on syntynyt taivaalla "otavaisen olkapäillä" ja laskettu kultaisessa korissa elämään tänne maan päälle. Miksi juuri karhu on ollut niin tärkeä suomalaisille? Onko se edelleen tärkeä? Tunnistammeko me vieläkin karhujen myyttisen suuruuden- ja näemmekö niissä yhteisiä piirteitä meidän kanssamme? Luonto-Suomen karhuillassa juttelemme karhusta eläimenä, mutta myös myyttien, nuotiotarinoiden ja uskomusten karhusta. Lähetyksessä ovat mukana valokuvaaja Heikki Willamo ja luontoyrittäjä Kari Kemppainen. Kuulemme myös karhuihin perehtyneen perinteentutkija Pasi Klemettisen ajatuksia karhumyyteistä. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Aurinko kiipeää horisontissa yhä ylemmäksi ja sen lämmittävät säteet saavat maaliskuun tuntumaan jo keväältä. Kaupunkien keskustoissa kura roiskuu ja vesilammikoita kertyy moneen risteykseen. Kerrostalojen välistä kuuluu varpusten ja tiaisten iloinen sirkutus, harmaalokki tekee kierroksia sinisellä taivaalla. Illalla mustarastas aloittaa lumoavan konserttinsa, joka kuuluu vaimeana liikenteen humussa. Luonto-Suomessa otetaan vastaan havaintoja kaupunkien keväästä. Millaisia havaintoja tänä vuonna on jo tehty ja mitä kaikkea vielä voi tulla vastaan. Asiantuntijana on professori Heikki Setälä, toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Suomessa on ollut luminen talvi. Kevään kynnyksellä monet nisäkkäät ovat aktiivisia ja siksi maaliskuussa on hyvä aika lähteä tutkimaan eläinten jättämiä lumijälkiä. Miten jälkiä oppii tunnistamaan ja mitä kaikkea niistä voi päätellä? Seikkailevatko eläimet yksinään vai seuraavatko ne toisiaan? Hyppivätkö, leikkivätkö vai kiiruhtavatko eläimet? Voiko kokenut jäljittäjä lukea hangelta, onko monilla eläimillä jo kevätpuuhat käynnissä? Luonto-Suomen lumijälkien illassa annetaan neuvoja jälkien ja keväisten tapahtumien tunnistamiseen. Kysy lumijäljistä tai kerro omia keväisiä nisäkäsmuistojasi. Studiossa asiantuntijoina ovat Heidi Kinnunen ja Riku Lumiaro. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten pitkä on Suomen kallioiden tarina? Mitä rantakivet voivat kertoa? Millaisia merkkejä jääkaudesta Suomen luonnossa edelleen näkyy? Miten luonnon historiaa voidaan lukea maaperän kerrostumista? Mitä ainutlaatuista Suomen maaperässä ja kallioissa on? Miksi varhaiset geologit uskoivat mieluummin vedenpaisumusteoriaan kuin jääkausiajatukseen? Miten jäälautat ovat voineet kuljettaa monen metrin korkuisia rapakivilohkareita idästä tänne? Miten malmeja etsitään ja voiko niitä löytää kaikkialta? Onko maassamme fossiileja? Kysy maasta, kivistä, kallioista ja niiden historiasta. Tai kerro omista hienoista kokemuksistasi tai havainnoistasi. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ja geologian kauneudesta ja ihmeellisyydestä kertomassa ovat yli-intendentti Arto Luttinen ja ympäristögeologian emeritusprofessori Veli-Pekka Salonen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuvat: Minna Pyykkö / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja vuoden ensimmäinen laji kuuluu radiossa aina maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Matti Ylönen.

Helmipöllön puputusta tai varpuspöllön vihellystä on kuulunut paikoin alkuvuodesta lähtien, mutta parhaimmat hetket pöllöretkille ovat helmi- ja maaliskuussa. Pöllöjen äänet pimeässä yössä ovat myös varma merkki tulevasta keväästä. Vallitseva myyrätilanne vaikuttaa aina pöllöjen pesintään ja osa yön tarkkasilmäisistä lentäjistä saattaa jättää pesinnän väliin, jos ravintoa ei ole riittävästi tarjolla. Kysy pöllöistä, niiden elämästä, äänistä, tuntomerkeistä ja kerro omakohtaisia havaintoja näistä mielenkiintoisista linnuista. Luonto-Suomen pöllöillassa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa Urpo Koponen ja toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luontovalokuvaus on yksi suosituimmista harrastuksista. Kameran kanssa liikkuvat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, lapset ja aikuiset. Valokuvaajia näkee kaikkialla: kaupunkipuistoissa, merenrannoilla, metsissä, teiden varsilla tai pelloilla. Nykyisillä kameroilla voi kuvata lähes pimeässä ja vaikeistakin kohteista on mahdollista saada tarkkoja kuvia. Uusilla puhelimillakin voi ottaa hyviä otoksia. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa huippukuva, mutta se vaatii onnea ja ahkeruutta. Miksi toiset saavat hienompia kuvia useammin kuin muut? Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan kuvaamiseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, ja miten voi saada erilaisia valokuvia kuin muut? Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa kaksi moninkertaisesti palkittua ammattilaista: Markus Varesvuo ja Seppo Pöllänen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut, mutta nykyinen ilmastonmuutos on omaa luokkaansa. Suomen keskilämpötila on noussut jo kaksi astetta. Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta tuntuuko, että jotain on jäänyt sinulta väliin tai mitä et ymmärrä ilmastonmuutokseen liittyen? Onko sinulla omia havaintoja lähiympäristöstäsi, joista haluaisit kertoa? Nyt on paras tilaisuus koko Suomen historiassa kysyä ilmastonmuutoksesta mitä hyvänsä. Luonto-Suomen ilmastoillassa on paikalla Suomen Ilmastopaneelin edustajia. Erikoislähetys laajenee myös radion ulkopuolelle: voit olla yhteydessä asiantuntijoihin myös nettichatissa ja samalla katsoa suoraa lähetystä Yle Areenasta. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Hakojölkö, hakokorppunen, harmaakoturi, kinnari, kottonen, mankulainen, motteri, rossi, ryyppö, tirpunen, tolpponen, varppari sekä vilistealainen. Hottiainen, hottinen, krottinen ja rottiainen. Nimilistaa voisi jatkaa pitkään. Varpunen on viihtynyt ihmisasumusten parissa hyvin ja tullut myös meille tutuksi, vaikka ihminen ei aina ole suhtautunut tähän ympärivuotiseen mukavaan lintuystäväämme kovin lämminhenkisesti. Sen pesiä on jopa hävitetty pihapiireistä. Muualla varpusta on osattu arvostaa. Kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden jumalattaren Afroditen vaunujahan vetivät kyyhkyt ja varpuset. Ja Afroditen poika Amor leikki rakastuneena nimenomaan varpusten kanssa. Kesä 2021 oli varpusille suotuisa. Pesintä onnistui ja nuoria lintuja oli loppukesällä paljon. Mutta pidemmällä aikavälillä varpusilla on ollut vaikeuksia. Mistä alamäki johtuu, voiko varpusia auttaa? Mitä haluat tietää varpusista? Kysy tai kerro mehevimmät tarinasi. Asiantuntijana studiossa on ornitologi Heikki Kolunen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Miten luodaan hyvä lintujen ruokintapaikka? Mihin se sijoitetaan ja millaisilla eväillä saa pihapiiriin mahdollisimman paljon vieraita. Entä miten lauhtuvat talvet muuttavat pihalintujen käyttäytymistä ja onko siitä jo kertynyt havaintoja. Millaisia kavereita ruokintapaikallasi on vuosien saatossa vieraillut? Muutama kuukausi sitten uutisissa pohdittiin sitä, onko lintujen talviruokinnasta jopa haittaa siivekkäille? Talviruokintaillan asiantuntijana on lintututkija Pertti Koskimies, toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää. Toivo omaa suosikkilintuasi Radio Suomen perinteisessä Linnunlaulujen toivekonsertissa. Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Jyrki Hakanen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mitäpä olisikaan joulu ilman kalaherkkuja? Maustesilakat, erilaiset mädit, lipeäkala ja graavikalat kuuluvat ehdottomasti joulupöytiin. Mutta miten kalat voi käsitellä ja milloin joulukalat kannattaa hankkia? Entäpä jos kokeilisit tänä jouluna jotain uutta kalaruokareseptiä? Jos jouluna herkuttelee kestävästi kalastetulla kotimaisella kalalla, tekee hyvää myös ympäristölle. Jaa meille hyvät kalaruokavinkkisi ja kysele lisää asiantuntijoiltamme. Lähetyksessä ovat mukana taitavat kalakokit, graafikko, kalataiteilija ja tietokirjailija Sakke Yrjölä sekä ruoan asiantuntija Viivi Maskulin Uudenmaan Martoista. Toimittajina ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Mitä taivaalla voi nähdä juuri nyt? Mistä tähtiharrastus kannattaa aloittaa? Miten tähtikuvioita nimetään? Miksi tähdet tuikkivat? Ovatko suomalaiset innokkaita tähtiharrastajia? Entä pääsevätkö yhä harvemmat meistä näkemään tähtiöiden ihmeitä lisääntyvän valon keskellä? Kerro omia tähtitarinoitasi tai kysy avaruudesta ja tähdistä. Paikalla asiantuntijoina ovat Anne Liljeström ja Tuukka Perhoniemi Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta. Juontajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Orava on melko yleinen nisäkäs koko Suomessa. Näin ainakin luullaan. Valitettavasti tuo kuusen käpyjä nakerteleva huiskuhäntä on viime vuosikymmenien aikana kuitenkin vähentynyt selvästi metsäalueilla. Oravia näkee enimmäkseen puistoissa, kerrostalojen pihoilla ja lintujen ruokintapaikoilla. Kaupunkioravat ovat kesyjä ja lähes röyhkeän rohkeita, ne käyttäytyvät siis eri tavoin kuin metsien kätköissä liikkuvat maalaisserkkunsa. Mikä oravissa kiehtoo? Soita ja kysy oravien elämästä tai kerro hauskoista hetkistä oravien parissa. Studiossa asiantuntijoina ovat Jenni Santaharju ja Paavo Hellstedt, toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Uskotteko, että kaikki maailman ankeriaat ovat syntyneet Pohjois-Atlantilla Sargassomeressä? Ja että kaikki kynnelle kykenevät yksilöt myös palaavat tuhansien kilometrien päästä takaisin tuolle merialueelle lisääntymään. Entä tuntuuko uskottavalta, että jos joku keksisi miten ankeriaat saadaan lisääntymään kala-altaissa, hänestä tulisi miljardööri. Keskiviikkona Luonto-Suomen ankeriasillassa kerrotaan hämmästyttäviä tarinoita tästä mystisestä kalasta, jonka ulkonäkö ja elintavat ovat jo vuosisatoja kiehtoneet ihmismieltä. Mitä haluaisit tietää ankeriaiden elämästä? Kysy mitä et tiedä tai kerro jännittävimmät ankeriashavaintosi. Asiantuntijoina studiossa ovat Ari Saura ja Jouni Tulonen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luonnon monimuotoisuus on maapallon arvokkain ja vähiten arvostettu ominaisuus, on biologi Edward Wilson todennut. Maailmassa on miljoonia eliölajeja, erityisesti hyönteisiä on hämmästyttävä määrä, ja uusia lajeja löydetään jatkuvasti. Samaan aikaan lajeja kuolee sukupuuttoon huolestuttavaa vauhtia. Miksi luontokadosta pitää olla huolissaan? Entä miten se voidaan pysäyttää? Kerro omia ajatuksiasi aiheesta: milloin olet pysähtynyt ihmettelemään luonnon monimuotoisuutta? Minkä lajin tulevaisuudesta olet huolissasi? Tiedätkö hyviä vinkkejä monimuotoisuuden suojeluun? Mitä haluat kysyä aiheesta? Studiossa ovat asiantuntijoina Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Marjo Saastamoinen. Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä kertoo ohjelmassa myös vastikään pidetyn YK:n luontokokouksen kuulumisia. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Vievätkö askeleesi syksyiseen metsään? Haaveiletko vaeltamisesta Suomen upeassa luonnossa? Luonto-Suomen vaellusillassa vastataan erityisesti aloittelevien retkeilijöiden kysymyksiin. Moni on innostunut nyt liikkumisesta luonnon keskellä. Mutta mitä ottaa vaellukselle matkaan ja millaista ruokaa siellä kannattaa tehdä, entä miten retkeillä vastuullisesti? Näitä kysymyksiä pohditaan kokeneiden retkeilijöiden Joona Kivisen ja Antti Huttusen kanssa. Voit myös kertoa meille omat vinkkisi vaeltamiseen. Toimittajina suorassa lähetyksessä Hannamari Vallila ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Luonto-Suomessa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärämpi vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Saimaan pimenevässä illassa Juha Taskinen, Asko Hauta-aho ja studiossa puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, puheluja studiossa ottaa vastaan Jyrki Hakanen. Kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä evästä haastavissa retkioloissa. Kuva: Asko Hauta-aho

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji harmaalokki kuului radiossa syyskuun alkupuolella. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen sieni-ilta tulee taas! Millainen onkaan tämän syksyn sienisato? Helteisen kesän jälkeen tulivat runsaat sateet, jotka osaltaan mahdollistavat sienet metsiin. Oletko kenties törmännyt johonkin uuteen, kiintoisaan sienilajiin? Entäpä miten sienestys kannattaa aloittaa? Kysy meiltä kaikkea mahdollista noista metsiemme kenties jännittävimmistä eliöistä. Asiantuntijoina studiossa ovat sienineuvoja Marjo Ranta Uudenmaan Martoista ja Jarkko Korhonen Suomen Sieniseurasta. Toimittajina ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä ja kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto-Suomi -lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina meteorologi, lintuharrastaja Jarmo Koistinen ja lintututkija Petteri Lehikoinen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Mika Saarelainen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Puutarhaharrastus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita. Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Luonto-Suomen perhosbaari -ohjelmassa laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro, Petri Ahlroth ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho

Kasteliero voi elää yli 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa rastaan silmille karkoittavan entsyymisuihkun. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat? Luonto-Suomen matoillassa perehdytään kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Mika Saarelainen.

Luonto-Suomen ötökkäillassa pähkäillään luontomme pikkuvipeltäjiä, kaiken maailman surisevia ja ryömiviä otuksia. Näin kesällä niitä on liikkeellä enemmän kuin paljon. Vai onko helteinen alkukesä hyydyttänyt pikkuvipeltäjät? Voit esittää kysymyksiä luotomme hurmaavista tai mielenkiintoisista ötököistä. Niihin vastaavat koppakuoriasiantuntija Ilpo Mannerkoski ja hyönteisasiantuntija Juha Pöyry. Juontajina ovat Riku Lumiaro ja Matti Ylönen. 

