Pasi Heikuran isännöimä Aristoteleen kantapää on Yle Radio 1:n hiuksiahalkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien, lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta. Aristoteleen kantapää odottaa sinunkin vihjettäsi Viikon sitaatiksi, Viikon sitaattivihjeeksi ja/tai Viikon fraasirikokseksi.
Joulukuusi, pyramidi, libero – valmentajat, fanit ja media ovat jalkapallotermien taustalla
Pilkku on jalkapallossa eri asia kuin kieliopissa. Jalkapalloasiantuntija, kirjailija Esa Mäkijärvi avaa alan termistöä Pasi Heikuralle. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä tehdä, kun on näpit monessa tulessa, ja lopuksi mietitään, voiko joesta tehdä vedenjakajan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
16.10.2024 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Aleksis Kiven Kullervo-näytelmä tuo esille isättömän Kullervon epätoivon
Pasi Heikura perehtyy kansalliseepos Kalevalan vaikutukseen Aleksis Kiven tuotannossa kirjallisuudentutkija, emeritusprofessori Jyrki Nummen opastuksella. Ohjelmassa tutkitaan myös, miten pannukakku paisuu ja millainen on kevytkenkäinen hevonen. Lopuksi katsotaan vielä, miten käy, kun käteen jää mustamaija.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
9.10.2024 • 23 Protokoll, 59 Sekunden
Herne rokkaa – yhdyssanoilla saa myös hassutella
Erikseen tai yhteen kirjoitettuna sanojen merkitys muuttuu. Pasi Heikuran vieraana on yhdyssanansaattaja Tommi, joka on meemitilillään hauskuttanut kansalaisia jo viiden vuoden ajan. Ohjelmassa ihmetellään myös korttitalon lahoamista ja kolikon puolia ja lopuksi tutkitaan, mitä tapahtuu, kun matka katkeaa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
2.10.2024 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Teatterikuiskaajalla täytyy olla kantava ääni ja iskut hallussa
Pasi Heikura pääsee teatterin aitiopaikalle. Teatterikuiskaaja Leena Lindroos kertoo kuiskaajan tärkeästä työstä näyttelijöiden tukena ja turvana. Ohjelmassa pukeudutaan pukeutumispuseron, puidaan jälkipyykkiä ja lopuksi tutustutaan isäntämaan ja äitiperunan olemuksiin.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
25.9.2024 • 23 Protokoll, 31 Sekunden
Bratislavassa syntynyt kirjailija Alexandra Salmela ihailee suomen kielen vapautta ja elävyyttä
Pasi Heikura saa vieraakseen suomeksi ja slovakiksi kirjoittavan Alexandra Salmelan. Salmela kertoo miksi opiskeli suomen kielen ja miten kirjoittaminen kahdella kielellä onnistuu. Ohjelmassa sahataan myös omaa nilkkaa, loksautetaan korvaa ja lopuksi mietitään, kannattaako liiketaloudellisessa mielessä nuolla kultaa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
18.9.2024 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Sosiaalityössä pyritään yhteisesti ymmärrettyyn kieleen
Pasi Heikura selvittää, miten teksteillä tehdään sosiaalityötä. Perehdyttäjänä toimii vanhempi sosiaalityön yliopistonlehtori Aino Kääriäinen. Lisäksi ohjelmassa lypsetään eilistä teertä, laitetaan malttia hattuun ja lopuksi otetaan selvää, mitä tapahtui, kun presidentti söi vaimoaan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
11.9.2024 • 23 Protokoll, 46 Sekunden
Pohjalaismurteita puhutaan Etelä-Pohjanmaalta Jäämeren rannikolle asti
Aristoteleen kantapää seikkailee laajalla Pohjanmaalla ja tutkii sen monia murteita. Toimittaja Pasi Heikuraa saa retkelle oppaakseen kielitieteilijä ja emeritusprofessori Harri Mantilan. Ohjelmassa selviää myös, millainen on matalamman haitarin hintaluokka, ja lopuksi syvennytään Kotuksen kesän aikana valitsemiin kuukauden sanoihin.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
4.9.2024 • 24 Protokoll, 16 Sekunden
Mikseivät hohtimet hohda? – työkalujen nimet kertovat Suomen historiasta
Työkalujen nimet, kuten vasara, kirves ja saha, kertovat työtapojen ja kauppasuhteiden historiasta. Pasi Heikuran vieraana on emeritaprofessori ja tieteen akateemikko Kaisa Häkkinen. Ohjelmassa mietitään myös miten astronautit parittelevat ja tutkitaan, mihin suuntaan käyriä kannattaa vääntää.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
28.8.2024 • 24 Protokoll, 8 Sekunden
Uudissukunimiä otettiin trendien mukaan jo sata vuotta sitten
Aristoteleen kantapää penkoo suomalaisten sukunimien syntyhistoriaa Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon erityisasiantuntija Petra Saarniston kanssa ja miettii, miten ääni voi vaaleissa joutua poliittiseen umpisuoleen. Lopuksi Pasi Heikura selvittää, miksi suomen kielessä ei rakasteta kokonaan vaan vain osittain. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
26.6.2024 • 23 Protokoll, 7 Sekunden
Järven nimi kertoo vesialueen erityisluonteesta ja erottaa muista järvistä
Juhannuksen kunniaksi Pasi Heikura sukeltaa nimistöntutkija Terhi Ainialan kanssa Suomen upeiden järvien jännittävään nimistöön. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
19.6.2024 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Kivien ja mineraalien nimissä vuorottelevat tunnetut geologit ja paikannimet
Aristoteleen kantapää kaivautuu Pasi Heikuran johdolla mineraalien ja kivien nimistöön. Sinne hänet johdattavat geotieteiden tutkijat Elina Lehtonen ja Jussi Heinonen. Ohjelmassa pohditaan myös miten tulevaisuutta kirjoitetaan ja voiko helleraja paukkua. Lopuksi kysytään mitä teemme, kun sementoimme jotain. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
12.6.2024 • 24 Protokoll, 21 Sekunden
Etelämantereen paikannimissä on etupäässä ihmisiä
Aristoteleen kantapää -ohjelma tekee vierailun Etelämantereen kiehtovaan paikannimistöön. Pasi Heikuran oppaana toimii Ilmatieteen laitoksen Etelämanneroperaatioiden päällikkö Mika Kalakoski. Ohjelmassa sovelletaan myös kohtuullisuutta radikalismiin, ihmetellään millainen on arkityyppi ja esitellään Kotuksen kuukauden sana.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
5.6.2024 • 23 Protokoll, 35 Sekunden
Kellokalle, mustamaija, asiapertti – miten erisnimestä tulee yleissana
Väitöskirjatutkija Maria Sarhemaa tutustuttaa Pasi Heikuran kielen ilmiöön, jossa ihmisen nimestä tulee yleisnimi – kuten sanassa eräjorma. Ohjelmassa tutkitaan myös, mitä kaikkea voi mennä pesuveden mukana ja lopuksi vastataan kysymyksiin, jotka valvottavat kuulijaa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
29.5.2024 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Carl von Linnén idea luokitella luontoa kertoo enemmän ihmisestä kuin luonnosta
Tämän viikon Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kasvitieteiden professori Jouko Rikkinen auttaa toimittaja Pasi Heikuraa jäsentämään Carl von Linnén kehittämää eliöiden tieteellisten nimien järjestelmää. Ohjelmassa kaivetaan myös hiekoitussoraa kiven alta ja lopuksi kysytään, miten seppä soveltuu suutarin toimiin.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
22.5.2024 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Viljalajikkeita on satoja – suurimmalla osalla on ihmisen etunimi
Toimittaja Pasi Heikura käy jalostusjohtaja Merja Veteläisen kanssa läpi tuttujen viljojen lajikkeiden eksoottisia nimiä. Ohjelmassa tutkitaan myös käsilaukun soveltumista vaatekaapin kulmakiveksi ja lopuksi kysytään, onko vaikeneminen aina kultaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
15.5.2024 • 24 Protokoll, 13 Sekunden
Intia on antanut suomeen sanoja esihistorialliselta ajalta saakka
Aristoteleen kantapää matkaa Intiaan selvittämään, mitä sanoja ja käsitteitä sieltä on saatu suomeen, matkaoppaana Etelä-Aasian tutkimuksen ja indoeuropeistiikan professori Klaus Karttunen. Kysymme myös, voivatko käsineet lähteä käsistä ja lopuksi selvitämme, että jos lyö viimeisen naulan hauraaseen arkkuun, pitääkö naula. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
8.5.2024 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Kevään juhla Vappu on kooste muinaisuskosta, kristinuskosta ja kaupunkilaisista juhlatavoista
Vappu on erilaisten perinteiden värikäs kimara. Toimittaja Pasi Heikura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko avaavat kevään superjuhlan historiallisia kerroksia. Ohjelmassa pohditaan myös, miten talousruuvia voi kiristää isolla pensselillä ja tutustutaan Kielitoimiston huhtikuun kuukauden sanaan tulvaturisti. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
1.5.2024 • 23 Protokoll, 42 Sekunden
Sukupolvien nimet ovat ongelmallisia ja hyödyttömiä
Toimittaja Pasi Heikura selvittää, mistä eri sukupolvet ovat saaneet nimensä, ja mihin niitä tarvitaan. Sosiologian professori Semi Purhonen pitää sukupolvien nimiä ongelmallisina. Ohjelmassa selvitetään myös, voiko syödä maata kokonaisen alan alta, otetaan popcornit esiin, ja mietitään, miten jokin leviää kuin kiirastuli. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
24.4.2024 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Verotermeissä yhdistyy ikivanha ja moderni kieli
Toimittaja Pasi Heikura tarttuu rohkeasti veroilmoitukseen. Sen termien merkitystä ja alkuperää avaa viestintäsuunnittelija ja kielenhuoltaja Reeta Tolonen. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä kaikkea laariin voi sataa ja lopuksi selvitetään, mitä ovat seisovat suosionosoitukset. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
17.4.2024 • 23 Protokoll, 34 Sekunden
Suomensukuisella kielellä kirjoitettiin tuohikirjeitä jo 300 vuotta ennen Agricolaa
Suomensukuista kieltä raapustettiin tuoheen jo 1000 vuotta sitten. Niitä tulkitsee Pasi Heikuran seurassa dosentti Janne Saarikivi. Ohjelmassa pohditaan myös,
mitä tapahtuu, kun jokin painuu maton alle ja perehdytään Kotuksen maaliskuun sanaan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
10.4.2024 • 23 Protokoll, 51 Sekunden
Tietyt numerot toistuvat Raamatussa
Toimittaja Pasi Heikura laittaa eksegetiikan professori Marti Nissisen kanssa Raamatun numerot järjestykseen. Samalla selviää mitkä luvut toistuvat siellä muita useammin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä tapahtuu kun lusikat menevät ristiin. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.
27.3.2024 • 24 Protokoll, 21 Sekunden
Kielitoimiston sanakirjaan otetaan vain vakiintuneita sanoja
Pasi Heikuran vieraana on Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti ja aiheena sanakirjan uudet sanat. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä tapahtuu, kun henkilö ei tietoisesti tiedosta. Lopuksi kysymme, miksi suomen kielessä harrastetaan seksiä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
20.3.2024 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Konsulttien kehittämisjargon kuorruttaa tutut asiat teoreettiseksi hötöksi
Johtajien ja konsulttien käyttämässä kielessä arkiset sanat muuttuvat usein abstraktin epämääräisiksi. Toimittaja Pasi Heikura sekä viestintäkonsultti ja tietokirjailija Laura Niemi keskustelevat, miten jargon eli ympäripyöreä kehittämispuhe oikein syntyy ja miksi se ärsyttää. Ohjelmassa pohditaan myös, miten ratahanke lähtee lapasesta ja tutustutaan farkkumuna-sanaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
13.3.2024 • 24 Protokoll, 9 Sekunden
Kanteletar säilöi ikiaikaiset ilon, kaipuun ja yksinäisyyden laulut
Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivän kunniaksi Aristoteleen kantapää nostaa esiin Kalevala-eepoksen varjoon jääneen sisarteoksen Kantelettaren. Pasi Heikura keskustelee Kalevalaseuran toiminnanjohtaja, folkloristi Niina Hämäläisen kanssa.
Ohjelmassa pohditaan myös mitä tapahtuu, jos vältellään edistämisen estämistä ja tutkitaan, mitä lonkalla voi tehdä Karibian rannikolla.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
28.2.2024 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Kaikki oppiminen helpottaa uuden oppimista
Pasi Heikura kysyy muistitutkija Minna Huotilaiselta, ovatko oppimisen tekniikat samoja kuin muistamisen tekniikat. Ohjelmassa pohditaan myös, kannattaako kynttilää pitää vakaana vai vakan alla, ja mitä eroa on ikkunalla ja akkunalla.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
21.2.2024 • 23 Protokoll, 34 Sekunden
Arkikieleemme on tullut ranskasta sekä omia että yleisiä lainasanoja
Kupletti, farssi ja toiletti. Pasi Heikura käy kielentutkija Tuija Vertaisen kanssa läpi suomen kielen sanoja, joiden alkuperä on ranskassa. Ohjelmassa katsellaan myös asioita pitkässä kuvassa ja mietitään millainen on tulivuori, joka ei ole vuori.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
14.2.2024 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Gomezin hampurilainen ja Kuiperin vyöhyke – taivaanilmiöiden nimissä on myös ihmisiä
Pasi Heikura seikkailee avaruudessa tutkimassa ihmisten mukaan nimettyjä asioita. Oppaanaan hänellä on planeettageologi Teemu Öhman. Ohjelmassa katsotaan myös kortteja, jotka ovat taskussa, ja lopuksi selvitetään, miten pitkä on keskiviikon ja torstain välinen aika.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
7.2.2024 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Eroon kielihäpeästä – virheistä oppii ja kielitaito kehittyy vain kokeilemalla
Kielihäpeä estää kehittymisen kielitaidossa. Puhukaamme siis rohkeasti opiskelemiamme kieliä ja annetaan myös suomen kieltä oppivien kokeilla ja kehittyä kielitaidossa. Pasi Heikuran vieraana Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä.
Ohjelmassa puntaroidaan myös perinnöllisen ja tahriintuneen veressä olemisen välillä ja lopuksi tutustutaan Kotuksen tammikuun sanaan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
31.1.2024 • 23 Protokoll, 46 Sekunden
Presidenttinä ei voi puhua yhtä runsaasti kuin presidenttiehdokkaana
Toimittajat Pasi Heikura ja Unto Hämäläinen katselivat ja kuuntelivat kaikki TV1:n presidenttitentit ja pohtivat millaista on presidentillinen puhe, ja puhuuko yhdeksästä presidenttiehdokkaastamme yksikään niin kuin presidentti. Ohjelmassa pohditaan myös jääräpässin olemusta.
24.1.2024 • 23 Protokoll, 46 Sekunden
Norjassa kahta kirjakieltä pidetään rikkautena
Norjassa ei ole yhtä yhtenäistä kirjakieltä, vaan käytössä on kaksi virallista kielimuotoa: kirjanorja eli bokmål ja uusnorja eli nynorsk. Kielimuodot ovat alkuperältään varsin erilaisia ja eroavat edelleen selvästi toisistaan. Toimittaja Pasi Heikura kysyy pohjoismaisten kielten professori Harry Lönnrothilta, miten tämä toimii käytännössä.
Ohjelmassa tutustutaan myös jylläävään rysään ja paljastetaan kielitoimiston kuukauden sana.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
17.1.2024 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Alku, keskikohta ja loppu – tarina luo tapahtumille tarkoituksen
Ihmiseen on sisäänrakennettu idea tarinasta. Asioilla on syy ja seuraus. Hyvistä teoista seuraa hyvä lopputulos, joten kannattaa olla hyvä ja tehdä oikein. Tarinan synnyistä syvistä Pasi Heikuran kanssa keskustelevat kirjailija Selja Ahava ja kirjallisuuden tutkija Laura Piippo.
Ohjelmassa myös neliöidään ympyrää ja kuunnellaan ruokavaliota. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
10.1.2024 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Arkikeskustelun tabut vaihtelevat eri kulttuureissa
Pasi Heikura selvittää, miten välttää nolot tilanteet kevyessä keskustelussa kolmella eri mantereella. Asiantuntijoina Ylen kirjeenvaihtajat Annastiina Heikkilä Pariisissa, Mika Hentunen Pekingissä ja Pasi Toivonen Nairobissa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
3.1.2024 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Betlehemin tähti liittää joulun Lähi-Idän pakanallisiin uskontoperinteisiin
Ovatko itämaan viisaat ja joulun tähti tarua? Pasi Heikura selvittää, mikä oli Raamatun kertomusten joulun tähti ja keitä olivat itäisen maan tietäjät. Vieraana tietokirjailija, teologian tohtori Pekka Särkiö. Ohjelmassa käydään myös monessa kylvyssä ja lopuksi muistellaan autoilun teonsanojen alkuperiä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
20.12.2023 • 24 Protokoll, 16 Sekunden
Runeberg, Kalevala ja seitsenpistepirkko – suomalaiset rakastavat kansallisia symboleitaan
Millaiset asiat toimivat Suomen symboleina? Aristoteleen kantapää perehtyy Suomen kansallisiin tunnuksiin siniristilipusta seitsenpistepirkkoon. Toimittaja Pasi Heikuran vieraana on historian tutkija Tuomas Tepora. Ohjelmassa maistellaan myös kultaista porkkanaa ja paljastetaan Kotuksen marraskuun sana.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
13.12.2023 • 24 Protokoll, 21 Sekunden
Taidejargon kehittyi tiedeyhteisön tarpeesta sanallistaa taidetta
Voiko taiteesta keskustella yleiskielellä, vai vaatiiko se taidekielen termien osaamista? Aiheesta keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan apulaisprofessori, taiteilija Kalle Lampela. Ohjelmassa ihaillaan myös turun kauppatorin uutta nimeä ja ynnäillään, kuinka paljon on kaksi kertaa korkeampi ikä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
29.11.2023 • 23 Protokoll, 56 Sekunden
Hajanaisella karjalan kielellä on monta kirjakieltä
Karjalan kieli on toinen lähimmistä sukukielistämme viron ohella. Suomen ja karjalan kielet ovat kehittyneet rinta rinnan viimeisten parin tuhannen vuoden ajan ja kielten kieliopit muistuttavatkin paljon toisiaan. Itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal avaa Karjalan kielen värikästä historiaa. Ohjelmassa pohditaan myös, tekeekö hunajan itkeminen kipeää.
Toimittajana on Pasi Heikura.
22.11.2023 • 24 Protokoll, 21 Sekunden
Suomen kielessä ’yritys' ja ’liike' ovat taloustermejä
Aristoteleen kantapää -ohjelmassa pohditaan, miksi Suomessa taloudellinen aloitteellinen toiminta on ”vain yrittämistä”. Pasi Heikuran kanssa keskustelemassa yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen.
Ohjelmassa otetaan selvää myös, millaista on elämä ruohonkorsitasolla ja lopuksi käydään kokeilemassa, miten avaruus kumisee. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.
15.11.2023 • 23 Protokoll, 47 Sekunden
Suomenruotsin kymmenillä murteilla on ikivanhat juuret
Aristoteleen kantapää selvittää, mistä lähtien Suomessa on puhuttu ruotsia ja millaista ruotsia täällä nykyään puhutaan. Toimittaja Pasi Heikura haastattelee Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan päätoimittaja Caroline Sandströmiä. Ohjelmassa ihaillaan myös askelten helminauhaa ja vertaillaan hopealuotia ja hopeanuolta.
Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.
8.11.2023 • 23 Protokoll, 35 Sekunden
Kuoleman symbolit ulottuvat rististä viikatemieheen
Luonto valmistautuu talveen. Syksy on sadonkorjuun ja hyvästijätön aikaa. Myös kuolemaa kuvataan usein viikate kädessään. Historiantutkija Jyrki Nissi keskustelee toimittaja Pasi Heikuran kanssa kuoleman vertauskuvista.
Ohjelmassa poimitaan myös kivet pullasta ja esitellään Kotuksen kuukauden sana.
Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.
1.11.2023 • 23 Protokoll, 13 Sekunden
Värssyjä, voimalauseita ja aforismeja – sitaatit ovat aina ajankohtaisia
Häät, ristiäiset, hautajaiset, tai tärkeän hetken somepäivitys – osuvia sitaatteja tarvitaan eri elämäntilanteita sanoittamaan. Lainattujen lauseiden suosiosta keskustelemassa toimittaja Pasi Heikuran kanssa sitaattien keräilijä ja julkaisija Vesa Nippola. Ohjelmassa pohditaan myös, missä määrin muistutamme oliiveja ja kysytään, mikä on Intian nimi.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
18.10.2023 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Muistiinpanot kertovat, että Aleksis Kivi hioi tekstejään kunnianhimoisesti
Aleksis Kiven lyhyen kirjailijanuran aikaan kirjoitettu suomen kieli oli vielä nuori. Kivi haki kielelle muotoa ja hioi ilmaisuaan kirjoittamalla tekstiään yhä uudelleen. Kiven kirjoittamisprosessista keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki. Ohjelmassa tutkitaan myös, montako terää on piipussa ja vertaillaan mailin pituutta Natossa ja Ruotsissa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
11.10.2023 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Gouter, balkan, meetvursti – makkaroiden nimet ovat silkkaa fantasiaa
Makkara kehitettiin aikoinaan ratkaisuksi ruokahävikkiin. Suoleen saattoi tunkea kaikenlaista materiaalia, mikä olisi muuten mennyt hukkaan. Savustaen ja suolaten makkara säilyi pitkään ja oli kätevä ottaa mukaan reissuun. Edelleen makkaroita löytyy kauppojen leikkele- ja lihaosastolta moneen makuun, ja niiden nimet kertovat, että vaikutteita on saatu kaukaisista maista, tai ainakin nimet kuulostavat siltä. Makkaroiden historiasta ja nimeämisestä keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja ruokakulttuurin tuntija Markku Haapio.
Ohjelmassa tutkitaan myös sateenkaarevuutta ja paljastetaan mikä on Kotuksen kuukauden sana.
Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.
4.10.2023 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
Suomen kieli kehittyy, muuttuu ja kuluu, mutta ei rappeudu
Moni jakaa huolen suomen kielen rappeutumisesta. Kielen muuttumista ajan saatossa pohtivat toimittaja Pasi Heikura ja Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen eritysasiantuntija Lotta Jalava. Lisäksi ohjelmassa kysytään, millainen on synnytyksen jälkeinen kuherruskuukausi, ja voiko Blomberg olla ristimänimi. Ohjelmaa on toimittanut myös Tina Cavén.
27.9.2023 • 24 Protokoll, 6 Sekunden
Kielen ja murteiden sijainti aivoissa on yksilöllistä
Aristoteleen kantapää porautuu aivoihin. Toimittaja Pasi Heikura ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Selja Vaalto pohtivat kielen ja murteen sijaintia aivoissa. Lisäksi ohjelmassa konsultoidaan tietoturva-asioissa kissoja ja hiiriä, sekä kysytään, voiko sähköajoneuvossa painaa kaasua. Pasi Heikuran ohella ohjelmaa ovat toimittaneet Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.
20.9.2023 • 24 Protokoll, 13 Sekunden
Aterioiden nimien syntyyn ovat vaikuttaneet maatyöt, boheemit aateliset ja kaupungistuminen
Miksi keskipäivän ateriaa kutsutaan lounaaksi ja miten murkinasta kehittyi breku? Onko päivällinen ja illallinen sama asia? Aterioiden nimien etymologiaa selvittävät toimittaja Pasi Heikura ja ruokahistoriantutkija Ritva Kylli.
Pasi Heikuran ohella ohjelmaa ovat toimittaneet Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.
13.9.2023 • 23 Protokoll, 18 Sekunden
Niinkuttelu ärsyttää, mutta sillä on kielessä monia tärkeitä tehtäviä
Toimittaja Pasi Heikura kysyy suomen kielen emerita professori Marjatta Palanderilta mistä monia ärsyttävä tapa lisätä puhekielen sanojen lomaan niinku-termejä on ilmestynyt suomen kieleen, ja onko muissa kieleissä vastaavanlaisia diskurssipartikkeleita. Pasi Heikuran lisäksi ohjelmaa ovat toimittaneet myös Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.
6.9.2023 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Miksi ja mitä aineita koulussa opiskellaan - kouluaineiden lyhyt historia
Lapsesta aikuiseksi kasvaessa pitää oppia monenlaisia taitoja. Onneksi koulu auttaa lasta kehittymään yhteiskunnan jäseneksi. Koululaisen lukujärjestys voi tuntua itsestään selvältä, mutta se on pitkän kehitystyön tulos. Kouluaineiden historiasta keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja kouluhistorian tutkija Jari Salminen. Toimittajana Pasi Heikuran ohella myös Tina Cavén.
30.8.2023 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Pähkinäsaaren rauhan 700 vuotta vanhalla rajalla on sinnikäs maine murrealueiden jakajana
Aristoteleen kantapäässä on pähkinä purtavana, kun tarkastellaan 700 vuotta täyttävän Pähkinäsaaren rauhan rajan merkitystä suomen kieleen. Suomen kielen ja suomalaisugrilaisen kielen dosentit Outi Vesakoski ja Tommi Kurki avaavat, miten historian kulku on vaikuttanut kirjakielen ja murrerajojen kehitykseen. Ohjelmassa selvitetään myös, missä ollaan, kun ollaan kuivilla vesillä.
Toimittaja on Pasi Heikura.
28.6.2023 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
Kulmapaisti, entrecote ja maminha – tutkimusmatka eläimen sisälle paljastaa ruhonosien nimien moninaiset taustat
Kun suomalainen grillaa nautaa, parilalla kypsyvät niin rib eye steakit, entrecoteet, petit tenderit kuin picanhatkin. Lihanleikkaaja, yrittäjä Rene Kuukkasen johdolla pilkotaan nauta palasiksi ja pohditaan, mistä eri ruhonosien nimet tulevat ja mitä ne tarkoittavat. Ohjelmassa ihastellaan myös keihäänheiton koristeellisia kielikuvia sekä ihmetellään, miten toimittaja voi tehdä lentomatkustajat tiedottomiksi. Toimittaja on Pasi Heikura.
21.6.2023 • 23 Protokoll, 35 Sekunden
Yrttien nimet kertovat parantamisesta ja maustamisesta
Villiyrtti siankärsämöllä on 160 erilaista nimimuunnosta suomen kielessä. Runsaan nimistön lisäksi tutuilla yrteillä on monipuolinen käyttötarkoitus maustamisen lisäksi niin rohto- kuin lääkekasveina. Yrttien nimien taustaa ja tarpeellisuutta avaa biologi ja puutarhuri Helena Ahonen ammatti-instituutti Osaran opetusmaatilalta. Ohjelmassa ihastellaan myös, miten hampaat kiristävät ikeniä ja pohditaan keiton palauttavaa luonnetta. Toimittaja on Pasi Heikura.
7.6.2023 • 24 Protokoll, 1 Sekunde
Automainokset vetoavat tunteisiin ja järkeen, mutta eniten auto kiehtoo esineenä
Automainokset pursuavat superlatiiveja. Tunteisiin vedotaan voimalla, luksuksella ja eläimellisellä menolla. Miten automainonta on vaikuttanut suomen kieleen? Aiheesta kertomassa liikennevuosikirjan päätoimittaja Kalle Toiskallio.
Ohjelmassa myös empataan ja taustoitetaan kuukauden sanaa käärijänvihreä.
Toimittaja on Pasi Heikura.
31.5.2023 • 23 Protokoll, 12 Sekunden
Hippa, natta, litta – leikit kulkevat eri nimillä paikasta toiseen
Aristoteleen kantapäässä ruoditaan lasten leikkien vaihtelevaa nimistöä. Haastateltavana on leikkitutkija, filosofian tohtori Marjatta Kalliala. Ohjelmassa myös vastaanotetaan pajunköyttä ja pähkäillään miten murhan kuvaus voi liikauttaa veret. Toimittaja on Pasi Heikura.
24.5.2023 • 24 Protokoll, 16 Sekunden
Mielenterveyssanasto muuttuu yhteiskunnan mukana
Aristoteleen kantapäässä ihmetellään mielenterveyden muuttuvia diagnooseja. Vieraana on mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen. Ohjelmassa mietitään myös mitä on masentelu ja ihaillaan mainioita miehiä painavissa repuissaan. Toimittajat ovat Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.
17.5.2023 • 24 Protokoll, 1 Sekunde
Kaikki suomalaiset eivät ole Liisoja ja Pekkoja – mistä eri kulttuurien etunimet tulevat?
Melkein kymmenen prosenttia Suomen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Millä perusteella eri kulttuureissa lapsen etunimi valikoituu? Aristoteleen kantapäässä asiaa valottaa Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala. Lisäksi ohjelmassa kaverustutaan uusiin ihmisiin ja kysytään, mikä on momentum. Toimittaja on Pasi Heikura.
10.5.2023 • 21 Protokoll, 52 Sekunden
Savi, lieju ja sora - mistä maalajien nimet tulevat?
Kallioperä rapautuu, murskautuu ja puristuu - siitä syntyvät maalajit.
Aristoteleen kantapäässä kaivaudutaan maan alle Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Niko Putkisen kanssa. Ohjelmassa selviää myös mitä kytkimelle tehdään ja tutustutaan Kotuksen kuukauden sanaan robottisiivooja. Toimittaja on Pasi Heikura.
3.5.2023 • 23 Protokoll, 9 Sekunden
Det kom som apteekin hyllyltä - suomenruotsi lainaa sanoja suomesta
Suomenruotsalaiset sekoittavat mielellään puheeseensa suomen sanoja ja rakenteita. Kotimaisten kielten keskuksen erikoistutkija Charlotta af Hällström-Reijonen kertoo mistä eri syistä finlandismeja käytetään. Ohjelmassa selviää myös millainen on monen palapelin summa ja miten iso kimppakämppä tarvitaan, jotta sinne mahtuu puolet suomalaisista. Toimittajat ovat Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.
26.4.2023 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Tiedin, aamuri, ojamus - suomen kielessä on tuhansia unohdettuja sanoja
Suurin osa suomen sanoista on ikivanhaa perua. Matkan varrella osa hyödyllisistäkin sanoista on kuitenkin unohtunut ja jäänyt pois käytöstä. Aristoteleen kantapäässä sanatutkija Kalevi Koukkunen kertoo, mitä tarkoittavat uuvatti, aaltomus ja römpiö ja miksi näitä sanoja ei enää käytetä. Ohjelmassa selviää myös mikä ero on gastronomian ja lääketieteen resepteillä ja voiko kieli olla keskellä sormea. Toimittaja on Pasi Heikura.
12.4.2023 • 23 Protokoll, 38 Sekunden
Maailmanlopun viihde ammentaa Raamatun myyteistä
Ilmastonmuutos, sodat ja kulkutaudit koettelevat ihmiskuntaa. Ei ihme, että tarinat maailmanlopusta ovat suosiossa kirjoissa, elokuvissa ja viihteessä. Vitsauksista kerrottiin kuitenkin jo Raamatussa ja monet nykyiset maailmanlopun tarinat ovat ottaneet sieltä vaikutteita. Aristoteleen kantapäässä on vieraana kirjallisuuden dystopioita tutkinut Toni Lahtinen. Ohjelmassa selviää myös voiko lehmän häntä tipahtaa ja mikä on tuoppikondomi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.
5.4.2023 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Maissi, barbecue, hurrikaani – Amerikasta tuli suomeen sanoja jo ennen englantia
Aristoteleen kantapäässä Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Harri Kettunen kertoo Etelä-Amerikasta suomeen tulleista lainasanoista. Lisäksi ohjelmassa mietitään moraalipörhistelyn olemusta ja selvitetään onko kivaa, jos jotain sataa taskuun. Toimittaja on Pasi Heikura.
29.3.2023 • 23 Protokoll, 43 Sekunden
Mitä Minna todella sanoi? Canthin sitaatit on usein ymmärretty väärin
Kirjailija Minna Canthin perintö elää monissa tunnetuissa sitaateissa. Ajan myötä useat lausahdukset ovat irronneet alkuperäisestä asiayhteydestä ja alkaneet elää omaa elämäänsä. Mitä Canth esimerkiksi tarkoitti, kun hän sanoi, ettei kaikkien naisten tulisi tehdä käsitöitä? Minna Canthin sitaateista keskustelemassa on Canth -tutkija Minna Maijala. Ohjelmassa selviää myös mitä eroa on epäonnella ja huonolla tuurilla ja mitä tiuku repii. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.
22.3.2023 • 24 Protokoll, 10 Sekunden
Margherita, Marinara ja Mastunicola – mistä pizzojen nimet tulevat?
Aristoteleen kantapäässä tutkitaan pizzalistaa ja selvitetään pizzojen nimien taustoja. Haastateltavana on Italian kulttuurin asiantuntija, toimittaja Sini Sovijärvi. Ohjelmassa mitataan myös miten asioita tehdään silmänkäänteessä ja varaudutaan kyberhäirintään laajalla pensselillä. Toimittajina Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.
15.3.2023 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Minne unohtui Daniel Europaeus, Kalevalan runojen kerääjä?
Aristoteleen kantapäässä tutustutaan 200 vuotta sitten eläneeseen kielimieheen, Daniel Europaeukseen, joka vaikutti Kalevalan syntyyn ja keksi sanan viehättävä. Haasteltavana on filosofian tohtori Ilkka Huovio. Ohjelmassa keskustellaan myös energiasäästä ja tutustutaan Kotuksen helmikuun sanaan. Toimittaja on Pasi Heikura.
1.3.2023 • 23 Protokoll, 12 Sekunden
Peikkoja, nukkumatteja,kirjohuiskuja – viherkasveilla on satumaisia nimiä
Aristoteleen kantapää työntää kädet multaan ja kaivautuu kasvinimistön juurille. Viherkasvien nimet ovat saaneet innoitusta niin Kreikan mytologiasta kun saduista, kertoo Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Ohjelmassa selviää myös miksi historian lehdet havisevat. Toimittaja on Pasi Heikura.
22.2.2023 • 23 Protokoll, 17 Sekunden
Vihapuhe roihuaa netissä – sanoista on lyhyt matka tekoihin
Vihapuhe on uhka demokratialle, sillä sen kohteeksi joutumisen pelko voi hiljentää niin kansalaisia kuin poliitikkoja. Aristoteleen kantapäässä valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto pohtii sananvapauden rajoja sekä sitä, miten vihapuheeseen tulisi puuttua rikoslain puitteissa. Ohjelmassa selviää myös millaisissa oloissa vyötä ja selkärankaa kannattaa venyttää. Toimittajina Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.
15.2.2023 • 23 Protokoll, 56 Sekunden
Saamelainen, lappalainen vai lappilainen – mitä kätkeytyy nimitysten taakse?
Suomen Lappi on kulttuurinen rajamaa, jossa eri vaikutteet ja kielet ovat kohdanneet ja Lapin asukkaita on myös kutsuttu monilla eri nimillä. Lapin yliopiston dosentti Tapio Nykänen on tutkinut Lapissa asuvien ihmisten identiteettejä ja kirjoittanut aiheesta kirjan Lapin ihminen. Aristoteleen kantapäässä selviää myös, millaista lisäarvoa mehupurkkiin kätkeytyy ja mistä on kyse, kun vauhko lehmä kahlaa liikenneympyrässä. Toimittajina Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.
8.2.2023 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Espresso, cappuccino, caffe macchiato - mistä kahvien nimet tulevat?
Ennen kahvilassa riitti, kun osasi tilata kahvin ja munkin. Nyt asiakkaalla on vastassaan pitkä lista ranskan-, englannin- ja italiankielisiä erikoiskahvien nimiä. Pauligin baristakouluttaja ja kahviasiantuntija Laura Kietäväinen kertoo mistä kahvien nimet tulevat. Ohjelmassa selviää myös mitä ovat murtomaaliset valtiontuet ja mikä on Kotuksen energiansäästöön liittyvä tammikuun sana. Toimittaja on Pasi Heikura.
1.2.2023 • 23 Protokoll, 36 Sekunden
Alzheimer, Parkinson ja Asperger - oireyhtymien taustalla on kiinnostavia henkilöitä
Tauteja ja oireyhtymiä nimettiin löytäjiensä mukaan 1800 -1900 -luvuilla. Aristoteleen kantapäässä lääketieteen tohtori Ulla Ahlmén- Laiho kertoo keitä olivat henkilöt Alzheimerin, Downin syndrooman ja Crohnin taudin takana. Ohjelmassa selviää myös voiko järki tulla käteen ja tutkitaan sulavan hiihtotekniikan vaikutuksia latuverkostoon. Aristoteleen kantapään ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.
25.1.2023 • 24 Protokoll, 10 Sekunden
Valaiden laulu kantaa kymmenien kilometrien päähän – äänien merkitystä selvitetään tekoälyn avulla
Aristoteleen kantapäässä kuunnellaan valaiden laulua - vai onko se sittenkin puhetta? Valaiden kommunikointia vuosia tutkinut Tiu Similä kertoo, mitä valaiden ääntelystä oikeastaan tiedetään. Ohjelmassa kysytään myös, miksi nykyään puhutaan “podcasteista”, onko sanalle olemassa suomenkielistä vastinetta? Toimittaja on Pasi Heikura.
Valaiden äänet: Eva Saulitis, North Gulf Oceanic Society
18.1.2023 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Suomen kieli kuulosti syyrialaisen korvaan linnunlaululta
Syyriassa syntynyt Aladdin Delli hakeutui muutama vuosi sitten pakolaiseksi Suomeen Syyrian sodan vuoksi. Hän on ehtinyt opiskelemaan suomen kieltä, mutta myös toimimaan suomen kielenopettajan assistenttina. Pasi Heikuran vieraana Aladdin Delli kertoo, millaista on opiskella suomea kuurona ja näkövammaisena aikuisena. Ohjelmassa mietitään myös, miten pipo istuu päähän ja mitä lehmän kääntyminen merkitsee. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
11.1.2023 • 24 Protokoll, 2 Sekunden
Mausteiden historia ei ole ollut pelkästään pippurinen
Kanelia, kardemummaa ja neilikkaa pidetään meillä Suomessa joulumausteina. Mausteisiin liittyvistä tarinoista keskustelee Pasi Heikuran kanssa historiantutkija ja romaaninen filologi Susanna Niiranen. Milloin kaneli on tullut Suomeen ja mistä sen nimi tulee? Miten yleismauste ja yleislääke neilikasta on tullut joulumauste? Entä mitä yhteistä on piparjuurella ja piparkakulla? Pasi Heikuran ja Lasse Nousiaisen toimittamassa ohjelmassa lämmitetään myös glögiä matalalla kynnyksellä.
21.12.2022 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Rakkaus on ehkä ikuista, mutta sen muodot ovat vuosisatojen aikana muuttuneet
Sanan rakkaus merkitys on muuttunut vuosituhansien aikana. Mitä rakkaudesta on ajateltu ja miten historian tapahtumat ovat vaikuttaneet lemmenasioihin? Aiheesta keskustelemassa kulttuurihistorioitsija Henna Karppinen-Kummunmäki. Ohjelmassa pohditaan myös, voiko kieli olla vakan alla ja onko pikkujoulut ilonjuhla vai suuri kärsimysnäytelmä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Marja Vehkanen.
14.12.2022 • 24 Protokoll, 1 Sekunde
Kuva on vahva kommunikaatioväline – hyvinvointialueiden logoissa olisi parantamisen varaa
Visuaalinen kommunikointi on tärkeä osa ihmisten välistä viestintää. Mitä uusien hyvinvointialueiden logot oikein kertovat, sitä selvittää symbolientutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Ohjelmassa pohditaan myös kaasuputken lajimääritystä ja perehdytään Kotuksen marraskuun sanaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
7.12.2022 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Nuoska, nietos, juoksulumi – sää muokkaa lunta eri muotoihin
Lumen erilaisille olomuodoille löytyy paljon ilmauksia. Talvisesta aiheesta on keskustelemassa geofysiikan emeritusprofessori Matti Leppäranta. Mikä on jääsaarto ja tarvitseeko sitä pelätä? Ovatko kaikki lumihiutaleet kuusisakaraisia? Pasi Heikuran ja Lasse Nousiaisen toimittamassa ohjelmassa puntaroidaan myös joulukuusenmyynnin ansaintalogiikkaa ja ihmetellään hanskojen riisumista.
30.11.2022 • 24 Protokoll, 7 Sekunden
Sanojen alkuperän tutkiminen ei pääty koskaan
Aristoteleen kantapäässä tutustutaan Kotimaisten kielten keskus Kotuksen julkaisemaan Suomen etymologiseen sanakirjaan ja sen syntyvaiheisiin. Sanojen alkuperän tutkimisesta on keskustelemassa Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen eli fennougristiikan professori Ulla-Maija Forsberg. Ohjelmassa etsitään myös kultaista kiveä ongelmiin ja pohditaan algometrin ja algoritmin eroja. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
23.11.2022 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
J.R.R. Tolkien innostui Kalevalasta ja halusi olla Englannin Lönnrot
Kalevala teki nuoreen J.R.R. Tolkieniin pysyvän vaikutuksen. Hän ammensi Kalevalasta aineksia fantasiakirjojensa hahmoihin, tapahtumiin ja kieleen. Pasi Heikura kysyy kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Jyrki Korpualta, löytyykö myös Lönnrotin Kalevalan takaa jokin myyttinen esikuva.
Ohjelmassa selviää myös, mistä tulee langattoman yhteyden nimi: Wi-Fi.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Ihmiset olivat pinnallisia jo ennen Tinderiä, mutta deittisovellusten myötä seuranhausta on tullut vielä esineellistävämpää. Pasi Heikura kysyy historiantutkija Hanna Kietäväinen-Sireniltä miten sovellukset ovat muuttaneet parisuhteiden solmimista. He käyvät myös läpi parisuhdepelien uutta termistöä. Miten toimii tinderissä catfish eli kissakala?
Ohjelmassa käännellään myös kiviä sekä puroja ja kysytään kenen majesteetti on hänen majesteettinsa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
9.11.2022 • 24 Protokoll, 21 Sekunden
Tittelit tippuivat pois hautakivistä, kun kuolemasta tuli perheasia
Hautakivetkin noudattavat oman aikansa trendejä. Muutamalla sanalla ja numerolla kerrotaan kiven alla lepäävästä henkilöstä, mitä hänestä halutaan tiedettävän. Kiveen on yleensä merkitty vain haudatun nimi sekä syntymä- ja kuolinpäivä. Ennen kaiverruksissa korostettiin myös vainajan ammattia tai asemaa yhteisössä. Pasi Heikura kysyy historian tutkija Ilona Kemppaiselta koska ja miksi tällainen muutos tapahtui.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
2.11.2022 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Historian tutkija tietää, että viha ja rakkaus olivat ennen erilaisia
Ajattelemme, että tunteet syntyvät sisimmässämme ja ovat henkilökohtaisia. Todellisuudessa perhe ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat voimakkaasti siihen mitä tunnemme. Eri aikoina erilaiset asiat ovat vihastuttaneet tai ihastuttaneet, ja tunteita merkitsevillä sanoilla on ollut erilainen merkitys. Pasi Heikura haastattelee historiantutkija Ville Kivimäkeä tunteiden historiasta.
Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Yhdeksän vuoden kirjoitustyön tuloksena ilmestyi Volter Kilven merkkiteos Alastalon salissa, jota voi lukea muunakin kuin vakavana kirjallisuutena. Kulttuurihistorioitsija, Volter Kilpi -elämänkerturi Laura Kokko käy yhdessä Pasi Heikuran kanssa kiinni paitsi teoksen omaleimaiseen kieleen myös vaiheisiin ja vaikuttimiin, jotka johtivat teoksen syntyyn. Volter Kilvelle tekstin soinnillinen elementti oli ensisijaisen tärkeää.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Marja Vehkanen.
12.10.2022 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Mehiläiset kommunikoivat pääasiassa ravinnosta
Ampiaisia, kimalaisia ja mehiläisiä pidetään herkästi yhtenä ja samana pistelevänä pörriäisenä, vaikka ne edustavat eri lajeja. Mehiläisten ja kimalaisten parissa työskentelevä pölyttäjätutkija Lotta Kaila maalaa Pasi Heikuran vieraana näkym än pistiäisten maailmasta murteineen ja mehiläistansseineen.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Marja Vehkanen.
5.10.2022 • 22 Protokoll, 57 Sekunden
Selleri ja palsternakka – juuresten nimissä kuuluu niiden alkuperä
Juures on ravintona käytettävä kasvien turpea maanalainen osa. Porkkana, lanttu, nauris, punajuuri, selleri ja palsternakka ovat kaikille tuttuja juureksia, mutta harvoin tulee ajatelleeksi mistä ne ovat saaneet nimensä. Pasi Heikura yrittää arvata, ja kielitieteilijä, akateemikko Kaisa Häkkinen kertoo mitä juuresten nimien alkuperästä tiedetään. Ohjelmassa maistellaan myös perunalastujen nimiä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
28.9.2022 • 23 Protokoll, 27 Sekunden
Ai Jumaleissön! Kalevauva taltuttaa sanontaärsytyksen ironialla
Mikä ärsyttää eniten kevyessä jutustelussa: ylenmääräinen söpöily, anglismien viljely, kuluneet fraasit vai muotisanojen jatkuva toistaminen? Trubaduuriduo Kalevauvan kappaleiden ydinmehua on niiden sanoituksessa käytettyjen kansan suusta kerättyjen latteuksien ja kliseiden herättämä ärtymys. Pasi Heikura kysyi Aapo Niiniseltä ja Kimmo Nummiselta, kuinka kauan kestää uuden sanonnan kehitys suositusta vihatuksi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
21.9.2022 • 24 Protokoll, 14 Sekunden
Lääketieteen termien suomentaminen ei lopu koskaan
Colitis ulcerosa, ulseratiivinen koliitti vai haavainen paksusuolentulehdus? Duodecim tekee lääketieteen sanastotyötä ja kielenhuoltoa edistääkseen lääkärin ja potilaan välistä ymmärrystä. Koronapandemia on lisäksi osoittanut, miten tärkeää on, että uusia lääketieteellisiä ilmiöitä voidaan selittää kaikille, joita asia koskee ja erityisesti heille, jotka asioista päättävät. Pasi Heikura haastattelee Duodecimin kielentarkastajaa ja lääketieteen sanastolautakunnan jäsentä Lauri Saarelaa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
14.9.2022 • 23 Protokoll, 41 Sekunden
Tappamista vai kineettistä vaikuttamista? Sotatermit muuttuvat teknologian kehittyessä
Kun kenraalit keskustelevat sotastrategioista, he eivät enää puhu tappamisesta ja tuhoamisesta, vaan vaikuttamisesta, rauhoittamisesta ja kosketuksesta. Yksi selitys on se, että sodankäynnin terminologia on kehittynyt teknologian kehityksen myötä, tietää maanpuolustuskorkeakoulun professori, eversti evp Petteri Jouko.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura, Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.
7.9.2022 • 23 Protokoll, 21 Sekunden
Onko huumorilla rajoja? – Ismo Leikola leikkii kahdella kielellä
Huumori on usein kulttuurisidonnainen asia. Aristoteleen kantapäässä pohditaan, onko huumorilla rajoja ja miten kielellinen huumori kääntyy kieleltä toiselle. Vieraana on stand up -koomikko Ismo Leikola, joka on onnistunut naurattamaan ihmisiä myös ulkomailla. Ovatko kielelliset jutut olleet aina Ismon ohjelmistossa? Eroavatko suomalainen ja amerikkalainen huumorintaju toisistaan? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
31.8.2022 • 23 Protokoll, 34 Sekunden
Miten eläimet sanovat eri kielillä?
Suomeksi kissa naukuu ”miau", mutta miten kissa sanoo ruotsissa, englannissa ja saksassa? Entä miten hevonen hirnahtaa eri kielillä? Ja miksi täytyy olla varovainen, jos imitoi kanoja Saksassa? Aristoteleen kantapään oppaina eläinten kielten ja lähikieltemme välillä ovat ruotsalaissyntyinen, paljon suomesta ruotsiin kääntänyt Marjut Hökfelt, saksalaissyntyinen, suomesta saksaan kääntävä palkittu kääntäjä Elina Kritzokat ja englannista suomeen kääntävä filosofi ja kääntäjä Tuomas Nevanlinna. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
29.6.2022 • 24 Protokoll, 9 Sekunden
Mansikkalajikkeiden nimistä löytyy tarinoita, mielikuvitusta ja merkkihenkilöitä
Maailmassa on verrattain paljon erilaisia mansikkalajikkeita. Aristoteleen kantapäässä perehdytään tällä kertaa mansikkalajikkeiden herkulliseen nimistöön. Pasi Heikuran vieraana on Luonnonvarakeskuksen puutarhateknologioiden tutkimusprofessori Saila Karhu, joka kertoo, miten mansikoita nimetään, miksi mansikkalajikkeita tulee koko ajan lisää ja kuinka Samba-lajikkeesta tuli lopulta Rumba.
22.6.2022 • 24 Protokoll, 16 Sekunden
Pitchaa ja deletoi – onko nykykielemme fingelskaa?
Englannin kieli tunkee suomen tilalle monessa paikassa, ja erityisesti nuorison puhekielessä esiintyy usein sanoja englannin kielestä. Aristoteleen kantapäässä vertaillaan nuorison nykykieltä amerikansuomeen. Ohjelman vieraina ovat kielentutkija, professori emerita Maisa Martin sekä kielentutkija ja yliopiston lehtori Heini Lehtonen. Kuulostaako moderni suomalainen nuorten puhekieli fingelskalta? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
15.6.2022 • 23 Protokoll, 39 Sekunden
Propagandan olemus ei muutu, vaikka tekniikka on muuttunut
Aristoteleen kantapäässä sukelletaan propagandan syövereihin. Vieraana on valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Saara Jantunen, joka on tutkinut propagandaa ja sen moderneja ilmenemismuotoja. Löytyykö propagandasta tiettyjä retorisia kaavoja? Miten hybridivaikuttaminen ja infosota eroavat propagandasta? Millaisia taitoja disinformaation tunnistaminen vaatii? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
8.6.2022 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Järviä ja lampia määriteltäessä joudutaan usein ojasta allikkoon
Suomi on tuhansien järvien maa, mutta mikä on järvi? Ja mikä on vesitase? Aristoteleen kantapäässä tutkitaan järven olemusta pinnalta ja pintaa syvemmältä, kun vieraana on emeritusprofessori ja vesien geofysiikan asiantuntija Matti Leppäranta. Hän osaa kertoa, kuinka paljon vettä voi haihtua järvestä kesän aikana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
1.6.2022 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Tervetuloa ja kippis – hyvässä maljapuheessa kuuluu puhujan persoona
Moni varmasti muistelee pitkän eristyksen jälkeen, miten ihmisten kesken käyttäydytään erilaisissa perhe- ja kesäjuhlissa. Onneksi juhlien vaivattomalle sujumiselle on olemassa perinteitä ja kaavoja, joista voi ottaa mallia. Aristoteleen kantapään vieraana on tietokirjailija ja tapakouluttaja Helena Valonen. Miten pidetään hyvä tervetuliaispuhe, mitä maljapuheessa kannattaa välttää ja saako puheenpitäjä itkeä? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
25.5.2022 • 23 Protokoll, 40 Sekunden
Riihikuivaa rahaa – vanhat sanonnat elävät edelleen nykyilmauksissa
Aristoteleen kantapäässä ihmetellään, miksi kielemme sanonnat yhä kyntävät talonpoikaista sarkaa. Puheessamme puidaan, lypsetään ja kylvetään. Miksi kaupungistuneetkin ihmiset käyttävät edelleen talonpoikaisia sanontoja? Vieraana on sananlaskujen ja sanontojen tutkija, filosofian tohtori dosentti Liisa Granbom-Herranen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
18.5.2022 • 23 Protokoll, 33 Sekunden
Maamme-lauluun on ujutettu pari nerokasta koukkua
Tällä kertaa Aristoteleen kantapäässä muistellaan Maamme-laulun innostunutta ensiesitystä Kukan päivänä 174 vuotta sitten. Vieraana on musiikin tutkija ja musiikin tohtori Sakari Ylivuori. Mikä Paciuksen säveltämässä laulussa sytytti kuulijat välittömästi isänmaalliseen hurmokseen? Ohjelmassa pohditaan myös, miten töitä tehdään kotoa käsin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
11.5.2022 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Sinfoniaorkesterin muusikot kommunikoivat isoja asioita pienillä eleillä
Kun orkesteri soittaa yhdessä, myös katseet auttavat soittajia ajoituksen kanssa. Sinfonia Lahden pasuunan äänenjohtaja ja filosofian tohtori Vesa Kaleva Lehtinen kertoo Pasi Heikuran haastattelussa sinfoniaorkesterin muusikoiden kommunikoinnista konsertin aikana. Mitä kaikkea kapellimestarin ilmentää lyönnillään, millainen rooli on konserttimestarilla ja mikä on tuttisoittaja? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
4.5.2022 • 23 Protokoll, 52 Sekunden
Hutunkeitto, lukkari ja sisäpeli – pesäpallotermit ovat monipuolisia
Lauri Tahko Pihkala kehitti Suomen kansallispelin eli pesäpallon. Tällä kertaa Aristoteleen kantapäässä selvitetään tämän satavuotiaan kansallispelimme termejä. Vieraana on pesäpallon historian harrastaja Pekka Jyrkiäinen. Hän kertoo mm. mistä tulee sana hutunkeitto ja miksi pesäpallossa on ollut niin sotaisia termejä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
27.4.2022 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Lasten loruihin liittyy outoja tarinoita
Aristoteleen kantapäässä perehdytään lastenlorujen karmiviin taustoihin. Vieraana on kirjallisuuden tutkija ja dosentti Sakari Katajamäki. Miten julmat asiat ovat olleet esillä loruissa? Ohjelmassa mitataan myös päiväsakon pituutta ja pohditaan, mistä tulee sana ruinata. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
20.4.2022 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Sanuli ja muut simppelit sanapelit villitsevät
Verkossa pelattavat sanapelit kuten Wordle ja Sanuli ovat olleet viime aikoina hyvin suosittuja. Aristoteleen kantapäässä mietitään, mikä sanapeleissä kiehtoo ja koukuttaa. Pasi Heikuran vieraana on tamperelainen ohjelmoija Jaakko Husso, joka kehitti Wordlen suomenkielisen version eli Sanulin. Husso kertoo, mistä Sanulin nimi tulee ja miten siinä olevat sanat valikoituivat. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
6.4.2022 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Kuplakuvio, hölynpölykorrelaatio ja oudokki – tilastotiede on kaikkialla
Aristoteleen kantapäässä tutustutaan tällä kertaa tilastotieteeseen ja sen termeihin. Vieraana on tilastotieteilijä ja yliopisto-opettaja Pekka Pere, joka on ollut mukana kirjoittamassa uutta tilastotieteen ajanmukaista sanastoa. Vaikka tilastotieteestä puhutaan paljon englanniksi, kotimaisessa termistössä on runsaasti kiehtovia sanoja. Mutta mikä on tärkein käsite tilastotieteessä? Keskustelussa selviää myös, mikä on empiirinen peittotodennäköisyys. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
30.3.2022 • 23 Protokoll, 52 Sekunden
Miten tutkia ikivanhaa kieltä, jota ei kirjoitettu?
Suomen kielen puhuttu versio muuttuu nopeasti, mutta mielenkiintoisia muutoksia on tapahtunut myös aiemmin. Aristoteleen kantapäässä perehdytään suomen kielen kehityksen tutkimiseen. Vieraana on professori ja vapaa tutkija Janne Saarikivi. Miltä suomen kielen esimuodot kuulostivat? Ja miten hyvin nykyihminen ymmärtäisi kantasuomen sanastoa? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
23.3.2022 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Ukrainan kielellä on pitkä ja mutkikas historia
Aristoteleen kantapäässä mietitään laihdutuskeinoja pitkässä juoksussa ja kysytään, mistä tulee sana jenkkakahvat. Ohjelman pääaiheena on tällä kertaa ukrainan kieli. Pasi Heikuran vieraana on Uppsalan yliopiston slaavilaisten kielten emeritusprofessori Jussi Nuorluoto. Millainen on ukrainan kieli ja miten se on kehittynyt?
16.3.2022 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Sen oikean löytäminen oli vaikeaa jo Kalevalassa
Monet kokevat Kalevalan tylsäksi teokseksi. Pasi Heikura ja tietokirjailija Raimo Jussila ehdottavat, että Kalevalaa kannattaisi lukea kuin ihmissuhdetragediaa tai -komediaa. Eihän suuri tietäjä Väinämöinen onnistu kosima-aikeissaan kertaakaan! Ohjelmassa tutkitaan myös millaista on olla jalkapuolen asemassa ja kysytään mitä on säänmuokkaus.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
2.3.2022 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Karjalanpaisti ei ole koko totuus perinneruuista – esivanhempamme tunsivat vegaaniherkut
Perinneruokien historia yllättää monin tavoin. Esivanhempamme elivät pääosin kasvisruoan voimin, tietävät Pasi Heikuran vieraina olleet Anniina Ljokkoi ja Liisa Kaski. He ovat tutkineet Itämeren ympäristön ruokaperinteitä ja koonneet tietoa ja reseptejä yhteiseen kirjaansa Perinnevegeä. Muinaisvegaaninen sanasto ja monet ruokalajit olivat suurelta osin katoamassa, mutta nyt ne ovat taas ruokatrendien huipulla.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
23.2.2022 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Maaloin, syöin, niistäsin – lasten hassu puhe kertoo kielen epäloogisuudesta
Lapset oppivat puhumaan kuuntelemalla ja kokeilemalla. Alussa he tekevät hassuja virheitä, mutta vähitellen he omaksuvat kielen rakenteen ja sen säännöt ja epäsäännöllisyydet. Pasi Heikuran vieraana on Tampereen yliopiston suomen kielen professori Klaus Laalo ja aiheena miten lapsi oppii kieliopin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
9.2.2022 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Suomen kielen menneisyyden tutkimus on salapoliisityötä
Kieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja ja rakenteita, jotka alkavat elää vanhojen rinnalla tai hautaavat ne alleen. Toisaalta kieli myös paljastaa miten ennen on eletty ja mikä milloinkin on ollut tärkeää. Suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Lotta Jalava ja kielenhuoltoon erikoistunut toimittaja, tietokirjailija Ville Eloranta ovat Pasi Heikuran vieraana ja kertovat miten sanasta ajan myötä kehittyy uusi sana.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
2.2.2022 • 24 Protokoll, 12 Sekunden
Lempi, Ilma ja Toivo – esikristilliset nimet kiinnostavat taas
Suomalaisuusaate innosti 1900-luvun alussa antamaan lapsille esikristillisiä nimiä, kuten Ihalempi. Sittemmin ne vaipuivat jälleen unholaan. Nyt muinaiset nimet taas kiinnostavat, mutta niistä on säilynyt hyvin vähän tietoa. Pasi Heikura kysyi historiantutkija Jaakko Raunamaalta, mitä esikristillisen ajan nimistä ja nimeämisestä tiedetään. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
26.1.2022 • 23 Protokoll, 52 Sekunden
Suomi on hiekan, soran ja murskeiden luvattu maa
Lämpötilat sahaavat, talvi on liukkaimmillaan. Sopii toivoa, että jalkakäytäviä hiekoitetaan ahkerasti, etteivät kansalaiset ruuhkauta ensiapuasemia. Pasi Heikura luo katseensa maa-aineksiin, ja kysyy geotekniikan tohtori Juho Mansikkamäeltä, mikä on oikea nimitys liukkauden torjuntaan käytetylle hiekoitteelle. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
19.1.2022 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Vastarannankiisket ja jänishousut – eläinsanonnat ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi
Muuallakin osataan olla kuin kala vedessä. Millaisia ihmisen toimintaa kuvaavia eläinaiheisia ilmauksia on ruotsin, saksan ja englannin kielessä? Ruotsinkieliset eläinaiheiset sanonnat tuntee kääntäjä Janina Orlov. Saksankielisen kielialueen puolesta vastaa Tampereen yliopiston saksan kielen lehtori ja kirjailija Dieter Hermann Schmitz. Englanninkielisten eläinvertausten asiantuntijana toimii freelancer ja stand up -koomikko Paul Westlake. Keskustelu on äänitetty etäyhteyksien avulla akselilla Tampere-Helsinki-Tukholma. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
5.1.2022 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Suomalaisessa joulupöydässä on ripaus muinaista ylellisyyttä
Suomalainen joulupöytä perustuu makumuistoihin. Aristoteleen kantapäässä tutkaillaan jouluruokien alkuperää ja merkityksiä. Mikä on suomalaisen joulupöydän kaikkein perinteisin ruokalaji? Kuuluuko joulupuuro joulupöydän kovaan kolmikkoon? Ruokahistorioitsija Ritva Kylli kertoo myös joulukinkun suosion salaisuudesta ja rosollin alkuperästä. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
22.12.2021 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Nyt on vitsit vähissä!