Keskikesän taitekohta on luonnonkukkien kulta-aikaa. Niityillä kukkivat mesiangervot, huopaohdakkeet ja keltamot. Metsän hämäryydessä puolestaan loistaa salaperäinen maariankämmekkä. Mistä luonnonkukistamme sinä lumoudut? Millaisia muistoja luonnonkukat tuovat mieleesi? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat biologi Leena Luoto, jolle kasvit ovat työ ja harrastus sekä ja kasvitieteilijä Pertti Uotila. Juontajina Riku Lumiaro ja Jyrki Hakanen. Kuva: Riku Lumiaro

Kesällä monenlajiset pörriäiset ahkeroivat metsissä, pelloilla ja puutarhoissamme tarjoamassa pölytyspalvelujaan. Hyönteismaailman pörinä ja surina on kuitenkin huolestuttavasti vähentynyt ja pölyttäjien maailmanlaajuinen ahdinko tarvitsee huomiotamme. Miten voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Kannattaako perustaa hyönteishotelli, istuttaa ketokukkia tai vaihtaa hyönteismyrkyt biologiseen torjuntaan? Pölyttäjäillassa keskustellaan mehiläisistä, kimalaisista ja muista pölyttäjistä sekä mehiläistarhaajien ja viljelijöiden välisestä yhteistyöstä. Studiossa kysymyksiin vastaavat tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpela Suomen Mehiläishoitajain Liitosta sekä museomestari Juho Paukkunen Helsingin Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Lähetyksen juontavat Mirjami Smalén ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Ensimmäiset kyykoiraat lähtevät talvehtimispaikoistaan jo aikaisin keväällä. Hieman myöhemmin ne taistelevat naaraista ja silloin parhailla paikoilla saattaa nähdä samanaikaisesti kymmeniä käärmeitä. Kyy aiheuttaa ihmisille edelleen inhoa ja kauhua, vaikka useimmiten se pakenee paikalta vaaran uhatessa. Entä mitä pitää tehdä pihoille ilmestyville käärmeille ja minkälaiset konstit silloin ovat käytössä? Luonto-Suomen radioaalloilla luikertelevat lomakyyt, studiossa on asiantuntijana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen. Lähetyksessä ratkotaan ihmisen ja käärmeen kohtaamiseen liittyviä asioita. Ohjelman toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Mika Saarelainen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Onko se mänty, metsäkurjenpolvi, keltakurjenmiekka vai vanamo? Kesän kunniaksi pohditaan mitkä ovat kuuntelijoiden lempikasveja. Kerro suosikkisi ja parhaat kasvihavaintosi. Asiantuntijana Henry Väre. Toimittajina Juha Laaksonen ja Mika Saarelainen.

Kesälomakausi on jo hyvässä vauhdissa ja juuri nyt on aika kaivaa kalastusvälineet esiin. Jokaisella on oma tapansa pyytää kotimaista kalaa vaikka veneestä uistellen tai perhovälinein upeiden koskien rannoilta. Ahven tai hauki ovat nyt syönnillään ja paikoin vieheeseen iskee jopa kuha tai lohi. Vaikka kalaretki ei aina tarjoa saalista niin se antaa unohtumattomia elämyksiä, joita on mukava muistella. Keskiviikkona 23. kesäkuuta Luonto-Suomen vapakalastusillassa puhutaan kalastuksesta ja pohditaan tietysti monia pyyntimenetelmiä kotimaisille vesille, suora lähetys alkaa kello 18.02. Studiossa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa kalastusoppaat Markku Tiusanen ja Pyry Granlund. Suoran lähetyksen juontavat Mikko Peltola ja Markus Turunen.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Joutomailla, kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä ja taapertajia on myös paljon. Ja suurempia karvaturreja sekä siivekkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Suora lähetys tulee tällä kertaa Lahdesta, joka on tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki. Mitä haluat tietää kaupunkiluonnosta? Millaisia luontohavaintoja olet kaupunkialueella tehnyt? Soita ja kysy tai kerro tarinasi. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat professori Heikki Setälä ja yli-intendentti Henry Väre. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Mika Saarelainen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Räystäspääsky, haarapääsky ja törmäpääsky. Siinä on kova kesäinen lintukolmikko, joista kaksi ensimmäistä on varmasti monille tuttuja. Pitkäsiipinen lentotaituri, tervapääsky, ei varsinaisesti kuulu pääskyihin vaan kirskulintuihin, mutta kansankielellä sekin luetaan pääskyjen joukkoon. Näiden neljän lajin elämää lähdetään keskiviikkoiltana Luonto-Suomessa selvittämään urakalla. Missä pääskyt nukkuvat, kuinka nopeita ne ovat lentämään, kuinka kauan ne voivat olla yhtäjaksoisesti ilmassa? Mitä ne syövät, juovat ja miten ne rakentavat pesänsä? Mitä haluat tietää pääskyistä ja niiden elämästä? Kysy tai kerro parhaat havaintosi. Luonto-Suomen pääskysillassa asiantuntijana on ornitologi Heikki Kolunen. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, puheluja studiossa ottaa vastaan Juha Blomberg. Kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä evästä haastavissa retkioloissa. Kuva: Asko Hauta-aho

Puutarhaharrastus on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita. Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Sami Kiema ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Jyrki Hakanen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Oletko kiinnostunut seuraamaan muuttolintujen kevättä? Kuuntele suuri muuttolintuilta. Lähetyksessä jaetaan vinkkejä mitä varusteita tarvitaan, mihin kevätmuuttoa kannattaa mennä katsomaan, millaisia tuulia kannattaa odottaa, millaisia reittejä linnut tänne tulevat ja millaisessa järjestyksessä ne Suomeen saapuvat. Lintujen muuttoon liittyy paljon kiehtovia kysymyksiä: Kuinka pitkään linnut voivat lentää yhtäjaksoisesti? Miten kauan ne voivat olla syömättä ja juomatta? Kauanko kestää tulla Afrikasta tänne? Onko totta, että jotkut linnut tulevat täsmälleen samaan pihapiiriin ja pesäkoloon joka vuosi? Kuinka monta lintua Suomeen tulee keväisin kaiken kaikkiaan? Entä onko lintujen muutossa vielä paljon sellaista jota kukaan ei tiedä? Espoon Suomenojalla ovat muuttolintujen elämästä ja tutkimuksesta keskustelemassa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläinfysiologi Esa Hohtola ja meteorologi Jarmo Koistinen, toimittajana on Minna Pyykkö.

Sunnuntaina 2.5.2021 Lohjan Hyvelänjärven tulvapelloilla keväisessä yössä valvoi perinteinen kolmikko. Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-Aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. He ovat paikalla jo viidettä kertaa. Välillä koko seutu on ollut vaaleanpunaisen usvan peitossa. Eräänä keväänä oli todella kylmä pakkasyö. Yhtenä vuonna pimeästä kuului metsäkauriiden hurja huuto tähtitaivaan alla. Monena yönä hanhien pajatus on jatkunut taukoamatta aamuun asti. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä yli-intendentti Henry Väre. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Joidenkin mielestä se on kurki, kotka tai metso, toiset tykkäävät enemmän karhusta, ilveksestä tai ketusta. Joillekin suosikkieläin voi olla lohi, hauki tai vaikkapa rapu. Myös nokkosperhonen, lehtohepokatti, meduusa, vanamo, mänty ja sinivuokko ovat tunnetusti ihmisten arvostamia lajeja. Mikä on suosikkieläimesi tai kasvisi? Kerro miksi pidät jostain eliölajista erityisesti tai kerro mitä eläintä kaipaat. Asiantuntijana studiossa on Riku Lumiaro. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Mika Saarelainen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Vihellyksiä, tööttäyksiä, puhkumista, huhuilua, sihinää ja suhinaa. Lintuja ja nisäkkäitä voi yrittää kutsua eri tavoin. Mutta vain harvat osaavat matkia useampia lintu- tai eläinlajeja. Äänten opettelu vaatii työtä ja ehkä vähän musiikkikorvaakin. Yle etsii vielä kuukauden ajan Luontokuiskaajaa, osaatko korahdella kuin kurki, visertää kuin västäräkki ja ulvoa kuin susi? Esitä oma tulkintasi vaikkapa viirupöllöstä tai hirvestä, tai kerro toiveesi, mitä lintua tai nisäkästä haluaisit oppia jäljittelemään. Studiossa mentorina on Heikki Lokki ja toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto elää huhtikuussa voimallista aikaa, metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Ohto Oksanen ja Juha Blomberg.

Tikat voivat rummuttaa viestinsä saman lajin edustajille mitä moninaisin tavoin. Aina se tapahtuu nokka rumpukeppinä, mutta alusta vaihtelee paikasta riippuen. Jo vosikymmenien ajan pylväiden metallihatut ovat kelvanneet rumpukalvoksi tai kadun varressa oleva lampunkupu, nykyään tikka saattaa lumoutua jopa peltikaton äänestä. Luku sinällään on perinteinen soidinääni - rummutus puun kylkeen. Miten tikkoja voi tunnistaa pelkän rummutuksen avulla ja onko se vaikeaa? Kuuntelijoiden kysymyksiin suorassa lähetyksessä vastaa lintututkija Pertti Koskimies. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Aika moni meistä on nähnyt majavan kaatamia puita, majavien tekemiä puuröykkiöitä, rantapenkereeseen kaivamia koloja tai jopa padon. Mutta kuinka moni on nähnyt majavan uimassa tai työn touhussa? Majavat liikkuvat enimmäkseen ilta- ja yöaikaan, joten jos haluaa tutustua niihin, on oltava itsekin liikkeellä hämärissä. Silloin voi nähdä suuren tumman hahmon uimassa kotikosteikollaan. Suuri, lättänä häntä toimii melana ja peräsimenä. Majavat ovat merkittäviä maisema-arkkitehtejä, ne voivat paikoittain tuhota metsäaluetta, mutta niiden on todettu olevan myös erittäin tärkeitä kosteikkojen luojia. Mitä haluat tietää majavista? Asiantuntijoina ovat Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg ja tutkija Paavo Hellstedt. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Muurahaiset, metsähiiret, ampiaiset, jauhopukit, turkiskuoriaiset, pulut, oravat, sokeritoukat, lutikat. Moniin rakennuksiin hiipii, ryömii, lentää ja hipsuttelee erilaisia kutsumattomia vieraita, joista osa on melko harmittomia, mutta jotkut voivat olla hyvinkin kiusallisia. Miten toimia tällaisten vieraiden kanssa, kannattaako harkita yhteiseloa vai pikemminkin välitöntä eroa? Luonto-Suomen illassa tutustutaan kotien kiusallisiin vieraisiin. Kysy eläimistä joiden kanssa et tule toimeen tai kerro karmaisevimmat tarinasi. Asiantuntijana on tuholaistorjuja Tuukka Kupiainen. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji koskikara kuuluu radiossa maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Tänä keväänä Yle hakee myös vuoden Luontokuiskaajaa, jos lintujen tai nisäkkäiden äänet ovat hallussa niin tämä kilpailu on juuri sinua varten. Huhuile kuin huuhkaja, viserrä kuin pajulintu tai ulvo kuin susi. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Helmipöllön puputusta tai varpuspöllön vihellystä on kuulunut jo paikoin alkuvuodesta lähtien, mutta parhaimmat hetket pöllöretkille ovat helmi- ja maaliskuussa. Pöllöjen äänet pimeässä yössä ovat varma merkki myös tulevasta keväästä. Myyrätilanne vaikuttaa pöllöjen pesintään ja osa yön tarkkasilmäisistä lentäjistä saattaa jättää pesinnän väliin, jos ravintoa ei ole riittävästi. Kysy pöllöistä, niiden elämästä, äänistä, tuntomerkeistä ja kerro omakohtaisia havaintoja näistä mielenkiintoisista linnuista. Luonto-Suomen pöllöillassa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa tutkija Hannu Pietiäinen ja toimittajina Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Varis, harakka, naakka, korppi ja närhi. Tuttuun ketjuun voi lisätä vielä kuukkelin, mustavariksen ja pähkinähakin. Siinä on kahdeksan älykästä, valpasta, uteliasta ja kekseliästä varislintua, jotka elävät Suomen luonnossa. Kaikilla niillä on hieman omalaatuisia käyttäytymispiirteitä. Mikä lajeista on suosikkisi? Studiossa asiantuntijana on ornitologi Heikki Kolunen. Lähetyksen toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Voiko luonto auttaa masentunutta? Lisäävätkö linnut onnellisuutta? Vähentävätkö puut stressiä? Luonnon terveysvaikutukset ovat alkaneet kiinnostaa yhä enemmän viime vuosina. Miten luonto vaikuttaa ihmisten mieleen ja mielenterveyteen? Kerro oma tarinasi tai kysy aiheesta. Luonto- Suomen lähetyksessä ovat asiantuntijoina Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela ja psykologian tohtori Kirsi Salonen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Jyrki Hakanen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomen talvet muuttuvat. Kun ilmasto lämpiää, lumen määräkin vähenee. Miten talvet ovat jo muuttuneet kotiseudullasi vai onko mielestäsi kaikki kuten aina ennenkin? Asiantuntijoina studiossa ovat professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta, ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF-Suomesta ja Ylen:n meteorologi Kerttu Kotakorpi. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Jyrki Hakanen.

Työmatka taittuu näin talvellakin näppärästi pyöräteitä pitkin ja samalla vältetään ajaminen ruuhkassa omalla autolla. Talvipyöräily lumisilla tai lumettomilla metsäpoluilla ja kaupunkien moninaisilla kulkuväylillä on kokenut viime aikoina suuren nousun ja sama kehityssuunta jatkuu edelleen. Jokainen pyörällä ajettu kilometri on arvokas ja säästää ympäristöä, vertaa tätä liikkumismuotoa mihin muuhun tahansa. Pyörän pitää kuitenkin toki olla talvikunnossa, jos mielii matkata turvallisesti ja vailla turhaa vastusta. Luonto-Suomen studiossa on paikalla monialaista pyöräilyasiantuntemusta. Kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin talvipyöräilystä vastaa Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen ja erityisasiantuntija Martti Tulenheimo Pyöräliitosta. Lähetyksen juontavat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää. Toivo omaa suosikkilintuasi Radio Suomen perinteisessä Linnunlaulujen toivekonsertissa. Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Jyrki Hakanen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Graavilohi, silakat ja sillit, lipeäkala, muikun mäti - jouluna pöydät notkuvat kalaherkuista. Mutta miten kalat kannattaa käsitellä ja mikä kala sopii parhaiten mihinkin ruokaan? Kaipaisitko uusia vinkkejä joulun kalaresepteihin? Tiesitkö muuten, että syömällä kotimaista villikalaa voit myös vaikuttaa positiivisesti ympäristön tilaan? Vuoden herkullisimpana päivänä kannattaa nostaa esille myös omat maistuvat kalamme kuten hauet, silakat ja särkikalat. Jaa meille hyvät kalaruokavinkkisi ja kysele lisää asiantuntijoiltamme. Lähetyksessä ovat mukana taitavat kalakokit, graafikko, kalataiteilija ja tietokirjailija Sakke Yrjölä sekä kalakauppias Max Grönholm, toimittajina Hannamari Vallila ja Juha Blomberg.