Milloin viimeksi kuulit vitsin? Sellaisen pienen tarinan, jossa on hauska loppu. Suullisesti kerrotut vitsit ovat vähentyneet ja meemit ovat muuttaneet vitsinkerronnan tyyliä. Miten digitaalinen murros on vaikuttanut vitsien dramaturgiaan? Vieraana on kulttuurintutkija Laura Hokkanen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
15.12.2021 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Hiki välittää huomaamattomia viestejä kehostamme
Iho säätää meidän lämpötilaamme hikoilemalla. Tähän luonnolliseen asiaan suhtaudutaan jostain syystä paljon neuroottisemmin kuin esimerkiksi hengittämiseen. Hikoilevaa ihmistä saatetaan pitää jopa epäluotettavana. Mikä saa meidät hikoilemaan ja mikä on hien merkitys? Hikeen liittyvistä viesteistä kertoo Oulun yliopiston kehitysbiologian professori Seppo Vainio. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
8.12.2021 • 23 Protokoll, 31 Sekunden
Nettihuijaukset imitoivat virallista kieltä ja painostavat toimimaan nopeasti
Tuhannet suomalaiset ovat menettäneet nettihuijareille miljoonia euroja. Suuri osa sähköpostilla tulevasta roskapostista sisältää jonkinlaista huijausta, ja nykyään huijausviestit ovat levinneet myös sosiaalisen median alustoille sekä älypuhelimiin. Tietojenkalastelukielentutkija Annaleena Haapasalo kertoo, millaista on nettihuijausten kieli ja mitä eri lajeja huijauksissa on? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
1.12.2021 • 23 Protokoll, 59 Sekunden
Danten Jumalainen näytelmä onkin kansankielinen komedia
Aristoteleen kantapäässä keskustellaan 700 vuotta vanhasta italian kirjakielestä ja Dante Alighierin klassikkorunoelmasta Jumalainen näytelmä. Pasi Heikuran vieraana on italian kielen sekä kulttuurin opettaja ja kääntäjä Elina Suolahti. Mikä ihmisiä on viehättänyt Danten kuuluisassa tekstissä, joka sisältää myös tarkasti kuvailtua väkivaltaa? Miten Dante jaotteli erilaisia syntejä? Millainen vaikutus Dantella on ollut italian kieleen? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
24.11.2021 • 24 Protokoll, 5 Sekunden
Rakkaalla rypäleellä on monta nimeä – viinitietämys lisää nautintoa
Pasi Heikura kysyy, pitääkö osata pääosin ranskankielinen viinisanasto voidakseen nauttia hyvästä viinistä. Master of Wine Heidi Mäkinen tuntee viinien lisäksi myös rypäleiden nimet ja taustat. Ohjelmassa pohditaan myös mihin suuntaan uidaan, jos uidaan luotisuoraan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
17.11.2021 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Aikuisten oma äidinkielen puuhakirja kannustaa iloitsemaan kielestä
Äidinkielien osaaminen on tärkeä asia. Moni kuitenkin tuskailee kieliopin kiemuroiden kanssa. Pasi Heikura kutsui Aristoteleen kantapään vieraaksi äidinkielen opettajat Suvi Kaipaisen ja Annamari Sauren. He ovat kirjoittaneet aikuisten puuhakirjan, jonka tehtävät viihdyttävät ja opettavat samalla. Sen avulla oppiminen sujuu kuin leikki.
Ohjelman toimittivat Pasi Heikura ja Tina Cavén.
10.11.2021 • 23 Protokoll, 59 Sekunden
Suomalaisen ruoan historia on niukkuuden ja säilömisen historiaa
Aristoteleen kantapää paneutuu tällä viikolla perusteellisesti suomalaisen ruokakulttuurin historiaan. Ruokahistorioitsija Ritva Kylli tietää, miksi ruokailu on Suomessa ollut aina viime aikoihin asti nopea ja vakava toimitus. Pasi Heikura haluaa tietää, olemmeko aina arvostaneet vieraiden kulttuurien ruokaa enemmän kuin omaamme. Ja mitä se perinteinen suomalainen ruoka edes on?
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Ohjelma on osa Radio 1:n Tiedefestari-viikkoa.
3.11.2021 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Aina valmiina! Partio opettaa solmujen lisäksi asennetta
Sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat ja vaeltajat ovat aina valmiina, ainakin partiossa. Pasi Heikura kysyy historiantutkija Marko Paavilaiselta mistä partiossa käytössä olevat termit ovat peräisin ja mihin yli satavuotias nuorisojärjestö toiminnallaan pyrkii.
Ohjelmassa mietitään myös yllätyshullun diagnoosia ja lopuksi ihmetellään ikiaikaisia uunipeltejä.
Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.
20.10.2021 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Viikonpäivät on nimetty muinaisten jumalien mukaan
Seitsenpäiväinen viikko perustuu kuunkierron neljänneksiin uudesta kuusta puolikuun kautta täysikuuhun. Almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen ja Pasi Heikura paneutuvat tämän viikon ohjelmassa viikonpäivien nimiin eri kielissä. Mukana myös terveydenhuollon asiakkaat munasolusta mummoon ja pyyn fraasihistoriallinen paikka ja tila.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
13.10.2021 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Hurmeen nykysuomennos puhaltaa pölyt Seitsemän veljestä -klassikosta
Kirjailija, teatteriohjaaja ja -käsikirjoittaja Juha Hurme tuntee Aleksis Kiven, koska on tulkinnut tämän tekstejä jo neljän vuosikymmenen ajan. Surukseen hän on havainnut Kiven 150 vuotta sitten käyttämän kielen loitontuneen ratkaisevasti nykylukijan todellisuudesta. Siksi hän tarttui Kiven Seitsemään Veljekseen ja käänsi sen nykysuomeksi ja selittää vielä lukijoille kirjan vaikeimmat kohdat, että ymmärtäisimme teoksen huumorin ja nerokkuuden.
Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
6.10.2021 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Kieli kukkii Keskimaassa - Kersti Juvan ensisuomennos oli onnenpotku
Nuori kääntämisen opiskelija ei osannut aavistaa, mikä onnenpotku häntä kohtasi, kun hän sattuman kautta sai käännettäväkseen J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -fantasiaromaanin. Pasi Heikuran tekemässä haastattelussa merkittävän uran englanninkielisen kirjallisuuden kääntäjänä tehnyt Kersti Juva tunnustaa, että koko hänen uransa seisoo Tolkienin harteilla.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
29.9.2021 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Digitaalisuus ei ole muuttanut yo-kirjoitusten äidinkielen koetta
Neljä vuotta sitten äidinkielen ylioppilaskoe muuttui. Nyt kaksiosaisen kokeen nimet ovat lukutaidon koe ja tekstitaidon koe. Samalla koe muuttui digitaaliseksi eli se toteutetaan kokonaan tietokoneella. Äidinkielen kokeesta on keskustelemassa Pasi Heikuran kanssa ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
22.9.2021 • 23 Protokoll, 14 Sekunden
Nightwishin Tuomas Holopainen taitaa myös ristikkojen laatimisen
Nightwish-yhtyeen säveltäjä, sanoittaja ja kosketinsoittaja Tuomas Holopainen viihdyttää itseään sanaristikoita ratkomalla ja laatimalla myös itse kiperiä ristikoita. Holopainen paljastaa Pasi Heikuralle mistä mielekäs ristikko koostuu.
Aristoteleen kantapäässä mietitään myös, mitä eroa on pullilla ja velleillä ja tutkitaan, voiko munaskuillaan juosta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
15.9.2021 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
”Tityy", "kräk-ksäk” – laulavatko linnut niin kuin kirjat kuvailevat?
Lintujen äänten tunnistaminen on vaativaa touhua, jota varten tarvitaan tarkan silmän ja korvan lisäksi hyvä lintukirja. Aristotoleen kantapää selvittää, laulavatko linnut oikeasti niin kuin kirjoissa sanotaan. Biologi ja tietokirjailija Lasse J. Laine kertoo, kuinka lintujen äänet voi kirjoittaa kirjaan kirjaimilla. Keskustelussa selviää myös, miten talitiaisen laulu on muuttunut vuosien aikana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
8.9.2021 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Ruusujen nimistö on runsas ja historia värikäs
Aristoteleen kantapää selvittää, mistä ruusut saavat nimensä. Vieraana on historiantutkija ja ruusuharrastaja Tiina Miettinen. Ketkä ovat saaneet nimikkoruusuja ja millaisia käännekohtia ruusujen historiassa on ollut? Ja onko ruusun jalostaminen mennyt jo liian pitkälle? Ohjelmassa käsitellään myös kuukauden sana ja pohditaan, onko kuiva kesä vesittänyt marjavuoden. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
1.9.2021 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
Miten lanttu leikkaa eri kielissä? – kielikuvien ihmeelliset käännökset
Leikkaako ruotsissa, saksassa ja englannissa lanttu silloin, kun ihmisen hoksottimet toimivat? Tätä pohditaan Aristoteleen kantapään erikoisjaksossa. Ruotsinkielisten lanttujen asiantuntijana toimii kääntäjä Janina Orlov, Englannin lantunleikkaajana on lavarunoilija Laura Eklund Nhaga ja Saksan lanttunleikkaustilanteesta vastaa Tampereen yliopistossa saksaa opettanut Dieter Hermann Schmitz. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
30.6.2021 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Kukkaniityt, kedot ja ahot ovat ihmisen muovaamia katoavia maisemia
Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kuljetaan ahon laitaa juhannustunnelmissa ja pohditaan ihmisen muovaamia maisemia. Mitä ovat aho, keto ja niitty? Ja mikä on huhta? Pasi Heikuran vieraana on Opas perinnemaisemiin -kirjan kirjoittaja Ari-Pekka Huhta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
23.6.2021 • 24 Protokoll, 1 Sekunde
Flipillä bäkki teiliin – skeittikieli muovaa englantia suomeksi
Skeittaajat tekevät trikkejä ja rikastavat suomen kieltä. Aristoteleen kantapäässä opetellaan tuoreen olympialajin alkeet kielen tasolla. Rullalautailun erikoistoimittaja Pentti Järvelin kertoo Pasi Heikuralle verttiskeittauksen ja street-skeittauksen eroista. Miten skeittauksen termistö on kehittynyt, ja mitä ovat flippi, ollie ja hipari? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
16.6.2021 • 24 Protokoll, 16 Sekunden
Mitä Kekkonen sanoisi? – poliittisella puheella on yhä vahva vaikutus
Identiteettipolitiikka, kuplat ja brändääminen olivat olemassa jo Urho Kekkosen aikaan, ja Kekkonen oli loistava puhuja. Aristoteleen kantapäässä mietitään, miten Kekkosen tapa tehdä politiikkaa näkyisi ja kuuluisi nykypäivänä. Olisiko hän Twitterissä ja laittaisiko itse omat twiittinsä? Vieraana on politiikan tutkija ja mediatutkimuksen dosentti Jukka-Pekka Puro. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
9.6.2021 • 23 Protokoll, 31 Sekunden
Vaalikone on poliittisen tiedon oikotie, jota käytetään myös viihteenä
Aristoteleen kantapäässä pohditaan vaalikoneisiin liittyviä kysymyksiä. Onko vaalikoneilla merkitystä kansalaisten äänestämiseen ja ketkä niitä käyttävät? Pelkistävätkö vaalikoneet liikaa politiikan asiakysymyksiä? Vieraana on politiikan tutkija Sami Borg. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
2.6.2021 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Musta raamattu on salaliittoteorioiden ja populismin juurilla
Aristoteleen kantapäässä perehdytään magiaan ja Mustaan raamattuun, kun vuorossa on ohjelman 666. lähetys. 666 ei ole mikään tasaluku, mutta sillä on maine pedon lukuna. Miten Musta Raamattu ja 666 liittyvät toisiinsa? Vieraana on uskontotieteilijä ja vapaa tutkija Tomas Mansikka. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
19.5.2021 • 24 Protokoll, 15 Sekunden
Menestyvän euroviisun tekstissä soivat vahva tunne ja optimismi
On taas Euroviisujen aika! Aristoteleen kantapään erikoisjaksossa ruoditaan euroviisukappaleiden tekstejä ja niiden muutoksia vuosikymmenten varrella. Toivo kuuluu edelleen viisuissa ja shokeeraavuus on riski. Millaiseen sanoitukseen on helppo samaistua ja millainen teksti menestyy Euroviisuissa? Pasi Heikuran vieraana on euroviisutietäjä Anna Muurinen.
12.5.2021 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Hyvä slogan ei ole pelkkä sanaleikki – iskulause tukee brändipersoonaa
Mainosalalla puhutaan sloganeista eli iskulauseista, joiden tarkoitus on kiteyttää brändin ainutlaatuinen lupaus helposti muistettavaan muotoon. Minkälaisia haasteita digitaalisuus on synnyttänyt iskulauseille? Onko niillä enää väliä digitaalisena aikana? Aristoteleen kantapään vieraana on kolumnisti ja taiteellinen johtaja Anssi Järvinen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
5.5.2021 • 23 Protokoll, 31 Sekunden
Niinkuttelu ärsyttää – sana antaa puhujalle aikaa pohtia sanomisiaan
Puhetta tulee toisinaan suusta nopeammin kuin aivomme ehtivät sitä tuottaa. Silloin tarvitaan ylimääräisiä sanoja tai äänteitä täyttämään sanojen väliset tauot. Suusta tulee silloin esimerkiksi niinkuin, tota tai silkkaa öötä.
Ylenmääräinen niinkuttelu ärsyttää monia, ja siksi Pasi Heikura kysyy partikkeleihin perehtyneeltä tutkijatohtori Heidi Vepsäläiseltä, mistä ilmiössä on kyse.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
28.4.2021 • 24 Protokoll, 10 Sekunden
Inessiivi, elatiivi, illatiivi ym. – mutta mitä ovat kääpiösijamuodot?
Mitä yhteistä on astronomialla ja kielitieteellä? Sen tietää Oulun yliopiston saamen kielen professori Jussi Ylikoski, joka vertaa eräitä epätavallisesti käyttäytyviä suomen kielen sijamuotoja avaruuden kappaleisiin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
21.4.2021 • 24 Protokoll, 7 Sekunden
Maitohampaista viisaudenhampaisiin - mistä hampaiden nimet tulevat?
Aristoteleen kantapäässä kurkataan suuhun ja pohditaan hampaiden nimiä. Hammaslääketieteen professori Timo Peltomäki kertoo, mistä tulee nimitys maitohampaat, miten hampaat numeroidaan ja miksi viisaudenhammas on viisaudenhammas. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Johan Sebastian Bachin Matteus-passiossa on tiettyihin psalmeihin viittaava piilosanoma, joka on tehty nuottien ryhmittelyn avulla. Bachia on sanottu myös viidenneksi evankelistaksi. Kuinka yleisiä piilosanomat ovat sävellyksissä? Helsingin barokkiorkesterin taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen keskustelee Pasi Heikuran kanssa musiikkiin kätketyistä piiloviesteistä. Ohjelmassa kuultavat Bachin musiikkinäytteet soittaa klavikordilla Aapo Häkkinen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
31.3.2021 • 24 Protokoll, 5 Sekunden
Jäällä on monta muotoa – jäätyyppien nimet ahtojäistä suppojäihin
Vaikka ilmasto lämpenee, talvella liikkuvien merenkulkijoiden on edelleen syytä tuntea kielemme runsas jääsanasto. Aristoteleen kantapää selvittää, mikä on ajo- ja ahtojään ero. Ilmatieteen laitoksen polaarioseanografia ja merijää -tutkimusryhmän päällikkö Eero Rinne paljastaa Pasi Heikuralle, miksi merijää voi olla hauraampaa kuin saman paksuinen järven jää. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
24.3.2021 • 23 Protokoll, 59 Sekunden
Minna Canth kukoisti Kuopiossa – Helsinki ei edelläkävijää houkuttanut
Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen, koulutuksen edelläkävijä ja monien eurooppalaisten uusien aatteiden esittelijä 1800-luvun Suomessa. Harva kuitenkaan tietää, että hän asui ja toimi Kuopiossa. Millainen paikka oli Kuopio Minna Canthin aikaan ja mikä oli Minnan salonki? Aristoteleen kantapään vieraana on filosofian tohtori, tietokirjailija ja Minna Canth -tutkija Minna Maijala. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
17.3.2021 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Aku Ankan kieli menee monen mankelin läpi
Aku Ankka -lehti täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Alussa pelkkänä lasten viihteenä pidetty sarjakuva on myöhemmin nähty myös omana taidemuotonaan ja sillä on ollut vaikutusta kieleemme. Lehden kieli onkin ansainnut palkintoja. Aristoteleen kantapäässä on vieraana Aku Ankka -lehden päätoimittaja Aki Hyyppä, joka on tehnyt tutkimuksen nimeltään Nauran itseni tärviölle, huumorin muodostuminen Aku Ankka -lehdessä. Miksi Aku Ankka on niin hauska? Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
3.3.2021 • 23 Protokoll, 59 Sekunden
Ajattelu ei tarvitse kieltä, mutta se auttaa
Yliopistolehtori Annika Svedholm-Häkkisen mukaan suuri osa ajattelusta on ei-kielellistä, mutta erityisesti abstraktien asioiden ajattelussa sanoista on hyötyä. Kieltä tarvitaan myös ajatusten ilmaisemiseen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
24.2.2021 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Aino ja Wilhelm – sukupuolitetut elintarvikkeiden nimet pitävät pintansa
Monella makealla herkulla on naisen nimi. Vastaavasti suolainen syötävä on usein nimetty todellisen tai keksityn miehen mukaan. Pasi Heikura haastatteli filosofian maisteri, opettaja ja toimittaja Hanna Hietikkoa, joka on tutkinut sukupuolittuneita elintarvikkeiden nimiä.
Ohjelman toimittivat Pasi Heikura ja Tina Cavén.
17.2.2021 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Riitely on taitolaji – kiistelyn keinoja voi harjoitella
Aristoteleen kantapäässä puhutaan eristiikasta eli riitelyopista. Vieraana on vapaa tutkija ja filosofi Jarkko S. Tuusvuori, joka keskustelee Pasi Heikuran kanssa riitelyn taidosta. Aihetta pohditaan saksalaisen ajattelijan Arthur Schopenhauerin teorian ja kiinnostavien käytännön esimerkkien kautta. Mutta kuka on keksinyt eristiikan ja mikä on sen perimmäinen taito-ote? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
10.2.2021 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Suomen kuukausien nimet tulevat kaukaa menneisyydestä
Suomen kielessä kuukausilla on täysin omankieliset nimet, jotka viittaavat luonnonilmiöihin ja maatalouden tehtäviin. Pasi Heikura kysyi erikoissuunnittelija Asko Palviaiselta, mikä on helmikuun helmi ja marraskuun marras.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
3.2.2021 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Visiirit, ratsut ja elefantit – shakkitermien nimet kertovat kielen ja pelin historiasta
Itämainen lautapeli shakki on kansainvälinen peli ja sen nappuloilla ja muilla termeillä on joka maassa omat nimensä, jotka kertovat sekä maan että shakin historiasta. Mutta miten Matti on joutunut ikivanhaan persialaiseen peliin? Vieraana on shakin kansainvälinen mestari Mika Karttunen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
27.1.2021 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Mitä tehdä kun kaveri polarisoi - vastakkainasettelua voi purkaa muuttamalla ajattelua
Konfliktinratkaisija ja yhteisösovittelija Miriam Attias on ollut kehittämässä menetelmää naapurustojen ja ryhmittymien välisten jännitteiden purkamiseksi. Attias tietää, että polarisoitumiseen ei voi vaikuttaa faktoilla, koska kyse ei ole tiedosta, vaan siitä miltä asiat tuntuvat.
Pasi Heikura kysyi Miriam Attiakselta, miten polarisaatiota voidaan käsitellä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
20.1.2021 • 24 Protokoll, 6 Sekunden
Vatsastapuhuminen perustuu ihmisen aistien sosiaalisuuteen
Aristoteleen kantapäässä tutustutaan vatsastapuhumisen tekniikkaan ja historiaan. Vieraana on suomalainen vatsastapuhuja Sari Aalto, joka on löytänyt sosiaalisesta mediasta uuden areenan perinteisten estradien oheen. Ohjelmassa selviää, mikä on vaikein äänne vatsastapuhujalle. Sari Aalto kertoo myös, onko vatsastapuhuminen lahja vai opeteltavissa oleva taito. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
13.1.2021 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Ovatko ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset pirteitä kuin peipponen?
Aristoteleen kantapää sukeltaa suomalaisten eläinaiheisten sanontojen rikkaaseen perinteeseen ja kysyy onko Ruotsissa, Saksassa ja Englannissa vastaavia kielikuvia. Haastateltavina ovat Janina Orlov Tukholmassa, Dieter Hermann Schmitz Ylöjärven Vuorentaustalla ja Paul Westlake Helsingin Lauttasaaressa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
6.1.2021 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Kuukauden sana esittelee ajankohtaisia uusia sanoja
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen kuukauden sana täyttää 10 vuotta. Kuukauden sana on lähes alkuhetkistään saakka soinut myös Aristoteleen kantapäässä. Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Minna Pyhälahti kertoo, mistä idea kuukauden sanaan tuli, kuka sanan valitsee ja mikä on joulukuun sana 2020. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
30.12.2020 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Sanaselityspeli Aliaksessa pärjää, jos tuntee sanat – ja osaa selittää ne
Alias on suomalainen sanaselityspeli, jossa pelaajan on saatava parinsa arvaamaan kortista luettu sana vihjeiden ja kiertoilmauksien avulla. Tactic Games’in sisällöntuottaja ja tarinankertoja Elina Adams muistelee 30-vuotiaan menestyspelin vaiheita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
23.12.2020 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Juustojen nimet vievät kiertomatkalle Eurooppaan
Aristoteleen kantapäässä lähdetään seikkailulle juustojen nimien maantietoon. Ohjelmassa keskustellaan juuston historiasta sekä juustojen nimiin liittyvästä kulttuuriperinnöstä. Oltermanni on Suomen suosituin juusto, mutta mistä sen nimi on peräisin? Milloin Suomessa alettiin valmistaa juustoja? Ja onko Edam maailman ensimmäinen juusto? Juustomestari Anja Pölönen kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
16.12.2020 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Sähkön yksiköiden nimet kertovat sähkön historiasta ja suurmiehistä
Pasi Heikura kysyy sähkötekniikan professori Ari Sihvolalta, minkälaisia tarinoita sähkön yksiköiden nimien takana piilee. Mistä tulevat nimet Voltti ja Ampeeri? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
9.12.2020 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Monipuolinen partitiivi on suomensukuisten kielten erikoisuus
Kielen sijamuodot ilmaisevat ihmiselämän erilaisia ulottuvuuksia. Vuosituhansien aikana kaikkiin kieliin on muodostunut erilaisia tapoja ilmaista erilaisia tekemisiä. Missään muissa maailman kielissä kuin suomessa ja sen sukukielissä ei ole sijamuotoa nimeltään partitiivi. Mutta mistä suomalainen tietää, käyttääkö partitiivia vai partitiivin? Pasi Heikura keskustelee aiheesta Partitiivin valinta -kirjan kirjoittaja Martti Larjavaaran kanssa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
2.12.2020 • 24 Protokoll, 4 Sekunden
Kaikki latinasta ja kreikasta juontuvat sanamme eivät tule antiikista
Aristoteleen kantapäässä pohditaan sanojen historiaa ja tarinoita niiden takana. Vieraana on latinan kielen dosentti ja tietokirjailija Reijo Pitkäranta, joka tuoreessa Fata verborum -kirjassaan käy läpi antiikista lähtöisin olevien sanojen alkuperää ja historiaa. Pasi Heikuran haastattelussa Pitkäranta kertoo mm. miten glamour-sana liittyy kielioppiin, kuinka uusi sana on automaatti ja miksi monissa kielissä linnunrataa kutsutaan maitoon viittaavilla nimityksillä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
25.11.2020 • 24 Protokoll, 14 Sekunden
Muinaisen Egyptin kulttuuri heräsi eloon, kun hieroglyfien salaisuus ratkesi
Egyptologi ja tietokirjailija Mia Meri vieraili Aristoteleen kantapäässä Pasi Heikuran haastateltavana. Selvisi muun muassa miksi hieroglyfien tulkinta on niin vaikeaa. Vokaalien puuttumisen lisäksi tekstin kirjoitussuunnat vaihtelevat, välimerkit puuttuvat ja monet kirjurit laittoivat merkkien sekaan omiaan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
18.11.2020 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Hiisi kertää Hornaa – eksoplaneetta sai suomalaisen nimen
Hiisi kertää Hornaa – eksoplaneetta sai suomalaisen nimen
Eksoplaneetat ovat planeettoja, jotka kiertävät jotain muuta tähteä kuin Aurinkoa. Koska planeetat ovat kaukana, pimeitä, pieniä ja lähellä kirkasta tähteään, niiden löytäminen on erittäin vaikeaa. Siitä huolimatta tunnettujen eksoplaneettojen lukumäärä kasvaa kiihtyvää vauhtia.
Kansainvälinen tähtitieteen unioni IAU järjesti maailmanlaajuisen nimikilpailun, jossa eri maat saivat nimetä kukin yhden eksoplaneetan ja tähden, jota se kiertää. Suomen kilpailun voittajaksi valikoituivat Hiisi ja Horna.
Pasi Heikura haastatteli kilpailun ratkettua Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottajaa Anne Liljeströmiä nopeasti kasvavan planeettajoukon nimeämiskäytännöistä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
11.11.2020 • 23 Protokoll, 33 Sekunden
Hyvän väittelyn vuosituhantiset periaatteet eivät kaadu yhteen presidenttiin
Donald Trumpin ja Joe Bidenin vaaliväittelyt ovat herättäneet kysymyksen, onko hyvän väittelyn määritelmä vanhentunut. Tarvitseeko hyvän väittelijän enää puhua totta, antaa toisen puhua ja kuunnella toista? Aristoteleen kantapäässä pohditaan klassisen retoriikan keinoja. Vieraana on tutkija Tuukka Tomperi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
4.11.2020 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Uuden testamentin uusin käännös on suunnattu erityisesti diginatiiveille
Tänä vuonna julkaistun Uuden testamentin käännöksen kieli on testattu nuorilla käyttäjäryhmillä. Tekstissä on muun muassa luovuttu sanasta vanhurskas. Pasi Heikuran haastattelussa kuullaan, millä osuvimmilla sanoilla kääntäjät Niko Huttunen ja Tuomas Juntunen ovat korvanneet hankalaksi kokemansa sanan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
28.10.2020 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Jos numerot ja niiden suhteet eivät aukea, kysymyksessä voi olla dyskalkulia
Dyskalkulia on synnynnäinen ominaisuus, jota ei voi kokonaan parantaa, mutta ahkeralla harjoittelulla lukujen logiikka aukeaa ja niiden käyttö alkaa sujua. Pasi Heikura kysyi erityispedagogiikan professori Pirjo Auniolta miten laskutaidottomia voidaan parhaiten auttaa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
14.10.2020 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Aleksis Kiven olutnäytelmästä tuli farssi
Syksyllä monessa maassa järjestetään oluen juomiseen keskittyviä Oktoberfest-tempauksia baijerilaisen esikuvan mukaan. Kun Aleksis Kivi syntyi lokakuussa 1834, Suomessa ei vielä juhlittu Oktoberfestia. Alkoholijuomat kuitenkin liittyvät kirjailijan maineeseen ja hänen tuotannostaan löytyy hyvin oktoberfestmainen näytelmä Olviretki Schleusingenissä. Aristoteleen kantapään vieraana on Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori ja Aleksis Kivi -tutkija Jyrki Nummi, joka osaa kertoa, mistä Kivi sai idean näytelmään. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: Heidi Gabrielsson YLE
7.10.2020 • 23 Protokoll, 28 Sekunden
Tyynykirjoja, päiväkirjoja, instagram-päivityksiä – omasta elämästä kertominen hakee aina uusia tapoja
Päiväkirja ovat edelleen suosituin kirjoittamisen muoto. Rakkaalle päiväkirjalle voi vuodattaa synkimmät ja ihanimmat sydämen salat. Samalla tulee tallentaneeksi paljon tietoa ajasta ja ympäröivästä todellisuudesta. Aristoteleen kantapäässä vieraillut päiväkirjatutkija Karoliina Sjö kertoo päiväkirjojen historian ulottuvan lähes kahden tuhannen vuoden taakse Rooman valtakuntaan ja 900-luvun Japanin hoviin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
30.9.2020 • 23 Protokoll, 49 Sekunden
Suomalaiset kirjaintyypit ovat harvinaisia
Aristoteleen kantapäässä pohditaan kotimaisia kirjaintyyppihankkeita. Miksi Suomessa tiekyltit on kirjoitettu suuraakkosilla ja mikä on autojen rekisterikilpien fontti? Kuinka kävi Akseli Gallen-Kallelan unelmalle suomalaisesta kirjaintyypistä? Vieraana on typograafikko Markus Itkonen, joka on kirjoittanut teoksen Kadonneet kirjaintyypit. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: Heidi Gabrielsson YLE
23.9.2020 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Kolmioriipukki vai kolmioriippuhämähäkki? - hämähäkkien nimet myllerryksessä
Suomessa elää yli 650 hämähäkkilajia. Millainen kahdeksanjalkainen mahtaa olla tuohinopsakki, entä seeprahypykki? Hämähäkeistä ja niiden nimeämisestä tietää Aristoteleen kantapään vieras hämähäkkiharrastaja Markku A. Huttunen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
16.9.2020 • 24 Protokoll, 3 Sekunden
Suomen kieli on syntynyt monen muuttoliikkeen seurauksena
Mistä suomen kieli ja suomalaiset ovat oikeastaan tulleet? Kielemme syntyyn ovat vaikuttaneet monet muuttoliikkeet. Aristoteleen kantapään vieraana on Tarton yliopiston historian ja arkeologian instituutin johtaja Valter Lang. Hän on juuri julkaissut massiivisen teoksen nimeltään Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria, joka kokoaa yhteen suomalaisten ja virolaisten juuria koskevat tuoreimmat arkeologiset, kielitieteelliset ja geneettiset tutkimukset. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: Heidi Gabrielsson YLE
9.9.2020 • 24 Protokoll, 16 Sekunden
Miksi ymmärrämme toisiamme väärin?
Joka päivä kaikkialla maailmassa väärinymmärrykset aiheuttavat hankalia, huvittavia tai jopa kohtalokkaita seurauksia. Voimme kehittää kommunikointia vain, jos ymmärrämme miksi emme ymmärrä tai tule ymmärretyksi. Haastateltavana emeritusprofessori, tietokirjailija Arto Mustajoki.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
2.9.2020 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Koneet tarvitsevat puhettamme oppiakseen ymmärtämään meitä
Kommunikointi tietokoneiden kanssa ei aina suju ainakaan suomen kielellä. Koneita varten tarvitaan mallia suomenkielisestä puheesta. Lahjoita puhetta -hanke on tarttunut tähän haasteeseen. Aristoteleen kantapäässä mietitään, oppiiko kone ymmärtämään puhetta sana sanalta? Vieraana on Lahjoita puhetta hankkeen kielimies, Turun yliopiston dosentti Tommi Kurki. Hän kertoo, millaista kieltä tarvitaan koneiden äidinkielen opetukseen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: YLE / Heidi Gabrielsson
26.8.2020 • 24 Protokoll, 16 Sekunden
Perunalajikkeen nimen keksiminen ei ole helppoa
Yksi kielellisiä ihmeitä on se, miten nykyisen Perun tienoilta maailmalle lähtenyt juures on saanut Suomessa nimen peruna. Kesällä Suomessa ylistetään uusia perunoita, joiden lajikkeesta ollaan kovin kiinnostuneita. Mutta kun Timot ja Siiklit on nautittu, kuka muistaa onko tänään syöty Melodya, Solistia vai Annabellea? Perunatutkija Paavo Ahvenniemi kertoo, mistä perunlajikkeiden nimet tulevat. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: YLE
24.6.2020 • 23 Protokoll, 54 Sekunden
Tulilla on varoitettu hyökkääjästä, ohjattu laivoja ja karkotettu pahoja henkiä
Suuret tulet ovat aina olleet merkkejä ja viestinnän välineitä. Ovatko kokot olleet alun perin viestitulia ja sukua rantojen majakoille? Aristoteleen kantapäässä pohditaan, miten tulella on kautta aikain viestitty. Vieraana ovat Åbo Akademin tutkijatohtori Sonja Hukantaipale ja arkeologi Jasse Tiilikkala. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: YLE
17.6.2020 • 24 Protokoll, 1 Sekunde
Stadin s on ärsyttänyt jo yli sadan vuoden ajan
Yksi suomen kielen maineikkaimmista ja vihatuimmista s-äänteistä on Helsingin murteeseen liitetty tapa lausua s-kirjain, eli niin sanottu stadi-s. Nyt tuo kuuluisa sihahdus on saanut oman kirjansa, Stadin syntinen s. Aristoteleen kantapäässä pohditaan, mitä syntistä tuossa viattomassa kirjaimessa on? Vieraana on yksi kirjan kirjoittajista, Suomen kielen apulaisprofessori Johanna Vaattovaara. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: YLE
10.6.2020 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Leivontaa ja hyttysiä – Suomen kielen pro gradu -työt sisältävät yllättäviä aiheita
Helsingin Yliopistossa on suomen kielen oppiaineessa tehty lähes kolmetuhatta suomen kieleen syventyvää lopputyötä. Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori ja Kotikielen seuran puheenjohtaja Mari Siiroinen osaa kertoa näiden mielenkiintoisten pro gradujen aiheista ja tekijöistä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva:YLE
3.6.2020 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Luovuus kukkii lehmien nimissä
Monelle meistä tulee lehmän nimistä ensimmäisenä mieleen perinteinen Mansikki, mutta nimeämiskäytäntö on varsin luovaa. Suomessa on lähes 300 000 lypsylehmää, joilla kaikilla on oma nimi. Suomen maatalousmuseo Saran näyttelyamanuenssi Maria Vanha-Similä kertoo, vietetäänkö lehmien nimipäiviä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: YLE
20.5.2020 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Suomalaiselle tieteen kielelle on oma pankki
Suomalaiset tieteen tekijät tarvitsevat termejä kotimaisella kielellä, vaikka kansainvälisessä yhteistyössä toimitaan usein englannin kielellä. Nettisivusto Tieteen termipankki pyrkii pitämään suomen kielen myös tieteen kielenä. Tieteen termipankin vastuullinen johtaja suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö kertoo lisää termityöstä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: YLE
13.5.2020 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Aivohöyryssä, hokmannissa, latauksen tarpeessa – humalan monet synonyymit kertovat humalan muutoksesta
Työväen, ylioppilaiden ja kaikkien keväästä iloitsevien yhteisenä juhlapäivänä eli vappuna perinteisesti syödään ja erityisesti juodaan hyvin. Pasi Heikura kysyi valtiotieteiden tohtori Antti Maunulta vapun kunniaksi, mitä humalan sadat synonyymit kertovat suomalaisesta juomakulttuurista.
29.4.2020 • 24 Protokoll, 26 Sekunden
Äitiyspakkauksen ensikirja paljastaa eri aikakausien kasvatustrendit
Suomessa arvostetaan lukutaitoa ja kirjallisuutta. Sen voi päätellä siitä, että jokaiselle vastasyntyneelle annetaan ensimmäinen kirja jo äitiyspakkauksen mukana. Kirjallisuuden dosentti ja kirjailija Pirjo Suvilehto on tutkinut äitiyspakkauksen kirjoja ja kirjoittanutkin muutaman sellaisen. Hän tietää, miten ensikirja on muuttunut kautta vuosikymmenten. Aristoteleen kantapää -ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
22.4.2020 • 24 Protokoll, 15 Sekunden
Kuolemalla on kymmeniä kiertoilmauksia
Kuolema on tuntematon ja pelottava asia. Siksi siitä puhutaan kiertoilmauksin. Vainaja on nukkunut pois tai siirtynyt taivaalliseen soittokuntaan. Aristoteleen kantapää kysyy kuolemantutkimuksen seuran puheenjohtaja Ilona Pajarilta, miten kuoleman kiertoilmaisut ovat syntyneet ja missä tilanteissa niitä käytetään. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
15.4.2020 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Ravintola ja seurustelu ovat kirkkoherran kehittämiä sanoja
Suomalaisesta papistosta löytyy historian varrelta monipuolisuusmiehiä. Yksi heistä on rovasti Antero Warelius, joka tunnetaan ensimmäisen suomenkielisen tietokirjan kirjoittajana. Hän oli myös yksi Suometar-lehden perustajista ja auttoi ystäväänsä Elias Lönnrotia sanakirjan teossa. Kustantaja ja poliisikoulun äidinkielen lehtori Marko Vesterbacka Tyrväältä on Antero Warelius -tuntija. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
Kuva: YLE
8.4.2020 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Tatuoinneilla tunnistetaan ja tunnustetaan
Moni haluaa ulkonäöllään kertoa olevansa ainutlaatuinen ja erityinen. Yksi itseilmaisun keino on ottaa tatuointi. Nykytatuointien viestit eivät yleensä avaudu ilman selityksiä. Aristoteleen kantapää kysyi tietokirjailija Mikko Helseniukselta ja kulttuurintutkija Jari Ruotsalaiselta, mitä entisaikojen tatuoinnit kertoivat kantajistaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
1.4.2020 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Stadin slangi oli nuorten työläismiesten ja rikollisten katukieli
Stadin slangi ei alunperin sopinut naisten suuhun, sitä puhuivat nuoret työläismiehet ja rikolliset.
Professori Heikki Paunonen on tutkinut muun muassa helsinkiläisten puhekieltä ja puhekielen muuttumista. Hän tietää miten slangi syntyi ja ketkä sitä puhuivat pääkaupungissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
25.3.2020 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Tekaistu tekstiviesti voi paljastaa rikollisen
Kielitiede voi olla apuna kun vakavia rikoksia ratkaistaan. Yhdysvalloissa pitkään etsitty Unabomberiksi kutsuttu sarjamurhaaja tunnistettiin lopulta kirjoittamiensa viestien perusteella. Suomessakin on kielitieteilijän neuvoa kysytty niin liikemies Carl J. Danhammerin kuin Ulvilan surmatapauksen selvittelyissä. Miten kielitieteen avulla ratkaistaan erilaisia rikoksia – siitä kertoo aiheesta kirjan julkaissut poliisiviestinnän lehtori Roosa Rentola. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
18.3.2020 • 23 Protokoll, 47 Sekunden
Lapsille ei tarvitse lukea vain hempeitä turvasatuja
Lukemalla nuoren ihmisen sanavarasto kasvaa, empatiakyky ja keskittymiskyky paranevat. Iltakirjan lukeminen voi tehdä paljon, mutta mitä kannattaa lukea lapselle? Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola kertoo, pitääkö lapsilta sensuroida pelottavia kohtia iltasaduista. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: YLE
11.3.2020 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Rivo sana on tehokeino tai välimerkki
Aristoteleen kantapää -ohjelmassa ruma sana sanotaan niin kuin se on. Pasi Heikura kysyy suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkiseltä muun muassa, onko runoilija Pentti Saarikoski vastuussa naisen sukupuolielintä kuvaavan v-sanan yleistymisestä.
26.2.2020 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Älä huoli, taksissa ei ole pakko jutella
Taksimatka on kuin sosiaalinen media. Kevyt small talk voi hetkessä muuttua ikäväksi möläyttelyksi. Aristoteleen kantapäässä pohditaan, voiko taksimatka olla myös matka sielun syövereihin ja onko taksinkuljettajilla salassapitovelvollisuus? Vieraana on tamperelainen taksinkuljettaja Jere Lokio, joka on ajanut taksia 14 vuoden ajan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: YLE
19.2.2020 • 24 Protokoll, 10 Sekunden
Jokaisella hädällä on oma koodinsa
Kun me soitamme hätänumeroon ja hätäkeskuksesta ilmoitetaan asia eteenpäin, hädällemme on jo annettu oma koodikielinen numeronsa. Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuoho kertoo, mitä nuo koodit ovat, montako niitä on ja mistä koodikieli on saanut alkunsa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: YLE
12.2.2020 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Uuden Guinean sadat kielet
Maailmassa puhutaan noin 6000 kieltä, niistä yli 800 Uuden Guinean saarella, Australian pohjoispuolella. Uusia kieliä ja kulttuureja löydetään edelleen vaikeakulkuisen saaren viidakoista ja vuorilta. Kielentutkija ja raamatunkääntäjä Liisa Berghäll on viettänyt pitkiä aikoja Papua-Uusi-Guineassa. Hän osaa kertoa, miksi kieliä on niin paljon ja mikä uhkaa alueen pieniä kieliä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
5.2.2020 • 24 Protokoll, 21 Sekunden
Game of Thronesin vaikutus näkyy jo suomalaisessa nimipäiväkalenterissa
Suomalaisten nimipäiväkalenterissa näkyy nyt keskiaika, kekseliäisyys ja pyhimykset.
Yhä useampi haluaakin nimetä lapsensa luovasti, vanhaa muunnellen ja kansainvälisiä vaikutteita hakien. Nimipäiväkalenterin uusista nimistä keskustelee Pasi Heikuran kanssa almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.
Kuva: Yle/Petteri Sopanen
22.1.2020 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Nimipäiväkalenterin uusissa nimissä näkyy nyt luovuus ja kansainvälisyys
Suomalaisten nimimuoti muuttuu vauhdilla. Tänä vuonna nimipäiväkalenteriin on lisätty yli 30 uutta etunimeä. Varsinkin naisten nimissä näkyy nyt kansainvälisyys ja luovuus. Tyttölapsille annetaankin rohkeampia ja omaperäisempiä nimiä kuin pojille.
Aristoteleen kantapäässä nimipäiväkalenterin uusista nimistä keskustelee Pasi Heikuran kanssa almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
Kuva: Marjo Harju
15.1.2020 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Suuria sotajoukkoja on ohjattu torven töräytyksillä
Saapuvan ratsuväen signaalitorvi on länkkäreistä tuttu. Sotaväen signaalitorvet soivat aina duurissa ja niillä voi viestittää monia asioita. Kapellimestari Raine Ampuja tuntee sotilasmusiikin perinpohjaisesti ja hän kertoo, minkälaisia signaaleja armeijassa on käytetty. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: Marjo Harju / YLE
8.1.2020 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Milloin puhetaitomme syntyi?
Ihminen oppi puhumaan vähitellen ja harppauksittain. Aristoteleen kantapäässä mietitään, mikä tarve on johtanut kielen syntymiseen? Oliko aluksi vain yksi kieli vai useita? Mitä voidaan päätellä kymmenien tuhansien vuosien takaisista asioista? Evoluutiobiologi Juha Valste kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: Marjo Harju / YLE
1.1.2020 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
Jouluna on oikeus vaatia lahjoja
Joulu on perinteiden ja rituaalien sekamelskaa, mutta myös anteliaisuuden aikaa. Lahjoilla ja lahjojen antamisella on ihmisen historiassa pitkä ja merkittävä rooli osana talousjärjestelmää. Tampereen yliopiston sosiologian apulaisprofessori Olli Pyyhtinen kertoo, miksi jouluna annetaan lahjoja. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
Kuva: Arja Lento / YLE
25.12.2019 • 24 Protokoll, 11 Sekunden
Minun possessiivisuffiksini
Omistusliite eli possessiivisuffiksi on katoamassa suomen kielestä ja se on somen sekä nykyajan vika. Vai onko näin? Kielentutkija dosentti Maria Vilkuna kertoo, tarvitseeko olla huolissaan omistusliitteen katoamisesta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
Kuva: John Smith / Fancy
18.12.2019 • 24 Protokoll, 13 Sekunden
Islannin saagat ovat viihdettä ja historiankirjoitusta
Islannin saagojen käsikirjoituksia on osattu koota, lukea ja tutkia tieteellisin menetelmin jo parin sadan vuoden ajan. Viimeisin suomenkielinen saavutus niiden tutkimuksessa on hiljattain ilmestynyt Johdatus saagakirjallisuuteen. Sen kirjoittajat, filosofian tohtori dosentti Sirpa Aalto ja filosofian tohtori Kirsi Kanerva kertovat, mitä saagat oikeastaan ovat? Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
Kuva: YLE / Juha-Pekka Inkinen
11.12.2019 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Sota-aikana kaikki kirjoittivat kirjeitä
Ainoa mahdollisuus olla yhteydessä läheisiinsä sotien aikana oli kirjoittaa kirjeitä. Miten
paljon jatkosodan aikana lähetettiin kirjeitä rintamalle ja takaisin? Suomen kielen tutkija,
yliopistonlehtori FT Liisa Mustanoja on tutkinut sota-ajan kirjeenvaihtoa. Toimittajana on Pasi Heikura. Kuva: SA-kuva-arkisto.
4.12.2019 • 23 Protokoll, 33 Sekunden
Kehityksellinen kielihäiriö kannattaa huomata ajoissa
Kaikki lapset eivät opi puhumaan samassa aikataulussa. Jos puhumaan oppiminen viivästyy vuosia, voi kysymyksessä olla kielellinen kehityshäiriö. Silloin kaikki apu ja tuki on tarpeen. Kehityshäiriötä ei voi parantaa, mutta kuntoutus ja sitkeä harjoittelu kehittävät kielellisiä kykyjä. Suomen kielipolku ry:n puheenjohtaja Hannele Selin kertoo, miten kielellisesti kehityshäiriöistä voidaan auttaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Papunet
27.11.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Voiko seksuaalisen suuntauksen kuulla puheesta ?
Väitöskirjatutkija Sanni Surkka tekee paraikaa tutkimusta homomiesten puheeseen liittyvistä käsityksistä. Hän on tutkinut yleisiä käsityksiä ja stereotypioita homomiesten puheen esittämisestä niin tv-ohjelmissa kuin internetissä. Hän on myös haastatellut muutamaa kymmentä homomiestä heidän omista käsityksistään homopuheen olemuksesta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: EPA
20.11.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Suoliston ja aivojen yhteistoimintaa tutkimassa
Turkulaisessa tutkimuksessa on havaittu, että mitä monipuolisempi mikrobisto vauvan suolesta löytyy, sen rauhallisempi ja iloisempi hän on. Suoliston merkitys aivojen toiminnalle kiinnostaa tutkijoita. Aristoteleen kantapää kysyy, onko aivojemme vapaa tahto osittain bakteerien vaikutuksen alainen. Tutkijalääkäri ja tohtorikoulutettava Anna Aatsinki kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: CC / Saija Lehto
13.11.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Touretten oireyhtymä on muutakin kuin kiroilua
Touretten oireyhtymästä tulee ensimmäiseksi mieleen tahattomasti törkeyksiä suustaan päästelevä henkilö. Oireiden kirjo on kuitenkin paljon laajempi. Koprolalia, eli pakonomainen tarve puhua hävyttömyyksiä ilmenee vain pienellä osalla oireilevista. Psykiatrian dosentti Sami Leppämäki on tutkinut ja hoitanut Touretten oireyhtymän tapauksia jo vuosia. Hän osaa kertoa millaisia pakko-oireita oireyhtymään liittyy ja miksi koprolaliassa suusta karkaa juuri rivouksia. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva AOP/Valery Bareta/Alamy
6.11.2019 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Pyhimyskalenterista nimipäiväkalenteriksi
Marraskuun alussa vietetään pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivää.
Pyhäinpäivän juuret ulottuvat ensimmäisille kristillisille vuosisadoille. Uskonsa tähden kuolleiden kristittyjen muistopäiviä vietettiin heidän kuolinpäivinään. 300-luvulla ryhdyttiin viettämään erillisten muistopäivien lisäksi yhteistä kaikkien pyhien päivää. Nykyään pyhäinpäivässä yhdistyvät kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä.
Professori, tähtitieteilijä Heikki Oja kertoo kuinka pyhimyskalenterista tuli nimipäiväkalenteri Suomessa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Arabian kielen ja Islamin tutkimuksen tohtori sekä käännöstieteen maisteri Maria Pakkala on kääntänyt suomesta arabiaksi niin Sinuhen kuin kymmeniä lastenkirjoja. Pakkala kertoo, mikä suomesta arabiaan kääntämisessä on vaikeaa ja millaisia muita haasteita hän kohtaa viedessään suomalaista lastenkultturia arabiankielisiin maihin.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva Pasi Heikura
23.10.2019 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Miten puhua masentuneelle?
Kun masennus syö mielestä ilon, kehosta voiman ja tulevaisuudelta toivon, on ystävien tuki tarpeen. Mutta miten voi auttaa, jos kannustaviksi tarkoitetut sanat saavat masennuksen vain syvenemään? Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen neuvoo läheisiä pyrkimään aitoon vuorovaikutukseen ja avaamaan masentuneelle myönteisiä näköaloja, joiden avulla hän voi itse löytää toipumiselleen suunnan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
16.10.2019 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Räppärin riimit on tehty yllättämään kuulijat ja kollegat
Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä räppiä. Jokainen löytää siinä oman äänensä. Sanoitus voi olla katuslangilla tehty raportti omakohtaisista kokemuksista, runo tai kaunokirjallinen kertomus. Esitys voi olla standup-komiikkaa, tunteiden tilitystä tai kieliakrobatiaa, tietää Aristoteleen kantapää -ohjelmassa vieraillut pitkän linjan rap-artisti Karri Miettinen eli Paleface.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Karri Miettinen
9.10.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Miten virkakielestä saa ymmärrettävää?
Riitta Suominen on tutkinut virkakieltä ja kouluttaa sen käyttäjiä. Suominen uskoo, että virkakieli kehittyisi ymmärrettävämmäksi, jos virkamiehet ajattelisivat asiakaslähtöisesti ja keskustelisivat kansalaisten kanssa. Silloin löytyisi yhteinen kieli.
Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva Yle/Jari Kovalainen
2.10.2019 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Kersti Juvan löytöretket suomen kieleen
Suomentaja Kersti Juvalla on ammattinsa tarjoama aitiopaikka tarkastella äidinkielensä erityispiirteitä vertaamalla sitä englannin kieleen. Uransa J.R.R. Tolkienin fantasiakirjojen suomentajana aloittaneen Juvan mielestä suomen kieli on ilmaisukyvyssään ainutlaatuinen, oikea aarre. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Henry Söderlund
25.9.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Pälkäneen puuaapinen 300 vuotta
Tasan kolmesataa vuotta sitten ilmestyi Daniel Medelplanin kaivertama Pälkäneen puuaapinen.
Faktori ja kuvanveistäjä Allan Frilander ja kasvatustieteen tohtori Arja Liutta ovat perustaneet Pälkäneelle Daniel Medelplanin museon. Arja Liutta kertoo, miksi Pälkäneen puuaapisen historia on tärkeätä muistaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Kansalliskirjasto/Doria
Kuvassa: yksityiskohta Gezeliuksen Yxi paras lasten tawara -kirjan kannesta, vuodelta 1666
18.9.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Baski — kirjakieleksi Suomen mallin mukaan
Viime viikolla Aristoteleen kantapää -ohjelmassa emeritusprofessori Timo Riiho kertoi baskin kielen menneisyydestä ja juurista. Toisessa osassa hän selvittää, miten baskista tuli kirjakieli.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: AOP/EPA/Alfredo Aldai
11.9.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Baski, kieli, joka ei ole mistään kotoisin
Miten on mahdollista, että Euroopassa on kieli, joka ei ole sukua millekään toiselle kielelle? Emeritusprofessori Timo Riiho kertoo, miten kielitieteilijät ovat yrittäneet selvittää baskin kielen alkuperää ja paikkaa eurooppalaisissa kieliperheissä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva AOP/Juan Herrero
Kuvassa: Aki Kaurismäki päässään perinteinen baskeri San Sebastianin filmifestivaaleilla 2017.
4.9.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Koirarotujen nimien suomentaminen
Koirarotujen nimissä on mukana historiaa, vanhoja elämäntapoja, metsästysmenetelmiä, maantietoa, muinaisia ihmisiä ja jopa romaanihenkilöitä. Kennelliiton rotumääritelmätoimikunnan jäsen ja kaikkien rotujen lajituomari Paula Heikkinen-Lehkoinen kertoo, miksi kaikkien rotujen nimiä ei ole suomennettu. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
28.8.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Perhosten nimet kertovat tarinoita ja tietoa
Mitkä ovat Suomen kymmenen yleisintä perhosta? Onko kaikilla Suomen perhosilla jo nimi?Komentaako amiraaliperhonen muita perhosia? Perhostutkija ja ötökkämies sekä yksi 100 suomalaista perhosta kirjan kirjoittajista Kimmo Saarinen kertoo. Ohjelman toimittaa Pasi Heikura. Kuva: Wikimedia common
26.6.2019 • 23 Protokoll, 14 Sekunden
Saunomisen sanat
Mistä saunomisen sanat ovat suomen kieleen muuten saapuneet? Mitä eroa on vastalla ja vihdalla? Kousalla ja koussikalla? Mitä yhteistä on ämpärillä ja antiikin kreikan viiniastioilla? Onko makkara suomalaisperäinen sana? Suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen kertoo. Toimittajana on Pasi Heikura. Kuva: Pertti Ylikojola / Yle
19.6.2019 • 22 Protokoll, 54 Sekunden
Montako eri pilvilajia tunnetaan?
Luke Howard kirjoitti vuonna 1802 kirjan nimeltään On The Modification Of Clouds, eli Pilvien muodostumisesta. Siinä hän esitteli käsitteet cumulus, stratus, nimbus ja cirrus. Kirjan ideana oli se, että pilvet ovat seurausta ilmakehän tapahtumista, joten niistä voi päätellä, millaisia prosesseja kulloinkin on käynnissä. Howardin ajatukset innoittivat paitsi tiedemiehiä myös kuvataiteilijoita, jotka pystyivät nyt maalaaman pilviä tarkemmin.
Aristoteleen kantapään vieraana on meteorologi ja myrskyharrastaja Ari-Juhani Punkka, joka kertoo onko Howardin luokittelu yhä käytössä? Montako eri lajia pilviä tunnetaan? Voiko pilvilaji muuttua toiseksi? Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura. Se on uusinta kesäkuulta 2019.
12.6.2019 • 24 Protokoll, 30 Sekunden
Miks laulaa lintunen?
Keväällä ja alkukesällä kuuluu pensaissa ja metsissä liverrys, sirkutus, piipitys ja raakkuminen. Aristoteleen kantapää kysyy, mitä pikkulinnut laulullaan kertovat. Pasi Heikuran haastateltavana on tutkija Esa Lehikoinen. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012. Sen toimittivat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.
Kuva: AOP
5.6.2019 • 24 Protokoll, 15 Sekunden
Miksi EU-vaalit eivät saa ihmisiä liikkeelle?
EU:n parlamenttivaaleissa uudet liikkeet ja populistiset puolueet eivät saavuttaneet sellaisia murskavoittoja kuin ennustettiin. Aristoteleen kantapäässä vieraillut puhetaidon tutkija ja kouluttaja Severi Hämäri pohtii vaalitulosta ja sitä, pitääkö EU-vaalikampanjassa puhua eri tavalla kuin kansallisten vaalien kampanjoissa? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Tina Cavén
29.5.2019 • 24 Protokoll, 21 Sekunden
Kuka kukin on Suomen merivoimissa
Aristoteleen kantapää sukeltaa merivoimien puku- ja arvomerkkikoodistoon. Everstiluutnantti Ilpo Kärkkäinen pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo, mikä on niin kutsuttu ’ankkapuku’. Entä mitä tekemistä lordi Nelsonilla on Suomen merivoimien pukujen kanssa? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Tina Cavén
22.5.2019 • 24 Protokoll, 7 Sekunden
Matka alatyylisten ja julmien paikannimien maailmaan
Suomi on täynnä kiehtovia paikannimiä, monet niistä kertovat alueen historiaa. Mutta mitä kertoo suomalaisista se, että monet paikannimet ovat rivoja tai viittaavat hirmutekoihin?
Karttakeskuksen kustannuspäällikkö Aino Wuolijoki ja paikannimien tutkija, Kotuksen erityisasiantuntija Helinä Uusitalo kertovat, miksi jokin paikka nimetään Kolmperseeksi tai Puukkolammeksi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Tina Cavén
15.5.2019 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Lyhyt johdatus meemien olemukseen
Meemit eli nokkelat nopeasti leviävät kuvan ja tekstin yhdistelmät naurattavat sosiaalisessa mediassa. Mutta ovatko ne harmitonta ajanviihdettä, vai voidaanko niillä myös vaikuttaa poliittisesti? Meemien maailmasta tietää Helsingin Sanomien Nyt-liitteen toimittaja Juuso Määttänen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
8.5.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Valkolakista opiskelijahaalariin
Ylioppilaslakin käyttö levisi Ruotsista Suomeen 170 vuotta sitten. Enää pelkät lakit eivät riitä opiskelijoiden univormuksi. Kaikilla on nykyään haalarit. Mistä tämä villitys on saanut alkunsa? Pasi Heikura kysyy haalariharrastaja Matti Ängöltä, ovatko haalarit vain remuisien juhlien pukukoodin helpottaja vai onko niillä historiansa? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi. Se on uusinta vuodelta 2015.
Kuva: Sasha Silvala / YLE
30.4.2019 • 24 Protokoll, 4 Sekunden
Onko murteen puhuminen vähentynyt?
Onko murteen puhuminen vähentynyt? Sanotaanko Tampereella vielä nääs, tai jopa nääs-nääs-nääs? Minkä aikakauden murre on sitä puhdasta murretta? Montako piirrettä murteeseen voi kuulua? Kielentutkija Liisa Mustanoja kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
24.4.2019 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Vaalit somessa ja reaalimaailmassa
Eduskuntavaalit ovat käyty, tulokset puhuttavat. Aristoteleen kantapää kutsui politiikan toimittaja Unto Hämäläisen arvioimaan vaaleja edeltäneen keskustelun laatua ja aiheita. Vaikuttiko sosiaalinen media eduskuntavaalien poikkeukselliseen tulokseen? Ketkä hallitsivat parhaiten uusien medioiden keinot?
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
Kuva: Pasi Heikura
17.4.2019 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
Suomen kieli saksalaisin korvin
Dieter Hermann Schmitz saapui Suomeen neljännesvuosisata sitten opettamaan saksaa ja jäi sille tielleen. Suomen kielen oppiminen on hänelle loppuiän projekti.
Schmitz kertoo, miltä suomenkieliset sanat kuulostavat hänen saksalaisissa korvissaan. Sana jäätelötötterö kuulosta taisteluhuudolta, talvitapahtumatuotanto loitsulta ja puheripuli kertoo hänelle suomalaisten asenteesta puheliaisuutta kohtaan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Ateena kustannus / Laura Vesa
10.4.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Sarkasmi - hienovaraista kritiikkiä vai töykeää töksäyttelyä?
Sarkasmi eli pureva iva on tunnetusti vaikea laji. Se toimii muun ironian tavoin siten, että sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista, ja sarkasmilla on vieläpä kohde, johon suhtaudutaan arvostelevasti tai kriittisesti. Tieteen piirissä sarkasmi kiinnostaa paitsi kielen myös psykologian asiantuntijoita, kuten Aristoteleen kantapäässä vieraillutta psykologi Henri Olkoniemeä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
3.4.2019 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Ranskan kielen suojelemisen lyhyt historia
Ranskassa ollaan erityisen tarkkoja siitä, etteivät anglismit pääse pilaamaan ranskan kieltä.
Emeritusprofessori Juhani Härmä kertoo, miten Ranskassa suhtaudutaan muihin kieliin.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: EPA
27.3.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Johdatus Minna Canthin näytelmiin
Kauppias ja kirjailija Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 175 vuotta. Canth oli tunnettu tasa-arvon puolustaja. Näytelmiensä avulla hän kritisoi voimakkaasti yhteiskunnassa ilmeneviä epäkohtia.
Canthin realistiset näytelmät nostattivat aikanaan kiihkeitä keskusteluja – jopa muuttivat lakeja. Teatteritieteen professori Hanna Korsberg kertoo, miksi ne ovat säilyttäneet kiinnostavuutensa tähän päivään asti.
20.3.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Asterix ja latinankieliset lentävät lauseet
Alea jacta est! Kuinka oikean kuvan antiikin Roomasta Asterix-sarjakuvasarja tarjoaa? Pasi Heikuran kanssa Asterixeja lukee professori Teivas Oksala.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Ohjelma on uusinta maaliskuulta 2010.
13.3.2019 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Miten Ranskan kieli syntyi ja miksi sen lausuminen saa kielen solmuun?
Ranskaa puhutaan tietenkin ennen kaikkea Ranskassa, mutta myös Belgiassa, Sveitsissä, Kanadassa ja monessa Afrikan maassa. Ranska on myös muunmuassa diplomatian, muodin ja keittotaidon kieli.
Emeritusprofessori Juhani Härmä kertoo, miten ja milloin gallien ja frankkien puhumat kielet sekoittuivat latinaan ja syntyi ranskan kieli.
Kuva: EPA-EFE/Ian Langsdon
6.3.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Mitä tietoa kapellimestari välittää orkesterille konsertissa? Osa 2
Aristoteleen kantapää jatkaa orkesterin johtamisesta tälläkin viikolla. Mestarikapellimestari Jorma Panula kertoo, miten orkesterinjohtajan kannattaa viestittää soittajille onnistumisista ja epäonnistumisista. Panula muistuttaa, että kapellimestari on konsertissa orkesteria, ei yleisöä varten.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
27.2.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Mitä tietoa kapellimestari välittää orkesterille konsertissa? Osa1
Monet orkesterinjohtajat ovat suuria tähtiä, vaikka he ovatkin konserteissa selin yleisöön.
Me näemme vain kapellimestarin kädet, jotka viuhtovat musiikin tahdissa. Mitä orkesterinjohtaja viuhtoo? Mitä hän viestittää muusikoille käsillään? Onko viuhtominen sukua viittomakielelle? Aristoteleen kantapään haasteltavana oleva Jorma Panula on paitsi menestynyt orkesterinjohtaja myös huikean menestyneiden orkesterinjohtajien kouluttaja. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
20.2.2019 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Kohti parempia salasanoja
Aristoteleen kantapää kysyi tietoturva-asiantuntija Petteri Järviseltä, onko salasanoissa enää mitään järkeä, kun hakkereiden koneiden laskentateho koko ajan kasvaa. Salasanoja valitettavasti tarvitaan edelleen ja tarvittavien sanojen määrä vain kasvaa. Järvinen kertoo ohjelmassa päivitetyt salasananiksit ja Pasi Heikura paljastaa, miten liian helposta salasanasta saa näppärästi väännettyä turvallisen.
Kuva: Yle/Tuuli Laukkanen
13.2.2019 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Saamen monet kielet
Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Tuona päivänä vuonna 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla puhutaan kymmentä eri saamen kieltä. Aristoteleen kantapää kysyi dosentti Eino Koposelta Oulun yliopiston Giellagas-instituutista, mikä on saamen kielten asema tänään? Entä ymmärtävätkö eri saamen kielten puhujat toisiaan?
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Wikimedia commons/Karin Beate Nøsterud
6.2.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Miten antiikin tarut sopivat lastenkirjallisuudeksi?