Mitä taivaalla voi nähdä juuri nyt? Mistä tähtiharrastus kannattaa aloittaa? Miten tähtikuvioita nimetään? Miksi tähdet tuikkivat? Ovatko suomalaiset innokkaita tähtiharrastajia? Entä pääsevätkö yhä harvemmat meistä näkemään tähtiöiden ihmeitä lisääntyvän valon keskellä? Kerro omia tähtitarinoitasi tai kysy avaruudesta ja tähdistä. Paikalla asiantuntijoina ovat Anne Liljeström ja Tuukka Perhoniemi Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta. Juontajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Miten luodaan hyvä lintujen ruokintapaikka? Mihin se sijoitetaan ja millaisilla eväillä saa pihapiiriin mahdollisimman paljon vieraita? Entä miten lauhtuvat talvet muuttavat pihalintujen käyttäytymistä ja onko siitä jo kertynyt havaintoja? Voit myös kertoa, millaisia kavereita ruokintapaikallasi on vuosien saatossa vieraillut. Talviruokintaillan asiantuntijana on lintututkija Pertti Koskimies, toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luontovalokuvaus on yksi suosituimmista harrastuksista. Kameran kanssa liikkuvat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat. Lapsillakin on kamerakännykät. Luontovalokuvaajia näkee kaikkialla: kaupunkipuistoissa, rannoilla, metsissä, pelloilla. Nykykameroilla voi kuvata lähes pimeässä ja vaikeistakin kohteista on mahdollista saada tarkkoja kuvia. Puhelimillakin voi ottaa hyviä otoksia. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa huippukuva, vai onko? Miksi toiset saavat hienoja kuvia useammin kuin muut? Millä keinoin kehittyy luontokuvaajaksi, joka osaa haistaa parhaat tilanteet? Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, miten voi saada erilaisia kuvia kuin muut? Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa Seppo Pöllänen ja Lisse Tarnanen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Talitiainen, sinitiainen, kuusitiainen, töyhtötiainen, lapintiainen ja hömötiainen. Siinä on kova tiaiskuusikko, joka viihdyttää luonnonystäviä kesät talvet. Tintit käyttäytyvät eri tavoin. Toiset niistä muuttavat säännöllisesti, osa vaeltaa ja osa on lähinnä paikkalintuja. Joidenkin kannat ovat nousseet, toisten jyrkästi laskeneet. Miten, milloin ja missä eri tiaislajit pesivät? Mitä ne syövät ja miten ne valitsevat pesäpaikkansa ja puolisonsa? Keskiviikkona 28.10. vietetään Luonto-Suomen tiaisiltaa. Kysy tiaisten elämästä tai kerro mielenkiintoisimmat havaintosi. Asiantuntijana studiossa on ornitologi Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, puheluja studiossa ottaa vastaan Juha Blomberg. Kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä evästä haastavissa retkioloissa. Kuvat: Asko Hauta-aho / Yle

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Luonto-Suomessa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärämpi vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Saimaan hämärtyvässä illassa Juha Taskinen, Asko Hauta-aho ja studiossa puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg.

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Millainen onkaan ollut tämän syksyn sienisato? Oletko kenties törmännyt johonkin uuteen, kiintoisaan sienilajiin? Entäpä miten sienestys kannattaa aloittaa? Kysy meiltä kaikkea mahdollista noista metsiemme kenties jännittävimmistä eliöistä. Asiantuntijoina studiossa ovat sienineuvoja Marjo Ranta Uudenmaan Martoista ja Jarkko Korhonen Suomen Sieniseurasta. Toimittajana suorassa lähetyksessä ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kerro omia suomuistojasi tai kysy tutkijoilta soista. Luonto-Suomen suoillassa ovat asiantuntijoina Minna Väliranta ja Harri Vasander. Toimittajina ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji pajulintu esitellään radiossa syyskuun alkupuolella. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Puutarhaharrastus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita? Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Ohjelmassa laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg.

Eino Leinon Nocturne tuntuu kiteyttävät suomalaisille jotain olennaista kesäöiden kauneudesta. Rakkaita ovat myös Aaro Hellaakosken kuvaus vastavirtaan uivasta lohen suvusta, Helvi Juvosen ajatus taivasta heijastavasta jäkälämaljasta, Eeva Kilven runo kukkaniityiksi ja puiksi muuttuvista mummoista, tai Risto Rasan metsän seinä, joka onkin vihreä ovi. Miksi jotkut runoilijat tuntuvat tavoittavan luonnosta jotain erityisen merkittävää? Ovatko luontorunot edelleen tärkeitä suomalaisille? Ohjelmassa puhutaan myös luontorunokilpailusta, joka on tänä kesänä ollut käynnissä Suomen luonnon päivän kunniaksi. Mitä kilpailuun tulleet runot kertovat suomalaisten luontosuhteesta? Minkälaiset aiheet saavat nykyään runoilemaan? Näkyvätkö ympäristöhuolet tai koronakevät runoissa? Luonto-Suomen luontorunoillassa aiheesta ovat keskustelemassa päätoimittaja Vesa Rantama, luontoharrastaja, viestintäpäällikkö Matti Nieminen ja kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi. Lähetyksen toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva & maalaus: Minna Pyykkö / Yle

Luonto-Suomen ötökkäillassa pähkäillään luontomme pikkuvipeltäjiä, kaiken maailman surisevia ja ryömiviä otuksia. Näin kesällä niitä on liikkeellä enemmän kuin paljon. Onko poikkeuksellisen lämmin alkukesä vielä enemmän innostanut pikkuvipeltäjiä? Voit esittää kysymyksiä luontomme hurmaavista tai mielenkiintoisista ötököistä. Niihin vastaavat koppakuoriaisten asiantuntija Ilpo Mannerkoski ja hyönteisasiantuntija Juha Pöyry. Juontajina ovat Riku Lumiaro ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kesällä monenlajiset pörriäiset ahkeroivat metsissä, pelloilla ja puutarhoissamme tarjoamassa pölytyspalvelujaan. Hyönteismaailman pörinä ja surina on kuitenkin huolestuttavasti vähentynyt ja pölyttäjien maailmanlaajuinen ahdinko tarvitsee huomiotamme. Miten voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Kannattaako perustaa hyönteishotelli, istuttaa ketokukkia tai vaihtaa hyönteismyrkyt biologiseen torjuntaan? Pölyttäjäillassa keskustellaan mehiläisistä, kimalaisista ja muista pölyttäjistä sekä mehiläistarhaajien ja viljelijöiden välisestä yhteistyöstä. Studiossa kysymyksiin vastaavat tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpela Suomen Mehiläishoitajain Liitosta sekä museomestari Juho Paukkunen Helsingin Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Lähetyksen juontavat Mirjami Smalén ja Markus Turunen. Kuva: Ritva Tarkki

Veneily, melominen tai vaikkapa SUP-lautailu ovat käteviä tapoja päästä lähelle ainutlaatuista järvi- ja saaristoluontoamme. Rannalla kauniita maisemia ihaillessa mieli takuulla virkistyy ja kiireen keskellä myös rauhoittuu. Melu, rantakivillä lojuvat roskat tai rehevöitymisestä kertovat sinilevälautat eivät kuitenkaan elähdytä retkeilijää. Merialueiden, sisävesien, rantojen ja saariston luonto on herkkää ja siksi jokaisen vesillä liikkuvan tulisi pyrkiä minimoimaan toimintansa ympäristövaikutukset parhaansa mukaan. Kuinka voimme edistää ympäristöystävällistä veneilyä ja muuta vastuullista vesillä liikkumista? Studiossa keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi sekä hankejohtaja Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiöstä. Toimittajina Mirjami Smalén ja Markus Turunen. Kuva: Riku Lumiaro

Pyöräily poluilla ja kaupunkien kulkuväylillä on kokenut viime aikoina suuren nousun ja sama kehityssuunta jatkuu edelleen. Pyörien myynnin kohdalla on takana uskomaton kevät ja uudet kulkupelit tekivät kauppansa ennenkokemattomalla tavalla. Työmatka taittuu helposti pyöräteitä pitkin ja samalla vältetään ajaminen ruuhkassa omalla autolla. Jokainen pyörällä ajettu kilometri on arvokas ja säästää luontoa, vertaa tätä liikkumismuotoa mihin muuhun tahansa. Pyörän pitää kuitenkin olla kunnossa, jos mielii matkata vailla turhaa vastusta. Studiossa on paikalla monialaista pyöräilyasiantuntemusta. Kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin vastaavat Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen ja erityisasiantuntija Martti Tulenheimo Pyöräliitosta, lähetyksen toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Markus Turunen.

Ollako huolellinen vai huoleton? Kannattaako olla rohkea vai varovainen? Millaisia riskejä emot ottavat ja miten ne osaavat opastaa poikasiaan niiden ensimmäisinä päivinä? Mitkä nisäkkäät saavat eniten poikasia ja miten hyvin poikaset tottelevat emojaan? Miltä pesissä näyttää? Suomen luonnossa liikkuu monenlaisia nisäkkäitä ja kesällä niillä on poikaset. Emoilla siis riittää töitä ja poikasilla opeteltavaa. Kysy nisäkkäiden poikasista ja niiden emoista tai kerro mielenkiintoisimmat havaintosi. Studiossa asiantuntija on tohtori Paavo Hellstedt. Juontajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lintujen soidinlaulu aamulla ja päivällä on jälleen hiipumassa pesintäkiireiden alle. Maisema tuntuu hetkittäin, jopa pelottavan hiljaiselta. Tässäkö se voimallisin vuodenaika taas hurahti ohi? Vielä on kuitenkin toivoa, koska iltahämärissä tai yöaikaan monet linnut laulavat tai ääntelevät vielä varsin mallikkaasti. Havaintoja tehdään usein kuuloon perustuen ja lintuja ei päästä silloin näkemään. Monet kerttuset, kehrääjät, kuikat ja pöllönpoikaset jatkavat siitä mihin rastaat, peipot ja pajulinnut äänimaailman jättivät. Minkälaisia yöretkiä ja niihin liittyviä havaintoja on viimeisen viikkojen aikana kertynyt ja onko eteen tullut yllättäviä tilanteita? Studiossa on lintututkija Pertti Koskimies, suoran lähetyksen toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Millainen tuleekaan Itämeren kesästä? Nautimmeko kirkkaista vesistä vai peittyykö meri sinilevälauttoihin? Me voimme kaikki auttaa mertamme pysymään puhtaana ja elämää pursuavana. Millaisia ovatkaan keinot, mitä jokainen meistä voi tehdä Itämeren eteen? Entäpä millaisia muutoksia meri on kokenut viime vuosikymmeninä? Itämeri on ainutlaatuinen paikka, josta löytyy niin upeita lintuja, pulleita norppia kuin uskomattomia vesi-eliöitä. Studiossa kysymyksiin vastaamassa ovat Kim Jaatinen, toimitusjohtaja Luonnon- ja riistanhoitosäätiö stä ja erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta. Toimittajina Hannamari Vallila ja Matti Ylönen. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Loisten maailma on monimuotoinen, outo, inhottava, ihmeellinen- ja siitä opitaan koko ajan uutta. Millaisia loisia maailmasta löytyy? Miten ne ovat kehittyneet? Kuinka pitkä on esimerkiksi täiden, guineamadon, ruton tai koronan tarina? Onko meillä ihmisillä ollut loisia aina, ja kuinka paljon olemme perineet esi-isiemme loisia ja mikrobeja? Onko kaikilla eläimillä loisia? Minkälainen on loisen kannalta hyvä isäntä? Milloin loiset ja taudinaiheuttajat siirtyvät lajista toiseen? Ovatko loiset lisääntyneet vai vähentyneet maailmassa? Entä voiko loisista ja eri mikrobeista olla myös hyötyä? Miksi yhteys luonnon bakteereihin on myös tärkeä? Miksi maalaislapsen ihon bakteeristo on erilainen kuin kaupunkilaisen, ja miksi kaupunkikoirilla on enemmän allergioita kuin maalla asuvilla? Ja kun nyt kesällä moni suuntaa maalle tai tonkii kukkapenkkiä, niin onko siitä hyötyä terveydelle? Keskiviikkona Luonto- Suomessa vietetään loisiltaa. Silloin juttelemme seuranamme olevista loisista ja mikrobeista, ja niihin liittyvistä erikoisista tarinoista! Soita ja kysy aiheesta. Vieraina evoluutiobiologi Tuomas Aivelo ja erikoistutkija Jenni Lehtimäki. Toimittajina Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, puheluja studiossa ottaa vastaan Paula Jokimies. Kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä evästä haastavissa retkioloissa.

Puutarhaharrastus on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita. Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Luonto-Suomen perhosbaari -ohjelmassa laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lohjan keskustan kupeessa sijaitseva Porlan alue on luonnonoloiltaan monipuolinen ja kulttuurihistorialtaan ainutlaatuinen. Biologi Hugo Lagus perusti alueelle vuonna 1916 kalanviljelylaitoksen, joka toimi vuoteen 1995 asti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimi alueella viimeiset parikymmentä vuotta (1978–1995). Vaikka alue on nykyään lähinnä virkistyskäytössä, uiskentelee altaissa edelleen eksoottisia kalalajeja, mm. viisipiikkejä, allikkosalakoita ja karppeja. Altailla pesii runsaasti lintuja: nokikanoja, telkkiä ja mustakurkku-uikkuja. Luonto-Suomen lähetyksessä Porlan kevät seurataan kalojen, lintujen, kasvien ja hyönteisten kevättä. Kalatutkija Ari Saura ja kalastusmestari Pekka Ilmarinen kertovat kalojen kevätpuuhista, Lohjanjärven ja kala-altaiden kaloista ja kala-kasvatuksen historiasta. Vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri sukeltaa altaissa ja kertoo kalakuvauksen haasteista. Lintuharrastaja Jan Södersved on retkeillyt alueella jo pikkupoikana lintujen elämää seuraten ja tuntee hyvin alueen linnuston. Porlan lammikoilla olivat toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö.

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Lohjan Hyvelänjärven tulvapelloilla keväisessä yössä valvoi perinteinen kolmikko. Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. He ovat paikalla jo neljättä kertaa. Välillä koko seutu on ollut vaaleanpunaisen usvan peitossa. Eräänä keväänä oli todella kylmä pakkasyö. Yhtenä vuonna pimeästä kuului metsäkauriiden hurja huuto tähtitaivaan alla. Monena yönä hanhien pajatus on jatkunut taukoamatta aamuun asti. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Linnunlaulujen toukokuiset tunnelmat kuultiin suorana 3.5.2020 Radio Suomessa tunnin välein, koska kevättä ei ole peruttu. Äänisuunnittelija suorassa lähetyksessä: Mikko Kuokka. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suurin osa maapallon tunnetuista eliöistä on hyönteisiä. Miksi niitä on niin paljon? Ja miksi ne ovat niin monille vieraita? Minkä takia monet ihmiset pelkäävät hyönteisiä? Miten hyönteisharrastuksen alkuun voi päästä? Nyt viime vuosina on havahduttu siihen, että hyönteisten määrät ovat vähentyneet meillä ja maailmalla? Onko tämä on tullut yllätyksenä tutkijoillekin? Pitääkö Suomenkin hyönteisistä olla huolissaan? Miten meidän pölyttäjillämme menee? Ja miten hyönteisiä ja pölyttäjiä voi auttaa? Luonto-Suomessa asiantuntijoina ovat Leena Luoto, Petri Ahlroth ja Juha Pöyry, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Lähetys on osa Ylen Pelasta pörriäinen- kampanjaa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luonto elää huhtikuussa voimallista aikaa, metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Ohto Oksanen ja Juha Blomberg.

Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina. Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita valotetaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta ja toimittajana ovat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan. Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa. Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan Jukka Vesanen ja toimittajat Asko Hauta-aho ja Matti Ylönen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Miten lintuharrastuksessa pääsee alkuun ja vieläpä sutjakkaasti eteenpäin? Vastauksia antavat Tuukka Kupiainen ja Mikko Kataja. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Kettu, naali, susi ja supikoira. Siinä on neljän koiraeläimen kopla, joka ovat monille luonnossa liikkujille jo tuttu, ainakin lehtien palstoilta ja kirjojen kuvista. Ani harva on kuitenkaan kaikkia näitä päässyt luonnossa näkemään. Viides laji, kultasakaali, on toistaiseksi vielä harvinaisempi. Se on havaittu todistettavasti vain muutaman kerran. Mitkä ovat alkuperäisiä, mitkä vieraslajeja ja mitkä tulokkaita? Miten koiraeläimet sopeutuvat Suomen luontoon? Mikä merkitys niillä on ekosysteemissä? Kysy koiraeläimistä tai kerro mehevimmät havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji laulujoutsen esitellään radiossa maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Miten pitkä on Suomen kallioiden tarina? Mitä rantakivet voivat kertoa? Millaisia merkkejä jääkaudesta Suomen luonnossa edelleen näkyy? Miten luonnon historiaa voidaan lukea maaperän kerrostumista? Mitä ainutlaatuista Suomen maaperässä ja kallioissa on? Miksi varhaiset geologit uskoivat mieluummin vedenpaisumusteoriaan kuin jääkausiajatukseen? Miten jäälautat ovat voineet kuljettaa monen metrin korkuisia rapakivilohkareita idästä tänne? Miten malmeja etsitään ja voiko niitä löytää kaikkialta? Onko maassamme fossiileja? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ja geologian kauneudesta ja ihmeellisyydestä kertomassa olivat yli-intendentti Arto Luttinen ja ympäristögeologian emeritusprofessori Veli-Pekka Salonen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Pöllöjen äänet helmikuisessa yössä ovat varma merkki tulevasta keväästä. Helmipöllön puputusta on kuulunut paikoin jo tammikuun alkupuolella, mutta parhaimmat hetken pöllöretkille ovat helmi- ja maaliskuussa. Myyrätilanne vaikuttaa aina pöllöjen pesintään ja osa yön tarkkasilmäisistä lentäjistä saattaa jättää pesinnän väliin, jos ravintoa ei ole riittävästi. Luonto-Suomen pöllöillassa kuuntelijoiden kysymyksiin vastasi lintututkija Pertti Koskimies ja toimittajina olivat Asko Hauta-aho ja Matti Ylönen.

Jos koloissa pesivät linnut saisivat äänestää, niin käpytikka ja palokärki todennäköisesti voittaisivat. Ne lienevät Suomen luonnon kuuluisimmat ja merkittävimmät rakennusmestarit. Pikkutikka, pohjantikka, valkoselkätikka ja harmaapäätikka naputtavat myös itse kolonsa, käenpiika pesii muiden kaivamissa onkaloissa tai linnunpöntöissä. Tikkaillassa asiantuntijana on konkariornitologi Heikki Kolunen. Toimittajana Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Työmatka taittuu näin talvellakin näppärästi pyöräteitä pitkin ja samalla vältetään ajaminen ruuhkassa omalla autolla. Talvipyöräily lumisilla tai lumettomilla metsäpoluilla ja kaupunkien moninaisilla kulkuväylillä on kokenut viime aikoina suuren nousun ja sama kehityssuunta jatkuu edelleen. Jokainen pyörällä ajettu kilometri on arvokas ja säästää ympäristöä, vertaa tätä liikkumismuotoa mihin muuhun tahansa. Pyörän pitää kuitenkin toki olla talvikunnossa, jos mielii matkata turvallisesti ja vailla turhaa vastusta. Luonto-Suomen studiossa on paikalla monialaista pyöräilyasiantuntemusta. Kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin talvipyöräilystä vastaavat Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen ja erityisasiantuntija Martti Tulenheimo Pyöräliitosta, lähetyksen juontavat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Etelä- ja Keski-Suomessa jäät ovat monin paikoin vielä arvaamattomia ja kestäviä jäitä saadaan vielä odotella. Minkälaisia tuntomerkkejä heikko jää antaa retkeilijälle ja miltä se voi näyttää? Meren jääpeite on aina yllättävä ja muutokset siellä voivat tulla muutamassa tunnissa. Onko luistelijoiden ja kalastajien turvavarusteet kehittyneet viimeisten vuosien aikana? Luonto-Suomen jääillassa olivat vieraina asiantuntija Jari Nummela Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitosta ja retkiluistelija Seppo Sihvonen. Suoran lähetyksen toimittivat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Suomen talvet muuttuvat. Kun ilmasto lämpiää, lumen määräkin vähenee. Miten talvet ovat jo muuttuneet kotiseudullasi vai onko mielestäsi kaikki kuten aina ennenkin? Katoavatko Suomesta pakkasten myötä myös havupuut? Askarruttaako sinua ilmastonmuutos? Asiantuntijoina studiossa ovat tutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistosta ja ryhmäpäällikkö Hannakaisa Lindqvist Ilmatieteen laitokselta. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Markus Turunen.

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää. Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Itämerta voi auttaa herkuttelemalla - nimittäin syömällä Itämerestä kestävästi pyydettyjä kaloja. Itämeressä on monia kalalajeja, joita me vierastamme, mutta joita käytetään jo monessa Itämeren valtiossa. Miten nämä vajaasti hyödynnetyt kalat päätyisivät herkuiksi ruokapöytiimme, ja miten tämä auttaisi Itämerta? Entä miksi Itämeren hyvinvointi kuuluu kaikille suomalaisille? Studiossa kysymyksiin vastaamassa ovat erikoistutkija, tutkimuspäällikkö Meri Kallasvuo Luonnonvarakeskuksesta ja erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta. Toimittajina Hannamari Vallila, Pirjo Koskinen ja Maija Salminen.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhuttiin syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina olivat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lintujen ruokintapaikan tapahtumia katselemalla on helppo opetella tuntemaan kotoiset talvilintumme. Lintulaudan äärellä voi myös seurata lintujen käyttäytymistä ja tarkkailla lintujen yksilöllisiä eroja. Miten luodaan hyvä lintujen ruokintapaikka? Mihin se sijoitetaan ja millaisilla eväillä saa pihapiiriin mahdollisimman paljon vieraita. Voit myös kertoa, millaisia kavereita ruokintapaikallasi on vuosien saatossa vieraillut. Talviruokintaillan asiantuntijana on lintututkija Pertti Koskimies, toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Asko Hauta-aho ja Maija Salminen.

Kasvisruoka on tunnetusti ympäristöystävällistä, terveellistä ja lisäksi valtavan monipuolista! Alati kasvava vegaaninen tarjonta ravintoloissa, kahviloissa ja ruokakauppojen hyllyillä houkuttelee matkalle uusien makujen maailmaan. Toisaalta myös tutut kahvipöydän tarjottavat riisipiirakoista korvapuusteihin syntyvät vaivattomasti ilman maitotuotteita tai kananmunia. Miten kokkaat makunystyröitä hivelevää kasvisruokaa rennolla otteella? Mitkä ovat kasvisruuan ammattilaisten reseptit arjen ja juhlan maistuvimpiin makuelämyksiin? Studiossa vinkkejä vegaaniseen ruuanlaittoon ja leivontaan antavat ravintoloitsija Heli Hassinen Bella Loviisasta, sekä ruokakirjailijana ja bloggaajana tunnettu Elina Innanen. Lähetyksen juontavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg.

Luontovalokuvaus on nykyään yksi suosituimmista harrastuksista. Kameran kanssa liikkuvat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, lapset ja aikuiset. Luontovalokuvaajia näkee kaikkialla: kaupunkipuistoissa, merenrannoilla, metsissä, teiden varsilla tai pelloilla. Nykykameroilla voi kuvata lähes pimeässä ja vaikeistakin kohteista on mahdollista saada tarkkoja kuvia. Puhelimillakin voi ottaa hyviä otoksia. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa huippukuva, mutta se vaatii ripauksen onnea, taitoa ja ahkeruutta. Miksi toiset saavat hienoja kuvia useammin kuin muut? Millä keinoin kehittyy luontokuvaajaksi, joka osaa haistaa parhaat tilanteet? Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, miten voi saada erilaisia kuvia kuin muut, kannattaako olla perinteinen vai rohkea? Kuva: Juha Laaksonen / Yle Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa kaksi kokenutta kuvaajaa: Jaana Kotamäki ja Benjam Pöntinen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Sienikoria ei kannata vielä varastoida kaapin perukoille. Loppusyksy on hyvää aikaa esimerkiksi herkullisille suppilovahveroille ja hallavahakkaille. Mitä sieniä metsästä voi löytää vielä marraskuussa ja millainen sienivuosi onkaan ollut? Näihin ja muihin kysymyksiin vastataan Luonto-Suomen sieni-illassa. Asiantuntijoina studiossa ovat sienineuvoja Pirkko Haikkala Uudenmaan Martoista ja Jarkko Korhonen Suomen Sieniseurasta. Toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Hannamari Vallila ja Paula Jokimies. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Luonto-Suomessa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärämpi vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Saimaan hämärtyvässä illassa Juha Taskinen, Asko Hauta-aho ja studiossa puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg.

Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä tänä kesänä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat. Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastettiin Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tuli paraatipaikalta Suomen lounaisimmasta kärjestä, Hangon lintuasemalta. Asiantuntijoina lähetyksessä olivat Aleksi Lehikoinen, Aki Aintila ja Kari Soilevaara. Suoran lähetyksen toimittivat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji peltopyy esiteltiin radiossa syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko kevään ja lämpimän kesän aikana tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Miten suot syntyvät? Kuinka vanhoja suomalaiset suot ovat? Mitä suolla eläviltä kasveilta ja eläimiltä vaaditaan? Miten räme, korpi, neva ja letto poikkeavat toisistaan? Voiko suo imaista retkeilijän sisuksiinsa? Miksi soihin liittyy pelottavia kansanuskomuksia? Onko Suomessa paljon soita? Miten suomalaiset suot voivat? Minkälaisia asioita suotutkijat tutkivat? Torronsuon kansallispuistossa olivat professorit Raija Laiho ja Harri Vasander. Lähetyksen toimittivat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Jarno Valkonen / Yle

Puutarhaharrastus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita. Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Luonto-Suomen perhosbaari -ohjelmassa laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Paula Jokimies.

Suomen ensimmäiset siilihavainnot ovat 1800-luvulta. Koska siilit ovat melko kehnoja uimareita, ne eivät todennäköisesti ole levittäytyneet maahamme ihan luonnonvaraisesti. 1800-1900-luvun vaihteesta on kirjallisia tietoja, kuinka siilejä siirrettiin etelärannikolla paikasta toiseen. Näin esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien siilitkin saivat alkunsa. Kaikki kansalaiset eivät olleet uudesta otuksesta mielissään, kirjatietojen mukaan piikkisiä uudisasukkaita myös teilattiin. Osa ihmisistä jopa pelkäsi siilejä. Myöhemmin siiliä alettiin arvostaa sen sympaattisen olemuksen vuoksi. Luonto-Suomen siili-illassa puhutaan tästä myyttisestä käärmeentappajasta. Soita ja kysy siileistä tai kerro parhaista havainnoistasi. Asiantuntijana studiossa on tohtorit Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

Kasteliero voi elää yli 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa rastaan silmille karkoittavan entsyymisuihkun. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat? Luonto-Suomen matoillassa perehdytään jälleen kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Maija Salminen.

Kesällä hyönteismaailman pörinä ja surina käy kiivaana. Erilaiset pölyttäjät ahkeroivat niin puutarhojen marjapensaissa, kuin keltaisina hehkuvilla rypsipelloilla. Maailmanlaajuinen pölyttäjähyönteisten katoaminen kuitenkin huolestuttaa. Onko meillä tulevaisuudessa enää mustikoita ja omenoita? Miten voimme suojella ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Kannattaako perustaa hyönteishotelli tai kesantopelto? Kysy mesipistiäisistä, kuten mehiläisistä, kimalaisista ja ampiaisista sekä luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden vuorovaikutuksesta. Studiossa kysymyksiin vastaavat museomestari Juho Paukkunen Helsingin Luonnontieteellisestä keskusmuseosta sekä agroekologi Marjaana Toivonen Suomen ympäristökeskuksesta. Lähetyksen juontavat Mirjami Smalén ja Markus Turunen.

Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina. Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita valotetaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta ja toimittajana on Olli Ihamäki ja Markus Turunen.

Ensimmäiset kyykoiraat lähtevät talvehtimispaikoistaan jo aikaisin keväällä. Hieman myöhemmin ne taistelevat naaraista ja silloin parhailla paikoilla saattaa nähdä samanaikaisesti kymmeniä käärmeitä. Kyy aiheuttaa ihmisille edelleen inhoa ja kauhua, vaikka useimmiten se pakenee paikalta vaaran uhatessa. Entä mitä pitää tehdä pihoille ilmestyville käärmeille ja minkälaiset konstit silloin ovat käytössä? Keskiviikkona radioaalloilla luikertelevat lomakyyt, studiossa on asiantuntijana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen. Silloin ratkotaan ihmisen ja käärmeen kohtaamiseen liittyviä asioita. Ohjelman toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Pyöräily poluilla ja kaupunkien kulkuväylillä on kokenut viime aikoina suuren nousun ja sama kehityssuunta jatkuu edelleen. Työmatka taittuu helposti pyöräteitä pitkin ja samalla vältetään ajaminen ruuhkassa omalla autolla. Jokainen pyörällä ajettu kilometri on arvokas, vertaa tätä liikkumismuotoa mihin muuhun tahansa. Pyörän pitää kuitenkin olla kunnossa, jos mielii matkata vailla turhaa vastusta. Studiossa on paikalla monialaista pyöräilyasiantuntemusta. Kysymyksiin vastaamassa ovat Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen ja lähetyksen juontavat atkiivisesti pyöräilyä harrastavat Olli Ihamäki ja Markus Turunen.