Aristoteleen kantapää kysyi tietokirjailija Arto Kivimäeltä, miksi hän tekee lastenkirjoja muinaisen Kreikan taruista. Sopivatko väkivaltaiset sotatarinat ollenkaan lasten korville? Kivimäki paljastaa, että Odysseian ja Ilian tarut tarjoavat jokaiselle jotakin. Ne ovat tarinoita, joiden perustalle kaikki myöhemmät kertomukset on rakennettu. Siksi kaikkien pitäisi lukea sekä itselleen että lapsilleen näitä klassisia tarinoita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Wikimedia/Fingalo
30.1.2019 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Lehtien nimet kertovat tarinoita historiastamme
Kun meillä on Helsingin ja Turun Sanomat, miksei meillä ole Tampereen Sanomia? Kun meillä on Aamu- ja Iltalehti, miksei meillä ole Päivälehteä? Lehtien nimet kertovat paitsi lehtien myös Suomen historiasta. Emeritusprofessori Raimo Salokangas kertoo mitä nimet kertovat sanomalehtien aatteellisesta taustasta.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: DIGI - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
23.1.2019 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
100 suomalaista kielellistä elämäkertaa
Sata suomalaista kielellistä elämänkertaa -hankkeessa haastateltaviksi valituilta kerättiin monipuoliset taustatiedot, jotka liittyivät heidän henkilöhistoriaansa, kokemuksiinsa, asenteisiinsa ja sosiaalisiin verkostoihinsa. Lisäksi haastatteluissa kiinnitettiin huomiota heidän kielenkäyttöönsä ja kielitaitoonsa, ja samalla tallennetiin puhuttua kieltä. Aineiston pohjalta voidaan tulevaisuudessa tehdä monenlaisia sosiolingvistisiä tutkimuksia. Hankkeen toinen johtaja dosentti Hanna Lappalainen ja valokuvaaja Sakari Röyskö kertovat miten suurhanke toteutettiin.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Sakari Röyskö
16.1.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Kuka kukin on "armeijan harmaissa"
Maanantai 7.1. oli jännittävä päivä niille 12 500 alokkaalle, jotka aloittivat asepalveluksensa. Varusteiden jaon ja tupiin asettautumisen jälkeen he alkoivat opetella armeijan tapoja.
On tärkeätä oppia nopeasti armeijan sotilasarvot. Kuka on kenenkin johtaja, ja millaisin merkein se ilmaistaan? Everstiluutnantti Ilpo Kärkkäinen pääesikunnan henkilöstöosastolta laittaa arvomerkit järjestykseen, ja kertoo mitkä ovat eri laattojen hatijoiden tehtävät armeijassa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle/Stefan Härus
9.1.2019 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Onko Joulupukki kansainvälinen vai suomalainen?
Pasi Heikura keskustelee tapaninpäivän erikoisohjelmassa suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikiven kanssa kansainvälisestä ja kotimaisesta joulupukista ja suomen kielen tilasta. Vaikka suomen kieli ei ole varsinaisesti vaarassa kadota, tilannetta voi verrata suomalaiseen perinteiseen joulupukkiin, joka on joutunut vaihtamaan harmaan nuttunsa punavalkoiseen amerikkalaistyyliseen takkiin.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle/Mauri Kankaanpää
26.12.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Mistä lukuhalu tuli? Mihin lukuhalu meni?
Lukeminen vähenee – mitä tapahtuu eurooppalaiselle sivistykselle? Tietoa voi toki etsiä monella muullakin tavalla kuin lukemalla, mutta esimerkiksi sanavaraston kartuttamiseen lukeminen on edelleen tärkeä oppimiskeino, tietävät opettajat.
Aristoteleen kantapäässä vieraillut lukemisen historian tutkija, dosentti Ilkka Mäkinen tietää missä lukuhalu aikanaan syntyi ja kuinka se levisi Suomeen.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle/Miska Reimaluoto
19.12.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Mitä papukaijat oikeasti puhuvat?
Aristoteleen kantapää: Mitä papukaijat oikeasti puhuvat?
Aristoteleen kantapään vieraana on Korkeasaaren eläintenhoitaja ja papukaijaharrastaja Jonne Stenroth. Hän tietää, miksi papukaijat ovat usein kovia kiroilemaan. Papukaijat oppivat puhumaan matkimalla, mutta ymmärtävätkö ne itse ollenkaan, mitä sanovat? Stenrothin omat papukaijat puhuvat keskenään suomea ja papukaijaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Ardea / John Daniels
12.12.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Kuka kirjoitti 1600-luvun suomen kielen kieliopin?
Vuonna 2008 julkisuuteen nousi aiemmin tuntematon 1600-luvulle sijoittuva suomen kieliopin käsikirjoitus. Kotuksen erityisasiantuntija Petri Lauerma kertoo miten teoksen alkuperää on asiantuntijavoimin selvitetty. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva EPA/Zoltan Balogh
5.12.2018 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Riittääkö sanaston ymmärtäminen siihen, että robotti ymmärtää mitä sanomme?
Tokiolaisen AI Research Centerin vanhempi tutkija Kristiina Jokinen on työskennellyt vuosien ajan robottien kommunikaation parissa. Hän osaa kertoa, mitä robottien on opittava sanojen lisäksi, voidakseen keskustella ihmisten kanssa.
Kaksiosaisen robottien puheenopetusta käsittelevän ohjelman jälkimmäisen osan ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
28.11.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Miten jutella robotin kanssa? Miten robotti juttelee ihmisen kanssa?
Kuinka robotti voisi oppia ymmärtämään ja tuottamaan puhetta, kun edes ihmiset eivät aina ymmärrä toisiaan? Haasteena siinä onkin elekielen, ilmeiden ja piilomerkityksien avaaminen tekoälylle. Palvelurobottien puheohjauksen ja puheen tuottamisen kehitystyö opettaa tutkijoille paljon myös ihmisten käytöksestä ja kommunikoinnista. Kaksiosaisen ohjelman ensimmäisessä osassa Tokiolaisen AI Research Centerin vanhemman tutkijan Kristiina Jokisen kanssa keskustellaan robottien ja ihmisten kielestä ja ensi viikolla kaikesta muusta, mitä kommunikaatioon tarvitaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
21.11.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Kilpapelaamisen syvin olemus
Videopelien pelaaminen on kuin mikä tahansa urheilulaji, jos pelataan kansainvälisellä tasolla. Se edellyttää ahkeraa ja sitoutunutta harjoittelua, siinä tarvitaan ammattitaitoista valmennusta ja vain harvat voivat päästä huipulle pelaamaan ammatikseen. Teemu Hiilinen on pitkän linjan pelaaja ja kilpapeliselostamisen uranuurtajia. Hän osaa kertoa, millaista e-urheilu on ja miten sitä selostetaan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuvassa E-urheilun tuore maailmanmestari Joona Sotala.
Kuva: Camera 4, All Over Press
14.11.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Millainen uutiskanava on presidentti Trumpin suosima Fox News?
Yleisen käsityksen mukaan uutiset ovat tutkittua tietoa, joka esitetään totuudenmukaisesti. Uutisten tarkoitus ei ole muokata yleisön mielipidettä. Näin ei kuitenkaan ole asian laita esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä Fox news, joka ajaa avoimesti republikaanisen puolueen asiaa, on suurin uutiskanava. Poliittinen vastakkainasettelu vahvistuu, jos eri tavoin ajattelevat ihmiset seuraavat erilaisia, ideologisesti väritettyjä uutisia.
Turun Yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen laitoksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen kertoo, millainen kanava Fox News on. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
7.11.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Omenalajikkeiden nimet kanelista astrakaani gyllenkrokiin
Omenalajikkeita on maailmassa tuhansia ja suomessakin satoja. Omenoiden koko,väri, muoto ja maku vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Omenalajikkeiden nimet kertovat jalostuksen historiaa, tietää Luonnonvarakeskuksen emerita tutkimusmestari Hilma Kinnanen. Hän kertoo mistä tulevat nimet valkea kuulas ja ida red, ja miten huvitus liittyy Siperiaan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
31.10.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Rikos kannattaa
Erilaiset rikokset ovat nousseet sensaatiolehdistön vakituiseksi myynninedistämisvaltiksi. Onko siinä syy rikoskirjallisuuden viime aikaiseen suosion nousuun ja miten oikean elämän rikollisuus vaikuttaa rikoksia käsittelevään kirjallisuuteen? Haastateltavana on poliisi ja rikoskirjailija Marko Kilpi, toimittajina ovat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012.
24.10.2018 • 24 Protokoll, 4 Sekunden
Mitä nordic noir on?
Rikossarjoista on tullut tv:n draamatarjonnan hallitseva laijityyppi. Kotimaisen Sorjonen -sarjan luoja, showrunner Miikko Oikkonen valaisee mitä tarkoitetaan nordic noir -termillä. Mikä siinä on pohjoista, ja onko sen oltava pimeää? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle Kalle Laukkanen
17.10.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Aleksis Kiven Canzio vs nordic noir
Aleksis Kivi julkaisi 150 vuotta sitten näytelmän Canzio. Kun rosvoromaani nyt kaksisataa vuotta myöhemmin on korvautunut poliisisarjoilla, onko Canziossa jo rikoskertomusten ja nordic noirin aavistusta? Aristoteleen kantapään vieraana on Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Pirjo Lyytikäinen. Ohjelman ovat toimittaneet Salme Unkuri ja Pasi Heikura.
10.10.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Miksi humala tarkoittaa suomen kielellä sekä kasvia että olotilaa?
Humala on tärkeä oluen mauste, joka kasvaa Suomessa luonnonvaraisena napapiirille asti. Humalan viljely aloitettiin Suomessa jo keskiajalla, jolloin sen viljelystä oli myös määräyksiä. Humala antaa oluelle tietyn katkeruuden sekä kirkastaa ja auttaa sitä säilymään. Liittyykö olotila humala jollakin tavalla tähän kasviin?
Haastateltavana ovat Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen etymologian asiantuntijat Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Salme Unkuri.
Ohjelmaan voi osallistua sähköpostitse osoitteessa [email protected].
Kuva: Yle
26.9.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Lintuharrastajat saattavat plokata halin tai knölarin blotalla
Lintuharrastajien slangi on oma maailmansa ja uusia nimiä linnuille syntyy koko ajan. Pientä peukaloista voidaan kutsua jopa neljällä eri nimellä: peukku, troglo, rambo tai vahvajussi. Lintujen slanginimet tulevat usein niiden suomenkielisestä nimestä, mutta myös tieteellisistä nimistä, äänestä tai ruotsin kielestä.
Haastateltavana on lintuharrastaja ja Radio Suomen Luontoillan lintuasiantuntija Juha Laaksonen.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Salme Unkuri.
Kuva: Juha Laaksonen / Yle
19.9.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Kuinka viljat löysivät tiensä Suomeen ja mistä niiden nimet tulevat?
Ensimmäiset merkit vehnän viljelystä löytyvät Lounais-Suomesta, jossa vehnää saatettiin viljellä jo 2500 vuotta sitten. Entä mitä yhteistä vehnällä on meille vieraampien maissin ja bambun kanssa? Ohjelmassa selviää myös, mitä tarkoitetaan uskomuksella “vilja tulee viljan luo”.
Haastateltavana on Helsingin yliopiston kasvitieteen professori Jouko Rikkinen.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Salme Unkuri.
Kuva Mikko Nurmi / Yle
12.9.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Pitävätkö väitteet eduskunnan keskustelukulttuurin heikentymisestä paikkansa?
Julkisuudessa eduskuntakeskusteluja on verrattu jopa Twitter-väittelyihin. Toista kansanedustajaa ei saa syyttää valehtelusta, mikä onkin synnyttänyt lukuisia vaihtoehtoisia ilmauksia valehtelulle. Entä mikä on välihuutelun asema täysistunnossa?
Haastateltavana on kielentutkija Eero Voutilainen.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Salme Unkuri.
Kuva: Henrik Leppälä
5.9.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Mikä paikkakunta on Savon Pariisi ja muita mielenkiintoisia kuntien mainossloganeita
Kenelle kuntaa markkinoidaan ja miten se kannattaisi tehdä?
Haastateltavana Kuntaliiton markkinointijohtaja Maritta Mäkelä.
Toimittajina Pasi Heikura ja Mira Selander.
29.8.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Millainen on hyvä salasana? Haastateltavana tietokirjailija Petteri Järvinen
Millä logiikalla ihmiset valitsevat koneisiinsa salasanoja ja miten niitä kannattaisi valita, jotta tilit ja tiedot pysyisivät suojassa? Pasi Heikuran haastateltavana on tietokirjailija Petteri Järvinen.
Lisäksi asiaa myös kondomien nimistä, vanhustenhoidosta ja etymologiasta. Ohjelma on uusinta vuodelta 2008. Sen ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Anu Heikkinen.
22.8.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa algoritmi ja mistä sana on peräisin?
Milloin me siirryimme digiaikaan ja minkälaisia sanoja sen mukana on kieleemme tullut tai siitä poistunut? Kannattaako englanninkielestä lainatuille digiajan sanoille keksiä suomalaisia vastineita, kun teknologia kehittyy niin huimaa vauhtia? Miksi hiiri on hiiri eikä vaikkapa rotta tai pallero?
Haastateltavana on Yle Areenan palvelupäällikkö Kari Haakana.
Asiaa myös öisestä mopoilusta sekä helleinfernosta ja helletistä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Mira Selander.
Kuva: Creative commons/Tobias Björkren
15.8.2018 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Sanataidekoulussa jokainen voi löytää sisältään sanoja ja mielikuvitusta
Sanataidekasvatuksen uranuurtaja Aulikki Rungren uskoo kielioppisääntöjä enemmän ihmisen omaan mielikuvitukseen. Siksi sanataidekoulussa ei anneta kritiikkiä eikä arvoteta oppilaiden tuotoksia vaan innostetaan lapsia ja aikuisia seikkailemaan sanojen avulla. Mutta kuinka suuri merkitys vanhemmilla on lapsen lukuharrastuksen syntymiseen ja voiko tarinankertomisen kyvyn löytäminen auttaa koululaista myös muissa oppiaineissa?
Kuva: Pixabay
8.8.2018 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Miten Jussi Halla-ahon ja Timo Soinin puoluejohtajaretoriikka eroavat toisistaan?
Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla- aho jakaa ajatuksiaan monien kansainvälisten oikeistopopulistien tapaan erityisesti sosiaalisessa mediassa ja valtamedian ulkopuolella. Sen avulla on helpompi välttää epäreiluiksi väitetyt kysymykset ja nostaa samalla omaa tärkeyttään. Kenelle ivallinen sarkasmi on suunnattu ja kuinka pitkälle se kantaa? Asiaa analysoi politiikan tutkija ja sosiologian tutkijatohtori Niko Pyrhönen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Mira Selander.
1.8.2018 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Ovatko japanilaiset haiku- ja tankarunot twitter-viestien edeltäjiä?
Tankarunot olivat alunperin ikään kuin haikeita rakkausviestejä ja haiut taas kuvaavat runoilijan sisäistä mielen maailmaa ulkoisten asioiden ja aistien kautta. Ne levisivät Eurooppaan edellisen vuosituhannen alkupuolella ja niiden sanotaan sopivan niukkuutensa puolesta erityisen hyvin suomalaiseen mielenmaisemaan, mutta ovatko ne myös merkkimäärällisesti tarkkaan laskettujen twitter-viestien edeltäjiä?
Aristoteleen kantapäässä japanilaista tanka- ja haikurunoutta avaa runoilija, kääntäjä Kai Nieminen.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Mira Selander.
4.7.2018 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Lyhyt johdatus riimukirjoituksen perusteisiin
Nykynuoriso osaa tulkita tuhansia vuosia vanhaa riimukirjoitusta tietokonepelien ansiosta ja J.R.R. Tolkien käytti sitä fantasiaromaanissaan Hobitti. Mutta kuka riimukirjoituksen alunperin keksi ja minkälaisia asioita sillä on ilmaistu? Haastattelussa on tähtititeen dosentti, tietokirjailija Heikki Oja. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Mira Selander.
Kuva: Mostphotos
27.6.2018 • 24 Protokoll, 24 Sekunden
Mistä puusta luotiin ensimmäinen mies?
Miksi ihmiset ovat vuosisatojen ajan kokoontuneet tammien ja lehmusten juurelle ja mistä puusta Edda- taruston mukaan luotiin ensimmäinen mies? Esittelyssä myös eri puulajeista tehtyjen saunavihtojen ominaisuudet. Haastateltavana on sanaston erityisasiantuntija Kirsti Aapala. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Mira Selander. Kuva: Juha Hietikko
20.6.2018 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Säätiedotusten kieli
Tällä viikolla Aristoteleen kantapää perehtyy sääennustuksiin ja niiden kieleen. Voiko pakkanen olla löysää tai pehmeää? Missä vaiheessa sadekuurosta tulee jatkuva sade? Onko sanallisista sääennustuksista tulossa kuvallisten ennustusten myötä hiipuva taiteenlaji?
Ohjelmassa haastateltavana on luonnontieteilijä, meteorologi ja tietokirjailija Seija Paasonen ja sen ovat toimittaneet Pasi Heikura, Tina Caven ja Mira Selander.
Kuva: Pasi Heikura
13.6.2018 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Luuttu, kitara, ukulele ja mitä niitä onkaan?
Näppäiltäviä kielisoittimia soitetaan kaikkialla maailmassa. Musiikkiantropologian emeritusprofessori Timo Leisiö kertoo, kuinka kitara ja sen sukulaiset ovat saaneet nimensä ja miksi ne ovat niin suosittuja. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle/Kristiina Lehto
6.6.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Suomen kielen lautakunta pitää yleiskielen elävänä
Tarvitaanko Suomessa kielipoliisia? Ei – jos kysytään Suomen kielen lautakunnan sihteeriltä Sari Maamieheltä. Suomen kielen lautakunta seuraa kielen käyttöä ja pyrkii pitämään yleiskielen elävänä. Se ei jaa sakkoja, vaan laatii suosituksia, koska kielen käyttöä ei voi määräillä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle/Henrietta Hassinen
30.5.2018 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Salattuja tarinoita kielestä
Mitä meille on jätetty kertomatta suomen kielen historiasta? Ovatko meille kerrotut tarinat kielemme vaiheista tosia? Sanaiset agentit toimittaja ja kielenhuoltaja Ville Eloranta ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori Jaakko Leino ovat koonneet suomen kielen vaietuista vaiheista kirjan nimeltä Sanaiset kansiot, jossa vanhat ja uudet myytit tarkistetaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
kuva: Mostphoto
23.5.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Suomen kielen menestystarina yksissä kansissa
Ovatko vieraat vaikutteet kielelle uhka vai mahdollisuus? – Ne ovat sille suorastaan elinehto, koska kieli kehittyy koko ajan, tietää suomen kielen tutkija ja opettaja Lari Kotilainen. Suomen kielellä on ollut historiansa aikana todellisia vaaran paikkoja, jolloin se olisi voinut kadota, mutta sen sijaan sen vaiheet ovat osoittautuneet menestystarinaksi. Aristoteleen kantapään ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: Yle / Veikko Kähkönen
16.5.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Suomalainen keksintö paljastaa puhujan äidinkielen
Vierasta kieltä opiskeleva yrittää oppia ääntämään samalla tavalla kuin kieltä äidinkielenään puhuva, mutta se ei ikinä onnistu täydellisesti. Aina sattuu pieniä äännevirheitä, josta voi lahjomattomasti päätellä, mikä on puhujan oma äidinkieli. Tutkimusasisstentti Saara Terva kertoo miten Pronauncer -ohjelma kehitettiin ja miten se toimii. Mutta voiko se erehtyä?
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Pasi Heikura
9.5.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Miten alkoholi vaikuttaa kielellisiin kykyihin?
Kaikkihan tietävät humalaisten hauskat jutut. Niitä riittää, vaikka jalat eivät enää kantaisi. Lisääkö alkoholi siis kielellisiä kykyjä? Aristoteleen kantapää selvittää tällä viikolla, syntyykö humalassa parempaa tekstiä kuin selvin päin. Päihdetutkija ja neuropsykologi Pekka Rapeli tietää, ettei alkoholi ole tehnyt kenestäkään parempaa kirjailijaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Lauri Viita Pispalassa, Yle / Antero Tenhunen
2.5.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Kauppakeskusten nimet
Millaista viestiä kauppakeskuksen nimi kertoo kuluttajalle? Nimi voi viitata sijaintiin, kokoon tai valikoimaan, tai se voi yrittää luoda mielikuvia laadusta ja kansainvälisestä meiningistä. Kurssipäällikkö ja kielen tarkastelija Sonja Konttinen kertoo Aristoteleen kantapään kuuntelijoille, miten kauppakeskukset ovat saaneet nimensä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle / Helena von Alfthan
25.4.2018 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Kauppakeskusten nimet
Millaista viestiä kauppakeskuksen nimi kertoo kuluttajalle? Nimi voi viitata sijaintiin, kokoon tai valikoimaan, tai se voi yrittää luoda mielikuvia laadusta ja kansainvälisestä meiningistä. Kurssipäällikkö ja kielen tarkastelija Sonja Konttinen kertoo Aristoteleen kantapään kuuntelijoille, miten kauppakeskukset ovat saaneet nimensä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle/Helena von Alfthan
-------------
Kauppa se on, joka kannattaa, sanoi jo vanha sanonta. Suomessa onkin käyty kauppaa mahdollisesti jo siitä saakka, kun kansaa tänne alkoi jääkauden loputtua saapua. Ja koska ensimmäiset rahat ovat peräisin hiukan yli 2500 vuoden takaa, sitä ennen kauppa oli vaihtokauppaa.
Tosin suomen kielen germaaninen lainasana raha on Kaisa Häkkisen etymologisen sanakirjan mukaan tarkoittanut alun perin kuivattua eläimennahkaa, mahdollisesti oravannahkaa. Nahkoja käytettiin vaihdon välineenä siis muuallakin kuin metsien Suomessa. Kantelettaressa viitataan tähän elinkeinotoimintaan säkeillä: Oravat orolle nosta, rahat rannoille ajele.
Sana kauppa on niin ikään kielessämme tuontitavaraa, jollei lainattu niin vaihdettu johonkin. Sen alkuperää ei tarvitse kaukaa etsiä, ruotsissa on köp, saksassa Kauf ja Gotlannin murteessa tai kielessä on kaup.
Jos sana kauppa vie ajatukset sanaan kaupunki, on aivan oikeilla jäljillä. Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja jäljittää lainasanan tulleen jostain muinaisruotsin murteesta, mahdollisesti muinaisgotlannin sanasta kaupungr, jota nykyruotsissa vastaa sana köping, eli kauppala. Ja alun perin sana on tarkoittanut kauppapaikkaa, kuten sanojen ilmiasustakin voi päätellä.
Suomalaisissa kaupungeissa on tällä hetkellä meneillään montakin kaupanteon vallankumousta. Jos kauppa siirtyi menneinä vuosikymmeninä pienistä kivijalkaliikkeistä teiden varsien jättikauppoihin, nyt suuria ostoskeskuksia avataan kaupunkien keskustoihin. Ja samalla kaupanteko on siirtymässä yhä enemmän nettiin, jossa kiinalaisten Alibaba ja amerikkalaisten Amazon kisaavat maailman kauppiaan tittelistä.
Mutta ennen kuin nuo kaksi jakavat maailman kaupustelun keskenään, mietitään kotoisten kauppakeskustemme nimiä. Kurssipäällikkö ja kielen tarkastelija Sonja Konttinen on tutkinut kauppakeskusten nimistöä. Pitääkö kauppakeskuksen nimen olla englantia? Pitääkö kauppakeskuksen nimessä puhua kauppakeskuksesta? Pitääkö kauppakeskuksen nimen herättää suuria mielikuvia? Sonja Konttinen kertoo.
Pasi Heikura
[email protected]
18.4.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Kielikeskusteluja Kielibaarissa
Kielioppi voi olla tylsää, tai sitten se voi olla hauskaa ja kiinnostavaa. Kielibaari on paikka, johon voivat kokoontua kaikki suomen janoiset. Se on vuorovaikutteinen verkkopalvelu, joka haluaa olla mukana tukemassa suomen kielen elinvoimaisuutta. Pasi Heikuran haastattelemat Kielibaarin kehitysjohtaja Jenny Tarvainen ja baarimestari Sari Tiiro kertovat, että Kielibaariin ovat kaikki tervetulleita, ikään ja kielitaitoon katsomatta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Kielibaari, Hannele Törrö
--------------
Suomi täytti viime vuonna sata vuotta satojen juhlallisuuksien voimin. Virallista Suomi Finland 100 -tunnusta haki yhdeksänsataa järjestäjää ja sadat erilaiset hankkeet saivat sen. Niinpä itsenäistä vuosisataamme juhlittiin muun muassa lasten sävellyspajoissa, nuorten yrittäjien kilpailuilla, Bioaika-tulevaisuusrekan kiertueella, Koko Suomi luistelee -tapahtumalla, 1917 miehen tanssiesityksellä, kansallispukujen näyttelyllä, erilaisilla elokuvilla ja koko vuoden kestäneellä kokonaisturvallisuuden juhlahankkeella.
Juhlallisuudet toteuttivat mainiosti sitä ideaa, mikä valtion itsenäisyydellä voi ajatella olevankin: valtio on olemassa kansalaisiaan ja heidän erilaisia toimintojaan varten.
Myös kirjallisuus ja runous saivat omat tapahtumansa. Hakusana ’kieli’ tuottaa Suomi Finland 100 -hankkeen sivustolla 29 sivua erilaisia tapahtumia. Mukana on suomen kielen lisäksi viittomakieltä, ruotsin kieltä, saamenkieltä, selkokieltä, irania, arabiaa, monikielisiä kielikahviloita ja Kielibaarin tapahtumia.
Minkä ihmeen Kielibaarin? Baarin internetsivuilla kerrotaan, että ”Kielibaari on kaikille suomen janoisille avoin kohtauspaikka.” Mistä nyt on kysymys, baarittelusta vai kielikeskustelusta? Miksi Kielibaari, miksei Kielibistro, Kielidisko tai Kieliräkälä? Mitä Kielibaarissa tarjoillaan? Mistä Kielibaarissa juovutaan? Kysytään Kielibaarin kehitysjohtaja Jenny Tarvaiselta ja baarimestari Sari Tiirolta.
11.4.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Merisään paikannimien taustat Nyhamnista Ajokseen
Merisääasemien nimien taustoja selvittävän ohjelmaparin jälkimmäisessä osassa kuljetaan Ahvenanmaalta pohjoiseen aina Perämeren pohjukkaan asti. Kotuksen nimistön erityisasiantuntija Sirkka Paikkala muun muassa paloittelee ymmärrettäviksi osasiksi kutkuttavan Kuuskajaskarin ja paljastaa, että Valassaaret eivät ole saaneet nimeänsä valaista, eikä Tankar ajattelusta, vaikka saarien ja luotojen nimet ovatkin usein kuvailevia. Molemmat osat löytyvät myös Yle Areenasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle/Anna Ruda
4.4.2018 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Psalmit ja jazzsooloilu
Puhuminen ja äänen tuottaminen puhallinsoittimella eivät poikkea toisistaan paljoakaan. Saksofonisti Juhani Aaltonen hakee inspiraatiota ja rakennetta musiikkiinsa runoudesta ja raamatusta. Aaltonen soittaa haastattelun lomassa pääsiäiseen sopivaa, psalmeihin perustuvaa musiikkia.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: TOM, Maarit Kytöharju
28.3.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Minna Canth naisnäkökulman vankina
Naisasia ja ihmisten tasa-arvo ovat asioita, jotka usein yhdistetään Minna Canthiin - onhan Minna Canthin päivä myös tasa-arvon päivä. Mutta Canth oli myös merkittävä suomalaisen kirjallisuuden uudistaja, ja ilman nais-etuliitettä, mikä valitettavan usein sivuutetaan. Miksi naisasia on Canthista puhuttaessa niin korostunut? Siitä ja muustakin kertoo tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija Minna Maijala. Aristoteleen kantapään ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Museovirasto
21.3.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Merisään lukeminen on taitolaji
Kotka Rankki itä kolme miinus viisi selkeää viisitoista. Merisää paikannimineen ja säätietoineen on sekä lukijalle että kuulijalle meditatiivinen kokemus. Sääasemien nimet kertovat rannikkoalueiden historiasta ja kanssakäymisestä naapurimaiden välillä. Kotuksen nimistön erityisasiantuntija Sirkka Paikkala kertoo mitä nimistä tiedetään.
Koska paikannimiä on niin paljon, haastattelu kuullaan kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa kuljetaan Haapasaaresta Kumlingeen ja huhtikuun neljäntenä kuultavassa jälkimmäisessä osassa Nyhamnista Ajokseen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Jussarö Yle, Hans-Erik Nyman
14.3.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Onko katalaani oma itsenäinen kielensä?
Itsenäisyyteen pyrkivän Katalonian isänmaallisuuden tärkeä kulmakivi on oma kieli. Mistä kieli on peräisin? Miten se säilyi espanjan yhdistymisen jälkeen? Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho tietää. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: All Over Press
28.2.2018 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Viron kielen historia
Viro juhlii tänä vuonna 100-vuotiasta itsenäisyyttään. Sen kunniaksi Aristoteleen kantapää syventyy viron kielen historiaan. Siitä on kertomassa Helsingin Yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal. Hän tietää myös mitä Suomen lähisukulaiskielelle kuuluu tänään. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva Yle / Markku Värtö
21.2.2018 • 24 Protokoll, 21 Sekunden
Kilpahiihtovoitelijan sanat lumelle
Suomen kielessä on lumelle ainakin yhtä paljon ilmauksia kuin eskimoilla. Mutta millainen on kielellinen lumimaisema ja lumen taju Pyeongchangin talviolympialaisten maastohiihtomaajoukkueen voitelumestareiden keskuudessa? Pohditaanko siellä tykkyä, siidettä, natturaa ja rääpäkkää? Haastateltavana kilpahiihtovoitelija Jari Nieminen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
14.2.2018 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Kirosanat
Mitä kirosanoille kuului vuonna 2006? Pasi Heikuran haastateltavana oli kirosanakirjan kirjoittanut Jari Tammi.
7.2.2018 • 24 Protokoll, 23 Sekunden
Univormujen vaiheet haarniskasta haalariin
Ei ole yhdentekevää millaisessa univormussa armeija marssii. Natsi-Saksan armeija marssi Hugo Bossin tehtaan valmistamissa asuissa. Suomessa sen sijaan Akseli Gallen-Kallelan mielikuvituksellinen ehdotus kadetin juhlapuvuksi jäi toteuttamatta. Vain puvun leijonanapit ovat hänen suunnittelemansa.
Univormujen historiasta ja kehityksestä kertoo evp. kapteeni Juha E. Tetri.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle Martti Juntunen
7.2.2018 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Presidentinvaalien retoriikka puntarissa
Puheet puhuttu ja presidentti valittu. Retoriikan tutkija ja kouluttaja Severi Hämärin mukaan hyvä puhuja voitti, mutta parhaiten sanansa asettivat Matti Vanhanen ja Nils Torvalds
Kuva: Derrick Frilund / Yle
31.1.2018 • 24 Protokoll, 16 Sekunden
Afasia - kun aivovaurio vie kielen mennessään
Afasialla tarkoitetaan kielellistä häiriötä, joka on seurausta aivojen vauriosta. Se on pelottava asia, koska jos ei pysty ilmaisemaan itseään kielellisesti, olennainen osa ihmisyyttä jää toteutumatta. Onneksi afasiaa tutkitaan ja aivojen toimintaa ymmärretään yhä paremmin, ja afasiaa sairastavat saavat apua. Aristoteleen kantapään vieraana on afasiaa tutkinut lokopedian professori emerita Anu Klippi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Mostphotos
24.1.2018 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Miksi Topelius on unohdettu?
Zacharias Topeliuksen syntymästä tuli 14.1. kuluneeksi tasan 200 vuotta. Satusetä Topeliuksen satuja luetaan nykyään yhä harvemmalle lapselle niiden sisältämän uskonnollisen ja isänmaallisen paatoksen takia. Mutta niissä on paljon muutakin. Topelius-seuran puheenjohtaja ja kirjallisuuden professori emerita Leena Kirstinä kertoo Aristoteleen kantapään kuuntelijoille, miksi Topeliuksen elämäntyötä ja tuotantoa ei kannattaisi unohtaa tänäkään päivänä. Satusetä-nimitys ei hänen mukaansa myöskään tee oikeutta monipuoliselle ja edistykselliselle Zacharias Topeliukselle.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
17.1.2018 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Suomen kieli sadan vuoden kuluttua: säilyykö possessiivisuffiksi?
Viime viikolla Aristoteleen kantapäässä keskusteltiin suomen kielen tulevaisuudesta. Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen erikoisasiantutijat Liisa Raevaara ja Ulla Tiililä pohtivat mikä uhkaa kieltämme, ja voisiko suomen kieli kadota sadassa vuodessa. Kaksiosaisen ohjelman toisessa jaksossa Tillilä ja Raevaara keskustelevat Pasi Heikuran kanssa esimerkiksi teknologian tai ihmisen mukavuudenhalun vaikutuksesta kielen kehitykseen.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
kuva: Creative commons / Paul Shanks
10.1.2018 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Suomen kieli sadan vuoden kuluttua?
Aristoteleen kantapäässä pohditaan miten suomen kieltä puhutaan ja kirjoitetaan sadan vuoden päästä. Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen erikoisasiantutijat Liisa Raevaara ja Ulla Tiililä kertovat kaksiosaisen ohjelman ensimmäisessä jaksossa millaiset asiat vaikuttavat kielen kehitykseen, mikä uhkaa kieltämme ja voisiko suomen kieli kadota sadassa vuodessa.
Haastattelun toinen osa esitetään viikon kuluttua. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: EPA Wu Hong
3.1.2018 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Miten suomen kieli on muuttunut sadassa vuodessa?
Miten suomen kieli on muuttunut sadassa vuodessa? Saako nykykielen puhuja selvää
itsenäisyysjulistuksesta? Mitkä muutokset ovat lisänneet suomen yleiskielen suosiota?
Kysytään suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkiseltä.
27.12.2017 • 24 Protokoll, 3 Sekunden
Lutherin vaikutus suomen ja saksan kieliin
Pyhiinvaeltajien nälästä kokea uskonnollisia elämyksiä alkoi 500 vuotta sitten
reformaationa tunnettu prosessi, joka muutti maailmaa rajusti. Yksi vaikutuksista on se,
että Mikael Agricola perusti suomen kirjakielen. Miten Luther suhtautui kieliasioihin? Oliko
latinan korvaaminen kansankielellä hänen suunnitelmansa ytimessä? Oliko musiikkimies
Luther svengaava runoilija? Turun yliopiston saksan kielen dosentti Tuomo Fonsen kertoo.
20.12.2017 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Suomen kielen vieraat kirjaimet C, G, B, F, Q, W, X ja Z
Miksi suomen aakkosissa on vieraita kirjaimia?
Onko niitä joskus käytetty enemmän? Onko niistä joskus koetettu luopua?
Haastateltavana Petri Lauerma.
Tämä ohjelma on kymmenes ohjelma Aristoteleen kantapään kuulijoiden esittämistä toiveaiheista tänä vuonna. Aiheita saa jatkossakin toivoa – samoin kuin ehdottaa viikon sitaatteja, fraasirikoksia ja sitaattivinkkejä sähköpostilla [email protected]. Aristoteleen kantapään toimittaa Pasi Heikura.
13.12.2017 • 23 Protokoll, 35 Sekunden
Suomi-neidon monet vaiheet
Kansallinen symboli voi saada myös henkilön hahmon, kuten äiti-Venäjä ja Svea-mamma. Näistä äitihahmoista poiketen Suomella on Suomi-neito. Pitäisikö sata vuotta täyttävän itsenäisen valtion henkilöitymän vähitellen aikuistua ja saada äidillisiä piirteitä? Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Tepora on oikea henkilö kertomaan miten Suomi-neito syntyi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Museovirasto
---------------
Hyvää sadannetta itsenäisyyspäivää, hyvät suomalaiset! Vai mitenkä tämä laskutoimitus nyt menee? Katsotaanpa Matti Klingen mainiosta kansallisia symboleitamme ja niiden syntyä käsittelevästä kirjasta Suomen sinivalkoiset värit. Sieltä löytyy luku Merkkipäivät ja suurmiehet, jossa aluksi muistutetaan, että tällaisen joulukuun kuudes –tyyppisen itsenäisyyspäivän esikuva on Ranskan vallankumouksen heinäkuun neljästoista ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen heinäkuun neljäs. Tätä ennen kansallisia juhlia oli tapana viettää kuninkaan syntymä- ja kruunajaispäivinä, jotka liittivät valtion ja kansakunnan tiiviisti kuninkuuteen.
Vuonna 1917 itsenäisyysjulistus 6.12. ei saanut suomalaisia juhlatuulelle. Enemmän iloittiin tammikuun 4. päivänä, kun Venäjä, Ranska ja Ruotsi tunnustivat maamme itsenäisyyden. Varsinaista juhlapäivää suunniteltiin pidettäväksi toukokuun 16. päivä, jolloin sisällissodan valkoisen puolen kenraali ratsasti voittajana Helsinkiin.
Joulukuun 6. sai virallisen aseman vasta 1919, jolloin Valtioneuvosto päätti, että se on Suomen itsenäisyyspäivä. Ulkoista juhlimista hillitsi kuitenkin pitkään joulukuun alun talvinen sää. Klingen mukaan jopa itsenäisyyspäivän liputtaminen yleistyi hyvin hitaasti. Joulukuun juhlapäivällä oli aluksi myös ståhlbergilaisen sovintopolitiikan maine, joten sekä valkoisella Suomella ettäsisällisodan hävinneellä puolella oli vaikeuksia ottaa sitä omakseen.
Talvi- ja jatkosotia muistellaan usein itsenäisyyspäivinä ja talvisodan kansallisen eheyttävän hengen innoittamana itsenäisyyspäivään alettiin liittää yhä enemmän juhlallisuutta liputuksineen, soihtukulkueineen ja Presidentin linnan vastaanottoineen. Eli etenkin itsenäisyyspäivämme vietolle nuo sodat olivat merkittäviä.
Kansallispäivä on kansallisvaltiolle tärkeä symboli ja tärkeä on myös valtion henkilöitymä, eli meillä Suomi-neito. Tiedättehän sen kansallismaisemassa poseeraavan kansallispukuisen nuoren naisen, josta muistutetaan säätiedotuksissakin, kun sanotaan: ”Käsivarressa sataa lunta”. Syntyikö Suomi-neito karttakuvan pohjalta? Kuka Suomi-neidon keksi? Minne Suomi-neito on kadonnut? Kysytään Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Teporalta.
Pasi Heikura
[email protected]
6.12.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Sinfoniaorkesterin soitinten nimet
Termi klassinen musiikki tarkoittaa taidemusiikkia erotukseksi esimerkiksi kansanmusiikista. Sinfonia tarkoittaa alunperin yhteissointia eli harmoniaa. Mutta mistä ovat saaneet nimensä sinfoniaorkesterin soittimet? Musiikkiantropologian emeritusprofessori Timo Leisiö on paras mahdollinen opas soitinten maailmaan. Aristoteleen kantapään ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle / Seppo Sarkkinen
29.11.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Kaikki etunimistä
Iso-isovanhempien nimet noin sadan vuoden takaa ovat taas suosittuja. Vanhemmat antavat nykyään mielellään harvinaisia nimiä lapsilleen. Vaikka lapselle haetaan juuri hänelle sopivaa nimeä, kertoo nimi usein erityisesti vanhempien arvomaailmasta. Aristoteleen kantapään haastateltavana Almanakkatoimiston johtaja, nimistöntutkija Minna Saarelma-Paukkala.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle / Mika Kanerva
22.11.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Lintujen nimet ovat omia ja muista kielistä lainattuja
Lintubongari Värtsilästä, Hannu Kivivuori ehdotti viime talvena ohjelmaa lintujen nimistä, ja saa nyt toivomansa kahtena kappaleena. Pasi Heikura haastatteli lintuharrastaja ja Birdlife Suomen nimistötoimikunnan jäsen Jukka Hintikkaa.Toisessa osassa käydään läpi muun muassa miten hemppo, kirvinen ja sieppo ovat saaneet nimensä. Hintikka kertoo myös, mikä voi olla riittävän painava peruste vaihtaa jo olemassa oleva linnun nimi.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuvassa kirjosieppo: Yle / Risto Salovaara
15.11.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Linnut saavat nimensä laulustaan
Aristoteleen kantapää toteuttaa myös kuuntelijoiden toiveita. Lintubongari Värtsilästä, Hannu Kivivuori ehdotti viime talvena ohjelmaa lintujen nimistä, ja saa nyt toivomansa peräti kahtena kappaleena. Pasi Heikura haastatteli lintuharrastaja ja Birdlife Suomen nimistötoimikunnan jäsen Jukka Hintikkaa. Ja koska lintujen muistelu on näin kaamoksen keskellä hauskaa, aiheesta syntyi kaksi ohjelmaa. Ensimmäisessä osassa käydään läpi lintujen nimistön kehitystä, sekä kuullaan mistä muun muassa kotka, rastas ja tiltaltti ovat saaneet nimensä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
8.11.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Suomalaisen sivistyksen juurilla
Kun omaksuttu tieto jalostuu pohdinnan tuloksena laajemmaksi ymmärrykseksi ja käytännön elämänfilosofiaksi, on kysymys sivistyksestä. Pelkkä oppineisuus ei sitä takaa. Tampereen Yliopiston tutkijatohtori Heikki Kokko on tutkinut sivistys-sanan ja -käsitteen historiaa. Hän osaa kertoa, milloin sivistys-termi otettiin Suomessa käyttöön ja kuka sen alun perin keksi.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
1.11.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Paljon melua änkytyksestä
Vaikeneminen ei auta änkyttäjää. Aristoteleen kantapään vieraana oleva puheen sujuvuuden häiriöiden ja neurologisten kommunikaatiohäiriöiden erikoispuheterapeutti Auli Laiho kertoo mistä änkytyksessä on kysymys. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
18.10.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Aleksis Kivi ja Suomen idea
Mitkä olivat todelliset syyt suomen kielen aseman parantumiseen 1800-luvulla?
Miksi Aleksis Kivi halusi kirjoittaa suomeksi? Mikä oli hänen suhteensa fennomaaneihin? Filosofi, politiikan tutkija ja tietokirjailija Mikko Lahtinen on tutkinut 1800-luvun aatehistoriaa. Kysytään häneltä. Aristoteleen kantapään ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
Kuva: Museovirasto
11.10.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Veikko Huovisen kieli
Veikko Huovinen tunnetaan etupäässä kutkuttavasta yleisinhimillisestä huumorista, jossa pieni kohtaa suuren, juhlava arkisen, teoria käytännön, tavallinen eränkävijä nykyaikaisen tieteen ja Adolf Hitler arkielämän askareet. Mutta millaista on Veikko Huovisen kieli? Huovisharrastaja Kari Vuokare on tutkinut Huovisen kieltä ja kirjoittanut siitä kirjasen Marniva mäkipeura – selityksiä Veikko Huovisen sanastoon. Annetaan hänen kertoa, tässä vuoden kahdeksannessa yleisön toiveohjelmassa, johon vinkin antoi Leenamarja Tikkanen.
Kuva: Yle / Antero Tenhunen
4.10.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Kalojen nimien salaisuudet
Aristoteleen kantapää -ohjelman vieraana kuultavan kala-asiantuntija Markku Varjon mielestä kalan nimeäjän olisi hyvä tutustua myös elävään kalaan, koska kala saa usein nimensä muodon ja värin lisäksi tunnusomaisten elintapojen tai liikkumistavan mukaan. Varjo tietää, että kalojen nimeämisurakka ei tule loppumaan lähiaikoina, koska maailman tällä hetkellä tunnetuista 34 000 kalalajista on suomennettu vasta noin 8500, ja uusia lajeja löydetään koko ajan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
27.9.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Kansanmusiikin soitinten juuret
Onko olemassa alkuperältään suomalaisia soittimia? Miten tällä alueella asuvat muinoin säestivät lauluaan? Musiikkiantropologian emeritusprofessori Timo Leisiö kertoo mm. jouhikosta, tuohitorvesta ja noitarummusta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen. Robert Wilhelm Ekmanin öljymaalaus
20.9.2017 • 24 Protokoll, 21 Sekunden
Mitä kirjoja Turun palossa paloi?
Miten Suomen akatemian kirjaston kokoelmalle kävi Turun palossa vuonna 1827? Kirjahistorian tutkija Anna Perälä tietää mitä kokoelmassa oli ennen paloa ja mitkä kirjat pelastuivat tuholta. Osa harvinaisista niteistä katosi iäksi. Mitä seurauksia palosta oli Suomen akatemialle?
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
13.9.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Unkari - sukukieli ennen ja nyt osa 2
Toisessa osassa Wienin yliopiston fennougristiikan professori Johanna Laakso kertoo mitä kielitieteen perusteella tiedetään unkarin kielen syntyvaiheista. Ohjelmassa syvennytään myös unkarin ja suomen kielen samankaltaisuuksiin, sekä pienten kielten tarpeeseen turvata olemassaolonsa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
6.9.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Unkari - sukukieli ennen ja nyt osa 1
Unkari ja Suomi ovat kielisukulaisia. Unkarilaiset ja suomalaiset eivät kuitenkaan ymmärrä toistensa kieltä. Millä lailla kaukainen sukulaisuus näkyy? Wienin yliopiston fennougristiikan professori Johanna Laakso kertoo Aristoteleen kantapään kaksiosaisen ohjelman ensimmäisessä osassa, miten sukulaisuus tuli ilmi. Ovatko unkarilaiset olleet kielten sukulaisuussuhteesta yhtä innoissaan kuin suomalaiset?
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Toinen osa kuullaan viikon kuluttua.
30.8.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Tuiki tuiki
Missä sijaitsevat Virsu tai Kakaravasu? Aristoteleen kantapää tähyää nyt yötaivaalle ja kysyy, mitä nimiä tähdille on annettu, miksi ja milloin? Entä kuka niitä on antanut? Pasi Heikuran vieraana oleva professori Tapio Markkanen selvittää sitäkin, miten eläimet ovat päätyneet tähtikartalle.
Ohjelma on uusinta syyskuulta 2011. Sen ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Emilia Cronvall.
15.8.2017 • 24 Protokoll, 25 Sekunden
Mikä nimeksi varsalle?
Eri-Aaronista Hetan Hempukkaan, Casanovasta Passionate Kempiin. Miksi ravihevosilla on niin omituisia nimiä? Ravihevosten nimistä on Pasi Heikuran kanssa keskustelemassa suomen kielen tohtori Marja Kalske. Kalskeen väitöskirja vuodelta 2005 on nimeltään Suomessa syntyneiden hevosten nimistö. Ohjelma on uusinta elokuulta 2007. Sen ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Anu Heikkinen.
2.8.2017 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
Onko keskustelulla toivoa nykyajassa?
Aristoteleen kantapää on uusintana lähetettävä vuosikatsaus tammikuulta 2016. Ohjelma juhli silloin 10-vuotissyntymäpäiviään. Vuosikatsauksessa tarkastellaan vuoden 2015 yhteiskunnallista keskustelua. Pasi Heikuran vieraana on filosofi Ville Lähde, joka on kirjoittanut teoksen "Paljon liikkuvia osia". Siinä Lähde pohtii sitä, kuinka julkinen keskustelu lukkiutuu helposti jyrkiksi vastakkainasetteluiksi, kärjistyksiksi ja yksinkertaistuksiksi.
Aristoteleen kantapää pyysi Lähdettä tutkimaan vuoden 2015 julkista keskustelua ja poimimaan Vuoden harhautuksen, Vuoden harhauttajan ja keskustelua edistäneen Vuoden miinanpurkajan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.
26.7.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Toivo ja taivaan asiat
Toivolla on merkittävä asema kristinuskoisten maailmankatsomuksessa. Kun tutustuu muihin elämänkatsomuksiin, voi huomata, että toivo onkin yleisesti jaettu perusinhimillinen asenne. Ihminen tarvitsee toivoa.
Aristoteleen kantapään vieraana on Yle Radio 1:n Toivon heinakuussa Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Hän kertoo muun muassa, mitä on toivon teologia. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
19.7.2017 • 24 Protokoll, 1 Sekunde
Kveeni - onko kielivähemmistöllä toivoa?
Suomalaiset ovat erilaisista syistä joutuneet historiansa aikana jättämään kotiseutunsa, ja siirtymään toisiin maihin turvallisemman leivän ääreen. Kotoutuminen uuteen kulttuuriin ei ole aina mennyt ihan nappiin. Suomalaiset ovat sitkeästi pitäneet kiinni tavoistaan ja kielestään - vahvoista kotouttamispyrkimyksistäkin huolimatta. Näin on ollut myös Pohjois-Norjan Ruijassa, jonne suomenkielisiä muutti 1700- ja 1800-luvuilla. Kveenit on nykyään hyväksytty Norjassa kansalliseksi vähemmistöksi ja kveenien kieltä elvytetään monin keinoin.
Historian tutkija ja teologi Petri Hiltunen toivoi viime syksynä Aristoteleen kantapää –ohjelmaa kveeneistä. Tietokirjailija ja kveenikulttuurin tutkija Lassi Saressalo kertoo, mitä väkeä nuo tarunhohtoiset kveenit ovat ja mitä kieltä he puhuvat. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
12.7.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Esperanton nerous
Aristoteleen kantapää on toteuttanut tänä vuonna kuulijoiden toiveita. Tuomo Grundström Raumalta halusi kuulla uusintana Esperanton kielestä kertovan ohjelman, joka on uusinta lokakuulta 2006.
Mitä esperanton kielelle kuuluu? Miksi sitä kannattaisi opettaa peruskoulussa? Aristoteleen kantapään vieraana on pitkän linjan esperantisti Pentti Järvinen.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Anu Heikkinen.
28.6.2017 • 24 Protokoll, 13 Sekunden
Kielilläpuhumisen lyhyt oppimäärä
Kun tavalliset sanat eivät riitä, helluntailainen alkaa puhua kielillä. Silloin hän ei itsekään ymmärrä omaa puhettaan. Kielilläpuhuminen ei edellytä hurmostilaa. Kielillä voi rukoilla vaikka autolla ajaessa, tietää Turun yliopiston uskontotieteen dosentti Tuija Hovi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
21.6.2017 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
Miksei kouluissa opeteta lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi puhumisen tekniikkaa?
Yllättävän moni kärsii puhetekniikan ongelmista. Harjoittelemalla oikeaa tekniikkaa voi päästä eroon kurkkukivusta ja narisevasta äänestä. Pasi Heikura kysyi Tampereen yliopiston puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkaselta, pitäisikö kouluissa opettaa lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös puhumista. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
14.6.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Slangin slobot ja hurrit
Stadin slangista voi päätellä ketkä Suomessa asuivat kulloinkin, ja keiden kanssa he olivat kanssakäymisissä. Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii -sanakirjan kirjoittanut Heikki Paunonen kertoo, että stadin slangi ei ole murre vaan kieli. Slangi on puhujalleen paitsi ylepeyden, myös loputtomien oikeakielisyyskiistojen aihe. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
7.6.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Miten Raamattu on vaikuttanut tarinoihimme
Alussa oli Raamattu. Juutalais-kristillinen perinne vaikuttaa edelleen kielen, tapojen, nimistön ja tarinakertomisperinteeseen kautta länsimaiseen kulttuuriin. Raamattu on siten vaikuttanut myös suomalaiseen kirjallisuuteen aina Kalevalaa ja Aleksis Kiveä myöten. Pasi Heikuran vieraana tutkijatohtori Jyrki Korpua Oulun yliopistosta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
31.5.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Odysseian retket menneisyydestä nykypäivään
Nuoren miehen rankat harharetket kiinnostavat vuosituhannesta toiseen. Odysseuksen vaikea kotimatka toimii ihmisenä kasvamisen vertauskuvana. Mikä on tarinan alkuperä? Millainen oli Odysseian taival historian hämäristä nykypäivään? Pasi Heikura kysyi professori Paavo Castrénilta, joka on hiljattain suomentanut Homeroksen Odysseuksen harharetket. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Wikimedia Commons / Sailko
24.5.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Suomen kielen painotus
Aristoteleen kantapäässä pohditaan kielen painottamista. Onko suomen kielessä paino aina ensimmäisellä tavulla, ja painotetaanko muitakin kieliä miten sattuu. Pasi Heikuran vieraana Tampereen yliopiston fonetiikan tutkija ja lehtori Michael O'Dell. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Se on uusinta huhtikuulta 2013.
17.5.2017 • 24 Protokoll, 11 Sekunden
Täyttä hepreaa
Heprean kieltä puhuttiin yli 2000 vuotta sitten juutalaisten keskuudessa, mutta se jäi pitkäksi aikaa käytöstä muissa kuin uskonnollisissa yhteyksissä. Heprean kieltä alettiin elvyttää juutalaisten yhteiseksi puhekieleksi sionistisen liikkeen toimesta 1800-luvun lopulta alkaen.
Seemiläisten kielten emeritusprofessori Tapani Harviainen kertoo heprean kielen historiasta ja nykytilanteesta ja pohtii Pasi Heikuran kanssa, mistä sanonta “täyttä hepreaa” on saanut alkunsa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
10.5.2017 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Laukaan monipuolisuusmies Wolmar Schildt kannatti venykekirjoitusta
Wolmar Schildt kehitti suomen kieleen 500 uudissanaa, joista noin 100 on edelleen päivittäisessä käytössä. Esimerkiksi taide, tiede, ympyrä, neliö, uskonto, puoliso ja henkilö ovat hänen kehittämiään sanoja.
Schildt ehti uudissanojen lisäksi sekaantua myös valtakunnan politiikkaan ja erityisesti Jyväskylän seudun kehittämiseen. Piirilääkärin viran ohella hän omisti ja päätoimitti sanomalehteä, perusti ensimmäisen suomalaisen säästöpankin ja oppikoulun.
Vain yksi hänen ajamansa hanke ei onnistunut. Schildt kehitti suomen kielelle nk. venykekirjoituksen, mutta ei onnistunut ponnisteluistaan huolimatta saamaan sille kannatusta. Wolmar Schildtistä ja venykekirjoituksesta kertoo Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kamarineuvos Erkki Fredrikson. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Wolmar Schildt ja vaimonsa Matilda (o.s. Wadenstjerna), Museovirasto
-------------------------
Monelle on tuttu kysymys siitä, mitä Aleksis Kiven Nummisuutarien Topias lausuu katsellessaan kosioretkelle valmistautuvaa poikaansa Eskoa. Jos erehtyy siteeraamaan repliikkiä muodossa ”niin muuttuu maailma, Eskoseni”, saa heti korvilleen. Kiven sanamuotohan kuuluu tietenkin ”niin muuttuu mailma, Eskoni”.
Kyllä, mailma, ei maailma. Onko sana ollut vuonna 1864 erilainen, vai onko Kivi halunnut kuvailla Topiaksen luonnetta laittamalla tämän suuhun sanasta tuollaisen oudon muodon? Ennen syvällisempiä luonnekartoituksia kannattaa muistaa, että pitkää vokaalia ei vielä 1800-luvun puolivälissä itsestään selvästi merkitty kahdella vokaalilla.
Vielä 1847 lehdissä keskusteltiin kuitenkin siitä, pitäisikö kahden vokaalin sijasta sittenkin noudattaa tanskalaisen kielentutkijan Rasmus Raskin ehdotusta siirtymisestä unkarin kielen mukaiseen käytäntöön. Siinä pitkä vokaali merkitään erityisellä venykkeellä vokaalin päällä, ei toisella.
Piirilääkäri Wolmar Schildt eli Kilpinen oli innostunut tuosta mannermaisesta menetelmästä. Mutta toisaalta Schildt oli innostunut paljon muustakin. Kuten nyt suomen kielen uusien sanojen sepittelystä.
Edeltää, esine, henkilö, hoitola, itsenäisyys, kirjailija, kirje, laskento, sisustaa, suure, taide, tiede, umpio, uskonto, vankila, yksilö, yleisö ja ympyrä ovat kaikki Wolmar Schildtin luomuksia. Mikä mies Wolmar Schildt oikein oli ja miten ruotsia puhuvien aatelisten vanhempien vesaan tarttui suomen kielen edistämisen into? Kamarineuvos Erkki Fredrikson tietää.
Pasi Heikura
[email protected]
3.5.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Pikakirjoitus a:sta ö:hön
Pikakirjoitus luotiin, jotta puhetta voitaisiin kirjoittaa muistiin samassa tahdissa kun sitä syntyy. Mihin pikakirjoitus perustuu? Missä sitä käytetään? Miksi eri kielissä käytetään erilaista pikakirjoitusta?
Haastateltavana on pikakirjoittaja ja eduskunnan erityisasiantuntija Niklas Varisto.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
Kuvassa näyte Nevanlinnan pikakirjoituksen oppikirjasta vuodelta 1883, katkelma Julius Krohnin puheesta J.V. Snellmanille Vilho Sedederholmin kirjaamana.
26.4.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Kuntavaalien retorinen sato
Kevään kuntavaalien retoriikkaa puntaroi Pasi Heikuran kanssa puhetaidon tutkija ja Puhujakoulun vastaava opettaja Severi Hämäri. Millä puheen keinoilla poliitikot vaaleissa voittivat ja hävisivät? Onko sanalla “tasa-arvo” eri merkitys, silloin kun siitä puhutaan oikeiston tai vasemmiston vaalipuheissa?
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
Kuva: Yle Petteri Sopanen
19.4.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Raamatun sanontojen käännökset
Martin Lutherin Saksassa käynnistämän uskonpuhdistuksen seurauksena Mikael Agricola käänsi Raamatun suomeksi. Kieleemme vakiintui sanoja ja sanontoja, joiden raamatullista alkuperää emme usein edes muista. Kuinka sanonnat ovat muuttuneet vuosisatojen aikana? Perustuvatko ne Raamatun alkuperäisteksteihin? Pasi Heikura kysyy Turun yliopiston saksan kielen dosentilta Tuomo Fonsénilta, joka on tutkinut asiaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
Kuva: Creative Commons
12.4.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Suomen kielen opetus maailmalla
Muumit, mäkihyppy, metallimusiikki ja Kalevala ovat esimerkkejä syistä alkaa opiskella suomen kieltä. Myös suomalaisten formulakuskien ja Aki Kaurismäen tapa ilmaista itseään innoittaa perehtymään kieleen. Missä kaikkialla voi opiskella suomea, ja paljonko opiskelijoita maailmalla on? Pasi Heikura haastattelee Opetushallituksen vastaava asiantuntija Krista Heikkilää.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle Pertti Pekkala
5.4.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Mies, joka toi piilosanaristikon Suomeen
Piilosana on sanaristikko, jossa vihjeet annetaan varsinaisesta ristikosta erillisinä, ja jossa jokainen vihje sisältää sekä suoran vihjeen että piilosanamaisen kätketyn vihjeen ratkaisusanasta.
Piilosana on peräisin Englannista. Suomeen tehtävätyypin toi Risto Pitkänen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
Kuva: C C Susanne Nilsson
29.3.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Missä on minkäkinlaisia paikannimiä?
Luonnonvarakeskuksen tutkija, biologi ja paikkatietoanalytiikan asiantuntija Kari Mikkola innostui Maanmittauslaitoksen nimitietokannasta. Hän alkoi laatia kartakkeita erilaisten paikannimien perusteella. Kuten esimerkiksi Suomen kartta, johon on punaisella täplällä merkitty paikannimet, joissa on sana äijä ja sinisellä täplällä paikannimet, joissa on sana ukko. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
Kuva: Metla
22.3.2017 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Keesojen lehdon keksijä
Vuonna 2008 menehtyneen säveltäjä, basisti Pekka Pohjolan progressiivista rockia ja fuusiojazzia edustava tuotanto on lajinsa huippua. Fantasiahenkisten soololevyjen kappaleiden erikoiset nimet herättävät uteliaisuutta. Haastateltavana Keesojen lehto -levyn kappaleiden nimet luonut Heikki "Hector" Harma. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
15.3.2017 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
EKP:n kuukausikatsausten salakieli
Mistä tietää, onko EKP laskemassa viitekorkoaan? Entä mistä tietää,aikooko EKP nostaa korkoa?
Aristoteleen kantapää kysyy tänään,miten tulkita Euroopan Keskuspankin laatimaa kieltä ja kuukausikatsauksia.Katsaukset ovat monelle vaikeaselkoisuutensa vuoksi suorastaan salakieltä. Pasi Heikuran vieraana EKP:n kielen tulkintoihin johdattaa taloustoimittaja Aapo Parviainen."
Toimittajina Pasi heikura ja Emilia Cronvall.
8.3.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Toivon heinäkuu: Suomen itsenäistyminen, sisällissota ja Eino Leino
Suomen itsenäistyminen oli Eino Leinolle unelmien täyttymys. Sitä seurannut kansalaissota oli puolestaan masentava painajainen, josta molempia osapuolia ymmärtävä Leino ei koskaan toipunut. Leinon viimeisistä vuosista kertoo Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja, kirjailija Esko Piippo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
1.3.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Kyrillisten kirjainten salaisuus
Venäjä ei ehkä olisi meidän silmissämme niin outo ja arvaamaton, jos ymmärtäisimme paremmin sen kieltä ja kulttuuria. Mutta kieltä oppiakseen täytyy ensin osata lukea kyrillisiä kirjaimia. Sen jälkeen venäjä on vain yksi indoeurooppalainen kieli muiden joukossa. Miksi venäjän kieltä kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla? Emeritusprofessori Arto Mustajoki Pasi Heikuran haastateltavana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
Kuva: Yle / Markku Värtö
22.2.2017 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
R-vika voi olla ominaisuus
Ovatko erilaiset puhehäiriöt persoonallisia ominaisuuksia, vai vikoja, joista täytyy päästä eroon? Logopedian professori Sari Kunnari kertoo, mistä puhehäiriöt aiheutuvat ja kuinka niitä hoidetaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle/Antti Haanpää
Suomen kansalaisuuden saamiseksi pitää osata suomen kieltä. Miten sitä taitoa mitataan?
Opetushallitus järjestää kielitutkintoja. Migri, eli maahanmuuttovirasto määrittelee tulokset ja tason, jotka kansalaisuuden saamiseen vaaditaan.
Millaista kielitaitoa suomalaiseksi pyrkivältä vaaditaan? Ketkä näihin kokeisiin osallistuvat? Yleisten kielitutkintojen tutkimuskoordinaattori Sari Ahola kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle/Juha Kivioja
8.2.2017 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Voiko sanoilla tehdä?
Sanat ovat myös tekoja. Filosofi Risto Koskensilta väittää, että sanat eivät pelkästään kuvaile todellisuutta, ne myös luovat sitä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Yle/Jouni Immonen
1.2.2017 • 24 Protokoll, 14 Sekunden
Graffitit viestintänä
Mitä yhteistä on kalliomaalauksilla ja katutaiteella? Paljonkin, jos kysytään läänintaiteilija Tero Karviselta. Karvinen kertoo Aristoteleen kantapäälle, millaista viestintää graffitit ja tagit sisältävät, ja mitä kaikkea sähkökaapin kylkeen piirretystä tussinjäljestä voi päätellä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Ohjelma on uusinta helmikuulta 2013.