Lintujen soidinlaulu aamulla ja päivällä on jälleen hiipumassa pesintäkiireiden alle. Maisema tuntuu hetkittäin, jopa pelottavan hiljaiselta. Tässäkö se voimallisin vuodenaika taas hurahti ohi? Vielä on kuitenkin toivoa, koska iltahämärissä tai yöaikaan monet linnut laulavat tai ääntelevät vielä varsin mallikkaasti. Havaintoja tehdään usein kuuloon perustuen ja lintuja ei päästä silloin näkemään. Monet kerttuset, kehrääjät, kuikat ja pöllönpoikaset jatkavat siitä mihin rastaat, peipot ja pajulinnut äänimaailman jättivät. Minkälaisia yöretkiä ja niihin liittyviä havaintoja on viimeisen viikkojen aikana kertynyt ja onko eteen tullut yllättäviä tilanteita? Studiossa ovat lintututkija Pertti Koskimies sekä toimittajat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Juhannuksena suomalaiset jalkautuvat mökeilleen ja vesille ihastelemaan keskikesän kauneutta juuri parhaimpaan lintujen pesimäaikaan. Luonto-Suomessa selvitellään, miten lintuja ja luontoa tulisi huomioida vesillä ja saarilla. Miten mökkiläinen ja linnut mahtuvat viettämään keskikesän juhlaa samalle rannalle? Kysymyksiin ovat vastaamassa johtava tutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta ja tutkija Ari Saura Luonnonvarakeskuksesta, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Riku Lumiaro

Menneillä vuosisadoilla pohjolan kallioluolat ovat tarjonneet turvapaikan monille ihmisille. Useat eläinlajit hakevat myös pesäpaikkansa luolan uumenista. Uusia luolia löytyy Suomesta joka vuosi ja alan harrastajat pitävät tiiviisti yhteyttä ja vaihtavat tietoja Suomen luolaseurassa. Suomalainen kallioperä ei ole kaikkein otollisin paikka luolien syntymiselle, mutta vuosituhansien aikana myös kovempi kallio on luonut rotkoja, luolia ja kalliosyvennyksiä retkeilijöiden ihmeteltäväksi. Melkein jokaiseen luolaan tai rotkoon liittyy uskomattomia tarinoita. Studiossa asiantuntijoina ovat geologi Aimo Kejonen ja luontomatkailuopas Tuomo Kesäläinen, toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, puheluja studiossa ottaa vastaan Marko Miettinen. Kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä ruokaa haastavissa retkioloissa.

Tunnetko satakielen, luhtahuitin ja järripeipon? Onko kapustarinta, heinätavi ja kaulushaikara tuttuja? Lintuja voi harrastaa monella tapaa: seurata muuttoa, valokuvata, ruokkia tai rakennella pönttöjä. Monet lintuharrastajat laskevat erilaisia pinnoja, toiset rengastavat ja jotkut vaan ihailevat lintuja. Jotkut osallistuvat erilaisiin linturalleihin, toiset matkustavat niiden perässä ulkomaille. Vaihtoehtoja on paljon. Mutta miksi kannattaa harrastaa lintuja ja miten niitä oppii tuntemaan. Luonto-Suomen teemaillassa pohdittiin mm. näitä asioita. Studiossa asiantuntijoina olivat Kaisa Välimäki ja Aki Aintila. Suoran lähetyksen toimittivat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Oletko kiinnostunut seuraamaan muuttolintujen kevättä? Lähetyksessä jaetaan vinkkejä mitä varusteita tarvitaan, mihin kevätmuuttoa kannattaa mennä katsomaan, millaisia tuulia kannattaa odottaa, millaisia reittejä linnut tänne tulevat ja millaisessa järjestyksessä ne Suomeen saapuvat. Espoon Suomenojalla ovat muuttolintujen elämästä ja tutkimuksesta keskustelemassa akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, lintuharrastaja, eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola ja toimittaja Minna Pyykkö. Alueella retkeilevät myös toimittaja Juha Laaksonen ja lintuharrastaja Tuukka Kupiainen. He raportoivat lähetykseen illan lintutilanteesta ja kevään tunnelmista. Suomenojan rantapenkereellä lintumaalari Jari Kostet piirtää ja maalaa lintujen kevätpuuhia, ja ohjelmassa seurataan myös hänen töidensä edistymistä.

Linnunlaulujen aamua vietettiin jälleen Lohjalla, Hyvelänjärven tutulla peltoalueella. Paikka on ollut aikoinaan järvi, joka on jo 1800- luvulla kuivattu maanviljelytarkoituksiin. Alue tulvii nykyään keväisin, ja houkuttelee paikalle runsaasti kahlaajia ja muuttolintuja. Suorassa lähetyksessä olivat lintuasiantuntijana Jan Södersved Birdlife Suomesta ja Ylen luontotoimittajat Asko Hauta- aho ja Minna Pyykkö. Valvo kokonainen yö kanssamme ja koe tässä kootussa tallenteessa kevätaamun taianomaiset tunnelmat!

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Luonto elää huhtikuun lopulla voimallista aikaa, metsät ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat lumesta vapautunutta maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Suorassa lähetyksessä ovat toimittajina Asko Hauta-aho, Ohto Oksanen ja Juha Blomberg.

Kukkivatko leskenlehdet aikaisemmin vuosi vuodelta? Entäpä kuuluvatko laulujoutsenten keväthuudot jo talven keskellä? Miten käykään, jos mustikat innostuvat kukkimaan ennen kuin pölyttäjät lentelevät? Entäpä jos järvet eivät enää ehdi jäätyä? Kevät lämpenee nopeammin kuin kesä. Lyhyin vuodenaikamme on luonnon kannalta tärkeä. Silloin monet kukat kukkivat ja linnut aloittavat pesintänsä. Hyönteisten herääminen vaikuttaa niin linnunpoikasten selviytymiseen kuin kasvien pölyttymiseen. Miten lämpeneminen näkyy Suomen luonnossa? Kerro havainnoistasi ja kysy meiltä lämpenemisen vaikutuksista. Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat erikoistutkija, lintuasiantuntija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta sekä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Toimittajina Pirjo Koskinen, Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina. Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita ja reseptejä tarjoillaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta, toimittajina Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Miten Suomen luonnon eliöt pärjäävät? Onko luonnon monimuotoisuus vähenemässä Suomessakin? Miten sitä voidaan tutkia? Ovatko pölyttäjät vähentyneet meillä? Miksi haarapääskyjä ei enää näy niin paljon kuin ennen? Onko keväässä vähemmän linnunlaulua? Miten vaikea on huomata, että lajit vähenevät? Entä mitkä ovat parhaat niksit joilla monimuotoisuutta voi lisätä omassa lähipiirissään? Ja miksi se on tärkeää? Luonto-Suomen studiossa olivat asiantuntijoina ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth. Toimittajina olivat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

Muurahaiset, metsähiiret, ampiaiset, jauhopukit, turkiskuoriaiset, pulut, oravat, sokeritoukat, lutikat. Moniin rakennuksiin hiipii, ryömii, lentää ja hipsuttelee erilaisia kutsumattomia vieraita, joista osa on melko harmittomia, mutta jotkut voivat olla hyvinkin kiusallisia. Miten toimia tällaisten vieraiden kanssa, kannattaako harkita yhteiseloa vai pikemminkin välitöntä eroa? Luonto-Suomen teemaillassa tutustuttiin kotien kiusallisiin vieraisiin. Asiantuntija studiossa oli tuholaistorjuja Tuukka Kupiainen. Juontajina olivat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Nyt on hyvä aika lähteä tutkimaan lähiseudun eläinten jättämiä lumijälkiä. Miten jälkiä oppii tunnistamaan ja mitä kaikkea niistä voi oppia lukemaan? Studiossa kysymyksiin olivat vastaamassa lumijälkimiehet Riku Lumiaro ja Marcus Wikman, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa jo vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden osalta sarja käynnistyy maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet jo hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Ohjelmassa kuullaan myös kuuntelijoiden tekemiä äänitteitä. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Lumi peittää maiseman ja nyt on aika lähteä talviselle retkelle. Vaikka pakkanen saattaa nipistellä poskipäitä niin siitäkin huolimatta lumihiutaleiden tanssia voi ulkona seurailla vaikka kuinka pitkään. Aurinkoisena päivänä heijastuvaa valoa on ympärillä runsaasti ja sukset tai lumikengät saavat silloin kyytiä. Puiden oksat taipuvat lumikerroksen painosta ja metsissä liikkuvat tiaisparvet joutuvat etsimään ravintoa jäätyneiden kaarnojen takaa. Hangelle piirtyy yön aikana uskomattoman paljon eläinten jälkiä. Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Lähetyksessä pohditaan talven merkityksestä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Luminen talvi on loistoaikaa retkeilylle. Kaikkein kiivain talviretkeilyaika vielä edessä ja nyt tilaa riittää suosituimmillakin latureiteillä. Entäpä, jos tällä kerralla ei välttämättä suunniteltaisikaan retkeä kauas, vaan otettaisiin selvää mitä aikaisemmin vielä näkemätöntä ja kokematonta on lähipitäjissä. Ja kuten hyvin tiedetään, onnistuneen retken kruunaa retkieväs. Siksi siitäkin kannattaa puhua. Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastasi eräopas Raija Hentman. Ohjelman toimittajina olivat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Vaipuako horrokseen, käydäkö talviunille vai porhaltaako lumella, siis pinnan päällä tai alla? Kaikkia Suomen nisäkkäitä talven kylmyys ja paksu lumipeite ei miellytä. Esimerkiksi siilille sopii hyvin jättää talvi väliin ja odotella horroksessa kevään lämpöä. Niin tekevät lepakotkin. Karhut ja mäyrät puolestaan vaipuvat talviuneen. Supikoira taas voi nukkua tai olla ulkosalla, riippuen lumitilanteesta ja pakkasesta. Mutta mitä tekevät pikkunisäkkäät? Luonto-Suomen teemaillassa Nisäkkäiden talvi pohditaan eläinten talveen viettoon liittyviä keinoja. Mikä on esimerkiksi unen ja horroksen ero? Studiossa kysymyksiin vastasivat Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina olivat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Miksi lumi on valkoista? Ovatko kaikki lumikiteet tosiaan eri muotoisia? Kuinka suuria lumihiutaleet voivat olla? Miksi lumi narskuu pakkasella kävelijän askeleista? Millaista on viettää talvea lumen sisällä? Mitä ovat lumikääryleet? Miten lumivyöryt syntyvät? Miten lunta tutkitaan? Miten pakkasenkestävää väkeä lumitutkijat ovat? Studiossa ovat johtava hydrologi Bertel Vehviläinen ja professori Matti Leppäranta. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

Luontovalokuvaus on yksi suosituimmista harrastuksista. Kameran kanssa liikkuvat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, lapset ja aikuiset. Luontovalokuvaajia näkee kaikkialla: kaupunkipuistoissa, merenrannoilla, metsissä, teiden varsilla tai pelloilla. Nykykameroilla voi kuvata lähes pimeässä ja vaikeistakin kohteista on mahdollista saada tarkkoja kuvia. Puhelimillakin voi ottaa hyviä otoksia. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa huippukuva, mutta se vaatii onnea ja ahkeruutta. Miksi toiset saavat hienoja kuvia useammin kuin muut. Millä keinoin kehittyy luontokuvaajaksi, joka osaa haistaa parhaat tilanteet? Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, miten voi saada erilaisia kuvia kuin muut, kannattaako olla rohkea? Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa luontokuvaajat Paavo Hamunen ja Seppo Pöllänen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Etelä- ja Keski-Suomessa jäät ovat monin paikoin vielä arvaatattomia ja kestäviä jäitä saadaan vielä odotella. Minkälaisia tuntomerkkejä heikko jää antaa retkeilijälle ja miltä se voi näyttää? Luonto-Suomen jääillassa ovat vieraina koulutussuunnittelija Anne Hiltunen Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitosta ja retkiluistelija Seppo Sihvonen. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää. Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomalaisten pako maalta kaupunkeihin on jatkunut jo kymmeniä vuosia. Maaseudun asunnot jäävät tyhjilleen ja niitä ei saa myytyä järkevään hintaan. Kaupungeissa ovat vastassa ahtaammat asuinolot ja jatkuva melu, tosin myös paremmat palvelut. Uusia kerrostaloja rakennetaan entistä tiiviimmin ja yhä korkeammalle. Luonto-Suomessa selvitellään 5.12 sitä, jätetäänkö luonnolle ja metsille enää tilaa tulevaisuuden kaupungeissa ja miten asia on otettu huomioon jo tämän päivän rakentamisessa. Minkälaisella aikataululla kerrostaloihin tulevat viherkatot ja vihreät parvekkeet? Omakohtaisia kokemuksia ja toiveita sekä tulevaisuudenvisioita voi kertoa suorassa radiolähetyksessä. Asiantuntijoina studiossa ovat Elävät kaupunkikeskustat yhdistyksen toiminnanjohtaja, arkkitehti Pokko Lemminkäinen ja professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhuttiin syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Myyräkuume, borrelioosi, jänisrutto, pogostantauti. Ihmiseen tarttuvia, villien eläinten levittämiä tauteja on Suomessa useampia. Luonto Suomen teemaillassa kerrottiin näistä ikävistä zoonooseista. Ohjelmassa pohdittiin myös miten eläinten elintavat ja kannanvaihtelut vaikuttavat tautien esiintymiseen. Onko puutiainen Suomen pelätyin eläin? Kuuntelijoiden lysymyksiin olivat vastaamassa metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Toimittajina olivat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Kansalliskalamme ahven elää lähes kaikissa vesissä lukuun ottamatta pieniä tunturijärviä. Ulkonäöltään soman raitapaidan tuntevat kaikki, mutta kuinka moni tietää miten vanhaksi ahven voi elää ja miten nopeasti se kasvaa. Ovatko pienen lammen ahvenet kaikki sukulaisia keskenään ja miksi ne ovat samankokoisia? Kuinka pitkiä matkoja ahvenet vaeltavat ja mikä on painavin suomalainen ahven? Luonto-Suomen Suuressa ahvenillassa kerrottiin ahvenesta kaikki mitä tiedetään. Asiantuntijoina studiossa olivat Luonnonvarakeskuksen tutkijat Meri Kallasvuo ja Ari Saura, lähetyksen toimittivat Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kasvit ja eläimet ovat nyt valmiita kylmään ja lumiseen kauteen. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee välillä yöllistä maisemaa. Luonto-Suomessa pohdittiin jälleen syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärä vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden havaintoja ja tuntemuksia jakoivat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Lintujen ruokintapaikan tapahtumia katselemalla on helppo opetella tuntemaan kotoiset talvilintumme. Lintulaudan äärellä voi myös seurata lintujen käyttäytymistä ja tarkkailla lintujenyksilöllisiä eroja. Miten luodaan hyvä lintujen ruokintapaikka? Mihin se sijoitetaan ja millaisilla eväillä saa pihapiiriin mahdollisimman paljon vieraita. Soita ja kysy lintujen talviruokinnasta. Voit myös kertoa, millaisia kavereita ruokintapaikallasi on vuosien saatossa vieraillut. Luonto-Suomen talviruokinta-asiantuntijana on lintututkija Pertti Koskimies, toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Miltä kohta alkava talvi näyttää Itämeressä, entä Suomen lukuisissa, järvissä, joissa, lammissa? Miten niukka valo ja värit näkyvät vedessä? Studiossa kysymyksiin olivat vastaamassa biologi, tutkija ja sukeltaja Juha Flinkman Suomen ympäristökeskuksesta ja vedenalaisvalokuvaaja Pekka Tuuri. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Pekka Tuuri