Kuva YLE/Erik Vierkens
25.1.2017 • 24 Protokoll, 8 Sekunden
Puolivuotiskatsaus
Aristoteleen kantapää on kaivanut esiin kiinnostavia haastattelunpätkiä, jotka eivät ole mahtuneet varsinaisiin ohjelmiin syksyllä 2016. Ääneen pääsevät muiden muassa presidentti Tarja Halonen ja intiaaniasiantuntija Riku Hämäläinen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: YLE/Erkki Wranger
18.1.2017 • 24 Protokoll, 21 Sekunden
Oikeustulkkauksen syvin olemus
Aristoteleen kantapää selvittää mitä on oikeustulkkaaminen, ja miten se eroaa tavallisesta tulkkaamisesta. Miksi tulkkia tarvitaan yhä useammin suomalaisissa oikeussaleissa? Haastateltavana on oikeustulkki ja tutkija Nina Isolahti. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kuva: Korkein oikeus YLE/Nella Nuora
11.1.2017 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Paperi kertoo arkistonhoitajalle omaa tarinaansa
Joskus itse paperi kertoo tutkijalle enemmän kuin sille kirjoitettu teksti. Näin väittää Kansallisarkiston sektorijohtaja, paperikonservoinnin asiantuntija István Kecskeméti. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura, Tina Cavén ja Jani Tanskanen.
Kuva: Haarlan paperitehtaan paperikone vuonna 1954. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto/Mauno Mannelin
4.1.2017 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Miten presidentin uudenvuodenpuhe kirjoitetaan
Presidentti Tarja Halonen kertoo, kuinka tasavallan presidentin uudenvuoden puhe laaditaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
***
Mainiossa Downton Abbey –sarjassa käsiteltiin aikojen muuttumista monella tavalla. Eräässä jaksossa kartanon isäntäväki oli kauhuissaan, kun nuori polvi halusi saada kartanoon uuden keksinnön, radion. Kammotusta aiheuttava nykyajan vempele sai lordi Granthamin silmissä armon vasta kun hän kuuli, että kuningas Yrjö V aikoo puhua radiossa.
Kyseessä ei kuitenkaan ollut brittien joulupäivän perinne, kuninkaan puhe. Yrjö V aloitti sen vasta vuonna 1932. Downton Abbeyssä kohua aiheuttanut radiopuhe oli vuoden 1924 Brittiläisen Imperiumin näyttelyn avajaispuhe.
Hallitsijoiden puheet kansalle ovat kuitenkin vieläkin vanhempi instituutio. Vesa Heikkisen ja Tuure Hurmeen tutkimus Suomen tasavallan presidentin uudenvuoden puheista muistuttaa, että ”Yhdysvalloissa liittovaltion tilaa koskevia puheita on pidetty jo vuodesta 1790”.
Suomessa perinne alkoi vuonna 1935, kun presidentti P.E. Svinhufvud puhui kansalaisille radiossa kansallisen sovinnollisuuden viikon kunniaksi. Svinhufvudin puhe alkoi puhuttelulla, josta kehkeytyi uudenvuodenpuheen jämäkkä vakioaloitus: "Kansalaiset!"
Tutkijat analysoivat ansiokkaasti presidenttiemme puheita. Kekkonen on ainoa, joka on rohjennut esittää suoria velvoitteita kansalaisille. Svinhufvud ja Paasikivi ovat käyttäneet eniten kieltoverbejä. Halonen taas viljeli paljon olla-verbiä.
Mutta miten tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe tehdään? Kirjoittaako joku sen presidentille? Onko puheelle olemassa salainen kaava? Yksi maamme kokeneimmista tasavallan presidentin uudenvuoden puheiden kirjoittajista, kaksitoista puhetta kirjoittanut ja puhunut rouva presidentti Tarja Halonen kertoo.
Pasi Heikura
[email protected]
***
Kuva: Raili Tuikka.
28.12.2016 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Mitä kieltä Jeesus puhui?
Joulun kunniaksi otimme selvää Jeesuksen kielestä. Perehdyttäjänä on seemiläisten kielten professori Tapani Harviainen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
***
Jouluevankeliumin kielet
Luukkaan evankeliumin toisen luvun parikymmentä ensimmäistä jaetta ovat taas näinä päivinä kovassa käytössä, kun keisari Augustuksen verollepanoa muistellaan Suomen kodeissa ja kirkoissa. Ei ihme, että jouluevankeliumiksi on valittu juuri Luukkaan kertomus kaikista neljästä Uuden testamentin evankeliumista, se kertoo Jeesuksen syntymästä tarkimmin.
Vanhin – Markuksen evankeliumi – ja nuorin – Johanneksen evankeliumi – alkavat kertoa Jeesuksesta vasta hänen julkisen toimintansa käynnistymisestä alkaen ja Matteus ohittaa syntymän vauhdikkaasti. Ensin Joosef kyseenalaisti avioliiton raskaana olevan Marian kanssa, kunnes enkeli rohkaisi häntä unessa pysymään liitossa. Sitten Joosef ei koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan, jolle Joosef antoi nimen Jeesus. Ja sitten tulevatkin jo itäisen maan tietäjät ja Herodes huolestuu.
Luukkaan evankeliumin alkutekstejä ei ole säilynyt alkuperäisenä. Evankeliumi on rakennettu yhdistelemällä kopion kopioita, joista mikään ei ole toistensa kanssa samanlainen. Luukasta pidetään myös Apostolien tekojen kirjoittajana, joten hänen käsialaansa on yli neljännes Uuden Testamentista.
Tätä tuotteliasta kirjoittajaa pidetään kreikkalaisena lääkärinä, ja niin hänen tekstinsä kuin suuri osa muustakin Uuden testamentin käsikirjoituksista on kirjoitettu kielellä, jota sanotaan koinee-kreikaksi, erotuksena vanhemmasta klassisesta kreikasta ja uudemmasta bysantin kreikasta. Koinee tarkoittaa yhteistä, ja se syntyikin Kreikan eri kaupunkivaltioista tulleiden sotilaiden väliseen kommunikointiin Aleksanteri Suuren armeijassa. Kyseinen armeija myös levitti kieltä tehokkaasti valloittaessaan laajoja alueita.
Mutta mitä kieltä puhui Luukkaan ja muiden evankelistojen päähenkilö, Jeesus? Puhuttiinko Israelissa tuolloin hepreaa? Vai puhuttiinko Rooman valtakunnassa latinaa? Seemiläisten kielten professori emeritus Tapani Harviainen kertoo.
Pasi Heikura
[email protected]
***
Kuva: Steve Allen / Brand X Pictures
21.12.2016 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
Kukunorin järki ja nonsense
Mitä Lauri Viidan kummallisesta peikkorunoelmasta voi käsittää? Kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
***
Kun viime keväänä tein ohjelmaa Lauri Viidasta ja Kukunorista, löysin Ylen Elävästä Arkistosta Arvo Ahlroosin vuonna 1965 ohjaaman elokuvan Nousu Pispalaan. Siinä Viita kulkee Pispalassa, tapaa tuttaviaan ja juttelee Pispalan olemuksesta.
Filmi alkaa Pyhäjärveltä. Viita ja kolme muuta miestä istuu moottoriveneessä. Mies Viidan vieressä osoittaa rannassa näkyvää Pispalaa ja kysyy saksaksi, että mikäs kaupunki tämä on? Tulkki kääntää kysymyksen ja Viita vastaa innostuneena, että kaupunki tosiaan, tämä on nyt tosiaan se Pispala, puolisentoistakymmentätuhatta ihmistä toinen toisensa niskassa. Koko loppuelokuva on tavallaan selvitystä saksalaismiehen kysymykseen – mutta alun venekohtauksen jälkeen miestä ei näy filmissä ollenkaan!
Jäin miettimään, kuka tuo vierasmaalainen mies oli. Oliko hän joku Viidan saksalainen kirjailijatuttu? Oliko Tampereella kenties tuolloin jokin kirjailijatapaaminen, johon saksalaismies osallistui?
Pyysin virka-apua Elävän Arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälältä. Hän ei tiennyt muuta kuin mitä elokuvan tietoihin oli merkitty: ”KUVA: Miehiä moottoriveneessä Pyhäjärvellä Tampereella, saksalainen mies kyselee Pispalasta”.
Pitkä ajan kuluttua muistin, että vanha tuttuni Hannu Hyttinen on muun muassa Viita-ekspertti. Lähetin utelun hänelle. Hannulle asia oli täysin outo, mutta hän keksi oivallisen jatkosuunnitelman: jospa kysyisin suoraan Arvo Ahlroosilta! Oivallinen neuvo!
Ahlroos vastsi puhelimeen hiukan yllättyneenä. Hän muisti elokuva hyvin, se oli hänen ensimmäinen filminsä, kun hänet palkattiin Yleisradioon. Hän muisti päättäneensä tehdä jutun Viidasta heti saatuaan pestin.
Ja sitten päästään saksalaismieheen. Ei hän mikään saksalaismies ole. Lauri Viita oli keksinyt idean veneilystä ja saksalaisesta, joka kysyy Pispalasta. Kun saksalaisia ei ollut saatavilla, rooliin pyydettiin ja saatiin tamperelainen kieltenopettaja Martti ”Masa” Karttunen. Kiitos Arvo Ahlroos arvoituksen ratkaisemisesta!
Juhlavuottaan viettävän Lauri Viidan leikkisää Kukunor-runoelmaa on pidetty toisaalta järjettömänä opuksena ja toisaalta eräänä suomalaisen nonsense-runouden huippuna. Arviot eivät ole kaukana toisistaan, tarkoittaahan englannin sana nonsense järjen, sense vastakohtaa, ei-järkeä, hölynpölyä.
Mainio yhteensattuma on se, että vuonna 1846 eli tasan 170 vuotta sitten englantilainen Edward Lear julkaisi kirjan nimeltään A Book Of Nonsense, jota pidetään ensimmäisenä nonsense-tyylilajin teoksena. Juhlan kunniaksi se on nyt suomennettu nimellä Hölynpölykirja.
Keväällä keskustelimme Lauri Viidan Kukunoria tutkineen Sakari Katajamäen kanssa teoksen ulottuvuuksista ja nyt jatkamme teoksen puimista siitä mihin jäimme. Voiko moneen suuntaan vihjailevaa Kukunoria ymmärtää, jos ei tiedä, mihin se kulloinkin viittaa? Mikä on unen merkitys Kukunorin juonen kululle? Keneen viittaa Heluna Himagon-Kamelungliangelon?
***
Kuva Esko Salmisesta ja Liisamaija Laaksosesta Jukka Sipilän televisioelokuvassa Kukunor, 1973: Håkan Sandblom
14.12.2016 • 24 Protokoll, 4 Sekunden
Kansantanssitko suomalaisia?
Mistä tulevat suomalaiset kansantanssit ja niiden nimitykset? Vieraana tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
****
Suomalaisen tanhun juurilla
Suomalainen kansanmusiikki on kummallista. Tai ehkä pitäisi sanoa, että eurooppalainen kansanmusiikki on kummallista. Mehän tiedämme, että aitoon alkuperäiseen kansanmusiikkiin kuuluu hypnoottinen ja kumea rummutus, niin kuin Afrikan, Amerikan ja Kauko-Idän asukkaiden aidoissa musiikeissa. Mutta eurooppalaisten kansojen perinnemusiikki on kimeää pillien pihinää ja viulujen vingutusta.
Suomessakin oli aikoinaan rumpuja, niin kuin koko Skandinaviassa. Ne olivat kuitenkin noitarumpuja, jotka muuttuivat ongelmallisiksi kristinuskon levitessä pohjoiseen. Lapin noitarummut kerättiinkin pois käyttäjiltään ja ne koottiin Kööpenhaminaan museoon. Ikävä kyllä museo ja rummut tuhoutuivat kaupungin palossa vuonna 1795. Joka tapauksessa pohjoisen Skandinavian noitarumpuja on käytetty aikoinaan ilmeisesti enemmänkin shamanistiseen toimintaan kuin varsinaisesti tanssimusiikin tuottamiseen.
Niinpä kun suomalainen haluaa mennä musiikillisille juurille eli rootseille, hän kuuntelee bluesia, bluegrassia ja countrymusiikkia. Näin koko maailman valloittanut amerikkalainen populaarikulttuuri on antanut meille kaikille myös yhteiset alkuperäismusiikit.
Täällä kotimaassa tyydymme kansanmusiikkiin, jota pelimannit esittävät viuluillaan ja harmonikoillaan. Sana pelimanni tulee ruotsin soittoniekkaa tarkoittavasta sanasta spelman, viulu tulee niin ikään ruotsin sanasta fiol, ja harmonikka on ilmeisesti lainattu saksan handharmonika-nimiseltä soittimelta.
Onneksi meillä on supisuomalainen kansantanhu, joka tänä vuonna viettää 150-vuotisjuhlavuottaan. Mistä tulevat näiden aitojen suomalaisten tanssien nimet, kuten polska, katrilli ja tanhu? Tampereen yliopiston tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu on tutkinut kansantansseja yli kahden vuosikymmenen ajan, joten annetaan hänen kertoa.
***
Kuva: Kalle Kultala / Yle.
7.12.2016 • 24 Protokoll, 40 Sekunden
Aristoteleen kantapää
Nykyisen Gabonin rannikolla elettiin ilon hetkiä. Brittiläinen Alice Clayton synnytti poikalapsen, joka sai isänsä ja isoisänsä mukaan nimen John Clayton III. Jälkipolvet muistavat vastasyntyneen paremmin Lordi Greystokena eli Tarzanina, apinoiden kuninkaana.
Oikeasti Tarzan tietenkin näki päivänvalon amerikkalaisessa All-Story -lehdessä lokakuussa 1912 silloin 37-vuotiaan Edgar Rice Burroughsin kirjoittamassa tarinassa. Tarina julkaistiin kirjana vielä samana vuonna ja siitä eteenpäin kirjoja ilmestyy vielä 24 kappaletta.
Mutta olisiko Tarzanin tarina mahdollinen? Voisiko apinaheimo ottaa ihmisvauvan kasvatettavakseen? Voisiko apinana kasvatettu lapsi oppia lukemaan kuvakirjoista itsekseen? Onko apinoilla voitonhuutoa? Tätä on kysyttävä monien alojen asiantuntijalta, professori Anto Leikolalta.
Pasi Heikura
[email protected]
30.11.2016 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Lääkkeeksi neitsyen verta eli kuinka keskiajalla kirjoitettiin lääketiedettä
Päätä särki ja astmaakin sairastettiin keskiajan Englannissa. Mutta kuinka sairauksista, ruumiinosista ja hoitovälineistä kirjoitettiin keskiajan lääketieteellisissä teksteissä? Vieraanamme on aiheeseen perehtynyt tutkija Juhani Norri. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
****
Olemme tottuneet siihen, että englanti on maailmankieli, joka alituisesti vaanii muita kieliä. Näin ei tietenkään ole aina ollut. Esimerkiksi varhaisella keskiajalla englannin ylivalta ei edes Isossa-Britanniassa ollut taattu. Sen jälkeen, kun Vilhelm Valloittaja oli vuonna 1066 – eli 950 vuotta sitten – johtanut normannit Englantiin, niin sanottu anglo-normannilainen kieli eli eräs pohjoisranskan murre oli levinnyt maahan tehokkaasti.
Muun muassa lääketieteellistä kirjallisuutta ei varhaisella keskiajalla löytynyt englanniksi, vain anglo-normanniksi ja etenkin latinaksi. Tilanne alkoi korjaantua vasta keskiajan puolivälin jälkeen.
Miten englannin kieli alkoi taipua lääketieteen kieleksi? Tähän kysymykseen tuo valoa Tampereen yliopiston englannin kielen lehtori, tohtori Juhani Norrin tämän vuoden loppukeväällä viimeistelemä jättiläismäinen sanakirja Dictionary of Medical Vocabulary in English, 1375–1550.
Kyseessä on melko jättiläismäinen sanakirja. Se on kaksiosainen, sivuja sanakirjassa on yhteensä 1 294 ja hakusanoja 12 608. Ja Norri on jo rajannut aihetta ja keskittynyt keräämään vanhoista dokumenteista lähinnä ruumiinosien, tautien, instrumenttien ja lääkkeiden nimiä.
Selailijalle sanakirja on jännittävä seikkailu. Hakusanan death eli kuolema kohdalta löytyy niin merkitys kuolema ja great death (iso kuolema) eli rutto kuin little death (pieni kuolema) eli pyörtyminen!
Millaisia tauteja keskiajan Englannissa podettiin? Millaisilla lääkkeillä noita tauteja parannettiin? Keillä oli tieto parantaa tauteja? Millainen urakka Juhani Norrilla oli sanakirjan tekemisessä? Miten keskiajan englanniksi olisi puhuttu tämän syksyn influenssa-aallosta? Kysytään Juhani Norrilta.
****
Kuva vesikauhuisen miehen päästä keskiaikaisessa lääketieteellisessä kirjoituksessa: Cambridgen yliopisto, Emmanuel Collegen käsikirjoitus n:ro 69.
23.11.2016 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Kansanuskon monet sanat
Miten muinaissuomalaiset puhuivat jumalista ja haltioista? Miksi pohjoissuomalaiset toivottivat toisen tervemenneeksi Helsinkiin, kun halusivat pahasti sanoa? Suomalaisen kansanuskon sanoihin perehdyttää uskontotieteen dosentti Risto Pulkkinen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
***
Mikael Agricola oli huumorimiehiä. Vuonna 1551 hän laati Psalmien kirjan eli Daavidin psalttarin alkuun luettelon suomalaisista pakanallisista jumalista. Hänen mukaansa Häme ja Karjala uskoivat eri jumaliin, joita kummallakin oli tasan tusina. Näin Agricola kirjoitti jotakuinkin nykysuomeksi käännettynä Hämeen jumalista:
Epäjumalia monia tässä, muinoin palveltiin kaukana ja läsnä.
Näitä kumarsivat hämäläiset, sekä miehet että naiset.
Tapio metsästä pyydykset soi, ja Ahti vedestä kaloja toi.
Väinämöinen virret takoi, Rahko kuun mustaksi jakoi.
Ja niin edelleen. Karjalaisten jumalista Agricola tiesi taas seuraavaa:
Vaan karjalaisten nämä olivat, epäjumalat joita he rukoilivat.
Rongoteus ruista antoi, Pellonpekko ohran kasvun soi.
Vironkannas kauran kaitsi, muutoin oltiin kaurasta paitsi.
Äkräs herneet, pavut, nauriit loi, kaalit, liinat ja hamput edestoi.
Köndös huuhdat ja pellot teki, kun heidän epäuskonsa näki.
Ja niin edelleen. Entä missä se huumori sitten piilee? Se löytyy loppukaneetissa, jossa piispa kertoo rennolla otteella, että lisäksi: Palveltin mös paljo muuta / Kivet Cannot Tädhet ja Cwuta.
Risto Pulkkinen ja Stina Lindfors ovat kirjoittaneet suomalaisen kansanuskon sanakirjan. Uskontotieteen dosentti Pulkkinen on oikea ihminen kertomaan, mihin täällä uskottiin ennen kristinuskon saapumista vai uskottiinko mihinkään.
Kuva: Pentti Palmu / Yle.
16.11.2016 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Salakirjoituksista kiinni
Salakirjoitusten maailmaan johdattaa professori emerita Kaisa Nyberg. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
Kuvassa salakirjoituskone Mirri, jonka on suunnitellut Yleisradion tekninen johtaja Paavo Velander 1940-luvulla: Jorma Laiho / Yle.
9.11.2016 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
Meidän jokapäiväinen leipämme
Työtä tekemällä tuodaan leipää pöytään, köyhät ovat leipäjonossa ja Isä meidän -rukouksessa toivotaan jokapäivästä leipää. Miksi leipä käy ravinnon vertauskuvaksi? Millainen sija leivällä on kulttuurissa ja kielessä? Aiheeseen tutustuttaa professori emeritus Bo Lönnqvist. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
Kuva: Arja Lento.
***
Pyhäinpäivä on yksi suosituimpia kirkkopyhiämme, joten Isä meidän -rukousta luetaan puoliääneen näinä aikoina taajaan. Tämä katolisessa latinankielisessä perinteessä pater nosterina tunnettu rukous löytyy Uudesta testamentista kahdesta kohdasta. Se on osa Matteuksen evankeliumin Vuorisaarnaa, ja toisaalla Luukas kertoo, että Jeesus opetti sen opetuslapsilleen sen jälkeen, kun nämä olivat pyytäneet Jeesusta opettamaan heille, miten rukoilla.
Isä meidän -rukous on siis ikivanhaa perua ja sen sanamuodot ovat muuttuneet aina kun Raamattua on käännetty uudelleen. Kiinnostavaa Isä meidän -rukouksen alkuperäisessä, muinaiskreikankielisessä muodossa on yksi sana, joka ei esiinny missään muualla Raamatussa eikä muissakaan vanhan kreikan kielellä kirjoitetuissa teksteissä. Sana on epiousios.
Jännittäväksi asian tekee se, että Pyhä Hieronymus, mies, joka käänsi Raamatun hepreasta ja kreikasta latinan kielelle 300-luvun lopulla, käänsi sanan epiousios kahdella eri tavalla. Matteuksen evankeliumissa hän käänsi sen uudissanalla supersubstantial eli yliluonnollinen, transsendentaalinen tai olennainen ja Luukkaan evankeliumissa sanalla jokapäiväinen. Alkuperäisen sanan etymologia antaa mahdollisuuden kumpaankin merkitykseen, joten yksimielisyyttä sanan olemuksesta ei ole vieläkään.
Jokapäiväisen leivän rukoileminen sopii pyhäinpäivän tienoille hyvin, koska ennen kristinuskoa näinä päivinä vietettiin vanhan maatalousyhteiskunnan sadonkorjuun ja vuoden vaihtumisen juhlaa, kekriä. Kekrin aikaan kesän sato oli tallessa, joten siitä saatettiin nauttia. Voitiin vihdoinkin syödä ja juoda oikein kunnolla.
Mutta miten niin leipää? Miksei jokapäiväinen puuromme, perunamme tai kyljyksemme? Professori emeritus Bo Lönnqvist on tutkinut suomalaista leipäkulttuuria, kysytään häneltä.
2.11.2016 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Eteenpäin, sanoi eskimo lumessa
Legendan mukaan eskimoilla on enemmän lunta tarkoittavia sanoja kuin muilla kansoilla. Mutta onko se totta vai tarua? Ja mitä nuo eskimoiden sanat lumelle ovat? Entä onko eskimoilla jään eri muodoille monia sanoja? Pasi Heikuran haastattelema eskimologi Eva Jansson vastaa myös siihen, mille aiheille ei sanoja löydy. Ohjelma on uusinta marraskuulta 2009. Kuva: Kristofer Gylling / Yle.
26.10.2016 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Havupuiden nimet männystä petäjään
Suomi elää metsästä, sanotaan. Mutta ei ole sanottu vasta kuin 33 vuotta. Suomen Metsäteollisuus ry käynnisti vuonna 1983 Sopu-nimisen projektin, jolla haluttiin notkistaa jäykäksi menneitä puumarkkinoita asiakaskeskeisellä, metsänomistajan tarpeista lähtevällä toimintatavalla.
Yksi osa projektia oli Suomi elää metsästä –kampanja, jonka mainoslausetta myöten suunnitteli Matti Harkonmäki, mainostoimisto Harkonmäki Oy:n perustaja ja johtaja. Ja hyvin Harkonmäki kampanjan lauseen suunnittelikin, koska sitä käytetään yhä.
Vieraana on Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sanaston asiantuntija Kirsti Aapala, joka kertoo havupuita kuvaavien sanojen alkuperästä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Eero Koski.
19.10.2016 • 24 Protokoll, 5 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Aleksis Kivi ja William Shakespeare
Shakespearea on juhlittu tänä vuonna, kun tulee kuluneeksi tasan 400 vuotta tämän näytelmäkirjallisuuden suurmiehen kuolemasta. Kolmenkymmenenseitsemän näytelmän lisäksi Shakespearea arvostetaan kielellisten ansioiden perusteella. Brittien Shakespearen rinnalla meidän kotoinen näytelmäkirjailija-suurmiehemme Aleksis Kivi kalpenee ainakin tuotantonsa laajuudella mitattuna. Mutta kumpikin klassikko on omassa maassaan tunnettu, rakastettu ja siteerattu. Oliko Aleksis Kivi lukenut Shakespearensa? Vaikuttiko Shakespeare Kiven näytelmiin? Tampereen Yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen dosentti Riitta Pohjola-Skarp kertoo.
12.10.2016 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Klingon – scifi-kieli joka lähti lapasesta
Miten luodaan kieli TV-viihdettä varten? Tarkasteltavana Star Trek -kulttisarjasta tuttujen klingonien kieli, vieraana Star Trek -harrastaja ja tietokirjailija Juho Kuorikoski. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
***
Tasan viisikymmentä vuotta sitten, syyskuun kahdeksantena 1966 klo 20.00 yhdysvaltalainen tv-kanava NBC esitti ensimmäisen jakson uudesta sarjasta nimeltään Star Trek. Sarja kertoi avaruusaluksesta päämäärättömällä tähtivaelluksella, joka vie monikulttuurisen miehistön avaruusseikkailusta toiseen. Lopulta kolmannen kauden jälkeen sarja päätettiin vuonna 1969, ja viimeinen jakso esitettiin puolitoista kuukautta ennen kuin Neil Armstrong käveli Kuun pinnalla.
Jokin Star Trekissä kuitenkin vetosi suuriin katsojajoukkoihin. Sarjan uusintakierrokset pienillä televisiokanavilla alkoivat kerätä suosiota. Vuonna 1973 New Yorkissa toiseen Star Trek –kokoontumiseen saapui 6000 fania ja seuraavana vuonna väkeä saapui jo 14 000. Tämä huomattiin myös elokuvastudioissa ja viimein vuonna 1979 ilmestyi ensimmäinen Star Trek –elokuva Avaruusmatka. Tuon jälkeen erilaisia televisiosarjoja aiheesta on tehty kuusi ja elokuvia on ilmestynyt kaksitoista – viimeisin viime kesänä.
Yhtä ennalta-arvaamaton kuin Star Trekin taival kalliista kulttisuosikista pitkäkestoiseksi saagaksi on sarjassa esiintyvän Klingon-kansan kielen suosio. Tv-sarjassa ulkoavaruuden sotaisat klingonit vain murahtelivat, mutta elokuvaa varten heille luotiin oma kielensä. Kieli ei kuitenkaan jäänyt pelkästään elokuvan henkilöiden käyttöön, vaan fanit ovat ottaneet sen omakseen.
Millainen kieli on kyseessä? Kuka klingonin on luonut? Millaista väkeä klingonit ovat? Miten sanotaan ’minä rakastan sinua’ klingoniksi? Star Trek -harrastaja, tietokirjailija Juho Kuorikoski vastaa.
Kuva: Flick / Gage Skidmore. CC BY-SA 2.
5.10.2016 • 24 Protokoll, 4 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Rakkaalla brändillä yksi nimi
Yhdistääkö menestyvien yritysten nimiä jokin? Miten yritysnimiä on keksitty? Brändinimitutkija ja markkinoinnin asiantuntija Timo Leppänen kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
***
Suomalaisilla tuotteilla on paljon hienoja nimiä, mutta ehkä kaksi maineikkainta ovat Sisu-pastillit ja Sampo-tulitikut. ”Suomalaista Sisua jo vuodesta 1928” kuuluu Sisu-pastillin mainoslause ja se vie meidät vuosisadan alun Turkuun. Vuonna 1916 kemisti Johan Rudolf Borg (myöhemmin Ponkamo) ja myyntimies Felix Kaukopaasi perustivat teknokemiallisen yrityksen, joka sai nimekseen Seres antiikin viljan ja kasvun jumalan Cereksen mukaan.
Seres tuotti etikkaa, mausteita, saapasrasvaa, lattiavahaa ja pesuaineita. Vuonna 1927 Ponkamo kehitti kotinsa kellarissa pastillin ruotsalaisen Läkerolin mallin mukaan. Pastilli sai nimen Sisu, joka oli 20-luvulla jonkinlainen muotitermi suomalaisten urheilijoiden menestyttyä maailmalla olympialaisissa. Ja sisukkaasti on sisupastilli pysynyt suomalaisten huulilla.
Sampo-tulitikkujen nimi kertoo hiukan toisenlaista tarinaa tuotteiden nimeämisestä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ruotsalaiset olivat haalineet lähes koko maailman tulitikkuteollisuuden haltuunsa ja Suomessakin naapurimaan aggressiiviset tulitikkuliikemiehet jopa rikkoivat tehtaiden koneita, jos alkoi vaikuttaa siltä, että maailmanmahtia oli uskallettu haastaa.
1920-luvun lopulla suomalaiset päättivät kuitenkin aloittaa vastatoimet ruotsalaisten tulitikkutrustia vastaan. Yritykselle hankittiin tilat Jokelasta ja se nimettiin Jokela Oy:ksi. Tehdas ei kuitenkaan saanut tuotantoa alkamaan, joten vuonna 1933 siitä muodostettiin tulitikkuyhtiö nimeltään Tulitikku Oy. Ensimmäiset ”Trustivapaat Sampo-tulitikut” tulivat markkinoille samana vuonna.
Tällaisia tarinoita löytyy bränditutkija Timo Leppäsen kirjasta Merkilliset nimet. Hän onkin varmasti oikea ihminen kertomaan, miten firmojen ja brändien nimet syntyvät. Mikä yhdistää menestyvien brändien nimiä? Millaisia muoteja firmojen nimeämisessä on koettu?
***
Kuva: Venla Lindström / Yle
28.9.2016 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Johdatus arabian kielen perusteisiin
Aiheena arabian kieli, vieraana suomi-arabia-suomi-sanakirjan laatija Elias Harb. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
***
Amiraali katsoo Aldebaran-tähteä ja juo alkoholia. Kuulostaa hyvin tutulta tilanteelta. Kun sanoja hiukan raaputtaa, paljastuu, että kaikkien takana on arabiankielinen lähde. Amiraali tulee keskiaikaisesta arabian sotapäällikköä merkitsevästä sanasta amir. Aldebaran on Härän tähdistön kirkkain tähti, ja se tulee arabian seuraajaa merkitsevästä sanasta, koska tähti näyttää seuraavan Seulasien tähtijoukkoa. Ja alkoholin taustalla taas on arabian sana al-kuhul, joka on alun perin tarkoittanut silmäluomien tummentamiseen tarkoitettua jauhetta.
Meille nuo sanat ovat tulleet latinan, ranskan, englannin ja saksan kautta. Niinpä arabialaisten käsitteiden vaikutusalue käsittää koko läntisen maailman. Suomessakin arabiaan pohjautuvat sanat ovat hyvin vanhoja, joten luulisi, että meillä olisi jo kauan ollut väline eli sanakirja tuon maailmankielen ja oman kielemme väliseen ymmärtämiseen. Kävihän suomalainen tutkimusmatkailija G.A. Wallin uhkarohkeilla reissuillaan Egyptissä ja Arabian niemimaalla jo noin 170 vuotta sitten. Mutta ei, ensimmäinen Suomi-Arabia-Suomi -sanakirja ilmestyi vasta vuonna 2013.