Millainen on kunnollinen vanha metsä? Miten sen voi määritellä? Riittääkö muutama puu-, kasvi tai eläinlaji? Tarvitaanko tikkoja tai petolintuja? Entä alueen koko tai puiden ikä, onko sillä merkitystä? Onko oikealla metsällä ominainen tuoksunsa? Luonto-Suomen metsätähtiä -iltaa vietetään Evon retkeilyalueella Lammilla. Kysy vanhojen metsien elämästä ja eliöistä. Asiantuntijoina luonnossa ovat professori Heikki Setälä ja lehtori Heikki Kolunen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Metsä rauhoittaa ihmismielen ja siellä pääsee arjen kiirettä pakoon. Retket suomalaisiin metsiin ja yöpyminen taivasalla ovat sellaisia kokemuksia, joita muistellaan vuosikymmeniä myöhemmin. Retkelle lähdetään tutulla porukalla tai kovimmat harrastajat suuntaavat sinne yksin. Millaista taikaa metsä kulkijalle tarjoaa ja minkälaisissa tunnelmissa matkaa taitetaan ja onko retkeilijä siellä koskaan yksin? Metsätarinoiden illassa studiossa ovat professori Pekka Laaksonen ja metsänhoitaja Markku Meriluoto. Toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji hirvi esiteltiin radiossa syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko kevään ja lämpimän kesän aikana tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Marjoja tai marjamaisia hedelmiä tuottavia kasvilajeja on Suomen luonnossa viitisenkymmentä. Varsinaisen marjakauden aloittavat ahomansikat. Muutama viikko tämän jälkeen kypsyvät hillat ja mustikat. Sitten mukaan tulevat mesimarja, vattu ja juolukka, elosyyskuussa puolukka. Lokakuussa tyrni ja pihlaja ovat parhaimmillaan. Karpaloa voi poimia marraskuussakin. Millainen marjavuosi on käynnissä, mitä marjoja tykkäät poimia, ja mitä haluat tietää marjoista? Kysy marjakasveista tai rehentele marjasaaliillasi. Luonto Suomen marjaillassa asiantuntijana on Henry Väre. Juontajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Oletko metsien, soiden, järvien vai merenrantojen ihailija? Arvostatko auringonnousuja vai laskuja, myrskypäiviä vai tyyniä öitä? Mikä on suosikkivuodenaikasi ja lempimaisemasi Suomen luonnossa. Entä millaista on ajella pienellä moottoriveneellä Hangosta Helsinkiin? Lauantaina 25.8 vietettiin Suomen luonnon päivää ja nyt Luonto-Suomen- lähetyksessä Eläköön luonto keskustellaan siitä, miksi Suomi on luonnonoloiltaan ainutlaatuinen ja meidän on syytä olla ylpeä siitä. Kehu parhaita kokemuksiasi tai kerro, mikä Suomen luonnossa sinua viehättää. Studiossa kanssasi on keskustelemassa Matti Nieminen, Minna Pyykkö ja Marko Miettinen. Luonto-Suomen toisella tunnilla klo 19 jälkeen seurataan Riku Lumiaron ja Juha Laaksosen kesäistä meriretkeä Hangosta Helsinkiin.

Rapuillassa keskusteltiin jälleen suomalaisesta rapukulttuurista ja vuosikymmenien pituisesta pyyntiperinteestä maamme vesillä. Mikä merkitys saksiniekoilla on maamme järville? Minkälainen rapuvuosi nyt on meneillään ja miten parhaat rapuherkut valmistetaan? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastasivat Markku Pursiainen sekä Erkki Norell. Toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Henry Lindqvist

Luonto-Suomen ötökkäillassa pähkäillään luontomme pikkuvipeltäjiä, kaiken maailman surisevia ja ryömiviä otuksia. Näin kesällä niitä on liikkeellä enemmän kuin paljon. Onko poikkeuksellisen lämmin alkukesä vielä enemmän innostanut pikkuvipeltäjiä? Voit esittää kysymyksiä luotomme hurmaavista tai mielenkiintoisista ötököistä. Niihin vastaavat koppakuoriasiantuntija Ilpo Mannerkoski ja hyönteisasiantuntija Juha Pöyry. Juontajina Riku Lumiaro ja Maija Salminen.

Keskikesän taitekohta on luonnonkukkien kulta-aikaa. Niityillä kukkivat mesiangervot, huopaohdakkeet ja keltamot. Metsän hämäryydessä puolestaan loistaa salaperäinen maariankämmekkä. Mistä luonnonkukistamme sinä lumoudut? Millaisia muistoja luonnonkukat tuovat mieleesi? Tai mitä olet aina halunnut tietää luonnonkasveistamme? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat biologi Leena Luoto, jolle kasvit ovat työ ja harrastus sekä ja kasvitieteilijä Pertti Uotila. Juontajina Riku Lumiaro ja Markus Turunen.

Kasteliero voi elää yli 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa rastaan silmille karkoittavan entsyymisuihkun. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Luonto-Suomen matoillassa perehdyttiin kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin olivat vastaavamassa mestarilierot: Heikki Setälä ja Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Petri Rinne.

Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina. Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita valotettettiin suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana oli keittiömestari Markus Maulavirta ja toimittajana olivat Olli Ihamäki ja Paula Jokimies.

Kyykäärmeet aiheuttavat ihmisille edelleen inhoa ja kauhua, vaikka useimmiten ne pakenee paikalta vaaran uhatessa. Entä mitä pitää tehdä pihoille ilmestyville käärmeille ja minkälaiset konstit ovat silloin käytössä? Studiossa oli asiantuntijana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen ja toimittajina Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Kesäkuussa koivujen värisävyt muuttuvat heleänvihreästä jo tummemmaksi ja monien lintujen äänet hiipuvat vähitellen. Lapissa aurinko ei laske ollenkaan ja Etelä-Suomessa hämärää on vain muutama tunti. Metsien vihreyttä ja järvien sinisyyttä ihailivat Päijänteen rannalla Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho ja Ilkka Viljanen. Puheluja ja ajatuksia kesän voimasta, maisemista sekä luonnosta otti vastaan Juha Blomberg.

Piisami, saukko, majava, vesipäästäinen, harmaahylje ja norpat. Vesistöissämme elää monia nisäkäslajeja, jotka liikkuvat taitavasti uiden, kelluen ja sukeltaen. Mikä näitä eläimiä yhdistää, miten ne ovat sopeutuneet elämään vedessä ja veden pinnan alla? Miten ne hankkivat ravintonsa, missä ne pesivät, miten ne pärjäävät maalla? Luonto-Suomen teemalähetyksessä Vesien nisäkkäät pohdittiin vesielämään sopeutuneiden nisäkkäiden elämää. Studiossa asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina olivat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Vastavalo

Luontoretki ei mene aina ihan suunnitelmien mukaan. Aurinkoinen sää muuttuu sateiseksi, kamera tippuu ja hajoaa, polkupyörästä puhkeaa rengas, eväät jäävät kotiin tai ensimmäistä ojaa ylittäessä saapas haukkaa vettä. Joskus vanhaa retkikohdetta ei enää ole. Sen tilalla on asutusalue tai avohakkuu. Vastaavasti heikosti alkanut retki voi saada yllättävän käänteen: harvinainen lintu, kasvi, hyönteinen tai nisäkäs voi muuttaakin päivän kulun toisenlaiseksi kun oli suunnitellut. Luonto Suomen yllätysten illassa muistellaan erikoisia sattumuksia. Soita ja kerro mikä meni retkellä pieleen tai mikä ilahdutti. Studiossa pohtimassa retkipäivän kommelluksia ovat Pentti Halenius, Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho. Aiheeseen liittyviä puheluja ottaa vastaan Petri Rinne. Soita lähetykseen keskiviikkona ja kysy nuotiovalmisteiseen ruokaan liittyviä asioita tai kerro oma tapasi tehdä ruokaa haastavissa retkioloissa.

Alkukesä on loistoaikaa retkeilylle. Kaikkein kiivain kesälomakausi hautovine helteineen on vielä edessä ja nyt tilaa riittää suosituimmillakin reiteillä. Entäpä, jos tällä kerralla ei välttämättä suunniteltaisikaan retkeä kauas, vaan otettaisiin selvää mitä aikaisemmin vielä näkemätöntä ja kokematonta on lähipitäjissä, joihin pääsee esimerkiksi polkupyörällä. Ja kuten hyvin tiedetään, ulkona maistuu retkieväs. Siksi siitäkin kannattaa puhua. Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Luonto-Suomen retkeilyillassa sekä annetaan että saadaan hyviä vinkkejä. Retkeilyillassa kuuntelijoiden kysymyksiin on vastaamassa kokenut retkeilijä Matti Hirvonen sekä eräruokakirjailija Raija Hentman. Ohjelman toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Markus Turunen.

Puutarhaharrastus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita. Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Paula Jokimies.

Linnut aloittavat laulunsa toukokuussa jo hyvissä ajoin ennen auringonnousua vaikka maisema on vielä kääriytynyt hämärän huntuun. Monilta kevään voimallisin tapahtuma jää usein kokematta, koska sen haltuunotto edellyttää koko yön kestävää valvomista. Linnunlaulujen aamussa seurattiin lintujen aamukonserttia Hyvelänjärven tulvapeltojen äärellä Lohjalla hyvissä olosuhteissa. Paikalla olivat Minna Pyykkö, Jan Södersved ja Asko Hauta-aho.

Menneillä vuosisadoilla pohjolan kallioluolat ovat tarjonneet turvapaikan monille ihmisille. Useat eläinlajit hakevat myös pesäpaikkansa luolan uumenista. Uusia luolia löytyy Suomesta joka vuosi ja alan harrastajat pitävät tiiviisti yhteyttä ja vaihtavat tietoja Suomen luolaseurassa. Suomalainen kallioperä ei ole kaikkein otollisin paikka luolien syntymiselle, mutta vuosituhansien aikana myös kovempi kallio on luonut rotkoja, luolia ja kalliosyvennyksiä retkeilijöiden ihmeteltäväksi. Melkein jokaiseen luolaan tai rotkoon liittyy uskomattomia tarinoita menneiltä vuosisadoilta. Studiossa asiantuntijoina ovat geologi Aimo Kejonen ja luontomatkailuopas Tuomo Kesäläinen. Toiimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Petri Rinne. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Haapasaari, Orrengrund, Harmaja, Jussarö, Rajakari, Nyhamn, Isokari, Kallan, Ajos. Luonto-Suomen merisääillassa tutustutaan merisäässä mainittuihin saariin. Studioon saapuvat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Mikael Frisk, toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

Mistä muurahaiset tietävät että on kevät? Mitä ne tekevät horroksesta herättyään? Muistavatko ne jotain talven jälkeen edelliskesästä? Miten muurahaiset suunnistavat? Kuka keossa päättää asioista? Kuinka rakennetaan toimiva muurahaiskeko? Miten muurahaiskeon elämään voi tutustua paremmin? Mikä on muurahaisten menestyksen salaisuus? Kysy muurahaisten elämästä tai kerro omia muurahaismuistojasi. Studiossa asiantuntijoina muurahaistutkijat Heikki Helanterä ja Jouni Sorvari. Toimittajina Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

Keväinen aurinko kiipeää yhä korkeammalle horisontissa ja jakaa sieltä elvyttäviä säteitään. Järvien jäät täyttyvät vielä hetken pilkkijöistä, mutta kesäkauden kalastusretkiä suunnitellaan jo täysillä. Monet kalajutut liittyvät saaliiseen ja sen pyytämiseen, mutta osa tarinoista tulee tapahtuman kehyksestä, olosuhteista, sääoloista ja rantojen ja metsien omasta tunnelmasta. Nuotion ympärillä myös kaveriporukalla on merkitystä tunnelman luomisessa. Luonto-Suomessa syvennyttiin kalajuttujen ihmeelliseen maailmaan, kun tietokirjailija Erkki Norell ja kalastusopas Markku Tiusanen avasivat tarinoita vuosikymmenien varrelta. Toimittajina suorassa lähetyksessä olivat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Miten kevät etenee huhtikuun alussa ja minkälainen äänimaailma ympärillämme avautuu? Luonto herää kevääseen- lähetyksessä kartoitetaan koko maan lintutilannetta, kerätään havaintoja hyönteisten liikkumisesta ja leskenlehtien ilmestymisestä. Studiossa kuuntelijoiden havaintoja ottaa vastaan Juha Blomberg ja huhtikuisessa lumimyräkässä tilannetta seurailivat Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius.

Miten pitkä on Suomen kallioiden tarina? Mitä rantakivet voivat kertoa? Millaisia merkkejä jääkaudesta Suomen luonnossa edelleen näkyy? Miten luonnon historiaa voidaan lukea maaperän kerrostumista? Mitä ainutlaatuista Suomen maaperässä ja kallioissa on? Miksi varhaiset geologit uskoivat mieluummin vedenpaisumusteoriaan kuin jääkausiajatukseen? Miten jäälautat ovat voineet kuljettaa monen metrin korkuisia rapakivilohkareita idästä tänne? Miten malmeja etsitään ja voiko niitä löytää kaikkialta? Onko maassamme fossiileja? Kuuntelijoiden kysymyksiin olivat vastaamassa yli-intendentti Arto Luttinen ja ympäristögeologian emeritusprofessori Veli-Pekka Salonen. Toimittajina olivat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Lintujen kevätmuuton ensimmäiset tahdit on lyöty. Moni haluaisi harrastaa lintuja, mutta ei oikein tahdo päästä alkuun. Jo kiikarien ja kaukoputkien valinta tuottaa hankaluuksia, mutta nekään eivät auta, jos lintuja ei vain tunne. Luonto-Suomessa yritetään opastaa lintuharrastuksen alkuun. Miten lintuja oppii tuntemaan? Millaisiin tuntomerkkeihin tulee kiinnittää huomiota, miten lintujen ääniä voi opiskella? Voiko lintujen koon arviointia tai ulkomuodon hahmottamista harjoitella? Miten lintuharrastuksessa pääsee alkuun ja vieläpä sutjakkaasti eteenpäin. Soita ja kysy linnuista, lintuharrastuksesta, välineistä tai kerro mikä lintujen tunnistamisessa on vaikeaa. Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa Tuukka Kupiainen ja Mikko Kataja. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Nyt on hyvä aika lähteä tutkimaan lähiseudun eläinten jättämiä lumijälkiä. Miten jälkiä oppii tunnistamaan ja mitä kaikkea niistä voi oppia lukemaan? Luonto- Suomen studiossa asiantuntijoina ovat lumijälkimiehet Marcus Wikman ja Riku Lumiaro. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji kesykyyhky on jo äänessä radioaalloilla. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

Lumi peittää maiseman ja nyt on aika lähteä talviselle retkelle. Vaikka pakkanen saattaa nipistellä poskipäitä niin lumihiutaleiden tanssia voi ulkona seurailla vaikka kuinka pitkään. Aurinkoisena päivänä heijastuvaa valoa on ympärillä runsaasti ja sukset tai lumikengät saavat silloin kyytiä. Puiden oksat taipuvat lumikerroksen painosta ja metsissä liikkuvat tiaisparvet joutuvat etsimään ravintoa jäätyneiden kaarnojen takaa. Hangelle piirtyy yön aikana uskomattoman paljon eläinten jälkiä. Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Luostolta Pirkka-Pekka Petelius sekä Asko Hauta-aho ja studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Petri Rinne.

Mistä lajista et pidä, minkä lajin kannat ovat liian suuret, mikä suomalaisessa luonnossa ei miellytä? Professori Heikki Setälä ja nisäkäsharrastaja Riku Lumiaro yrittävät keventää tunteitasi. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Ohjelmassa keskustellaan kalojen talvikäyttäytymisestä. Syövätkö ne mitään, liikkuvatko ne lainkaan, entä mitä jos happi loppuu? Miksi osa kaloista kutee talvella? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaavat kala-ammattilaiset Ari Saura ja Jukka Ruuhijärvi, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Lintujen talvisia puuhia on mukava katsella lähietäsyydeltä, kun lukuisat ruokintapaikat täyttyvät talven kylmimpinä kuukausina. Lumisella oksalla linnut ovat tavallista upeamman näköisiä niiden pörhistellessä höyhenpeitettään kylmyyttä vastaan. Miten lintujen talvipäivä sujuu ja millaisella ohjelmalla se on täytetty? Luonto-Suomessa syvennytään lintujen talviseen elämään. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa lintututkija Pertti Koskimies ja ohjelman toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Blomberg

Luonto-Suomi lähetetään suorana Ateneumin von Wright -veljesten näyttelystä. Paikalla ovat von Wrightien elämään perehtyneet luonnontuntijat dosentti Torsten Stjernberg ja professori Juhani Lokki. Näyttelystä kertoo Ateneumin amanuenssi Anne Pennonen. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuvassa Ferdinand von Wright: Näköala Haminalahdelta (1853). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.

Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita valotetaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Vieraana on keittiömestari Markus Maulavirta, toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Paula Jokimies.

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Kysymyksiin vastaamassa ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Petri Rinne.

Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan. Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa. Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen sekä toimittajat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Miltä syksy näyttää Itämeressä? Miksi Itämeri on niin ainutlaatuinen vesialue maailmassa? Meribiologit Juha Flinkman ja Suvi Kiviluoto Suomen ympäristökeskuksesta vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

Luontovalokuvaus on yksi suosituimmista harrastuksista. Nykykameroilla voi kuvata lähes pimeässä ja vaikeistakin kohteista on mahdollista saada tarkkoja kuvia. Puhelimillakin voi ottaa hyviä otoksia. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa huippukuva, mutta se vaatii onnea ja ahkeruutta. Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, miten voi saada erilaisia kuvia kuin muut, kannattaako olla rohkea? Kysymyksiin vastaamassa on kaksi moninkertaisesti palkittua ammattilaista: vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri ja selkärangattomien eläinten mestarikuvaaja Sami Karjalainen. Toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Moni muistaa vielä kylmän kevään ja alkukesän. Kevättä ja kesää odotettiin ihan tosissaan. Monet irvailivat, että kevät jäi välistä ja kesä tuli sitten heinäkuussa, ainakin jonkinlainen kesä. Millainen kesä oli lintujen kannalta? Miten pönttölintujen emot ja poikaset menestyivät? Saiko kuusitiainen, leppälintu, puukiipijä, helmipöllö, telkkä ja naakka poikasensa maailmalle. Soita ja kysy lintujen pesimisestä tai kerro havaintosi. Studiossa on vastaamassa kysymyksiin yli 4000 linnunpöntön huoltaja ja toimitusjohtaja Urpo Koponen. Lintujen kesä Luonto-Suomen teemalähetys keskiviikkona kello 18.00 jälkeen. Toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Luonto-Suomessa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärä vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Petri Rinne.

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Jukka ja Viivi Vesanen sekä Asko Hauta-aho, kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Markus Turunen.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Joutomailla, kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Asiantuntijoina ovat professori Heikki Setälä ja luontodokumenttien tekijä Petteri Saario, toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Mitkä kaikki kalat Suomessa vaeltavat ja kuinka ne suunnistavat? Ohjelmassa keskustellaan vaelluskaloihin liittyvistä asioista ja kuullaan kalatarinoita. Studiossa asiantuntijoina Luonnonvarakeskuksen kalatutkija Ari Saura ja inarilainen Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Ari Savikko, joka on valittu myös vuoden kalamieheksi. Toimittajana Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Syksy hiipii jälleen maisemaan ja yhä suuremmat lintuparvet levähtävät pelloilla ja metsissä ennen varsinaista muuttomatkaa. Minne linnut suuntaavat ja onko matka niille vaarallinen, entä miten sopiva talvehtimispaikka löytyy? Syysmuutto käynnistyy jo aikaisin kesäkuussa ja syyskuussa se kiihtyy entisestään. Lintujen syysmuuttoon liittyviä asioita valottaa lintututkija Pertti Koskimies. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

Heinänorsu, isosiilikäs, tammikehrääjä, silmäkiitäjä. Mittarit, nirkot ja venhokkaat. Kesäöinä on liikkeellä koko joukko mitä värikkäämpiä ja sävykkäämpiä yöperhosia. Toiset niistä tulevat valolle, toiset syöttinesteille, osa ei syö aikuisena mitään. Luonto-Suomen yöperhosillassa asiantuntijoina ovat Jaakko Kullberg ja Suomen Perhostutkijainseuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila. Juontajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Sudenkorennot ovat hyönteismaailman taitavimpia lentäjiä. Ne pystyvät liikkumaan lähes 40 kilometrin tuntivauhtia. Korennot voivat hetkessä pysähtyä ja jäädä paikalleen ilmaan. Ne voivat liidellä tai liikkua sivuttaissuuntaan, vieläpä taaksepäin, ja tempautua jopa kohtisuoraan ylös. Ilma-akrobatian perustana on kyky käyttää molempia siipipareja toisistaan riippumatta. Lentotaidon lisäksi sopusuhtainen ruumiinrakenne ja hyvä näkö ovat sudenkorentojen pitkän menestyksen salaisuus. Sudenkorennot ovat vanhimpia lentäviä hyönteisiä. Niiden kantamuodot saalistelivat jo kivihiilikaudella. Rantaniityllä kirmaavat korennot tuovat siis tuulahduksen kaukaa hirmuliskoja edeltäneestä maailmasta. Luonto-Suomen sudenkorentoillassa asiantuntijana on tietokirjailija Sami Karjalainen. Toimittajina ovat Juha Blomberg ja Riku Lumiaro.

Lähetyksessä kuullaan säämuistoja menneiltä vuosikymmeniltä ja muistellaan kovia helteitä ja mieleenpainuneita ukkosmyräköitä. Studiossa ovat meteorologit Anne Borgström ja Seija Paasonen sekä toimittajat Riku Lumiaro ja Markus Turunen.

Kasteliero voi elää yli 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa rastaan silmille karkoittavan entsyymisuihkun. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat? Luonto-Suomen matoillassa perehdytään kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajana on Markku Sipi.

Suomen ensimmäiset siilihavainnot ovat 1800-luvulta. Koska siilit ovat melko kehnoja uimareita, ne eivät todennäköisesti ole levittäytyneet maahamme ihan luonnonvaraisesti. Luonto-Suomen siili-illassa puhutaan tästä myyttisestä käärmeentappajasta. Asiantuntijana studiossa on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajana on Juha Laaksonen.

Ensimmäiset kyykoiraat lähtevät talvehtimispaikoistaan jo aikaisin keväällä. Hieman myöhemmin ne taistelevat naaraista ja silloin parhailla paikoilla saattaa havaita samanaikaisesti kymmeniä käärmeitä. Kyy aiheuttaa ihmisille edelleen inhoa ja kauhua, vaikka useimmiten se pakenee paikalta vaaran uhatessa. Mitä pitää tehdä pihoille ilmestyville käärmeille ja minkälaiset konstit silloin ovat käytössä? Luonto-Suomen kyyillassa on vieraana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen ja ohjelmassa ratkotaan ihmisen ja käärmeen kohtaamiseen liittyviä asioita. Toimittajana Asko Hauta-aho.

Kesäkuussa koivujen värisävyt muuttuvat heleänvihreästä jo tummemmaksi ja monien lintujen äänet hiipuvat vähitellen. Lapissa aurinko ei laske ollenkaan ja Etelä-Suomessa hämärää on vain muutama tunti. Metsien vihreyttä ja järvien sinisyyttä ihailevat jälleen suorassa lähetyksessä Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho. Puheluja ja ajatuksia kesän voimasta, maisemista sekä luonnosta ottaa vastaan Petri Rinne.

Ohjelmassa pohditaan metsän ja metsien merkitystä ihmisille. Lisäksi keskustellaan metsien hoidosta ja suojelusta ja tutustutaan metsien jatkuvan kasvun tavoitteeseen. Asiantuntijoina ovat WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu ja metsänomistaja Sampo Manninen. Juontajina Juha Laaksonen ja Sanna Pirkkalainen.

Kesällä moni suomalainen törmää luonnossa eläimiin, joiden selviäminen mietityttää. Milloin luonnonvaraiset eläimet tarvitsevat hoitoa ja milloin ne on parasta jättää rauhaan? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat Korkeasaaren villieläinsairaalasta vastaava kuraattori Ville Vepsäläinen ja Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Olli Vuori

Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Luonto-Suomen retkeilyillassa sekä annetaan että saadaan hyviä vinkkejä. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat retkeilyasiantuntija Tapani Leppänen sekä eräruokakirjailija Raija Hentman. Ohjelman toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Petri Rinne.

Monen lintuharrastajan kevät huipentuu toukokuun lopulle arktikan seurantaan. Moni suuntaa itäiselle Suomenlahdelle seuraamaan arktisten vesilintujen muuttoa pesimäalueilleen Venäjän tundralle. Vuosituhantisten reittiensä mukaan kuikat, sepelhanhet, valkoposkihanhet, allit, mustalinnut, pilkkasiivet, kahlaajat lentävät määrätietoisesti kohti pohjoista - parhaina päivinä voi nähdä satojatuhansia lintuja, sadoissa ohi lentävissä parvissa. Studiossa ovat akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen ja lintuharrastaja Jari Markkula. Toimittajana Minna Pyykkö.

Miljoona linnunpönttöä -kampanja päättyy viikonloppuna. Tunnelmissa mukana Juha Laaksonen ja Urpo Koponen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Pönttölintujen kevätkonsertti. Toimittajina Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö.

Luonto-Suomen perhosbaarissa käsitellään puutarhan hyötyjä ja iloja monelta kannalta. Ohjelmassa ollaan myös työn touhussa ja viritellään uutta perennapenkkiä Lastenklinikan leikkipihalle Helsingissä. Asiantuntijoina ovat Mikko Lagerström ja Riku Lumiaro. Paikan päällä ovat myös Pentti Kallio, Marika Suotula ja Juha Laaksonen. Puheluja studiossa ottaa vastaan Petri Rinne.

Menneillä vuosisadoilla pohjolan kallioluolat ovat tarjonneet turvapaikan monille ihmisille. Useat eläinlajit hakevat myös pesäpaikkansa luolan uumenista. Uusia luolia löytyy Suomesta joka vuosi ja alan harrastajat pitävät tiiviisti yhteyttä. Melkein jokaiseen luolaan tai rotkoon liittyy uskomattomia tarinoita menneiltä vuosisadoilta. Studiossa asiantuntijoina ovat geologi Aimo Kejonen ja tietokirjailija Tuomo Kesäläinen, toimittajina Asko Hauta-aho ja Petri Rinne.

Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalaruokiin liittyviä asioita valotetaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta ja ohjelman toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Palokärjen kauas kuuluva rummutus kaikuu keväisessä metsässä ja hämmästyttää retkeilijöitä. On tullut kevät ja reviirin rajoja ilmoitetaan muille lajikumppaneille ja siinä samalla viesti hyvästä pesäpaikasta kulkee myös naaraalle. Luonto-Suomessa syvennytään tikkojen maailmaan: studioon saapuu lintututkija Pertti Koskimies ja lastuja sinkoilevan lähetyksen toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Miten kevät etenee huhtikuussa ja minkälainen äänimaailma ympärillämme avautuu? Perinteiden mukaisesti samalla kartoitetaan koko maan lintutilannetta, kerätään havaintoja hyönteisten liikkumisesta ja leskenlehtien ilmestymisestä. Studiossa juontajana on Juha Blomberg ja maastossa tilannetta seurailevat Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius.

Osa 1. Miten kevät etenee huhtikuussa ja minkälainen äänimaailma ympärillämme avautuu? Perinteiden mukaisesti samalla kartoitetaan koko maan lintutilannetta, kerätään havaintoja hyönteisten liikkumisesta ja leskenlehtien ilmestymisestä. Studiossa juontajana on Juha Blomberg ja maastossa tilannetta seurailevat Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius.

Nykyinen talvi poikkeaa entisestä melkoisesti ainakin eteläisessä Suomessa. Lunta tulee vähemmän ja ilma on lauhempaa kuin ennen ja paksut pilvet leijuvat usein taivaalla. Entä miten keväät ovat muuttuneet sadan vuoden aikana - vai ovatko? Luonto-Suomen teemaillassa asiantuntijoina ovat meteorologit Jarmo Koistinen ja Pauli Jokinen, toimittajina Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Metsäjänis, kärppä, hirvi, siili, majava, lumikko, kettu, supikoira ja peltomyyrä. Suomen luonnossa hiippailee, väijyy, piilottelee ja saalistaa useita mielenkiintoisia nisäkkäitä ja keväällä tapahtuu paljon erilaisia asioita. Nisäkkäiden kevätillassa vieraana ovat tohtori Paavo Hellstedt ja tutkija Katja Holmala, toimittajana Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Sanotaan, että suomalaiset ovat metsäkansaa. Milloin metsät ovat Suomeen tulleet? Mikä kaikki on metsää? Miten satavuotiaan Suomen metsät voivat? Asiantuntijoina ohjelmassa ovat metsänhoitaja ja metsäasiantutija Petri Keto-Tokoi ja pitkän linjan metsämies Heikki Lokki. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Maaliskuun alussa pöllöt huhuilevat, mutta millainen on hyvä pöllöretki-ilma? Tähän perinteiseen kysymykseen on vaikea löytää vastausta. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä. Mutta pöllöt voivat olla myös vaiti, vaikka ilma ihmisten mielestä tuntuisi huhuilemiseen erinomaiselta. Pöllöt ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmisiä. Pöllöjen paksu höyhenpeite, suuret silmät ja kyky lentää äänettömästi ovat sopeumia yölliseen, hiljaiseen elämään. Luonto-Suomen pöllöillassa vieraana on tutkija Hannu Pietiäinen, toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Lähetyksessä pohditaan talven merkityksestä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius sekä Asko Hauta-aho ja studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Markus Turunen.