Suomalaiselle tuon sanakirjan käyttö edellyttää arabialaisen kirjoituksen opiskelua, joten kyseessä on enemmänkin opas arabiaa puhuville suomen kielen ja suomalaisuuden ymmärtämiseen.
Millainen kieli arabia lopultakin on? Mihin suuntaan sitä kirjoitetaan? Montako aakkosta arabiassa on? Onko islamia ilman arabian kieltä? Entä arabian kieltä ilman islamia? Tulkki ja kääntäjä, ensimmäisen Suomi-Arabia-Suomi -sanakirjan tekijä Elias Harb kertoo.
21.9.2016 • 23 Protokoll, 54 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Työläs työehtosopimusterminologia
Mistä tulevat monimutkaiset tes-termit kuten Pekkaset, TUPO:t ja lomaltapaluurahat? Vieraana SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm. Kuva: Yle.
14.9.2016 • 24 Protokoll, 7 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Puhetta ja politiikkaa
Eduskunnassa puhutaan, ja siitä on puhumassa eduskunnan keskuskanslian entinen päällikkö Keijo Koivukangas. Lähetys on uusinta (4.9.2009).
***
Eduskunnan kesäloma alkaa olla ohi ja uusi täysistuntokausi on alkanut. Pelkkää puhetta, sanovat politiikkaan kyllästyneet, ja ovat aivan oikeassa. Valtion johtaminen ja puhuminen liittyvät toisiinsa tiukasti. Kaksi paljon käytettyä valtion johtamisen tapaa on nimetty erilaisten puhetyylien mukaan.
Parlamentarismi on meille tutuin valtiomuoto, ja sen perustana on ranskan sana parlera, puhua. Taustalla on ajatus siitä, että yhteiskunnassa vallitsevat tahtotilat sopivat yhteisistä asioista ja ristiriidoista keskenään puhumalla asiat halki. Tämän länsimaisen ja ajatusmallin mukaan pääasia on että ihmiset puhuvat. Lopullinen totuus asioista löytyy keskustelemalla, tai sitten tuo totuus muuttuu alituisesti keskustelun jatkuessa. Tärkeintä on se, että erilaisten poliittisten tahtotilojen välillä on puheyhteys.
Toinen huomattava valtio-opillinen puhumiseen liittyvä suuntaus on diktatuuri, joka sisältää ajatuksen siitä, että on olemassa joku, joka sanelee, dikterar tai dictate, mitä muut tekevät. Kaikki diktaattorit eivät ole olleet hirmuhallitsijoita, vaikka kenraali Franco, Adolf Hitler ja Josif Stalin termiä värittävätkin. Historioitsijoiden mielestä mm. Antiikin Rooman yksinvaltias Cincinnatus oli hyvä diktaattori, mutta modernit itsevaltiaat vaikuttavat järkiään suuruudenhulluilta ääliöiltä, jotka olisi pitänyt ajoissa passittaa koulukuraattorin puheille.
Parlamentarismiin läheisesti liittyy kansanvalta eli demokratia, jonka arvellaan syntyneen antiikin Kreikassa. Ateenan kaupunkivaltion demokratiassa äänioikeus oli vapailla miehillä, ei orjilla eikä naisilla. Nykyaikaisessa demokratiassa valinnan vapaus on niin pitkälle vietyä, että ihmiset saavat itse päättää, ovatko he kansalaisia ja käyttävät äänioikeuttaan vai ovatko he orjia eivätkä käytä äänioikeuttaan.
Politiikan ja puhumisen tärkeä yhteys näkyy Suomen poliittisessa järjestelmässä mm. maan virallisessa protokollassa. Ensimmäisenä on tietenkin presidentti, jonka latinasta juontuva nimikin tarkoittaa edessä istujaa. Mutta protokollan seuraava ei olekaan pääministeri, jonka sana minister tulee myös latinasta ja tarkoittaa apulaista, vaan puhemies, mies joka puhuu ja säätelee muiden puhumista.
Millaista on puhemiehen työ täysistunnossa? Millainen keskustelufoorumi eduskunnan täysistuntosali on? Millaisia puhujia kansanedustajat ovat? Eduskunnan keskuskanslian päällikkö lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukangas on avustanut maamme puhemiehiä, kysytäänpä häneltä.
Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
Kuva: Jyrki Lyytikkä.
7.9.2016 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Sarkasmi – hienovaraista kritiikkiä vai töykeää töksäyttelyä?
Sarkasmi eli pureva iva on tunnetusti vaikea laji. Se toimii muun ironian tavoin siten, että sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista, ja sarkasmilla on vieläpä kohde, johon suhtaudutaan arvostelevasti tai kriittisesti. Tieteen piirissä sarkasmi kiinnostaa paitsi kielen myös psykologian asiantuntijoita, kuten psykologi Henri Olkoniemeä.
Miten sarkasmia tutkiva psykologi näkee sarkasmin? Kuka keksi sarkasmin? Onko sarkasmi merkki älykkyydestä?
Psykologi Henri Olkoniemi kertoo aihepiiristä Aristoteleen kantapäässä, jonka ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
31.8.2016 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Viivojen maailma
Kirjoittaja tarvitsee monenlaisia viivoja. On tavuviiva, yhdysviiva, ajatusviiva, pidempi ajatusviiva, ranskalainen viiva, miinusviiva ja mitä vielä. Mistä nämä kaikki viivat ovat tulleet? Mitä viivaa pitäisi käyttää missäkin? Tietokirjailija Jukka Korpela johdattaa meidät viivojen maailmaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
24.8.2016 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Intiaanikielet
Heinäkuussa vuonna 1982 Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan antoi ilmoituksen numero 4954, jonka mukaan elokuun 14. julistettiin Yhdysvalloissa erityiseksi juhlapäiväksi nimeltään Navaho Code Talker Day, Navajo-koodinpuhujien päivä. Perusteluissa Reagan mainitsi navajokoodin roolin USA:n sotaponnistusten edistämisessä toisen maailmansodan aikana.
Tuolloin Tyynenmeren rintamalla Yhdysvaltain sotatoimia häiritsi salakirjoitusjärjestelmän SIGABA:n hitaus. Simon Singh kertoo mainiossa Koodikirjassaan, miten losangelesilainen insinööri Philip Johnston alkoi miettiä parannusta ongelmaan.
Johnston oli lähetyssaarnaajan poikana kasvanut navajoreservaatissa Arizonassa. Hän mietti, että navajo, kuten muutkin intiaanikielet, oli ulkopuolisille täydellisen käsittämätöntä. Jos jokaiseen pataljoonaan saataisiin radistiksi muutama navajo, turvallinen viestintä olisi taattu.
Johnston vakuutti armeijan viskaalit idean hyvyydestä puhumalla muutaman lauseen navajoa. Hanke käynnistettiin. Ensin piti kuitenkin tutkia, oliko navajo paras intiaanikielistä tarkoitukseen. Lopulta muut ehdolla olleet kielet hylättiin, koska navajot olivat ainoa kansa, jonka luona saksalaiset opiskelijat ja tutkijat eivät olleet edellisen 20 vuoden aikana vierailleet tutkimassa intiaanien elämää ja kieltä.
Vielä piti ratkaista navajo-kielestä puuttuvien sotakoneita merkitsevien sanojen ongelma. Niitä korvaamaan sovittiin uusia sanoja: hävittäjä oli kolibri, maihinnousualus oli sammakko ja sukellusvene rautakala.
Lopulta lähes 500 navajoa lähti sotatoimiin koodiradisteiksi. Operaatio oli menestys, japanilaisilla ei ollut aavistustakaan tämän uuden koodin avaimesta. Sodan jälkeen asia salattiin, kunnes 1980-luvulla nämä ”koodin taitajat” nostettiin virallisesti sotasankareiksi. Viime vuodenvaihteessa uutisoitiin, miten viimeinenkin navajokoodin taitaja kuoli ja haudattiin.
Millaisia nämä koodikieleksikin kelpaavat Pohjois-Amerikan intiaanikielet ovat? Kuka teki ensimmäisen intiaanikielten sanaluettelon? Mitä eroa on tiipiillä ja wigwamilla? Intiaanien tutkija dosentti Riku Hämäläinen kertoo.
Toimittajana Pasi Heikura.
Kuva: The Miriam and Ira D. Wallach Division of Art, Prints and Photographs: Photography Collection, The New York Public Library. "Preparing for an attack." The New York Public Library Digital Collections. 1895. http://digitalcollections.nypl.org/items/510d47e0-bbb0-a3d9-e040-e00a18064a99
17.8.2016 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Mikseivät suomalaiset juomalaula?
Rapujuhlien aikaan on syytä kysyä, miksi suomalaiset eivät laula ryypätessään? Pasi Heikura ja perinteen tutkimuksen professori Seppo Knuuttila ihmettelevät asiaa. Ohjelma on uusinta vuodelta 2010 ja sen toimittivat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.
16.8.2016 • 24 Protokoll, 17 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Puolivuotiskatsaus
Aristoteleen kantapään nerokkaiden haastateltavien haastatteluista jää aina yli jotain jännittävää, joka ei mahdu ohjelmaan. Tällä kertaa näitä pätkiä on peräti vuoden ajalta. Ohjelmassa selvitetään muun muassa latinan kielen dosentti Reijo Pitkärannan kanssa miksi sanojen taustoja selvitellessä aina päädytään muinaisiin kreikkalaisiin ja roomalaisiin. Nimistöntutkija Sirkka Paikkala selittää minkä takia paikannimet taipuvat niin eri tavoin.
Tietokirjailija Inkeri Koskinen kertoo, että kansalliseepoksemme Kalevala ei ole aina tyydyttänyt kaikkien suomalaisten sankaritoiveita, vaan siihen on kaivattu sotaisampia hahmoja viikinkien malliin. Joululaulujen tutkija Reijo Pajamo taas näyttää, miten joululauluja sanoitettiin vanhoihin kansansävelmiin.
Keväällä saimme vieraaksemme kuvataiteilija Pekka Kainulaisen, joka kertoi miten Kalevala kääntyy heavy-yhtye Amorphiksen sanoituksiksi. Retoriikan tutkija Markus Neuvonen antoi ohjeita miten hillitä tunteitaan netin keskustelupalstoilla loukkaantumisen ja loukkaamisen välttämiseksi.
Rauman omaleimaiseen murteeseen antoi näytteen rauman kieltä vaalivan Nortamo-seuran kapteeni Markku Toivonen ja Kotuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala valotti suomen yleisimpien lehtipuiden nimien alkuperistä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.
3.8.2016 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Ovatko nuotit musiikin kieli?
Duuri on iloinen ja molli on surullinen, sanotaan. Pieni tutkinta sävellajien ominaisuuksista nostaa esiin tunteen, että sanotaan lähinnä Suomessa. Sanat duuri ja molli tulevat meille Ruotsin ja Saksan kautta latinasta, jossa durus ja mollis tarkoittavat kovaa ja pehmeää. Monissa muissa kielissä sävellajit määritellään asteikon terssin koon mukaan. Duurin terssi on suuri, joten se on major ja mollin terssi taas on pieni, joten se on minor.
Sanat duuri ja molli ovat latinaa, mutta eivät muinaiset roomalaiset näitä sävellajeja käyttäneet. Länsimaisessa musiikkiteoriassa luotettiin pitkälle keskiajalle kreikkalaisen matemaatikon Pythagoraan oppeihin. Niinpä keskiajan yksinlauluissa ja alkeellisessa moniäänisessä musiikissa nojauduttiin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua eläneen Pythagoraan periaatteiden mukaan kvintti- ja kvarttiharmonioihin.
Yhdysvaltalainen pianisti-kirjailija Stuart Isacoff nostaa kirjassaan Pianon taika esille 1400-luvulla eläneen englantilaisen säveltäjän John Dunstaplen, joka oli aikansa tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia säveltäjiä. Dunstaplen elämästä ei tiedetä juuri mitään ja hänen sävellyksensäkin ovat enimmäkseen kadonneet tulipaloissa, mutta koska hän oli niin tunnettu, sävellyksiä on löytynyt eri puolilta Eurooppaa.
Ja näissä sävellyksissä on kiehtovia uutuuksia, kuten aivan uutta moniäänisyyttä ja uusia sävelten suhteita kuten terssejä ja sekstejä. Yhdessä maanmiestensä kanssa Dunstaple oli luomassa tyylisuuntaa nimeltään Contenance anglaise, joka hurmasi eurooppalaisia uusilla sävyillä. Siis suomeksi sanottuna duuri- ja mollisävyillä. Meillä ikuisena universaalina totuutena pidetty sääntö ”duuri – iloinen, molli – surullinen” onkin siis ollut edes mahdollinen vasta keskiajan lopulta saakka.
Mutta milloin nuottikirjoitus tuli mukaan kuvaan? Onko musiikki universaali kieli ja nuotit sen kirjoitusjärjestelmä? Säveltäjä ja Sibelius-Akatemian lehtori Tapani Länsiö saa kertoa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.
27.7.2016 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Miten keskiajan vaakunoita luetaan?
20.7.2016 • 23 Protokoll, 53 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Keskiajan suomi
Suomen keskiaika on hyvä esimerkki siitä, miten sopimuksen- ja tulkinnanvaraisia monet vankkoina faktoina pitämämme historialliset käsitteet ovat. Kun muualla Euroopassa
keskiaikaa vietettiin noin tuhannen vuoden ajan noin vuodesta 400 tai 500 vuoteen 1500, Suomessa kyseinen ajanjakso määritellään vuosien 1155 ja 1523 väliin jääväksi alle neljänsadan vuoden pituiseksi ajaksi.
Suomessa ei hötkyilty, täällä vietettiin vuonna 400 vielä rautakautta, jonka lasketaan päättyvän 1100 tai 1200-luvuilla, kun keskiaika vihdoin saapui meillekin. Tämän sivistyksen uuden aallon meille toi Ruotsin kuningas Eerik Pyhä, joka legendan mukaan saapui meille vuonna 1150 niin sanotulle ensimmäiselle ristiretkelle Suomeen piispa Henrikin kanssa. Kyseinen Pyhän Eerikin legenda on asiasta ainoa todiste, ja se kirjoitettiin reilut sata vuotta myöhemmin kuningas Eerikin kanonisoimiseksi pyhimykseksi.
Rautakausi on saanut nimensä aikakauden uudesta materiaalista, raudasta. Keskiaika taas sai nimensä renessanssin aikana, kun sen ajan humanistit päihtyivät sivistyksen uudesta noususta ja päättivät korostaa sen hienoutta nimittämällä aiempaa ajanjaksoa pimeäksi keskiajaksi.
Suomen rautakaudesta tiedetään vähän, eikä paljon tiedetä keskiajastakaan. Meillä oli silloin kuusi kaupunkia: Turku, Viipuri, Ulvila, Naantali, Rauma ja Porvoo. Asutusta oli etupäässä etelässä, niin sanotussa Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Ihmiset kalastivat, metsästivät ja yhä enemmän viljelivät maata. Asukkaita täällä oli arvioiden mukaan noin 50 000.
Millaista suomea nuo ihmiset puhuivat? Puhuttiinko täällä suomea? Ymmärtäisikö nykyajan ihminen keskiajan suomen kieltä? Puhuttiinko Suomessa keskiajalla muita kieliä? Professori Kaisa Häkkinen on tutkinut keskiajan suomea, annetaan hänen kertoa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.
13.7.2016 • 24 Protokoll, 20 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Eino Leinon isot veljet
Antti Mustonen Liperistä oli 27-vuotias, kun hän tapasi 17-vuotiaan Anna Emilia Kyreniuksen. Pari ihastui toisiinsa. Elettiin 1800-luvun puoliväliä ja Mustonen oli innokas fennomaani eli suomalaisuusmies.
Kansallisuusaate ei kuitenkaan estänyt Antti Mustosta muuttamasta nimeään Anders Lönnbohmiksi ruotsinkielistä Anna Emiliaa ja hänen perhettään miellyttääkseen. Nimenmuutos kannatti, sillä kolmen vuoden kuluttua Anna Emilia ja Anders viettivät häitä Sortavalassa.
Anders opiskeli innokkaasti päästäkseen parempaan ammattiin ja saikin viimein erivapauden ryhtyä toimimaan maanmittarina. Työpaikka löytyi Kajaanista, josta nelihenkiseksi kasvanut perhe muutti parin vuoden kuluttua Paltamoon Hövelön tilalle.
Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana perheeseen syntyi vielä kahdeksan lasta. Vuonna 1878 vanhemmat sisarukset Oskar, Olga, Hilda Maria, Kaarlo, Viktor, Kasimir, Paul, Anna ja Arttur saivat pikkuveljen, joka kastettiin Armas Einar Leopoldiksi.
Jälkipolvet tuntevat kuopuksen Eino Leinona. Millaiset eväät Armas Einar sai kotoaan ja sisaruksiltaan matkallaan suureksi runoilijaksemme? Kuka oli ensimmäinen runoilija Leino? Kajaanilainen emeritusopettaja, Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja ja tietokirjailija Esko Piippo on tutkinut Leinon taustoja vuosien ajan, kysytään häneltä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.
6.7.2016 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Trumpin kampanjan taustajoukot
Paljon onnea mr Donald Trump äskettäisen 70-vuotissyntymäpäivänne kunniaksi! Jos teistä tulee marraskuun presidentinvaaleissa Yhdysvaltain presidentti, astutte virkaanne saman ikäisenä kuin Ronald Reagan vuonna 1981.
Ronald Reagania Donald Trump muistuttaakin enemmän kuin monia muita USA:n presidenttejä. Reagan tuli kansalle tutuksi alun perin näyttelijänä viidessäkymmenessä Hollywood-elokuvassa kun taas Trump on menestynyt aiemmin tosi-tv-ohjelma The Apprenticen (eli ’oppipoika’; ohjelman suomalaisen version nimi oli Diili) päähenkilönä, sekä liike-elämässä kiinteistö-, kasino- ja hotellialalla.
Republikaanisen puolueen presidentti Ronald Reagan oli nuorempana demokraatti. Myös Trump on rahoittanut demokraattista puoluetta ja väitetään hänen tarjoutuneen muutamia vuosia sitten puolueen presidenttiehdokkaaksi.
Trumpin vaalikampanjaa ei kuitenkaan voi verrata kenenkään aiemman Yhdysvaltain presidentin vaalikampanjaan. Aggressiivista mielivaltaisten lausuntojen roiskimista on kauhisteltu kaikkialla, samoin kuin Trumpin etenemistä näistä sammakoista huolimatta.
Mutta vähemmän on puhuttu siitä, keitä on Trumpin kampanjan taustalla. Vaikka hän ei tule puoluepolitiikasta, yksin ei ehdokkaan koneistoa pyöritetä. Kuka suunnittelee Trumpin puheet, haastattelulausunnot, tweetit ja facebookin päivitykset? Onko Trump niin puolueeton kuin antaa ymmärtää? Dosentti ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen vietti kevään Yhdysvalloissa, kysytään häneltä.
Haastattelu on tehty ennen Trumpin kampanjapäällikön Corey Lewandowskin irtisanomista.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.
Kuva: Gage Skidmore/ Wikimedia Commons
29.6.2016 • 24 Protokoll, 18 Sekunden
Aristoteleen kantapää: A4:n hiljainen nerous
18. elokuuta vuonna 1922 oli Berliinissä puolipilvinen ja sateinen loppukesän päivä. Pari viikkoa aiemmin puhelimen keksijä Alexander Graham Bell oli kuollut 75-vuotiaana. James Joycen Ulysses oli ilmestynyt Pariisissa puoli vuotta aiemmin. Suomessa oli kesän alussa tullut voimaan työsopimuslaki, joka velvoitti työnantajan järjestämään työntekijöille vuosilomaa.
Suurien tapahtumien melskeessä harva pani merkille Berliinissä majaansa pitäneen Saksan standardointi-instituutin julistamaa standardia DIN 476. Kyseinen standardi tuli kuitenkin aikaa myöten mullistamaan monia asioita maailmassa. Yhä meillä Suomessakin nautitaan tämän DIN 476:n tuottamista hedelmistä päivittäin, vaikka se nykyään tunnetaankin nimellä ISO 216, Kansainvälisen standardointijärjestön mukaan.
Tuo Berliinissä sateisena myöhäiskesän päivänä annettu standardi määrää arkipäiväisen paperiarkkimme mitat. Kaunis, sopusuhtainen ja kätevä A4-arkkimme on tämän julistuksen mukaan 210 mm leveä ja 297 mm korkea.
Miksi mitat ovat noin hassut, mikseivät ne ole vaikka 20 cm leveä, 30 cm korkea? Miksi A4-arkki mahtuu niin kätevästi kirjekuoreen, kokonaisena tai taitettuna? Miksi tulostinten arkkimäärityksissä on A4:n lisäksi semmoinenkin kuin US letter? Professori ja aikoinaan vuosikymmenet Suomen kansalliskirjastoa johtanut Esko Häkli vie meidät nyt tutkimusmatkalle A4-arkin maailmaan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
22.6.2016 • 24 Protokoll, 19 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Jalkapallokentän puheet
Jalkapallon Euroopan-mestaruuskisat ovat täällä taas. Jalkapallosta ja jalkapalloa puhutaan alkaneen kuukauden aikana lähes kaikkialla. Selostajat sauhuavat sanavarastot hehkuen, valmentajat huutavat kentän laidalla ja maalivahdit komentelevat puolustuslinjaa kasvot punaisena.
Kuuluisimpia jalkapallon suurkisojen keskusteluja käytiin kentällä tasan kymmenen vuotta sitten Saksassa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelussa Ranska–Italia. Italian puolustaja Marco Materazzi ajautui nokkapokkaan Ranskan hyökkääjä Zinédine Zidanen kanssa pelin jatkoajalla.
Materazzi näytti sanovan jotain Zidanelle, joka noin 700 miljoonan televisiokatsojan tyrmistykseksi pukkasi italialaispakkia otsallaan rintaan niin, että tämä kaatui. Zidane sai puskusta punaisen kortin, reilut sakot ja kolmen ottelun pelikiellon. Materazzi sai myös sakkoja ja kahden ottelun pelikiellon.
Mitä Materazzi sitten sanoi Zidanelle? Lehdistö revitteli aiheesta otsikoita ja huulilta lukijoita palkattiin selvittämään asiaa tv-kuvasta. Teoriat vaihtelivat Zidanen äidin kunnian loukkaamisesta syytöksiin terrorismista.
Vuonna 2014 Materazzi kertoi, että keskustelu liittyi hiukan aiemmin tapahtuneeseen keskitystilanteeseen. Zidane oli hypännyt pukkaamaan palloa, joten puolustaja Materazzi oli hypännyt myös ja tilanteessa hiukan ”halannut” ranskalaista. Zidane oli tulistunut aiheesta ja alkanut hokea italialaispakille, että ”jos haluat paitani noin innokkaasti, saat sen pelin jälkeen”. Lopulta jatkoajalla Materazzi oli päätynyt vastaamaan asia yhä jankanneelle Zidanelle, että ”en halua paitaasi, mieluummin otan sisaresi”. Tähän katkesi uransa viimeistä edustusottelua pelanneen Zidanen pinna.
Mitä jalkapallon pelaajat huipputasolla puhuvat kentällä? Kuuntelevatko he valmentajan ohjeita toiselta puolelta kenttää? Nalkuttavatko he toisilleen?
Jalkapalloammattilainen Hannu Tihinen on voittanut mestaruuksia keskuspuolustajana Suomessa, Norjassa, Belgiassa ja Sveitsissä, minkä lisäksi hän on pelannut myös Englannissa West Ham Unitedissa. Suomen maajoukkueessa Tihinen pelasi 76 ottelua. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Palloliiton pelaajakehityspäällikkönä ja Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsenenä. Annetaan hänen kertoa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.
15.6.2016 • 24 Protokoll, 13 Sekunden
Miks' laulaa lintunen?
Minulla on kana kynittävänä lintujen kanssa. Mielestäni ihmisen yleissivistykseen kuuluu tuntea ympäristön asukit ja näihin kuuluvat myös Suomen linnut peukaloisesta merikotkaan. Lintujahan ei aina näe kauhean hyvin, ne ovat useimmiten huutelemassa puskista, ja jos jonkun joskus näkeekin, se näyttää puun latvassa taivasta vasten yhtä mustalta kuin kaikki muutkin. Niinpä helpompaa olisi opetella tuntemaan linnut niiden laulun perusteella. Muutkin kuin tavallisimmat, jotka oppi jo lapsena maalla.
Etenkin keväisin tämä opiskelu olisi helppoa, kun lirkuttelevia lintulajeja ei vielä ole pensaikossa kymmenittäin rääkymässä yhtä aikaa. Mutta hommasta ei tule mitään. Olen kokeillut kaikkea. Kuuntelen kotona linnunlaululevyä ja koetan yhdistää oppimani siihen, mitä kuulen luonnossa. Aina kun kuulen luonnossa jonkun poikkeavan laulun, koetan opetella hyräilemään sen, jotta voisin kotona etsiä lintulevyltä oikean tirpan. Nyt minulla on jopa kännykän mp3-soittimessa yksi levyllinen lintujen laulua, mutta tuskaa sirkuttelujen erottaminen on vieläkin.
Tämä kyvyttömyys oppia tuntemaan lauluja on sitäkin tuskallisempi, kun muuten pidän itseäni musikaalisena ihmisenä. Kunnes taannoin tajusin vihdoinkin totuuden lintujen laulusta. Linnut eivät laula. Linnut puhuvat. Kaikki linnut puhuvat omilla kielillään ja ihmiset vain luulevat sitä laulamiseksi. Tästä syystä en opi niiden piipityksiä, minullahan on aina ollut huonohko kielipää.
Nyt kun olemme todistaneet tämän faktan tieteellisesti, nousee kysymys: mitä linnut puhuvat? Riittääkö 'titityy' tosiaankin kommunikaatioksi talitintin koko elämän tarpeisiin? Entä miksi kottarainen taas livertelee, viheltelee ja naksuttelee niin, ettei kuulija aina perässä pysy? Onko sillä enemmän asioita ilmaistavanaan kuin talitiaisella?
Turun yliopiston ekologian dosentti Esa Lehikoinen on tutkinut lintujen puhetta, kysykäämme häneltä.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2012 ja sen ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.
8.6.2016 • 24 Protokoll, 15 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Eskimonaisen nahkahousut ja muita Alvar Aallon teoksia
Neljäkymmentä vuotta sitten maamme tunnetuin arkkitehti Alvar Aalto menehtyi 78-vuotiaana. Aalto on nykysuomalaiselle tutuin varmaan Aalto-maljakosta. Maljakon nimi ei tule sen aaltoilevista muodoista, vaikka niin luulisi. Maljakko syntyi 1936 Karhula-Iittalan lasitehtaan suunnittelukilpailuun ja tarinan mukaan tekijät Alvar Aalto ja hänen suunnittelijakumppaninsa ja vaimonsa Aino Aalto saivat sen muotoihin innoituksen saamelaisten naisten perinteisestä puvusta. Niinpä kilpailutyön nimi oli Eskimonaisen nahkahousut.
Aalto tiedetään meillä maailmankuuluna arkkitehtinä, mutta maailmalla nimi yhdistetään Alvar Aalto –museon johtajan Tommi Lindhin mukaan nimenomaan taideteolliseen suunnitteluun, maljakoihin, tuoleihin, valaisimiin jne. Aalto itse korosti näiden sisustusesineiden suunnittelun olleen aina alisteista arkkitehtuurille. Aalto-maljakon kolmas nimi onkin Savoy-maljakko, koska Aallot suunnittelivat vuonna 1937 avatun ravintola Savoyn sisustuksen, johon vaasi kiinteästi kuului.
Katajanokalle vuonna 1962 valmistunut Enso Gutzeitin valkoinen kuutiomainen pääkonttori on yksi Aallon kiistellyimpiä rakennuksia. Aivan pääkonttorin läheisyydessä sijaitsee noin sata vuotta aiemmin valmistunut Uspenskin katedraali ja muita vanhoja rakennuksia, joten modernia kuutiota on helppo pitää paikkaan sopimattomana ja jopa rumana.
Arkkitehtuurin tuntijat tapaavat vastata tähän kritiikkiin niin, että siinä ”Aallon modernismi käy dialogia Uspenskin katedraalin kanssa”. Miten talot käyvät dialogia? Millaista on arkkitehtuurin kieli? Nyt pitää pyytää arkkitehtiä ja Arkkitehti-lehden päätoimittaja Jorma Mukalaa vastaamaan.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.
1.6.2016 • 24 Protokoll, 22 Sekunden
Aristoteleen kantapää: Viidan tie Pispalasta Kukunor-järven kautta Kalahariin
Sata vuotta sitten Pispalassa syntyi runoilija ja kirjailija Lauri Arvi Viita. Viisikymmentäyksi vuotta sitten televisiossa esitettiin Arvo Ahlroosin dokumentti Nousu Pispalaan, jossa lähes viisikymppinen Viita palaa kotikulmilleen ja muistelee tuttujensa kanssa menneitä. Elokuvassa Viita on reipas aikamies, joka kohtaa niin miehet, mummot kuin lapsetkin tervehtien reippaasti.
Pari kuukautta dokumentin esittämisen jälkeen joulukuussa Viita matkusti taksilla kohti Mäntsälää kuvanveistäjäystävänsä Heikki Varjaa tapaamaan, kun juopunut kuorma-autonkuljettaja ajoi kolarin taksin kanssa. Viita kuoli vammoihinsa seuraavana päivänä vain 49 vuoden iässä.
Pispala liitetään Viitaan ja Viita Pispalaan niin kiinteästi, että joskus side tuntuu olevan esteenä niille, jotka eivät ole kiinnostuneita Pispalasta vaan Viidasta. Viidan tuotanto on kuitenkin yleismaailmallista ja yleisinhimillistä niin kuin suurten kirjailijoiden työt aina.
Esikoisteoksensa Betonimylläri Viita julkaisi 31-vuotiaana vuonna 1947. Hän oli kirjoittanut sitä seitsemän vuoden ajan työn ja sotimisen sivussa. Runokokoelma oli niin suuri menestys, että Viita saattoi toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa, jättää muut työt ja ryhtyä päätoimiseksi kirjoittajaksi. Aika hyvin esikoisrunokokoelmalle!
Viidan toinen pääteos, romaani nimeltään Moreeni, sijoittuu myös Pispalaan ja työläisväestön elämään. Sitäkin Viita oli laatinut kauan ja ehti erään version käsikirjoituksen polttaakin vaimonsa Aila Meriluodon seuratessa tuhotyötä kauhistuneena.
Näistä suomalaisen työläisepiikan tienraivaajateoksista Lauri Viita muistetaan ja kirjojen välissä ilmestynyt runoelma Kukunor jätetään kohteliaasti oman onnensa nojaan hiukan höperehtivänä kielileikkinä. Kirjallisuuden tutkija ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran tutkimusosaston toimituspäällikkö Sakari Katajamäki ei jätä Kukunoria vaan on tehnyt siitä perinpohjaisen tutkimuksen. Niinpä hän on hyvä vastaamaan kysymykseen, miksi arvostettu työläisrunoilija haksahti Kukunorin kaltaiseen höpsöttelyyn.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.