Lähetyksessä pohditaan kololintujen elämää ja linnunpönttöjen merkitystä. Pönttöjen rakennusmateriaalit, koot ja pöntöissä pesivät lajit tulevat tutuiksi. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa yli 3600 linnunpöntön huoltaja ja toimitusjohtaja Urpo Koponen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Miksi lumi on valkoista ja kuinka suuria lumihiutaleet voivat olla? Miksi lumi narskuu pakkasella kävelijän askeleista? Missä ovat maailman paksuimmat lumihanget? Miten lunta tutkitaan? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat hydrologi Esko Kuusisto ja geofysiikan professori Matti Leppäranta. Juontajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan. Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa. Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

Lintujen ruokintapaikan tapahtumia katselemalla on helppo opetella tuntemaan kotoiset talvilintumme. Lintulaudan äärellä pääsee myös seuraamaan lintujen käyttäytymistä ja voi tarkkailla lintujen yksilöllisiä eroja. Ohjelmassa kuullaan, miten luodaan hyvä lintujen ruokintapaikka ja mitä lajeja talvikaudella pihapiirin voi tulla. Asiantuntijana on lintututkija Pertti Koskimies, toimittajina Juha Blomberg ja Juha Laaksonen.

Syyskuisena viikonloppuna vietettiin eräänlaista teemayötä. Suomen Latu lanseerasi uuden idean iskulauseella: vietä yö ulkona. Latu järjesti kaksi virallista yönviettotapahtumaa, toisen Porkkalaan ja toisen Reisjärvelle ja väkeä tuli enemmän kuin järjestäjät osasivat hartaimmissa toiveissaan odottaa. Yöpymissijoja oli joka lähtöön, telttoja tietysti, puolijoukkueteltoista alkaen, mutta myös laavuja ja puiden väleihin ilmaan viritettyjä tentsile-telttoja ja saattoipa joku uinailla yön pelkässä riippumatossakin. Suomen Ladun pyrkimyksenä oli saada väki luontoon, mutta myös muistuttaa siitä, että meillä Suomessa ovat voimassa hyvin laajat jokamiehenoikeudet. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki osallistui tapahtumaan Porkkalan niemen kärjessä, josta hän poimi aluksi haastateltavikseen vantaalaisen Elina Kontturin ja helsinkiläisen Mika Laamasen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Mikä on sellainen sammakkolaji, joka Etelä-Suomen vesistöissä kutee vasta kesäkuussa ja joka on syksymmälläkin päiväaktiivinen ja nauttii auringonpaisteisista päivistä? Elää siis täysin toisenlaista elämää kuin ilta- ja yöaktiiviset rupikonnat ja viitasammakot. Oletteko koskaan kuulleet lessonansammakoista. Kyllä, Suomen lajistoon kuuluu myös noin eksoottiselta kuulostava pienikokoinen vihersammakoihin kuuluva sammakkolaji. Turun yliopiston konservaattori Ari Karhilahti ja Juha Laaksonen lähtivät etsimään näitä sympaattisia veijareita jostain salaisesta paikasta, Turun liepeillä kuitenkin oltiin Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Peltsin kanssa kalassa- kesäsarjassa kalastettiin Ruotsin puolella Tornionjoella. Pajalasta löytyy perhokalastajien suosima kohde Kengis, joka on uskomattoman suuri koskialue kuohuvine vesineen. Mikko Peltola oli Kengiksen rantavesissä kun alkoi tapahtua, perhoon iski mahtilohi. Kuva: Yle

Leif Saransalmi on äänittänyt kuoveja jo kahdeksan vuoden ajan. Miksi kuovin ääni on lumonnut miehen? Minna Pyykkö kävi Liminganlahdella jututtamassa äänittäjää kesken ääntenkeruureissun. Ohjelmassa kuultiin myös Leif Saransalmen kuoviäänityksiä. Kuva: Leif Saransalmi

Luonto-ohjelmien vuosi 2016-lähetyksessä ihailtiin toukokuun heleää vihreyttä. Kesäkuussa lehtipuut muuttuvat jo tumman vihreän sävyihin ja silloin heitetään kesäinen vaihe päälle luonnon väripaletissa. Toukokuun lopulla metsänpohjan kasvit ja puiden lehdet kehittyvät vauhdilla linnunlaulujen säestyksellä. Heinolan Kalliojärven alueelle - kaskikoivikkoon matkasivat silloin Heikki Niinimäki ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Onko sellaista paikkaa, jossa aamupäivän retkellä näkee takuuvarmasti vaikkapa liejukanan, mustakurkku-uikun, punasotkan ja harmaasorsan? Eikä tarvitse juurikaan kävellä ja linnut ovat riittävän lähellä. No se on Espoon Suomenojan kosteikko eli tuttavallisesti Finno. Juha Laaksosen johtamalla Luontoretkellä huhtikuussa professori Heikki Setälä muisteli vanhoja kokemuksiaan Espoon lintuparatiisissa.

Luonto-ohjelmien vuosi 2016- lähetyksen aluksi pohdittiin miten lumikiteet syntyvät? Miten erikoista joukkoa löytyy lumitutkimuksen historiasta? Minna Pyykkö kävi helmikuussa hydrologi Esko Kuusiston kanssa vesisateisella lumiretkellä ihmettelemässä tätä erikoista ainetta! Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Juontajina Asko Hauta-aho ja Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luontovalokuvaus on yksi suosituimmista luontoharrastusmuodoista. Nykykameroilla voi kuvata lähes pimeässä. Filmikuluja ei ole, joten kuvia voi ottaa niin paljon kuin haluaa. Kenellä tahansa on periaatteessa mahdollisuus huippukuvaan. Tilanteita syntyy, kun vain on ahkera. Lähetyksessä annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä neuvoja. Kysymyksiin ovat vastaamassa Markku Könkkölä, Markus Varesvuo, toimittajina Juha Blomberg ja Juha Laaksonen.

Kärppä, lumikko, minkki, hilleri, kettu, supikoira. Suomen luonnossa hiippailee, väijyy ja saalistaa useita eläimiä, jotka tappavat syödäkseen. Pienimmät niistä eivät keskity ainoastaan saalistamiseen vaan ne joutuvat itsekin olemaan alati varuillaan. Luonto-Suomen pienpetoillassa puhutaan nisäkäspedoista sekä kuullaan kohtaamisista näiden karvaturrien kanssa. Asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt, toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Lähetyksessä mukana meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Monille linnuille talvi on raskasta aikaa. Ruokaa pitää löytää lyhyen valoisan päivän aikana riittävästi että energia riittää kylmän talviyön läpi. Miten linnut selviävät pakkasesta? Kerro muistojasi lintujen talvenvietosta tai kysele aiheesta. Kysymyksiin vastaamassa on Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Esa Hohtola, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Orava on yleinen nisäkäs koko Suomessa. Tuo metsän siimeksessä käpyjä nakerteleva huiskuhäntä on nykyään sopeutunut erinomaisesti kaupunkielämään. Toisin kuin maalaisserkut, kaupunkioravat ovat kesyjä ja osa lähes röyhkeän rohkeita. Mikä oravissa kiehtoo? Asiantuntijoina ovat Sanna Mäkeläinen ja Tytti Turkia, toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Kookas hirvisonni on Suomen painavin eläin. Sillä voi olla massaa yli 500 kiloa ja suuri eläin syö paljon. Kesällä tuoreiden versojen sekä suo- ja vesikasvien kulutus on jopa 50 kiloa vuorokaudessa. Miten Suomen hirvikanta nykyään voi, miten hirviaidat ovat vaikuttaneet hirvien liikkeisiin, miksi hirvet ovat vuosisatoja olleet suomalaisille tärkeitä eläimiä? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat Tuire Nygren ja Heikki Willamo, toimittajina Minna Pyykkö ja Petri Rinne.

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Minkälaisia tuntemuksia hämärä vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Yle juhlii vuonna 2016 90-vuotiasta taivaltaan ja samalla vietetään myös Ylen luontovuotta. Luonto- ohjelmilla on Ylellä erityisesti radiossa pitkät ja kunniakkaat perinteet. Teemaillassa muistellaan kuuntelijoiden kanssa luonto-ohjelmien ikimuistoisimpia hetkiä ja pohditaan tulevaisuutta - millaisia luonto-ohjelmat voisivat olla jatkossa? Studiossa ovat luontotoimittajat Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö sekä television Ulos luontoon -sarjan käsikirjoittaja ja ohjaaja Markku Sipi. Juontajana on Juha Blomberg.

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä olivat Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, studiossa Juha Blomberg.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa jo vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden osalta sarja päättyi syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Juha Blomberg, Asko Hauta-aho ja Juha Laaksonen.

Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan. Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa. Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen sekä toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

Puutarhaharrastus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita? Lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan, millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille. Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle, studiossa Juha Blomberg.

Suomalaiset ovat aina viihtyneet vesistöjen äärellä ja selkävesien sekä rantametsien äärettömyys on kiehtonut katsojan silmää. Suomi on satojentuhansien järvien maa ja sopivia kohteita löytyy retkeilijöille ja kalastajille kaikkialla. Minkälainen suhde meillä on kotimaan vesistöihin? Säilyvätkö vesistöt puhtaina tulevaisuudessa ja viihtyvätkö kalat muuttuvissa olosuhteissa? Studioon saapuvat vesillä vuosikymmeniä liikkuneet Erkki Norell ja Markku Pursiainen. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Petri Rinne.

Rantakäärme, sisilisko, kyy, rupilisko, vaskitsa, kangaskäärme, vesilisko, hietasisilisko. Suomen käärme ja liskolajisto ei ole järin runsas, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Osa lajeista on meille tuttuja, osa täysin vieraita. Studiossa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat Lisse Tarnanen ja Jarmo Latva, toimittajana on Juha Laaksonen.

Keskikesän taitekohta on luonnonkukkien kulta-aikaa. Niityillä kukkivat mesiangervot, huopaohdakkeet ja keltamot. Metsän hämäryydessä puolestaan loistaa salaperäinen maariankämmekkä. Ohjelmassa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat biologi Leena Luoto, jolle kasvit ovat työ ja harrastus sekä kasvitieteilijä Pertti Uotila. Juontajana Riku Lumiaro.

Loppukesä on loistoaikaa retkeilylle. Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Luonto-Suomen retkeilyillassa sekä annetaan että saadaan hyviä vinkkejä. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat kokenut retkeilijä Matti Hirvonen sekä eräruokakirjailija Raija Hentman. Toimittajina ovat Olli Ihamäki ja Heikki Tikkanen.

Luonto-Suomen ötökkäillassa pähkäillään luontomme pikkuvipeltäjiä, kaiken maailman surisevia ja ryömiviä otuksia. Näin kesällä niitä on liikkeellä paljon, varsinkin kun suvi on ollut kauniin lämmin. Luontomme hurmaaviin, mielenkiintoisiin tai jopa pelottaviin ötököihin liittyviin kysymyksiin vastaamassa ovat koppakuoriasiantuntija Ilpo Mannerkoski ja hyönteisasiantuntija Petri Ahlroth Suomen ympäristökeskuksesta. Juontajina Riku Lumiaro ja Markus Turunen.

Suutari, pasuri, ruutana, toutain. Hauki, ahven, kuha ja lahna. Suomalaiset ovat kalastajakansaa ja jälkimmäiset ovat varmasti monille tuttuja saaliita. Luonto-Suomen kalastusillassa kuullaan tällä kertaa parhaita kalatarinoita. Studiossa keskustelukavereina ovat Torsten Lindgren, Markku Tiusanen, lähetyksen toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Kesäkuussa koivujen värisävyt muuttuvat heleänvihreästä jo tummemmaksi ja monien lintujen äänet hiipuvat vähitellen. Lapissa aurinko ei laske ollenkaan ja Etelä-Suomessa hämärää on vain muutama tunti. Metsien vihreyttä ja järvien sinisyyttä ihailevat jälleen suorassa lähetyksessä Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho. Puheluja ja ajatuksia kesän voimasta, maisemista sekä luonnosta ottaa vastaan Juha Blomberg.

Pelottaako, kun salamat välkkyvät ja ukkonen jylisee. Tai jos tuulee ja sataa niin, että tukka on lähteä päästä? Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan ukkospuuskista, rankkasateista, hirmumyrskyistä, raekuuroista ja salamoinnista. Kysymyksiin ovat vastaamassa meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Juha Blomberg ja Juha Laaksonen.

Suuressa osassa Suomea eletään juuri nyt niitä ihmeellisiä valoisia alkukesän öitä, jotka ovat täynnä tuoksuja ja yölaulajien ääniä! Nyt kannattaa ehdottomasti valvoa ja kuunnella yön ääniä. Miksi linnut laulavat alkukesän öinä? Miten ääniä voi oppia tunnistamaan? Studiossa on lintututkija Pertti Koskimies, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Menneillä vuosisadoilla pohjolan kallioluolat ovat tarjonneet turvapaikan monille ihmisille. Useat eläinlajit hakevat myös pesäpaikkansa luolan uumenista. Uusia luolia löytyy Suomesta joka vuosi ja alan harrastajat pitävät tiiviisti yhteyttä. Melkein jokaiseen luolaan tai rotkoon liittyy uskomattomia tarinoita menneiltä vuosisadoilta. Studiossa asiantuntijoina ovat geologi Aimo Kejonen ja luontomatkailuopas Tuomo Kesäläinen. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Ohjelmassa annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan, millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille. Voit kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa puheluja ottaa vastaan Markus Turunen.

Luonto-Suomen teemaillassa puhutaan linnunpöntöistä ja niiden asukeista. Miljoona linnunpönttöä tempaus on huimassa vauhdissa ja lisää pönttöjä rakennettaan suurella innolla. Mitä linnunpönttöjä tehdessä ja asentaessa kannattaa ottaa huomioon? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa Urpo Koponen, juontajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto elää toukokuussa voimallista aikaa, metsät ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla konsertti on korvia huumaava. Etelä-Suomessa sini- ja valkovuokot koristavat maan pintaa ja lehtipuiden heleä viherrys antaa hienot sävyt maisemaan. Miltä luonto näyttää ja minkälaisia ääniä toukokuun alussa kuuluu, se selviää Katsele, kuuntele kevättä-lähetyksessä. Ohjelmassa Olli Vuori ja Asko Hauta-aho aistivat kevättä ja tekevät lintuhavaintoja suorassa radiolähetyksessä.

Viitasammakko, rupikonna, vesilisko, sisilisko, kyy, vaskitsa, rantakäärme. Suomen sammakko- ja matelijalajisto ei ole järin runsas, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Miten eri sammakot ja matelijat ovat maahamme levittäytyneet, missä ne elävät ja mitä ne syövät? Asiantuntijana Radio Suomen studiossa on konservaattori Ari Karhilahti, toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Petri Rinne.